Tammikuun lopussa alkanut lintujen kevätmuutto on ollut säiden mukaan keikkuvaa: hyvin aikaisia tulijoita, tauko, pikku ryntäys, tauko…
Oheinen pylväsdiagrammi kuvaa hyvin tilannetta. Helmikuu eteni tasatahtia, samoin maaliskuun alku. Maaliskuun toisella kolmanneksella Meri-Lappi repi kaulaa, joka sitten kuun lopulla tasoittui jonkin verran. Nyt ollaan taas suvantovaiheessa.

Varhaiskevään muuttajia, lajimäärä (Xenus=sininen, LLY=punainen). 1=tammikuu, 2=helmikuu, 3=1.-10.3., 4=11-20.3., 5=21.-30.3.
Merimetso ilmestyi Kemiin sunnuntaina, 22.3. Telkkiä, isokoskeloita, kanadanhanhia ja sinisorsia tuli seuraavina päivinä – sinisorsaa lukuun ottamatta myös muualle Lappiin.
Töyhtöhyypästä on Meri-Lapista useita havaintoja 25.3. alkaen, muualta Lapista vasta yksi: 27.3. Tornionjoen jäällä Pellossa makasi matalana hyyppä, jonka töyhtö väpätti kovassa luoteistuulessa!
Perjantai, 27.3., toi Kemiin peukaloisen ja tunturikiurun, Kolariin kurkiparin sekä Kemijärvelle ennätysaikaisen pajusirkun (aikaisempi ennätys 4.4.).
Kaksi päivää myöhemmin Kemin Tuhka-altaalta tavoitettiin Lapissa vähälukuisena esiintyvä hemppo. Sen lähisukulainen, niin ikään pohjoisessa vähälukuinen tikli on toistaiseksi tavattu Simossa (15.3.), Kemijärvellä (25.3.) ja Rovaniemellä (31.3.).
Varpushaukka talvehtii yleisesti ainakin eteläisessä Lapissa, joten sen muuton alkamista on vaikea todeta. 29.3. Ivalossa ruokintapaikan lintuja hätistellyt koiras oli kuitenkin selvästi muutolta saapunut. Lapin haukkamuuton alkuun merkittiin myös seuraavan päivän piekana Utsjoelta.
Ennustukseni mukaisesti mustarastaita ja peippoja saapui viime viikon mittaan eteläisen Lapin pihapiirien ruokinnoille. Jo aikaisemmin Meri-Lapissa kirjatut sepelkyyhky, kiuru ja kottarainen ehättivät nyt myös Tornionlaaksoon ja Rovaniemelle.
Viikon lintu
Harmaapäätikka
Euraasialainen tikka, jonka esiintymisalue ulottuu Ranskasta läpi Keski-Aasian Isolle valtamerelle. Meillä eteläisimmän Suomen lintu, jonka yhtenäinen levinneisyys ulottuu Pori-Joensuu-linjalle. Lisäksi laji on levittäytynyt Ruotsista Tornionlaakson kautta Pohjois-Suomeen, missä pesii harvakseltaan.
Vanhojen lehti- ja sekametsien laji, joka Lapissa tyytyy havumetsien lehtipuulaikkuihin, lähinnä haavikoihin.
Pesä on useimmiten haavassa. Munia tavallisesti kuudesta kahdeksaan..
Keväthuuto on kauaskantava, loppua kohti hidastuva ja laskeva kyyk-kyyk-kyyk-kyyk kyyk kyyk. Pärrytys on lyhyt ja heikko.
Pääravintona muurahaiset, niiden munat ja toukat, mutta syö myös muita hyönteistoukkia. Käy talviaikaan yleisesti ruokintapaikoilla.
Pesivä kanta on kasvanut viime vuosikymmeninä ja on nykyään 3 000-4 000 paria.
Kiertelee jonkin verran syyskuulta huhtikuulle.