Muuttolintukatsaukset 2018

Västäräkistä vähäsen

Jorma Halonen

Västäräkki, vanhan kansan keväinen merkkilintu, keikutti pyrstöään Pellon Lankojärvellä sunnuntaina, 8.4., päivää edellisten kymmenen vuoden keskiarvoaan jäljessä.

Lintumuutto nytkähti viime lauantaina ja sunnuntaina kunnolla käyntiin, kun sekä Meri-Lapin (Xenus) että Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueella kirjattiin viisi keväälle uutta muuttajaa. Harvinaisin niistä oli liejukana (8.4.) ja toiseksi harvinaisin harmaahaikara (7.4.) – molemmat löytyivät Kemistä.

Samalla harmaalokki- ja pulmusparvissa alkoi olla kymmeniä lintuja. Myös laulujoutsenten määrät sulapaikoissa kasvoivat ja peippoja alkoi olla ruokintapaikoilla entistä enemmän.

Oheinen taulukko kertoo joitakin mielenkiintoisia asioita varhaiskevään muutosta. Muutamat lajit ehtivät ensin Meri-Lapin alueelle, kuten olettaa sopii. Sen sijaan kaakosta saapuvien pulmusen ja västäräkin kohdalla on toisin. 9.4. mennessä LLY:n alueella oli havaittu yhteensä yli tuhat pulmusta, Meri-Lapissa vähän yli kolmannes siitä.

Meri-Lapin lintuharrastajille tuttu luotokirvinen etsi syötävää Kemin Pajusaaresta 3.4. Samana päivänä kulorastas yritti löytää vatsantäytettä Tornion Korpikylässä valtatie 21:n reunapälviltä.

Kemin Veitsiluodossa laivaväylän reunalla 6.4. patsastellut merimetso ilmaisi lajin muuton alkaneen, ja 9.4. saatiin seurata komeaa jatkoa, kun yhdeksän mustan mutkakaulan parvi suunnisti Jäämerta kohti Sodankylän Peurasuvannossa.

Meri-Lapin alueella nähdyt töyhtöhyyppä (5.4.) sekä punarinta ja isolepinkäinen (9.4.) ovat esimakua lähipäivien muutosta myös pohjoisempana. Torniossa 10.4. tavattu uuttukyyhky on vähälukuinen LLY:n alueella; vuodelta 2017 on vain yksi tieto, Meri-Lapista 18.

Ensimmäinen telkkäpari ui Rovaniemellä Suutarinkorvan siltojen alla 9.4. ja aloitti näin sorsamuuton.

Laji Xenus LLY
Pulmunen 29.3. 22.3.
Peippo 22.3. 25.3.
Laulujoutsen 28.3. 23.3.
Vihervarpunen 27.3. 30.3.
Sepelkyyhky 26.3. 8.4.
Tiltaltti 9.4. 31.3.
Merihanhi 7.4. 4.4.
Kalalokki 7.4. 7.4.
Kottarainen 7.4.
Västäräkki 8.4.

Eräiden varhaiskevään muuttolintujen tuloaikoja Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenuksen ja Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueille.

 

VIIKON LINTU

Liejukana

Kuuluu ns. rantakanoihin ja esiintyy kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Australiaa ja Etelämannerta. Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajoilla, lähinnä eteläisimmissä osissa maata.

Suosii runsasravinteisimpia, usein hyvin likaantuneita ja ihmisen vahvasti muokkaamia vesialueita.

Pesä on rehevän vesikasvillisuuden joukkoon punottu korkea kori. Munia jopa kymmenkunta.

Ravintona kasvikset ja pikkueläimet.

Ensimmäiset pesälöydöt 1800-luvun lopulta. Parimäärä vaihtelee huomattavasti eri vuosina: 50-200. Uhanalaisuustarkastelussa (2010) laji on luokiteltu vaarantuneeksi.

Koiraan soidinääni pulputtava bk-bk-bk, bk-bk-bk-bk, joka voi äityä kimeäksi kiljunnaksi. Eniten äänessä yöllä eli kuuluu ns. yölaulajiin, vaikkei soidinhuutoa juuri lauluksi voi sanoa.

Meillä rengastettuja lintuja on talviaikana löydetty laajalta alueelta Keski- ja Etelä-Euroopasta.

Viime vuosien tuloaikoja (LLY):

2000: 7.4.

2009: 14.4.

2011: 16.4.

2012: 12.4.

Liejukanoja on varhaiskeväällä löytynyt Lapin piha-alueilta, kaivutyömailta, perunavarastosta… Joskus ne ovat olleet hoidon tarpeessa, kuten kuvan Pellossa tavattu lintu.

________________________

Tiltaltti yllätti Vikajärven laavulla

Jorma Halonen 8.4.2018

Hieno kevättalvinen ulkoilurupeama Rovaniemen Vikajärvellä sai upean huipennuksen, kun lähimetsästä alkoi kuulua tiltaltin laulua – kuukautta ennen aikojaan. Kyseessä oli tämän vuoden ensimmäinen kevätmuuttohavainto koko maasta!

Pari vuotta sitten huippuaikainen, koko Suomen varhaisin tiltalttihavainto tehtiin Enontekiön Iitossa 27.3., mutta se kaipaa vielä varmistusta.

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) kevätmuuttajalista on venähtänyt viidentoista lajin mittaiseksi, vaikka toistaiseksi vasta taviokuurnan, pulmusen ja laulujoutsenen muutto on päässyt kunnolla vauhtiin.

Meri-Lapin (Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus) ensimmäiset muuttopeipot kirjattiin 22.3. Kolme päivää myöhemmin tämä maamme runsain lintulaji löytyi Rovaniemeltä ja maaliskuun lopulla myös Pellosta ja Ylitorniolta.

Kemissä tavattiin 27.3. sepelkyyhky ja vihervarpunen, Rovaniemellä hämmästyttävän aikainen hiirihaukka. Viimeksi mainitun pohjoinen lähisukulainen, piekana, muutti matalalla Ivalon yli 29.3., jolloin Kemiin tuli komea mustaselkäinen merilokki.

Pellolaiselle lintujen ruokintapaikalle pikkuruinen vihervarpunen ilmestyi 30.3. ja Rovaniemelle aprillipäivänä. 31.3. Keminmaassa nähtiin vihervarpusen hyvin värikäs sukulainen, tikli. Oliko se muuttolintu vai pohjoisessa talvehtinut? LLY:n alueella on talven mittaan ollut tiklejä Enontekiötä myöten.

Koskikarojen muutto on ilmeisesti hyvässä vauhdissa, koska Ranuan Kaitavirralta on laskettu 29.3. peräti kaksitoista yksilöä.

Vuosi sitten tähän aikaan Rovaniemen Napapiirillä lenteli jo haarapääsky ja muuttolintulistassa oli 25 lajia!

 

Tiltaltti ja pajulintu ovat kuin kaksoset. Rengastaja selvittää lajin siipisulista. Tarkka lintuharrastaja voi tunnistaa tiltaltin siiven käsisulkien ns. ulottumasta, joka on paljon pajulintua lyhyempi.

 

VIIKON LINTU

Tiltaltti

Euraasialainen metsälintu, jonka esiintymisalue ulottuu pitkälle Siperiaan, meillä Lapin eteläosiin.

Suosii valoisia ja tuoreita kuusikoita sekä kuusta ja lehtipuita kasvavia sekametsiä.

Pallomainen pesä on tavallisimmin vähän maanpinnan yläpuolella katajassa, pienessä kuusessa tai risukossa. Munia useimmiten 6 kpl.

Hyönteissyöjä, joka pyydystää myös hämähäkkejä ja siiroja. Syksyllä voi syödä myös marjoja.

Maamme tiltalttikanta taantui 1940-luvulta 1980-luvulle noin 400 000 parista miltei puoleen. Nykyinen parimäärä on 250 000-300 000.

Laulu helposti tunnettavaa tiputtelua: til til tal til tyl tyl…

Talvialueet Etelä-Euroopassa, Lounais-Aasiassa ja päiväntasaajan pohjoispuolisessa Afrikassa.

Viime vuosien tuloaikoja:

2014: 20.4.

2015: 1.5.

2016: 23.4.

2017: 31.3.

——————————

Pulmunen ja laulujoutsen saapuneet

Jorma Halonen 30.3.2018

Viime viikon lopulla – kahden viikon tauon jälkeen – Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) kevätmuuttajalista piteni neljällä uudella lajilla: harmaalokki, pulmunen, mustarastas ja laulujoutsen.

Kolme ensiksi mainittua havaittiin torstaina, 22.3. Rovaniemen Ounaskoskella lepäili jään reunalla kaksi harmaalokkia, Sodankylän Vuotsossa kolme pulmusta lensi pohjoiseen ja Pellon kirkonkylän vaiheilla mustarastaskoiras nautti ruokintapaikan antimia.

Perjantaina, 23.3., laulujoutsenen muutto alkoi räväkästi, kun muuttaneita tai muuttavia kansallislintuja tavattiin kolmessa eri paikassa. Kello 13 Rovaniemen Norvajärvellä kaksi yksilöä taittoi taivalta pohjoiseen, puoli tuntia myöhemmin Ylitornion Pessalompolossa nähtiin jäällä nukkuva pariskunta ja illansuussa Rovaniemen Oikaraisesta löytyi yksinäinen lintu. Lauantainen Pellon Sirkkakosken laulujoutsen vahvisti vielä asiaa.

Vuosi sitten ensimmäiset muuttaneiksi tulkitut laulujoutsenet uiskentelivat Inarin Virtaniemen sulassa jo 18.2. Vuodesta 2003 julkaistujen LLY:n kevätmuuttolistojen keskimääräinen ensi havainto on tehty 7.3., joten lajin muutto pääsi vauhtiin nyt yli kaksi viikkoa tavanomaista myöhemmin.

Useimmista tähän mennessä saapuneiksi kirjatuista yhdeksästä muuttolintulajista on yksi ainoa havainto. Viime keväänä tähän aikaan oli listalla 18 lajia, 2015 yli kaksikymmentä.

Kenties kevätmuutto vauhdittuu pääsiäisen aikaan.

 

VIIKON LINTU

Varis

Esiintyy lähes koko Euraasiassa lukuun ottamatta pohjoisinta Venäjänä ja Etelä-Aasiaa. Lisäksi Egyptissä on kantansa. Suurimmassa osassa Aasiaa ja pääosassa Länsi-Eurooppaa varikset ovat kokomustia, väliin jäävällä alueella harmaatakkeja. Meillä levinnyt koko maahan.

Kulttuurilintu, joka viihtyy parhaiten asutuksen piirissä ja suurten vesistöjen vaiheilla, mutta voi olla täysin luonnonvarainen meren ja suurjärvien saaristoissa.

Pesä useimmiten korkean männyn tai kuusen latvaosassa. Munia tavallisesti neljä tai viisi.

Kenties kaikkiruokaisin lintumme: syö jätteitä, jyviä, siemeniä, kaloja, oraita, hyönteisiä (etenkin liikenteen tappamia teiden varsilta), matoja, linnunmunia ja -poikasia, pikkunisäkkäitä, marjoja ym.

Varis on rauhoittamaton ”haittalintu” (rauhoitettu pesimäaikana), jonka vaino on viime vuosikymmeniä vähentynyt merkittävästi. Tästä syystä etenkin taajama- ja kaupunkialueiden kannat ovat kasvaneet viime vuosisadan lopulla, vaikka kokonaiskanta on samaan aikaan taantunut. Maassamme arvioidaan nykyisin pesivän 150 000-200 000 varisparia.

Tutuin ääni raakkuva kraa kraa kraa.

Valtaosa variksista on edelleen muuttolintuja. Rengastusaineiston perusteella muuttosuunta on syksyisin lounas, keväällä koillinen. Länsi-Suomen varikset talvehtivat pääasiassa Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa (kaukaisin rengaslöytö Suomen rengastusatlas -kirjan mukaan Pohjois-Ranskasta), itäsuomalaiset puolestaan Itämeren itäpuolella.

Runsaan talvikannan tähden variksen muuttoaikoja ei ole tilastoitu.

Suomessa pesivät varikset ovat ”harmaatakkeja”.

 

 

—————————————–

Lintumuutossa hidas alku

Jorma Halonen 29.3.2018

Lintujen kevätmuuton alkamisen ajankohta on usein vaikea todeta. Erityisen hankalaa se on hyvinä pihlajanmarjatalvina, kuten nyt, jolloin tilhiä, räkättirastaita ja taviokuurnia talvehtii runsaasti Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueella.

Taviokuurna on tunnetusti Lapin ensimmäinen muuttolintu, joka usein saapuu jo tammikuun lopulla. 27.1. Enontekiön Hettaan ilmestyneet kolme yksilöä olivat aivan ilmeisesti muuttaneita ja samana päivänä laji tavattiin myös Kolarin Äkäslompolossa. Tuon jälkeen LLY:n alueella on kirjattu 167 havaintoa yli 800 yksilöstä – osa niistä on tosin keskitalven Rovaniemellä viettäneitä.

Kun eteläisimmässä Suomessa tavattiin varhaisimmat kiurut tammikuun lopussa, niin Rovaniemen Vennivaarasta löytyi yllättäen yksinäinen lintu 12.2. (joidenkin tietojen mukaan lintu olisi ollut paikalla jo 9.2.). Kenties tuo huippuaikainen kiuru jotenkin liittyi lajin käynnistyneeseen muuttoon, joka tosin katkesi kylmien säiden palattua koko maahan.

Ankaran talven tähden merikotkia ei juuri näkynyt keskitalvella, mutta jo 22.2. matkasi vanha valkopyrstö Rovaniemen Juotaksessa koillista kohti.

Rovaniemen mustavaris (8.3.) lienee tullut Ruotsista, kun Oulun seudulta ilmoitettiin ensimmäinen muuttava lintu vasta 19.3. Täällä keväisin nähdyt yksilöt voivat olla Vienanmeren itäpuolella pesivää kantaa.

Myös räkättirastaan muuton voidaan katsoa alkaneen 8.3. Kun helmikuussa havaittiin lähes pelkästään yksittäisiä räkättejä siellä täällä Rovaniemellä, tuona päivänä lenteli Ranuan keskustan vaiheilla viiden yksilön parvi. Seuraavana päivänä Kemijärvellä yhytettiin neljän ja Rovaniemellä 11.3. jo 30 räkätin parvi.

Maaliskuun myötä sini- ja talitiaisten määrät ovat kasvaneet selvästi, mikä tarkoittaa, että nämä tavalliset talvilinnut ovat osaksi myös muuttolintuja.

Vuosittain 2003-2018 maaliskuun 20. päivään mennessä saapuneiden lajien määrä. Tämän vuoden lintumuuton alku on ollut tarkastelujakson hitain.

 

VIIKON LINTU

Sinitiainen

Pesii suurimmassa osassa Eurooppaa sekä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Meillä esiintymisen painopiste on Etelä-Suomessa, minne laji vakiintui 1900-luvun alkupuolella. Ensi havainto Ranualta 1947 ja Rovaniemeltä 1955.

Lehtometsien lintu, joka runsastuessaan on sopeutunut myös muunlaisiin metsiin.

Kolopesijä, joka asettuu mielellään myös pienireikäiseen linnunpönttöön. Munia useimmiten 10-11 kpl.

Pääasiassa hyönteissyöjä, mutta myös siemenet, silmut ja ruokintapaikkojen tarjoukset kelpaavat.

Pesimäkanta on kymmenkertaistunut 1970-luvulta nykyaikaan. Tämän hetken arvio on 400 000-600 000 paria. Sinitiainen on runsaudeltaan maamme 21. lintulaji (Linnut-lehti 2/2017).

Tyypillinen laulunsäe kaunis, hopeankirkas helinä.

Oli aikaisemmin Lapissa selvä muuttolintu. Nykyään suuri osa talvehtii täällä ruokintapaikkojen turvin.

Sinitiainen on kauneimpia lintujamme.