Talvilintulaskenta 2017-2018

 

Talvilintulaskenta 2017-18 on valmis

Laskentakaudet talvikaudella 2017-2018 olivat:

SYYSLASKENTA keskiviikko 1. marraskuuta – tiistai 14. marraskuuta
TALVILASKENTA lauantai 23. joulukuuta – sunnuntai 7. tammikuuta
KEVÄTLASKENTA keskiviikko 21. helmikuuta – tiistai 6. maaliskuuta

Samat päivämäärät pätevät myös kaudella 2018-19.

LLY:n alueella lasketut reitit

 

---

Talvilintulaskenta 2017-18, kevätjakson yhteenveto

Talvi tappaa lintuja

Jorma Halonen

Moni on ihmetellyt kevättalvisen ruokintapaikkansa lintujen vähyyttä. Joku on kysellyt urpiaisten yllättävästä katoamisesta.

Helsingin yliopiston eläinmuseon talvella 1956-57 aloittamien talvilintulaskentojen tuoreet tulokset tukevat noita havaintoja. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueella viime marraskuun alun ns. syyslaskenta tehtiin 31:llä ja vuodenvaihteen talvilaskenta hoidettiin 34 reitillä. Helmi-maaliskuun vaihteen kevätlaskennan tiedot tätä kirjoitusta varten saatiin 27 reitiltä.

Kahta viime kevätlaskentaa vertailevat tulokset ovat sellaisilta reiteiltä, jotka on laskettu molemmilla kerroilla. Sama pätee toiseen taulukkoon: mukana on kelpuutettu vain reitit, jotka on talven mittaan käyty läpi kolme kertaa.

Nyt havaittujen lintuyksilöiden määrä oli selvästi suurempi kuin vuosi sitten, mutta eron riittää kuittaamaan pelkkä tilhien tämän talven runsaus.

Monilla lajeilla ja lajiryhmillä on todettavissa merkittävää vähenemistä: kanalinnut, petolinnut, kesykyyhky, varislinnut, pikkuvarpunen ja keltasirkku. Talitiaisella on sen sijaan selvää nousua.

Toinen taulukko kuvaa talven kolmen laskennan välisiä eroja. Yleissuuntaus on laskeva. Selvä poikkeus on taviokuurna, jonka määrät ovat koko ajan kasvussa. Tätä voi selittää niiden tilhiä hitaammalla saapumisella Lapin asutuskeskusten pihlajiin sekä lajin varhaisella kevätmuutolla.

Joidenkin lajien kevättalvista runsastumista selittää toisaalta niiden taipumus siirtyä keskitalveksi kohti etelää, toisaalta valon lisääntymisestä johtuva aktiivisuuden muutos. Ainakin tiaiset ja viherpeippo laulavat jo ja varpuset silputtavat kevättä enteilevästi, joten niiden havaitseminen on paljon helpompaa kuin kaamoksen hiljaisena aikana.

Varpunen näyttää selvinneen tästä talvesta paremmin kuin pikkuvarpunen. Erityisesti urpiaisia ja punatulkkuja on koetellut salmonelloosi – vainajia on löytynyt monista pihoista.

Taulukko 1: Kahden viime kevätlaskennan tulosten vertailua

Laji	2017	2018
RIEKKO	2	–
METSO	2	–
FASAANI	1	2
KANAHAUKKA	2	–
VARPUSHAUKKA	1	–
KESYKYYHKY	137	78
HIIRIPÖLLÖ	5	–
VARPUSPÖLLÖ	2	–
KÄPYTIKKA	35	26
POHJANTIKKA	–	1
Tikkalaji	1	–
TILHI	–	381
KOSKIKARA	–	2
RÄKÄTTIRASTAS	–	13
HÖMÖTIAINEN	84	90
LAPINTIAINEN	9	12
TÖYHTÖTIAINEN	1	1
KUUSITIAINEN	–	2
SINITIAINEN	214	210
TALITIAINEN	910	1138
Tiaislaji	5	4
PUUKIIPIJÄ	2	1
NÄRHI	4	2
KUUKKELI	1	5
HARAKKA	475	403
PÄHKINÄHAKKI	2	–
NAAKKA	50	32
VARIS	299	239
KORPPI	79	30
VARPUNEN	263	248
PIKKUVARPUNEN	222	160
Varpuslaji	4	–
VIHERPEIPPO	371	356
URPIAINEN	46	41
TUNDRAURPIAINEN	3	2
TAVIOKUURNA	9	62
PUNATULKKU	100	116
KELTASIRKKU	125	57
Pikkulintu	6	–
Yhteensä	3473	3714
Lajeja	31	28
Reittejä	26	26
Yksilöä/reitti	134	143
Lajia/reitti	9	10

 

Taulukko 2: Kuluneen talven eri laskentojen vertailua

Laji	SYKSY	TALVI	KEVÄT
Kesykyyhky	121	72	78
Tilhi	1 581	2 788	381
Räkättirastas	299	175	13
Hömötiainen	127	46	90
Sinitiainen	159	113	210
Talitiainen	1 442	881	1 138
Harakka	371	333	403
Varis	484	270	239
Varpunen	318	253	248
Pikkuvarpunen	305	140	160
Urpiainen	428	451	41
Taviokuurna	14	51	62
Punatulkku	264	284	116
Yht. (kaikki linnut)	6 453	6 462	3 708
Lajeja/reitti	13,7	11,0	9,9

 

 

---

Talvilintulaskenta 2017-18, keskitalven jakson yhteenveto

Keskitalven tilhet Rovaniemellä

Jorma Halonen

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen vuodenvaihteen talvilaskentojen linnuista yli 40 prosenttia oli tilhiä. Lähes kaikki löytyivät Rovaniemeltä, missä suurimmat parvet ruokailivat keskikaupungilla, Saarenkylässä ja Viirinkankaalla.

Pihlajanmarjoja syövistä linnuista esiintyi tilhien lisäksi taviokuurnia, melkoisesti räkättirastaita ja yksi punakylkirastas. Kahta räkättiä lukuun ottamatta ne kaikki tavattiin Rovaniemellä.

Tällä kertaa onnistuin saamaan tähän yhteenvetoon peräti 32 reitin vertailukelpoiset tulokset, joten oheisten graafien tausta-aineisto on varsin edustava. Pahin vääristymä on, että vain puolet reiteistä on Rovaniemen ulkopuolelta.

Tämän keskitalven tilhikeskittymän ansiosta kaikki viisi runsaslintuisinta reittiä osuivat maakunnan pääkaupunkiin. Toisaalta osa Rovaniemen reiteistä on metsäympäristöissä, niin että yksi niistä kuului viiden vähälintuisimman reitin joukkoon: vain kaksi korppia kahdeksan kilometrin matkalla!

Runsaslintuisimmalta reitiltä Rovaniemen keskustasta laskettiin nyt reippaasti yli kaksinkertainen lintumäärä kuin vuosi sitten. Erot kaupunkikeskustan ja erämaareittien välillä ovat monisatakertaiset, kuten toisesta graafista selviää.

Harakka ja talitiainen olivat tasaisimmin edustettuina. Ensiksi mainittu jäi uupumaan viideltä, jälkimmäinen seitsemältä reitiltä. Yhden ainoan reitin lajeja olivat edellä mainitun punakylkirastaan lisäksi Muonion laulujoutsen, Rovaniemen pyy, fasaani ja kuusitiainen, Pellon varpushaukka, Sallan tundraurpiainen, Savukosken riekko, teeri ja maakotka sekä Inarin metso.

Laskentatulosten vertailu vuodentakaiseen paljastaa monia mielenkiintoisia seikkoja. Pöllöt loistavat poissaolollaan, kanalintujen, kesykyyhkyn, sinitiaisen ja pikkuvarpusen määrät ovat romahtaneet. Variksen ja keltasirkun väheneminen voi johtua lisääntyneestä muutosta, mutta miksi naakan lukemat ovat aivan tasoissa?

Viherpeippo ja punatulkku jatkavat nousuaan. Koivun runsas siemensato on suosinut urpiaista, mutta käpylinnut ovat kateissa.

Taulukko 1: Vuodenvaihteen talvilaskentojen tuloksia kahdelta viime laskentakerralta Lapin Lintutieteellisen yhdistyksen alueelta.

Talvilaskenta	2016-17	2017-18
LAULUJOUTSEN	–	1
PYY	1	3
RIEKKO	3	1
TEERI	19	1
METSO	1	1
PELTOPYY	1	–
FASAANI	9	2
KANAHAUKKA	4	2
VARPUSHAUKKA	–	1
MAAKOTKA	–	1
KESYKYYHKY	272	73
HIIRIPÖLLÖ	6	–
VARPUSPÖLLÖ	5	–
KÄPYTIKKA	34	27
TILHI	2	2 788
KOSKIKARA	6	6
RÄKÄTTIRASTAS	–	175
PUNAKYLKIRASTAS	–	1
HÖMÖTIAINEN	76	55
LAPINTIAINEN	31	12
HÖMÖ/LAPINTIAINEN	5	1
KUUSITIAINEN	–	1
SINITIAINEN	210	111
TALITIAINEN	981	921
Tiaislaji	6	1
NÄRHI	16	8
KUUKKELI	5	9
HARAKKA	480	370

PÄHKINÄHAKKI	1	–
NAAKKA	48	48
VARIS	393	284
KORPPI	63	46
VARPUNEN	283	255
PIKKUVARPUNEN	285	153
VIHERPEIPPO	354	422
TIKLI	1	–
URPIAINEN	199	467
TUNDRAURPIAINEN	11	1
Käpylintulaji	4	–
TAVIOKUURNA	–	51
PUNATULKKU	251	327
KELTASIRKKU	134	58
Pikkulintu	–	12
Yhteensä	4 200	6 696
Lajeja	33	34
Reittejä	32	32
Yksilöitä/reitti	131,3	209,3
Lajeja/reitti	8,8	9,7

 

Taulukko 2: kahden viime talvilaskennan erityispiirteiden vertailua

Talvilaskenta	2016-17	2017-18
Yksilöä/reitti	131,3	209,3
Lajeja/reitti	8,8	9,7
Runsaslintuisimman reitin yksilömäärä	563	1 230
Vähälintuisimman reitin yksilömäärä	0	2
Runsaslajisimman reitin lajimäärä	17	17
Vähälajisimman reitin lajimäärä	0	1
Viiden runsaslintuisimman reitin yhteinen yksilömäärä	1 739	3 977
Viiden vähälintuisimman reitin yhteinen yksilömäärä	15	17

 

Tilhi oli vuodenvaihteen talvilintulaskennan ylivoimaisesti runsain laji.

Kuvaako kesykyyhkyjen huono laskentatulos todellisuutta? Ainakin Rovaniemen keskustan pulujen luulisi olevan helposti havaittavia.

---

 

Talvilintulaskenta 2017-18, syysjakson yhteenveto

Tilhi ja talitiainen hallitsevat talvilinnustoa

Jorma Halonen

Kuluvan syystalven linnustoa leimaavat tilhi ja talitiainen. Talven ensimmäisessä lintulaskennassa, ns. syyslaskennassa, niiden osuus oli miltei puolet kaikista, Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueen reiteillä havaituista siivekkäistä. Seuraavina olivat varis ja urpiainen.

Lokakuun lopun äkillinen talventulo karkotti vesilinnut lähes tyystin. Laulujoutsenia ei nyt osunut laskentareiteille lainkaan.

Sen sijaan pihlajat tarjoavat runsaan ruokapöydän tilhien lisäksi rastaille ja taviokuurnille, joita todennäköisesti tulee eteläiseen Lappiin lähiviikkoina vielä paljon lisää. Myös tavallista lukuisammat punatulkut syövät mielellään pihlajanmarjoja.

Pihlajanmarjat lienevät tärkein syy Rovaniemellä sinnittelevän lehtokertun hengissä pysymiseen. Tästä tosi kesälintuna tunnetusta, tavallisesti trooppisessa Afrikassa talvehtivasta linnusta tuli uusi laji Lapin lintutieteellisen yhdistyksen talvilintulaskentojen historiaan. Todennäköisesti kyseessä on tavalla tai toisella sairas yksilö, jonka syysmuutolle valmistautuminen on häiriintynyt.

Vähän samantapainen, mutta paljon lievempi tapaus on Inarin kirkonkylän vaiheilta laskentaan saatu kalalokki, jonka talvehtiminen Etelä-Suomen rannikoilla on viime vuosina käynyt entistä tavallisemmaksi.

Hippiäisiä, kuusitiaisia ja puukiipijöitä löytyi reiteiltä selvästi enemmän kuin edellisinä syystalvina, mutta käpylinnut ovat yhä vähissä havupuiden heikon siementilanteen tähden.

Varpusen ja pikkuvarpusen keskinäinen kisa jatkuu varsin tasaisena. Kun varpusen alamäki ja pikkuvarpusen voimakas runsastuminen ovat jatkuneet jo vuosia, tilanne kääntynee jälkimmäisen eduksi.

Kun LLY:n 27 syyslaskentareitiltä löytyi yhteensä 6370 lintua, Hangossa laskettiin yhdeltä reitiltä yli 8000 lintuyksilöä, niistä yli 4000 oli räkättirastaita. Tornion runsaslintuisimman reitin tulos oli 2283 ja Kemin 2070.

 

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen syyslaskentojen tuloksia 27 vertailukelpoiselta reitiltä.

	2016	2017
LAULUJOUTSEN	35	–
SINISORSA	7	5
Muut sorsat	29	4
Metsäkanalinnut	9	14
HARMAALOKKI	6	9
KESYKYYHKY	218	131
KÄPYTIKKA	26	31
TILHI	36	1601
RÄKÄTTIRASTAS	5	266
HIPPIÄINEN	–	5
PYRSTÖTIAINEN	35	–
HÖMÖTIAINEN	131	141
LAPINTIAINEN	17	10
KUUSITIAINEN	–	5
SINITIAINEN	131	148
TALITIAINEN	1201	1390
PUUKIIPIJÄ	2	8
NÄRHI	25	25
KUUKKELI	6	8
HARAKKA	408	364
NAAKKA	29	59
VARIS	255	495
KORPPI	46	39
VARPUNEN	301	269
PIKKUVARPUNEN	250	277
VIHERPEIPPO	389	209
URPIAINEN	115	469
Käpylintulaji	8	1
TAVIOKUURNA	–	19
PUNATULKKU	124	251
Yhteensä*	3920	6370
Lajeja	44	45
Yksilöitä/reitti	145,2	235,9
Lajeja/reitti	11,3	13,0

*Taulukossa eivät ole mukana kaikki havaitut lajit.

 

Tilhiä:

Vaikka tilhi oli LLY:n syyslaskentojen selvästi runsain lintu, viisi vuotta sitten töyhtöpäitä oli laskentareiteillä yli kolme kertaa niin paljon kuin nyt.

 

 

Närhi:

Närhiä löytyi laskentareiteiltä täsmälleen yhtä paljon kuin vuosi sitten.