>>Katso Lintuatlaksen lajikohtaiset ohjeet (pdf)
Atlastiedote 2.6.2023
Atlaksen mediatiedote
Täyttyykö miljoona atlashavaintoa? Atlaksen mediatiedote on julkaistu ja löytyy täältä: https://www.birdlife.fi/tiedote-20230601/
Mediatiedotteessa kannustetaan harrastajia ja suurta yleisöä osallistumaan lintuatlakseen ja ilmoittamaan pesintään viittaavat lintuhavainnot vaikkapa kotipihalta tai mökiltä. Lisäksi havaintoja kaivataan erityisesti harvaan asutuilta alueilta. Tiedotteen myötä lintuharrastajille saattaa tulla kysymyksiä lintuatlaksesta. Kannattaa rohkaista kiinnostuneita osallistumaan, neuvoa tarvittaessa indeksien käytössä ja toivottaa kaikkien havainnot tervetulleiksi atlakseen! Kysymyksiä voi myös ohjata yhdistyksen atlasvastaavalle.
Ajankohtaista atlaksessa
Monet loppukevään muuttajista ovat lajeja, joista on vaikea varmistaa korkeaa pesimävarmuusindeksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi pikkusieppo, idänuunilintu, kuhankeittäjä, kerttuset ja muut yölaulajat sekä -huutajat. Näistä lajeista saadaan esiintymiskuva lintuatlakseen laulavien yksilöiden perusteella. Onkin tärkeää, että myös reviiristä kertovat lauluhavainnot ilmoitetaan atlakseen – joillakin lajeilla se on ainoa havaintolähde.
Varmojen pesintöjen määrä kasvaa kesän edetessä ja valtaosa meillä pesivistä linnuista on nyt saapunut reviireilleen. Nyt onkin hyvä aika panostaa atlasretkeilyyn ja kohentaa lähialueen atlasruutujen selvitysasteita. Muista kirjata havainnot myös laulavista linnuista ja tavallisista lajeista, joiden osalta levinneisyyskartat ovat vielä monin paikoin aukkoisia.
Käy Lapissa!
Lappi on atlaksen suuri huolenaihe. Lappi on Suomesta noin kolmasosa, jota ei ehditä tutkia vasta viimeisenä atlasvuonna 2025. Tietoja tarvitaan joka vuodelta ja koko maan lintuharrastajilta. Käy kesällä Lapissa, pysähtele usein ja ilmoita kaikilta pysähdyksiltä kaikista lajeista atlashavainto! Lapin retkeilyn sivu: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/.
Laskennoista atlastietoa
Osallistu lintulaskentoihin, ne hyödyttävät sekä lintujen pitkäaikaisseurantaa että atlasta! Laskentakausi on nyt meneillään. Vielä ehdit varata vakiolinjan ja tulostaa lomakkeet mukaan maastoon. Tai perusta pistelaskentareitti tai elvytä vanha reitti. Lisätietoa ja ohjeet sivulla: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta.
Ilmoita peipot ja västäräkit atlasviikoilla
Yleistenkin lajien atlaskartoilla on vielä aukkoja. Tukitaan niitä yhdessä atlasviikoilla 12.–25.6.! Tällöin erityisesti kannustetaan ilmoittamaan atlastietoa myös tavallisista lajeista ja matalilla indekseillä. Ideana on, että harrastajat rohkaistuvat tallentamaan atlastietoa kaikista lajeista, kun muutkin niin tekevät. Ilmoita siis viimeistään tuolloin havaintosi peiposta, harakasta, variksesta, pajulinnusta ja muista tutuista lajeista kaikkialta, missä liikut!
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:
https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/
-Eetu Sundvall LLY atlasvastaava
Atlastiedote 26.5.2023
Ajankohtaista atlaksessa
Viimeisimmätkin hyönteissyöjät alkavat saapua Suomeen ja ilmoittavat nyt reviireistään pesimävarmuusindeksien 2 ja 4 veroisesti. Seuraa emoja: ruokaa nokassa on helppo tapa varmistaa pesintä indeksillä 74. Piekanalla, Lokeilla ja joutsenilla voi nyt varmistaa pesän havaitsemalla hautovan emon (indeksi 75). Atlasretkien paras aika on meneillään!
Atlaksen selvitysastekartta (https://tulokset.lintuatlas.fi/grid) vihertää enenevässä määrin eli yhä useampi atlasruutu on tyydyttävästi selvitetty. Kiitos kaikille atlashavaintoja tehneille ja ilmoittaneille! Jatketaan ahkerointia, jotta saadaan loputkin ruudut vähintään vihreiksi!
Käy Lapissa!
Muun maan hyvästä kehityksestä huolimatta Lappi on atlaksen suuri huolenaihe. Lappi on Suomesta noin kolmasosa, jota ei ehditä tutkia viimeisenä atlasvuonna 2025. Tietoja tarvitaan joka vuodelta ja koko maan lintuharrastajilta. Käy kesällä Lapissa, pysähtele usein ja ilmoita kaikilta pysähdyksiltä kaikista lajeista atlashavainto! Lapin retkeilyn sivu: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/.
Laskennoista atlastietoa
Osallistu lintulaskentoihin, ne hyödyttävät sekä lintujen pitkäaikaisseurantaa että atlasta! Linjalomakkeet on jo postitettu, mutta ne voi tulostaa itsekin, joten vielä ehdit varata vakiolinjan. Pistelaskentoja on tehty 40 vuotta! Nyt onkin siis hyvä aika perustaa pistelaskentareitti tai elvyttää vanha reitti. Lisätietoa ja ohjeet sivulla: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta.
Atlasviikot kesäkuussa
Saadaanko peipon atlaskartta tänä vuonna täytettyä? Tämä selviää atlasviikoilla 12.–25.6. Atlasviikoilla kannustetaan ilmoittamaan kaikista lajeista kaikenlaisia havaintoja lintuatlakseen. Ideana on, että harrastajat rohkaistuvat tallentamaan atlastietoa myös tavallisista lajeista ja matalilla indekseillä, kun kaikki muutkin niin tekevät. Ilmoita siis viimeistään tuolloin havaintosi peiposta, harakasta, variksesta, pajulinnusta ja muista tutuista lajeista kaikkialta, missä liikut!
Uudistuksia tulospalvelussa
Lintuatlaksen tulospalvelun yhdistyssivulle tehtiin lisäyksiä (https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1112). Näet lajitaulukosta nyt lajin varman pesinnän sisältävien atlasruutujen määrän sekä lajin kaikkien atlashavaintoja sisältävien ruutujen määrän. Tiedot voi myös ladata tiedostoksi. Lajiriviä klikkaamalla saat tiedot kartalle. Rajaa-kenttä nopeuttaa lajihakua.
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:
https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/
-Eetu Sundvall Atlasvastaava LLY
Atlastiedote 12.5.2023
Ajankohtaista atlaksessa
Toukokuussa lintujen muutto on parhaimmillaan ja varhaisten pesijöiden pesinnät jo täydessä vauhdissa. Muutontarkkailun ohessa kannattaakin suunnata atlasretkille. Muista, että kaikille pesintään viittaaville havainnoille löytyy sopiva pesimävarmuusindeksi ja havaintoja kerätään kaikista meillä pesimäaikaan tavattavista lajeista kaikkialta Suomessa.
Lappi kutsuu retkeilijöitä
Ylä-Lappiin on ennustettu myyrävuotta. Nyt jos koskaan kannattaa lähteä pohjoisen lintuja ihmettelemään ja varmistaa samalla lintuatlakseen havainnot myyriä syövistä lajeista. Samalla voit laskea vaikkapa vakiolinjan. Toimi nopeasti, Ylä-Lapin linjavaraukset täyttyvät!
Lapin atlaskartoittamiseen tarvitaan koko maan lintuharrastajien apua. Lapin kartoitustyön koordinoimiseksi on perustettu taulukko, johon voi ilmoittaa, millä Lapin suurruuduilla aikoo retkeillä. Jos tiedät jo liikkuvasi Lapissa kesällä, ilmoita siitä muillekin – näin retkeilyaikaa vapautuu kohteisiin, joissa tarve on suurin. Lisätietoa löytyy sivulta: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/
Uudistuksia tulospalvelussa
Tulospalvelussa on nyt mahdollisuus tarkastella lajikohtaisia atlaskarttoja yhdistyksen alueella. Valitse tulospalvelussa ensin lintuyhdistys ja yhdistyssivun lajilistasta haluamasi laji. Kartta kertoo myös lajin pesintöjen varmuuden. Tämä on näppärä työkalu omien atlasretkien suunniteluun!
Lajikohtaisia pesintätietoja voit tarkastella myös Mikko Heikkisen sivulla: https://havistin.biomi.org/atlas/lajiluettelo. Valitse laji ja tarkastele sen atlashavaintojen ajoittumista sekä sitä, millä pesimävarmuusindekseillä pesintöjä on lajista varmistettu.
Muut seurannat tukevat atlasta
Tee palvelus sekä lintuatlakselle että lintukantojemme pitkäaikaisseurannalle laskemalla vakiolinja, osallistumalla vesilintulaskentaan tai perustamalla pistelaskentareitti. Kaikista näistä lintulaskennoista saadaan tiedot myös atlakseen, joten osallistumisesta on tuplahyöty. Erityisesti laskijoita kaivataan vakiolinjoille. Lisätietoja lintulaskennoista löydät Luomuksen sivuilta: https://www.luomus.fi/fi/linnustonseuranta
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:
https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/
-Eetu Sundvall atlasvastaava LLY
Atlastiedote 28.4.2023
Kevät etenee, muista indeksit!
Yhä uudet muuttolinnut saapuvat Suomeen, kun taas paikkalinnut ja aiemmin muuttaneet lajit valmistautuvat pesintään. Reviirihavaintoja on viime aikoina ilmoitettu etenkin varislinnuista, peiposta, sepelkyyhkystä ja mustarastaasta. Lokit varailevat pesimäluotojaan ja osa on hautomassakin. Varmoja pesintöjä on jo havaittu mm. korpilla, kyhmyjoutsenella ja sepelkyyhkyllä. Tarkkaile merkkejä reviireistä ja pesinnöistä ja ilmoita havaintosi lintuatlakseen! Kaikille havainnoille löytyy pesimävarmuusindeksi.
Lähde Lappiin
Ylä-Lappiin on ennustettu myyrävuotta. Pohjoisessa kannattaa retkeillä tänä kesänä ja varmistaa lintuatlakseen havainnot myyriä syövistä lajeista. Samalla voit laskea vakiolinjan. Pohjoisimmasta Lapista on varattu jo useita linjoja, mutta vapaitakin on jäljellä.
Lapin atlaskartoittamiseen tarvitaan koko maan lintuharrastajien apua. Lapin kartoitustyön koordinoimiseksi perustettiin varauslista, johon voi ilmoittaa, millä Lapin suurruuduilla aikoo retkeillä. Näin havainnointia voidaan ohjata laajemmalle alueelle. Lisätietoa ja varausohjeet löytyvät sivulta: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/
Varaa vakiolinja
Tee palvelus sekä lintuatlakselle että lintukantojemme pitkäaikaisseurannalle laskemalla vakiolinja. Lintulaskennoista saadaan tiedot atlakseen. Kuuden kilometrin mittaiselta vakiolinjalta kirjataan kaikkien lajien kaikki havainnot yleensä kesäkuussa. Linjalaskenta opettaa huomaamaan, mitkä lajit ovat seudulla yleisiä ja mitkä vähälukuisia. Vakiolinjoja on varattu noin 180, kun vuosittain olisi hyvä yltää 300 laskettuun vakiolinjaan.
Vakiolinjojen varaustilanteen näet laji.fi-sivustolta. Kirjaudu, valitse ”Tallenna havaintoja” > ”Maalintujen linjalaskennat” > ”Vakiolinjat ja ilmoittaminen”. Tietoa linjalaskennasta: www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta
Osallistu muihin lintulaskentoihin
Vesilintulaskentakausi on alkamassa. Eteläisimmässä Suomessa laskentakohteilla voi jo laskea, pohjoisessa vielä odotellaan. Ensimmäinen laskentakerta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen pari viikkoa myöhemmin. Vesilintulaskenta on helppo ja myös aloittelevalle laskijalle sopiva laskentamuoto. Tietoa vesilintulaskennasta: www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta
Pistelaskenta on linjalaskentaa kevyempi laskentamuoto. Perusta pistelaskentareitti ja sille 20 laskentapistettä. Laskenta tehdään kesäkuussa ja kussakin pisteessä lasketaan 5 minuuttia. Tietoa pistelaskennasta löytyy samalta sivulta kuin linjalaskennasta.
Atlasviikot kesäkuussa
Atlasaineiston mukaan esimerkiksi Suomen yleisimmistä linnuista peiposta ja pajulinnusta on ilmoitettu paljon vähemmän atlashavaintoja, kuin mitä niiden yleisyys antaisi olettaa. Tästä syystä Luomus ja BirdLife järjestävät atlasviikot 12.–25.6. Tällöin erityisesti kannustetaan kirjaamaan atlashavaintoja. Ideana on, että harrastajat rohkaistuvat ilmoittamaan atlastietoa tavallisistakin lajeista, kun kaikki muutkin ilmoittavat.
Miten muut ovat ilmoittaneet?
Kiinnostaako, milloin ja miten yksittäisen lajin pesintöjä on ilmoitettu? Mikko Heikkisen sivulla https://havistin.biomi.org/atlas/lajiluettelo voit valita lajin ja tarkastella sen atlashavaintojen ajoittumista (4. atlas) sekä sitä, millä pesimävarmuusindekseillä pesintöjä on lajista varmistettu (4. ja 3. atlas). Esimerkiksi käpytikan varmoja pesintöjä ilmoitettiin viime vuonna eniten 10.6., ja pesintä varmistui tyypillisimmin indeksillä 81 eli poikasten ääniä kuului pesäkolosta. Tällaiset tiedot helpottavat retkeilyn suunnittelua jatkossa.
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:
https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/
-Eetu Sundvall atlasvastaava LLY
Atlastiedote 21.4.2023
Atlaksessa yli puoli miljoonaa havaintoa!
Vuosina 2022–2025 toteuttava Suomen neljäs lintuatlas alkaa päästä lentoon myös toisen maastokauden osalta. Talven aikana on täydennetty aineistoja ja tuoreiden päivitysten myötä koossa on jo yli puoli miljoonaa pesintään viittaavaa havaintoa. Kiitokset tästä huikeasta määrästä kaikille havaintojaan kirjanneille!
Uusimpana havaintoaineistona viime vuodelta atlakseen on viety linja- ja pistelaskentahavaintoja, joihin on automaattisesti tulkittu pesimävarmuusindeksit. Näistä laskennoista atlakseen tuli kymmeniä tuhansia havaintoja. Jatkossa nämäkin aineistot päivittyvät atlakseen huomattavasti nopeammin. Muistutamme, että näissä laskennoissa havainnoija voi itse kirjata laskentahavaintoon pesimävarmuusindeksin, joka voi olla korkeampi kuin mitä automaattisesti pystytään tulkitsemaan.
Lisähavaintojen myötä myös atlasruutujen selvitysasteet ovat nousseet eri puolilla maata. Nyt onkin hyvä aika tutkia atlaksen tulospalvelua (tulokset.lintuatlas.fi) ja miettiä, mihin suuntaat retkelle tänä vuonna. Muista, että eteläisessä Suomessa aina Kemijärven korkeudelle asti atlaksen tavoitteena on kaikkien atlasruutujen selvitysasteen nostaminen tyydyttäväksi – tämä edellyttää lisää retkeilyä myös sellaisilla ruuduilla, joilta on jo jonkin verran havaintoja.
Kevät etenee
Pesimävarmuusindeksin valinta Tiirassa. Valitsemalla indeksien sinisellä väritetyt numerot aukeaa uuteen ikkunaan pesimävarmuusindeksien kuvaus.
Kevään edetessä ja öiden lämmetessä yhä uusia muuttolintuja saapuu reviireilleen. Samalla monen paikkalinnun pesinnät ovat jo pitkällä. Muistathan kirjata atlakseen niin laulavat linnut (mahdollinen tai todennäköinen pesintä) sekä pidemmällä ehtineet pesinnät (todennäköiset ja varmat pesinnät). Varmoja ja todennäköisiä pesintöjä voi tähän aikaan vuodesta havaita esimerkiksi korpilla, variksella, pikkuvarpusella ja viherpeipolla.
Läpimuuttajista esimerkiksi järripeipon kaltaisen lajin kohdalla on hyvä muistaa, että laji pesii hyvin harvoin eteläisemmässä Suomessa. Havainnot samalla paikalla useampana päivänä laulavasta järripeiposta eivät siis välttämättä viittaa pesintään, vaan kyseessä voi olla muuttomatkallaan pysähtynyt lintu. Paras tapa varmistua alueella todella pesivistä linnuista on retkeillä alueella useampaan kertaan.
Tietoja lajien pesimäalueista edellisen atlaksen aikana löydät täältä:
https://lintuatlas.fi/aiempien-lintuatlasten-tulokset/
Varaa vakiolinja, osallistu vesilintulaskentaan
Vakiolinjojen tiedot ovat äärimmäisen tärkeitä Suomen linnuston seurannassa. Lintuatlas ei korvaa linjalaskennoilla saatavaa lintutietoa. Sen sijaan saamme vakiolinjoilta tiedot lintuatlakseen, kuten edellä mainittiin. Eli jos mietit, lasketko vakiolinjan vai lähdetkö atlasretkelle, laske vakiolinja.
Vakiolinjojen varaustilanteen näet laji.fi-sivustolta. Kirjaudu, valitse ”Tallenna havaintoja” > ”Maalintujen linjalaskennat” > ”Vakiolinjat ja ilmoittaminen”. Vakiolinjoja on vielä runsaasti vapaana joka puolella maata.
Tietoa linjalaskennasta: www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta
Etelä-Suomessa vapun aikoihin alkavat vesilintulaskennat tarjoavat arvokasta tietoa niin atlakseen kuin muun linnustonseurannan käyttöön. Vesilintulaskenta on myös helppo ja aloittelevallekin laskijalle hyvin sopiva laskentamuoto.
Tietoa vesilintulaskennasta: https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta
Muista: kulkuluvat kuntoon
Jos varaat vakiolinjan tai suunnittelet atlasretkeä alueelle, joka on rajavyöhykettä, luonnonpuistoa tai muuta liikkumiskieltoaluetta (esimerkiksi kansallispuistoissa voi olla osittaisia liikkumisrajoituksia), tarvitset kulkuluvan. Rajavyöhykelupa myönnetään nopeasti, mutta luonnonpuiston ja kansallispuistojen kulkuluvat pitää hakea vähintään 2 kuukautta ennen retkeilyä. Hae siis kesän kulkuluvat viimeistään nyt!
Rajavyöhykelupa: https://raja.fi/rajavyohykelupa
Luonnonpuiston liikkumislupa: www.metsa.fi/maat-ja-vedet/luvat/tutkimus-ja-liikkumisluvat/
Rajoitusalueet näkyvät sivulla retkikartta.fi. Valitse oikean yläkulman karttatasovalikosta ”Suojelu- ja retkeilyalueet”. Kartalla punainen rasterointi tarkoittaa rajoituksia; rasteroinnin saa vahvemmaksi karttatason pisaramerkistä. Klikkaa kartalla punaista rasterialuetta ja saat vasemmalle valikon, josta selviää, millaisista rajoituksista on rajoitusalueella kyse. Esimerkiksi Savukoskella Maltion luonnonpuistossa on liikkuminen kielletty kaikkina vuodenaikoina.
Laskentatapaamisen esitykset nähtävillä
BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus järjestivät maaliskuussa Orivedellä kaikille aiheesta kiinnostuneille avoimen lintulaskijatapaamisen jo seitsemättä kertaa. Tapahtumaan osallistui paikan päällä ja etänä noin 90 henkeä ja keskustelu oli vilkasta. Kiitos vielä kaikille osallistujille!
Ohjelmassa oli esityksiä muun muassa lintuatlaksesta, ensimmäisestä vakiolinjalaskentakerrasta, vesilintulaskentojen tuloksista, laskentatulosten hyödyntämisestä ympäristöhallinnossa sekä laskentakokemuksista eri puolilta maata Ahvenanmaalta Perämerelle. Tiivistelmät esityksistä ja itse esitykset ovat nyt nähtävissä nettisivuilla:
https://www.birdlife.fi/lintulaskijatapaaminen2023/
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:
https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/
-Eetu Sundvall LLY atlasvastaava
Atlastiedote 31.3.2023
Tee pääsiäisenä atlashavaintoja
Pääsiäinen lähestyy. Oletpa kotona tai lähdet kotimaan lomareissuun, havainnoi samalla alkukevään pesijöitä. Takatalvista huolimatta kevät etenee: varislinnut rakentavat pesiä, teeret pulisevat, tiaiset ja viherpeipot laulavat sekä tikat rummuttavat ja nakuttavat pesäkoloa.
Huomaathan, että uuden atlasvuoden reviirikirjaukset ovat erillisiä viime vuoden reviirikirjauksista. Jos tietyllä paikalla huusi yhtenä päivänä harmaapäätikka vuonna 2022 ja samoin yhtenä päivänä vuonna 2023, lajista merkitään kummallekin vuodelle pesimävarmuusindeksi 2 yhden havaintopäivän mukaan. Eli vuodelle 2023 ei merkitä suoraan indeksiä 4 sillä perusteella, että laji oli paikalla viime vuonnakin. Tästä on tullut atlaskoordinaattoreille kyselyitä.
Kaikki havainnot ovat tärkeitä!
Toisen atlasvuoden myötä on olennaista sisäistää, että kaikki havainnot ovat atlaksessa tärkeitä. Tämän merkitys havainnollistui vastikään, kun vapaaehtoiset atlasaktiivit kävivät läpi Tiiraan kirjattuja havaintoja Lapista viime kesältä. Moni lintuharrastaja oli ilmoittanut Lapin retkeltään havaintoja, mutta jättänyt pesimävarmuusindeksit merkitsemättä. Atlasaktiivit ovat urakoineet heidän puolestaan lisäämällä näistä Tiira-havainnoista tulkittuja atlashavaintoja Lajitietokeskukseen. Kiitos tähän työhön osallistuneille! Sen myötä tyhjien atlasruutujen määrä väheni ja Lapin ruutuja myös vihertyi eli selvitysaste nousi tyydyttäväksi. Toisin sanoen näilläkin havainnoilla oli merkitystä! Olisi kuitenkin kaikille helpompaa, että kukin havainnoija itse merkitsee pesimävarmuusindeksit.
Muista siis merkitä havaintoosi pesimävarmuusindeksi ja muistuta kaveriasikin!
Varaa vakiolinja!
Vakiolinjoja on varattu ilahduttavasti lisää viimeisen parin viikon aikana. Liity joukkoon, varaa vakiolinja! Vakiolinjojen tiedot ovat äärimmäisen tärkeitä Suomen linnuston seurannassa. Lintuatlas ei korvaa linjalaskennoilla saatavaa lintutietoa. Sen sijaan saamme vakiolinjoilta tiedot lintuatlakseen. Eli jos mietit, lasketko vakiolinjan vai lähdetkö atlasretkelle, laske vakiolinja.
Kirjaudu sivulle laji.fi, valitse ”Tallenna havaintoja” > ”Maalintujen linjalaskennat” > ”Vakiolinjat ja ilmoittaminen”.
Tietoa linjalaskennasta: www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta
Kulkuluvat kuntoon
Jos varaat vakiolinjan tai suunnittelet atlasretkeä alueelle, joka on rajavyöhykettä tai luonnonpuistoa, tarvitset kulkuluvan. Rajavyöhykelupa myönnetään nopeasti, mutta luonnonpuiston kulkulupa pitää hakea vähintään 2 kuukautta ennen retkeilyä. Hae siis kesän kulkulupa luonnonpuistoon nyt!
Rajavyöhykelupa: https://raja.fi/rajavyohykelupa
Luonnonpuiston liikkumislupa: www.metsa.fi/maat-ja-vedet/luvat/tutkimus-ja-liikkumisluvat/
Vinkkejä atlashavainnointiin
-Pidä lintuatlas mielessä! Atlashavainnointi poikkeaa tavanomaisesta linturetkestä. Kiinnitä pesimäkauden mittaan huomiota erityisesti lintujen nokkaan ja varoitteluun. Ruokaa kantava emo on havainto varmasta pesinnästä (indeksi 74).
-Ota tavaksi ilmoittaa retkeltä vähintään yksi pesimävarmuusindeksin sisältävä havainto KAIKISTA retkesi lajeista. Näin atlakseen tulee ilmoitettua tietoja tavallisistakin lajeista. Ilmoita lajikohtaisesti korkeimman indeksin havaintosi.
-”En viitsi pajulintuja ja peippoja ilmoittaa.” – Haluammeko, että Suomen yleisimpien lajien atlaskartat ovat aukkoisia? Monelta ruudulta on nimittäin ilmoitettu pesintöjä vähälukuisista lajeista, mutta ei yleisimmistä. Kiinnitä huomiota peipon, pajulinnun ja muiden runsaiden lajien puuhiin ja varmista niidenkin pesintä!
-”Joku muu varmaan ilmoittaa atlashavaintoja.” – Ei, vaan ilmoita sinä. Yksikin havainnoija saa paljon aikaan, ja kaikki yhdessä saamme aikaan eniten.
-Helppo vinkki 1: kesän reissullasi pysähdy syrjäseudulla metsäautoteillä ja nappaa lajit atlakseen.
-Helppo vinkki 2: kun tuttusi on mökillä, pyydä häntä lähettämään kesäaamuna mökkinsä pihalta video kahtena aamuna. Jos sama laji laulaa molemmilla kerroilla, saat kuitattua mökin atlasruutuun lajista todennäköisen pesinnän (indeksi 4). Yhden päivän laulajista saat mahdollisen pesinnän (indeksi 2). Bonuksena tuttusi voi innostua tarkkailemaan lintuja kuultuaan, mitä lajeja mökillä on.
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:
https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/
-Eetu Sundvall LLY atlasvastaava
Atlastiedote 10.3.2023
Pöllöretkiä ja muuta ajankohtaista
Maaliskuu on paras pöllöretkikuukausi. Nyt kannattaakin suunnata kiertelemään ja kuuntelemaan pöllöjen reviirejä! Yksittäinen havainto soidintavasta pöllöstä saa pesimävarmuusindeksin 2 (mahdollinen pesintä) ja pidempään samalla paikalla havaittu yksilö indeksin 4 (todennäköinen pesintä). Monen pöllölajin osalta levinneisyyskartat ovat vielä varsin aukkoisia, joten jokaisesta havainnosta on apua tilanteen kohentamiseksi.
Myös varislintujen pesinnät ovat käynnissä. Pesää rakentaville linnuille sopiva pesimävarmuusindeksi on 62. Reviirejään kuuluttavat nyt niin tikat, tiaiset kuin viherpeipotkin. Myös reviiriään laulava tai rummuttava lintu on atlashavainto, jolle sopivat indeksit 2 ja 4.
Kevätalven atlasretkillä kannattaa muistaa, että valtaosalla lajeista pesimäaika on vasta edessäpäin. Huomioittehan, että myös mahdollisia pesintöjä kuvaavia pesimävarmuusindeksejä (indeksit 2–3) tulisi käyttää vain pesimäaikaan. Esimerkiksi muutolta juuri saapunut kiuru voi laulaa alueella, jolla se ei todellisuudessa pesi.
Yhdistyssivut uudistuivat, tavoitetta voi seurata
Tulospalvelun yhdistyssivut on päivitetty: https://tulokset.lintuatlas.fi/society. Sivulta näkyy kootusti kunkin lintuyhdistyksen atlasruutujen selvitysastetilanne, ja yhdistyksen nimen kautta pääsee yhdistyksen sivulle. Sivulta voi myös seurata lintuatlaksen tavoitteen toteutumista yhdistyksittäin. Tavoitteena on tutkia etelästä Kemijärven korkeudelle asti kaikki atlasruudut vähintään tyydyttävästi. Atlasruuduista 22 % on saavuttanut tavoitteen.
Kemijärveltä pohjoiseen tarkastelu tehdään 50 km × 50 km suurruuduittain, joita on 44 kappaletta: https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi. Tavoitteena on, että jokaisen suurruudun atlasruuduista vähintään 75 % tutkitaan tyydyttävästi. Tavoite on vielä vajaa kaikilla suurruuduilla. Lisäksi sivulla näkyy, mikä osa suurruudun atlasruuduista on tyydyttävästi selvitetty. Näiden tietojen ja suurruutukartan avulla voi päättää, mille suurruudulle suuntaa atlasretkelle. Suurruudun riviä klikkaamalla saa listan suurruudun atlasruuduista, jolloin voi tarkemmin suunnitella, lähteekö nollaruudulle vai parantamaan välttävästi tutkittua ruutua tyydyttäväksi.
Atlaksen katvealueet
Ensimmäisen atlasvuoden jälkeen katvealueiksi jäivät etenkin Lappi, Itä-Suomi, saaristoalueet ja paikoin maan keskiosat. Näillä alueilla ollaan eniten jäljessä tyydyttävän selvitysasteen tavoitteesta. Pohjoisimpaan Lappiin on ennustettu myyrähuippua täksi kesäksi, joten sinne kannattaa koko maan lintuharrastajien jo suunnitella kesän retkiä. Lintuatlaksen selvitysastekartalla (https://tulokset.lintuatlas.fi/grid) on Lapissa paljon valkoista (ei havaintoja) jopa teiden varsilla olevilla atlasruuduilla. Käsivarressa, Päälaella ja niiden välissä riittää tutkimattomia ruutuja enemmän maastohaastetta kaipaaville. Kaikkien panosta tarvitaan yhteiseen lintuatlakseen!
Huomaathan, että saat selvitysastekartan karttavalikosta valittua mieleisesi taustakartan ja säädettyä sen näkyvyyttä. Karttavalikosta löytyy lopusta myös yhdistysrajat.
Varaa vakiolinja!
Lintuatlaksessa hyödynnetään Luomuksen linnustonseurannan pesimäaikaisten laskentojen tietoja, rengastustietoja ja petolintuseurannan tietoja. Osallistumalla näihin seurantoihin osallistut samalla myös lintuatlakseen. Erityisen tärkeässä roolissa Suomen linnuston seurannassa ovat vakiolinjalaskennat. Vakiolinjoilta kerättävä aineisto on muun muassa Suomen lintujen kannanarvioiden pohjana. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle – ja atlakselle!
Varatut vakiolinjat keskittyvät tällä hetkellä Lounais-Suomeen, Kainuuseen ja itäiseen Lappiin. Laskemalla vakiolinjan esimerkiksi Itä-Suomessa, Käsivarren Lapissa tai Etelä-Savossa keräät arvokasta aineistoa linnustonseurantaan ja autat samalla lintuatlasta. On hyvä muistaa, että atlasretkille ehtii hyvin vielä vakiolinjakauden jälkeenkin. Toisaalta voit kartuttaa atlashavaintoja myös vakiolinjalle mennessäsi.
Tutustu laskentamuotoon ja etsi itsellesi sopiva vakiolinja:
https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta
Työkaluja atlasseurantaan
Erilaisia tilastoja ja työkaluja atlasseurantaan löytyy Mikko Heikkisen atlassivulta: https://havistin.biomi.org/atlas. Sivulle päätyy myös Lintuatlaksen sivujen kautta: https://lintuatlas.fi/ > Ohjeet > Linkkejä > Tilastoja havaintojen kertymisestä (MH) > Lintuatlas.
Nostona esimerkiksi kartta, joka näyttää atlasruuduittain tyydyttävään selvitysasteeseen vaadittavan pesimävarmuussumman: https://havistin.biomi.org/atlas/luokka/tyydytt%C3%A4v%C3%A4-selvitysaste. Klikkaa yhtä atlasruutua nähdäksesi ruudun pesimävarmuussumman ja paljonko sen pitäisi olla. Kartan yläpuolelta on valittavissa muita karttanäkymiä.
Lajitilastoista https://havistin.biomi.org/atlas/lajit puolestaan näkee, mistä lajeista on viime aikoina ilmoitettu varmoja tai todennäköisiä pesintöjä.
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:
https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/
-Eetu Sundvall atlasvastaava LLY
Atlastiedote 17.2.2023
Toinen atlaskevät alkamassa
Päivien pidentyessä alkaa niin lintujen kuin lintuharrastajienkin huomio suuntautua jo tulevaan pesimäkauteen. Vuoden 2022 alusta lähtien pesinnän merkkejä on tarkkailtu koko maan pesimälinnuston kartoittavaa neljättä lintuatlasta varten. Atlastyö, pesintöjen tarkkailu ja tulosten kirjaaminen atlasruuduilta, jatkuvat vilkkaina myös tänä vuonna. Tekemistä riittää, kun tavoitteena on atlasruutujen selvitysasteen nostaminen tyydyttäviksi. Atlaksen tavoitteista kerrotaan lisää alempana.
Kartoita puutteet
Nyt on hyvä aika käydä läpi oman lähialueesi kartoitustilannetta atlaksen tulospalvelussa (tulokset.lintuatlas.fi), jonka aineisto on täydentynyt talven mittaan muun muassa rengastustiedoilla ja Tiiran salatuilla havainnoilla. Tilannetta voi tarkastella niin lajeittain, ruuduittain kuin yhdistyksittäinkin. Onko kotiruutusi tai vakituinen retkeilyalueesi jo tyydyttävästi kartoitettu? Onko yhdistyksesi alueella ruutuja, joilta havaintoja on kertynyt vasta vähän tai ei lainkaan? Puuttuuko ruuduilta vielä yleisiä lajeja?
Atlashavaintoja kannattaa kevään edetessä muistaa kirjata kaikilta atlasruuduilta, joilla liikut: näin saamme atlasruutujen selvitysasteet nousemaan. Selvitysasteiden nostamisessa auttavat varta vasten tehdyt retket, joilla keskitytään atlashavainnointiin. Erityisesti varmistetut pesinnät nostavat tehokkaasti atlasruudun selvitysastetta. Olennaista on kuitenkin kirjata havaintoja myös laulavista ja muuten reviiriä pitävistä linnuista. Jos pesintä ei myöhemmin varmistukaan, lajista on tällöin ruudulta alhaisempi pesimävarmuusindeksi.
Ensimmäisiä pesimäkauden merkkejä
Vaikka eletään vielä alkuvuotta, voi linturetkillä havaita jo pesimäkauden merkkejä. Pöllöjen soidinkausi vilkastuu vähitellen koko maassa, ja reviirejään rummuttavia tikkoja voi kuulla monin paikoin. Varhain pesivistä lajeista pikkukäpylinnun pesinnät ovat jo käynnissä ja myös isokäpylinnut ovat reviireillään. Tiaisten ja viherpeippojen laulukausi alkaa päästä täyteen vauhtiin.
Kevätalven atlasretkillä kannattaa kuitenkin muistaa, että valtaosalla lajeista pesimäaika on vasta edessäpäin. Huomioithan, että mahdollisia pesintöjä kuvaavia pesimävarmuusindeksejä (indeksit 2–3) tulisi käyttää vain lajin pesimäaikaan. Esimerkiksi lähipurolla laulamaan innostuva koskikara eteläisessä Suomessa ei todennäköisesti pesi alueella, vaan poistuu kyseiseltä talvireviiriltään myöhemmin. Vastaavasti keltasirkut voivat kauniilla säällä intoutua laulamaan lintulaudan tuntumassa, vaikka paikka ei olisi niiden pesimäympäristöä eikä vielä olisi lajin varsinainen pesimäaika.
Atlaksen tavoitteet
Talven aikana määriteltiin lintuatlaksen tavoitteet (ks. https://lintuatlas.fi/). Tavoitteena on, että maan eteläpuoliskossa kaikki 10 x 10 kilometrin atlasruudut on selvitetty vähintään tyydyttävästi. Pohjoisessa tavoitteena on, että 50 x 50 kilometrin ”suurruuduilla” olevista atlasruuduista vähintään 75 % on selvitetty tyydyttävästi. Etelän ja pohjoisen rajaksi määriteltiin noin Kemijärven korkeus (yhtenäiskoordinaatiston pohjoiskoordinaatti 740).
Havaintosi ovat tärkeitä
Lintuatlaksessa selvitään kaikkien lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus Suomessa 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022–2025. Atlas perustuu vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintoihin – siksi havaintojesi ilmoittaminen on olennaisen tärkeää!
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa ilmoittamisesta:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistut atlakseen ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksin. Lisätietoa pesimävarmuusindekseistä:
https://lintuatlas.fi/indeksit/
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut löydät mm. täältä, klikkaa päälle karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi myös ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
Lintuatlaksen tulokset löytyvät tulospalvelusta (lajit, ruudut, yhdistykset). Atlasruutujen tai yhdistyksen selvitysastekartta näyttää, mihin atlasretkiä kannattaa suunnata:
https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lisätietoa pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta on sivulla: https://lintuatlas.fi/materiaalia/
-Eetu Sundvall atlasvastaava LLY
Lintuatlas alkaa!
Tervehdys
Suomen neljäs lintuatlas on käynnissä. Atlashankkeessa selvitetään Suomen pesimälinnuston levinneisyys 10×10 kilometrin kokoisissa atlasruuduissa vuosina 2022–2025 ja sen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Atlakseen voit tutustua tarkemmin täällä:
Suomi on atlaksessa jaettu 10×10 kilometrin atlasruutuihin ja jokainen ruutu edelleen jonkun jäsenyhdistyksen vastuulle. Atlaksen tarkoituksena on selvittää, mitä lajeja missäkin ruudussa pesii. Atlaksen nettisivuilla voit mm. tarkastella atlasruutujen sijoittumista kartalle ja ruutujen jakautumista eri yhdistysten alueille. Omalla karttapohjallaan voit tarkastella edellisessä atlaksessa vähemmälle retkeilylle jääneitä ruutuja.
Lintuatlaksen tulospalvelu ja erillinen atlaslomake aukeavat maaliskuun puolivälissä, mutta voit jo nyt palauttaa havaintoja atlakseen. Pesintään viittaavia havaintoja voi näin kevättalvella tehdä esimerkiksi tikoilla, käpylinnuilla ja pöllöillä.
Lintuatlaksessa käytetään pesimävarmuusindeksejä kuvaamaan lajin pesinnän varmuutta atlasruudussa. Pesimäaikaiset havainnot jaotellaan kullakin ruudulla pesimävarmuusindeksien perusteella epätodennäköisiin, mahdollisiin, todennäköisiin ja varmoihin pesintöihin. Yksityiskohtainen ohje indeksien tulkinnasta esimerkkeineen lisätään lähiaikoina atlaksen nettisivuille. Indeksien kuvaukset löytyvät Tiirasta:
https://www.tiira.fi/atlasohje.php
Tiirassa atlashavainnot kirjataan lisäämällä havaintoa ilmoittaessa mukaan pesimävarmuusindeksi. Ilman pesimävarmuusindeksiä havainto ei tule atlakseen – muista siis kirjata indeksi pesintään viittaavissa havainnoissa! Tiirasta havainnot siirtyvät atlaksen tulospalveluun miltei reaaliajassa, kerran vuorokaudessa. Lue lisää havaintojen ilmoittamisesta Tiiraan:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
Atlaksen nettisivuille päivitetään kevään edetessä paljon lisätietoja ja ohjeita atlakseen liittyen. Tulospalvelun aukeamisesta tiedotetaan erikseen. Atlakseen liittyvissä kysymyksissä voit aina ottaa yhteyttä joko oman yhdistyksesi atlasvastaavaan tai valtakunnallisiin atlaskoordinaattoreihin (lintuatlasATluomus.fi).
-Terveisin LLY:n alueen lintuatlasvastaava Eetu Sundvall
Yhteydenotot koskien lintuatlasta sundvall.eetu@gmail.com
Lintuatlaksen tulospalvelu avattu
Suomen neljännen lintuatlaksen tulospalvelu on nyt avattu ja se löytyy täältä:
https://tulokset.lintuatlas.fi/
Tulospalvelussa voit seurata lintuatlastietojen kertymistä lajeittain ja atlasruuduittain. Tulospalvelun toimintoja päivitetään kevään mittaan. Lintuatlakseen on ilmoitettu jo yli 3 700 havaintoa. Pesinnät ovat monin paikoin käynnissä varhain pesintänsä aloittavilla lajeilla. Esimerkiksi tiaiset ja viherpeipot laulavat ja käpytikat rummuttavat. Varmoja pesintöjä on jo todettu mm. pikkukäpylinnulla. Tutustu ja ilmoita omat havaintosi!
Pesimävarmuusindeksit on päivitetty
Lintuatlakseen tulevat pesimävarmuusindeksillä merkityt havainnot. Pesimävarmuusindeksit ja indeksien laaja ohje on nyt päivitetty lintuharrastajilta saatujen kommenttien perusteella. Laaja ohje sisältää esimerkkejä ja tulkintaohjeita pesimävarmuusindekseistä. Kannattaa tutustua ennen atlasretkeilyä! Voit myös tulostaa indeksit mukaasi maastoon:
https://lintuatlas.fi/indeksit/
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Pesimävarmuusindeksi ja havaintojen ilmoittaminen Atlakseen
Vaikka kevät ottaa nyt pientä takapakkia, monet lajit ovat jo reviireillään. Alkukevät on hyvää aikaa esimerkiksi kanalintujen, pöllöjen, tikkojen ja tiaisten reviirien etsimiseen. Käpylinnuille ja korpille tämä on jo täyttä pesimäaikaa. Myös ensimmäisiä muuttolintuja on jo saapunut reviireille. Siis nyt kannattaa lähteä atlastelemaan ihan varta vasten tai ainakin muilla retkillä kiinnittää huomiota pesimälinnustoon. Yleisistäkin lajeista kaivataan pesimähavaintoja.
Havaintoja voi ilmoittaa Tiiran kautta tai erillisellä lintuatlaslomakkeella/-sovelluksella. Tiiran käyttö on kätevintä, kun on kyse yksittäisistä atlashavainnoista. Tällöin tulee merkitä kunkin linnun paikka kartalle ja valita pesimisvarmuusindeksi lisätietoja-kohdan alasvetovalikosta. https://www.tiira.fi
Oikeaa pesimävarmuusindeksiä aprikoidessa kannattaa ottaa avuksi kattava lista indeksoinnista:https://lintuatlas.fi/wp-content/uploads/2022/01/Pesima%CC%88varmuusindeksit-laaja_4-lintuatlas_kommentoitavaksi.pdf
Lintuatlaslomake löytyy osoitteesta https://laji.fi/project/MHL.117/form ja vastaava sovellus osoitteesta https://play.google.com/store/apps/details?id=org.luomus.mobi
Näiden avulla on helppo tallentaa kerralla paljon atlashavaintoja yhdeltä ruudulta. Paikaksi voi merkitä pisteen, alueen, reitin tai koko ruudun ilman tarkempia sijaintitietoja. Tätä kautta on myös mahdollista ilmoittaa ns. täydellisiä lajilistoja eli listoja, joissa on kaikki ko. ruudulta kyseisellä retkellä (lyhyellä tai pitkällä) havaitut lajit. Täältä havainnot eivät tule Tiiraan, eli esimerkiksi katsausten ja suojelun kannalta merkittävät havainnot (harvalukuisten lajien reviirit ja ylipäätään harvalukuisten lajien havainnot) olisi silti hyvä tallentaa Tiiraan.
Molempien ilmoituskanavien kautta havainnot päätyvät tulospalveluun: https://tulokset.lintuatlas.fi
Siellä voi tällä hetkellä tarkastella lajikohtaisia karttoja sekä ruutukohtaisia lajilistoja. Myöhemmin tulee muitakin ominaisuuksia. Ruutujen tietoihin on jatkossa tarkoitus pystyä navigoimaan kartan avulla.
Kannattaa myös vilkaista Mikko Heikkisen toteuttamia lintuatlastilastoja: http://biomi.org/tools/lintuatlas/
Nämäkin tulevat kehittymään, mutta jo nyt sieltä löytyy mielenkiintoisia tietoja. Esimerkiksi viimeisen kahden viikon ajalta on seitsemän varmaa pesimähavaintoa sekä iso- että pikkukäpylinnusta. Eniten todennäköisiä pesimähavaintoja on käpytikasta ja variksesta.
Hyviä atlasretkiä!
-Eetu Sundvall LLY atlasvastaava