LLY:n vuoden 2019 lintu Helmipöllö

LLYn alueen helmipöllöt 2019

Ismo Kreivi

Helmipöllö oli LLYn vuoden 2019 laji. Havaintoja kertyi Tiira-havaintopalveluun kaikkiaan 176 käsittäen 215 yksilöä, tässä ei ole mukana salatut havainnot. Osa havainnoista koskee samoja lintuja, eikä niitä äsken mainituissa luvuissa ole mitenkään eroteltu.  Havaintojen määrä on nelinkertainen verrattuna vuoteen 2018(44 havaintoa/77 yksilöä). Määrä vaihtelee vuosien välillä paljonkin (kts kuva 1). Myyrää syövien pöllöjen määrään vaikuttaa suoraan tarjolla olevan ruuan määrä.

Kuva 1.

 

Havaintojen painopiste oli odotetusti keväässä, silloin pöllöt olivat aktiivisimmin äänessä ja yön lintuina täten helpoimmin havaittavissa. Kesältä ei havaintoja juurikaan ilmoitettu. Syksyllä vaeltavia helmareita havaittiin jonkun verran ja rengastajat poimivat niitä verkoistaan ainakin Inarissa, Posiolla, Rovaniemellä ja Ylitorniolla. Uusi soidinkausi alkoi joulukuun puolenvälin jälkeen. Rovaniemellä muutamissa paikoissa puputtelu on jatkunut ainakin vuodenvaihteen yli.

Tammi-toukokuu:

Soidinkausi alkoi heti tammikuun alussa tai tarkalleen ottaen ensimmäiset helmarit aloittivat kauden soidinääntelyt jo joulukuun puolella, siis joulukuun 2018. Vuoden ensimmäisenä kuukautena puputtajia kuultiin Enontekiöllä, Inarissa, Kemijärvellä, Kittilässä, Kolarissa, Pellossa, Sallassa, Ylitorniolla ja Utsjoella. Enontekiön ja Utsjoen osalta vuoden helmipöllöhavainnot loppuvatkin siihen. Tammikuun jälkeen näistä kunnista ei tullut yhtään ilmoitusta ääntelevistä tai nähdyistä pöllöistä. Muualla soidinmenot jatkuivat ja mukaan yhtyi laulajia muistakin kunnista. Pelkosenniemi oli ainoa kunta, josta ei keväältä ilmoitettu yhtään helmaria. Kevään havaintojen perusteella voisi arvella esiintymisen painopisteen olleen länsi- ja etelä-Lapissa. Pello (19 ilmoitettua keväthavaintoa), Rovaniemi (26) ja Ylitornio (22) olivat niitä kuntia, joista valtaosa havainnoista kirjattiin. Posion (4), Sallan (7), Savukosken (2) ja edellä jo mainitun Pelkosenniemen (0) kairoilla oli sitten jo selvästi hiljaisempaa. Toki pitää muistaa, että runsashavaintoisilla alueilla lintuharrastajien määrä on moninkertainen niukkahavaintoisiin alueisiin nähden.

Sitkein puputtaja löytyi Pellon Lempeästä; se oli äänessä ensi kerran 15.1. ja viimeisin huuteluhavainto tältä paikalta kirjattiin Tiiraan 26.3. Aikaa ensimmäisestä äänenavauksesta viimeiseen soidinteluun kului 71 vuorokautta. Toiseksi innokkain ääntelijä löytyi Ylitornion Haapakoskelta, havaintojen ääripäät 64 vuorokautta. Kolmantena Rovaniemen Concordetien pöllö, joka oli äänessä 51 iltaa ja yötä. Yksikään näistä ”maratoonareista” ei ollut äänessä joka ilta, eikä tietenkään ole sataprosenttista varmuutta, että koko ajan kyseessä olisi edes sama pöllö. Mutta havainnot on tehty samalta paikalta ja oletetaan, että kyseessä on aina sama yksilö.  On ilmeistä, että naaraan alettua pesinnän, koirashelmarit lopettavat puputtamisen tai ainakin puputteluinto laantuu. Omassa pihassamme Concordetiellä naaras havaittiin ensi kerran 27.3. ja tämän jälkeen koiraan kuultiin puputtavan ainoastaan yhden kerran 14.4.Tätä taustaa vasten voisi kuvitella, että ”morsmaikut” ovat olleet tietyillä alueilla todella kortilla.

Tutkimuksissa helmipöllöillä on todettu moniavioisuutta hyvinä myyrävuosina. On mahdollista, että joillakin innokkaimmista huutelijoista onkin ollut kaksikin naarasta lihotettavana ja soidinkausi on jatkunut, vaikka yksi naaras on ollut jo pesimispuuhissa.

Aktiivisinta aikaa soidinteluun oli maaliskuu. Havaintojen määrä nousi tammikuusta (17 ilmoitettua havaintoa) helmikuuhun (30), saavuttaen huippunsa maalis-(40) huhtikuussa (39). Ylitorniolla Tapani Tapion pöllöjen kuunteluretkillä huhtikuun loppupuolella helmareita kuului vielä mukavasti yhteensä 13 yksilöä. Toukokuu olikin sitten jo hiljainen, muttei tyystin vaiti pöllöt vieläkään olleet. Ääntelyä kuultiin Rovaniemellä (3:ssa paikkaa), Kolarissa ja Inarissa. Inarin Petsikon Pieranmarinjänkällä Rikkosen Martti kirjasi LLYn alueen viimeisen keväthavainnon 29.5. Helmari oli tuolloin aktiivisesti äänessä useita tunteja.

 

 

Kesä-heinäkuu

Tiirassa on niukasti havaintoja kesäajalta. Pesintään viittaava havainto Posiolta: Akseli Myllyneva havaitsi aikuisen helmipöllön myyrä kynsissään 1.6. Posion Korouomalla. Kittilästä pesintä varmistui, kun Mikko Joensuu havaitsi pihakoivussa luonnonkolossa Sätkenässä 2 poikasta ja emolinnut 10.7.

Muuallakin pesintöjä varmasti varmistui, mutta tietoja Tiiraan ei ole ilmoitettu tai ne on laitettu salattuna, enkä tämän vuoksi ota niitä tähän mukaan. Muutamalta rengastajalta sain tietoja yhteensä kuudelta pesältä. Näistä 3 sijaitsi Ylitorniolla ja 3 Rovaniemellä. Yksi pesinnöistä tuhoutui tuntemattomasta syystä joko muna- tai poikasvaiheessa, joten myöhäisempiä tietoja esim. poikasten määrästä ei tältä pesältä ole. Ylitorniolla kaikki kolme pesintää olivat hyvin samanaikaisia: muninnan laskennalliset aloituspäivät olivat 12.4., 13.4. ja 17.4. Rovaniemellä hajontaa oli enemmän, aloitukset 26.3 ja 15.4. Munapesistä kahteen oli pyöräytetty 6 munaa, kolmeen 5 ja yhteen 4. Rengastusikäisiä poikasia viidestä pesästä tavattiin 6,5,5,4 ja 2.

Edellä mainitsin, että pihassamme puputelleella helmarilla havaittiin seuraa pöntöllä 27.3. Eli silloin näimme naaraan tällä paikalla ensimmäisen kerran. Puputus lähes loppui tuohon ajankohtaan, ainoastaan kerran tämän jälkeen koiras lauleskeli. Laskennalliseksi muninnan aloituspäiväksi sain tälle paikalle 26.3. (Muninnan aloitus on laskettu seuraavasti: poikasilta on mitattu siipi, pisin siipi on oletettavasti vanhimmalla poikasella? siiven mittaan tukeutuen poikasen ikä on saatu Suopajärven Matin mainiosta taulukosta ? haudonta-ajaksi on laskettu 26 vrk ? helmipöllö munii munan joka toinen päivä ja aloittaa muninnan yleensä munittuaan toisen munan) Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tästä ei tietenkään pidä vetää. Mutta tukeehan tämä sitä ajatusta, että kun pesintä alkaa niin laulu loppuu.

 

Syys-marraskuu

Osa helmipöllöistä vaeltaa syksyisin. Näin ne tekevät myös LLYn alueella. Vaellukselle lähtevät innokkaimmin nuoret, ensimmäistä syksyään elävät yksilöt. Jos viettää aikaa ulkona elo-syyskuulla, voi kuulla helmipöllön yhteysäänen pimeästä. Useimmiten tuon äänen alkulähde on vaeltava pöllö. Vaeltavien lintujen määrät vaihtelevat huomattavasti syksyjen välillä. Joinakin vuosina niitä ei juurikaan alueellamme liiku, mutta toisina vuosina vaellus voi olla varsin voimakastakin. Vilkkaina vaellussyksyinä onnistuneita pesintöjä on yleensä ollut paljon joko LLYn alueella tai jossain lähialueilla. Pöllöjä liikkuu sekä alueellemme että täältä pois. Nuoret linnut hakevat omia elinpiirejään ja asettuvat sitten sinne missä ruokaa tuntuu runsaimmin olevan.

Tietämys siitä, että pöllöjä vaeltaa, voisi hyvinkin jäädä arvailujen varaan ilman rengastajien syksyöisiä puuhasteluja. Rovaniemellä helmareita on enempi ja vähempi aktiivisesti pyydystetty reilut parikymmentä vuotta, muualla satunnaisemmin. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että tähän rengastusmuotoon vihkiytyneitä rengastajia on alueellamme vähän.

Kuten alussa mainitsin, helmareita pyydystettiin menneenä syksynä ainakin Inarissa, Posiolla, Ylitorniolla ja Rovaniemellä. Aktiivisinta pyynti oli Ylitorniolla, jossa pyydystettiin yhteensä 42 helmaria kolmen rengastajan toimesta. Ylitornion pöllöistä 37 oli renkaatonta ja 5 aikaisemmin rengastettua.

Kaikki kontrollilinnut oli rengastettu ”länsikairassa”, joten pitkiä siirtymisiä ei näillä pöllöillä ollut.

Tämän syksyn mielenkiintoisimmat kontrollit: Olli-Pekka Karlin rengasti syksyllä 2014 2kv helmarin Pellossa, jonka Jaakon Antti kontrolloi pyyntipaikallaan Ylitornion Sonkajoella 20.10. Samoin syksyllä 2014 olin rengastanut pöllön Ylitornion Tiskinivasta, jonka olin kontrolloinut 2015 syksyllä kaksi kertaa samalla paikalla ja se erehtyi jälleen verkkoon 24.8 edelleen Tikinivassa. Tuolta samaiselta paikalta Minna Luolamo rengasti +2kv helmarin 2.9.2018 ja kontrolloi sen pesivänä naaraana kilometrin päässä Saunavaaralla keväällä 2019. Tämä sama pöllö erehtyi vielä kerran verkkoon rengastuspaikallaan 11.9.

Neljältä syyspyyntipaikalta sain tietooni kaikkien pyydystettyjen pöllöjen ikäjakauman. Näillä paikoilla pyydystettiin yhteensä 53 helmaria. 1kv (syntynyt vuonna 2019) lintuja oli yhteensä 39 yksilöä, 2kv (syntynyt vuonna 2018) lintuja 7 ja +2kv (syntynyt ennen vuotta 2018) lintuja 7.

 

Joulukuu

Runsaasta myyrätarjonnasta ja leudoista keleistä johtuen helmipöllöt intoutuivat soidintamaan joulukuun puolen välin jälkeen. Ensimmäiset havainnot ääntelijöistä tehtiin 18.12. Rovaniemellä ja Ranualla. Myöhemmin joulukuussa havaintoja tehtiin useammalla paikalla Rovaniemellä ja muutamilla Pellossa., lisäksi Ranuan Ahvennivassa pöllö jatkoi puputteluaan aktiivisesti useina öinä.

Mielenkiintoinen on havaintoketju, joka on tehty Rovaniemen Vuormanmutkassa: Pöllö aloitti aktiivisen puputtelun 18.12. ja jatkoi iltaisin ja öisin hyvin aktiivisesti 28.12. asti.  Sitten loppui ääntely. Tuolloin 28.12. pihassa olevasta pöntöstä huomattiin pöllön kurkkivan. Pöllö on pysynyt pöntössä sitkeästi siitä asti, kurkkien välillä sieltä, kun ihmisiä lähellä liikkuu. Tilanne on tulkittava niin, että naaras on jo asettunut pesimään. Jos näin todella on ja ensimmäiset munat on munittu joulukuun lopulla, tarkoittaa se sitä, että ensimmäiset poikaset kuoriutuisivat jo tammikuun lopulla. Tämä olisi todella aikaista ja ennenkuulumatonta LLYn alueella. Toki tämä kaikki on vielä jossittelua siihen asti, kun pesinnän tilanne saadaan tarkistettua helmikuun puolenvälin tienoilla. Tässä vaiheessa pesintää ei ole haluttu millään tavoin vielä häiritä.

 

Tiira havaintojen mukaan helmipöllöjä on alkuvuodesta 2020 ollut äänessä monin paikoin alueellamme. Tarkoittanee sitä, että keväästä tulee hyvä helmipöllökevät. Pesintöjä varmasti varmistuu monin paikoin. Tietoon tulleita pesiä voi ilmoitella alueemme rengastajille ja näin olla kartuttamassa tietoa tästä sympaattisesta lajista.

 


LLYn hallitus on valinnut vuoden 2019 lintulajiksi helmipöllön.

Helmipöllö on Suomen runsaslukuisin pöllö, mutta kanta kuitenkin vaihtelee vuodesta toiseen myyrätilanteen mukaan. Lapissa pari viime vuotta ovat olleet pöllöjen osalta hiljaiseloa. Myyrät ovat olleet todella vähissä ja se on heijastanut myös koukkunokkien määriin. Nyt myyrien määrä on lähtenyt selvään nousuun ja pöllöjä on ruvennut näkymään ja varsinkin helmipöllöjä myös kuulumaan.

Helmipöllö on metsien asukki. Sitä tavataan Lapissa kaikkialla, paitsi tunturialueilla. Mieluisinta elinympäristöä sille ovat kosteat kuusikkokorvet. Se ei karsasta muunkaan sorttisia metsiä, kunhan ruokaa ja sopiva kolo pesimiseen löytyy. Kolopesijänä se käyttää hyväkseen  muun muassa palokärjen kovertamia koloja, mutta asettuu mieluusti pesimään myös sopivan kokoiseen pönttöön. Helmipöllö ei vierasta ihmistä ja voi asettua ihan pihapiiriinkin pesimään, jos sopiva pönttö sille löytyy. Eikä ihan tavatonta ole pesiminen piharakennuksen rakenteissakaan.

Helpoiten helmipöllö on havaittavissa pimeän laskeuduttua kuuluvasta soidinäänestä. ”Pu-pu-pu-pu” kaikuu tuolloin koiraan kuuluttaessa reviiriään ja houkutellessa naarasta valitsemalleen pesäpaikalle. Vanha koiras yrittää sinnitellä reviirillään läpi vuoden, naaraat sen sijaan vaeltavat ruokatilanteen mukaan. Ne asettuvat aloilleen sinne missä ruokaa on tarpeeksi pesinnän onnistumiseen.

Jokainen voi osallistua LLYn helmipöllöseurantaan ilmoittamalla kaikki havaintonsa Tiira-havaintopalveluun. Tarkoitus on selvittää kuinka paljon helmareita alueellamme on ja mitenkä määrä on jakaantunut yhdistyksen eri alueiden kesken. Lisäksi kiinnostaa erityisesti kuinka pitkä lajin soidinaika on eli kuinka pitkälle keväällä puputtavia koiraita kuullaan. Tietenkin kaikki pesintään viittaavat havainnot ovat tervetulleita. Seurannan vastuuhenkilönä toimii Ismo Kreivi.

Helmipöllöstä voi tehdä havaintoja ihan koti- tai mökkipihastakin, mutta havainnointia voi toki tehostaa tekemällä pöllönkuunteluretkiä. Retket kannattee suunnata sellaisille paikoille, missä liikenteen melu ei häiritse havainnointia. Jos liikutaan autolla, pysähdellään sopivilla paikoilla muutaman kilometrin välein kuulostelemaan huutelevia pöllöjä. Parasta aikaa tähän toimintaan on meidän alueellamme maaliskuun alusta huhtikuun alkuun. Liikkeelle kannattee lähteä pimeän laskeuduttua. Toki muutamat pöllölajit ovat mieluiten äänessä heti auringon laskeuduttua(mm varpuspöllö ja huuhkaja). Tämän takia voi pöllöretkelle suunnata jo hämärässä. LLY tulee tulevana keväänä järjestämään pöllöjen kuunteluretkiä ainakin Rovaniemellä.

Helmipöllöjen pesäpaikkapulaa voi helpottaa rakentamalla niille sopivia pönttöjä. Vesistöjen varsilla olevissa telkänpöntöissä pesii hyvinä myyrävuosina paljon helmareita. Tuota kokoluokkaa olevat pöntöt ovat ihan sopivia helmipöllönkin asunnoksi. Toki niille voi rakennella ihan omiakin kortteeripaikkoja. Tuolloin lentoaukoksi riittää  noin 80 mm. Pönttö kannattee rakentaa sisätiloiltaan tarpeeksi suureksi, jotta poikaset mahtuvat siellä isoinakin köllöttelemään. Tarkempia rakennusohjeita niin pöllöjen kun muidenkin lintujen pöntöille löytyy mm. osoitteesta https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunpontot/.

Unoha sieki muut yöjuoksut ja suuntaa pöllöretkelle!