Hyönteissyöjälintujen muutto vauhdissa
Jorma Halonen 22.5.2023
Hyönteisiä ravintonaan käyttävien, hentonokkaisten varpuslintujen kevätmuutto painottuu toukokuun lopulle ja kesäkuun alkuun. Menneen viikon uusina tulijoina tällaisia olivat sirittäjä, harmaa- ja pikkusieppo sekä mustapää-, pensas- ja lehtokerttu.
Samalla jo aikaisemmin saapuneiksi kirjattujen västäräkkien, kirjosieppojen, pajulintujen ja pääskyjen joukot ovat saaneet täydennystä ja saavat yhä.
Tuoreimmat tulokkaat ovat lauantain merikihu Torniossa ja tunturikihu Utsjoella sekä sunnuntain vesipääsky Rovaniemellä ja Utsjoella.
Viikon harvinaisin laji oli Meri-Lapin harmaasirkku 19.5. Höyhenykseltään vaatimattoman ruskeanharmaa siivekäs on BirdLife Suomen valtakunnallisella havinaisuuslistalla, joten havainnon virallistumista saadaan odotella. Harmaasirkku on viime vuosikymmeninä harvinaistunut Keski-Euroopassa, mutta maailmanlaajuisesti sen pesimäkanta on elinvoimainen.
Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueharvinaisuuskomitean käsittelyyn puolestaan joutuu Ylitorniolla tehty heinäkurppahavainto 19.5. Joitakin vuosikymmeniä sitten lajin uskottiin häviävän suomesta kokonaan, mutta viime vuosina havaintoja on kertynyt jopa soidintavista linnuista. Silti heinäkurppa on listattu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Kolmas harvinaisuus on mandariinisorsa, Kauko-Idästä tuotu koristeellinen sorsalaji. Villiintyneistä tarhakarkulaisista on syntynyt Eurooppaan luonnonvarainen pesimäkanta, jonka edustajia on tavattu mm. toissa vuonna Kemissä ja Pellossa, vuosi sitten Rovaniemellä ja nyt 16.5. Sodankylässä Vuotson kanavassa.
Hyönteissyöjien suuret joukot ovat vielä tulematta – sopivan muuttoyön jäljiltä niiden laulua kuuluu lähes kaikkialla. Samoin odotuslistalla ovat ns. yölaulajat, jotka tavallisesti ovat täällä pohjoisessa vähälukuisia.
Harmaasieppo on väreiltään vaatimaton hyönteissyöjä, joka saapuu myöhään keväällä.
Koristeellinen mandariinisorsa voi löytyä vaikka maantien ojasta kuten tässä.
Tornionlaakson veden valtaamilla tulvapelloilla on ollut joukoittain kahlaajia, mm. mitä eriskummallisimman näköisiä ja värisiä suokukkoja.
Lapintiira on tullut kotiin
Jorma Halonen 15.5.2023
Menneellä viikolla maailman pitkämatkaisin muuttolintu, lapintiira, palasi kotiinsa Lappiin Kemistä Inariin asti. Suurin osa näistä huikean pitkiä matkoja lentävistä pitkäsiivistä on vielä tulematta ja osa jatkaa Lapin yli paljon meitä pohjoisemmaksi.
Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessa (2013) selvisi lapintiiroihin asennettujen geopaikantimien avulla, että linnut olivat olleet poissa pesimäalueeltaan keskimäärin 273 vuorokautta ja lentäneet sinä aikana yhdeksisenkymmentä tuhatta kilometriä (Suomen Rengastusatlas II).
Jo vanhastaan oli tiedossa, että jopa Pohjois-Grönlannissa, kesäyön auringossa pesivistä lapintiiroista ainakin osa viettää talvensa Etelämantereen vesillä niin ikään kesäyönauringossa!
Kaukana Kaakkois-Aasiassa talvehtiva sinipyrstöpalasi 10.5. Päiväntasaajan Afrikasta saapui mehiläishaukka Kemiin 13.5. ja samana päivänä samoilta seuduilta palannut tervapääsky viiletti Kemijärven taivaalla.
Perin toisenlaista muuttokäyttäytymistä edustaa pikkukajava, joka pesii suurissa yhdyskunnissa pohjoisten valtamerien rannikoilla ja siirtyy ankarimman talven ajaksi jonkin matkaa etelään Atlantin ja Ison valtameren pohjoisosien vesille. Silloin tällöin laji tavataan myös Lapissa, kuten viime lauantaina (13.5.) Kilpisjärvellä, kun kaksi yksilöä lensi koilliseen äännellen tyypilliseen tapaansa koko ajan: ka-ka-kii (”huutaa kuin kajava”).
Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenuksen väki saattoi huokaista helpotuksesta 10.5., kun yhdistyksen äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu nimikkolintu rantakurvi palasi tutuille seuduille ainakin vielä tänä keväänä.
Vuosi sitten kevätmuuttajien listassa oli tähän aikaan kymmenen lajia enemmän kuin nyt, mm. käki, harmaasieppo ja punavarpunen.
Pitkäsiipinen ja -pyrstöinen, siro lapintiira on palannut pitkältä muuttomatkaltaan.
Keväisillä peltoaukeilla voi näinä päivinä nähdä tiheitä kapustarintaparvia.
Kirjosieppo kiiruhti Ivaloon asti
Jorma Halonen 8.5.2023
Pihapönttöjen kirjosieppo on odotetuimpia muuttolintujamme: menneellä viikolla kiireisin ehti Ivaloon. Muualta Lapista ilmoitettiin lisäksi neljä muuta pesäpöntöille ilmaantunutta koirasta.
Meri-Lapissa tavattiin vappuna kirjosiepon ohella törmä- ja räystäspääsky sekä sitruunavästäräkki. Viimeksi mainittu on itäinen laji, jolla on erillisesiintymiä kaukana varsinaisesta levinneisyysalueesta. Yhdeksi sellaiseksi on viime vuosina muodostunut Kemin Tuhka-allas Veitsiluodon tehdasalueen kupeessa.
Muita viime viikolla saapuneita, tuttuja kesälintuja olivat Sodankylän kaakkuripari 2.5., Keminmaan keltavästäräkki ja Kemin kalatiira 5.5., Kemin ja Ranuan pajulinnut seuraavana päivänä sekä Ranuan rantasipit lauantaina, 6.5.
Lauantain valtakunnallinen Tornien taisto tuotti koleasta säästä huolimatta mahtavan havaintoaineiston. Kahdeksan tunnin yhtämittaisen lintutarkkailun tuloksena laskettiin mm. lähes 500 metsähanhea, 74 merihanhea ja muita tai määrittämättömiä hanhia 95. Kurkia oli liikkeellä vähän yli neljäsataa, kuoveja runsaat kaksisataa sekä sepelkyyhkyjä 268.
Tornien taiston erityistarkkailussa olivat laulujoutsenet. Niitä ynnättiin lintutorneista noin sata yksilöä, niistä puolet Pellojärveltä.
Päiväpetolintuja kirjattiin torneista toistakymmentä lajia, parhaina arosuo-, muutto- ja nuolihaukka. Eniten muutti piekanoita, joita nähtiin pelkästään Pellojärven Hannunrannan tornista kaksitoista.
Nopeasti lämpenevä sää saattelee Lappiin lähipäivinä suorastaan muuttolintusuman, niin että lintukevät alkaa maistua aidosti keväältä: linnunlaulua sekä sulavesissä, pelloilla ja pihoilla pyrähteleviä siivekkäitä.
Kirjosieppo on kevään odotetuimpia muuttolintuja. Lähipäivinä niitä alkaa olla lähes joka pihassa.
Pikkukuovi havaittiin toukokuun toisena päivänä sekä Torniossa että Rovaniemellä. Sen paras pukutuntomerkki on päälaen raidoitus: kaksi leveää tummaa pitkittäisjuovaa (tässä näkyy vain toinen).
Ensimmäiset mustakurkku-uikut kotiutuivat sunnuntaina, 7.5.
Muuttolinnut valtasivat maisemat
Jorma Halonen 1.5.2023
Mennyt viikko alkoi koleana ja lintumuutto oli lähes pysähdyksissä. Keskiviikkona maa oli suuressa osassa Lappia uuden lumen peitossa ja lämpötila nollassa. Lämmin torstai ja melko lämmin yö perjantaita vasten laukaisivat sitten muuttolintuvyöryn, joka äkkiä täytti maisemat siivekkäällä elämällä.
Kun viikolla 17.-23.4. Tiira-lintuhavaintojärjestelmään ilmoitettiin Lapista 167 vihervarpusta, niin huhtikuun kahtena viimeisenä päivänä lukema oli 4 324! Mm. ruokintapaikoilla oli vilskettä peippojen ja vihervarpusten ansiosta.
Lähes yhtä hyvä esimerkki oli räkättirastas: huhtikuun 23. päivään mennessä Tiiraan oli kirjattu 209 yksilöä, kun taas huhtikuun kolmelta viimeiseltä päivältä räkättien lukumäärä oli 688 yksilöä.
Kun vihervarpuset rynnistivät erityisesti varhain lauantaina (30.4.), mustalinnut tulivat äkkirynnäköllä keskiviikkoa vasten yöllä, sillä päivän valjettua laji löytyi peräti seitsemästä eri paikasta Kemistä Kemijärvelle.
Viikon pikkuharvinaisuuksista kannattaa mainita Inarin ja Rovaniemen tundrahanhet, Rovaniemen ja Ylitornion haarahaukat sekä Tornion mustapyrstökuiri ja tiibetinhanhi.
Haukkamuutto on ollut pitkin kevättä varsin vaisua, mutta vappuaattona alkoi näkyä piristymisen merkkejä, kun mm. Keminmaan Kallinkankaan tarkkailussa päästiin yli neljäänkymmeneen muuttaneeseen piekanaan. Muualla Lapissa lukemat olivat paljon pienempiä.
Lähipäivinä kannattaa tarkkailla taivasta, sillä piekanoiden muutto on komeaa katseltavaa. Jos oikein hyvin käy, yhtaikaa taivaalla saattaa kaarella useita haukkoja. Piekanoiden ohella voi mennä mm. hiiri-, varpus-, sinisuo- ja tuulihaukkoja.
Pian tulevat myös suuret vesilintujoukot kasvaviin sulapaikkoihin ja kahlaajia niiden rannoille.
Viime päivinä on lintujen ruokintapaikoilla ollut vipinää. Kuvassa vasemmalla vihervarpusparin soidinta – koiras ruokkii naarasta – ja oikealla peippokoiras.
Pikkutylli löytyi lumisateisen yön jälkeen sekä Torniosta että Rovaniemeltä.
Suurinta rastastamme, kulorastasta, on tavattu viime aikoina poikkeuksellisen paljon. Sen hyviä tuntomerkkejä ovat pyöreät vatsapuolen täplät, joista muutamat voivat rinnalla yhtyä isoiksi, tummiksi laikuiksi.
Lintujen kevätmuutto nytkähti vauhtiin
Jorma Halonen 25.4.2023
Huhtikuun puolivälissä vaikutti siltä, että lintujen kevätmuutossa olivat jarrut päällä, mutta viime viikolla (17.-23.4.) tilanne muuttui selvästi. Lappiin saapui viikossa 23 keväälle uutta lintulajia – tämän kevään ennätys.
Sunnuntaina, 23.4., Tornion Pikisaaren vaiheilta laskettiin yli tuhat naurulokkia ja Rovaniemen Ounaskoskelta yli kolmesataa. Kaupunkikeväiden tuttu kirkuna alkaa olla totta. Kuoveja ja kurkia havaittiin kymmenittäin.
Miltei puolet uusista muuttolintulajeista kirjattiin perjantaina ja lauantaina. Meri-Lappi kahmaisi kaikki perjantain lajit: tavi Keminmaassa, ruskosuohaukka Kemissä, arosuohaukka ja kivitasku Tornion kuuluisalla Raumojärven Hallaniityllä sekä laulurastas Tervolassa.
Sunnuntain uudet tulokkaat jakautuivat laajalle alueelle: ristisorsa Kemijärvelle, haapana ja tylli Kemiin, jouhisorsa ja sepelrastas Rovaniemelle sekä nuolihaukka Pelloon.
Maanantaina, 17.4., löytyi harmaahaikara Utsjoen Patonivasta. Lähes kurjen kokoinen mutkakaulainen pitkäkoipi oli luultavasti tullut Norjan kautta, kuten aikoinaan Muoniosta valtatieltä lentoon noussut yksilö (12.3.2010) ja Enontekiön Hetan maaliskuinen tikarinokka 29.3.2012. Harmaahaikaran pesintäalue ulottuu Norjassa Atlantin rannikkoa pitkin Lofooteille asti.
Töyhtöhyyppiä on tavattu Ivaloa myöten, mutta ylivoimainen enemmistö sadoista Lappiin tulleista hyypistä viihtyy yhä napapiirin eteläpuolella.
Arvelin Inarin kirkolle 9.4. saapuneen haarapääskyn palaavan pikimmiten tulosuuntaansa. Näin ei tainnut käydä, sillä luultavasti sama yksilö lenteli kaksi päivää myöhemmin Hotelli Juutuan vaiheilla. Sittemmin haarapääskystä on havainto Ivalosta (21.4.) ja Kittilästä (23.4.).
Koleina lähipäivinä muutto hiipunee, niin että huhtikuun lopun tavanomainen linturyntäys jäänee haaveeksi.
Kuovi on Meri-Lapin ja eteläisen Tornionjokivarren maisemalintu.
Toistaiseksi punakylkirastaita on nähty vähän, mutta vapun jälkeen ne näkyvät ja kuuluvat pihoissa ja metsänreunoissa.
Sinisuohaukka ottaa osana keväisistä muuttolintuparvista. Tässä saaliina räkättirastas.
Jarru päällä lintujen kevätmuutossa
Jorma Halonen 17.4.2023
Vaikka menneen viikon lintumuutto toi Lappiin kahdeksantoista keväälle uutta lajia, vaikuttaa siivekkäiden tulossa olevan kuin jarru päällä.
Inarin outo haarapääsky ensimmäisenä pääsiäispäivänä osoittautui juuri sellaiseksi pääskyksi, joka ei tehnyt kesää. Nopeana lentäjänä se on mitä ilmeisimmin palannut kauas tulosuuntaansa.
Västäräkitkin ovat vähissä, vaikka niitä on sentään kirjattu lähes neljäkymmentä yksilöä. Töyhtöhyypät ovat ehtineet napapiirin tuntumaan: Meri-Lapista on ilmoitettu menneeltä viikolta 166 yksilöä, muualta Lapista, lähinnä Rovaniemeltä ja Ylitorniolta 74.
Eniten uusia lajeja tavattiin keskiviikkona, 12.4.: uivelo, tunturikiuru, peukaloinen ja pajusirkku Meri-Lapissa, vuorihemppo Rovaniemellä.
Yksinäiset naurulokit yhytettiin 11.4. niin Keminmaan Isohaarasta kuin Pelkosenniemen Mullakkonivasta Kitisen varresta. Tämä kaupunkiympäristöjen keväinen ja kesäinen kirkuja on toistaiseksi ollut vähälukuinen. Voimakkaasti vähentyneestä selkälokista on yksi varma tieto Tornion Riukkajängän kaatopaikalta 13.4., jolloin paikalla oli kevään toistaiseksi suurin harmaalokkikertymä, 247 yksilöä.
Töyhtöhyypän (ensimmäiset Meri-Lapissa 7.4.) ja kapustarinnan (varhaisin Kemissä 8.4.) jälkeen kolmantena ja neljäntenä kahlaajalajina merkittiin muistiin lehtokurppa ja metsäviklo Kemissä 14. ja 15.4.
Vilkastuvan hanhimuuton enteitä olivat 25 merihanhen kerääntymä Kemissä 14.4. ja Lapin tämän kevään ensimmäinen metsähanhi Pelkosenniemen Arvosjoella 16.4. Kurkimuuton alkusoittoa ovat puolestaan olleet 11.4. lähtien tehdyt neljätoista havaintoa yhteensä kahdeksastatoista pitkäkoivesta.
Mekastavat naurulokit tuovat eloa kaupunkiympäristöihin, mutta toistaiseksi niiden määrä on ollut vähäinen.
Varhaisimmat pohjansirkut on tavattu Kittilässä ja Kilpisjärvellä.
Vaatimattoman sävykästä rautiaista ei moni tunne. Varhaiskeväällä se voi vierailla lintujen ruokintapaikalla.
Haarapääsky Inarissa
Jorma Halonen 12.4.2023
Haarapääsky teki sen taas: kevään ensimmäiset nähtiin Pohjois-Suomessa! Ykköspääsky lenteli ensimmäisenä pääsiäispäivänä Suomussalmen Selkoskylällä ja toinen saman päivän illalla Inarin kirkolla.
Haarapääskyn suorin reitti Etelä-Afrikasta Pohjois-Suomeen kulkee Venäjän kautta käymättä lainkaan eteläisessä Suomessa, joten esimerkiksi pääkaupunkilaiset saavat vielä odottaa näitä kesälintuja. 3.4.2017 Suomen varhaisin haarapääsky tavattiin Rovaniemen Napapiirillä ja Lapin kaikkien aikojen ennätyspäivä on maaliskuun lopulta.
Kun tammikuun taviokuurnista maalis-huhtikuun vaihteeseen Lapin kahden lintuyhdistyksen alueilla havaittiin 22 muuttolintulajia, viime viikolla (3.-9.4.) niitä kirjattiin seitsemäntoista peiposta, kiurusta ja kottaraisesta töyhtöhyyppään, sinisorsaan. kanadanhanheen ja västäräkkiin…
Pitkäperjantaina keväälle uusia lajeja saatiin kahdeksan, mm. merihanhi, niittykirvinen ja lapinsirkku Kemissä, isokoskelo Ylitorniolla sekä luotokirvinen Inarin Kettukoskella.
Lapissa melko harvinainen kangaskiuru nousi lentoon Kemin Nällin lumenkaatopaikalta 9.4. Meri-Lapin varhaisin keväthavainto on samasta paikasta kahden vuoden takaa: 28.3.2021.
Vaikka saapuneita muuttolintulajeja on jo nelisenkymmentä, lähes kaikkien lajien yksilömäärät ovat toistaiseksi olleet pieniä. Vain taviokuurnia ja pulmusia on ilmoitettu yhteensä tuhansia sekä harmaalokkeja ja laulujoutsenia satoja.
Vähäiset pälvipaikat ja pienet sulan veden alueet ovat käytännöllisesti katsoen tyhjiä, mutta lähipäivinä tilanne muuttunee nopeasti – siivekäs elämä valtaa täkäläisetkin maisemat.
Yllättävän usein Suomen varhaisin haarapääsky nähdään Pohjois-Suomessa.
Töyhtöhyyppä on karaistunut kahlaaja, joka ei pelkää lumihankia.
Läheltä nähtyinä keväiset kottaraiset ovat selvästi täplikkäitä, mutta höyhenpuvun kuluessa ne muuttuvat kiiltävän mustiksi.
Pulmusia pientareilla
Jorma Halonen 7.4.2023
Ennen viime viikkoa Lapista oli ilmoitettu alun toistakymmentä pulmushavaintoa yhteensä noin neljästäkymmenestä yksilöstä. Viikkoa myöhemmin havaintoja oli yli sata ja nähtyjä pulmusia runsaat 1200 yksilöä!
Laulujoutsenhavaintoja on kertynyt kymmenittäin, mutta yksilömäärät ovat toistaiseksi olleet pieniä – lukuun ottamatta Muonion Kutunivan kuuluisaa talvehtimissulaa, jossa kansallislintuja on laskettu yhdellä kertaa pitkälti toistakymmentä.
Harmaalokkeja oli Tornion Riukkajängällä maaliskuun lopussa yli 70 yksilöä. Rovaniemellä ovat lokkiparvet olleet harvassa. 19.3. saatiin sentään ihailla kahdeksan harmaalokin muuttoparvea matkalla koilliseen.
Keväälle uusia muuttolintulajeja kirjattiin menneellä viikolla (27.3.-2.4.) vain kaksi: uuttukyyhky Tornion Pirkkiössä heti maanantaina ja telkkä Rovaniemen Oikaraisessa seuraavana sunnuntaina.
Sepelkyyhkymuutto on ollut toistaiseksi tunnustelua. Keminmaan hyvin varhaisen (4.3.) havainnon jälkeen saatiin seuraavaa odotella maaliskuun lopulle. Aprillipäivään mennessä oli tiedossa vasta neljä yksittäistä sepelkyyhkyä, kaikki Meri-Lapista.
Muuttolinnuille ei täällä pohjoisessa ole mainittavasti pälvipaikkoja tai sulavesiä, mutta lämpenevät säät tuonevat silti pikku ryntäyksen pääsiäisenaikaan.
Pulmuset ovat riemastuttaneet kevättä odottavia lappilaisia. Pulmunen ei ole aina puhtaan mustavalkoinen, vaan talvipuvun jäänteinä puvussa voi olla kellanruskeita sävyjä.
Uuttu- ja sepelkyyhky ovat karaistuneita lintuja, jotka eivät kavahda talvisiakaan olosuhteita. Tässä sepelkyyhky.
Lintumuutto piristymässä
Jorma Halonen 30.3.2023
Viime sunnuntai antoi viitteitä uudelleen viriävästä lintujen kevätmuutosta, kun pulmusia nähtiin Torniosta Enontekiölle viidessä eri paikassa ja tuoreita laulujoutsenhavaintoja saatiin kahdelta taholta Rovaniemeltä.
Lintumuuton alkutahdit lyötiin jo tammikuussa taviokuurnien ja Kemin mustavariksen voimin.
Jatkoa seurasi harvakseltaan helmikuussa ja maaliskuun alkupuolella. Sarvipöllön kuultiin huhuilevan soidintaan Rovaniemellä jo maaliskuun ensimmäisenä, ja Keminmaassa yhytettiin varhainen sepelkyyhky 4.3. Kaksi päivää tästä punarinta tiksutteli Kemissä ja nokkavarpusia ilmestyi torniolaiselle ruokintapaikalle.
Vaikeasti tulkittavan tilhimuuton alku ajoittui ilmeisesti maaliskuun yhdeksännen ja kymmenennen päivän vaiheille, jolloin töyhtöpäitä muutti Kemissä ja yksinäinen lintu ilmestyi Kemijärven keskustaan. 12.3. Kemissä kirjattiin merilokki ja Inarin Paatsjoella merimetso.
Sitten jysähti eteläiseen Suomeen takatalvi ja tänne pohjoiseen ankarat yöpakkaset. Tuhannet Etelä-Suomeen ehtineet muuttolinnut joutuivat vaikeuksiin, ja suuret lintuparvet suunnistivat lounaaseen, takaisin tulosuuntaansa. Tällainen pakokauhumuutoksi kutsuttu ilmiö on lähes jokaisen varhaiskevään ilmiö – aikaisin saapuneilla ns. säämuuttajilla on luontainen kyky reagoida näin.
Oheinen diagrammi näyttää, että kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna tämän varhaiskevään muuttolintulajien määrä on paljon pienempi, mutta aavistuksen suurempi kuin viisi vuotta sitten. Monista saapuneiksi ilmoitetuista lajeista on tiedossa vain yksi havainto – vain taviokuurnasta on yli kaksisataa havaintoa reilusti yli tuhannesta yksilöstä.
Pylväsparit (Xenus sin. ja LLY pun.) ovat vuosilta 2018 alkaen ja ne esittävät 26.3. mennessä saapuneiden muuttolintulajien lukumääriä.
”Puhdas kuin pulmunen.” Useimmiten pulmunen nähdään maassa, mutta muuttoparvi voi levätä myös puussa.
Mustavariksesta on Lapista toistaiseksi vain kaksi kevätmuuttohavaintoa: Kemistä ja Rovaniemeltä.