Talvilintulaskenta

 

Talvilintulaskenta 2017-18 on valmis

Talvilintulaskennat jatkuvat taas syksyllä 2018 – liity mukaan kasvavaan joukkoomme!

Talvilintulaskentoja on tehty 60 vuotta. Laskentakertojen lukumäärä on noussut vuoden 1956 reilusta sadasta viime vuosien vajaaseen 1700:aan. Alkuvuosina laskettiin vain yksi vuodenvaihteen laskenta talvessa. Vuodesta 1967 laskettiin myös kevätlaskenta helmi-maaliskuun vaihteessa ja vuodesta 1975 lisäksi syyslaskenta marraskuun alussa. Nykyään Luonnontieteellinen keskusmuseo toteuttaa laskennat yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Talvilintulaskentakausi alkaa vuosittain 1. marraskuuta syyslaskennalla.

Tällä hetkellä laskennat painottuvat etelään, joten erityisesti Pohjois-Suomeen kaivattaisiin lisää laskijoita. Myös etelässä on runsaasti tilaa uusille reiteille ja monet reitit kaipaavat uusia laskijoita. Etelässä vesistöjä ja metsiä kattavat reitit ovat erityisen tervetulleita.

Ennen uuden reitin perustamista kannattaa olla yhteydessä linnustonseurantaan, ettei tuleva reitti kulje pahasti jo olemassa olevan reitin päälle. Linnustonseurannalta saa myös karttoja ja tarkempia tietoja vapaista reiteistä. Ohjeita reitin perustamiseen, lista vapaista reiteistä ja talvilintulaskennan tuloksia löytyy talvilintulaskennan sivuilta: http://www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat

Sivuilta löytyy myös ohjeet laskentojen ilmoittamiseen. Havainnot voi ilmoittaa joko sähköisellä tai paperisella lomakkeella.

 

Laskentakaudet talvikaudella 2017-2018 olivat:

SYYSLASKENTA keskiviikko 1. marraskuuta – tiistai 14. marraskuuta
TALVILASKENTA lauantai 23. joulukuuta – sunnuntai 7. tammikuuta
KEVÄTLASKENTA keskiviikko 21. helmikuuta – tiistai 6. maaliskuuta

Samat päivämäärät pätevät myös kaudella 2018-19.

 


Talvilintulaskenta 2017-18, kevätjakson yhteenveto

Talvi tappaa lintuja

Jorma Halonen

Salmonelloosi on tappanut paljon urpiaisia. Sairastava lintu on pörröinen ja apaattinen.

Moni on ihmetellyt kevättalvisen ruokintapaikkansa lintujen vähyyttä. Joku on kysellyt urpiaisten yllättävästä katoamisesta.

Helsingin yliopiston eläinmuseon talvella 1956-57 aloittamien talvilintulaskentojen tuoreet tulokset tukevat noita havaintoja. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueella viime marraskuun alun ns. syyslaskenta tehtiin 31:llä ja vuodenvaihteen talvilaskenta hoidettiin 34 reitillä. Helmi-maaliskuun vaihteen kevätlaskennan tiedot tätä kirjoitusta varten saatiin 27 reitiltä.

Kahta viime kevätlaskentaa vertailevat tulokset ovat sellaisilta reiteiltä, jotka on laskettu molemmilla kerroilla. Sama pätee toiseen taulukkoon: mukana on kelpuutettu vain reitit, jotka on talven mittaan käyty läpi kolme kertaa.

Nyt havaittujen lintuyksilöiden määrä oli selvästi suurempi kuin vuosi sitten, mutta eron riittää kuittaamaan pelkkä tilhien tämän talven runsaus.

Monilla lajeilla ja lajiryhmillä on todettavissa merkittävää vähenemistä: kanalinnut, petolinnut, kesykyyhky, varislinnut, pikkuvarpunen ja keltasirkku. Talitiaisella on sen sijaan selvää nousua.

Punatulkku kestää salmonelloosia urpiaista paremmin, mutta silti kuolema niittää satoa.

Toinen taulukko kuvaa talven kolmen laskennan välisiä eroja. Yleissuuntaus on laskeva. Selvä poikkeus on taviokuurna, jonka määrät ovat koko ajan kasvussa. Tätä voi selittää niiden tilhiä hitaammalla saapumisella Lapin asutuskeskusten pihlajiin sekä lajin varhaisella kevätmuutolla.

Joidenkin lajien kevättalvista runsastumista selittää toisaalta niiden taipumus siirtyä keskitalveksi kohti etelää, toisaalta valon lisääntymisestä johtuva aktiivisuuden muutos. Ainakin tiaiset ja viherpeippo laulavat jo ja varpuset silputtavat kevättä enteilevästi, joten niiden havaitseminen on paljon helpompaa kuin kaamoksen hiljaisena aikana.

Varpunen näyttää selvinneen tästä talvesta paremmin kuin pikkuvarpunen. Erityisesti urpiaisia ja punatulkkuja on koetellut salmonelloosi – vainajia on löytynyt monista pihoista.

Taulukko 1: Kahden viime kevätlaskennan tulosten vertailua

Laji

2017

2018

RIEKKO 2
METSO 2
FASAANI 1 2
KANAHAUKKA 2
VARPUSHAUKKA 1
KESYKYYHKY 137 78
HIIRIPÖLLÖ 5
VARPUSPÖLLÖ 2
KÄPYTIKKA 35 26
POHJANTIKKA 1
Tikkalaji 1
TILHI 381
KOSKIKARA 2
RÄKÄTTIRASTAS 13
HÖMÖTIAINEN 84 90
LAPINTIAINEN 9 12
TÖYHTÖTIAINEN 1 1
KUUSITIAINEN 2
SINITIAINEN 214 210
TALITIAINEN 910 1138
Tiaislaji 5 4
PUUKIIPIJÄ 2 1
NÄRHI 4 2
KUUKKELI 1 5
 HARAKKA  475  403
PÄHKINÄHAKKI 2
NAAKKA 50 32
 VARIS  299  239
 KORPPI  79  30
VARPUNEN 263 248
PIKKUVARPUNEN 222 160
Varpuslaji 4
VIHERPEIPPO 371 356
URPIAINEN 46 41
TUNDRAURPIAINEN 3 2
TAVIOKUURNA 9 62
PUNATULKKU 100 116
KELTASIRKKU 125 57
Pikkulintu 6
Yhteensä 3473 3714
Lajeja 31 28
Reittejä 26 26
Yksilöä/reitti 134 143
Lajia/reitti 9 10

 

Taulukko 2: Kuluneen talven eri laskentojen vertailua

Laji

SYKSY

TALVI

KEVÄT

Kesykyyhky 121 72 78
Tilhi 1 581 2 788 381
Räkättirastas 299 175 13
Hömötiainen 127 46 90
Sinitiainen 159 113 210
Talitiainen 1 442 881 1 138
Harakka 371 333 403
Varis 484 270 239
Varpunen 318 253 248
Pikkuvarpunen 305 140 160
Urpiainen 428 451 41
Taviokuurna 14 51 62
Punatulkku 264 284 116
Yht. (kaikki linnut) 6 453 6 462  3 708
Lajeja/reitti 13,7 11,0 9,9

 

 


Talvilintulaskenta 2017-18, keskitalven jakson yhteenveto

Keskitalven tilhet Rovaniemellä

Jorma Halonen

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen vuodenvaihteen talvilaskentojen linnuista yli 40 prosenttia oli tilhiä. Lähes kaikki löytyivät Rovaniemeltä, missä suurimmat parvet ruokailivat keskikaupungilla, Saarenkylässä ja Viirinkankaalla.

Pihlajanmarjoja syövistä linnuista esiintyi tilhien lisäksi taviokuurnia, melkoisesti räkättirastaita ja yksi punakylkirastas. Kahta räkättiä lukuun ottamatta ne kaikki tavattiin Rovaniemellä.

Tällä kertaa onnistuin saamaan tähän yhteenvetoon peräti 32 reitin vertailukelpoiset tulokset, joten oheisten graafien tausta-aineisto on varsin edustava. Pahin vääristymä on, että vain puolet reiteistä on Rovaniemen ulkopuolelta.

Tämän keskitalven tilhikeskittymän ansiosta kaikki viisi runsaslintuisinta reittiä osuivat maakunnan pääkaupunkiin. Toisaalta osa Rovaniemen reiteistä on metsäympäristöissä, niin että yksi niistä kuului viiden vähälintuisimman reitin joukkoon: vain kaksi korppia kahdeksan kilometrin matkalla!

Runsaslintuisimmalta reitiltä Rovaniemen keskustasta laskettiin nyt reippaasti yli kaksinkertainen lintumäärä kuin vuosi sitten. Erot kaupunkikeskustan ja erämaareittien välillä ovat monisatakertaiset, kuten toisesta graafista selviää.

Harakka ja talitiainen olivat tasaisimmin edustettuina. Ensiksi mainittu jäi uupumaan viideltä, jälkimmäinen seitsemältä reitiltä. Yhden ainoan reitin lajeja olivat edellä mainitun punakylkirastaan lisäksi Muonion laulujoutsen, Rovaniemen pyy, fasaani ja kuusitiainen, Pellon varpushaukka, Sallan tundraurpiainen, Savukosken riekko, teeri ja maakotka sekä Inarin metso.

Laskentatulosten vertailu vuodentakaiseen paljastaa monia mielenkiintoisia seikkoja. Pöllöt loistavat poissaolollaan, kanalintujen, kesykyyhkyn, sinitiaisen ja pikkuvarpusen määrät ovat romahtaneet. Variksen ja keltasirkun väheneminen voi johtua lisääntyneestä muutosta, mutta miksi naakan lukemat ovat aivan tasoissa?

Viherpeippo ja punatulkku jatkavat nousuaan. Koivun runsas siemensato on suosinut urpiaista, mutta käpylinnut ovat kateissa.

Taulukko 1: Vuodenvaihteen talvilaskentojen tuloksia kahdelta viime laskentakerralta Lapin Lintutieteellisen yhdistyksen alueelta.

Talvilaskenta 2016-17 2017-18
LAULUJOUTSEN 1
PYY 1 3
RIEKKO 3 1
TEERI 19 1
METSO 1 1
PELTOPYY 1
FASAANI 9 2
KANAHAUKKA 4 2
VARPUSHAUKKA 1
MAAKOTKA 1
KESYKYYHKY 272 73
HIIRIPÖLLÖ 6
VARPUSPÖLLÖ 5
KÄPYTIKKA 34 27
TILHI 2 2 788
KOSKIKARA 6 6
RÄKÄTTIRASTAS 175
PUNAKYLKIRASTAS 1
HÖMÖTIAINEN 76 55
LAPINTIAINEN 31 12
HÖMÖ/LAPINTIAINEN 5 1
KUUSITIAINEN 1
SINITIAINEN 210 111
TALITIAINEN 981 921
Tiaislaji 6 1
NÄRHI 16 8
KUUKKELI 5 9
HARAKKA 480 370
PÄHKINÄHAKKI 1
NAAKKA 48 48
VARIS 393 284
KORPPI 63 46
VARPUNEN 283 255
PIKKUVARPUNEN 285 153
VIHERPEIPPO 354 422
TIKLI 1
URPIAINEN 199 467
TUNDRAURPIAINEN 11 1
Käpylintulaji 4
TAVIOKUURNA 51
PUNATULKKU 251 327
KELTASIRKKU 134 58
Pikkulintu 12
Yhteensä 4 200 6 696
Lajeja 33 34
Reittejä 32 32
Yksilöitä/reitti 131,3 209,3
Lajeja/reitti 8,8 9,7

 

Taulukko 2: kahden viime talvilaskennan erityispiirteiden vertailua

Talvilaskenta 2016-17 2017-18
Yksilöä/reitti 131,3 209,3
Lajeja/reitti 8,8 9,7
Runsaslintuisimman reitin yksilömäärä 563 1 230
Vähälintuisimman reitin yksilömäärä 0 2
Runsaslajisimman reitin lajimäärä 17 17
Vähälajisimman reitin lajimäärä 0 1
Viiden runsaslintuisimman reitin yhteinen yksilömäärä 1 739 3 977
Viiden vähälintuisimman reitin yhteinen yksilömäärä 15 17

 

Tilhi oli vuodenvaihteen talvilintulaskennan ylivoimaisesti runsain laji.

Kuvaako kesykyyhkyjen huono laskentatulos todellisuutta? Ainakin Rovaniemen keskustan pulujen luulisi olevan helposti havaittavia.


 

Talvilintulaskenta 2017-18, syysjakson yhteenveto

Tilhi ja talitiainen hallitsevat talvilinnustoa

Jorma Halonen

Kuluvan syystalven linnustoa leimaavat tilhi ja talitiainen. Talven ensimmäisessä lintulaskennassa, ns. syyslaskennassa, niiden osuus oli miltei puolet kaikista, Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueen reiteillä havaituista siivekkäistä. Seuraavina olivat varis ja urpiainen.

Lokakuun lopun äkillinen talventulo karkotti vesilinnut lähes tyystin. Laulujoutsenia ei nyt osunut laskentareiteille lainkaan.

Sen sijaan pihlajat tarjoavat runsaan ruokapöydän tilhien lisäksi rastaille ja taviokuurnille, joita todennäköisesti tulee eteläiseen Lappiin lähiviikkoina vielä paljon lisää. Myös tavallista lukuisammat punatulkut syövät mielellään pihlajanmarjoja.

Pihlajanmarjat lienevät tärkein syy Rovaniemellä sinnittelevän lehtokertun hengissä pysymiseen. Tästä tosi kesälintuna tunnetusta, tavallisesti trooppisessa Afrikassa talvehtivasta linnusta tuli uusi laji Lapin lintutieteellisen yhdistyksen talvilintulaskentojen historiaan. Todennäköisesti kyseessä on tavalla tai toisella sairas yksilö, jonka syysmuutolle valmistautuminen on häiriintynyt.

Vähän samantapainen, mutta paljon lievempi tapaus on Inarin kirkonkylän vaiheilta laskentaan saatu kalalokki, jonka talvehtiminen Etelä-Suomen rannikoilla on viime vuosina käynyt entistä tavallisemmaksi.

Hippiäisiä, kuusitiaisia ja puukiipijöitä löytyi reiteiltä selvästi enemmän kuin edellisinä syystalvina, mutta käpylinnut ovat yhä vähissä havupuiden heikon siementilanteen tähden.

Varpusen ja pikkuvarpusen keskinäinen kisa jatkuu varsin tasaisena. Kun varpusen alamäki ja pikkuvarpusen voimakas runsastuminen ovat jatkuneet jo vuosia, tilanne kääntynee jälkimmäisen eduksi.

Kun LLY:n 27 syyslaskentareitiltä löytyi yhteensä 6370 lintua, Hangossa laskettiin yhdeltä reitiltä yli 8000 lintuyksilöä, niistä yli 4000 oli räkättirastaita. Tornion runsaslintuisimman reitin tulos oli 2283 ja Kemin 2070.

 

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen syyslaskentojen tuloksia 27 vertailukelpoiselta reitiltä.

2016 2017
LAULUJOUTSEN 35
SINISORSA 7 5
Muut sorsat 29 4
Metsäkanalinnut 9 14
HARMAALOKKI 6 9
KESYKYYHKY 218 131
KÄPYTIKKA 26 31
TILHI 36 1601
RÄKÄTTIRASTAS 5 266
HIPPIÄINEN 5
PYRSTÖTIAINEN 35
HÖMÖTIAINEN 131 141
LAPINTIAINEN 17 10
KUUSITIAINEN 5
SINITIAINEN 131 148
TALITIAINEN 1201 1390
PUUKIIPIJÄ 2 8
NÄRHI 25 25
KUUKKELI 6 8
HARAKKA 408 364
NAAKKA 29 59
VARIS 255 495
KORPPI 46 39
VARPUNEN 301 269
PIKKUVARPUNEN 250 277
VIHERPEIPPO 389 209
URPIAINEN 115 469
Käpylintulaji 8 1
TAVIOKUURNA 19
PUNATULKKU 124 251
Yhteensä* 3920 6370
Lajeja 44 45
Yksilöitä/reitti 145,2 235,9
Lajeja/reitti 11,3 13,0

*Taulukossa eivät ole mukana kaikki havaitut lajit.

 

Tilhiä:

Vaikka tilhi oli LLY:n syyslaskentojen selvästi runsain lintu, viisi vuotta sitten töyhtöpäitä oli laskentareiteillä yli kolme kertaa niin paljon kuin nyt.

 

 

Närhi:

Närhiä löytyi laskentareiteiltä täsmälleen yhtä paljon kuin vuosi sitten.