Yllätys oli suuri, kun Asko Tikkinen meni aamusella huoltamaan kaivinkonetta. Kone oli ollut paikallaan tovin aikaa, mutta oli nyt lähdössä töihin etelämmäksi. Seisonta-aikana oli västäräkki ehtinyt tehdä koneen rakenteisiin pesän!

Asko otti yhteyttä LLY:n toimihenkilöihin, ja Ruonakosken Antti kiirehti paikalle katsomaan, mitä oli tehtävissä. Ja pesällehän löytyi uusi paikka, edelleenkin teknisestä ympäristöstä: vanhan kuorma-auton lavan ja polttoainetankin välistä!

Kone lähti kohti työmaata ja västäräkki jatkoi pesintäänsä! Hienoa toimintaa Askolta – kiitos siitä! Nämä pienet arjen teot ovat parasta luonnonsuojelua meidän itse kunkin kohdalla.

Rovaniemen Kirkkolammella asusti toissa kesänä haapana-naaras jolla oli keltainen värirengas jalassaan. Lintu oli rengastettu Hollannissa ja liittyi sikäläiseen haapanoiden talvehtimismenestystä selvittävään tutkimukseen.

Viime kesänä lintua ei näkynyt ja LLY:n asiantuntija Jukka Simula arvelikin sen jo joutuneen jonkun saaliiksi. Lintu nähtiin kuitenkin taas talvella Hollannissa, josta se lähti pariutuneena muuttomatkalleen 24.3.

Haapanat alkavat taas kesällä ruokailla nurmikoilla. Niinpä Simula kehottaakin kaikkia, ainakin rovaniemeläisiä harrastajia, tarkkailemaan haapanoiden jalkoja. Lintuja on Hollannissa värirengastettu runsaasti, joten on mahdollista, että tämä yksi ”rovaniemeläinen” tuo tullessaan muitakin rengaslintuja.

Jos joku näkee värirengastetun haapanan, tiedot renkaasta voi ilmoittaa joko Jukalle (jukkat.simula(at)netti.fi) tai mieluummin suoraan rengastustoimistoon: https://loydos.luomus.fi/forms/rengasloyto

Jorma Halonen

Kaunis turkoosikardinaali näyttäytyi Utsjoella lintujen ruokintapaikalla 27.5. Pohjois-Amerikan läntisissä keskiosissa pesivä ja Meksikossa talvehtiva lintu on tavattu Suomessa kerran aikaisemmin.

Turkoosikardinaali luokitellaan Suomessa häkkikarkulaiseksi, kuten lähisukulaiset indigo- ja sateenkaarikardinaali. Viimeksi mainitusta on yksi havainto Ahvenanmaalta, mutta indigokardinaalista viisi. Näistä viidestä kolme on Lapista: 3.-7.5.1989 Ylitornion Ristiojalla ja heti perään 12.-24.5. Utsjoen Kevolla sekä 9.-11.5.2001 Rovaniemen Sinetässä.

Indigokardinaalin tärkein pesimisalue käsittää Yhdysvaltain itäosat suunnilleen Kalliovuorille asti, joten sen ja turkoosikardinaalin lisääntymisseudut eivät juuri mene päällekkäin. Sateenkaarikardinaali asustaa pesimisaikaan Teksasissa ja sen lähiympäristössä. Molempien talvialueet ovat Väli-Amerikassa.

Kun näiden värikkäiden amerikkalaisten varpuslintujen pesintä- ja talvialueet ovat Atlantin takana, kaukana meistä ja toisaalta niitä pidetään Euraasiassa yleisesti häkkilintuina, on ymmärrettävää, että BirdLife Suomen rariteettikomitea pitää niitä häkkikarkulaisina.

Utsjoen ASPA-talon pihassa kuvattu turkoosikardinaali liikkui ison järripeippoparven matkassa. – Kuva: Katariina Roiha.

Lasten lintuviikko ( oikeasti reilu kaksiviikkoinen) on  saatu tältä keväältä taputeltua.

Sää suosi tänä vuonna retkeilyjä ja uusia kouluja saatiin mukaan rinkiin, joten hienosti meni tämäkin kevät.

Tässä kooste osallistujamääristä Rovaniemellä:

• Lasten lintuviikolla osallistujia 376 lasta ja 33 aikuista.
• Seuraavalla viikolla 108 lasta ja 6 aikuista.
• Viimeisellä viikolla 161 lasta ja 13 aikuista.

Yhteensä retkeili 645 lasta ja 52 aikuista elikkä koko saldo 697 henkilöä!!

Rovaniemellä Lasten Lintuviikon veti jälleen kerran Petri Kemppainen, kuten monena keväänä aiemminkin. Petrihän palkittiin pari vuotta sitten BirdLife Suomen vuoden retkikummina – ja tämänkin kevään perusteella palkinto oli täysin oikeaan osunut!

Yksi Lasten Lintuviikonkin yleisimmin havaittuja lintuja lienee peippo, tässä koiraslintu.

Näin keväällä on hyvä muistuttaa lintujen ja muidenkin eläinten pesintä- ja lisääntymisajasta. Tähänhän liittyy myös lakien määräämiä velvoitteita.

Koirien ehdoton kiinnipitoaika on metsästyslain mukaan 1.3.-20.8., jonka aikana koira on pidettävä maastossa kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä, jolloin koiran on oltava ohjaajan täydellisessä hallinnassa. Vapaana koira voi olla vain koirapuistossa, koirille erikseen osoitetuissa harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Ja ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaahan koira ei saa olla koskaan irti toisen maalla. Myös kissat on pidettävä sisätiloissa tai kytkettyinä. Järjestyslaissa määrätään, että kissoja ei saa pitää koskaan irti taajama-alueilla, jossa on mm. lasten leikkipaikkoja. Sekä koirat, että kissat voivat aiheuttaa irti ollessaan suurta tuhoa jo lyhyessä ajassa.

Myös metsän hakkuita tulee välttää pesimisaikana. Luonnonsuojelulaki kieltää pesien ja munien vahingoittamisen ja siirtämisen sekä lintujen tahallisen häiritsemisen pesimisaikana. Lakiin on kirjattu maa- ja metsätaloutta koskeva poikkeus, koska niiden harjoittaminen olisi muuten vaikeaa. Luonnollisesti näissäkin tapauksissa on syytä olla varovainen ja välttää tarpeetonta häiriötä. Kaupunki-, taajama- ja pihametsien raivaus voidaan tehdä muuna aikana. Se onnistuu hyvällä suunnittelulla. Näillä alueilla rauhoituksesta poikkeamiseen tarvitaan erillinen viranomaisen myöntämä lupa. Puiden kaato pesimäaikana on sallittua, mikäli voi olla täysin varma, ettei puissa ole lintujen pesiä. Hyvin naamioitujen pesien löytäminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, joten puiden kaataminen johtaa todennäköisesti lain rikkomiseen. Kannattaa seurata ympäristöä ja kysyä mahdollisilta metsäkoneiden tai moottorisahojen käyttäjiltä, mitä on meneillään. Jos on ilmeistä, että kyseessä on puiden kaato tai metsän raivaus, työntekijöitä on hyvä muistuttaa siitä. Kannattaa ottaa tapahtumasta valokuva, kirjata aika, paikka, rekisterinumero ja mahdolliset nimet ylös. Laatusertifioidut yrityksethän eivät koskaan tee hakkuita pesimäaikaan.

Asiaan liittyen voi ottaa yhteyttä LLY:hyn tai BirdLifeen (toimisto@birdlife.fi). Voi kysyä neuvoa tai kertoa tapahtuneesta asian eteenpäin viemiseksi jos on itse epävarma. Jos vahinkoa on jo aiheutettu, pulaan joutuneita eläimiä on autettava. Tässä pitää kuitenkin käyttää harkintaa ja mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista asiantuntemusta.

Räkättirastas poikasen kanssa.

>>Lasten lintuviikko on meneillään myös Lapissa. Sehän on valtakunnallinen BirdLifen organisoima tapahtuma, jossa koululuokat hakevat annoksen lintutietämystä ulkoa luonnosta paikallisen oppaan johdattamana.

Lapissa ainakin Rovaniemellä Petri Kemppainen käyttää koko viikon 14.-18.5. retkeilyyn eri koulujen ja luokkien kanssa. Ja jääpä tapahtumia vielä seuraavallekin viikolle!

LLY osallistui Lapin Erämessuille 10.-13.5.2018. Messujen aikana LLY:n osastolla vieraili satoja ja taas satoja kävijöitä. Jokaisena neljänä päivänä LLY:n edustajat Ismo Kreivi ja Esko Nevala myös esittelivät messujen esiintymislavalla lintuihin liittyvää asiaa ja toimintaa.

LLY:n osastolla pyöritettiin lintujen tunnistuskisaa, johon osallistui liki 300 messukävijää – toki suurin osa useamman hengen tiimin voimin, joten osallistujamäärä tiimijäsenet mukaan laskien oli varmaankin suuruusluokka tuhat.

Yli 30 oikeaa vastausriviä löytyi, joten melkoisia tietäjiä kävijöissä on ollut. Linnut olivat maakuntamuseon täytettyjä lintuja, joten niitä pääsi tarkastelemaan läheltä, mutta ihan kaikkein helpoimpia eivät lajit kuitenkaan olleet.

Pääpalkinto arvottiin parhaan tuloksen (eli siis oikean rivin) saavuttaneiden kesken. Muut palkinnot arvottiin kaikkien osallistujien kesken. Voittajat olivat:

Pääpalkinto kiikarit Katja Kärki-Alaluusua

Kirjapalkinnot: Raimo Koponen, Lauri Pöykkö, Pasi Ahola ja Kalle Mononen

Taulupalkinnot: Pertti Karjalainen ja Jukka Keränen

Oikeat vastaukset ovat:

1. Suokukko

2. Pulmunen

3. Töyhtöhyyppä

4. Alli

5. Kuukkeli

6. Lehtokurppa

7. Sepelkyyhky

8. Riekko

9. Pähkinähakki

10. Varpushaukka

Lapin Erämessut 2018, LLY:n lintuvisan lajit.

Suomen Kulttuurirahaston Lapin Rahasto myönsi LLY:lle ympäristö- ja kulttuuripalkinnon. Palkinto luovutettiin rahaston 50. vuosijuhlassa Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä 5.5.2018.

Palkinnon perusteluissa sanotaan näin: Lapin lintutieteellisen yhdistyksen tavoitteena on edistää Lapin linnuston hyvinvointia ja suojelua. Yhdistyksellä on ollut aktiivista toimintaa vuodesta 1973 alkaen. Sen eri tapahtumat, kuten lintuharrastuksen peruskurssi, pihabongaus ja talvilintulaskenta ovat saaneet suuren suosion. Yhdistyksellä on monipuolinen tapahtumakalenteri www.lly.fi.

Lisätietoja tapahtumasta ja rahastosta löytyy täältä: http://www.skr.fi/fi/ajankohtaista/lapin-rahasto-jakoi-apurahoja-543-000-euroa.

Aivan pian päästään seuraamaan isompien lintulajiemme kevätmuuttajien pääjoukkoja. Hanhet ovat lähtökuopissa Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. Kurkia ja etenkin piekanoita on jo ollut liikkeellä runsaasti Lapin eteläpuolella.

Muutontarkkailua toteutetaan LLY:n alueella samalla lailla kuin keväällä 2017. Etukäteen sovittuja yhteistarkkailupäiviä tai -tapahtumia ei ole, mutta mitä enemmän saamme tarkkailijoita ja erillisiä tarkkailupisteitä mukaan parhaina muuttoaamuina sitä täsmällisempää tietoa meille kertyy tämän kevään muuttajamääristä ja muuttoreiteistä. Esimerkiksi sääennuste lauantaille 28.4. näyttää muutontarkkailun kannalta hyvin suotuisalle. Aamulla, vanhojen merkkien mukaan noin klo 7-10, on päivän paras aika hanhien ja joutsenten muuton seurannalle. Myöhemmin, aamupäivästä alkuiltapäivään voi nähdä komeinta petolintujen ja kurkien muuttoa.

Kaikki muuton seuraamista harrastavat ovat tervetulleita muutontarkkailijoiden Whatsapp-ryhmään, johon pääsee liittymään lähettämällä viestin Antille 050 547 1895. Myös tekstiviestillä tai sähköpostitse (aruonakoski@gmail.com) voi ottaa yhteyttä. Viestiryhmän ajatuksena on kertoa omista tarkkailusuunnitelmista, mihin aikaan ja missä paikassa kukin haluaa ja voi tarkkailla, jolloin voidaan sommitella tarkkailua yhdenaikaiseksi. Ryhmässä voidaan vaihtaa ajatuksia hyvistä tarkkailupaikoista. Muuton käynnistyttyä ryhmässä voi kertoa, mitä näkyy ja antaa hälytyksiä vahvasta muutosta, jotteivät muuton huippuhetket pääse menemään lintuharrastajilta epähuomiossa ohitse.

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen vuoden lintu on kirjosieppo. Tämä tarkoittaa sitä, että laji on alueellamme erityisessä seurannassa, ja kaikkia harrastajia pyydetään mukaan seurantaan.

Kirjosieppo on tavanomainen pönttöpesijä pihapiireissämme. Tavallisuus tekeekin siitä ehkä turhan vähän seuratun lajin – seurannat kohdistetaan helposti harvinaisempiin lajeihin. Siksipä on hyvä välillä tarkkailla myös tavallisempia lajeja.

Tarkemmat tiedot seurannasta: >>Kirjosiepon Kesä