Lly:ssä viritellään parhaillaan yhteistä toimintaa nuorille lintuharrastajille. Nuorisotoiminnan tarkoituksena on tarjota nuorille elämyksiä upean harrastuksen parissa, lisätä yhteisöllisyyttä ja ylipäätään edistää nuorten lintuharrastusta.

Kaikki Lapin nuoret lintuharrastajat ovat enemmän kuin tervetulleita mukaan toimintaan tasosta ja harrastusvuosista riippumatta. Asuinpaikalla ei myöskään ole merkitystä, sillä kaikki jäsenet huomioidaan välittämättä siitä, asuuko Rovaniemellä vai Utsjoella. Nuorille harrastajille on perustettu WhatsApp-ryhmä, jonka kautta hoidetaan ryhmän sisäinen viestintä. Toiminnan alkumetreillä suunnitellaan ja kehitellään yhdessä mielekästä tekemistä ja pohditaan kaikille sopivia toimintamuotoja.

Nuorisotoiminnan kautta tutustut muihin nuoriin lintuharrastajiin, saat hienoja kokemuksia ja kehityt harrastuksessasi. Älä siis epäröi, vaan ota yhteyttä Akseli Myllynevaan, joka lisää sinut nuorten WhatsApp-ryhmään. (akseli.myllyneva@hotmail.com, 044 9715865) Jos tunnet linnuista kiinnostuneen nuoren, vinkkaa asiasta hänellekin. Tehdään yhdessä lintuharrastuksesta entistä hauskempaa!

Käyhän myös katsastamassa LLY Nuorten  Instagram-tili: lly_nuoret.

Terveisin Akseli Myllyneva

Jasminin kesäinen kotipaikka on Rovaniemen Kirkkolammella. Sen rantamilla Jasmin on kasvattanut jo useita perheitä.

Jasmin on haapananaaras. Haapana on sorsalintu, joka pesii koko Suomessa pohjoisinta Lappia myöten.

Sen kevätmuutto Lappiin alkaa tyypillisesti huhtikuun puolenvälin tienoilla. Syksyisin viimeiset yksilöt saattavat viipyä marraskuulle saakka.

Rovaniemeläinen lintuasiantuntija Jukka Simula luki haapananaaraan jalasta keltaisen renkaan, niin sanotun lukurenkaan, ensimmäisen kerran heinäkuussa 2016.

Ensimmäisen lukukerran, ”kontrollin”, nimipäiväsankarin mukaan Simula antoi linnulle nimeksi Jasmin.

Rengastajat tekevät yhteistyötä laajalti ympäri maailman. Kertyneistä tietovarastoista oli helppo selvittää, että Jasmin oli rengastettu Hollannissa helmikuussa 2015.

Rengastushetkellä Jasminilla oli ikää vähintään kaksi vuotta, joten nyt lintu on jo hyvinkin aikuinen, vähintään 7-vuotias.

Rengastuksen tekivät hollantilaisen tutkijaryhmän jäsenet De Wouden kaupungin alueen kosteikolla, parikymmentä kilometriä Amsterdamista pohjoiseen.

Muuttomatka Rovaniemen ja De Wouden välillä on toistunut samanlaisena vuosittain. Jasminin rengas on luettu De Woudessa ja Rovaniemellä useita kertoja.

Simula on tavannut Jasminin Kirkkolammella nyt neljä kertaa, vuosina 2016, -18, -19 ja -20.

Muuttomatka ei pituudellaan (vajaa 2000 km) ennätyksiä hätyyttele, mutta sen sijaan mielenkiintoinen on tieto linnun paikkauskollisuudesta. Tämä onkin yksi tiedoista, joita rengastuksen avulla kerätään.

Tämän kesän pesintätulos Kirkkolammella oli hieno: Jasmin on kasvattanut kuutta poikasta. Tiedä vaikka tapaisimme jälkikasvua tulevina kesinä samassa ympäristössä.

Jukka Simula seuraa haapananaaras Jasminin poikueen matkaa Rovaniemen Kirkkolammella.

Valtakunnallinen pönttöbongaus järjestettiin 6.-7. kesäkuuta. Tapahtumassa seuratiin pönttöjen ja pesijöitten määrää. Tulosten ilmoittamisaika päättyi 14.6.

LLY:n alueelta mukana oli 88 osallistujaa, jotka ilmoittivat tuloksia 491 pöntöstä. Niistä löytyi yhteensä 276 pesintää, eli reilut puolet pöntöistä oli saanut asukin.

Lajeista useimmiten pönttöjä asuttivat talitiainen ja kirjosieppo sekä telkkä.

Valtakunnalliset tiedot pönttöbongauksesta löytyvät BirdLifen sivuilta.

Kirjosieppo on tuttu pihapiirin pönttöpesijä.

Lintujen pesintäaika on kriittistä aikaa myös linnunmunarosvouksen takia. Munien keräily ja lintutarhojen pito ovat lisänneet suosiotaan, ei pelkästään Keski-Euroopassa, vaan myös Pohjoismaissa, eikä Suomikaan ole poikkeus. Maastossa liikkuvat viranomaiset ja Metsähallituksen työntekijät valvovat lintujen pesintää, mutta myös kansalaisia toivotaan pitämään silmänsä tarkkoina.

Maassamme on liikkunut aiemmin ulkomaalaisia linnunmunien keräilijöitä, mutta vaikka koronavirus on lähes lopettanut ulkomaalaisten liikkumisen Suomessa, ei pidä tuudittautua siihen, ettei vaaraa ole. Laitonta munarosvousta harjoittavat henkilöt voivat ihan yhtä hyvin olla kotimaisia. Siksi viranomaiset valvovat liikkumista lintujen pesintäaikana tärkeillä alueilla.

Keräilijöitä kiinnostavat kaikkien lintulajien munat ja poikaset. Luvaton toiminta on osin ammattimaista ja munilla ja elävillä linnuilla käytävässä kaupassa liikkuvat isot rahasummat, maailmanlaajuisesti laittomassa villieläinkaupassa arvioidaan liikkuvan rahaa 10-20 miljardin dollarin arvosta.

Keräilijät ovat myös kansainvälisesti verkostoituneita. Taannoin Suomessa selvisi tapaus, jossa suomalaiselta kerääjältä löydettiin tuhansittain luvattomasti kerättyjä linnunmunia. Juttu sai alkunsa Skotlannista, josta löytyivät yhteydet Ruotsiin ja sieltä sitten Suomeen.

– Toisaalta tulee kuitenkin muistaa, että luonnossa liikkuu kevään ja alkukesän aikana runsaasti lintuharrastajia hyvällä asialla, ja he eivät ole laittomilla asioilla eivätkä aiheuta ongelmia linnuille, painottaa Metsähallituksen Luontopalvelujen ylitarkastaja Tuomo Ollila. Lintujen pesinnän häiritseminen on kuitenkin kielletty.

Jos kuitenkin näet tai tapaat epäilyttävää toimintaa, joka viittaa munien keräilyyn, pesien häirintään tai lintujen luvattomaan tappamiseen niin siitä on syytä ilmoittaa johonkin alla oleviin puhelinnumeroihin.

Poliisi   Puhelinnumeroon 112

Metsähallitus   Juha Ahonen 040 646 4250

Birdlife Suomi Teemu Lehtiniemi 0400 749 786

Lisätietoa

Metsähallitus Luontopalvelut, ylitarkastaja Tuomo Ollila, puhelin 0400 241448

Sirkkakosken kuohut siivittivät Markku Sirkan pihapiirin ja tiimin suurimpaan lajimäärään LLY:n alueella lauantaina 9.5.2020 kisatussa Pihojen taistossa. Kärkilukema oli 57 lajia, jolla syntyi kymmenen lajin kaula Kemijärven Tohmoon ja Paula Kivilompolon pihapiiriin.

Toiseksi eniten lajeja siis löytyi Kemijärveltä ja kolmanneksi Ylitornion Taroniemestä, jossa Rauno Savikujan tarkkailupaikalta havaittiin 42 lajia.

Kaikkiaan LLY:n alueelta oli mukana 155 pihaa.

Lisätietoja ja tuloksia Pihojen taistosta löytyy BirdLifen >>tapahtumasivulta.

Lapissa kaivataan eri tehtäviin lintulaskentojen tekijöitä.

Vesilintulaskennat 2020-21

Luonnontieteellinen keskusmuseon Linnustonseurantatiimi on organisoinut vesilintulaskentaprojektin, jossa toistetaan vuosina 1986-89 tehtyjä laskentoja ympäri maata.

Lapin Lintutieteellisen Yhdistyksen alueella on laskennoissa kolmisensataa kohdetta. Näihin etsitään nyt laskijoita. Kohteiden kuvaus löytyy >>tältä listalta.

Ilmoita halukkuudestasi laskentoihin sähköpostilla sari.holopainen@helsinki.fi.

Linjalaskentoja

Metsähallitus hakee Lapissa linjalaskentojen tekijöitä.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnön nimi:
MH 1374/2020 / Lintujen linjalaskennat Pomokairassa, Koitelaisessa ja Inarijärvellä 2020

Tarjouksen pyytäjä:
Metsähallitus, Luontopalvelut
Matti Mäntynen

Tarjouspyyntö lähetetty:
13.03.2020

Tarjouspyynnön tarkkoihin tietoihin ja dokumentteihin voit tutustua Tarjouspalvelu -toimittajaportaalissa. Siellä voit myös jättää tarjouksesi.
https://tarjouspalvelu.fi/metsahallitus/?tpg=eba08bd4-1e5b-4131-a9bb-314657475d6f

Osallistu IBA-laskentoihin kesällä 2020!

Tänä vuonna varmaan monen lintuharrastajan lomasuunnitelmat ovat menneet uusiksi.

Mikäli kesällä on nyt kiinnostusta tutustua kotimaan kohteisiin, kannattaa pitää mielessä mahdollisuus osallistua Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden laskentoihin. Tässä yhdistyvät mahdollisuudet retkeillä hienoissa ympäristöissä ja tukea samalla suojelutyötä!

IBA-laskentoja on tulevana kesänä tarpeen tehdä erityisesti Lounais-Lapin – Koillismaan alueella sijaitsevilla tärkeillä lintualueilla (ks. liite kohteista). Lisäksi pohjoisempana mm. Hammastunturin ja Puljun erämaat ovat potentiaalisia laskentakohteita.

Laskentoihin toivotaan erityisesti pieniä (2-4 hengen) ryhmiä, mutta yksittäistenkin laskijoiden ponnistuksia tuetaan. BirdLife korvaa laskennoista matkakulut ja maksaa päivärahan / puolipäivärahan laskentapäiviltä. Sopiva laskenta-aika on kesäkuun alkupäiviltä juhannuksen jälkeiselle viikolle, aivan pohjoisessa heinäkuun taitteeseen asti.

Laskentamenetelmä on pääosin linjalaskenta. Aiempaa kokemusta menetelmästä ei vaadita, mutta alueelle tyypilliset linnut ja niiden äänet on syytä tuntea.

Ilmoittaudu laskijaksi, kysy voisitko liittyä johonkin laskentaryhmään tai pyydä lisätietoja: tero.toivanen@birdlife.fi

LLY:n kevätkokous pidettiin Rovaniemen Kansalaistalolla 9.3.2020.

Kokouksen asialistan keskeisiä asioita olivat vuoden 2019 toimintakertomus ja tilinpäätös. Ne hyväksyttiin ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2019 hallinnosta.

Toimintakertomus löytyy sivulta www.lly.fi/toiminta/toimintakertomukset-ja-suunnitelmat/.

ARK kokoontui Rovaniemellä 26.1.2020. Tällä kertaa käsiteltiin 39 havaintoa (33 vuodelta 2019 ja kuusi vanhempaa havaintoa vuosilta 2007–2015) ja kahden käsittely lykättiin myöhempään ajankohtaan aiempien keskeneräisten tapausten jatkoksi. Eniten, 5 kpl, pöydällä on kaavakkeita idäntiltalteista, joiden hyväksyttäviin määritysperusteisiin ja äänitettyjen laulujen tulkintaan ARK tulee kysymään RK:n apua.

Päätökset.

Tarkastettavien lajien luetteloon lisättiin kaikki havainnot mustajoutsenista ja RK:lta paikallisille komiteoille siirtyneet tulipäähippiäishavainnot vuoden 2020 alusta.

Sodankylästä Sattasjokivarresta on löytynyt kaksi erikoista lintua, jotka on DNA-tutkimuksella varmistettu pyyn ja riekon risteymiksi. Suomesta ei aiemmin ole tehty varmistettuja havaintoja pyyriekosta.

Tarkemmin aiheesta Ylen uutisessa: https://yle.fi/uutiset/3-11171827?fbclid=IwAR1ZSAXJDRpnJWsVZL0TJzz2aWEIa_Oq9jiBzsW3vBY5_w9HothpRl4MtiM&utm_source=facebook-share&utm_medium=social