Lintuatlasselvityksen eteneminen valtakunnan tasolla
Suomen pesimälinnustoa koskevat tiedot halutaan taas päivittää. Siksi viime keväänä aloitettiin nelivuotinen kartoitus. Työn edistymistä on mahdollista seurata kuin sormi valtimolla. Pieni viive syntyy siitä, että herkkien lajien pesimäturvallisuus voitaisiin taata.
LLY:n atlasvastaava Eetu Sundvall on laatinut aiheesta tiedotteen 22.6.2022. Se löytyy yhdistyksemme verkkosivulta. Siinä muistutetaan muun muassa pesintöjen etenemisestä ja tyhjistä ruuduista. Mukana on myös hyödyllisiä linkkejä, joista saa runsaasti mielenkiintoista lisätietoa.
Tieto kartoituksen etenemisen yleistilanteesta näkyy toistaiseksi vain yhdistystasolla. Puutetta korjaamaan olen laatinut pienen vertailun valtakunnallisesta tilanteesta 26.6.2022.
Yhdistykset kokovertailussa
Kun lintuyhdistykset jaetaan ruutumäärän perusteella suuriin, keskikokoisiin ja pieniin, voidaan todeta, että pienissä yhdistyksissä näyttää olevan suhteellisesti hiukan suuria helpompaa edetä nopeasti pesimävarmuuksien selvittämisessä.
Suuriksi on luokiteltu yhdeksän yhdistystä. Niistä eniten selvitettävää on Lapin LY:n alueella, sillä ruutuja on 1.023. Pohjoissavolainen Kuikka osuu mediaanin kohdalle 205 ruudullaan. Keski-Suomen LY on suurista pienin: ruutuja on 153.
Kahdeksasta pienestä pienin on Ostrobothnia australis, jonka selvitysvastulla on Valassaarten neljä ruutua. Pienistä suurin on Suupohjan LY, jossa pesimävarmuusarvioita tehdään 58 ruudun verran.
Keskikokoisiin olen luokitellut 11 yhdistystä, siis 39 %. Mediaanin kohdalle (80 ruutua) osuvat Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen lintuyhdistykset. BirdLife Keski-Pohjanmaa on tämän luokan suurin (145 ruutua). Pienin urakka on vastaavasti Kuusamon lintukerholla ja Merenkurkun LY:llä: molempien selvitettävänä on 69 ruutua.
Asetelma: Yhdistysten luku ja suhteellinen osuus ruutumäärän ja selvitysnopeufen mukaan 26.6.2022
Ruutumäärä |
Nopea | Selvitysnopeus Keskimääräinen | Hidas |
| Suuri | 1 (11 %) | 4 (44 %) | 4 (44 %) |
| Keskikokoinen | 4 (36 %) | 4 (36 %) | 3 (27 %) |
| Pieni | 4 (50 %) | 2 (25 %) | 2 (25 %) |
Selvitysnopeusindeksi
Suhteellisen selvitysnopeuden vertaamiseksi on luotu indeksi, jossa jokainen erinomaisesti selvitetty ruutu antaa viisi pistettä, hyvä neljä, tyydyttävä kolme, välttävä kaksi ja satunnaishavaintoja käsittävä ruutu yhden pisteen. Ei havaintoja tuottaa tietenkin nolla pistettä. Lopuksi lasketaan keskiarvo ruutua kohti.
Nopeasti edenneiden luokka koostuu yhdeksästä yhdistyksestä, joiden keskimääräiset indeksit vaihtelivat 26.6.2022 tilanteessa välillä 1,51–1,80 (mediaani 1,57). Keskinkertaista selvitysnopeutta edustavat yhdistykset, joiden indeksi on välillä 1,20–1,48 (mediaani 1,27).
Muita hitaammin atlasselvitys on edennyt yhdeksässä yhdistyksessä. Alhaisin lukema on jättisuuren tontin johdosta Lapin LY:llä (0,64). Suupohjan LY:n indeksi on tämän kategorian ylärajalla (1,19) ja Kuikka mediaanin kohdalla (1,08).
Tasoitusta tarjolla
Selvitysnopeusindeksin lukuja vertailtaessa on syytä muistaa, että ruudun selvitysaste on lukuna yksilöllinen. Etelä-Suomessa, jossa lajisto on runsas, rima on yleensä korkeammalla luin pohjoisessa. Mutta avomeri ei sovellu pesimiseen eikä vajaan ruudun lajisto ole yhtä monipuolinen kuin täydessä ruudussa. Siksi myös saaristo ja valtakunnan rajaa leikkaavat ruudut ovat saaneet tasoitusta selvitysasteen arvioinnisssa.
Muutama esimerkki valaiskoon asiaa. Tarkastelupäivänä koko Suomessa oli 14 ruutua, joiden selvitysasteeksi pesimävarmuussumman perusteella oli merkitty Erinomainen. Lapissa parhaiten selvitetyt neljä ruutua ylsivät vasta tasolle Hyvä.
Pohjois-Pohjanmaan LY:n alueella oli paras tilanne. Erinomaisesti selvitettyjä ruutuja oli peräti neljä. Vähimmillään luokan pisteraja oli 155, enimmillään 214. Porvoon seudun LY:n alueella parhaiten selvitettyjä ruutuja oli kaksi. Kumpikin on saaristossa, joten niiden pesimävarmuussummaksi riitti 66.
Xenuksen alueen kahdesta erinomaisesta ruudusta toiselle riitti saavuttaa raja-arvo 66 pistettä. Toisen vaatimus oli 198 pistettä. Kajaanin LY:n alueella erinomaisuus vaati keskimäärin enemmän: joko 196 tai 220 pistettä.
Viimeiset neljä erinomaista ruutua löytyvät eri puolilta Suomea. Alueeltaan suurista yhdistyksistä Pohjois-Karjalan LY on kolmas niistä, joiden kärki on yltänyt erinomaiselle tasolle. Tohmajärven Värtsilässä rima on ylittynyt, vaikka vähimmäisvaatimus oli peräti 260 pistettä!
Keskikokoisiin kuuluvan Tringan alueen kärkiruutu on saaristossa joten rima oli tasolla 66. Pirkanmaalla piti vastaavasti ylittää raja-arvo 220 pistettä ja Kuusamon lintukerhon parhaalla tontilla 195.
Lapissa neljä hyvää
Lapin LY:n parhaat ruudut ovat siis tasolla Hyvä. Ruudut sijaitsevat Inarissa, Pellossa, Rovaniemellä ja Ylitorniolla. Kunnan ja ruudun jälkeen on esitetty nykyinen pesimävarmuussumma sekä erinomaisen selvitysasteen raja-arvo.
Lähimpänä erinomaista on ruutu Rovaniemen Pöykkölä (183/185). Sitä seuraavat keskenään miltei tasatahtiin Pellon kirkonkylä (117/144), Ylitornion Aavasaksa (152/185) ja Inarin Akujärvi (146/180).
Silmät auki ja korvat hörölle, niin kärki edistyy ja hännät hupenevat!
Turvallisia retkeilykilometrejä toivotellen Jouni Parviainen
PS Tilanne elää: Rovaniemen Pöykkölä saavutti luokan Erinomainen 27.6.2022 ja viereinen Niskanperä nousi tasolle Hyvä.