Lintuatlakseen on ilmoitettu noin 200 000 havaintoa. On edelleen hyvä aika varmistaa pesintöjä! Nyt kannattaa myös varmistaa, että yleisetkin lajit on ilmoitettu atlakseen.

Poikueita näkyvissä

Pesintöjä varmistuu nyt poikueista muun muassa vesilinnuilla, lokeilla ja kahlaajilla. Myös monilla pikkulinnuilla pesinnät ovat näkyvässä vaiheessa. Tarkkaile linnun nokkaa – ruokaa poikasille kuljettava emo viittaa varmaan pesintään (pesimävarmuusindeksi 74). Jotkin lajit tekevät toisen tai kolmannenkin pesyeen. Pesinnän voi varmistaa niistäkin.

Monin paikoin aikaisten pesijöiden pesimäkausi on tältä vuodelta ohi. Esimerkiksi kottaraisten ja käpylintujen hyvin lentäville perheparville sopii pesimävarmuusindeksi 1.

Tyhjät atlasruudut, puuttuvat lajit

Etelä-Suomessa on enää niukasti atlasruutuja, joilta ei ole ilmoitettu yhtään havaintoa lintuatlakseen. Liikutko sellaisen ruudun ohi? Pysähdy ruudulla parissa paikassa ja ole ruudun ensimmäinen atlashavainnoija! Tyhjiä atlasruutuja on myös Itä-Suomessa ja enemmälti Lapissa, esimerkiksi Savukosken ja Kittilän koillispuolella sekä Käsivarren ja päälaen Lapissa. Lapin retkeilijöiden kannattaa ilmoittaa kaikki lintuhavaintonsa atlakseen.

Nyt on myös hyvä hetki tarkistaa oman atlasruudun lajitilanne ja lajien pesimävarmuusindeksit. Puuttuuko ruudulta tervapääsky, vaikka niitä näkyy päivittäin? Onko peipon pesimävarmuusindeksi unohtunut korottaa kevään ensi laulajan jälkeen? Tarkistuksessa on apua tulospalvelussa atlasruudun sivulta löytyvästä maastolomakkeesta (ks. esim. Kauhajoki: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid/693:325, linkki ”Tulostettava maastolomake”). Lomakkeella voi vertailla ruudulta edellisessä ja meneillään olevassa atlaksessa ilmoitettuja lajeja. Hyvä keino on myös ilmoittaa retkeltä kaikki lajit ja kullekin lajille korkein retkellä havaittu pesimävarmuusindeksi. Näin yleisistäkin lajeista tulee ilmoitettua tietoja.

Päivityksiä tulospalveluun

Lintuatlaksen tulospalvelua päivitetään vielä ennen juhannusta. Atlasruutukartassa eri selvitysasteluokkien värejä on muokattu paremmin erottuviksi. Lisäksi värien läpikuultavuutta on pienennetty, jolloin värit näkyvät vahvemmin. Värien valinnassa on edelleen huomioitu saavutettavuus. Lisäksi lajilistaan on lisätty hakukenttä.

Havaintosi ovat tärkeitä

Lintuatlaksessa selvitään kaikkien lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus Suomessa 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022–2025. Atlas perustuu vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintoihin – siksi havaintojesi ilmoittaminen on olennaisen tärkeää!

Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:

https://lintuatlas.fi/

https://www.birdlife.fi/lintuatlas/

Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa ilmoittamisesta:

https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/

https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/

Osallistut atlakseen ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksin.

Lisätietoa pesimävarmuusindekseistä:

https://lintuatlas.fi/indeksit/

https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/

Lintuatlasruudut löydät mm. täältä, klikkaa päälle karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi myös

”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:

https://laji.fi/map

Lintuatlaksen tulokset löytyvät tulospalvelusta (lajit, ruudut, yhdistykset). Atlasruutujen tai yhdistyksen

selvitysastekartta näyttää, mihin atlasretkiä kannattaa suunnata:

https://tulokset.lintuatlas.fi/

Lisätietoa pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta on sivulla: https://lintuatlas.fi/materiaalia/

-Eetu Sundvall atlasvastaava LLY

Ylitornion kirjastossa pidettiin 18.5.2022 lintuilta. Jouni Parviainen luennoi aiheesta Aloittaisinko lintuharrastuksen. Paikalla oli viisi kuulijaa, joista osalle harrastus oli tuttu mm. opastettujen lintutorniretkien myötä. Aktiivisen keskustelun yhteydessä tunnistettiin osanottajien lintukuvia ja kerrattiin mieleenpainuneita kohtaamisia lintujen kanssa.

Kirjaston väki oli järjestänyt tapahtuman oheen sen teemaan sopivaa täydennystä. Lintuaiheisia kirjoja oli koottu nähtäville niin aikuisten kuin lasten osastoille. Esillä oli myös päiväkeskus Jokipajussa tehtyjä linnunpönttöjä sekä läheisestä koulusta lainatut seitsemän täytettyä lintua. Lintujen tunnistamisesta oli kehitetty koko viikon jatkuva kilpailu.

Lintuaihe on otettu myös kahden askarteluhetken teemaksi lapsille.

LLY käynnistää tulevana kesänä maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden eli ns. Maali-alueiden uudelleen kartoitukset. Kartoitukset on edellisen kerran tehty kutakuinkin vuosikymmen sitten, ja jotkut tiedot voivat olla vanhempiakin.

Maali-kartoituksia varten LLY etsii tekijöitä eri puolilla Lappia tapahtuville selvityksille. Työnä Maali-kartoitus on hyvin perusmuotoinen alueen lintulajien selvittäminen ja listaaminen.

Kartoitettavat alueet voidaan sopia kartoittajan kanssa vaikkapa asuin- tai retkeilypaikkojen lähelle. Kartoituksista maksetaan kulukorvausta, joka on verovapaata verottajan ilmoittamiin maksimimääriin saakka. Samanaikaisesti on helppo tehdä esimerkiksi Atlas-kartoituksia.

Kiinnostuit? Siispä ilmoittaudu mukaan saman tien! Laita ilmoittautuminen sähköpostilla osoitteeseen sihteeri@lly.fi, ja sen jälkeen sovitaan yksityiskohdista.

Kokouksessa käsiteltiin 28 havaintoa (10 vuosilta 2021–2022 sekä 18
vanhempaa) ja kolmen havainnon käsittely on yhä kesken. Lly:lle uudeksi lajiksi hyväksyttiin sepelsieppo. Useita idäntiltaltti-ilmoituksia voitiin hyväksyä komitealle tulleiden äänitteiden avulla. Idäntiltalttihavaintojen tarkistaminen on kuulunut alueellisille komiteoille vuoden 2018 alusta. Harvinaisuuksiksi epäiltyjen lintujen ääntelyä kannataa aina kun mahdollista äänittää dokumentiksi, vaikkapa puhelimen videointitoiminnolla.

Päätökset

Suomen neljäs lintuatlas on käynnissä. Atlashankkeessa selvitetään Suomen pesimälinnuston levinneisyys 10×10 kilometrin kokoisissa atlasruuduissa vuosina 2022–2025 ja sen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.

LLY osallistuu myös Atlashankkeeseen. Tarkempia tietoja Atlaksen etenemisestä löydät >>täältä.

Pikkutikka oli BirdLife Suomen vuoden 2021 lintu. Seurannasta on tulossa raportti Linnut-lehden vuosikirjaan 2021.

Myös LLY osallistui valtakunnalliseen pikkutikkaseurantaan. LLY:n havaintovastaavat kokosivat lisäksi raportin pikkutikasta yhdistyksen alueelta. Raportti löytyy >>täältä.

Rovaseutu (Ranuan ja Rovaniemen kunnat) ja Länsi-Lappi (Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ylitornio) osoittautuivat talvilintulajistoltaan lähes yhtä kattavaksi perinteisessä LLY:n talvilintukisassa. Rovaseudulta löytyi yksi laji enemmän kuin Länsi-Lapista.

Kuntakohtaisesti Rovaniemi oli lajirikkain 52 lajilla, ja seuraavina Pello ja Inari 41 lajilla.

Henkilökohtaisessa kotikuntasarjassa suurimman lajimäärän keräsi Markku Sirkka Pellon 36 lajin tuloksella. Markku oli ykkönen myös koko LLY:n alueen kattaneessa sarjassa kahta lajia suuremmalla määrällä eli tuloksella 38 lajia.

Kaikki tulokset kisasta Jorma V.A. Halosen kokoamana löytyvät sivulta >>Talvilintukisa 2021-22.

Lintuharrastuskurssi 2022 jatkui Pihabongaus-viikonloppuna 29.-30.1.2022 ruokintojen seurannalla Rovaniemen Ounasvaaralla ja Tavivaarassa.

Katso >>video ruokintapaikoista ja havainnoista.

Myös muualla Lapissa pihabongattiin. Esimerkiksi Honkolan pihapiirissä Ivalossa Ritva ja Juhani tekivät mukavassa 8 asteen heikkotuulisessa pakkasessa tällaisia havaintoja:

harmaapäätikka 1k
talitiainen  12
lapintiainen  2
varpunen  4
pikkuvarpunen  3
harakka  3
keltasirkku  1
käpytikka  2  (kn)
varis  1
hömötiainen  2
sinitiainen  4
punatulkku  3  (2k1n)
kuukkeli  3
korppi  2

yht. 14 lajia

Listalta jäivät puuttumaan urpiaiset, närhet ja viherpeipot, jotka käyvät päivittäin ruokinnalla.

LLY ja Xenus tekevät yhteistyötä Lapin maakunnan tasolla. Koko laajan Lapin käsittävä pinnakisa on avattu pinnakisapalvelussa.

Kisa on kaikille avoin – kirjattavan havainnon toki pitää tapahtua Lapin maakunnan rajojen sisäpuolella.

Lisätiedot >>pinnakisa-sivulta, etsi kisa nimeltä ”Lapin pinnakisa 2022”.

Viime syksynä yhdistyksen syyskokouksessa valittu hallitus on järjestäytynyt ja aloittanut toimintansa.

Puheenjohtajana toimii syyskokouksessa valittu Tuomo Ollila. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Ismo Kreivin. Sihteeriksi valittiin Esko Nevala, ja nuorisotoimintaa vetää edelleen Akseli Myllyneva.

Kaikki toimihenkilöt ja yhteystiedot löytyvät >>toimihenkilöt -sivulta.