LLY:n syyskokous pidettiin 17.11.2022. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, kuten puheenjohtajan ja hallituksen valinta sekä tulevan kauden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Tuomo Ollila. Hallituksen muut jäsenet ovat Eetu Sundvall, Jarmo Ahtinen, Markku Sirkka, Olli-Pekka Karlin, Petri Piisilä, Eila Ylilokka ja Niklas Haxberg.

Kokous vahvisti hallituksen esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion muutoksitta. Jäsenmaksut pysyvät entisellään tulevalla kaudella.

BirdLife Suomen edustajistossa jatkavat LLY:n edustajina Tuomo Ollila, Pirkka Aalto, Olli-Pekka Karlin ja Antti Ruonakoski.

Kokouksen pöytäkirja löytyy sivulta >>Yhdistyksen kokoukset ja toimintasuunnitelma sekä talousarvio sivulta >>Toimintakertomukset ja -suunnitelmat.

Hei!

Olen koonnut alle listan LLY:n alueella tänä vuonna tehdyistä ARK:n tarkistuksen piiriin kuuluvista havainnoista, joista ei vielä ole saatu lomaketta ja pyydän, että havaintojen tekijät/tallentajat täyttäisivät havainnoistaan lomakkeen ja lähettäisivät sen ARK:lle mielellään vuoden loppuun mennessä. Lomake löytyy linkistä Alueelliset harvinaisuudet – Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (lly.fi)

Jukka Simula

Mustaleppälintu 26.5.-13.7. UTS Karigasniemi, Ailigas.

Pikkukiljukotka 3.6. SOD Roivainen, Sakiaselkä.

Kultarinta 22.6. ROV Karhakkamaa.

Mustaleppälintu UTS Tanssijoki.

Idäntiltaltti 22.6. INA Ivalo, Mukanperä, Salmenranta.

Kiljukotka 14.7. ROV Juotas, Namalikkokivalo.

Punajalkahaukka 24.8. ROV Pisavaaran luonnonpuisto.

Merisirri 2.10. SOD Riesto.

Pikkukajava 6.10.KIT Kenttälä.

Pikkukajava 29.10 INA Konesniemi, Joensuunselkä

LLY:n hallitus perusti Kokko-lehdelle toimituskunnan, jonka tehtävänä on koordinoida lehden julkaisua. Tavoitteena on jatkossa julkaista lehti kunkin vuoden maaliskuussa.

Aloittavaan toimituskuntaan kuuluvat Marko Halonen, Vesa Vaarama, Olli-Pekka Karlin ja Esko Nevala.

Vuoden 2022 lehti ilmestyy syksyn aikana. Sen julkaisutyö on loppusuoralla. Toimituskunnan työ tähtää tässä vaiheessa vuoden 2023 lehden julkaisuun.

Toimituskunta kutsuukin kirjoittajia mukaan maaliskuussa 2023 julkaistavaan Kokko-lehteen. Kutsu koskee luonnollisesti LLY:n jäseniä, mutta jäsenyys ei ole edellytys kirjoituksen julkaisemiselle. Pyydämmekin jäseniä innostamaan myös yhdistyksen ulkopuolisia henkilöitä kirjoittamaan erilaisista lintuaiheista.

Kirjoitusten aiheet voivat olla monipuolisesti lintuihin ja/tai harrastajiin liittyviä. Niin havainto- ja retkikertomukset kuin analyyttiset tutkielmat ovat tervetulleita – sekä tieteellisessä että kevyemmässä muodossa.

Kirjoittajaksi voi ilmoittautua sähköpostilla kokko-toimituskunta@lly.fi. Sinne voi lähettää joko valmiin jutun tai vaikka ehdotuksen juttuideasta. Vuoden 2023 julkaisuun pyydämme tekstit viimeistään 15.1.2023 mennessä.

Lauantaina 1.10.2022 lintuharrastajia kerääntyi Rovaniemellä Arktikumin rantaan tarkkailemaan syysmuuttoa EuroBirdwatchin merkeissä. Paikalla kävi klo 10-13 välillä nelisenkymmentä harrastajaa, suurin osa tietysti paikallisia, mutta myös kauempaa tulleita osallistui Rovaniemellä vieraillessaan. Ranskasta Rovaniemelle saapunut harrastaja lienee ollut kaukaisin vieras!

Laulujoutsenten muutto on vauhdikkaassa vaiheessa. Ounasjokisuisto Rovaniemellä on tunnettu levähdyspaikka joutsenille, ja nytkin laji oli runsaslukuisin havaituista lajeista. Kolmisensataa joutsenta lepäili suiston saaristossa näkyvillä Arktikumin rantaan, ja osa lepäilijöistä oli varmasti piilossa saarten suojissa.

Vesilintuja paikalla oli muutenkin melko mukavasti, mutta ilmojen teillä ei kovin runsaasti muuttajia ollut. Leppoisan lounaistuulen lämmittämä aurinkoinen syyspäiväkö lie houkutellut lintuja pysyttelemään vielä aloillaan. Tokihan suuri osa muuttajista on jo mennyt näiltä korkeuksilta etelämmäksi.

Mihin asti lintuatlasselvitys ehti ennen yöpakkasia?

Atlaskartoituksen etenemisen yleistilanne valtakunnan tasolla on laadittu viimeksi 30.7.2022. Oheinen päivitys valottaa sitä, mihin meillä ja muualla päästiin ensimmäisen havaintokesän mittaan. Tilanne perustuu 8.9. julkaistuun dataan.

Asetelma: Yhdistysten luku ja suhteellinen osuus ruutumäärän ja selvitysnopeuden mukaan 8.9.2022, suluissa luvut 30.7./26.6.2022.

Suurten yhdistysten selvitysnopeus ei näytä loppukesän aikana muuttuneen. On siis vain vähän nopeita ja paljon hitaita. Keskikokoisten kohdalla hajonta on yllättäen äärevöitynyt. Pieni yhdistys taas näyttää olevan aiempaa todennäköisemmin nopea linnuston pesimähavaintoja tehdessään.

Selvitysnopeusindeksi

Suhteellista selvitysnopeutta kuvaava indeksi on pidetty ennallaan. Siten jokainen erinomaisesti selvitetty ruutu antaa viisi pistettä, hyvä neljä, tyydyttävä kolme, välttävä kaksi ja satunnaishavaintoja käsittävä ruutu yhden pisteen. Ei havaintoja tuottaa tietenkin nolla pistettä. Lopuksi on laskettu keskiarvo ruutua kohti.

Keskimääräiset indeksit on esitetty 8.9. tilanteen mukaisina. Hakasulkeissa näkyy vertailun vuoksi aiemmat kehitysvaiheet, siis tilanne 30.7.2022 / 26.6.2022.

Nopeasti edenneiden luokkaan on nyt tasapisteiden tähden kirjattu kymmenen, aiemmin yhdeksän yhdistystä. Niiden selvitysnopeusindeksit vaihtelevat välillä 2,00–2,73 [1,91–2,55 / 1,51–1,80] (mediaani 2,14  [2,04/1,57]). Keskinkertaista selvitysnopeutta edustavat puolestaan yhdistykset, joiden indeksi on välillä 1,58–1,85 [1,50–1,83 / 1,20–1,48] (mediaani 1,73 [1,61/1,27]).

Muita hitaammin atlasselvitys on edennyt lopuissa yhdeksässä yhdistyksessä. Alhaisin lukema – ja ainoana yhä alle yhden – on edelleen Lapin LY:llä 0,95 [(0,89/0,64]). Porin LY on tällä kertaa hitaiden nopein indeksillä 1,56. Pohjoissavolainen Kuikka on pudonnut hitusen eli toiseksi (1,47). Mediaania edustaa edelleen Etelä Savon LY Oriolus (1,41).

Mediaanien hidastuva paraneminen paljastaa sen odotetun asian, että pesinnöistä ei juurikaan voi tehdä havaintoja enää syyskesään ehdittyä.

Erinomaisten määrän kasvu hidastui

Kesän viimeisen tilannepäivityksen kohdalla 8.9. (hakasulkeissa tilanne 30.7./26.6.) Suomessa oli jo 70 [54/14] ruutua, joiden selvitysasteeksi pesimävarmuussumman perusteella oli merkitty Erinomainen. Lappiin näitä parhaiten selvitettyjä ruutuja oli kertynyt kuusi.

Pohjois-Pohjanmaan LY:n alueella erinomaisia ruutuja on yksitoista, kuten jo heinäkuussa. Silti tilanne on Suomen paras. Turun LY:n on kakkonen kahdeksalla erinomaisella. Kolmantena on Lappi. Viiteen ovat yltäneet Tringa ja Xenus sekä Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan lintuyhdistykset.

Merenkurkussa ja Pirkanmaalla on saatu neljä ruutua erinomaisen tasolle. Kolmeen erinomaiseen ovat nousseet Porvoon seudun ja Kymenlaakso LY:t. Puolivälin yläpuolelle yltää juuri ja juuri Keski-Suomen LY kahdella parhaan kategorian ruudullaan.

Yhden erinomaisen ruudun yhdistyksiä on neljä: Kuusamon lintukerho, Ostrobothnia australis, Päijät-Hämeen LY ja Oriolus. Kuparinen on yhä rikkomatta 11 yhdistykseltä. Nollaruuduista eroon päässeiden yhdistysten määrä niistä on pysynyt sekin ennallaan seitsemässä.

Lapin ja kuntien parhaat verrattuina edelliseen atlakseen

Lapin LY:n alueella on 8.9. mennessä selvitetty kuusi ruutua sekä tasolle Erinomainen että tasolle Hyvä. Nollaruutujen määrä on samaan aikaan pudonnut kolmisen prosenttiyksikköä. Valkoisia alueita on jäljellä 287, mikä on runsaat 28 % yhdistyksemme ruudustosta. Koko Suomen tyhjistä ruuduista (418) määrä edustaa edelleen kahta kolmasosaa.

Ensimmäiseen luetteloon on kirjattu LLY:n alueen 12 parasta havaintoruutua pesimävarmuussumman mukaisessa järjestyksessä. Kuntaa ja ruudun nimeä seuraa ruudun koodi. Sen jälkeen on ilmoitettu 8.9. mennessä todettu pesimävarmuus ja sen mukainen selvitysindeksi sekä erinomaisen indeksin raja-arvo. Viimeisinä näkyvät III lintuatlaksen pesimävarmuussumma ja selvitysindeksi.

Toisessa luettelossa on esitettynä vastaavat tiedot niistä ruuduista, joiden pesimävarmuussummat olivat III atlaksessa korkeimmat LLY:n havaintoalueen muissa kuin ensimmäisessä luettelossa mainituissa kunnissa.

Luettelo 1

1. Rovaniemen Pöykkölä (737:344) 216/5/184,8 337/5
2. Ylitornion Aavasaksa (737:335) 200/5/184,8 211/5
3. Ylitornion Portimojärvi (736:336) 194/5/186,4 225/5
4. Pellon kirkonkylä (741:336) 189/5/144 281/5
5. Rovaniemen Niskanperä (737:343) 188/5/184,8 303/5
6. Inarin Akujärvi (762:352) 183/5/180 267/5
7. Rovaniemen Saarenkylä (738:344) 161/4/183,3 321/5
8. Ylitornion Kainuunkylä (735:335) 157/4/188 165/4
9. Ylitornion kirkonkylä (736:335) 153/4/186,4 206/5
10. Kolarin YlläsjärvI (749:338) 151/4/180 266/5
11. Pellon Konttajärvi (338:741) 150/4/180 124/3
12. Inarin Ivalo (761:352) 144/4/180 251/5.

Luettelo 2

1. Sallan Salmivaara (741:356) 7/1/180 245/5
2. Posion Sirniö (730:355) 75/2/196 237/5
3. Savukosken Kuoskujärvi (746:355) 71/2/180 235/5
4. Pelkosenniemen kirkonkylä (744:352) 54/1/180 225/5
5. Enontekiön Sotkajärvi (758:334) 73/2/180 220/5
6. Kemijärven Kallaanvaara (740:352) 113/3/180 211/5
7. Sodankylän kirkonkylä ((747:348) 95/3/180 204/5
8. Taivalkosken Iso Jakovaara (730:354) 66/2/196 200/5
9. Ranuan Sääskenperä (732:350) 66/2/192,8 198/5
10. Kittilän Ala-Kittilä (750:341) 91/3/180 195/5
11. Utsjoen Biesjávrrit (770:346) 111/3/180 194/5
12. Muonion Yli-Muonio (755:335( 30/1/189 192/5.

Ensimmäisessä luettelossa on yksi ruutu (Pellon Konttajärvi), joka jo nyt on selvitetty paremmin kuin edellisen Atlaksen yhteydessä. Vastaavasti suurin urakka on vielä edessä Rovaniemen Saarenkylässä, jossa on juuri ja juuri saavutettu puolimatka, vaikka taso on jo Hyvä.

Toinen luettelo paljastaa, että matkalla entiseen erinomaisuuteen joutuu näkemään vielä paljon vaivaa. Kolmessa kunnassa entinen paras ruutu on selvitetty vasta satunnaistietojen asteelle. Viidessä kunnassa on päästy tasolle Välttävä. Loput neljä löytyvät tasolta Tyydyttävä.

Edessämme on syksy ja talvi, joiden aikana voi halutessaan perehtyä vaikkapa atlashavaintojen puutelistoihin ja suunnitella niiden mukaisesti tulevan pesimäkauden retkeilyään. Esimerkkinä puutelistasta olkoon LLY:n kesän paras ruutu eli Rovaniemen Pöykkölä <https://havistin.biomi.org/atlas/puuterista/737:344>.

Jouni Parviainen

Atlaskartoituksen etenemisen yleistilanne valtakunnan tasolla on laadittu viimeksi 26.6.2022. Oheinen päivitys antaa osviittaa siitä, miten meillä ja muualla on edistytty runsaassa kuukaudessa. Tilanne perustuu 30.7. julkaistuun dataan.

Asetelma: Yhdistysten luku ja suhteellinen osuus ruutumäärän ja selvitysnopeuden mukaan 30.7.2022, suluissa luku 26.6.2022.

Asetelmasta voidaan havaita, että suurten yhdistysten taipumus edetä selvityksessä muita hitaammin on entisestään korostunut. Edistyminen on siis kokoon nähden kääntäen verrannollista, mikä on toki loogista.

Selvitysnopeusindeksi

Kerrattakoon, että suhteellista selvitysnopeutta kuvaava indeksi on muodostettu siten, että jokainen erinomaisesti selvitetty ruutu antaa viisi pistettä, hyvä neljä, tyydyttävä kolme, välttävä kaksi ja satunnaishavaintoja käsittävä ruutu yhden pisteen. Ei havaintoja tuottaa tietenkin nolla pistettä. Lopuksi on laskettu keskiarvo ruutua kohti.

Keskimääräiset indeksit on esitetty 30.7.2022 tilanteen mukaisina. Hakasulkeissa näkyy vertailun vuoksi viiden viikon takainen tilanne, siis 26.6.2022.

Nopeasti edenneiden luokkaan on kirjattu yhdeksän yhdistystä. Niiden selvitysnopeusindeksit ovat välillä 1,91–2,55 [1,51–1,80] (mediaani 2,04 [1,57]). Keskinkertaista selvitysnopeutta edustavat puolestaan yhdistykset, joiden indeksi on välillä 1,50–1,83 [1,20–1,48] (mediaani 1,61 [1,27]).

Muita hitaammin atlasselvitys on edennyt lopuissa yhdeksässä yhdistyksessä. Alhaisin lukema – ja ainoana yhä alle yhden – on edelleen Lapin LY:llä (0,89 [0,64]). Suupohjan LY, joka viimeksi oli paras hitaista, on nyt kirinyt keskinopeiden yhdistysten ryhmään. Sen indeksi on 1,57  [1,19]. Vastaavan kirin on tehnyt Kuikka, joka majailtuaan viimeksi mediaania edustamassa, on nyt hitaiden nopein (1,41 [1,08]). Siksi mediaanin paikkamerkki kuuluu tässä tarkastelussa Etelä Savon LY Oriolukselle (1,38).

Erinomaisten määrä nelinkertaistunut

Päivityspäivänä 30.7. (hakasulkeissa tilanne 26.6.) Suomessa oli 54 [14] ruutua, joiden selvitysasteeksi pesimävarmuussumman perusteella oli merkitty Erinomainen. Myös Lapin parhaiten selvitetyt neljä ruutua ylsivät nyt siihen, kun viimeksi ne olivat vain tasolla Hyvä.

Pohjois-Pohjanmaan LY:n alueella on edelleen Suomen paras tilanne. Erinomaisesti selvitettyjä ruutuja oli siellä peräti yksitoista [neljä]. Viimeksi toisena mainitun Porvoon seudun LY:n alueella viiden pisteen ruutuja on edelleen vain kaksi. Väliin on sen tähden kiilannut peräti seitsemän yhdistystä.

Turun LY:n alueella on heinäkuussa tehty hartiavoimin työtä. Erinomaisten määrä on karttunut nollasta kuuteen. Tringa kiri yhdestä viiteen ja kainuulaiset kahdesta viiteen.

Xenuksen alueella kahden erinomaisen ruudun rinnalle on karttunut kaksi lisää. Pirkanmaalla on nyt neljä yhden asemesta. Ja Lapin LY on siis päässyt niiden rinnalle neljällä uudella erinomaisellaan.

Kolmeen erinomaiseen ovat nousseet Merenkurkku sekä Pohjois-Karjalan LY, jolla viimeksi oli pää avattuna yhdellä ruudulla. Kahden erinomaisen yhdistyksiä taas ovat Porvoon lisäksi Kymenlaakso ja Keski-Pohjanmaa.

Kuusamon lintukerho ei ole kyennyt kuukauden mittaan lisäämään viiden pisteen ruutuja. Sen seuraan yhdellä erinomaisella ovat tulleet Ostrobothnia australis, Päijät-Hämeen LY, Keski-Suomen LY ja Oriolus.

Kuparinen on rikkomatta enää 11 yhdistyksellä. Niistä seitsemän on toki ehtinyt selättää valkoiset alueet, ts. ne ovat päässeet eroon nollaruuduista. Se on yhtä lailla huomionarvoinen saavutus!

Lapissa viisi uutta hyvää

Kuten todettua, Lapin LY:n entiset neljä hyvää ruutua on nyt ehditty selvittää tasolle Erinomainen. Hienoa on, että viisi uutta ruutua on kirinyt tasolle Hyvä. Nollaruutujen määrä on samaan aikaan pudonnut parikymmentä prosenttiyksikköä. Valkoisia alueita on enää 320, mikä on runsaat 31 % yhdistyksemme ruudustosta. Koko Suomen tyhjistä ruuduista (479) määrä edustaa vielä kahta kolmasosaa.

Uudet hyvät ruudut sijaitsevat Kolarissa, Pellossa, Rovaniemellä (2) ja Ylitorniolla. Kunnan ja ruudun jälkeen on esitetty nykyinen pesimävarmuussumma sekä erinomaisen selvitysasteen raja-arvo.

Lähimpänä erinomaista on ruutu Rovaniemen Niskanperä (180/185). Aivan sen niskaan hengittää Ylitornion Portimojärvi (181/187). Niitä seuraavat lähellä toisiaan Rovaniemen Saarenkylä (154/184), Pellon Konttajärvi (149/180) ja Kolarin Ylläsjärvi (148/180).

Turvallisia retkeilykilometrejä edelleen toivotellen Jouni Parviainen

Lintuatlakseen on ilmoitettu noin 200 000 havaintoa. On edelleen hyvä aika varmistaa pesintöjä! Nyt kannattaa myös varmistaa, että yleisetkin lajit on ilmoitettu atlakseen.

Poikueita näkyvissä

Pesintöjä varmistuu nyt poikueista muun muassa vesilinnuilla, lokeilla ja kahlaajilla. Myös monilla pikkulinnuilla pesinnät ovat näkyvässä vaiheessa. Tarkkaile linnun nokkaa – ruokaa poikasille kuljettava emo viittaa varmaan pesintään (pesimävarmuusindeksi 74). Jotkin lajit tekevät toisen tai kolmannenkin pesyeen. Pesinnän voi varmistaa niistäkin.

Monin paikoin aikaisten pesijöiden pesimäkausi on tältä vuodelta ohi. Esimerkiksi kottaraisten ja käpylintujen hyvin lentäville perheparville sopii pesimävarmuusindeksi 1.

Tyhjät atlasruudut, puuttuvat lajit

Etelä-Suomessa on enää niukasti atlasruutuja, joilta ei ole ilmoitettu yhtään havaintoa lintuatlakseen. Liikutko sellaisen ruudun ohi? Pysähdy ruudulla parissa paikassa ja ole ruudun ensimmäinen atlashavainnoija! Tyhjiä atlasruutuja on myös Itä-Suomessa ja enemmälti Lapissa, esimerkiksi Savukosken ja Kittilän koillispuolella sekä Käsivarren ja päälaen Lapissa. Lapin retkeilijöiden kannattaa ilmoittaa kaikki lintuhavaintonsa atlakseen.

Nyt on myös hyvä hetki tarkistaa oman atlasruudun lajitilanne ja lajien pesimävarmuusindeksit. Puuttuuko ruudulta tervapääsky, vaikka niitä näkyy päivittäin? Onko peipon pesimävarmuusindeksi unohtunut korottaa kevään ensi laulajan jälkeen? Tarkistuksessa on apua tulospalvelussa atlasruudun sivulta löytyvästä maastolomakkeesta (ks. esim. Kauhajoki: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid/693:325, linkki ”Tulostettava maastolomake”). Lomakkeella voi vertailla ruudulta edellisessä ja meneillään olevassa atlaksessa ilmoitettuja lajeja. Hyvä keino on myös ilmoittaa retkeltä kaikki lajit ja kullekin lajille korkein retkellä havaittu pesimävarmuusindeksi. Näin yleisistäkin lajeista tulee ilmoitettua tietoja.

Päivityksiä tulospalveluun

Lintuatlaksen tulospalvelua päivitetään vielä ennen juhannusta. Atlasruutukartassa eri selvitysasteluokkien värejä on muokattu paremmin erottuviksi. Lisäksi värien läpikuultavuutta on pienennetty, jolloin värit näkyvät vahvemmin. Värien valinnassa on edelleen huomioitu saavutettavuus. Lisäksi lajilistaan on lisätty hakukenttä.

Havaintosi ovat tärkeitä

Lintuatlaksessa selvitään kaikkien lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus Suomessa 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022–2025. Atlas perustuu vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintoihin – siksi havaintojesi ilmoittaminen on olennaisen tärkeää!

Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:

https://lintuatlas.fi/

https://www.birdlife.fi/lintuatlas/

Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa ilmoittamisesta:

https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/

https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/

Osallistut atlakseen ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksin.

Lisätietoa pesimävarmuusindekseistä:

https://lintuatlas.fi/indeksit/

https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/

Lintuatlasruudut löydät mm. täältä, klikkaa päälle karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi myös

”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:

https://laji.fi/map

Lintuatlaksen tulokset löytyvät tulospalvelusta (lajit, ruudut, yhdistykset). Atlasruutujen tai yhdistyksen

selvitysastekartta näyttää, mihin atlasretkiä kannattaa suunnata:

https://tulokset.lintuatlas.fi/

Lisätietoa pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta on sivulla: https://lintuatlas.fi/materiaalia/

-Eetu Sundvall atlasvastaava LLY

Ylitornion kirjastossa pidettiin 18.5.2022 lintuilta. Jouni Parviainen luennoi aiheesta Aloittaisinko lintuharrastuksen. Paikalla oli viisi kuulijaa, joista osalle harrastus oli tuttu mm. opastettujen lintutorniretkien myötä. Aktiivisen keskustelun yhteydessä tunnistettiin osanottajien lintukuvia ja kerrattiin mieleenpainuneita kohtaamisia lintujen kanssa.

Kirjaston väki oli järjestänyt tapahtuman oheen sen teemaan sopivaa täydennystä. Lintuaiheisia kirjoja oli koottu nähtäville niin aikuisten kuin lasten osastoille. Esillä oli myös päiväkeskus Jokipajussa tehtyjä linnunpönttöjä sekä läheisestä koulusta lainatut seitsemän täytettyä lintua. Lintujen tunnistamisesta oli kehitetty koko viikon jatkuva kilpailu.

Lintuaihe on otettu myös kahden askarteluhetken teemaksi lapsille.

LLY käynnistää tulevana kesänä maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden eli ns. Maali-alueiden uudelleen kartoitukset. Kartoitukset on edellisen kerran tehty kutakuinkin vuosikymmen sitten, ja jotkut tiedot voivat olla vanhempiakin.

Maali-kartoituksia varten LLY etsii tekijöitä eri puolilla Lappia tapahtuville selvityksille. Työnä Maali-kartoitus on hyvin perusmuotoinen alueen lintulajien selvittäminen ja listaaminen.

Kartoitettavat alueet voidaan sopia kartoittajan kanssa vaikkapa asuin- tai retkeilypaikkojen lähelle. Kartoituksista maksetaan kulukorvausta, joka on verovapaata verottajan ilmoittamiin maksimimääriin saakka. Samanaikaisesti on helppo tehdä esimerkiksi Atlas-kartoituksia.

Kiinnostuit? Siispä ilmoittaudu mukaan saman tien! Laita ilmoittautuminen sähköpostilla osoitteeseen sihteeri@lly.fi, ja sen jälkeen sovitaan yksityiskohdista.