Juhannuspäivän aamuna kaksi kattohaikaraa lensi Kemijärven Kylmälahden taivaalla kohti pohjoista. Edellisestä Kemijärven kattohaikarahavainnosta ehti kulua yhdeksän vuotta.
Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueella tätä edelliset tikarinokat tavattiin Rovaniemen Vanttauskoskella syyskuussa 2014. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenuksen tuorein kattohaikaratieto on Simosta 31.7.2017.
Koko Suomesta on ilmoitettu tältä vuodelta 104 kattohaikarahavaintoa 121 yksilöstä; vuonna 2016 vastaavat luvut samalta ajalta olivat 260 ja 517.
Kattohaikara on eurooppalaisilla esiintymisalueillaan yleensä hyvin suosittu lintu, jonka toivotaan pesivän oman talon katolla. Sitä varten monilla katoilla on vaakatasoon asetettu kärrynpyörä. Suomen ensimmäinen onnistunut pesintä todettiin Varsinais-Suomen Koskella 2015.
Oheisessa pylväsdiagrammissa on esitetty Lapin tähänastiset kattohaikarahavainnot kuukausittain. Pari syyshavaintoa on ajoittunut kahdelle kuukaudelle: Kittilä 30.9.-1.10.1996 ja Ylitornio 29.9.-6.10.2008. Ne näkyvät sekä syys- että lokakuun pylväissä. Hauskana tietona kerrottakoon, että todennäköisesti tuo Ylitornion lintu havaittiin myöhemmin kolmesti Xenuksen alueella.
Koska kattohaikara on helposti tunnettava ja näkyvä lintu, sen liikkeitä voidaan tehtyjen havaintojen perusteella seurata joskus aika tarkasti. On hyvin luultavaa, että sama kattohaikara näyttäytyi Rovaniemen Haukitaipaleen kylän lähellä 13.5.2013, seuraavana päivänä Alakorkalossa ja sitä seuraavana Ranuan Portimossa.
Juhannussunnuntai toi luhtahuitin Posion Lohirantaan ja luhtakerttusen Simon Maksniemeen. Myöhäistä arktikaa eli loppukeväällä arktiselle tundralle suuntautuvaa muuttoa edusti Pellon Turtolassa maanantaita vasten yöllä (25.6.) vakaasti kohti pohjoista matkannut isolokki (Xenuksen alueelta vastaava havainto 6.5.).
Lapin tähänastiset kattohaikarahavainnot kuukausittain: siniset LLY, punaiset Xenus.
Viikon lintu
Kattohaikara
Lähes kurjen kokoisen, lumivalkoisen kattohaikaran siipisulat ovat mustat sekä pitkät koivet ja vahva tikarinokka kirkkaanpunaiset.
Pesii Pohjois-Afrikassa sekä laikuittain Pyreneiden niemimaalta Sisä-Aasiaan. Suomesta tunnetaan yksi onnistunut pesintä 2015.
Esiintyy sekä asutuksen piirissä että metsäseuduilla, missä on ruokailumaastoksi sopivia kosteita rantaniittyjä tai viljelyksiä.
Iso risupesä on puussa tai katolla, joskus jopa sähköpylvään päällä. Munia tavallisesti neljä.
Mieliruokaa ovat sammakot, mutta syö myös kaloja, hyönteisiä, matoja ja pikkunisäkkäitä, toisinaan linnunmunia ja -poikasia.
Ilmastonmuutoksen myötä kattohaikaran levinneisyys näyttäisi siirtyvän hiljalleen kohti pohjoista.
Valtaosa maailman kattohaikaroista talvehtii Saharan eteläpuolisen Afrikassa.
Viime vuosien tuloaikoja:
2009: 9.6. LLY
2011: 21.5. LLY
2013: 8.5. LLY
2016: 21.5. Xenus