BirdLife Suomen vuoden retkikummiksi on valittu rovaniemeläinen Petri Kemppainen.

Petri Kemppainen on toiminut retkioppaana yli 10 vuotta. Hän on kunnostautunut erityisesti vetämällä lapsille suunnattuja retkiä Lasten lintuviikolla toukokuussa. Rajavartijana työskentelevä Kemppainen on pitänyt sitä varten lomaa. Tänä vuonna retkille osallistui viisisataa lasta ja opettajaa. Vuosien mittaan Kemppaisen linturetkillä on käynyt tuhansia lapsia. He ovat olleet innostuneita, ja lintutietoutta on kertynyt myös opettajille.

Petri Kemppaisen oma lintuharrastus alkoi 1980-luvun alussa. Monipuoliseen lintuharrastukseen kuuluu myös lintujen rengastus. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen hallituksessa hän on toiminut kymmenkunta vuotta.

BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 100 retkikummia.

He ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä yleisölle. Retkikummitoiminta tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen saloihin.

BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin. Tämän vuoden palkinto julkistettiin tänään BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa Lohjalla.

Kuvat: Antti Ruonakoski

Petri Kemppainen BirdLife Suomen tilaisuudessa Lohjalla 20.11.2016.

Petri Kemppainen vastaanottaa Vuoden Retkikummi -palkinnon BirdLife Suomen tilaisuudessa 20.11.2016.

Lokakuun 2016 pinnakisan tulokset ovat kasassa. Kisaan osallistui 19 henkilöä määräaikaan mennessä. Vaikka ennätykset jäivät rikkomatta, kisa oli silti ennätyksellisen korkeatasoinen. 90:n ylittäjiä oli peräti kolme, kun rajan ylitys oli aiemmin onnistunut vain yhdeltä henkilöltä. Voittotulos oli kautta aikain toiseksi paras, ja muitakin hyviä tilastomerkintöjä tuli.

Lajeja havaittiin yhteensä 118, ennätys on 122 lajia vuodelta 2012. Katso tulokset kokonaisuudessaan täältä: https://www.lly.fi/pinnat/lokakuun-kisa/.

Pesimäkauden aikana LLY;n alueella tarkistettiin yhteensä 55 karalle sopivaa pesimäpaikkaa, joilta löytyi 25 reviiriä. Pesintöjä varmistettiin 6. Reviiriksi on tulkittu kohteet, joilla on 1.5.-31.7. välisenä aikana tehty yksikin havainto. Lisäksi mukana on yksi pesänrakennushavainto huhtikuulta.

Katso kuntakohtaiset havainnot Koskikara-sivulta.

Metsäkanalintukantojen taantuminen jatkui pääosassa maata. Kannat ovat pienentyneet varsinkin Pohjois-Suomessa. Etelä- ja Keski-Suomessa lintutilanne on pysynyt edellisvuoden vaatimattomalla tasolla. Lajien yhteistiheys on monella alueella koko 28-vuotisen kolmiolaskentakauden alhaisin

Metsäkanalinnut laskettiin 23.7. – 2.8. välisenä aikana 800 riistakolmiosta koko maassa. Laskennoista selvisi, että kaikilla lajeilla keskitiheydet olivat tuntuvasti alle edeltäneen 10 vuoden keskiarvon.

Tarkemmin kolmiolaskennan tuloksista täältä: https://riistakolmiot.fi/metsakanalintujen-kannat-pienentyneet-erityisesti-pohjois-suomessa/.

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys piti lintuillan Invalidiliiton Validia-talolla Rovaniemellä tiistaina 7.6.2016. Kaikkiaan liki 30 henkilöä oli koko ajan tai osittain mukana tilaisuudessa.

Ismo, Petri ja Esko LLY:stä näyttivät kuvia ja kertoilivat yleisimmistä Rovaniemen alueen linnuista. Muut osallistujat olivat todella aktiivisesti mukana esittämällä omia kokemuksiaan, kommenttejaan ja kysymyksiään linnuista.

Pääsipä LLY:n porukka myös visaisen kysymyksen ääreen heti aluksi, kun pihamaalta löytyneistä höyhenistä piti tunnistaa lintulaji. No Ismo kokeneena kehäkettuna tunnisti lajin valokuvasta teereksi, ja näyttipä vielä paikan mistä kohti lintua näytteet olivat.

Nelisenkymmentä tuttua ja vähän tuntemattomampaakin lajia käytiin läpi, alkaen talvehtivista tiaisista ja päättyen kevätmuuttajiin ja myös jo ajankohtaisiin pesimälintuihin ja poikasiin. Aikaa vierähti reilusti enemmän kuin suunniteltu tunti, mutta kelläpä se kesällä lintujen parista mihinkään kiire olisi!

Lintuillan osallistujat esittivät innokkaasti kysymyksiä ja kommentteja linnuista ja kertoilivat omia kokemuksiaan.

Ismo Kreivin vuoro kertoa paikallisista linnuista.

Pari autolastillista aktiiveja lintuharrastajia piipahti Kivitaipaleen Kivijärvellä tiistaina 24.5.2016. Päivän sateentuhruinen sää poutaantui sopivasti viiden aikoihin, ja seitsemän tietämillä näkyi jo sitä kuuluisaa vanhaa taivastakin. Tuulikaan ei häirinnyt lintujen tarkkailua.

Vanhan kaupan nurkalle oli hyvä jättää autot parkkiin, ja käydä nurkan takaa laskemassa laulujoutsenet. Niitä löytyi heti 35 kappaletta. Yksi, ehkä kaksi paria järvellä pesinee, joten runsaasti oli sinkkujoukhaisia paikalla.

Ei päivää ettei pääskyjä. Kaikki kolme pääskylajia kävivät esittäytymässä heti lennossa, ja hetken päästä kerääntyi langalle istumaan niin haara-, räystäs- kuin törmäpääskyjäkin – ja samassa rivissä yksi västäräkki! Langalla istuskeli myös taivaanvuohi – ei ehkä ihan tyypillisin paikka tälle pitkänokkaiselle kahlaajalle.

Tienpenkalta oli hyvä seurailla lintujen touhuja järvellä. Retken puolivälissä nähtiin pienoinen kohahdus lintujoukoissa, kun sinisuohaukkanaaras lensi yli järven. Kurki takaosassa järveä, ja useita lajeja vesilintuja uimassa ja osin lennossakin nähtiin. Lokkeja löytyi tietenkin myös useita lajeja, kuin myös rantamaisemissa viihtyviä pikkulintuja. Myös kalatiirat olivat löytäneet Kivijärven maisemat. Tervapääskytkin lentelivät järven takana kuusimetsän päällä.

Tienpenkalta oli hyvä tarkkailla lintujen touhuja Kivijärvellä.

Kato äiti, pääskyjä!

Joutsenia oli Kivijärvellä runsaasti.

Mikä ei kuulu joukkoon?

Pitkänokkainen pääsky langalla? Ei sentään, taivaanvuohi vähän tavallisesta poikkeavalla tähystyspaikalla.

Komea oli Sierijärven Metsästäjien tekemä pino linnunpönttöjä Lapin Metsämuseolla maanantaina 16.5.2016. Kasassa oli kokonaista 65 linnunpönttöä, suurin osa pienemmille linnuille, mutta mukana myös kymmenkunta telkänpönttöä.

Epäuskoisempaa jo vähän mietitytti, että noinkohan kaikkia pönttöjä saadaan ripustettua. Vaan ei mietityttänyt kauan – vajaa kaksi tuntia ja kasasta oli jäljellä yksi ainut telkänpöntto. Ja sekin vain sen takia, että piti etsiä lisää kiinnitystarpeita. Kun sopiva naru löytyi, löysi myös viimeinen telkänpönttö paikkansa.

Seitsemän jälkeen paikalle tulleet saivat valitettavasti tyytyä katselemaan toisten kiinnittämiä pönttöjä, mutta iloista puuhaa oli sekin! Tarkkaa kävijämäärää ei laskettu, mutta varmastikaan kolminumeroisesta luvusta puhuminen ei ole liioittelua. Paikalla oli väkeä niin nuorimmasta ikäpolvesta kuin varttuneemmastakin väestä.

Pönttöjen kiinnittämisen yhteydessä jo mietittiinkin tulevia tapahtumia. Näinköhän Metsämuseon alueelle saataisiin laittaa ruokintapaikka linnuille? Ja eiköhän pidetä syksyllä yhteiset pönttöjen siivoustalkoot!

Pönttöjä asentuu asiantuntevalla otteella.

Telkänpöntön ripustus on hauskaa puuhaa, tuumivat Tuija Hautanen ja Jere Jääskeläinen.

Kuutti Heikkilä käyttää päätäänkin ja Sirke Piirainen kiinnittää telkänpöntön.

Lähialueelta pönttöjä tulivat katselemaan Niina, Amalia ja Moona Oinas sekä Sulo ja Erin Lakela Jonna Salosen kanssa.

Elli kurkistaa linnunpönttöön ja kertoo Liisa ja Teun Van Dongenille mitä pöntössä näkyy.

Laitappas Ismo nyt se pönttölista kuntoon rekisteröintiä varten, opastavat puheenjohtaja Kreiviä Jukka Simula ja Esko Nevala.

Viimeinen telkänpönttö löytää paikkansa Lapin Metsämuseon ja Lapin Lintutieteellisen yhdistyksen yhteistyönä.

Sääennusteet lupasivat sadetta ja kylmää keliä muutontarkkailuun 14.5.2016. Niinpä vain urhoollisimmat Rovaniemen lintuharrastajat olivat kerääntyneet Niskanperän lintutornille heti aamuviideltä. Aamun tunteina paikalle saapui vahvistus myös Kemijärveltä, ja päivän mittaan toki kaikkiaan kymmenkunta henkilöä kävi paikalla.

Luvattua ihan tavallisinta lintuharrastuskeliä ei kuitenkaan saatu, vaan aamusella sää oli ihan mukavan tyyni ja poutainen, lämmintä toki vain muutama aste. Sadetta saatiin vasta tarkkailujakson loppupuolella puolen päivän tienoilla, silloinkin oikeastaan vain tihkuttamalla.

Niskanperän lahden valtias oli ainakin numerollisesti suokukko. Paikalla oli parhaimmillaan alun kolmattasataa suokukkoa – suurin osa naaraita. Suunnilleen puolet suokukoista jatkoi matkaansa päivän mittaan, ja jonkin verran uusia yksilöitä saapui paikalle.

Muitakin kahlaajia näkyi päivän mittaan jonkin verran, mistään massamuutosta ei kuitenkaan voi puhua. Lapinsirri on vasta aloittelemassa muuttoa, nyt Niskanperältä havaittiin kaksi yksilöä tyllien (8 yksilöä) mukana. Paavalniemen puolella taisi olla havainto kolmesta yksilöstä. Liro, metsäviklo, rantasipi, valkoviklo, mustaviklo, töyhtöhyyppä, kuovi ja taivaanvuohi näyttäytyivät joko yksittäin tai muutaman yksilön voimin.

Tiiroja edusti yksinäinen kalatiira, ja lokkien massana oli toistasataa harmaalokkia, jotka jatkoivat kohta aamun tunteina matkaansa lahdelta eteenpäin. Hetkisen aikaa paikalla oli myös neljä selkälokkia (fuscus). Nauru- ja pikkulokit täydensivät lokkiarmaadan.

Kun vielä listaan lisätään pari havukkaa (sinisuohaukkanaaras, piekana), muutama sorsa ja tusinoittain pikkulintuja, niin lauantain havainnot on kasattu.

Suokukko oli Rovaniemen Niskanperän lukuisin laji muutonseurannassa 14.5.2016. Kuva: Esko Nevala.

Tornien taisto käytiin 7.5.2016 aurinkoisessa säässä – kerrankin. Tapahtuma järjestettiin jo 23. kerran.

Lapin Lintutieteellisen yhdistyksen alueella tulokset näyttävät tältä:

• Pello Pellojärvi, Hannunranta, lintutorni, Pellon luontokerho 67
• Rovaniemi Niskanperä, lintutorni, LLY 1 62
• Ylitornio Portimojärvi, lintutorni, Tipu tornista team 58
• Inari Ivalojokisuu, Juurakkovuopaja, lintutorni, Inarin luonnonystävät jokisuulla 52
• Inari Mielikköjärvi, lintutorni, Inarin luonnonystävät 1 51
• Salla Kivelänaukea, lintutorni, Uivelon Uutun Untuva 50
• Kittilä Karinokka, lintutorni, törmiäiset 48
• Ranua Topin lintutorni, Simojärvi, Simojärven Pyryharakat 47
• Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni, Taivaan linnut 46
• Inari Kaamanen, Toivoniemi, lintutorni, Inarin luonnonystävät 3 46
• Salla Aapa-Tuohilampi, lintutorni, Erittäin Sallaiset 46
• Savukoski Sarvilampi, lintutorni, Pahanilman linnut 41
• Pelkosenniemi Arvosjoki, lintutorni, Arvokkaat 39
• Sodankylä Peurasuvanto, lintutorni, Kuuhun kurkottajat 34
• Kemijärvi Myllykumpu, lintutorni, Kemijärven Luonto 33

Valtakunnallisen tason juttua ja tuloksia löytyy Birdlifen sivulta http://www.birdlife.fi/tiedotteet/index.shtml#07052016.

Tornien taiston joukkue Niskanperän tornilla Rovaniemellä (kuva Mika Bäckman).

Viisitoista linnuista kiinnostunutta kerääntyi LLY:n yleisöretkelle Rovaniemen Harjulammelle tiistaina 10.5.2016. Retken aiheena oli liki keskikaupungilla sijaitsevan lintualueen lajistoon tutustuminen. Lajeja sinänsä ei kirjattu eikä pinnoja laskettu – pääasia oli lintujen seuraaminen.

Harjulampihan on tunnettu lokkipaikka. Nytkin paikalla oli satoja naurulokkeja, muutama kalalokki ja pikkulokkejakin useampia pitämässä dääkkä-dääkkä -konserttiaan.

Varsinaisesti harvinaisuuksia ei havaittu, mutta hiukan harvemmin yleensä nähdään nyt lammella esiintynyttä komeanokkaista lapasorsaparia. Jokakesäiset silkkiuikut olivat myös saapuneet, ja muita vedessä viihtyviä lintuja oli paikalla ainakin haapana, tavi, sinisorsa, telkkä ja tukkasotka.

Maan puolella liikuskeli västäräkkejä ja räkättirastaita, ja pirahtelipa pajusirkkukin rantapensaikossa.

Harjulammen tornilla piti hakea paikkaa useammasta rivistä.

Tiukkaa lintuseurantaa Harjulammella.

Lapasorsa tuolla mättäikön reunassa!