LLY:n kuvagalleriassa on esillä Lappiin liittyviä lintukuvia. Jatkuvasti muuttuva näyttely tuo esiin paikallista lintutilannetta ja lappilaisia kuvaajia. Julkaistakseen kuvia galleriassa ei tarvitse olla ”ammattilainen”, vaan esityksiin halutaan monenlaisia ja monen kuvaajan tuotantoja.
Gallerian säännöt:
- kunkin kuvan täytyy liittyä Lappiin jollain tavalla, joko kuva on otettu Lapissa tai kuvaaja on lappilainen
- kultakin kuvaajalta on esillä korkeintaan 10 kuvaa kerrallaan
- jos kuvaaja lähettää useampia kuin 10 kuvaa, poistetaan yli 10 menevän määrän mukaan vanhimpia saman kuvaajan kuvia
- kerrallaan voi laittaa 1-10 kuvaa
- kukin kertalähetyksestä muodostettu esitys on näkyvillä vähintään yhden ja korkeintaan kolme kuukautta, riippuen gallerian kuvien kokonaismäärästä
- kuvaajan nimi julkistetaan kunkin gallerian yhteydessä ja kuvat saavat olla vesileimattuja
- kuvaajan ja kuvien lyhyt esittelyteksti julkistetaan kuvien yhteydessä
- kuvien lataaminen ja käyttö muuhun tarkoitukseen kuin galleriassa esittämiseen on sallittua vain kuvaajan luvalla
- selvästi kaupallisessa tarkoituksessa otettuja kuvia ei laiteta esille eikä kuvaajien omia gallerioita linkitetä tämän gallerian yhteyteen
Kuvan koko saa olla mielellään 1000 – 2000 pikseliä / pidempi sivu. Riittävä koko siksi, että kuva avautuu klikattaessa suuremmaksi, ja suurimman koon rajoitus siksi, että palvelimen tila ei täyty niin nopeasti. Toivottu kuvamuoto on jpg. Erikseen sovittaessa gallerian ylläpitäjä voi myös muuttaa kuvat jpg-muotoon ja tehdä kuvaajan esittämästä toivomuksesta pieniä kuvaeditointeja.
Kuva saa mielellään olla ajankohtainen (alle vuoden ikäinen), mutta myös vanhempia kuvia voi esittää, vaikkapa jonkun lintupaikan historiikin tai muun vastaavan teeman mukaisesti.
Toimita kuvat ja tekstit sähköpostilla esko.nevala (at) pp.inet.fi. Voit myös laittaa linkin, josta voi ladata kuvat, mikäli sinulla on sopiva palvelu käytettävissäsi.
Kuvaa klikkaamalla se avautuu näyttöön suurempana.
Galleria 19.1.2021: Erkki Nieminen
Olen riskiryhmään kuuluva pitkän linjan lintuharrastaja, ensimmäinen havaintovihko on v:lta 1963.
Kuvat ovat hieman tuoreempia, kuvausalueena on Etelä-ja Keski-Lappi.
3.9-15
Yllätin varpuspöllön kesken sen aterioinnin. Saaliskin löytyi lähimättäältä, punatulkkukoiras.
24.7-16
Metsästä kuuluneen voimakkaan kähinän aiheuttajaksi paljastui hiiripöllö.
4.4-20
Huhtikuun huikaisevan kirkkaan aamun auringonpaiste taisi häikäistä viirupöllöäkin.
1.3-20
Joihinkin urpiaisiin on käytetty paljon väriä.
29.2-20
Joku urpiainen on jäänyt vähemmälle värille.
4.4-20
Oudoin väritys on tässä punatulkussa, oikea puoli on koiraan väreissä, vasen naaraan. Hakusanalla gynandromorfia löytyy tietoa tästä harvinaisesta luonnonoikusta.
4.11-17
Kirjosiipikäpylintu kävi muutamana päivänä ruokinnalla auringonkukan siemeniä syömässä.
3.4-20
Tikli on ehkä yleistynyt viime vuosina.
3.5-20
Pikkutikka on käynyt ruokinnalla keväällä ja nyt myös marraskuussa tänä vuonna.
12.5-20
Nokkavarpunen on jykevä ilmestys.
Galleria 18.1.2021: Vesa Vaarama
Iso osa lintukuvistani tulee napattua tunnistamisen avuksi. Joskus kuitenkin tulee lähdettyä hakemaan kuvaa ihan ajatuksella ja silloin pyrin saamaan aikaan otoksia, joissa on jotain muutakin, esteettisyyttä, toimintaa tai vaikka vähän pilkettä silmäkulmassa, Monesti hyvään kuvaan tarvitsee lisäksi tuuria, lintujen kanssa hetket ovat monesti ohikiitäviä.
Kuukkeli
Maaliskuun lumihanki valaisee hienosti kuvaajaa tarkkailevan kuukkelin.
Sinirinta
Sinirinta osasi piileskellä taitavasti kotipihan pusikossa.Laulu kuului aivan korvan juuresta, mutta linnusta näkyi vain vilauksia.
Sinisuohaukka
Lintukurssin innoittamana tuli käytyä useasti Mustikkamaalla kierrätysasemalla. Katse etsi taivaalta lentäväisiä, kun silmäkulmasta huomasin liikettä melkein selän takana. Sinisuohaukka tuijotti kuvaajaa pistävästi ojassa vajaan kymmenen metrin päässä. Ja tietenkin lähti saman tien ja vauhdilla, kun tuli huomatuksi.
Heinikset
Yleensä rauhallisena uiskenteleva heinäsorsa osaa olla aggressiivinen, kun on kevättä rinnassa. Harjulammen lintutornista oli turvallista seurata nahistelua.
Pikkulokki
Pikkulokki nappasi ötökän Harjulammen pintaa viistäen.
Telkkä
Telkkä peilautuu kauniisti vähän jo paremmassa säässä.
Västäräkit
”Mamma, äkkiä muonaa”. Kesäkuu on jo aivan lopuillaan, kun västäräkki ruokkii poikasiaan.
Lapaset
Lapasukko ei selvästikään tykännyt kuvaajasta.
Mustapyrstökuirit
Mustapyrstökuiripariskunta osui kameran eteen Liminganlahdella.
Joutsen
Kansallislintu? Hävytön. Lintukuvaajalla pitäisi vissiin olla sateenvarjo suojana poutapäivänäkin.
Galleria 17.1.2021: Jukka Räisänen
Linnut kuvattu Rovaniemellä.
Urpiainen poseeraa Tavivaaran ruokinnalla.
Helmipöllö omalla takapihalla, pikku torkuilla.
Kuukkeli tavivaaran ruokinnalla ja ahmii ruokaa kahden edestä.
Sinitiainen etupihan pöntössä alkaa laittaa kotia kuntoon.
Isokoskelo lähti juoksemaan joella karkuun.
Haapana lähti kuin hauki rannasta.
Tilhi nauttii pihlajanmarjasta.
Galleria 16.1.2021: Raimo Mikkonen
Rengastettu kotka rengastettu 09.06.1992. ( J.Ahtinen ).Toinen kotka on puoliso, kulkeneet jo useamman vuoden haaskallani. Rouvan tuntee vasemman silmän vammasta. Metsähanhet on kuvattu Puukkolammin ruokintapaikalla. M.Tolvasen rengastamia.
Maakotka, koiras
Maakotka, naaras
Metsähanhi
Metsähanhi
Metsähanhi
Metsähanhi
Lintuja Puukkolampi
Galleria 15.1.2021: Eila Ylilokka
Kevät 2020 oli pitkä. Lumet sulailivat hitaasti ja iso joukko kahlaajia ja vesilintuja oli jumissa Värriöjärven luusuassa ja Arajoella. Myös peukaloinen joutui korrijahtiin joelle, josta sen sain kuvattua. Se näytti viihtyvän törmien alusonkaloissa, kuten kuvassakin.
Harmaalokki Pyörreseljänlammilla
Kurjet Värriö
Laulujoutsenet Ala-Arajoki
Peukaloinen Ala-Arajoki
Liro Siyliöllä
Galleria 14.1.2021: Inkeri Nieminen
Kuvani ovat pieniä tunnelmapaloja luonnonhelmasta.
Taviokuurnaparvi oli löytänyt sulavan ojan ja nokkivat jään pinnasta jotain. Ehkä siinä oli siemeniä tai jotain mineraaleja. Kuvassa taviokuurnakoiraita.
Kurjet kuvasin v.2019 Vappuretkellä.
Sinisorsapari lepäili kaikessa rauhassa keväisen pellon reunassa.
Muutto väsyttää. Näin läheltä en ole ennen päässyt taivaanvuohta kuvaamaan. Todella kaunis tuo väritys ja ympäristöön sulautuva. Ei säikähtänyt, vaan jäi ojan reunalle, kun jatkoimme matkaa.
Tämä kuva on Juhannuksen seutuun otettu kesäöinen maisema. Lintukuva sikäli, että sorsa siinä lentää. Sen lisäksi tämän pitäisi olla äänikuva, koska tuossa pikkuruisessa saaressa lauloi ruokokerttunen sydämensä kyllyydestä upeaan aamuyöhön.
Ilmojen valtias, merikotka, lentää leuasi yli saalista tiiraillen. Se on aina juhlava näky. Kuva toukokuulta 2019.
Ensimmäinen kirjosiepon poikanen on putkahtanut pöntöstä ja siivet vimmatusti pörräten se huusi ruokaa ja sitähän tuli. Koiras toi jotain kärpäsiä nokan täydeltä.
Vanha koppelo piti pusikossa peliään keikaillen kuin metso konsanaan. Hienot värit ja komea kurkkuparta. Kuvattu toukokuussa 2019.
Ylpeät kaakkurivanhemmat poikasensa kera metsälammen rauhassa.
Jokivarren kauniisti kaartuvien lumioksien alla sirkuttivat koskikarat kilpalaulua tehden välillä nopeita sukelluksia kosken kivien lomaan.
Galleria 13.1.2021: Jarno Luiro
Käpytikka Ounasvaara 12.1.2021
Kuukkeli Ounasvaara 12.1.2021
Tilhi Rovaniemi keskusta 10.1.2021
Galleria 12.1.2021: Olli Osmonen
Kuvia Mellanaavalta. Kamerana Canon Powershot SX70HS, joka pienikokoisena aina kulkee kiikarin, kaukoputken ja muun vermeen mukana. Makro mahdollistaa kasvien, perhosten ja sudenkorentojen kuvaamisen.
Levitimme keväällä 2017 säkillisen auringonkukan siemeniä Mellanaavan puhdistamon lumisille kompostikasoille. Tarjolla oleva ruoka pysäyttikin paikalle suuren pulmusparven (170 exx) useammaksi päiväksi. Linnut tottuivat nopeasti kuvaajiin ja päästivät hyvin lähelle. Ruokailun lomassa linnut lepäilivät kompostikasojen vieressä olevilla pajupensailla.
Mellanaapa on varmin paikka nähdä sepelrastas keväällä. Ensimmäiset havainnot yleensä huhtikuun lopulla ja viimeiset toukokuun puolivälissä. Enimmillään paikalla on viihtynyt jopa kuusi yksilöä samanaikaisesti. Samoihin aikoihin alueella nähdään säännöllisesti myös vuorihemppoja, joskus tunturikiurukin ja vielä niitä harvinaisempi hemppo.
Suokukot saapuvat Mellanaavalle toukokuun puolenvälin tienoilla. Lajin ei ole todettu pesivän alueella. Jätevesialtaiden valleilla kukoilla on muuton lomassa aikaa pienimuotoiseen kisailuun. Keväällä 2018 puhdistamon pohjoispuolisella aapasuolla viivähti ennätyssuuri 200 yksilön parvi.
Vielä 2000-luvun alkuvuosina puhdistamon alueella pesi 3-4 lapinsirriparia. Sittemmin pajukko on vallannut niiden pesimäpaikat, eivätkä sirrit enää siellä pesi. Ruokokerttunen sen sijaan on näille alueille saapunut uutena lajina. Suunnitelmissa on raivata sirreille aukkoja – josko uhanalainen laji vielä sitten palaisi Mellanaavan pesimälinnustoon…
Liro on yksi Mellanaavan peruslajeista. Kuljettaessa jätevesialtaiden valleilla liro toisensa jälkeen hätäilee kulkijaa, keltavästäräkit, niittykirviset, pajusirkut ja pensastaskut yhtyvät joukkoon.
Keväällä puhdistamon ympäristön pitkävarpuisilla mäntyrämeillä laulaa säännollisesti muutama pikkusirkku. Elokuussa ennen muuttoa niitä tavataan yleisemmin.
Lapinkirvisellä nokka on täynnä vaaksiaisia. Lajin pesintä varmistettiin ensimmäisen kerran Mellanaavalla kesällä 2019. Laji on kovasti taantunut, eikä Tiiraankaan kyseisenä vuonna Suomesta muita pesintöjä kirjattu.
Muutama sinirintapari pesii altaiden ympäristössä. Syysmuuton aikaan laji on alueella runsaslukuinen viimeisten sinnitellessä paikalla pitkälle syyskuuhun.
Vesipääsky on melko harvalukuinen läpimuuttaja touko-kesäkuun vaihteessa.
Altailla pesii säännollisesti muutamia tavi- ja telkkäpareja, haapana ja heinäsorsa niitä harvalukuisempina. Kuvassa tavin poikia.
Galleria 10.1.2021: Konsta Poikela
Riekko Pomokairassa 4.10.2020
Uivelo Mukkajärvellä 17.5.2020
Lokkien poikasia Porttipahtan tekojärvellä 4.10.2020
Lapinpöllö Marrasjärvellä 6.2.2020
Kurki ja metsähanhia Mukkajärvellä 26.4.2020
Metsähanhi Mukkajärvellä 22.4.2020
Taviokuurnia ja urpiaisia piharuokinnalla 20.3.2020
Galleria 2.1.2021: Olli Sälevä
Kotipihassani olevalla ruokinnalla olevat linnut on kuvattu ikkunan läpi, joten sen suurempaa vaivaa ei näiden kuvien eteen ole tarvinnut nähdä. Ruokinnalla käy vuoden mittaan 25-30 lajia, kuvissa joitain hieman ”harvinaisempia” vieraita. 1. kuva lokakuulta 2019, muut vuodelta 2020.
Ruokinnalla käy puolenkymmentä varista, kesällä ja syksyllä 2019 joukossa oli kaksi yksilöä, joilla oli aika paljon valkoisia sulkia höyhenpuvussaan. Kuvattu 18.10.2019.
Fasaanit ovat pyörineet pihassa muutamana keväänä, tämä koiras tuli ruokinnalle 21.3.2020.
Sepelkyyhkypari tuli pihaan maaliskuun lopussa ja viihtyivät ruokinnalla viikkoja. Kuvattu 31.3.2020.
Varpushaukan näkee lentävän alueella silloin tällöin, mutta 27.4. yksi lintu oli laskeutunut ruokinnan lähelle maahan, josta se aikansa kyttäili mahdollista saalista, saalistamisessa kuitenkaan onnistumatta.
Toukokuun loppupuolella ruokinnalle ilmestyi herra punavarpunen (rouvansa kanssa). Kuvattu 24.5.2020.
Toukokuun lopulla pikkutikka vieraili pikaisesti ruokinnalla. Kuvattu 28.5.2020.
Kaksi turkinkyyhkyä ilmestyi pihaan toukokuun alkupuolella ja ne viihtyivät alueella aika pitkään. Kuvattu 6.6.2020. Liekö kyseessä samat linnut, joita on nyt talvella havaittu Rantavitikalla?
Talitiaisia käy ruokinnalla useita, mutta tämän pyrstöttömän olen nähnyt vain yhden kerran. Kuvattu 20.10.2020.
Mustarastaspari tuli ruokinnalle jo kevättalvella ja syksyllä kaksi lintua oli paikalla joitakin päiviä. Kuvattu 20.10.2020.
Punarinta on hieman uudempi tuttavuus omassa pihassa. Ruokinnalla en ole sitä nähnyt, mutta tuomenmarjojen parissa touhusi syksyllä. Kuvattu 21.10.2020.
Galleria 21.12.2020: Jarno Luiro
Hiiripöllön kuvasin Saarenkylässä 13.2.2017 ja myös 17.3.2017.
Helmipöllö kuvattu 22.12.2009. Ensimmäinen pöllö kuvani on tämä helmipöllö. Näin Saarenkylässä omalla lintulaudalla. En ole sen koommin sitä nähnyt.
Pensastaskun kuvasin Kirkkolammella toukokuussa 11.5.2020. En ollut ennen pensastaskua nähnyt.
Kyhmyjoutsen Harjulammella viihtyi 21.8.2020.
Mustavariksen näin Rovaniemen keskustassa 1.4.2020 .
Kanadanhanhia viihtyi Veitikanlammella sulassa sovussa laulujoutsenten kanssa muutaman päivän. Kuvattu 12.5.2020 Rovaniemi.
Galleria 21.12.2020: Jorma Salo
Ounasvaaralla on vuosien ajan ylläpidetty lintujen talviruokintaa. Kuvat ovat tältä syksyltä näiltä paikoilta eli Hiihtomajantien ruokinnalta ( Kuntopolun P-paikan vierestä) ja Välirakan laavun ruokinnalta. Kuvien ohessa hieman tietoa pesimäkannoista ja niiden kehityksestä. Tiedot ovat mainiosta Pertti Koskimiehen Suomen linnut- Suuri lintukirja opuksesta. Kannanmuutosta kuvaava %-luku kertoo muutoksen 1980-luvun alkupuolelta 2010-luvun loppupuolelle.
Sinitiainen on tullut maahamme vasta 1840-luvulla. Levittäytynyt sitten tehokkaasti talvien lauhtumisen, ruovikoiden laajenemisen ja talviruokinnan yleistymisen avulla. Pesimäkanta on vahvistunut 400 % ollen nykyään 600 000 – 800 000 paria.
Myös talitiainen kuuluu lintumaailman menestyjiin. Pesimäkanta on kasvanut 50 % ollen nykyään 1 700 000 – 2 500 000 paria.
Hömötiainen on metsiemme tunnuslintuja. Nykyinen pesimäkanta on 350 000 – 500 000 paria. Kuitenkin pesimäkanta on taantunut hyvin voimakkaasti eli 70% ( tätä ennen 1940-1980 luvuilla taantui jo 60 % aiemmasta). Syynä pidetään modernia metsätaloutta joka hävittää vanhoja luonnonmetsiä.
Töyhtötianen on levittäytynyt Etelä-Lappiin 1900-luvun alkupuolella. Nyt se pesii hajanaisesti Etelä-Lapin alueella. Koko maan pesimäkanta on 200 000 – 350 000 paria , Vähentynyt 50%. Kanta taantui neljäsosaan jo 1940-1980 luvuilla modernin tehometsätalouden myötä. Rovaniemellä Ounasvaara lienee varmin paikka lajin havaitsemiseksi, usein se paljastuu ”löröttävän” äänen ansiosta.
Etelä-Lappi kuuluu lähinnä kuusitiaisen talvehtimisalueeseen. Koko maan pesimäkanta on 40 000 – 70 000 paria . Kanta on kasvanut 20 % talvien lauhtumisen ja kuusimetsien laajentumisen myötä. Ounasvaarallakaan laji ei ole jokatalvinen vieras.
Pähkinähakin pesimäkanta on 2500 – 4000 paria, kasvanut 150 %. Ounasvaaralla on siperialaisen alalajin pieni oma kanta. Tätä alalajia on vaellusten jäljiltä koko maassa 150-300 paria. Kuvasin lokakuussa -20 kolme väriengastettua hakkia Välirakan laavun ruokinnalta. Niistä vanhin oli rengastettu 11 vuotta 7 kk sitten noin vuoden ikäisenä. Lintu oli rengastettu vain 1 km päässä ( rengastajana Markku Pernu).
Kuvan hakki kiittää kaikkia Ounasvaaran ruokintojen ylläpitoon osallistuneita !
Galleria 20.12.2020: Sirpa Ulkuniemi
Kuvaan lintuja etupäässä sen vuoksi että voin kuvien avulla tunnistaa niitä.
14.2. Lapinpöllö oleskeli Saarenkylässä jota piti käydä katselemassa.
25.3..Pulmuset olivat tulleet jälleen Rovaniemelle, kuvattu Jängislahden lumikasoissa.
28.3 Joutsenpariskunta oli saapunut Myllylammen sulaan.
Avipox viruksen saanut talitiainen kävi keväällä muutaman kerran.
1.4 Mustavaris oli saapunut Rovaniemen keskustaan.
14.5 Satoja kurkia oli jängällä, osa teki tanssiesityksiä
Kuusi merikotkaa oli Vanttauskosken voimalaitosalueella.
10.5 Suopöllö Alakorkalon Hyötyjäteaseman alueella. Suopöllöjä näin useita kertoja alkukesästä.
9.7. Peippo äiti ruokki poikasta kotipihan tuomen oksalla.
30.9 Punarinta vieraili muutamana päivänä takapihalla. Lintujen ruokintaa ei ole vielä silloin aloitettu.
Galleria 20.12.2020: Jessica Jyränkö
Lapinsirkku koiras Mellanvaalla, Inari. Lapinsirkut tulevat keväisin parvissa Mellanaavalle muuttotauolle.
Mäntysirkku Ivalossa lokakuussa 2019. Siperian harvinaisuus eksyi toisen kerran Inarin kuntaan.
Pikkusirkku Neitiaavalla, Inari. Harvalukuinen pikkusirkku on joka kesäinen mukava laji.
Suokukot Nauramajängällä, Inari. Suokukot eivät väistä edes autoa ollessaan soitimella.
Suopöllö Ivalo
Tunturikihu, Porttikaltiontie, Inari.
Tundraurpiainen Ivalo.
Urpiainen Ivalo.
Lapinuunilintu, Ivalo. Vähälukuinen, mutta jokavuotinen ja lyhytaikainen laji.
Kivitasku, Mellanaapa, Ivalo. Koiras on kauniin värinen. Tuttu kaveri myös tuntureilla.
Galleria 19.12.2020: Anja Akujärvi
10 kuvaa, linnut ovat kaikki oman pihapiirin lintuja, Akujärvellä. Asun Akujärven rannalla. Olen ruokkinut lintuja jo useiden vuosien ajan ja ruokintapaikka on suunniteltu niin, että se on kuvauksen kannalta hyvä.
Varpushaukka käy välillä istumassa jossain oksalla ja saa joskus saalistakin.
Naaras harmaapäätikka on vakituinen vieras ruokinnalla ja nyt on parin viikon ajan saanut seurakseen uroksen.
Kulorastas
Kuukkeli
Lapintiainen
Mustapääkerttu
Pikkutikka
Tilhi
Punarinta
Pyy
Galleria 19.12.2020: Johanna Simola
Suurin osa ottamistani kuvista on mökin pihapiiristä, lintujen tunnistamisen helpottamiseksi räpsittyjä otoksia. Harjoittelu jatkuu…
Ensimmäisen kerran näin ja sain kameralle puukiipijän tammikuussa Ounasvaaralla. Mökin pihassa havaitsin puukiipijä parina päivänä marraskuun alussa.
Talviruokinnan 2019-20 ilostuttajana oli Pommi -nimen saanut hömötiainen, jonka pyrstösulat olivat jääneet matkan varrelle.
Huhtikuussa ruokinnan tähtenä näyttäytyi parin päivän verran kirjosiipikäpylintu.
Toukokuun lopussa mökkirannassa uiskenteli mustalintu pariskunta.
Omasta mielestäni yksi tämän vuoden onnistuneimmista otoksistani: oman rannan rantasipi.
Elokuussa lähdin tutustumaan Koivusaaren luontopolkuun. Heti ensimmäisellä käyntikerralla osui kohdalle vuoteni toinen kohokohta: harmaahaikara!
Seuraavalla käyntikerralla, viikkoa myöhemmin taas uusi laji: keltavästäräkki.
Kirkkolammen silkkiuikut
Matkalla Sallaan, tien vasemmalla puolella saalistava iso, vaalea lintu. Kamera esiin, kennolle piekana, joka on oman kuvausvuoteni paras havainto.
Ounasvaaran ruokintapaikalla parhaimmillaan yhtä aikaa kolme pähkinähakkia
Galleria 18.12.2020: Kristiina Johansson
Koska minulla on toinen jalka Suomessa ja toinen jalka Norjassa, ovat suurin osa kuvistani Norjan puolelta, vaikkakaan ei kovinkaan kaukaa rajan tuntumasta. Ajattelin että voisi tuoda vaihtelua lintukuviin, osa kuvista on otettu Suomen puolella ja lajeista jo näkee missä, mutta voin mainita erikseen.
Hiiripöllöt aterioimassa Kilpisjärvellä.
Isosirrit saapuvat Tromssan seudulle toukokuun puolivälissä tuhatpäisinä parvina. Suurimmassa kuvatussa parvessa on ollut 28.000 yksilöä. Ne pysähtyvät ruokailemaan viikon toista kunnes jatkavat pesimään arktisille alueille.
Isosirri laskeutumassa ruokailemaan Tromssassa.
Olin laskemassa vesilintuja kesäkuussa Kilpisjärvellä, kun kiikariini osui yllätykseksi amerikanjääkuikka. Jälkeen päin selvisi että lintu oli ollut jo parin päivän ajan, muttei ilmoitettu Tiiraan.
Kiirunalla on ympäristöönsä sopiva suojaväri joka vuodenaikaan.
Lapinsirrit ovat tuttu näky ja ääni kesäisin tunturissa kulkiessa. Tämä kuva on kylläkin Rovaniemeltä niiden kevätmuuton aikana.
Merikotka on taattu havainto Norjan rannikolla ja niinpä myös usein näkee Kilpisjärvelläkin.
Piekana osuu usein kiikarin tähtäimeen Tunturi-Lapissa.
Urpiaiset kerääntyväy syksyisin suurina parvina syömään tunturikoivujen urpuja.
Vuorihempot ilmestyvät huhtikuulla Kilpisjärvelle ja tässä tuulisen päivän muuttaja.
Galleria 17.12.2020: Eila Ylilokka
Lähetän 5 kuvaa tätä näyttelykokeilua varten. Kaikki on kuvattu tänä 2020 vuonna ja Savukosken kunnan alueella.
Kuvaajana olen enempi näppäilijä ja räpsäyttelijä kun suunnitelmallisesti kuvaustyötä tekevä. Olen siis täysi amatööri. Aloin aikoinaan kuvata lintuja tunnistamista varten, että voin kotona koneelta katsoa tarkemmin ja verrata lintukirjojen kuviin. Se on ollut tosi hyödyllistä ja jatkan sitä edelleen.
Kuukkelit kuvasin huhtikuulla Ala-Arajoella, kun koskikorennot, korrit nousivat joesta. Yllätyksekseni joella oli kuukkeleita yht. 4 pyydystämässä niitä. Ne keräsivät korreja nokan täyteen ja lensivät jonnekin. Arvatenkin pesälle ruokkimaan poikasia.
Pulmusia oli viime keväänä vähän täällä Koillis-Lapissa. Minun ruokinnoilla ei käynyt yhtään pulmusta. Tämä oli yksin Seitajärven tiellä. Huomasin sen jäävän puuhun lähelle tietä ja sain kuvan kun hivuttauduin ulos autosta. Selkäpuolelta tosin, mutta hyvä se on nähdä selkäkin tarkemmin.
Pikkukuovi kuvattu Varintamasalmessa. Niitä oli paikalla kaksi, mutta sen verran etäällä toisistaan, että en samaan kuvaan niitä saanut.
Närhet ovat meillä nyt muutaman vuoden olleet jonkunlaisia pottumaan tuholaisia. Ne kaivavat jo penkistä perunoita ja kantavat niitä kätköihinsä. Isot perunat ne nokkivat piloille. Perunannostoaikaan ne eivät enää itse viitsineet kaivaa, vaan kävivät varastamassa perunoita kuivatuspaikalta. Eivätkä edes viitsineet viedä niitä kovin kauas. Lähimpien puiden tyville hautasivat ne piiloon.
