LLY:n kuvagalleriassa on esillä Lappiin liittyviä lintukuvia. Jatkuvasti muuttuva näyttely tuo esiin paikallista lintutilannetta ja lappilaisia kuvaajia. Julkaistakseen kuvia galleriassa ei tarvitse olla ”ammattilainen”, vaan esityksiin halutaan monenlaisia ja monen kuvaajan tuotantoja.
Gallerian säännöt:
- kunkin kuvan täytyy liittyä Lappiin jollain tavalla, joko kuva on otettu Lapissa tai kuvaaja on lappilainen
- kultakin kuvaajalta on esillä korkeintaan 10 kuvaa kerrallaan
- jos kuvaaja lähettää useampia kuin 10 kuvaa, poistetaan yli 10 menevän määrän mukaan vanhimpia saman kuvaajan kuvia
- kerrallaan voi laittaa 1-10 kuvaa
- kukin kertalähetyksestä muodostettu esitys on näkyvillä vähintään yhden ja korkeintaan kolme kuukautta, riippuen gallerian kuvien kokonaismäärästä
- kuvaajan nimi julkistetaan kunkin gallerian yhteydessä ja kuvat saavat olla vesileimattuja
- kuvaajan ja kuvien lyhyt esittelyteksti julkistetaan kuvien yhteydessä
- kuvien lataaminen ja käyttö muuhun tarkoitukseen kuin galleriassa esittämiseen on sallittua vain kuvaajan luvalla
- selvästi kaupallisessa tarkoituksessa otettuja kuvia ei laiteta esille eikä kuvaajien omia gallerioita linkitetä tämän gallerian yhteyteen
Kuvan koko saa olla mielellään 1000 – 2000 pikseliä / pidempi sivu. Riittävä koko siksi, että kuva avautuu klikattaessa suuremmaksi, ja suurimman koon rajoitus siksi, että palvelimen tila ei täyty niin nopeasti. Toivottu kuvamuoto on jpg. Erikseen sovittaessa gallerian ylläpitäjä voi myös muuttaa kuvat jpg-muotoon ja tehdä kuvaajan esittämästä toivomuksesta pieniä kuvaeditointeja.
Myös videoita voi laittaa. Videotiedoston maksimikoko on 64 Mt, ja kuvakoko korkeintaan 1920 x 1080 pikseliä. Videot vaativat paljon tallennustilaa, joten niiden määrää saatetaan joutua rajoittamaan.
Kuva saa mielellään olla ajankohtainen (alle vuoden ikäinen), mutta myös vanhempia kuvia voi esittää, vaikkapa jonkun lintupaikan historiikin tai muun vastaavan teeman mukaisesti.
Toimita kuvat ja tekstit sähköpostilla esko.nevala (at) pp.inet.fi. Voit myös laittaa linkin, josta voi ladata kuvat, mikäli sinulla on sopiva palvelu käytettävissäsi.
Kuvaa klikkaamalla se avautuu näyttöön suurempana.
Galleria 13.4.2021: Jarno Luiro
Fasaaninaaraan näin 13.4.2021 Rovaniemellä Saarenkylässä. Taustalla lumi-räntäsadetta.
Galleria 11.4.2021: Marko Junttila
Kaikki kuvat on kuvattu tänä vuonna Rovaniemen alueella.
Galleria 6.4.2021: Eila Ylilokka
Eilan galleriassa on pääsiäisen 2021 lintuja.
Kolmen korpin rähisevä seurue lensi Hihnavaarassa. Yksi niistä taisi olla porukassa liikaa. Ainakin sitä näytettiin sivummalle tuupittavan.
Räntäsateen kastelema Lapintiainen.
Tämä herra oli ihan pösilönä. No väisti sentään.
Talitanko kipulina talitiaisia.
Yksin tämäkin tundraurpiainen muutaman urpiaisen mukana.
Galleria 5.4.2021: Jarno Luiro
Jarno on kuvannut laulujoutsenet ja telkät Rovaniemen Veitikanlammella 4.4.2021.
Tässä myöskin Jarnon äänittämiä joutsenten ääniä.
Galleria 3.3.2021: Jarno Luiro
Kuvattu 2.3.2021 Rovaniemellä Jätkänkynttilän sillan alla. Kevättä ilmassa kesykyyhkyillä.
Galleria 19.1.2021: Erkki Nieminen
Olen riskiryhmään kuuluva pitkän linjan lintuharrastaja, ensimmäinen havaintovihko on v:lta 1963.
Kuvat ovat hieman tuoreempia, kuvausalueena on Etelä-ja Keski-Lappi.
3.9-15
Yllätin varpuspöllön kesken sen aterioinnin. Saaliskin löytyi lähimättäältä, punatulkkukoiras.
24.7-16
Metsästä kuuluneen voimakkaan kähinän aiheuttajaksi paljastui hiiripöllö.
4.4-20
Huhtikuun huikaisevan kirkkaan aamun auringonpaiste taisi häikäistä viirupöllöäkin.
1.3-20
Joihinkin urpiaisiin on käytetty paljon väriä.
29.2-20
Joku urpiainen on jäänyt vähemmälle värille.
4.4-20
Oudoin väritys on tässä punatulkussa, oikea puoli on koiraan väreissä, vasen naaraan. Hakusanalla gynandromorfia löytyy tietoa tästä harvinaisesta luonnonoikusta.
4.11-17
Kirjosiipikäpylintu kävi muutamana päivänä ruokinnalla auringonkukan siemeniä syömässä.
3.4-20
Tikli on ehkä yleistynyt viime vuosina.
3.5-20
Pikkutikka on käynyt ruokinnalla keväällä ja nyt myös marraskuussa tänä vuonna.
12.5-20
Nokkavarpunen on jykevä ilmestys.
Galleria 18.1.2021: Vesa Vaarama
Iso osa lintukuvistani tulee napattua tunnistamisen avuksi. Joskus kuitenkin tulee lähdettyä hakemaan kuvaa ihan ajatuksella ja silloin pyrin saamaan aikaan otoksia, joissa on jotain muutakin, esteettisyyttä, toimintaa tai vaikka vähän pilkettä silmäkulmassa, Monesti hyvään kuvaan tarvitsee lisäksi tuuria, lintujen kanssa hetket ovat monesti ohikiitäviä.
Kuukkeli
Maaliskuun lumihanki valaisee hienosti kuvaajaa tarkkailevan kuukkelin.
Sinirinta
Sinirinta osasi piileskellä taitavasti kotipihan pusikossa.Laulu kuului aivan korvan juuresta, mutta linnusta näkyi vain vilauksia.
Sinisuohaukka
Lintukurssin innoittamana tuli käytyä useasti Mustikkamaalla kierrätysasemalla. Katse etsi taivaalta lentäväisiä, kun silmäkulmasta huomasin liikettä melkein selän takana. Sinisuohaukka tuijotti kuvaajaa pistävästi ojassa vajaan kymmenen metrin päässä. Ja tietenkin lähti saman tien ja vauhdilla, kun tuli huomatuksi.
Heinikset
Yleensä rauhallisena uiskenteleva heinäsorsa osaa olla aggressiivinen, kun on kevättä rinnassa. Harjulammen lintutornista oli turvallista seurata nahistelua.
Pikkulokki
Pikkulokki nappasi ötökän Harjulammen pintaa viistäen.
Telkkä
Telkkä peilautuu kauniisti vähän jo paremmassa säässä.
Västäräkit
”Mamma, äkkiä muonaa”. Kesäkuu on jo aivan lopuillaan, kun västäräkki ruokkii poikasiaan.
Lapaset
Lapasukko ei selvästikään tykännyt kuvaajasta.
Mustapyrstökuirit
Mustapyrstökuiripariskunta osui kameran eteen Liminganlahdella.
Joutsen
Kansallislintu? Hävytön. Lintukuvaajalla pitäisi vissiin olla sateenvarjo suojana poutapäivänäkin.
Galleria 17.1.2021: Jukka Räisänen
Linnut kuvattu Rovaniemellä.
Urpiainen poseeraa Tavivaaran ruokinnalla.
Helmipöllö omalla takapihalla, pikku torkuilla.
Kuukkeli tavivaaran ruokinnalla ja ahmii ruokaa kahden edestä.
Sinitiainen etupihan pöntössä alkaa laittaa kotia kuntoon.
Isokoskelo lähti juoksemaan joella karkuun.
Haapana lähti kuin hauki rannasta.
Tilhi nauttii pihlajanmarjasta.
Galleria 16.1.2021: Raimo Mikkonen
Rengastettu kotka rengastettu 09.06.1992. ( J.Ahtinen ).Toinen kotka on puoliso, kulkeneet jo useamman vuoden haaskallani. Rouvan tuntee vasemman silmän vammasta. Metsähanhet on kuvattu Puukkolammin ruokintapaikalla. M.Tolvasen rengastamia.
Maakotka, koiras
Maakotka, naaras
Metsähanhi
Metsähanhi
Metsähanhi
Metsähanhi
Lintuja Puukkolampi
Galleria 15.1.2021: Eila Ylilokka
Kevät 2020 oli pitkä. Lumet sulailivat hitaasti ja iso joukko kahlaajia ja vesilintuja oli jumissa Värriöjärven luusuassa ja Arajoella. Myös peukaloinen joutui korrijahtiin joelle, josta sen sain kuvattua. Se näytti viihtyvän törmien alusonkaloissa, kuten kuvassakin.
Harmaalokki Pyörreseljänlammilla
Kurjet Värriö
Laulujoutsenet Ala-Arajoki
Peukaloinen Ala-Arajoki
Liro Siyliöllä
Galleria 14.1.2021: Inkeri Nieminen
Kuvani ovat pieniä tunnelmapaloja luonnonhelmasta.
Taviokuurnaparvi oli löytänyt sulavan ojan ja nokkivat jään pinnasta jotain. Ehkä siinä oli siemeniä tai jotain mineraaleja. Kuvassa taviokuurnakoiraita.
Kurjet kuvasin v.2019 Vappuretkellä.
Sinisorsapari lepäili kaikessa rauhassa keväisen pellon reunassa.
Muutto väsyttää. Näin läheltä en ole ennen päässyt taivaanvuohta kuvaamaan. Todella kaunis tuo väritys ja ympäristöön sulautuva. Ei säikähtänyt, vaan jäi ojan reunalle, kun jatkoimme matkaa.
Tämä kuva on Juhannuksen seutuun otettu kesäöinen maisema. Lintukuva sikäli, että sorsa siinä lentää. Sen lisäksi tämän pitäisi olla äänikuva, koska tuossa pikkuruisessa saaressa lauloi ruokokerttunen sydämensä kyllyydestä upeaan aamuyöhön.
Ilmojen valtias, merikotka, lentää leuasi yli saalista tiiraillen. Se on aina juhlava näky. Kuva toukokuulta 2019.
Ensimmäinen kirjosiepon poikanen on putkahtanut pöntöstä ja siivet vimmatusti pörräten se huusi ruokaa ja sitähän tuli. Koiras toi jotain kärpäsiä nokan täydeltä.
Vanha koppelo piti pusikossa peliään keikaillen kuin metso konsanaan. Hienot värit ja komea kurkkuparta. Kuvattu toukokuussa 2019.
Ylpeät kaakkurivanhemmat poikasensa kera metsälammen rauhassa.
Jokivarren kauniisti kaartuvien lumioksien alla sirkuttivat koskikarat kilpalaulua tehden välillä nopeita sukelluksia kosken kivien lomaan.
Galleria 12.1.2021: Olli Osmonen
Kuvia Mellanaavalta. Kamerana Canon Powershot SX70HS, joka pienikokoisena aina kulkee kiikarin, kaukoputken ja muun vermeen mukana. Makro mahdollistaa kasvien, perhosten ja sudenkorentojen kuvaamisen.
Levitimme keväällä 2017 säkillisen auringonkukan siemeniä Mellanaavan puhdistamon lumisille kompostikasoille. Tarjolla oleva ruoka pysäyttikin paikalle suuren pulmusparven (170 exx) useammaksi päiväksi. Linnut tottuivat nopeasti kuvaajiin ja päästivät hyvin lähelle. Ruokailun lomassa linnut lepäilivät kompostikasojen vieressä olevilla pajupensailla.
Mellanaapa on varmin paikka nähdä sepelrastas keväällä. Ensimmäiset havainnot yleensä huhtikuun lopulla ja viimeiset toukokuun puolivälissä. Enimmillään paikalla on viihtynyt jopa kuusi yksilöä samanaikaisesti. Samoihin aikoihin alueella nähdään säännöllisesti myös vuorihemppoja, joskus tunturikiurukin ja vielä niitä harvinaisempi hemppo.
Suokukot saapuvat Mellanaavalle toukokuun puolenvälin tienoilla. Lajin ei ole todettu pesivän alueella. Jätevesialtaiden valleilla kukoilla on muuton lomassa aikaa pienimuotoiseen kisailuun. Keväällä 2018 puhdistamon pohjoispuolisella aapasuolla viivähti ennätyssuuri 200 yksilön parvi.
Vielä 2000-luvun alkuvuosina puhdistamon alueella pesi 3-4 lapinsirriparia. Sittemmin pajukko on vallannut niiden pesimäpaikat, eivätkä sirrit enää siellä pesi. Ruokokerttunen sen sijaan on näille alueille saapunut uutena lajina. Suunnitelmissa on raivata sirreille aukkoja – josko uhanalainen laji vielä sitten palaisi Mellanaavan pesimälinnustoon…
Liro on yksi Mellanaavan peruslajeista. Kuljettaessa jätevesialtaiden valleilla liro toisensa jälkeen hätäilee kulkijaa, keltavästäräkit, niittykirviset, pajusirkut ja pensastaskut yhtyvät joukkoon.
Keväällä puhdistamon ympäristön pitkävarpuisilla mäntyrämeillä laulaa säännollisesti muutama pikkusirkku. Elokuussa ennen muuttoa niitä tavataan yleisemmin.
Lapinkirvisellä nokka on täynnä vaaksiaisia. Lajin pesintä varmistettiin ensimmäisen kerran Mellanaavalla kesällä 2019. Laji on kovasti taantunut, eikä Tiiraankaan kyseisenä vuonna Suomesta muita pesintöjä kirjattu.
Muutama sinirintapari pesii altaiden ympäristössä. Syysmuuton aikaan laji on alueella runsaslukuinen viimeisten sinnitellessä paikalla pitkälle syyskuuhun.
Vesipääsky on melko harvalukuinen läpimuuttaja touko-kesäkuun vaihteessa.
Altailla pesii säännollisesti muutamia tavi- ja telkkäpareja, haapana ja heinäsorsa niitä harvalukuisempina. Kuvassa tavin poikia.
Galleria 10.1.2021: Konsta Poikela
Riekko Pomokairassa 4.10.2020
Uivelo Mukkajärvellä 17.5.2020
Lokkien poikasia Porttipahtan tekojärvellä 4.10.2020
Lapinpöllö Marrasjärvellä 6.2.2020
Kurki ja metsähanhia Mukkajärvellä 26.4.2020
Metsähanhi Mukkajärvellä 22.4.2020
Taviokuurnia ja urpiaisia piharuokinnalla 20.3.2020
Galleria 2.1.2021: Olli Sälevä
Kotipihassani olevalla ruokinnalla olevat linnut on kuvattu ikkunan läpi, joten sen suurempaa vaivaa ei näiden kuvien eteen ole tarvinnut nähdä. Ruokinnalla käy vuoden mittaan 25-30 lajia, kuvissa joitain hieman ”harvinaisempia” vieraita. 1. kuva lokakuulta 2019, muut vuodelta 2020.
Ruokinnalla käy puolenkymmentä varista, kesällä ja syksyllä 2019 joukossa oli kaksi yksilöä, joilla oli aika paljon valkoisia sulkia höyhenpuvussaan. Kuvattu 18.10.2019.
Fasaanit ovat pyörineet pihassa muutamana keväänä, tämä koiras tuli ruokinnalle 21.3.2020.
Sepelkyyhkypari tuli pihaan maaliskuun lopussa ja viihtyivät ruokinnalla viikkoja. Kuvattu 31.3.2020.
Varpushaukan näkee lentävän alueella silloin tällöin, mutta 27.4. yksi lintu oli laskeutunut ruokinnan lähelle maahan, josta se aikansa kyttäili mahdollista saalista, saalistamisessa kuitenkaan onnistumatta.
Toukokuun loppupuolella ruokinnalle ilmestyi herra punavarpunen (rouvansa kanssa). Kuvattu 24.5.2020.
Toukokuun lopulla pikkutikka vieraili pikaisesti ruokinnalla. Kuvattu 28.5.2020.
Kaksi turkinkyyhkyä ilmestyi pihaan toukokuun alkupuolella ja ne viihtyivät alueella aika pitkään. Kuvattu 6.6.2020. Liekö kyseessä samat linnut, joita on nyt talvella havaittu Rantavitikalla?
Talitiaisia käy ruokinnalla useita, mutta tämän pyrstöttömän olen nähnyt vain yhden kerran. Kuvattu 20.10.2020.
Mustarastaspari tuli ruokinnalle jo kevättalvella ja syksyllä kaksi lintua oli paikalla joitakin päiviä. Kuvattu 20.10.2020.
Punarinta on hieman uudempi tuttavuus omassa pihassa. Ruokinnalla en ole sitä nähnyt, mutta tuomenmarjojen parissa touhusi syksyllä. Kuvattu 21.10.2020.
Galleria 21.12.2020: Jorma Salo
Ounasvaaralla on vuosien ajan ylläpidetty lintujen talviruokintaa. Kuvat ovat tältä syksyltä näiltä paikoilta eli Hiihtomajantien ruokinnalta ( Kuntopolun P-paikan vierestä) ja Välirakan laavun ruokinnalta. Kuvien ohessa hieman tietoa pesimäkannoista ja niiden kehityksestä. Tiedot ovat mainiosta Pertti Koskimiehen Suomen linnut- Suuri lintukirja opuksesta. Kannanmuutosta kuvaava %-luku kertoo muutoksen 1980-luvun alkupuolelta 2010-luvun loppupuolelle.
Sinitiainen on tullut maahamme vasta 1840-luvulla. Levittäytynyt sitten tehokkaasti talvien lauhtumisen, ruovikoiden laajenemisen ja talviruokinnan yleistymisen avulla. Pesimäkanta on vahvistunut 400 % ollen nykyään 600 000 – 800 000 paria.
Myös talitiainen kuuluu lintumaailman menestyjiin. Pesimäkanta on kasvanut 50 % ollen nykyään 1 700 000 – 2 500 000 paria.
Hömötiainen on metsiemme tunnuslintuja. Nykyinen pesimäkanta on 350 000 – 500 000 paria. Kuitenkin pesimäkanta on taantunut hyvin voimakkaasti eli 70% ( tätä ennen 1940-1980 luvuilla taantui jo 60 % aiemmasta). Syynä pidetään modernia metsätaloutta joka hävittää vanhoja luonnonmetsiä.
Töyhtötianen on levittäytynyt Etelä-Lappiin 1900-luvun alkupuolella. Nyt se pesii hajanaisesti Etelä-Lapin alueella. Koko maan pesimäkanta on 200 000 – 350 000 paria , Vähentynyt 50%. Kanta taantui neljäsosaan jo 1940-1980 luvuilla modernin tehometsätalouden myötä. Rovaniemellä Ounasvaara lienee varmin paikka lajin havaitsemiseksi, usein se paljastuu ”löröttävän” äänen ansiosta.
Etelä-Lappi kuuluu lähinnä kuusitiaisen talvehtimisalueeseen. Koko maan pesimäkanta on 40 000 – 70 000 paria . Kanta on kasvanut 20 % talvien lauhtumisen ja kuusimetsien laajentumisen myötä. Ounasvaarallakaan laji ei ole jokatalvinen vieras.
Pähkinähakin pesimäkanta on 2500 – 4000 paria, kasvanut 150 %. Ounasvaaralla on siperialaisen alalajin pieni oma kanta. Tätä alalajia on vaellusten jäljiltä koko maassa 150-300 paria. Kuvasin lokakuussa -20 kolme väriengastettua hakkia Välirakan laavun ruokinnalta. Niistä vanhin oli rengastettu 11 vuotta 7 kk sitten noin vuoden ikäisenä. Lintu oli rengastettu vain 1 km päässä ( rengastajana Markku Pernu).
Kuvan hakki kiittää kaikkia Ounasvaaran ruokintojen ylläpitoon osallistuneita !
