Västäräkistä vähäsen

kirjoittaja | 12.4.2018

Västäräkki, vanhan kansan keväinen merkkilintu, keikutti pyrstöään Pellon Lankojärvellä sunnuntaina, 8.4., päivää edellisten kymmenen vuoden keskiarvoaan jäljessä.

Lintumuutto nytkähti viime lauantaina ja sunnuntaina kunnolla käyntiin, kun sekä Meri-Lapin (Xenus) että Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueella kirjattiin viisi keväälle uutta muuttajaa. Harvinaisin niistä oli liejukana (8.4.) ja toiseksi harvinaisin harmaahaikara (7.4.) – molemmat löytyivät Kemistä.

Samalla harmaalokki- ja pulmusparvissa alkoi olla kymmeniä lintuja. Myös laulujoutsenten määrät sulapaikoissa kasvoivat ja peippoja alkoi olla ruokintapaikoilla entistä enemmän.

Oheinen taulukko kertoo joitakin mielenkiintoisia asioita varhaiskevään muutosta. Muutamat lajit ehtivät ensin Meri-Lapin alueelle, kuten olettaa sopii. Sen sijaan kaakosta saapuvien pulmusen ja västäräkin kohdalla on toisin. 9.4. mennessä LLY:n alueella oli havaittu yhteensä yli tuhat pulmusta, Meri-Lapissa vähän yli kolmannes siitä.

Meri-Lapin lintuharrastajille tuttu luotokirvinen etsi syötävää Kemin Pajusaaresta 3.4. Samana päivänä kulorastas yritti löytää vatsantäytettä Tornion Korpikylässä valtatie 21:n reunapälviltä.

Kemin Veitsiluodossa laivaväylän reunalla 6.4. patsastellut merimetso ilmaisi lajin muuton alkaneen, ja 9.4. saatiin seurata komeaa jatkoa, kun yhdeksän mustan mutkakaulan parvi suunnisti Jäämerta kohti Sodankylän Peurasuvannossa.

Meri-Lapin alueella nähdyt töyhtöhyyppä (5.4.) sekä punarinta ja isolepinkäinen (9.4.) ovat esimakua lähipäivien muutosta myös pohjoisempana. Torniossa 10.4. tavattu uuttukyyhky on vähälukuinen LLY:n alueella; vuodelta 2017 on vain yksi tieto, Meri-Lapista 18.

Ensimmäinen telkkäpari ui Rovaniemellä Suutarinkorvan siltojen alla 9.4. ja aloitti näin sorsamuuton.

Laji Xenus LLY
Pulmunen 29.3. 22.3.
Peippo 22.3. 25.3.
Laulujoutsen 28.3. 23.3.
Vihervarpunen 27.3. 30.3.
Sepelkyyhky 26.3. 8.4.
Tiltaltti 9.4. 31.3.
Merihanhi 7.4. 4.4.
Kalalokki 7.4. 7.4.
Kottarainen 7.4.
Västäräkki 8.4.

Eräiden varhaiskevään muuttolintujen tuloaikoja Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenuksen ja Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueille.

Viikon lintu

Liejukana

kirjoittaja | 12.4.2018

Kuuluu ns. rantakanoihin ja esiintyy kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Australiaa ja Etelämannerta. Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajoilla, lähinnä eteläisimmissä osissa maata.

Suosii runsasravinteisimpia, usein hyvin likaantuneita ja ihmisen vahvasti muokkaamia vesialueita.

Pesä on rehevän vesikasvillisuuden joukkoon punottu korkea kori. Munia jopa kymmenkunta.

Ravintona kasvikset ja pikkueläimet.

Ensimmäiset pesälöydöt 1800-luvun lopulta. Parimäärä vaihtelee huomattavasti eri vuosina: 50-200. Uhanalaisuustarkastelussa (2010) laji on luokiteltu vaarantuneeksi.

Koiraan soidinääni pulputtava bk-bk-bk, bk-bk-bk-bk, joka voi äityä kimeäksi kiljunnaksi. Eniten äänessä yöllä eli kuuluu ns. yölaulajiin, vaikkei soidinhuutoa juuri lauluksi voi sanoa.

Meillä rengastettuja lintuja on talviaikana löydetty laajalta alueelta Keski- ja Etelä-Euroopasta.

Viime vuosien tuloaikoja (LLY):

2000: 7.4.

2009: 14.4.

2011: 16.4.

2012: 12.4.