LINTUKATSAUKSET – varpuslinnut

VARPUSLINNUT

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja varpuslintujen osalta.

Vuosikatsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017

 

Linkkejä varpuslintujen lajiryhmiin (ryhmän lajit lueteltu):

Kiurut (Arokiuru Ylänkökiuru Lyhytvarvaskiuru Töyhtökiuru Kangaskiuru Kiuru Tunturikiuru)

Pääskyt (Törmäpääsky Kalliopääsky Haarapääsky Räystäspääsky Ruostepääsky)

Västäräkit (Isokirvinen Mongoliankirvinen Nummikirvinen Taigakirvinen Metsäkirvinen Niittykirvinen Lapinkirvinen Luotokirvinen Keltavästäräkki Sitruunavästäräkki Virtavästäräkki Västäräkki)

Tilhet (Tilhi)

Koskikarat (Koskikara)

Peukaloiset (Peukaloinen)

Rautiaiset (Rautiainen)

Rastaat (Punarinta Satakieli Sinirinta Sinipyrstö Mustaleppälintu Leppälintu Pensastasku Sepeltasku Mustapäätasku Kivitasku Nunnatasku Sinirastas Kirjorastas Sepelrastas Mustarastas Ruostesiipirastas Mustakaularastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas)

Kertut (Pensassirkkalintu Vaaleakultarinta Kultarinta Ruokokerttunen Viitakerttunen Luhtakerttunen Rusorintakerttu Kirjokerttu Hernekerttu Pensaskerttu Lehtokerttu Mustapääkerttu Idänuunilintu Lapinuunilintu Hippiäisuunilintu Taigauunilintu Sirittäjä Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen)

Siepot (Harmaasieppo Pikkusieppo Kirjosieppo)

Pyrstötiaiset (Pyrstötiainen)

Tiaiset (Valkopäätiainen Sinitiainen Talitiainen Kuusitiainen Töyhtötiainen Viitatiainen Hömötiainen Lapintiainen)

Pähkinänakkelit (Pähkinänakkeli)

Puukiipijät (Puukiipijä)

Kuhankeittäjät (Kuhankeittäjä)

Lepinkäiset (Pikkulepinkäinen Mustaotsalepinkäinen Isolepinkäinen)

Varikset (Närhi Kuukkeli Harakka Pähkinähakki Naakka Mustavaris Varis Korppi)

Kottaraiset (Kottarainen Punakottarainen)

Varpuset (Varpunen Pikkuvarpunen)

Peipot (Peippo Järripeippo Keltahemppo Viherpeippo Tikli Vihervarpunen Hemppo Vuorihemppo Urpiainen Tundraurpiainen Kirjosiipikäpylintu Pikkukäpylintu Isokäpylintu Aavikkotulkku Punavarpunen Taviokuurna Punatulkku Nokkavarpunen)

Sirkut (Lapinsirkku Pulmunen Mäntysirkku Keltasirkku Peltosirkku Pohjansirkku Pikkusirkku Kultasirkku Pajusirkku Mustapääsirkku Harmaasirkku)

 


AROKIURU

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Välimeren alueelta Keski-Aasiaan.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty huhtikuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö.

 

LLY:n alueen havainto

20.-25.4.2010 Pello Yliranta 1 p (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Veli-Pekka Honkanen, Pekka Järvelä, Olli-Pekka Karlin, Juhani Karvonen, Hannu Kauhanen, Mika Ilari Koskinen, Kari Laamanen, Miska Loippo, Aappo Luukkonen, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Jari Mäntysalo, Aarne Ohtonen, Arvo Ohtonen, Jouko Olkio, Reijo Pantsar, Antti Pesola, Jukka Piirainen, Jari Pitkäkoski, Joni Raivio, Veli-Pekka Rannila, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski, Hannu Rönkkö, Teemu Saarenpää, Jorma Salo, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Matti Sulko, Pekka Toiminen, Tuula Wäli, Allan Hamari, Auli Halonen, Eeva Halonen, Eeva Sarajärvi, Markku Lund, Pihla Halonen, Risto Suksi, Sampo Ruonakoski, Taneli Halonen, Toivo Kalavainen, Tommi Loippo, Tuomas Ruonakoski, Veera Rautio, Veikko Huhtala)

 


YLÄNKÖKIURU

Levinneisyys

Esiintymisalueet sijaitsevat Turkissa, Lähi-Idässä, Lounais-Aasiassa ja Koillis-Afrikassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty touko-kesäkuun vaihteessa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainto

31.5.-2.6.1996 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen, Heikki Helle, Aarne Lahti, Reijo Pantsar, Taneli Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


LYHYTVARVASKIURU

Levinneisyys

Pesii Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.

 

Fenologia

Kaikki LLY:n alueen havainnot on tehty touko-heinäkuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

25.5.2009 Inari Mellanaapa 1 p (Olli Osmonen, Jorma Niemelä, Esko Sirjola, Pekka Pouttu)

20.5.2011 Pello Poikkihaka 1 p (Jorma V.A. Halonen)

23.6.-15.7.2011 Utsjoki Karigasniemi 1 p (Ariel Ahlblad, Pertti Aula, Margus Ellermaa, Teemu Fors, Veikko Forsberg, Kristiina Järvenpää, Janne Kilpimaa, Eila Knuuti, Kari Korhonen, Petri Kuhno, Tuulikki Kärkkäinen, Jouko Lundén, Anneli Nieminen, Toni Niskanen, Aulikki Nygrén, Martti Partanen, Jouni Pihlaja, Virva Poikonen, Aarne Potinkara, Juhani Raula, Mirjami Raula, Hannu Rönkkö, Lauri Saarela, Antero Salokoski, Marjatta Seppänen, Sirkka Tuomaala, Martti Tuukkanen, Arttu Valonen, Juha-Matti Valonen, Perttu Valonen, Hannu Varo, Suoma Virnes, Andrea Maier, Annamaija Lehvo, Ari Linkolehto, Kirsi Pihlaja, Marjatta Ruutinen, Tauno Jäntti)

8.5.2018 Enontekiö Pousu 1 p (Anneli Kiiskinen)

18.5.2020 Ranua Ahvenniemi 1 p (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


TÖYHTÖKIURU

Levinneisyys

Esiintymisalue Keski- ja Etelä-Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja osia Aasiasta.

 

Fenologia

Talvella 2007-2008 yksi yksilö viipyi Inarin kirkonkylällä elokuusta huhtikuuhun. Ehkä sama yksilö nähtiin vielä kesä-heinäkuussa 2008. Ranualla yksi lintu pistäytyi huhtikuussa 2011.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

7.8.2007 – 25.4.2008 Inari kirkonkylä 1 p (Jouni Aikio, Hanna-Mari Halme, Allan Hamari, Markku Harmanen, Jyri Heino, Tuomas Herva, Janne Hongisto, Juhani Honkola, Heikki Karhu, Olli-Pekka Karlin, Panu Kunttu, Sanna-Mari Kunttu, Vesa Luhta, Anssi Mäkinen, Seppo Neuvonen, Pasi Numminen, Aarne Ohtonen, Jouko Olkio, Sampo Parkkonen, Kari Penttilä, Petri Piisilä, Jari Pitkäkoski, Mika Rantanen, Jouni Riihimäki, Martti Rikkonen, Ville Räihä, Matti Sulko, Kim Söderling, Jouni Tittonen, Aarni Nummila, Anja Vest, Esko Aikio, Esko Sirjola, Heikki Holmström, Janne Hongisto, Jorma Niemelä, Kaija Toivonen, Kari Tammela, Liisa Kosonen, Marita Kari, Martti Kosonen, Martti Rapeli, Olli Osmonen, Outi Rikkonen, Paula Mäkinen, Pertti Aula, Risto Karvonen, Sirkka Vuori-Portti, S-l P, Tapio Tuomenoja, Taru Rikkonen, Taru Vienonen, Timo Halonen, Timo Sahi, Toivo Kalavainen)

25.-27.6.2008 Inari kirkonkylä 1 (Jaakko Mylläri)

27.7.2008 Inari Kaapin-Matti 1 (Jaakko Mylläri, Marjatta Mylläri)

24.-25.4.2011 Ranua Simojärvi 1 (Toivo Kalavainen, Eeva Sarajärvi, Terttu Ja Timo Kortesalmi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KANGASKIURU

Levinneisyys

Pesimisalue Eurooppa poislukien pohjoisimmat alueet, Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä. Talvehtii Keski-Euroopassa.

 

Suomessa kangaskiurun esiintymisalue painottuu maan eteläisimpään osaan.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty huhti-kesäkuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 31.8.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

8.4.2005 Sodankylä Kelujärvi 1 p nous W (Ossi Pihajoki)

19.6.2010 Ivalo Kyrön puoli 1 (Olli Osmonen)

5.5.2013 Rovaniemi Jokkavaara 1 Än p (Vesa Nivala)

30.4.2020 Pello Lempeä 1 kiert (Jorma V.A. Halonen)

12.5.2020 Sodankylä Kelukoski 1 p (Simon Wright)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KIURU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.

 

Kiurun esiintymistiheys on suurimmillaan Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvenee pohjoista kohti.

 

Fenologia

Talvihavainnot

9.-20.2.2018 Rovaniemi Kylväjäntie (Pirkka Aalto, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Simula, Marko Junttila)

 

Kevätmuutto

Kiurun kevätmuutto alkaa keskimäärin heti huhtikuun alusta.

 

 

Syysmuutto

Kiurun syysmuutto on kiivaimmillaan syys-lokakuun vaihteessa ja käytännössä päättyy lokakuun loppuun mennessä. Viimeinen yksittäishavainto on kirjattu marraskuussa.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.11.2007 Ranua kirkonkylä (Olli Näyhä)

31.10.2010 Ivalo Kyrönpuoli (Olli Osmonen)

26.10.2013 Rovaniemi Aronperä (Jukka Simula)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (yksilöiden määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 686 havaintoa / 5 110 yksilöä (tilanne 25.6.2020).

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on nouseva suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120, Pello Yliranta 6.5.1973 (Jorma V.A. Halonen)

110, Pello Turtola 24.4.1980 (Mika Knuuti ym)

70, Pello Poikkihaka 29.4.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Pasi Leskinen, Reijo Koivuranta, Jaakko Pakisjärvi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Kittilä Pakatti 9.7.2009 (Pekka Peltoniemi)

8, Pello Turtola 8.6.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Jarmo Saarela)

7, Rovaniemi Alakorkalo 18.7.2019 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

16 p, Rovaniemi Aronperä 2.9.2007 (Anssi Mäkinen)

9 p, Sodankylä Kirkonkylä 26.-28.9.2001 (Ossi Pihajoki)

8 p, Sodankylä Sattanen 28.9.2001 (Ossi Pihajoki)

 


TUNTURIKIURU

Levinneisyys

Esiintyy laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla. Pesimäalueet pohjoisimmissa osissa ja talvehtiminen etelämpänä.

 

Suomessa tunturikiuru on erittäin harvalukuinen pesimälaji pohjoisimmassa osassa maata.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

10.4.2019 Rovaniemi Alakorkalo (Andreas Nuspl)

11.-12.4.2016 Rovaniemi Aronperä (Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Jukka Simula, Mika Bäckman, Sakari Harju, Antti Keränen, Päivi Väisänen)

13.4.2011 Utsjoki Tsuomasvaara (Petteri Polojärvi)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.-13.11.2018 Inari Törmänen (Juha Sihvo, Leevi Sihvo)

11.-12.11.2012 Rovaniemi Vaarala (Allan Hamari, Olli-Pekka Karlin, Mika Puustinen)

22.-28.10.2001 Kemijärvi 1 p (Kauko Uino)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio ja jatkuva taantuminen). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 138 havaintoa / 357 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

11, Rovaniemi Aronperä 2.-4.5.2007 (Veikko Isomursu, Olli-Pekka Karlin, Ismo Kreivi)

9, Rovaniemi Leive 3.5.2015 (Ismo ja Eeva Pyhtilä)

8, Rovaniemi Aronperä 25.4.2004 (Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

3-4, Utsjoki Ailikas 20.-27.6.1958 (Mauri Rautkari)

Kaikki muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

21, Salla Värriö 8.10.1996 (Teuvo Hietajärvi)

7, Salla Värriö 11.10.1996 (Teuvo Hietajärvi)

7, Salla Värriö 7.-9.10.2012 (Teuvo Hietajärvi, Eeva Vakkari)

 


TÖRMÄPÄÄSKY

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii Afrikan itä- ja eteläosissa, eteläisessä Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

 

Törmäpääskyjä löytyy Suomessa koko maasta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.-22.4.2011 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Vesa Perttunen, Jarno Luiro)

1.5.2014 Rovaniemi Juotasjärvi 4 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli, Auli, Eeva, Pihla, Kaisa Ja Visa Halonen, Hillevi Halonen)

2.5.2020 Rovaniemi Saarenkylä 1 (Jukka Vornanen)

 

Kevätmuutto

Törmäpääskyn kevätmuutto käynnistyy suunnilleen 10. toukokuuta.

 

 

 

Syysmuutto

Törmäpääskyt lähtevät syysmuutolle jo käytännössä heinä-elokuun vaihteessa. Viimeiset yksittäishavainnot on kirjattu syys-lokakuun vaihteesta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.10.2013 Rovaniemi Vartioniemi (Mikko Ahvenjärvi)

23.9.2012 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin, Markku Pernu)

17.9.2008 Ylitornio Portimojärvi (Ari Kekki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 832 havaintoa / 53 262 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2000, Rovaniemi Niskanperä 30.5.-1.6.2006 (Anssi Mäkinen)

600, Rovaniemi Kirkkolampi 24.5.2011 (Jukka Jokimäki)

600, Rovaniemi Salmijärvi 17.5.2016 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2000, Rovaniemi Niskanperä 30.5.-1.6.2006 (Anssi Mäkinen)

1300, Pello Orajärvi 1.6.2009 (Jorma V.A. Halonen)

800, Rovaniemi Ounaskoski 17.6.2009 (Jukka Jokimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

800, Rovaniemi Ounasjokisuisto 8.8.2016 (Jukka Simula)

500, Rovaniemi Salmijärvi 2.8.2019 (Matti Välimäki)

400, Kittilä Munajärvi 9.8.1975 (Jarmo Laine)

 


KALLIOPÄÄSKY

Levinneisyys

Esiintymisalueet Välimeren ympäristössä ja eteläisessä Aasiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty syys-lokakuun vaihteessa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

 

LLY:n alueen havainto

30.9.-2.10.2018 Rovaniemi kirkko-Harjulampi (löytäjä Ismo Pyhtilä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


HAARAPÄÄSKY

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Etelä-Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

 

Suomessa haarapääsky pesii koko maassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

30.3.2007 Sodankylä Orajärvi (Riikka Maijanen)

3.4.1999 Inari Kirkonkylä (Mauri Nieminen)

3.4.2017 Rovaniemi Napapiiri (Helvi Kärkkäinen, Matti Heiskari, Anu Kemppainen)

 

Kevätmuutto

Haarapääskyn kevätmuutto käynnistyy tyypillisesti huhtikuun 20. päivän tienoilla.

 

 

 

Syysmuutto

Haarapääskyt lähtevät pääosin syyskuun aikana. Lokakuun loppupuolelta on kirjattu viimeiset havainnot. Yksi talvehtimishavaintokin on kirjattu.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.10.-31.12.2018 Kittilä Kelontekemä (Jorma V.A. Halonen, Heta Tammela, Kari, Kari Tammela, Seppo Wuolli, Terhi Ja Heta Tammela, Virpi Uusisalmi)

23.10.2008 Kittilä keskusta (Juha Takalo, Erkki Takalokastari)

23.10.2008 Enontekiö Hetta (Riitta Majava, Pirkko Salmela)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 521 havaintoa / 21 348 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150, Pellojärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

100, Rovaniemi Salmijärvi 20.5.2012 (Jukka Jokimäki)

80, Pello Säynäjäjärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350, Sodankylä Ilmakkijärvi 7.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

150, Pellojärvi 30.7.2014 (Jorma V.A. Halonen)

100, Salla Aapa-Tuohilampi 5.6.2008 (Petri Piisilä, Raimo Mikkonen)

100, Rovaniemi Kivitaipale 9.6.2008 (Ilkka Rautio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

500, Sodankylä Kelujärvi 6.8.2019 (Ossi Pihajoki)

420, Ylitornio Kainuunkylä 11.8.2019 (Jarmo Saarela)

400, Sodankylä Kelujärvi 14.8.2009 (Ossi Pihajoki)

 


RÄYSTÄSPÄÄSKY

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Afrikassa.

 

Räystäspääskyjä löytyy koko maasta, pohjoisimmasta osasta harvimmin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

15.4.2009 Posio Tolvanniemi (Erkki Piepponen)

21.4.2008 Pello Yliranta (Sara Salminen)

21.4.2020 Rovaniemi Kemijoen jäällä 1 (Heimo Tolonen)

 

Kevätmuutto

Räystäspääskyn kevätmuutto alkaa keskimäärin 6. toukokuuta.

 

 

Syysmuutto

Räystäspääsky muuttaa pääosin elokuussa. Viimeiset yksittäishavainnot ovat lokakuun alkupuoliskolta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2008 Pello Lupokangas (Jorma V.A. Halonen)

11.10.2006 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu)

8.-9.10.2012 Enontekiö Kilpisjärvi (Tuomas Heikkilä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 406 havaintoa / 22 915 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300, Rovaniemi Pisajärvi 24.5.2007 (Pekka Peltoniemi)

150, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

150, Pellojärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

480, Sodankylä Ilmakkiaapa 30.7.2013 (Teemu Lehtiniemi)

250, Sodankylä Ilmakkijärvi 7.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

200, Kittilä kirkonkylä 5.7.1967 (Jouko Pihlainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

470, Ylitornio Kauliranta 4.8.2012 (Jarmo Saarela)

400, Ylitornio Kauliranta 3.8.2016 (Jarmo Saarela)

350, Ylitorni Aittamaa 7.8.2013 (Jarmo Saarela)

 


RUOSTEPÄÄSKY

Levinneisyys

Esiintymisalue Etelä-Eurooppa, Aasian etelä- ja keskiosat sekä Pohjois-Afrikka.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty touko-kesäkuun vaihteen tienoilla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

6.6.2011 Inari Kaamanen 1 ad (Jukka Koivisto)

27.5.2012 Inari Mukanperäsaari 1 kiert (Olli Osmonen, Juhani Honkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


ISOKIRVINEN

Levinneisyys

Isokirvinen on itäisen Aasian lintu.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty lokakuun alkupuoliskolla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

2.10.2010 Rovaniemi Aronperä 1 p (Olli-Pekka Karlin)

11.-13.10.2013 Rovaniemi Aronperä 1 än p (Mika Bäckman, Esa Huhta, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


MONGOLIANKIRVINEN

Levinneisyys

Mongoliankirvinen pesii Keski-Aasiassa ja talvehtii Intiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty marraskuun puolivälissä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa yksi havainto (tilanne 25.6.2020).

 

Havainto ARK:n kirjanpidossa

15.11.2004 Ylitornio Etelä-Portimojärvi

 


NUMMIKIRVINEN

Levinneisyys

Nummikirvinen pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Se talvehtii trooppisessa Afrikassa ja Intiassa. Suomessa nummikirvisestä ei tehdä enää edes joka vuosi havaintoja, ja viimeisimmässä lintuatlaksessa ei tehty pesintään viittavia havaintoja.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty toukokuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

10.-17.5.2015 Rovaniemi Aronperä 1 än p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Sakari Harju, Vesa Heikkilä, Eino Hiekkanen, Kalle Hiekkanen, Esa Huhta, Hannu Jauhiainen, Jukka Jokimäki, Pekka Järvelä, Olli-Pekka Karlin, Mika Knuuti, Elisa Konttaniemi, Timo Lahti, Minna Mikkola, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Vesa Perttunen, Antti Peuna, Antti Ruonakoski, Teemu Saarenpää, Jukka Soppela, Ville Suorsa, Harri Taavetti, Tapani Tapio, Päivi Väisänen, Jukka Österberg, Tauno Hiekkanen)

30.5.2017 Inari kalasatama 1 p (Mauri Sydänmetsä, Juhani Honkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


TAIGAKIRVINEN

Levinneisyys

Pesii Aasiassa ja itäisimmässä Euroopassa. Tavehtii Etelä-Aasiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty syyskuun lopussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

29.9.2018 Rovaniemi Aronperä 1 fl (Veikko Isomursu)

26.9.2019 Inari Mellanaapa 1 p (Sampo Laukkanen, Eija Kurkela)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


METSÄKIRVINEN

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Metsäkirvinen esiintyy koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

23.-24.4.2019 Ranua Hyyhelö (Kari-Pekka Hiltunen)

23.4.2019 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

25.4.2002 Pelkosenniemi 1 k p (Pekka Nyman)

25.4.2011 Rovaniemi Niskanperä (Ismo Kreivi, Topi Kreivi)

 

Kevätmuutto

Metsäkirvisen muutto alkaa tyypillisesti huhti-toukokuun vaihteessa.

 

 

 

Syysmuutto

Metsäkirvinen muuttaa pääosin elo-syyskuun vaihteessa. Muutama hajakirjaus on tehty lokakuulta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.10.2006 Rovaniemi Koivusaari (Veikko Vasama)

5.10.2019 Inari Mellanaapa (Roope Ruokonen)

4.10.2019 Rovaniemi Takavaara (Matti Välimäki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 920 havaintoa / 4 269 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa metsäkirvisen tiheys on pysynyt kohtuullisen vakaana viime vuosikymmeninä.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

45, Salla Märkäjärvi 19.5.2008 (Ari-Antti Aska)

30, Rovaniemi Niskanperä 26.4.1974 (Juha Salmi)

20, Rovaniemi Vaattunki 1.5.2008 (Olli Sälevä)

20, Rovaniemi Santamäki 29.4.2018 (Tuomo Herttua)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

27, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

20, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym)

17, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

77, Rovaniemi Aronperä 26.8.2019 (Andreas Nuspl)

61, Rovaniemi Aronperä 24.8.2019 (Andreas Nuspl)

58, Rovaniemi Aronperä 8.9.2013 (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi)

 


NIITTYKIRVINEN

Levinneisyys

Pesii Länsi-Euroopasta Uralille ulottuvalla alueella. Tavehtii pääosin Välimeren ympäristössä.

 

Niittykirvisen levinneisyys kattaa koko Suomen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

28.3.2007 Rovaniemi Aronperä (Matti Välimäki)

13.4.1994 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

13.4.2006 Rovaniemi Niskanperä (Antti Ruonakoski)

13.4.2010 Rovaniemi Teollisuuskylä (Veikko Isomursu)

13.4.2016 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

 

Kevätmuutto

Niittykirvisen muutto alkaa keskimäärin kohta huhtikuun puolivälin jälkeen.

 

 

 

Syysmuutto

Niittykirvinen muuttaa pääosin syyskuussa ja lokakuun alussa. Lokakuun lopussa on tehty vielä yksittäisiä havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.10.2004 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

26.10.2019 Rovaniemi Koivusaari (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa)

24.10.2004 Rovaniemi Koivusaari (Jukka Soppela)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähentynyt.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 277 havaintoa / 35 756 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa niittykirvisen tiheys on vaihteleva.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

250, Rovaniemi Isoaavan lumenkaatopaikka 7.5.2017 (Vesa Nivala)

120, Inari Sarviniementie 1.5.2011 (Martti Rikkonen)

120, Pello Mätäs 7.5.2018 (Matti Välimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Utsjoki Muotkatunturit 26.-31.7.2017 vaellus (Teemu Lehtiniemi)

120, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

100, Enontekiö Ropi-Peera 7.-13.7.1990 (Pekka Toola)

 

Syksy (elo-joulukuu)

320, Rovaniemi Aronperä 31.8.2019 (Andreas Nuspl)

290, Rovaniemi Aronperä 7.9.2019 (Andreas Nuspl)

200 m, Sodankylä Lokka Korvanen 15.9.2018 (Ossi Pihajoki)

 


LAPINKIRVINEN

Levinneisyys

Pesimisalueet ovat pohjoisessa Euraasiassa ja Alaskassa. Talvehtii trooppisilla alueilla Afrikassa ja Aasiassa.

 

Lapinkirvinen pesii Pohjois-Suomen tunturipaljakoilla ja -koivikoissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

28.4.2016 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

9.5.2016 Inari kirkonkylä (Esko Aikio)

13.5.2011 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi)

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton alku on tyypillisesti vasta toukokuun loppupuolella.

 

 

Syysmuutto

Lapinkirvinen lähtee elo-syyskuun vaihteessa. Lokakuun havainnot ovat yksittäisiä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.10.2007 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen)

9.10.1993 Inari Menesjärvi (Jouni Aikio, Anja Vest)

2.10.2010 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (jatkuva taantuminen, määrä vähentynyt merkittävästi, pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 563 havaintoa / 1 066 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi Aronperä 22.5.2012 (Sakari Harju)

4, Rovaniemi Jaatila 25.5.2008 (Antti Ruonakoski)

4, Utsjoki Biesjeaggi 28.5.2010 (Olli Osmonen)

4, Inari Ahkioniemi 22.5.2014 (Sampo Parkkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

14, Utsjoki Piesjänkä 1.-10.7-1976 (Jukka Simula)

10, Inari Biesjävrre 9.7.1962 (Pertti Sulkava, Urpo Häyrinen)

9, Utsjoki Piessuo 19.6.1958 (Mauri Rautkari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

14, Rovaniemi Aronperä 29.8.2019 (Andreas Nuspl)

13, Inari Mellanaapa 20.8.2019 (Pekka Topp)

13, Rovaniemi Aronperä 30.8.2019 (Andreas Nuspl)

 


LUOTOKIRVINEN

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Talvehtii Pohjanmerellä ja Britteinsaarilla.

 

Luotokirvinen pesii Suomessa harvalukuisena ulkosaaristossa. LLY:n alueen havainnot Tiirassa ovat jakautuneet hajanaisesti ympäri aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.3.2007 Kolari Äkäslompolo 1 p (Mauri Räkköläinen, Tapani Pihlanen)

5.4.2004 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

5.4. 2008 Kolari Äkäslompolo 1 p (Jörgen Palmgren)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema 1 p (Pirkka Aalto)

1.-5.8.1986 Inarinjärvi Vasikkaselän saaret 1 (Janne Lampolahti)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 20 havaintoa / 21 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Rovaniemi Ounaskoski 1.-6.5.2020 (Raimo Metsomäki, Nina Miettinen, Vesa Nivala, Veikko Vasama, Heini Haverinen, Mika Bäckman, Paavo Laine, Rauno Kalliskota, Seija Silvén, Vesa Perttunen)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KELTAVÄSTÄRÄKKI

Levinneisyys

Pesimisalue lähes koko Eurooppa ja Aasia. Talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa keltavästäkkejä löytyy koko maasta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.1999 Sodankylä Porttipahta 1 p (Kiveliön Kalann väki)

23.4.2014 Ylitornio Kallijoki (Jarmo Saarela)

28.4.2014 Ylitornio Kauliranta (Jarmo Saarela)

 

Kevätmuutto

Keltavästäräkin kevätmuutto alkaa keskimäärin viikko vapusta.

 

 

 

Syysmuutto

Keltavästäräkki muuttaa pääosin elokuun puolivälin tienoilla. Viimeiset havainnot ovat syys-lokakuun vaihteen tienoilta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2018 Inari Lusmaniemi (Jouni Aikio)

30.9.2011 Sodanäkylä Lokka (Sampo Laukkanen)

29.9.2006 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

29.9.2012 Inari Menesjärvi (Jouni Aikio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 238 havaintoa / 23 662 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa keltavästäräkin tiheys on vaihteleva.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

350 p, Inari Kaamasjokisuu 25.5.2015 (Pertti Forss)

200 än p, Rovaniemi Niskanperä 24.5.2015 (Anssi Mäkinen, Pirkka Aalto, Antti Peuna)

140 p, Inari Ivalojokisuu 17.5.2012 (Roope Ruokonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200, Kittilä Naatsukka 3.7.2007 (Esko Pasanen)

105, Enontekiö Pöyrisvuoma 21.-25.6.2007 linjalaskenta (Jukka Simula)

100, Kittilä Naskama-aapa 2.7.2007 (Esko Pasanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

525, Rovaniemi Aronperä 13.8.2019 (Andreas Nuspl)

250, Kolari Teuravuoma 15.8.1977 (Jarmo Laine)

248, Rovaniemi Arktikum 8.8.2016 (Jukka Simula)

 


SITRUUNAVÄSTÄRÄKKI

Levinneisyys

Sitruunavästäräkki on Aasian laji.

 

Suomessa harvat pesinnät löytyvät Keski- tai Etelä-Suomesta.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnoista neljä on tehty touko-kesäkuussa ja yksi syyskuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 3.9.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

10.6.1996 Inari Repojoki 1 k p (Vesa Luhta, Olli Osmonen, Anja Vest)

22.9.2003 Sodankylä Kirkonkylä 1 1kv lask p (Ossi Pihajoki)

27.5.2014 Kolari Lompolovuoma 1 n p (Colin Shields, Denise Shields)

5.-6.5.2020 Inari Mellanaapa 2 kn p (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Juhani Honkola, Jessica Jyränkö, Eija Kurkela, Kaarina Lukkari, Esa Metso, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Timo Rintamäki, Eerikki Rundgren, Roope Ruokonen, Jan-Erik Tanhua, Aila Niemelä, Anja Akujärvi, Annikki Sirjola, Esa Metso, Esko Saniola, Hanna Rundgren, Jari Korpi, Jorma Niemelä, Liisa Tuomi, Maarit Ollila, Riitta Osmonen, Ritva Honkola)

11.-13.5.2020 Kemijärvi keskusta 1 n p (Pirkka Aalto, Teuvo Hietajärvi, Hannu Jauhiainen, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

 

Suurimmat yksilömäärät

2, Inari Mellanaapa 5.-6.5.2020 (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Juhani Honkola, Eija Junttila, Jessica Jyränkö, Kaarina Lukkari, Esa Metso, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Timo Rintamäki, Eerikki Rundgren, Roope Ruokonen, Jan-Erik Tanhua, Aila Niemelä, Anja Akujärvi, Annikki Sirjola, Esa Metso, Esko Saniola, Hanna Rundgren, Jari Korpi, Jorma Niemelä, Liisa Tuomi, Maarit Ollila, Riitta Osmonen, Ritva Honkola)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


VIRTAVÄSTÄRÄKKI

Levinneisyys

Pesimisalueet Euroopassa ja Aasiassa, talvehtimisalueet Välimeren maissa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa virtavästärakin voi löytää harvinaisena eri puolilta maata.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

4.4.2005 Ranua Penämö (Helvi Impiö)

7.4.2017 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

13.4.2019 Rovaniemi Vaattunki (Esa Huhta)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.9.-11.10.2012 Ivalo Salmenranta (Jouni Aikio, Juhani Honkola, Allan Hamari, Annikki Sirjola, Esko Sirjola, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

8.10.2014 Salla Sauoivan kurut (Teuvo Hietajärvi)

3.10.2008 Savukoski Värriö 1 p (TH)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 329 havaintoa / 450 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi on aavistuksen nouseva mutta vaihtelu suurta.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Salla Värriö 27.5.2007 (Teuvo Hietajärvi)

2, Utsjoki Tenojoki 14.5.2018 (Osmo Heikkala, Mika Heikkala, Iikka Heikkala)

2, Muonio Pyhäjoki 23.-27.5.2019 (Pekka Hietaniemi, Timo J. Leppänen, Leena Muotka, Pirkko Hietanniemi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Kolari Äkäslompolo 27.6.2019 (Joonatan Toivanen)

8, Rovaniemi Auttiköngäs 25.6.1982 (Jorma V.A. Halonen, Hillevi, Tuuli Ja Taneli Halonen)

6, Kolari Yllästunturi 30.7.2007 (Pekka Hietaniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Muonio Jerisjärvi 27.8.2009 (Matti Nuotio)

3, Rovaniemi Auttiköngäs 21.8.2010 (Jarmo Saarela)

3, Kolari Ylläs 5.8.2014 (Ville Suorsa, Aino Ventelä-Suorsa)

3, Pelkosenniemi Pyhätunturi 5.6.-18.9.2018 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Kari Hiltunen, Jörgen Palmgren, Eero Perttunen, Hannu Ruotsalainen, Kirsi Tiihonen, Hanna-Maija Heikkilä, Juha Kovalainen, Lennart Saari, Maiju Mustonen, Sanna Kalttonen, Seija Vihonen)

3, Muonio Vatikuru 8.9.2019 (Sakari Roininen, Eira Pulju)

 


VÄSTÄRÄKKI

Levinneisyys

Pesimisalueet Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Pohjoisilta alueilta siirtyy talvehtimaan Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan.

 

Västäräkkejä löytyy koko Suomesta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

22.3.2003 Savukoski Kiurujärvi 1 p (Sami Aikioniemi ym)

23.3.1983 Pello Konttajärvi 3 p (Veli-Matti Sihvo)

28.3.2019 Pello Jolmanpää 1 p (Esa Jolma)

 

Kevätmuutto

Västäräkin kevätmuutto alkaa keskimäärin 8. huhtikuuta.

 

 

 

Syysmuutto

Västäräkki muuttaa elo-syyskuussa. Viimeisiä viivyttelijöitä on kirjattu vielä marras-joulukuussakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.11.-31.12.2010 Kemijärvi Kostamo (Päivi Kostamo)

19.-21.11.1984 Rovaniemi Sahanperä (Annina Kervinen)

13.11.2018 Rovaniemi Ulakatu (Esko Nevala)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 7 776 havaintoa / 27 762 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa västäräkin tiheys on pieni.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120 p, Ylitornio Aavasaksa 3.5.2020 (Jarmo Saarela)

105 p, Inari Toivoniemi 19.5.2020 (Vesa Juntunen, Roope Ruokonen, Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä, Jouni Männistö)

100, Utsjoki Aittijoki 23.5.1979 (Eila Guttorm, Kirsti Guttorm, Aimo Guttorm)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100, Kemijärvi Sellu 30.7.2008 (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

50, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

30, Rovaniemi Alakorkalo 12.7.2012 (Jukka Jokimäki)

30, Kolari Kurtakko 19.7.2015 (Pekka Peltoniemi)

30, Pelkosenniemi keskusta 16.7.2019 (Panu Hämäläinen, Maria Hämäläinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

220, Pello Sirkkakoski 15.8.2018 (Markku Sirkka)

200, Ylitornio Kuivakangas 20.8.2014 (Jarmo Saarela)

120, Ylitornio Haapakoski 27.8.2014 (Jarmo Saarela)

 


TILHI

Levinneisyys

Tilhi on pohjoisen pallonpuoliskon laji, sitä esiintyy niin Euraasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin.

 

Tilhi pesii miltei koko maassa, pohjoisosissa tiheimmin.

 

Fenologia

Tilhi on vaelluslintu, ja hyvinä marjavuosina talvehtii Lapissa suurina parvina. Kirjauksia on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 2 349 havaintoa / 7 018 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 141 havaintoa / 1 977 yksilöä

Heinä-syyskuu: 320 havaintoa / 444 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 682 havaintoa / 4 206 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 10 000 havaintoa / 505 977 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät vähentyneet.

 

 

Talvilintulaskennoissa tilhien määrät vaihtelevat paljon vuosittain. Helmi-maaliskuun vaihteen laskennassa tilhiä esiintyy hyvin vähän.

 

Linjalaskennoissa tilhen tiheys on kasvanut 2000-luvulla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

3000, Rovaniemi keskusta 20.1.2006 (Jukka Jokimäki)

2000, Rovaniemi Vartiokatu 13.1.2007 (Veikko Vasama)

1500, Kemijärvi keskusta 4.-11.1.2007 (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2000, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

60, Inari Tsarmin erämaa 30.7.-4.8.2006 (Kimmo Leinonen)

37, Inari Riutula 5.6.2017 (Kari Varpenius, Jaakko Koistinen, Juhani Suni)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6000, Ivalo keskusta 1.11.2012 (Olli Osmonen)

3200, Rovaniemi Lapinaukio 29.11.2012 (Toivo Baas)

3180, Inari Ivalo-Koppelo talvilintulaskenta (Juhani Honkola, Esko Sirjola, Olli Osmonen)

 


KOSKIKARA

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopan pohjoisimmissa osissa, talvehtii etelämpänä sulapaikoissa.

 

Koskikara pesii Suomessa harvalukuisena, tiheimmin maan pohjoisosissa.

 

Fenologia

Koskikara talvehtii LLY:n alueella, ja siirtyy kesäksi pesimään pohjoiseen päin. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina, eniten talvijaksoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 2 349 havaintoa / 7 018 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 141 havaintoa / 1 977 yksilöä

Heinä-syyskuu: 320 havaintoa / 444 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 682 havaintoa / 4 206 yksilöä

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 461 havaintoa / 13 584 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa koskikara esiintyy melko satunnaisesti.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

38-39, Inari Jurmukoski 3.-25.1.2011 (Martti Rikkonen, Sampo Parkkonen, Mauri Sydänmetsä, Katja Alaviiri, Jouni Aikio, Vesa Juntunen)

36, Inari Jurmukoski 26.1.2006 (Sampo Parkkonen)

36, Inari Jurmukoski 28.3.2009 (Martti Rikkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Posio Kurtankaltio 10.-11.6.2016 (Arto Linnas)

6, Posio Palojoki 20.6.1995 (Jyrki Mäkelä)

6, Muonio Pallas 3.7.2010 (Kristiina Johansson, Juhani Jalkanen)

6, Inari Tolosentie 28.6.2011 (Martti Tuukkanen, Ariel Ahlblad, Pertti Aula, Veikko Forsberg, Kristiina Järvenpää, Eila Knuuti, Kari Korhonen, Tuulikki Kärkkäinen, Anneli Nieminen, Aulikki Nygrén, Martti Partanen, Jouni Pihlaja, Virva Poikonen, Aarne Potinkara, Juhani Raula, Mirjami Raula, Lauri Saarela, Antero Salokoski, Marjatta Seppänen, Sirkka Tuomaala, Suoma Virnes, Tauno Jäntti, Annamaija Lehvo, Ari Linkolehto, Marjatta Ruutinen, Kirsi Pihlaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

39-41, Inari Jurmukoski 3.-4.11.2006 (Martti Rikkonen, Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen)

34-36, Inari Jurmukoski 22.11.-4.12.2010 (Sampo Parkkonen, Jukka Parkkonen)

34, Inari Jurmukoski 26.12.2018 (Aleksi Mikola, Pinja Kettunen, Marja Mikola, Markku Mikola, Oili Mikola, Anni Mikola, Ville Pesola)

 


PEUKALOINEN

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä osissa Keski- ja Itä-Aasiaa, Pohjois-Amerikkaa ja Pohjois-Afrikkaa. Levinneisyysalueen pohjoisosissa muuttaa etelämmäksi.

 

Peukaloisen esiintyminen harvenee Oulun ja Kainuun korkeudelta pohjoiseen päin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

4.4.2019 Salla Peklo-oja (Raimo Mikkonen)

8.4.2019 Sodankylä Tähtelä (Jyri Heilimo)

9.4.2015 Utsjoki Korretoja (Jouni Aikio, Edvard Aikio, Helena Aikio, Esko Aikio, Aune Veersalu, Piibe Aikio)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.11.2014 Rovaniemi Nivankylä (Merja Vierelä)

22.11.1984 Pello Lankojärvi (Leena Rautio)

12.10.2017 Rovaniemi Aronperä (Mauri Sydänmetsä, Marianne Viinikainen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 674 havaintoa / 963 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa peukaloisen tiheys on pieni, mutta laji on esiintynyt tuloksissa säännöllisesti reilut kymmenen vuotta.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

12, Posio Korouoma 30.5.2012 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

3, Kolari Äkäslompolo 27.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen)

3, Rovaniemi Auttiköngäs 23.5.2016 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Posio Korouoma 17.6.2012 (Jukka Piispanen, Katri Väänänen)

8, Salla Jyppyränvaara 31.7.2012 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

7, Pello Lempeä 18.9.1976 (Jorma V.A. Halonen)

7, Kolari Varkaankuru 3.8.2015 (Jari Kontiokorpi, Anniina Kontiokorpi, Otso Kontiokorpi)

 


RAUTIAINEN

Levinneisyys

Pesii koko Euroopassa, talvehtii Välimeren ympäristössä ja Keski-Euroopassa.

 

Suomessa rautiaisen esiintyminen painottuu eteläpäähän maata.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

9.4.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

10.4.2005 Inari Matkajoki (Rauna Paadar-Leivo)

12.4.2009 Ranua Simojärvi (Toivo Kalavainen)

12.-17.4.2020 Pello Sirkkakoski 1 p (Markku Sirkka)

 

Kevätmuutto

Rautiaisen kevätmuutto alkaa keskimäärin huhtikuun puolivälin tienoilla.

 

 

 

Syysmuutto

Rautiainen muuttaa pääosin syyskuussa, mutta talviajaltakin on muutamia havaiontoja.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.10.-31.12.1982 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Hillevi Ja Tuuli Halonen)

5.11.-31.12.2010 Muonio Putaanranta (Olli-Pekka Karlin, Kerttu Laurila)

5.11.-31.12.2013 Rovaniemi Alakorkalo (Lea ja Hans Mattus)

1.-31.12.2018 Savukoski Tanhua (Pirkko Kolkka)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 469 havaintoa / 4 722 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa rautiaisen tiheys on pienehkö mutta säilynyt melko vakaana nelisenkymmentä vuotta.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

9, 28.4.2018 Rovaniemi Kaihuanvaara (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

9, Inari Sarmikuusikot 20.5.2019 (Olli Osmonen, Arto Saikkonen)

7, Rovaniemi Niskanperä 9.5.2017 (Pekka Pahtaja)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

33, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

18, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

11, Sodankylä Pomokaira 18.6.2008 linjalaskenta (Ari Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

69, Rovaniemi Aronperä 26.8.2019 (Andreas Nuspl)

61, Rovaniemi Aronperä 13.9.2019 (Andreas Nuspl)

50, Pello kk 9.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 


PUNARINTA

Levinneisyys

Pesimäalue lähes koko Eurooppa, keskinen Aasia ja Pohjois-Afrikka. Pohjoisimmilta ja itäisimmiltä alueilta muuttaa etelämmäksi.

 

Punarinta pesii lähes koko Suomessa, kuitenkin Metsä- ja Tunturi-Lapissa harvalukuisempana.

 

Fenologia

Talvihavainnot

5.1.2013 Rovaniemi Napapiiri (Mika Bäckman)

9.-20.1.2009 Rovaniemi Ounasrinne (Antti Ruonakoski)

11.1. Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

 

Kevätmuutto

Punarinnan kevätmuutto alkaa keskimäärin 8. huhtikuuta.

 

 

 

 

Syysmuutto

Punarinta muuttaa pääosin syyskuussa ja lokakuun alkupäivinä, mutta talviajaltakin on kirjattu havaintoja.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.-31.12.2018 Enontekiö Peltovuoma (Asta Niemelä)

26.12.2009 Rovaniemi Karinrakka (Ilpo Kojola)

24.12.2009 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 558 havaintoa / 4 587 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa punarinnan tiheys on kasvanut 2000-luvulla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

29, Rovaniemi Kemijoen itäpuolentie välillä Petäjävaara-Ojanperä 7.4.2010 (Anssi Mäkinen)

14, Rovaniemi Kemijoen itäpuolentie välillä Petäjävaara-Rautiosaari 29.4.2010 (Anssi Mäkinen)

12, Rovaniemi Povarinoja 1.5.2008 (Ismo Kreivi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25, Savukoski Nuorttijoki 4.-8.6.2007 (Petri Piisilä)

9, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

9, Muonio Keimiötunturi 14.6.2013 linjalaskenta (Ilkka Ruuska)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10, Ranua Palovaarantie 10.9.2011 (Eero Pätsi)

10, Pello Saukko-ojanpää 16.9.2014 (Olli Urhonen)

9, Rovaniemi Apukka 22.8.2019 (Andreas Nuspl)

9, Rovaniemi Aronperä 3.9.2019 (Andreas Nuspl)

 


SATAKIELI

Levinneisyys

Pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, talvehtii Itä- ja Kaakkois-Afrikassa.

 

Suomessa satakielen levinneisyys painottuu selkeästi maan eteläosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

14.5.-4.6.2018 Kemijärvi Halosenranta 1 Ä (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Mervi Kulmunki, Mika Kulmunki)

19.5.2019 Rovaniemi Paavalniemi 1 Ä (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

25.5.1976 Kolari Sieppijärvi 1 k p Än (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

5.7.2013 Ylitornio Haapakoski 1 ä (Jarmo Saarela)

22.6.2013 Ylitornio Viisavaaranvuoma 1 ä (Jarmo Saarela)

17.6.2013 Rovaniemi Rautiosaari 1 Ä (Anssi Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 26 havaintoa / 27 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 Ä, Rovaniemi Vitikanpää 3.-7.6.2014 (Mika Bäckman, Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Markku Sirkka, Olli Sälevä, Lotta Hirvas)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


SINIRINTA

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtii Etelä-Euroopassa, Afrikassa ja Aasian eteläosissa.

 

Sinirinta on Suomessa maan pohjoisimpien osien lintu.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

18.4.1976 Rovaniemi Nivankylä (Jouko Hiltunen)

28.4.2014 Inari Törmänen (Heikki Tanhua)

1.5.2008 Sodankylä kk (Pekka Paarman)

 

Kevätmuutto

Sinirinnan kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. toukokuuta.

 

 

 

 

Syysmuutto

Sinirinnan syysmuutto ajoittuu syyskuulle. Viimeiset kirjaukset on tehty lokakuun alkupuoliskolla.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.10.2005 Sodankylä Vuotso 1 k (Osmo Hirvasvuopio)

9.-11.10.2015 Enontekiö Muotkajärvi (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

5.10.2008 Rovaniemi Aronperä (Jarno Luiro)

3.-5.10.2019 Rovaniemi Aronperä (Andreas Nuspl, Ismo Pyhtilä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 703 havaintoa / 14 551 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa sinirinnan tiheyden huippuvuodet olivat vuosituhannen vaihteessa.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

40, Enontekiö Kilpisjärvi 30.5.2009 (Roland Vösa)

30, Utsjoki Ailigas 24.-25.5.2007 (Seppo Hjerppe, Kimmo Häkkinen, Vesa Häkkinen)

30, Enontekiö Kilpisjärvi 24.5.2013 (Aki Aintila)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200, Enontekiö Ropi-Peera 7.-13.7.1990 (Pekka Toola)

200, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen, Jami Viljanmaa ym)

61, Enontekiö Njallavari 21.7.2010 (Hannu Kauppi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

114, Inari Mellanaapa 31.8.2018 rengastettu (Jari Laitsalo, Sampo Laukkanen)

88, Inari Mellanaapa 1.9.2017 rengastettu (Heikki Karhu, Olli Osmonen)

75, Inari Mellanaapa 4.9.2017 rengastettu (Heikki Karhu, Sampo Laukkanen)

 


SINIPYRSTÖ

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Aasiassa ja Euroopankin puolella pohjoisessa sekä myös Etelä-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Kaakkois-Aasiassa.

 

Suomessa sinipyrstön pesimäaikaiset havainnot keskittyvät itärajan tuntumaan Pohjois-Karjalasta Itä-Lappiin ulottuvalle alueelle.

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.2011 Enontekiö Kilpisjärvi (Kristiina Johansson)

26.4.2002 Sodankylä Rajala (Janne Bruun)

8.-10.5.2016 Inari Karhunpesävaara (Jouni Aikio, Vesa Juntunen, Martti Rikkonen, Mauri Sydänmetsä, Jan-Erik Tanhua, Mikko Tanhua, Marianne Viinikainen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.9.2012 Salla Kuutsjärvi (Teuvo Hietajärvi)

21.9.2019 Posio Iso Karitunturi (Akseli Myllyneva, Aarni Myllyneva)

19.9.2001 Sodankylä kk (Jari Kivilompolo, Jukka K., Paula K.)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 272 havaintoa / 376 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Salla Kynsivaara 22.5.-26.6. (Teuvo Hietajärvi, Petri Piisilä)

3-4, Rovaniemi Louevaara 21.-24.5.2020 (Niklas Haxberg, Andreas Nuspl)

2, Inari Karhunpesävaara 10.5.2016 (Anja Vest)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Salla Kynsivaara 22.5.-26.6.2013 (Teuvo Hietajärvi, Petri Piisilä)

8, Salla Pulkkatunturi 5.7.2012 (Teuvo Hietajärvi)

7, Posio Suvantovaara 25.6.2014 (Antti Ruonakoski)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3-7, Salla Kuutsjärvi 27.-30.8.2010 (Teuvo Hietajärvi, Petri Sola, Lennart Saari, Tarmo Kylli)

3, Salla Värriö 7.9.2010 (Teuvo Hietajärvi)

 


MUSTALEPPÄLINTU

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtii etelämpänä.

 

Mustaleppälinnun pesintöjä on löytynyt Suomesta harvakseltaan lähinnä maan eteläosista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.3.2016 Pello Sirkkakoski 1 p (Markku Sirkka, Kati Sirkka, Pekka Peltonen, Teppo Peltonen, Veikko Ruohotie)

3.4.2010 Pello Sirkkakoski 1 k (Kari-Olavi Kiviniemi)

4.4.2010 Pelkosenniemi Saunavaara 1 k +2kv (Petri Saarinen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

3.12.1882 Sodankylä Mouskuvaara 1 n (havainnoija tuntematon)

22.10.2019 Inari Juutuanvuono 2 n-puk p (Roope Ruokonen, Eija Kurkela)

9.10.2011 Savukoski Ainijärvi 1 fl (Teuvo Hietajärvi)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 53 havaintoa / 59 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

5 p, Rovaniemi Pirttikoski 20.5.-10.7.1985 (Tauno Stenroth)

2 p ä, Kolari Ylläs 22.9.2014 (Ismo Saarinen)

2 n-puk p, Inari Juutuanvuono (Roope Ruokonen, Eija Junttila)

 


LEPPÄLINTU

Levinneisyys

Pesiin lähes koko Euroopassa, Pohjois- ja Länsi-Afrikassa sekä eteläisessä Aasiassa. Talvehtii etelämpänä.

 

Leppälintu esiintyy koko Suomessa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

14.4.2016 Salla Kotalankylä (Lea Sopanen)

16.4.1992 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

20.4.2014 Ylitornio Pessanranta (Jarmo Saarela)

 

Kevätmuutto

Leppälinnun kevätmuutto alkaa keskimäärin vapulta.

 

 

 

Syysmuutto

Leppälinnut lähtevät pääosin elo-syyskuun vaihteessa. Viimeiset pari viivyttelijähavaintoa on kirjattu marraskuun puolella.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.11.2017 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi)

1.11.2008 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi)

27.10.2016 Pello vanha koulu (Markku Sirkka, Reijo Saukkoriipi)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 532 havaintoa / 6 820 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa leppälinnut tiheys on kasvanut viimeisen 25 vuoden aikana.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

31, Utsjoki välillä kirkonkylä-Pulmankijärven eteläpää 25.5.2016 (Olli Osmonen)

30, Kolari Aakenustunturi 28.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen)

20, Utsjoen kunta 30.5.-2.6.2011 (Raimo Seppälä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

191, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

115, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

105, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

15, Utsjoki Pulmankijärvi 31.7.-6.8.2013 (Teemu Lehtiniemi)

11, Pello Kellarikangas 15.8.1973 (Jorma V.A. Halonen)

10, Rovaniemi Ounasvaara 4.8.2017 (Jorma Salo)

 


PENSASTASKU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Afrikassa. Suomessa pensastasku pesii koko maassa tunturialueita lukuunottamatta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2009 Kittilä Sätkenä (Mikko Joensuu)

26.4.2011 Inari Mellanaapa (Jan-Erik Tanhua)

30.4.2016 Rovaniemi Pahtaja (Vesa Peltonen)

30.4.2019 Ranua Hyyhelö (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Kevätmuutto

Pensastaskun kevätmuutto alkaa keskimäärin heti vapun jälkeen.

 

 

 

Syysmuutto

Pensastaskut lähtevät pääosin elokuussa, vaikka myöhäisin havainto onkin kirjattu lokakuun puolivälissä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2016 Kemijärvi keskustan venesatama (Pirkka Aalto)

25.9.2015 Ylitornio Mellakoski (Jarmo Saarela)

24.9.2017 Inari Mellanaapa (Sampo Laukkanen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 759 havaintoa / 3 005 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa pensastaskun tiheys on ollut pienehkö mutta kohtuullisen vakaa viimeiset 40 vuotta.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

18 p, Ylitornio Kallijoki 15.5.2020 (Jarmo Saarela)

10, Rovaniemi Niskanperä 21.5.2016 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

8, Pellojärvi 23.5.1976 (Jorma V.A. Halonen)

8, Ylitornio Viisavaaranvuoma 12.5.2011 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

21, Ylitornio Kainuunkylä 22.7.2016 (Jarmo Saarela)

20, Pellojärvi 12.7.2007 (Jorma V.A. Halonen)

20, Pellojärvi 18.7.2015 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

18-48, Ylitornio Kallijoki 4.-18.8.2013 (Jarmo Saarela)

18, Pello Ratasjärvi 5.8.2014 (Jarmo Saarela)

17, Ylitornio Viisavaaranvuoma 4.8.20112 (Jarmo Saarela)

 


SEPELTASKU

Levinneisyys

Sepeltasku pesii Aasiassa ja itäisimmässä Euroopassa ja talvehtii Vanhan maailman tropiikissa. Sepeltasku on Suomessa harhailija, joka on myös pesinyt muutamia kertoja.

 

Fenologia

LLY:N alueen ainut havainto on tehty toukokuun alussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti ei arvioitu.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

 

LLY:n alueen havainto

2.-3.5.2010 Rovaniemi Niskanperä (Pirkka Aalto, Antti Aholainen, Allan Hamari, Esa Huhta, Veikko Isomursu, Juhani Jalkanen, Jukka Jokimäki, Ismo Kreivi, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Paula Nevala, Vesa Nivala, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Olli Sälevä, Antti Ruonakoski, Esko Nevala, Heta Kreivi, Lotta Hirvas, Netta Aholainen, Tuomas Ruonakoski, Veera Rautio)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


MUSTAPÄÄTASKU

Levinneisyys

Pesii Euraasiassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Talvehtimisalueet etelämpänä.

 

Suomesta tunnetaan vuosien varrelta neljä mustapäätaskun pesintää ja kolme sekapesintää pensastaskun kanssa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty huhti-elokuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 3.9.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

17.6.-10.7.1985 Salla Kotalankylä 1 k p (Raimo Mikkonen)

20.4.1994 Kemijärvi Vuostimo 1 n (Petteri Kalinainen)

13.4.2004 Kittilä Kelontekemä 1 k (Jouni Junttila)

3.7.2007 Inari Petsikko 1 p (BirdLife virkailija)

1.8.2007 Kittilä Rautuskylä 1 p (Liisa Välitalo)

29.4.-4.5.2014 Rovaniemi Aronperä 1 k p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Sakari Harju, Veikko Isomursu, Hannu Jauhiainen, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Matti Kassala, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Antti Peuna, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Päivi Väisänen, Matti Välimäki, Päivi Väisänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KIVITASKU

Levinneisyys

Kivitaskua esiintyy lähes koko Euraasiassa ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Talvehtii Afrikassa.

 

Suomessa kivitasku esiintyy koko maassa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

6.4.2016 Inari Mellanaapa (Mauri Sydänmetsä)

12.4.2011 Sodankylä Lismansilta (Osmo Hirvasvuopio)

16.4.2007 Pello Poikkihaka (Jorma V.A. Halonen)

 

Kevätmuutto

Kivitaskun kevätmuutto alkaa keskimäärin muutama päivä ennen vappua.

 

 

 

Syysmuutto

Kivitaskun syysmuutto on pääosin syyskuussa ja myöhäisin havainto on kirjattu lokakuun lopussa.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

29.10.2006 Rovaniemi Niskanperä (Urpo Heikkinen)

19.10.2014 Rovaniemi Ounasvaara (Pekka Nikander)

18.10.2001 Sodankylä Sattanen 1 tp p (Ossi Pihajoki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 851 havaintoa / 6 486 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa kivitaskun tiheys vaihtelee melko lailla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100, Utsjoki Outakoski-kirkonkylä 29.5.2017 (Risto Salovaara, Marjatta Salovaara)

40, Utsjoki Kaamasmukka 22.5.2014 (Martti Rikkonen)

30, Rovaniemi Haukitaipale 18.5.2017 (Elisa Konttaniemi, Merja Konttaniemi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Enontekiö Käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

25, Salla Värriötunturi 27.6.2013 (Teuvo Hietajärvi, Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa, Arto Komulainen, Piritta Seipäjärvi)

25, Enontekiö Kilpisjärvi 1.-3.7.2016 (Touko Torppa)

25, Muonio Pallas-Ylläs 21.7.2016 (Kimmo Olkio, Jouko Olkio, Pekka Sundell)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

30, Enontekiö Ropi-Bizeoaivi 6.8.2007 (Juho Könönen, Lauri Mäkelä)

27, Utsjoki retkeilyreitti 17.-22.8.2011 (Milka Keihäs)

 


NUNNATASKU

Levinneisyys

Pesii Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa, talvehtii Itä-Afrikassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty marraskuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

 

LLY:n alueen havainto

12.-20.11.2011 Rovaniemi Jyrhämänranta 1 p (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Juhani Jalkanen, Rauno Kalliskota, Olli-Pekka Karlin, Paula Kivilompolo, Tommi Lankila, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Esko Nevala, Paula Nevala, Pekka Peltoniemi, Vesa Perttunen, Antti Peuna, Joni Raivio, Antti Ruonakoski, Timo Sahi, Olli Sälevä, Sami Tuomela, Veikko Vasama, Hannu Jauhiainen, Lea Maalismaa, Lotta Hirvas, Teppo Peltonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


SINIRASTAS

Levinneisyys

Esiintyy Välimeren alueen ja Keski-Aasian vuoristoissa. Muuttaa osassa aluetta etelämmäksi.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty kesäkuun alussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

 

LLY:n alueen havainto

2.-3.6.1995 Kemijärvi Isokylä 1 k (Pirkka Aalto, Esko Heiskanen, Hannu Hellstén, Mika Ilari Koskinen, Kari Lindblom, Jussi Lindström, Jyrki Mäkelä, Jari Nummelin, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Marko Pohjoismäki, Martti Raekunnas, Asko Rokala, Matti Ryhtä, Frans Silvenius, Sami Tuomela, Elisa Keto, Hannu Kettunen, Mikko Huju, Paul Hellström, Satu Vuorio, Seppo Saari)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KIRJORASTAS

Levinneisyys

Pesii pääasiassa Uralin itäpuolella Siperiassa. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat Kaakkois-Aasiaan.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty syyskuun lopussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

 

LLY:n alueen havainto

29.9.2017 Ivalo Salmenranta 1 p (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


SEPELRASTAS

Levinneisyys

Pesii Länsi- ja Keski-Euroopan vuorisoissa ja Skandinaviassa. Talvehtii Välimeren maissa ja Lounais-Aasiassa.

 

Suomessa sepelrastas pesii harvalukuisena Tunturi-Lapissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

8.4.2017 Inari Appislompolo (Mikko Tanhua)

13.4.2007 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

13.4.2011 Enontekiö Kilpisjärvi (Viktor Mannela)

 

Kevätmuutto

Sepelrastaan kevätmuutto alkaa keskimäärin 25. huhtikuuta.

 

 

 

Syysmuutto

Sepelrastaan syysmuutto päättyy lokakuun puolivälissä. Yksi havainto on kirjattu vielä marraskuulta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.11.2012 Sodankylä Kirkonkylä 1 k p (Paavo Penttilä)

20.10.2012 Rovaniemi Arktikum (Jukka Simula)

20.10.2014 Kolari Äkäslompolo (Teo Ylätalo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Alueellisesti hävinnyt (Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 333 havaintoa / 3 083 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

7, Rovaniemi Alakorkalo 24.-25.4.2012 (Allan Hamari, Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Petri Kemppainen, Ismo Kreivi, Esko Nevala, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Jukka Simula, Pekka Suunta, Nora Ojala, Paula Nevala ym)

7 kiert, Kittilä Maatalouskoulu 4.5.2020 (Sirkka Alasjärvi, Juhani Aro)

7, Rovaniemi Alakorkalo 8.5.2020 (Niklas Haxberg)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Enontekiö Pikku-Malla 25.6.2012 (Aki Aintila)

8, Enontekiö Mallan luonnopuisto 29.6.2017 (Aki Aintila)

7, Enontekiö Pikku-Malla 16.6.2013 (Aki Aintila)

7, Enontekiö Muotkatakka 26.6.2015 (Mika Teivonen, Paavo Harri, Jarmo T. Koistinen, Isto Virtanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Ylitornio Kuivakangas 15.10.2016 (Iiris Orre)

9, Utsjoki Ailegas 23.9.2015 (Jorma Pessa, Esko Pasanen)

6, Utsjoki Nuvvus 17.9.2015 (Pekka Peltoniemi, Ruohotie)

6, Enontekiö Kilpisjärvi 17.9.2015 (Matti Välimäki)

 


MUSTARASTAS

Levinneisyys

Mustarastasta tavataan lähes koko Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa. Istutettu Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.

 

Suomessa mustarastaan levinneisyys painottuu maan eteläosiin, mutta laji levittäytyy kohti pohjoista.

 

Fenologia

Mustarastas on muuttolintu, mutta osa talvehtii Lapissakin. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 248 havaintoa / 262 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 166 havaintoa / 2 512 yksilöä

Heinä-syyskuu: 249 havaintoa / 317 yksilöä

Loka-joulukuu: 517 havaintoa / 663 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 145 havaintoa / 3 716 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa mustarastaan esiintyminen on yleistynyt 2000-luvulla.

 

Suurimmat yksilömäärät

45 p, Pello Turtola 6.4.1980 (Mika Knuuti, Arto Raappana)

10-11, Rovaniemi Eteläranta 2.-3.10.2018 (Vesa Nivala)

8, Ylitornio Flyykärinpää 6.10.2018 (Tapani Tapio, Aira Tapio, Irja Flygare)

 


RUOSTESIIPIRASTAS

Levinneisyys

Pesii Keski-Siperiassa taigalta tundralle. Talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty marraskuun puolivälissä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

 

LLY:n alueen havainto

15.-17.11.2004 Enontekiö Hetta 1 1kv p (Pirkka Aalto, Mikko Ala-Kojola, Aappo Luukkonen, Petteri Mäkelä, Antti Pesola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


MUSTAKAULARASTAS

Levinneisyys

Pesii Siperiassa, muuttaa talveksi Etelä-Aasiaan.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty syys- ja talviaikana lokakuulta tammikuulle.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 12 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 4.9.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

14.1.1999 Sodankylä Sattanen 1 p (paikalliset)

10.-18.1.2003 Ranua kk 1 p (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Tuomo Jaakkonen, Juhani Karvonen, Aappo Luukkonen, Reijo Pantsar, Antti Pesola, Jukka Piirainen, Petri Piisilä, Ville Suorsa, Tapani Tapio)

29.10.2010 Sodnkylä keskusta 1 k (Lauri Sassali)

26.11.2010-21.3.2011 Pello Yliranta 1 k ad p (Ari Aalto, Micha Fager, Jorma V.A. Halonen, Tuomas Herva, Kalle Hiekkanen, Antti Jaako, Jukka Kivilompolo, Paula Kivilompolo, Tommi Lankila, Tuomas Lankila, Hannu Lehtimäki, Jyrki Mäkelä, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Eero Niinikoski, Aarne Ohtonen, Eemeli Peltonen, Esa Pitkänen, Joni Raivio, Kari Rissanen, Timo Sahi, Harri Santare, Ilkka Spets, Leena Sulko, Matti Sulko, Anna Sivula, Eeva Halonen, Hannu Lehtimäki, Hillevi Halonen, Jouni Satta, Maija-Liisa Pitkänen, Margit Räty, Marjatta Niemi, Merja Keränen, Mikko Lehtimäki, Pekka Peltonen, Saara Lehtimäki, Seppo Räty, Taneli Halonen, Teemu Jokisaari, Teppo Peltonen)

27.10.-2.11.2012 Ivalo Salmenranta 1 k 2kv p (Juhani Honkola, Olli Osmonen, Mikko Tanhua, Allan Hamari, Anneli Nieminen, Honkolat, Jouni Aikio, Martti Rikkonen, Mauri Sydänmetsä, Miia Helander, Olli Osmonen, Outi Rikkonen, Ritva Honkola, Tauno Jäntti)

6.11.2012 Rovaniemi Marraskoski 1 k p (Pekka Hietaniemi, Tuuli Kontio)

23.-29.10.2015 Ivalo Salmenranta 1 1kv n-puk p (Juhani Honkola, Anja Akujärvi, Jouni Aikio, Mauri Sydänmetsä, Olli Osmonen, Ritva Honkola, Vesa Juntunen)

16.-21.10.2016 Sodankylä kk 1 n 1kv p (Pekka Paarman)

4.12.2019 Inari Akujärvi 1 k 1kv p (Anja Akujärvi)

10.12.2019 Ivalo keskusta 1 n 1kv (Anja Saijets)

24.1.-9.4.2020 Ivalo Ilvestie 1 k 2kv p (Anja Akujärvi, Juhani Honkola, Vesa Juntunen, Jessica Jyränkö, Eija Kurkela, Jouni Männistö, Olli Osmonen, Martti Rikkonen, Roope Ruokonen, Jan-Erik Tanhua, Jorma Niemelä, Pentti Pyykkönen)

10.3.2020 Inari Kermikäntie 1 n ad p (Timo Rintamäki, Tarmo Mansikka-aho)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


RÄKÄTTIRASTAS

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Räkättirastas on yleinen koko Suomessa.

 

Fenologia

Räkättirastas on muuttolintu, mutta hyvinä marjavuosina talvehtii Lapissakin. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 314 havaintoa / 4 344 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 3 547 havaintoa / 29 689 yksilöä

Heinä-syyskuu: 2 184 havaintoa / 110 311 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 588 havaintoa / 64 497 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 9 095 havaintoa / 180 102 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, yksilömäärät hieman vähemmän.

 

 

Talvilintulaskentojen syyslaskennassa on usein runsaitakin määriä rakättirastaita. Kevättä kohti määrät vähenevät.

 

Linjalaskennoissa räkättirastaan tiheyden vaihtelu on suurta.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300, Ylitornio Kauliranta 25.4.2011 (Tapani Tapio)

250, Rovaniemi Niskanperä 11.5.2017 (Jukka Simula)

220, Pello Yliranta 2.5.2018 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

250, Ylitornio Meltosjärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

120, Ylitornio Rantakylä 14.7.2012 (Tapani Tapio)

70, Enontekiö Hetta-Pallas 7.10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

70, Kemijärvi keskusta 31.7.2007 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12 000, Posio Kitkajärvi 22.9.2008 (Jukka Parkkonen, Olli Lamminsalo)

3000, Ylitornio Kuivakangas 4.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

2020, Posio Kitkajärvi 26.9.2009 (Olli Lamminsalo, Mika Heikkala, Ilka Maaninka, Lintukurssilaiset)

 


LAULURASTAS

Levinneisyys

Esiintyy lähes koko Euroopassa ja laajaltai myös Aasiassa. Muuttaa talveksi Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan.

 

Laulurastas pesii yleisenä koko maassa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

7.4.2015 Utsjoki (Rane Olsen, Harri Lehtonen)

16.4.2010 Salla Haukkala (Teuvo Karkkola)

17.4.2014 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

 

Kevätmuutto

Laulurastaan kevätmuutto alkaa keskimäärin 24. huhtikuuta.

 

 

 

Syysmuutto

Laulurastaan muuttoaika on pääosin syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, mutta pari yksittäishavaintoa on tehty vielä joulukuultakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

7.12.2008 Inari Törmänen (Eija Tukki, Antti Ananin)

4.12.2014 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi, Pekka Holck, Jukka Räisänen, Juho Similä)

18.11.2014 Kemijärvi keskusta (Teuvo Hietajärvi)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 884 havaintoa / 5 595 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

25, Rovaniemi Alakorkalo 5.5.2020 (Andreas Nuspl)

25, Pello Kaaraneskoski 6.5.2020 (Tomi Rautio, Minna Kaan)

17, Kittilä Vittakumpu 10.5.2012 (Juha Takalo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

135, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

103 Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

40, Muonio Jäkälä-Saivokero 27.6.2015 (Tuomas Väyrynen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

57, Rovaniemi Aronperä 9.9.2019 (Andreas Nuspl)

43, Rovaniemi Aronperä 13.9.2019 (Andreas Nuspl)

27, Inari Mellanaapa 24.9.2017 (Sampo Laukkanen)

 


PUNAKYLKIRASTAS

Levinneisyys

Pesii pohjoisessa Euraasiassa. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.

 

Punakylkirastas on runsaslukuinen koko Suomessa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

1.-2.1.2018 Rovaniemi Ounasmetsä (Esa Huhta)

1.1.2020 Rovaniemi Valtakatu 1 p (Jukka Jokimäki)

4.1.2009 Rovaniemi Korkalovaara (Antti Aholainen)

 

Kevätmuutto

Punalkylkirastaan kevätmuutto alkaa keskimäärin 20. huhtikuuta.

 

 

 

Syysmuutto

Punakylkirastaat muuttavat pääosin syyskuun loppupuolella ja lokakuun alussa. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu vielä marraskuultakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.11.2017 Rovaniemi Ounasmetsä (Matti Välimäki)

21.-25.11.2017 Kemijärvi Särkilammentie (Teuvo Hietajärvi, Antonina Hietajärvi)

16.11.2014 Rovaniemi Ahokankaantie (Jukka Simula)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 660 havaintoa / 38 803 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa punakylkirastaan tiheys on pysytellyt sangen vakiona.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

866, Pellojärvi 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pello Jolmanpää 9.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pello Kotivainio 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pello Yliranta 29.4.2016 (Jorma V.A. Halonen)

300, Rovaniemi Alakorkalo 27.4.2019 (Andreas Nuspl)

300, Rovaniemi Niskanperä 8.5.2020 (Esko Nevala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

152, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

85, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

84, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

546, Salla Aitaselänkangas 15.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

500, Ylitornio Kuivakangas 4.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

400, Pello Turtola 4.10.1981 (Leena Viinamäki)

400, Ivalo keskusta 24.9.2016 (Olli Osmonen)

 


KULORASTAS

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euraasiassa. Talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimeren maissa.

 

Suomessa kulorastas pesii havumetsävyöhykkeen pohjoisrajalle saakka.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

24.3.2016 Pello Romakkajärvi (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen)

1.4.2016 Rovaniemi Paskis (Vesa Nivala)

5.4.2011 Pello Lankojärvi (Leena Rautio)

 

Kevätmuutto

Kulorastaan kevätmuutto alkaa keskimäärin hieman huhtikuun puolivälin jälkeen. Eniten kulorastaita havaitaan heti vapun jälkeen.

 

 

 

Syysmuutto

Kulorastaan syysmuutto ajoittuua pääosin syys-lokakuun vaihteen molemmin puolin. Viimeiset yksittäiset havainnot on kirjattu marras-joulukuulta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.12.2015 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

24.11.2000 Sodankylä kirkonkylä 1 m (PaulaK)

23.11.2017 Ranua Välttämösalmi (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 011 havaintoa / 8 371 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa kulorastaan tiheys on pieni mutta ehkä noususuuntainen.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

88, Kemijärvi Juujärvi 29.4.2012 (Pirkka Aalto)

88, Rovaniemi Apukka 4.5.2015 (Veikko Isomursu)

80, Kemijärvi Juujärvi 1.5.2012 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Sodankylä Vuotso 23.7.2009 (Tero Niskanen, Harri Koskinen)

24, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

17, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskenna (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100, Posio Kakkostenvaara 23.9.2013 (Aappo Luukkonen)

50, Inari Peskavaara 12.9.2010 (Martti Rikkonen)

40, Inari Lemmenjoen kansallispuisto 10.-11.9.2015 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen)

40, Rovaniemi Kauppijärvi 16.8.2016 (Matti Välimäki)

 


PENSASSIRKKALINTU

Levinneisyys

Pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla, talvehtii Luoteis-Afrikassa ja Intiassa.

 

Laji pesii Etelä- ja Keski-Suomessa melko harvinaisena.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty aikavälillä kesäkuun alusta elokuun alkuun.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

3.7.1999 Ylitornio Aavasaksa 1 k p Ä (Juha Rahkonen)

12.7.1999 Kolari keskustaajama 1 k p Ä (Markku Leppäjärvi)

30.7.-1.8.2003 Pello Ruuhijärvi 1 k p Ä (Ismo Korteniemi)

29.6.2011 Kemijärvi Vuostimo 1 Än (Pirkka Aalto, Timo J. Leppänen)

2.6.2013 Sodankylä Sassali 1 Än p (Antti Ruonakoski)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


VAALEAKULTARINTA

Levinneisyys

Pesii Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa, Vähä-Aasiassa ja Lähi-Idässä sekä Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Saharan eteläpuolella Afrikassa ja Arabian niemimaalla.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty lokakuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

 

LLY:n alueen havainto

8.10.2015 Rovaniemi Kirkkolampi 1 p (Jorma Salo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KULTARINTA

Levinneisyys

Esiintyy Euroopan länsiosista itään Venäjän Aasianpuoleiselle osalle. Talvehtii Afrikassa.

 

Levinneisyys keskittyy Etelä-Suomeen.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty kesä-heinäkuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 9 havaintoa / 11 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

12.6.1978 Pello Rattosjärvi 1 k p Ä  (Kari K. Koivuranta, Tapani Koivuranta)

27.6.1978 Pello Rattosjärvi 2 pariutuneet p (Jorma V.A. Halonen, Tapani Koivuranta)

9.-11.7.2007 Enontekiö Muotkajärvi 1 Ä (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

13.6.2009 Rovaniemi Pisajärvi 1 Än (Ari Aalto, Esa Aalto)

17.6.2011 Ylitornio Alinen Alposjärvi 1 k (Valpuri Niemi)

6.-10.6.2014 Rovaniemi Vitikanpää 1 Än rengastettu (Veikko Isomursu, Jukka Siltanen, Allan Hamari)

7.6.2014 Rovaniemi Vitikanpää 2 Än p (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

13.6.2014 Rovaniemi Ojanperä 1 Ä (Anssi Mäkinen)

9.6.2020 Ylitornio Jokilehto 1 k Ä (Heikki Eriksson)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 Än p, Rovaniemi Vitikanpää 7.6.2014 (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

2 pariutuneet p, Pello Rattosjärvi 12.-27.6.1978 (Jorma V.A. Halonen, Kari K. Koivuranta, Tapani Koivuranta)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


RUOKOKERTTUNEN

Levinneisyys

Pesii Euroopassa sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Tavehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

 

Suomessa ruokokerttunen esiintyy koko maassa, Lapissa harvalukuisena.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

18.5.1981 Pello Hannunranta (Jorma V.A. Halonen)

20.5.2010 Enontekiö Sotkajärvi (Petri Piisilä)

20.5.2013 Ylitornio Pakisjärvi (Antti Ruonakoski)

 

Kevätmuutto

Ruokokerttusen kevätmuutto alkaa keskimäärin touko-kesäkuun vaihteessa.

 

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.9.2017 Sodankylä Vuotso (Sampo Laukkanen)

25.9.2017 Rovaniemi Aronperä (Ismo Kreivi)

21.9.2015 Rovaniemi Aronperä (Markku Pernu)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 856 havaintoa / 1 194 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet lähes vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa ruokokerttusen tiheys on pieni ja vielä laskenut 2000-luvulla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi Kivitaipale 30.4.2011 (Ismo Kreivi)

3, Rovaniemi Koivusaari 29.5.2013 (Leena Muotka)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Rovaniemi Ounasjokisuisto 11.6.2017 (Jorma Salo)

11, Enontekiö Pöyrisjärvi 24.6.1999 (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Aappo Luukkonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9, Rovaniemi Aronperä 14.8.2009 (Veikko Isomursu)

6, Rovaniemi Ounasjokisuisto 7.8.2009 (Anssi Mäkinen)

6, Rovaniemi Aronperä 18.8.2010 (Veikko Isomursu, Jukka Jokimäki)

 


VIITAKERTTUNEN

Levinneisyys

Pesii Itä-Euroopassa ja lauhkean ilmaston Aasiassa. Talvehtii Intiassa ja Sri Lankassa.

 

Pesintäalueet Suomessa keskittyvät etelä- ja keskiosiin maata.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.5.-8.7.2013 Rovaniemi Niskanperä 1 Än p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Jukka Jokimäki, Eero Kaivola, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Kaarina Niska, Mari Kumpula)

1.6.2013 Pellojärvi Hannunranta 1 ä Ä (Ilkka Spets)

2.6.1999 Sodankylä Riipi 1 k p Ä (Jan-Erik Bruun)

2.-5.6.2013 Rovaniemi SAarenkylä 1 k ä (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Allan Hamari, Anssi Mäkinen, Ilkka Rautio, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

2.-24.6.2016 Ranua Saukkojärvi 1 k (Vesa Vaarama, Paula Korteniemi)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

3.7.2019 Kemijärvi Imposenniemi 1 Ä (Pirkka Aalto)

27.6.-3.7.2001 Rovaniemi Metla 1 Ä (Jukka Jokimäki, Timo Helle, Vesa Nivala)

27.-28.6.2016 Kemijärvi Juujärvi 1 Ä (Antti Peuna)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 42 havaintoa / 42 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


LUHTAKERTTUNEN

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat kesäkuulta ja elokuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

19.6.2010 Utsjoki Nuorpiniemi 1 Än (Ulla Saarnio, Antti Arve, Tapani Rahkola, Timo Salonen)

14.-28.6.2014 Rovaniemi Aronperä 1 k +1kv Än rev reng (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Mika Ilari Koskinen, Ismo Kreivi, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Antti Ruonakoski, Hillevi Halonen, Ilkka Rautio, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Veikka Aalto, Veikko Vasama, Vesa Nivala)

14.8.2018 Ivalo Mellanaapa 1 1kv rengastettu (Ina Tirri, Jessica Jyränkö, Olli Osmonen, Jan-Erik Tanhua)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


RUSORINTAKERTTU

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Etelä-Eurooppa ja Pohjois-Afrikka. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on toukokuun puolivälistä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö.

 

LLY:n alueen havainto

16.5.2009 Inari Sarmijärvi 1 k Än (Esko Sirjola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KIRJOKERTTU

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Itä-Euroopasta Keski-Aasiaan. Talvehtii Itä-Afrikassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat elo-syyskuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

29.8.2016 Rovaniemi Aronperä 1 1kv reng (Veikko Isomursu)

23.9.2016 Rovaniemi Jängislahti 1 1kv reng (Markku Pernu, Veikko Isomursu)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


HERNEKERTTU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa lounaisinta ja pohjoisinta osaa lukuunottamatta sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella, Arabian niemimaalla ja Intiassa.

 

Suomessa levinneisyysalue ulottuu Etelä-Lappiin, pohjoisempana tavataan satunnaisesti.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

3.5.2008 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Martti Ja Sara Salminen, Ilkka Spets, Teppo Peltonen)

7.5.2016 Ranua Saariharju (Tiina Saarijärvi)

7.5.2016 Ylitornio Portimojärvi (Veikko Isomursu, Ismo, Aatu Ja Topi Kreivi, Minna Luolamo, Jarmo Saarela, Olli Sälevä)

7.-9.5.2016 Kittilä Sätkenä (Mikko Joensuu)

 

Kevätmuutto

Hernekertun kevätmuutto alkaa keskimäärin toukokuun puolivälissä.

 

 

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2010 Kemijärvi Särkilammentie (Teuvo Hietajärvi)

20.9.2017 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

16.9.2011 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 810 havaintoa / 864 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa hernekerttu on satunnainen, mutta yleistynyt 2000-luvulla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Posio Lohiranta 19.5.1963 (Poropudas)

2, Pellojärvi 17.5.1986 (Jorma V.A. Halonen, Jukka-Pekka Bergman, Reijo Koivuranta)

2, Rovaniemi Paavalniemi 20.5.2007 (Antti Ruonakoski)

2, Rovaniemi Hirvasmutka 22.5.2008 (Antti Ruonakoski)

2, Savukoski Lattuna 22.5.2014 (Teuvo Hietajärvi)

2, Rovaniemi Vitikanpää 24.5.2014 (Vesa Nivala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

3, Rovaniemi Hirvasmutka 4.7.2007 (Antti Ruonakoski)

3, Rovaniemi Salmikankaat 27.6.2009 (Antti Ruonakoski)

3, Rovaniemi Koivusaari 29.6.2014 (Antti Ruonakoski)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4, Rovaniemi Aronperä 16.8.2019 rengastettu (Veikko Isomursu)

 


PENSASKERTTU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa lukuunottamatta pohjoisimpia osia ja Länsi-ja Keski-Aasiassa. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

 

Levinneisyys Suomessa ulottuu suunnilleen Oulun korkeudelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

14.5.2018 Rovaniemi Kivitaipale (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

16.5.2012 Rovaniemi Napapiiri (Mika Bäckman)

17.5.2010 Rovaniemi Muurola (Jukka Siltanen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.8.2013 Rovaniemi Paavalniemi (Juha Severinkangas)

18.7.1981 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

17.7.2015 Muonio Jerisjärvi (Ilmari Mäkisalo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 136 havaintoa / 138 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 Än p, Rovaniemi Ylikylä 2.7.2007 (Antti Ruonakoski)

2 Ä, Kemijärvi Juujärvi 2.7.2019 (Antti Peuna)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


LEHTOKERTTU

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä Aasian länsi- ja keskiosissa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

Levinneisyys ulottuu Lapin eteläosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

14.5.2016 Kolari Teurajärvi (Jari Lehti)

16.5.2012 Rovaniemi Vanttauskoski (Taneli Halonen)

19.5.2010 Pello Välikylä (Jorma V.A. Halonen, Ilkka Spets)

 

Kevätmuutto

Lentokertun kevätmuutto alkaa keskimäärin 25. toukokuuta.

 

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.10.-15.11.2017 Rovaniemi Pohjanhovi (Olli-Pekka Karlin, Jarno Luiro, Anssi Mäkinen, Vesa Perttunen, Ismo Pyhtilä, Jorma Salo, Jukka Simula, Lea Maalismaa, Marko Junttila, Rauno Kalliskota)

8.11.2010 Ivalo taajama (Jukka Parkkonen, Esko Sirjola, Jaana Pikkarainen)

4.11.2012 Sodankylä kirkonkylä 1 ad p (Pekka ja Raija Paarman)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 153 havaintoa / 1 271 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet likimain vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa lehtokertun tiheys on pieni.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Rovaniemi Koivusaari 28.5.2013 (Veikko Isomursu)

2, Rovaniemi Vitikanpää 30.5.2013 (Anssi Mäkinen, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Rovaniemi Sahanperä 22.6.2010 (Anssi Mäkinen)

5, Kemijärvi Kelloniementie 11.7.2007 (Pirkka Aalto)

5, Rovaniemi Ylikylä 22.6.2010 (Anssi Mäkinen)

5, Rovaniemi Sahanperä 16.7.2010 (Anssi Mäkinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4, Pello jätevedenpuhdistamo 25.8.2013 (Timo Valkonen)

3, Rovaniemi Aronperä 20.8.2009 rengastettu (Veikko Isomursu)

3, Rovaniemi Aronperä 1.8.2012 rengastettu (Veikko Isomursu)

3, Rovaniemi Aronperä 6.8.2016 rengastettu (Veikko Isomursu)

 


MUSTAPÄÄKERTTU

Levinneisyys

Pesii koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuunottamatta sekä Aasian läntisissä osissa. Pohjoisen ja idän kannat talvehtivat Etelä-Euroopassa ja Afrikassa.

 

Tiheimmät esiintymisalueet Etelä-Suomessa, Oulu-Pohjois-Karjala -linjan pohjoispuolella harvinainen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

2.-28.1.2007 Rovaniemi Viirinkangas (Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Paavo Sakari Laine)

2.-3.1.2015 Rovaniemi Katajaranta (Esa Huhta, Anssi Mäkinen)

3.1.2009 Rovaniemi Pöykkölä (Antti Kuulasmaa)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

21.-31.12.2006 Rovaniemi Korkalovaara (Eeva-Liisa Hirvikoski)

14.-31.12.2011 Kemijärvi Särkikangas (Timo Jaakola, Pentti Mettiäinen, Paavo Martikainen)

15.11.-31.12.2014 Rovaniemi Syväsenvaara (Eila Heikkilä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 719 havaintoa / 869 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Kemijärvi keskusta 7.1.2007 (Pirkka Aalto, Veronica Muhli)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2, Kolari Äkäslompolo 7.6.2019 (Pirkko Hietaniemi, Varpu Hietaniemi)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

6-8, Salla Liinaharju 29.10.-1.11.2009 (Ari-Antti Aska)

5, Rovaniemi Muurola 20.8.2008 (Martta Lammassaari)

5, Ivalo Salmenranta 29.10.2014 (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

 


IDÄNUUNILINTU

Levinneisyys

Itäinen Eurooppa ja Keski-Aasia pesimäalueena, talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

Pesii harvalukuisena maan eteläosissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

13.5.2018 Sodankylä Siurunmaa (Seppo Penttinen)

24.5.-6.6.2016 Rovaniemi Vaattunkiköngäs (Mika Bäckman, Olli-Pekka Karlin, Mikko Lantto, Vesa Nivala, Pekka Punnonen, Lea Maalismaa)

27.5.1977 Posio Korouoma (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Arvo Leskinen, Luontokerholaisia)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.8.2011 Posio Pienilahti (Mika Heikkala)

12.8.1983 Pelkosenniemi kk (Heikki Karhu)

24.7.1979 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 103 havaintoa / 114 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

3, Posio Korouoma 11.6.2010 (Ari Leinonen)

Kaikki muut havainnot 1-2 linnusta.

 


LAPINUUNILINTU

Levinneisyys

Pesii Fennoskandian pohjoisosissa, Pohjois-Aasiassa ja osin Alaskassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 

Suomessa harvalukuinen, esiintyy pääasiassa maan itä- ja pohjoisosissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

24.5.1979 Sodankylä Kirkonkylä (Anja Laine)

30.5.2014 Utsjoki Petsikko (Tapani Ritavuori, Eivor Ritavuori)

2.6.1982 Utsjoki Vudnejávri (Esko Aikio)

2.6.2008 Inari Petsikko (Simo Pylväs)

2.6.2012 Inari Kirkonkylä (Jouni Aikio, Martti Kosonen)

2.6.2014 Inari Saariselkä (Petri Hasunen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.9.2011 Utsjoki Tenontie (Olli Honkanen)

24.8.1980 Utsjoki Leppälä (Ari Valle)

23.8.2009 Rovaniemi Aronperä (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatio, jatkuva taantuminen). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 262 havaintoa / 315 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

8, Utsjoki Akukoski 26.-28.6.2007 (Allan Hamari)

5, Kolari Teuravuoma 25.7.1983 (Janne Lampolahti)

5, Inari Juutua 10.-11.8.1990 (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

 


HIPPIÄISUUNILINTU

Levinneisyys

Pesii Etelä-Siperiassa, Mongoliassa, Tiibetissä ja Kiinassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on kirjattu syys-lokakuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 6.9.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

12.10.2000 Sodankylä kk 1 p (Erkki Nieminen)

24.10.2006 Savukoski kk 1 p (Ulla Reinvuo)

13.9.2008 Rovaniemi Oravinlampi 1 Än (Ilkka Rautio)

13.10.2019 Rovaniemi Niemelänkangas 1 p än (Niklas Haxberg)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


TAIGAUUNILINTU

Levinneisyys

Pesii Uralin itäpuolella Aasian pohjoisosissa, talvehtii Aasian eteläosissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

25.6.2020 Kemijärvi Särkikangas 1 Än (Pirkka Aalto, Paula Kivilompolo, Petri Varjonen, Mariella Varjonen)

27.8.2019 Inari Siggavuono 1 fl ad p (Martti Rikkonen)

30.8.2014 Sodankylä Lokka Korvanen 1 kiert (Ossi Pihajoki)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2012 Rovaniemi Matkavaara 1 p än (Jukka Siltanen)

4.10.2019 Inari Iso Vuoksiselkä 2 p (Petteri Polojärvi)

3.10.2005 Sodankylä Peurasuvanto 1 kiert (Jarmo Kivilompolo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 52 havaintoa / 56 yksilöä (tilanne 6.9.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot 1-2 linnusta.

 


SIRITTÄJÄ

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa, talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

Suomen levinneisyysalue ulottuu Oulun korkeudelle saakka, pohjoisempana harvinainen. Tiira-havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eteläisimmistä kunnista eniten.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

5.5.2016 Pello Sirkkakoski (Pertti Rautio)

7.5.2008 Ranua Keskustie (Allan Hamari)

8.5.2000 Enontekiö Hetta (Pirkka Aalto)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.9.2003 Sodankylä kirkonkylä 1 kiert (Paula Kivilompol0)

4.9.2019 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Pekka Paarman)

30.8.2009 Ranua Simojärvi (Allan Hamari)

30.8.2010 Enontekiö Hietajärvi (Timo J. Leppänen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 400 havaintoa / 477 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä ja pysyneet lähestulkoon vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa sirittäjän esiintyminen on satunnaista.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4, Kemijärvi Riskinniemi 16.5.2012 (Pentti Mettiäinen)

Kaikki muut havainnot 1-2 yksilöstä.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Rovaniemi Ojanperä 29.6.1979 (Jorma V.A. Halonen, Jukka Jokimäki)

5, Posio Korouoma 27.-28.6.1985 (John Faldborg)

5, Posio Korouoma 6.6.1993 (Jyrki Mäkelä)

5, Posio Korouoma 5.-6.6.2003 (Antti Ruonakoski, Kai Takkunen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


TILTALTTI

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja osin Aasiassa. Talvehtivat Välimeren seudulla, Afrikassa ja Arabian niemimaalla.

 

Suomen levinneisyysalue ulottuu Lapin eteläosiin, pohjoisempana harvinainen.

 

Tiiran tietojen mukaan tiltaltti ehti maamme 103. lintulajiksi jo vuonna 1826 Kuopiossa. Siitä tuli vihdoin LLY:n alueen 166. laji 18.5.1972, kun Jorma Halonen kuuli tiltaltin laulua Pellon Välikylässä. Sen jälkeen tiltalttirivejä on kertynyt yli 2.160 (tilanne 10.9.2020).

Miten lajin muutto etenee meillä ja muualla? Kevään tiltalttihavainnoista on tehty koko Suomessa 7 % viimeistään 22.4. ja LLY:n alueella 3.5. mennessä. Toukokuun lopussa vuosittaisista havainnoista on alueellamme tehty 40 %. Vastaavasti 40 % loppuvuoden havainnoista on tehty 3.7. alkaen. Viimeiset 7 % riveistä alueellamme on kirjattu 16.9. tai myöhemmin, mutta koko Suomessa vasta 7.10. alkaen.

Kevätmuuttotiedot puuttuvat yhä kokonaan vuosilta 1992, 1993, 1996, 1998, 2002, 2003, 2004 ja 2005. Sitä mukaa kuin vanhojen havaintojen syöttäminen edistyy, puutteet toivottavasti poistuvat.

Ohessa tiltaltin kokonaishavaintomäärä (suluissa) sekä kevätmuuton vuosittaisten ensihavaintojen päivämääriä kunnittain. Hyväksytty fenologisesti varhainen havainto on osoitettu H-kirjaimella. Toukokuun loppua myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole mukana.

Luettelon loppuun on lisätty ko. kunnan ensimmäinen Tiiraan kirjattu tiltalttihavainto järjestysnumeroineen.

Enontekiö (61) 4.5.2001, 26.4.2008, 4.5.2009, 8.5.2010, 24.4.2011, 11.5.2012, 11.5.2014, 2.5.2015, 25.5.2016, 28.5.2019; ensihavainto Tiirassa 27.7.2000 [176].

Inari (200) 3.5.1987, 19.4.1990, 28.5.1991, 4.5.1997, 21.4.1999, 11.5.2006, 27.5.2007, 23.5.2008, 23.5.2009, 17.4.2010, 24.4.2011, 11.5.2012, 23.4.2013, 27.4.2014, 4.5.2015, 23.4.2016, 24.5.2017, 18.5.2018, 23.4.2019, 10.5.2020; ensihavainto Tiirassa 3.5.1987 [166].

Kemijärvi (79) 30.4.1977, 13.5.2007, 1.5.2008, 21.5.2012, 3.4.2013, 12.5.2014, 12.5.2015, 16.5.2016, 20.5.2017, 10.5.2018, 26.4.2019, 27.4.2020; ensihavainto Tiirassa 30.4.1977 [24].

Kittilä (28 29.4.2011, 8.5.2012, 26.5.2013, 25.5.2018, 22.4.2019, 26.5.2020; ensihavainto Tiirassa 27.6.1983 [161].

Kolari (32) 30.5.1974, 18.5.1980, 17.5.1982, 28.5.2010, 2.5.2013, 7.5.2016, 27.4.2018, 28.4.2019, 24.5.2020; ensihavainto kunnassa 30.5.1974 [98].

Muonio (31) 12.5.2009, 25.4.2011, 28.4.2018, 9.5.2019, 18.5.2020; ensihavainto Tiirassa 19.6.2006 [168].

Pelkosenniemi (11) 25.5.2000, 3.5.2009, 19.5.2014, 7.5.2016, 14.5.2019; ensihavainto Tiirassa 25.5.2000 [123].

Pello (469) 18.5.1972, 26.5.1973, 10.5.1974, 3.5.1975, 12.5.1976, 6.5.1977, 20.5.1978, 3.5.1979, 5.5.1980, 9.5.1981, 6.5.1982, 24.4.1983, 30.4.1984, 10.5.1985, 4.5.1986, 9.5.1987 10.5.2007, 29.4.2008, 26.4.2009, 6.5.2010, 12.5.2011, 10.5.2012, 27.4.2013, 28.4.2014, 6.5.2015, 28.4.2016, 6.5.2017, 16.4.2018, 29.4.2019, 23.4.2020; ensihavainto Tiirassa 18.5.1972 [90].

Posio (35) 16.5.2009, 8.5.2015, 31.5.2018, 23.4.2019, 5.5.2020; ensihavainto Tiirassa 15.6.1975 [63].

Ranua (14) 10.5.1979, 29.4.2016, 25.5.2017, 17.4.2018, 30.4.2019; ensihavainto Tiirassa 10.5.1979 [63].

Rovaniemi (798) 10.5.1976, 12.5.1979, 14.5.1984, 6.5.1988, 5.5.2006, 22.4.2007, 29.4.2008, 28.4.2009, 18.4.2010, 15.5.2011, 13.5.2012, 26.4.2013, 20.4.2014, 10.5.2015, 29.4.2016, 13.5.2017, H 31.3.2018, 7.4.2019, 1.5.2020; ensihavainto Tiirassa 10.5.1976 [115].

Salla (29) 19.5.1975, 14.5.1978, 26.5.1979, 21.5.2007, 22.5.2010, 20.5.2013, 18.4.2018, 13.5.2020; ensihavainto Tiirassa 19.5.1975 [83].

Savukoski (7) 23.4.2014; ensihavainto Tiirassa 15.6.2007 [151].

Sodankylä (21) 25.5.1979, 20.5.2009, 29.5.2013, 31.5.2015, 29.5.2016, 29.5.2018, 7.5.2020 ensihavainto Tiirassa 25.5.1979 [130].

Utsjoki (76) 30.5.1980, 29.4.1989, 28.4.1994, 25.5.1995, 6.5.2006, 3.5.2008, 25.4.2011, 13.5.2013, 8.5.2014, 18.4.2018, 19.5.2019, 4.5.2020; ensihavainto Tiirassa 14.6.1977 [105].

Ylitornio (271) 2.5.1975, 6.5.2006, 9.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 16.5.2012, 27.4.2013, 21.4.2014,  1.5.2015, 1.5.2016, 18.5.2017, 14.4.2018, 30.4.2019, 13.5.2020; ensihavainto Tiirassa 2.5.1975 [64].

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.2018 Rovaniemi Vikajärvi (Sari Koski)

3.4.2013 Kemijärvi Riskinniemi (Pentti Mettiäinen)

7.4.2019 Rovaniemi Leive (Eeva Pyhtilä)

 

Kevätmuutto

Tiltaltin kevätmuutto alkaa keskimäärin  hieman ennen vappua.

 

 

 

Syysmuutto

Tiltaltin syysmuutto tapahtuu pitkälti syyskuussa. Lokakuun puolivälin jälkeen on vain yksittäisiä havaintoja, viimeiset marraskuun alusta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.11.2016 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

5.11.2010 Kittilä Venesuvanto (Tuija ja Tapio Seppälä)

4.11.2016 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 112 havaintoa / 2 361 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa tiltaltin esiintyminen on satunnaista.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi Vanttauskoski 30.5.2020 (Anssi Mäkinen)

4, Rovaniemi Vanttauskoski 10.5.-20.6.2015 (Anssi Mäkinen)

4, Ranua Jäteasema 17.4.2018 (Kari-Pekka Hiltunen)

4, Rovaniemi Kaihuanvaara 17.5.2018 (Erkki Nieminen, Inkeri Nieminen)

4, Muonio Vatikuru 27.5.2018 (Arto Lehtinen, Simo Viinikkala)

4, Rovaniemi Puurosenranta 18.5.2019 (Anssi Mäkinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

5, Muonio Jerisjärvi 19.6.2006 (Miika Halonen, Soile Kaataja, Jarno Halonen, Erja Halonen, Jukka-Pekka Halonen)

5, Rovaniemi Puurosenranta 6.6.2015 (Vesa Nivala)

5,Rovaniemi Vanttauskoski 14.6.2017 (Anssi Mäkinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Ranua Takajärvi 25.8.2017 (Kari-Pekka Hiltunen)

4-5, Rovaniemi Aronperä 7.-9.9.2019 (Andreas Nuspl, Veikko Isomursu)

 


PAJULINTU

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä Aasiassa. Talvehtii Etelä-Afrikassa.

 

Pajulintu pesii koko Suomessa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2012 Rovaniemi Lapinrinne (Ritva Mäkinen, Oiva Mäkinen)

22.4.1999 Utsjoki Gorretat (Esko Aikio)

27.4.2016 Rovaniemi Niskanperä (Jukka Soppela)

 

Kevätmuutto

Pajulinnun kevätmuutto alkaa keskimäärin 5. toukokuuta.

 

 

 

Syysmuutto

Pajulintu muuttaa pääosin elo-syyskuun vaihteessa. Viimeiset yksittäiset kirjaukset on tehty lokakuun puolivälin tietämissä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

19.10.2018 Inari Mellanaapa (Olli Osmonen, Juhani Honkola)

14.10.2000 Sodankylä kirkonkylä 1 p (JukkaK)

14.10.2018 Inari Lusmaniemi (Jouni Aikio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 561 havaintoa / 22 747 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa pajulintu on runsaslukuinen.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60, Inari Porttikaltiontie 24.5.2012 (Jan-Erik Tanhua)

50, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

40, Rovaniemi Viirinkylä 25.5.1975 (Tuomo Ollila)

40, Pellojärvi 22.5.1981 (Jorma V.A. Halonen)

40, Pelkosenniemi Latvavaara 22.5.2014 (Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

386, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

342, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

195, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120, Utsjoki Pulmankijärvi 31.7.-6.8.2013 (Teemu Lehtiniemi)

81, Rovaniemi Aronperä 7.8.2013 rengastettu (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi)

81, Rovaniemi Aronperä 6.8.2014 rengastettu (Veikko Isomursu)

 


HIPPIÄINEN

Levinneisyys

Esiintymisalue Euroopassa ja osassa Aasiaa. Osittaismuuttaja, Suomen pesijöistä osa muuttaa Länsi- ja Keski-Eurooppaan.

 

Hippiäisen levinneisyys ulottuu Keski-Lappiin.

 

Fenologia

Hippiäinen on osittaismuuttaja. Osa kannasta talvehtii Lapissakin. Havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 104 havaintoa / 163 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 752 havaintoa / 1 066 yksilöä

Heinä-syyskuu: 420 havaintoa / 988 yksilöä

Loka-joulukuu: 293 havaintoa / 550 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 471 havaintoa / 2 538 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 

 

Linjalaskennoissa hippiäisen tiheys on pieni.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

7, Rovaniemi Ounasvaara 28.5.2007 (Antti Ruonakoski)

5, Rovaniemi Povarivaara 22.5.2007 (Antti Ruonakoski)

5, Rovaniemi Hautapäänoja 23.5.2018 (Antti Ruonakoski)

5, Rovaniemi Porokatu 16.2.2009 (Ismo Kreivi)

5, Posio Korouoma 30.5.2011 (Pauliina Moilanen, Kuusamon Nilon Koulun Oppilaita)

5, Rovaniemi Asemieskatu 26.2.2015 (Jukka Jokimäki)

5, Pello Salmilompolo 16.4.2019 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

5, Rovaniemi Vaattunkiköngäs 19.4.2019 (Antti Keränen, Marko Junttila)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

10, Posio Korouoma 5.6.1993 (Jyrki Mäkelä)

10, Rovaniemi Kaihuanvaara 24.6.2017 rengastettu (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Posio Korouoma 20.10.2008 (Raimo Holappa)

15, Rovaniemi Ounasvaara 11.9.2008 (Antti Ruonakoski)

13, Savukoski Pommituskukkulat 28.8.2014 (Teuvo Hietajärvi)

 


HARMAASIEPPO

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä osittain Aasiassa sekä Pohjois-Afrikassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

 

Suomessa harmaasieppoa tavataan koko maassa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

10.5.1981 Pello Isoranta (Kari K. Koivuranta)

11.5.2012 Rovaniemi Kuolakangas (Hannu Jauhiainen)

11.5.2013 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi)

11.5.2018 Rovaniemi Sukulanrakka (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

11.5.2018 Ranua Ahvenniemi (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

 

Kevätmuutto

Harmaasiepon kevätmuutto käynnistyy tyypillisesti toukokuun puolivälissä.

 

 

 

Syysmuutto

Harmaasieppo muuttaa pääosin elokuulla. Vielä syyskuun alkupäivinä on jonkin verran kirjattuja havaintoja ja viimeiset yksittäiset havainnot on tehty lokakuun alussa.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.10.2017 Rovaniemi Niemelänkangas (Niklas Haxberg)

3.10.2006 Sodankylä keskusta (Paula Kivilompolo)

3.10.2009 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto, Veikka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 629 havaintoa / 2 949 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet lähes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa harmaasiepon tiheys on ollut tasainen nelisenkymmentä vuotta.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Rovaniemi Jaarankankaat 28.5.2014 (Jukka Siltanen)

5, Kittilä kirkonkylä 26.5.1979 (Hannu Salminen)

5, Pellojärvi 24.5.1984 (Jorma V.A. Halonen)

5, Kolari Pahkavuoma 30.5.1986 (Jorma V.A. Halonen, kymppiluokkalaisia)

5, Rovaniemi Auttinköngäs 30.5.2016 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

35, Inari Lemmenjoen kansallispuisto 4.6.2016 (Olli Osmonen, Arto Saikkonen)

25, Kolari Porovuoma 31.7.1983 (Jorma V.A. Halonen)

24, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

25, Muonio Pallastunturi 8.9.2009 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson)

20, Pello Kuusilahdenvaara 4.8.1977 (Jorma V.A. Halonen)

17, Rovaniemi Vaattunkiköngäs 4.8.2019 (Andreas Nuspl)

 


PIKKUSIEPPO

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Itä-Euroopassa, Siperiassa ja Kaukaasiassa. Talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa pikkusieppo on harvinainen, pesii lähinnä etelä- ja kaakkoisosissa maata.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

13.5.2020 Pello Kiuruniemi 1 (Maija Kraft)

15.-19.5.2018 Rovaniemi Hautapäänkuru 1 k ad Än p (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Anette Simola)

16.5.2018 Rovaniemi Vaattunki 1 k Ä (Niklas Haxberg)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.8.2018 Rovaniemi Rautiosaari 1 k var än p (Jukka Jokimäki)

27.-28.7.2013 Sodankylä Lokka Korvanen 1 juv p än (Ossi Pihajoki)

19.7.2019 Kemijärvi Oinas 1 k 2kv Än p (Panu Hämäläinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 60 havaintoa / 66 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2, Salla Oulanka 14.6.1988 (Jyrki Mäkelä)

2, Posio Korouoma 5.6.2012 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

2, Posio Korouoma 17.6.2012 (Jukka Piispanen, Katri Väänänen)

2, Posio Korouoma 18.6.2012 (Allan Hamari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Yksi havainto yksittäisestä linnusta.

 


KIRJOSIEPPO

Levinneisyys

Pesii laajalti Euroopassa ja Aasiassa Länsi-Siperiaan saakka. Talvehtii Länsi-Afrikan eteläosissa.

 

Kirjosieppo on yleinen koko Suomessa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

12.4.2011 Kolari Äkäslompolo (Varpu Hietaniemi)

14.4.2016 Salla Kotalankylä (Lea Sopanen)

16.4.2011 Enontekiö Palojoensuu (Maija-Liisa Keskitalo)

 

Kevätmuutto

Kirjosiepon kevätmuutto alkaa keskimäärin vappuna.

 

 

 

 

Syysmuutto

Kirjosieppo muuttaa elokuulla, ja viimeisetkin yksittäiset havainnot on kirjattu syys-lokakuun vaihteesta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.10.2012 Rovaniemi Napapiiri (Mika Bäckman)

25.9.2004 Rovaniemi Lapinrinne (Oiva Mäkinen)

25.9.2008 Kemijärvi Suomutunturi (Liisa Jäntti)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 175 havaintoa / 8 412 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa kirjosiepon tiheys on melko vakio viimeisten 50 vuoden aikana, lukuunottamatta vuoden 2006 piikkiä.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30, Kolari Aakenustunturi 28.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen)

25, Rovaniemi Korkalovaara 19.5.2010 (Jukka Jokimäki)

15, Rovaniemi Niskanperä 26.5.1974 (Juha Salmi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

65, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

45, Ranua Simojärvi 2.7.2019 (Pirkka Aalto)

38, Ylitornio Pessalompolo 6.6.2015 (Maija Mellajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9, Rovaniemi Aronperä 16.8.2017 rengastettu (Veikko Isomursu)

7, Rovaniemi Aronperä 8.9.2019 rengastettu (Veikko Isomursu)

 


PYRSTÖTIAINEN

Levinneisyys

Esiintyy laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

 

Suomessa pyrstötiainen on maan eteleäosien laji, syksyiset vaellukset ulottuvat myös Lappiin.

 

Fenologia

Pyrstötiainen on paikkalintu, joka vaeltaa ajoittain voimakkaasti. Lappiin vaellukset osuvat syksyllä. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina, eniten vuoden viimeisellä neljänneksellä.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 148 havaintoa / 618 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 79 havaintoa / 217 yksilöä

Heinä-syyskuu: 125 havaintoa / 983 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 078 havaintoa / 7 336 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 429 havaintoa / 9 151 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on kasvava, mutta vuosittaiset vaihtelut suuria.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

15, Rovaniemi Mäntyvaara 1.1.2011 (Jukka Jokimäki)

14, Rovaniemi neljäs hautausmaa 15.1.2020 (Minna Luolamo)

12, Ivalo Jänkkävaara 19.2.2013 (Pertti Kukkala)

12, Ivalo Salmenranta 11.3.2013 (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

12, Ivalo Hirviniemi 20.3.2013 (Mauri Sydänmetsä)

12, Ivalo Sylvenvaara 3.1.2014 (Mauri Sydänmetsä)

12, Inari kirkonkylä 13.2.2015 (Jouni Aikio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30, Utsjoki Piesjoki 27.6.2013 (Jorma Laurila)

30, Inari Tommintie 9.7.2013 (Mikko Tanhua, Miia Helander)

16, Utsjoki Mieraslompolo 20.7.2013 (Taru Suninen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

103, Posio Kitkajärvi 8.10.2008 (Olli Lamminsalo)

50, Rovaniemi Juotasjärvi 6.10.2010 (Jari Kuukasjärvi)

38, Kemijärvi keskusta 30.9.2016 (Pirkka Aalto)

 


VALKOPÄÄTIAINEN

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Itä-Euroopasta Aasiaan.

 

Suomessa valkopäätiainen on harvinaisuus.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat tammi-helmikuulta, kesäkuulta ja yksi havainto jaksolta marraskuu – huhtikuu.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

26.6.2006 Utsjoki 1 (Jani Hoffren)

28.1.-72.2007 Salla Niitselys 1 p (Pirkka Aalto, Petri Piisilä, Matti Sulko, Eeva-Liisa Vuonnala, Leo Akola, Teuvo Hietajärvi)

8.11.2014 – 6.4.2015 Kolari Kurtakko 1 p (Auvo ja Rauni Vaattovaara ym)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


SINITIAINEN

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasian länsiosissa.

 

Suomessa sinitiainen on eteläinen laji, mutta levittäytyy pohjoisemmaksi.

 

Sinitiaisesta on kirjattu Tiiraan havaintoja koko LLY:n alueelta, mutta pohjoisimmista osista selvästi harvemmin kuin etelämpää.

 

Fenologia

Sinitiainen on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 7 073 havaintoa / 18 099 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 787 havaintoa / 1 976 yksilöä

Heinä-syyskuu: 467 havaintoa / 1 378 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 385 havaintoa / 7 318 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 12 675 havaintoa / 29 636 yksilöä (tilanne 1.7.2020).

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Sinitiainen on alkanut esiintymään jatkuvammin talvilintulaskennoissa 1980-luvulta lähtien, ja esiintymistiheyden trendi on ollut siitä lähtien selkeästi kasvava.

 

Linjalaskennoissa sinitiaisen tiheys on pieni.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

59, Kittilä Kuusitie 29.1.2012 (Maire Kurtakko)

43, Kittilä Kuusitie 27.1.2013 (Maire Kurtakko)

40, Ranua Kortteenperä 29.1.2012 (Esa Pernu)

40, Kittilä Kuusitie 26.1.2020 (Maire Kurtakko)

40, Rovaniemi Muurola 26.1.2020 (Marjatta Korhonen, Markku Niemelä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

21, Kittilä Sirkka 31.7.2012 (Juha Takalo)

14, Pello Lempeä 14.6.2013 (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen)

13, Rovaniemi Viirinkylä 20.6.2011 (Viljo Ruokanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

61, Rovaniemi Aronperä 14.9.2019 (Andreas Nuspl)

33, Kemijärvi keskusta 29.12.2009 talvilintulaskenta (Pirkka Aalto)

30, Rovaniemi Aronperä 7.9.2019 (Andreas Nuspl)

 


TALITIAINEN

Levinneisyys

Esiintymisalueet koko Eurooppa sekä Aasian keski- ja eteläosat.

 

Talitiainen on yleinen koko maassa.

 

Fenologia

Talitiainen on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 12 636 havaintoa / 88 676 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 4 592 havaintoa / 13 308 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 476 havaintoa / 6 205 yksilöä

Loka-joulukuu: 5 632 havaintoa / 48 676 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 24 220 havaintoa / 156 613 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Talvilintulaskennoissa on talitiaishavaintoja kirjattu kaikkiaan 2 892. Määrän trendi on kasvava (ks graafi alla), viime vuosina yksilömäärä on ollut tasossa 40 yksilöä per laskentareitti.

 

Linjalaskennoissa talitiaisen tiheys on kasvanut 2000-luvulla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

210, Rovaniemi pohjoisen kaupunginosan talvilintulaskenta 9.1.2012 (Jukka Jokimäki)

170, Rovaniemi Asemieskatu 26.2.2015 (Jukka Jokimäki)

148, Inari Ivalo-Koppelo talvilintulaskenta 4.1.2020 (Olli Osmonen, Jessica Jyränkö, Jan-Erik Tanhua, Jorma Niemelä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

20, Posio Oiva 11.6.2016 (Toivo Baas)

17, Pellojärvi 18.7.2014 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

167, Ivalo-Koppelo 1.11.2014 talvilintulaskenta (Olli Osmonen, Esko Sirjola)

162, Ivalo-Koppelo 6.11.2015 talvilintulaskenta (Olli Osmonen, Mauri Sydänmetsä)

160, Pello Isoranta 3.11.2011 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen)

 


KUUSITIAINEN

Levinneisyys

Kuusitiainen on levinnyt koko Eurooppaan ja lähes koko Aasiaan sekä Pohjois-Afrikkaan.

 

Kuusitiainen on maan eteläosien laji, pohjoisessa harvinainen.

 

Fenologia

Kuusitiainen on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 503 havaintoa / 762 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 81 havaintoa / 92 yksilöä

Heinä-syyskuu: 47 havaintoa / 88 yksilöä

Loka-joulukuu: 365 havaintoa / 491 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 975 havaintoa / 1 405 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet lähes vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa kuusitiaisen havainnot ovat satunnaisia.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Kemijärvi Nokkaperäntie 30.1.2010 (Lea Maaninka)

8, Kittilä Kaukonen talvilintulaskenta 4.1.1964 (Jukka Yliranta)

8, Kittilä Kaukonen talvilintulaskenta 9.3.1974 (Jukka Yliranta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kaiki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

18, Salla Aitaselänkangas 15.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

6, Utsjoki Vetsikko 18.11.2006 (Jani Hoffren)

 


TÖYHTÖTIAINEN

Levinneisyys

Esiintymisalue on lähes koko Eurooppa.

 

Töyhtötiaisen esiintymisalue ulottuu eteläiseen Lappiin saakka.

 

Fenologia

Töyhtötiainen on paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 374 havaintoa / 512 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 93 havaintoa / 133 yksilöä

Heinä-syyskuu: 103 havaintoa / 139 yksilöä

Loka-joulukuu: 399 havaintoa / 593 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 955 havaintoa / 1 357 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä, mutta kasvussa.

 

 

Linjalaskennoissa töyhtötiaisen havainnot ovat satunnaisia.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

8, Pello Turtola 4.3.1979 (Leena Viinamäki)

7, Rovaniemi Ounasvaara talvilintulaskenta 4.1.1963 (Kauko Uino)

6, Ylitornio Kuivakangas 9.5.2016 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

5, Pello Kittisvaara 3.6.1981 (Jouko Piippola)

4, Rovaniemi Ounasvaara 15.6.2018 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

4, Rovaniemi Autti 17.6.2018 (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6, Rovaniemi Auttinköngäs 12.10.2013 (Juha Severinkangas, Antti Salo)

6, Rovaniemi Ounasvaaara 25.11.2019 (Titta Salonen)

5, Rovaniemi Ounasvaara 28.9.2015 (Kirsi Nikkola)

 


VIITATIAINEN

Levinneisyys

Pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Kaukoidässä. Tavataan Suomessa vuosittain, mutta ei pesi säännöllisesti. LLY:n alueella havaintoja on kirjattu seuraavista kunnista: Inari, Kemijärvi, Kolari, Pelkosenniemi, Posio ja Rovaniemi.

 

Fenologia

LLY:n alueelta ei ole kirjattu kesäaikaisia havaintoja. Talvijaksoina on kirjattu havaintoja vaeltelevista linnuista.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 4 havaintoa / 4 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 0 havaintoa / 0 yksilöä

Heinä-syyskuu: 0 havaintoa / 0 yksilöä

Loka-joulukuu: 9 havaintoa / 11 yksilöä

 

Yhden havainnon ajanjakso jatkuu vuoden vaihteen yli, siksi yhteislukumäärä neljännesvuosittain kirjatuissa havainnoissa on yhden suurempi kuin kokonaishavaintomäärä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 12 havaintoa / 14 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

3, Ivalo Metsätie 31.12.2010 (Vesa Luhta)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


HÖMÖTIAINEN

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa.

 

Hömötiaisen esiintymisalue ulottuu koko maahan. Pohjois-Lapissa esiintyminen on laikuttaista.

 

Fenologia

Hömötiainen on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 8 296 havaintoa / 25 453 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 844 havaintoa / 3 125 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 131 havaintoa / 3 289 yksilöä

Loka-joulukuu: 4 296 havaintoa / 13 733 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 15 542 havaintoa / 45 488 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskennoissa hömötiaisen määrä on viime vuosina ollut luokkaa 3-6 yksilöä laskentareittiä kohti. Pitkällä aikavälillä 1980-luvulta lähtien tiheys laskennoissa on aleneva.

 

Linjalaskennoissa hömötiaisen tiheys on pienehkö.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

46, Ranua Kortteenperä 30.1.2011 (Esa Pernu)

43, Savukoski 26.1.2014 (Salli Niemelä)

35, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1980 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

35, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1983 (Joma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

31, Kittilä Kenttälä 21.7.2014 (Juha Takalo)

30, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

20, Kittilä Rautusjärvi 11.7.2006 (Esko Pasanen, Jorma Pessa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

68, Pello Isoranta 6.11.1982 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

49, Pello Isoranta 8.11.1981 talvinlintulaskenta (Jorma V.A. Halonen ym)

48, Pello Isoranta 18.11.1984 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen)

 


LAPINTIAINEN

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Skandinaviasta Aasian yli Alaskaan.

 

Suomessa lapintiainen esiintyy maan pohjoisosissa.

 

Fenologia

Lapintiainen on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 161 havaintoa / 13 537 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 340 havaintoa / 4 348 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 709 havaintoa / 4 985 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 262 havaintoa / 8 487 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 12 443 havaintoa / 31 261 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 

Talvilintulaskennoissa lapintiashavaintojen määrän trendi on pitkällä aikavälillä laskeva.

 

Linjalaskennoissa lapintiaisen tiheys on pieni.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

38, Enontekiö Nunnanen 19.1.2011 (Mervi Ikonen)

30, Rovaniemi ampumaleiri 21.-26.2.1992 (Toni Eskelin)

25, Enontekiö Pyhäkero 24.3.1997 (Janne Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32, Inari Hammastunturin erämaa 24.-28.7.2011 (Ilkka Kuvaja, Matti Aivila)

20, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

20, Muonio Keimiötunturi 9.7.2010 (Olli Salminen, Rauha Salminen)

20, Kemijärvi Ailangantunturi 4.7.2011 (Ville Suorsa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

40, Savukoski Maskaselkä-Nuorttijoki 20km matka 1.9.2018 (Teuvo Hietajärvi)

39, Savukoski Sokliaava 21 km matka 2.9.2018 (Teuvo Hietajärvi)

27, Inari Menesjärvi 4.9.1992 (Jouni Aikio)

 


PÄHKINÄNAKKELI

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa sekä pienallä alueella Pohjois-Afrikassa.

 

Suomessa pähkinähakkeli on vaelluslintu, ja vaellusten jälkeisenä kesänä löytyy pesintöjä. Tiiraan kirjatut havainnot jakaantuvat laajalti LLY:n alueelle. Tiheimmin havaintoja on kirjattu alueen etelä- ja länsiosissa.

 

Fenologia

Suurin osa LLY:n alueen havainnoista on tehty vuoden ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana. Kesäaikaisia havaintoja on vähän.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 196 havaintoa / 218 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 50 havaintoa / 83 yksilöä

Heinä-syyskuu: 27 havaintoa / 33 yksilöä

Loka-joulukuu: 321 havaintoa / 378 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 521 havaintoa / 622 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä ja vuosittainen vaihtelu suurta.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Pello Orajärvi 15.10.1976-28.4.1977 (Elli Ylitalo)

3, Pello Yliranta 12.3.1977 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

7, Ranua Näskäjärvi 30.6.1997 (paikalliset mökkiläiset)

7, Rovaniemi Ala-Nampa 23.6.1998 (Jorma V.A. Halonen)

6, Ranua Näskäjärvi 29.6.1996 (paikalliset mökkiläiset)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Pello Orajärvi 15.10.1976-28.4.1977 (Elli Ylitalo)

4, Rovaniemi Petäjäskoski 10.-31.10.1976 (Annikki Koivusaari, paikalliset)

4, Pello Juoksenki 10.-13.11.1976 (Tero Mård)

 


PUUKIIPIJÄ

Levinneisyys

Laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

 

Yhtenäinen levinneisyysalue Suomessa ulottuu Etelä-Lappiin, pohjoisempana pesintä on satunnaista. LLY:n alueella Tiiraan on kirjattu havaintoja Enontekiö-Inari tasalle saakka, selvästi tiheimmin alueen eteläosissa.

 

Fenologia

Puukiipijä on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 698 havaintoa / 785 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 322 havaintoa / 456 yksilöä

Heinä-syyskuu: 321 havaintoa / 396 yksilöä

Loka-joulukuu: 847 havaintoa / 920 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 174 havaintoa / 2 540 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet likimain vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa puukiipijä on alkanut näkyä lähinnä 2000-luvulla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4, Rovaniemi Louevaara 29.5.2007 (Antti Ruonakoski)

4, Rovaniemi Ounasrinne 20.2.2015 (Matti Välimäki)

4, Ranua Hyyhelö 12.3.2018 (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

7, Posio Korouoma 8.6.2019 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Jouko Kärkkäinen)

6, Posio Livojärvi 12.7.2007 (Helena Rönkä, Risto Rönkä)

6, Pello Lankojärvi 8.6.2009 (Ari Aalto)

6, Salla Kuntasjoki 14.6.2013 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10, Posio Korouoma 8.9.2013 (Allan Hamari)

10, Posio Korouoma 1.10.2013 (Allan Hamari, Antti Ruonakoski)

6, Salla Karhunkierros 22.-23.8.2013 (Mikko Niemi)

 


KUHANKEITTÄJÄ

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtimisalueet trooppisessa Afrikassa.

 

Suomessa kuhankeittäjä pesiin maan kaakkoisosissa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat touko-heinäkuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

1.7.1994 Sodankylä Lokka 1 Ä (Toni Eskelin, Jorma Pessa)

26.5.-1.6.2003 Salla Salmivaara 1 k p Ä (Antero Aunola)

9.-10.6.2009 Ranua Kuhajärvi 1 Ä p (Allan Hamari, Olli Näyhä, Antti Ruonakoski, Teija Alaluusua)

1.6.2018 Kolari Kesänginkeidas 1 p (Maija-Leena Setälä)

29.6.-1.7.2018 Rovaniemi Viirinkylä 1 k Än (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Viljo Ruokanen, Leena Ruokanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


PIKKULEPINKÄINEN

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtii trooppisessa Itä-Afrikassa.

 

Suomessa pikkulepinkäinen pesii maan eteläpuoliskossa. LLY:n alueella havaintoja on kirjattu Enontekiö – Salla -linjan lounaispuolelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

1.5.2012 Rovaniemi Niskanperä 1 (Jaakko Kauppinen, Riitta Saarinen)

6.5.2015 Kolari Äkäslompolo 1 (Vesa Kaulanen)

10.5.2018 Rovaniemi Hyötyjäteasema 1 n ad p (Marja Eronen, Anssi Mäkinen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.11.2008 Rovaniemi Arktikum 1 1kv p (Rauno Kalliskota)

6.-29.10.1999 Sodankylä keskusta 1 1kv p (Pekka Paarman, Heikki Karhu, Ossi Pihajoki, Janne Aalto, Jukka Hauru ym)

15.-16.10.2014 Pello Nivanpää 1 n-puk p (Keijo Vuorinen, Tapio Välimaa, Vesa Joona, Vilho Rauhala)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 66 havaintoa / 73 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

5, Posio Tolva 8.8.1986 (Hannu Hautala)

Muut havainnot 1-2 linnusta.

 


MUSTAOTSALEPINKÄINEN

Levinneisyys

Pesii Kaakkois-Euroopassaj ja Etu-Aasiassa, talvhetii Etelä-Afrikassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat huhti-toukokuun vaihteesta ja elokuun lopulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kolme havaintoa.

 

Havainnot ARK:n kirjanpidossa

30.8.1980 Rovaniemi Niskanperä

27.8.2001 Enontekiö Leppäjärvi

26.4.–8.5.2005 Savukoski Kivitsokka

 


ISOLEPINKÄINEN

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii pesimäalueen eteläosissa tai sen eteläpuolella.

 

Suomessa isolepinkäinen pesii harvalukuisena koko maassa etelärannikkoa ja saaristoa lukuun ottamatta. Tiiraan kirjatut havainnot jakaantuvat tasaisesti koko LLY:n alueelle.

 

Fenologia

Isolepinkäinen on pääosin muuttolintu, mutta talvehtii toisinaan Lapissakin.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 123 havaintoa / 127 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 073 havaintoa / 2 285 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 504 havaintoa / 396 yksilöä

Loka-joulukuu: 183 havaintoa / 191 yksilöä

 

Kevätmuutto

Isolepinkäisen kevätmuutto alkaa tyypillisesti huhtikuun alkupuoliskolla.

 

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 879 havaintoa / 3 876 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa isolepinkäisen tiheys on pienehkö mutta vakaa.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

12, Utsjoki Cuoggá 12.5.1996 (Esko Aikio)

6, Pellojärvi 6.5.2017 (Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Pekka Salminen)

5, Ranua Kaitavirta 23.4.2012 (Tuomo Kiminki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Salla Vilma 11.7.2011 (Petri Piisilä)

10, Savukoski Pihtijoki 18.6.2011 (Petri Piisilä)

9, Pello Oranki 7.6.1974 (Jorma V.A. Halonen, Juhani Kivilompolo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6, Utsjoki Nuorgam 2.8.2007 (Petteri Mäkelä, Marko Dahlman, Matti Mäkelä, Matleena Mäkelä)

6, Inari Mellanaapa 7.8.2013 (Olli Osmonen)

6, Inari Mellanaapa 16.-17.9.2015 (Olli Osmonen, Mauri Sydänmetsä, Juhani Honkola)

6, Inari Mellanaapa 31.8.2018 (Jari Laitasalo, Sampo Laukkanen)

 


NÄRHI

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa suurimman osan Eurooppaa, laajan alueen Aasiasta sekä osia myös Luoteis-Afrikasta.

 

Suomessa närhen levinneisyys ulottuu yhtenäisenä etelärannikolta Etelä-Lappiin, pohjoisempana lajia tavataan harvalukuisena paikoittain.

 

Fenologia

Närhi on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 4 819 havaintoa / 9 348 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 817 havaintoa / 1 356 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 141 havaintoa / 2 364 yksilöä

Loka-joulukuu: 4 477 havaintoa / 9 621 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 11 230 havaintoa / 22 625 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskennoissa on närhien määrässä havaittavissa lievää nousua.

 

Linjalaskennoissa närhi on alkanut esiintyä säännöllisesti 2000-luvulla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

13, Enontekiö Hetta 20.1.1992 (Marjatta Palismaa)

12, Ylitornio Portimo 27.4.2014 (Jarmo Saarela)

12, Ylitornio Pikku-Leukumaantie 27.1.2018 (Annikki Niska)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

7, Salla Hanhikangas 10.7.2009 (Raimo Mikkonen)

7, Ylitornio Tiskiniva 9.7.2010 (Ismo Kreivi, Topi Kreivi, Heta Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

30, Rovaniemi Alakorkalo 26.9.2013 (Hans Mattus)

21, Rovaniemi Paavalniemi 7.10.2012 (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa)

21, Rovaniemi Paavalniemi 25.9.2015 (Jukka Simula)

 


KUUKKELI

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Pohjois-Euroopasta läpi Aasian.

 

Suomessa kuukkelin pääasiallinen levinneisyysalue on maan pohjoisella osalla, etelämpänä se pesii harvalukuisena paikoitellen.

 

Fenologia

Kuukkeli on paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 194 havaintoa / 14 929 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 863 havaintoa / 6 749 yksilöä

Heinä-syyskuu: 3 676 havaintoa / 10 532 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 891 havaintoa / 10 994 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 15 585 havaintoa / 43 074 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hiemen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskentojen kuukkelimäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä hienoisessa laskussa, mutta viime vuosien trendi on nouseva.

 

Linjalaskennoissa kuukkelin tiheys on pysynyt karkeasti samalla tasolla 1980-luvulta lähtien.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

23 p, Kolari Äkäslompolo 14.3.2020 (Pekka Peltoniemi)

22 p, Kolari Äkäslompolo 24.3.2020 (Pekka Peltoniemi)

20, Kolari Äkäslompolo 7.1.2019 (Pekka Peltoniemi)

20, Kolari Äkäslompolo 6.3.2019 (Pekka Leskelä, Pekka Peltoniemi)

20, Inari Nangujärvi 11.4.-2.5.2020 (Lahja Toivanen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25, Inari Hammastunturin erämaa 24.-28.7.2011 vaellus (Ilkka Kuvaja, Matti Aivila)

14, Sodankylä Pomokaira 18.6.2008 (Ari Aalto)

11, Inari Kuttura 10.6.2011 (Jukka Koivisto, Pekka Malmi)

11, Savukoski Naltiotunturi (Veli-Pekka Viklund, Kari Helin)

 

Syksy (elo-joulukuu)

25, Inari Vaskojoki 14.9.2010 (Martti Rikkonen)

25, Inari Kaamanen 1.10.2010 (Jarmo Lehtonen, Kari Aromäki, Mauno Niskanen)

20, Kittilä Tiukulehto 12.10.2015 (Pekka Sarvela)

20, Kolari Äkäslompolo 20.12.2018 (Pekka Peltoniemi)

 


HARAKKA

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan ja suuren osan Aasia sekä Luoteis-Afrikan.

 

Suomessa harakka on yleinen koko maassa pesivä paikkalintu.

 

Fenologia

Harakka on paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 7947 havaintoa / 26 711 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 574 havaintoa / 5 893 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 234 havaintoa / 3 418 yksilöä

Loka-joulukuu: 4 021 havaintoa / 13 762 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 15 767 havaintoa / 49 752 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskentojen havaintomäärät ovat harakan osalta säilyneet kohtuullisen tasaisina, 10-20 yksilöä laskentaa kohti.

 

Linjalaskennoissa harakan tiheys on pienehkö.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

95, Rovaniemi Lampelankatu 16.1.2017 (Antti Keränen)

94, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1981 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

87, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1985 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

22, Ylitornio Portimo 22.7.2014 (Jarmo Saarela)

15, Savukoski Kuosku 15.6.2008 (Jyrki Pynnönen, Juha Honkala)

15, Kittilä Alakittilä 10.6.2012 (Paula Lehtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

108, Pello Isoranta 6.11.1982 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

90, Posio kaatopaikka 2.11.2002 (Jyrki Mäkelä)

89, Pello Isoranta 9.11.1980 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 


PÄHKINÄHAKKI

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa osia Euroopasta ja laajoja alueita Aasiasta.

 

Suomessa pähkinähakin pesimäalueet sijoittuvat pääasiassa Lounais- ja Etelä-Suomeen. LLY:n alueella havaintoja on kirjattu Enontekiölle ja Tenojokivarteen saakka, tiheimmin alueen lounaisosissa.

 

Fenologia

Lappi on pähkinähakille pääosin syksyinen vaelluskohde, mutta osa pesii ja talvehtii. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 520 havaintoa / 950 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 127 havaintoa / 168 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 539 havaintoa / 2 420 yksilöä

Loka-joulukuu: 893 havaintoa / 1 350 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 050 havaintoa / 4 844 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

11, Pello Hellandintie 16.3.2019 (Hannu Lehtimäki)

7, Rovaniemi Ounasvaara 12.1.2013 (Vesa Perttunen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6-7, Rovaniemi Hallituskatu 13.-18.7.2013 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson, Vesa Perttunen)

6, Rovaniemi Lääninhallituksen piha 18.7.2010 (Juhani Jalkanen, Vesa Perttunen, Rauno Kalliskota)

6, Rovaniemi II hautausmaa 11.7.2013 (Ismo Kreivi)

6, Ylitornio Kainuunkylä 27.7.-208.2015 (Milja Mustajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12, Rovaniemi Rautatieasema 9.9.2012 (Ismo Kreivi, Markku Pernu)

11, Rovaniemi Kirkonjyrhämä 21.9.2008 (Anssi Mäkinen)

11, Rovaniemi Linja-autoasema 5.9.2012 (Ismo Kreivi)

 


NAAKKA

Levinneisyys

Lähes koko Eurooppa ja osia Aasiasta.

 

Suomessa naakka on ollut lounais- ja eteläosien laji, mutta viime vuosikymmenten aikana laji on voimakkaasti laajentunut maan keskiosiin ja pohjoisemmaksikin. Tiira-havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, etelä- ja länsiosilta eniten.

 

Fenologia

Naakka on osittaismuuttaja, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 977 havaintoa / 8 922 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 788 havaintoa / 12 440 yksilöä

Heinä-syyskuu: 768 havaintoa / 23 212 yksilöä

Loka-joulukuu: 699 havaintoa / 9 312 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 229 havaintoa / 53 874 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

270, Ylitornio Kuivakangas 12.5.2012 (Jorma V.A. Halonen)

200, Rovaniemi Kiiruna 11.3.2012 (Anssi Mäkinen)

160 Ylitornio Kuivakangas 1.5.2017 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200-240, Ylitornio Kuivakangas 22.-26.7.2015 (Tapani Tapio, Jarmo Saarela, Jorma V.A. Halonen)

170, Ylitornio Kuivakangas 11.7.2016 (Tapani Tapio)

150, Ylitornio Kuivakangas 14.7.2018 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

240, Ylitornio Kuivakangas 4.9.2015 (Tapani Tapio)

230, Ylitornio Kuivakangas 8.9.2015 (Jarmo Saarela)

203, Ylitornio Kuivakangas 18.8.2016 (Jarmo Saarela)

 


MUSTAVARIS

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euroopan länsireunasta Japaniin. Pohjoisimmat kannat muuttavat esiintymisalueella etelämmäksi.

 

Suomessa mustavaris on harvalukuinen tulokas, joka esiintyy lähinnä länsirannikolla. LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle, tiheimmin havaintoja on kirjattu alueen eteläosissa.

 

Fenologia

Mustavaris on Lapissa suurelta osin muuttolintu, mutta havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 44 havaintoa / 99 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 406 havaintoa / 1 093 yksilöä

Heinä-syyskuu: 13 havaintoa / 15 yksilöä

Loka-joulukuu: 17 havaintoa / 22 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 477 havaintoa / 1 226 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

35, Pello Turtola 11.4.1980 (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

33, Rovaniemi 31.3.1979 (Vesa Nivala)

25, Pello Mustimaa 10.4.1979 (Jorma V.A. Halonen, Jari Leskinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Kittilä Alakylä 1.6.2008 (Gunnar Korkea, Risto Marttila)

4, Rovaniemi Mäntyvaara 6.6.2009 (Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

3, Ylitornio Kuivakangas 2.6.2013 (Jarmo Saarela)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3, Rovaniemi kaatopaikka 2.10.2008 (Allan Hamari)

 


VARIS

Levinneisyys

Levinneisyysalue ulottuu yli Euroopan ja Aasian. Pohjoisimmilla aluella osittaismuuttaja.

 

Varis pesii yleisenä koko Suomessa.

 

Fenologia

Varis on nykyisin osittaismuuttaja, mutta oli 1950-luvulle saakka lähes kokonaan muuttolintu. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 3 343 havaintoa / 35 804 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 979 havaintoa / 16 498 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 493 havaintoa / 22 713 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 109 havaintoa / 42 484 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 9 916 havaintoa / 117 486 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskennoissa variksen esiintymistiheys on trendiltään kasvava, mutta aivan viime vuosina suunta on ollut laskeva.

 

Linjalaskennoissa variksen tiheys on pysynyt vuoden 2006 piikkiä lukuunottamatta kohtuullisen vakaana.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

750, Rovaniemi Karhunkaatajantie-Tori 17.1.2016 (Jukka Jokimäki)

600, Rovaniemi Mäntyvaara 17.3.2007 (Anssi Mäkinen)

600, Rovaniemi Pohjolankatu-tori 31.1.2016 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

270, Pello Lempeä 1.6.1975 (Jorma V.A. Halonen)

200, Pello Lempeä 30.7.1975 (Jorma V.A. Halonen)

180, Pello Lempeä 18.7.1979 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

749, Rovaniemi Ounaskoski  6.12.2015 (Marko Junttila)

700, Rovaniemi Asemieskatu 5.12.2015 (Jukka Jokimäki)

600, Rovaniemi keskusta 15.12.2015 (Jukka Jokimäki)

 


KORPPI

Levinneisyys

Korppia tavataan lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

 

Korppi on yleinen koko Suomessa. Tiira-kirjauksia on tehty koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Korppi on paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 2 754 havaintoa / 15 797 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 965 havaintoa / 7 748 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 236havaintoa / 4 170 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 478 havaintoa / 9 964 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 7 427 havaintoa / 37 664 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintorivit Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, mutta yksilömäärät pysyneet vakiona.

 

 

Talvilintulaskennoissa korpin havaintotiheys on pysynyt melko tasaisena viime vuosikymmeninä.

 

Linjalaskennoissa korpin tiheys on viime vuosina pysynyt melko vakaana.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

410, Rovaniemi Mäntyvaara 20.1.2008 (Jukka Simula)

400, Rovaniemi Mäntyvaara 10.1.2008 (Jukka Simula)

400, Rovaniemi Kuusiselkä 16.1.2020 (Anssi Mäkinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200, Utsjoki Váisjeaggi 3.6.1988 (Harry Seppälä, Timo Lahti)

200, Rovaniemi Kuusiselkä 17.6.2019 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

150, Utsjoki Kevo 21.6.1987 (Tero Linjama)

 

Syksy (elo-joulukuu)

440, Rovaniemi Kuusiselkä kaatopaikka 15.12.2019 (Ismo Kreivi)

350, Posio kaatopaikka 2.11.2002 (Jyrki Mäkelä)

350, Rovaniemi Mäntyvaara kaatopaikka 28.12.2006 (Olli-Pekka Karlin)

 


KOTTARAINEN

Levinneisyys

Kottaraisen lähtöalueet ovat Euroopassa ja Länsi-Aasiassa, mutta ihmisen mukana se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan, Australiaan, Uuteen Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan. Suomen kottaraiset muuttavat talveksi pääasiassa Länsi-Eurooppaan.

 

Suomessa kottaraisen levinneisyys keskittyy maan etelä- ja keskiosiin, Lapissa laji on voimakkaasti taantunut. LLY:n alueelta kirjauksia on tehty kaikista kunnista.

 

Fenologia

Kottarainen on muuttolintu, mutta myös talvihavaintoja on tehty.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 35 havaintoa / 83 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 662 havaintoa / 11 712 yksilöä

Heinä-syyskuu: 556 havaintoa / 47 285 yksilöä

Loka-joulukuu: 177 havaintoa / 4 725 yksilöä

 

Kevätmuutto

Kottaraisen kevätmuutto alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa. Vauhdikkaimmillaan muutto on huhtikuun puolen välin jälkeen.

 

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti hävinnyt (Tunturi-Lappi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 428 havaintoa / 63 803 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Linjalaskennoissa ei juuri ole kottaraishavaintoja, viimeksi vuonna 2002.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

90, Rovaniemi Mäntyvaara 1.5.1982 (Jouni Aikio, Esko Aikio, Jukka Jokimäki)

50, Pello Yliranta 17.4.1974 (Jorma V.A. Halonen)

50, Pello Yliranta 30.4.1975 (Jorma V.A. Halonen)

50, Ylitornio kk 26.4.2013 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

734, Ylitornio Närkki 8.7.2016 (Tapani Tapio)

630, Ylitornio Kuivakangas 30.7.2017 (Jouni Parviainen)

475, Ylitornio Kuivakangas 22.7.2015 (Jarmo Saarela)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1500, Pello Juoksenki 3.9.1974 (Jorma V.A. Halonen)

1500, Pello Yliranta 6.9.1974 (Jorma V.A. Halonen)

1000, Ylitornio Kuivakangas 21.8.2009 (Jorma V.A. Halonen)

 

Tiiran tietojen mukaan kottarainen on maamme 59. lintulaji. Se nähtiin vuonna 1792 Hollolassa. LLY:n alueen 42. laji siitä tuli 11.4.1897 Iisakki Hoikan muistiinpanoihin perustuen. Sen jälkeen rivejä kottaraisesta on kertynyt yli 2.500 (tilanne 15.9.2020). Osuus Suomen havainnoista on runsaat 1,4%.

Miten lajin muutto etenee meillä ja muualla? Kottaraisen kevätmuuton saapumisjärjestyksen mediaani LLY:n seurannassa vuodesta 2003 lähtien on 22,5. Listakertoja on 18, vaihteluväli on 4 – 34 ja saapumisen poikkeaminen yli 12 sijaa mediaanista suuntaansa eli variaatiosuhde on 6 %.

Kevätmuuton aikaisista kottaraishavainnoista on tehty koko Suomessa 7 % viimeistään 14.3. ja LLY:n alueella 8.4. mennessä. Toukokuun lopussa vuosittaisista havainnoista on alueellamme tehty jo 57 %. Viimeiset 7 % riveistä meillä on kirjattu 1.10. tai myöhemmin, mutta koko Suomessa vasta 31.10. alkaen.

Säännölliset keväthavainnot kottaraisesta alkavat vuodesta 1972. Niissä tosin on muutamia aukkoja: vuodet 1990, 1991, 1995 ja 2002. Vuoden 2003 ainoa havainto Rovaniemeltä (korostettu sulkumerkein) näkyy yhdistyksen kevätmuuton seurannassa numerolla 24, mutta sitä ei ole Tiirassa. Sitä mukaa kuin vanhojen havaintojen syöttäminen edistyy, puutteet toivottavasti poistuvat.

Ohessa kottaraisen kokonaishavaintomäärä (suluissa) sekä vuosittaisten ensihavaintojen päivämääriä kunnittain. Ruokinnalla tehtyjä varhaisia havaintoja ei ole karsittu pois. Toukokuun loppua myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole mukana.

Havaintopäivämäärien jälkeen näkyy ko. kunnan ensimmäinen Tiiraan kirjattu kottaraishavainto järjestysnumeroineen.

Enontekiö (85) 5.4.1982, 11.4.1994, 3.5.1997, 4.4.1998, 9.4.1999, 24.4.2000, 24.4.2001, 15.4.2004, 17.4.2005, 19.4.2006, 27.3.2007, 18.4.2008, 30.4.2009, 4.4.2010, 7.5.2011, 31.3.2012, 22.4.2013, 22.4.2014, 15.4.2015, 31.3.2016, 3.4.2017, 14.4.2018, 11.5.2019, 2.5.2020; ensihavainto Tiirassa 5.4.1982 [100].

Inari (177) 22.4.1979, 1.5.1984, 30.3.1985, 9.5.1989, 30.4.1993, 10.4.1994, 8.5.1996, 16.5.1997, 14.4.2006, 21.4.2007, 17.4.2008, 13.4.2009, 5.4.2010, 27.5.2011, 7.5.2012, 15.4.2013, 23.4.2014, 9.4.2015, 1.5.2016, 30.4.2017, 29.4.2018, 27.3.2019, 19.4.2020; ensihavainto Tiirassa 27.6.1975 [87].

Kemijärvi (115) 22.4.2006, 18.2008, 12.4.2009, 1.4.2010, 27.4.2011, 13.4.2012, 10.4.2013, 6.4.2014, 13.4.2016, 3.4.2017, 24.4.2018, 21.4.2019, 27.3.2020; ensihavainto Tiirassa 8.9.1985 [85].

Kittilä (62) 28.4.1978, 16.4.2008, 26.4.2009, 8.4.2010, 6.4.2011, 6.4.2012, 3.5.2013, 19.4.2017, 11.4.2019, 17.4.2020; ensihavainto Tiirassa 1.11.1975 [91].

Kolari (62) 19.4.1972, 27.3.1973, 4.4.1974, 9.4.1975, 30.5.1976, 15.4.1985, 30.4.2006, 21.4.2007, 2.5.2008, 28.4.2011, 6.5.2012, 10.5.2013, 9.4.2015, 16.4.2016, 4.5.2017, 29.4.2018, 30.4.2019, 11.4.2020; ensihavainto Tiirassa 19.4.1972 [23].

Muonio (11) 9.4.1978, 23.4.1979, 28.4.1987, 18.4.2007, 20.4.2011, 6.4.2015, 19.5.2017, 23.4.2019; ensihavainto Tiirassa 9.4.1978 [61].

Pelkosenniemi (16) 21.4.1982, 17.4.2008, 12.4.2010, 28.4.2018, 16.4.2020; ensihavainto Tiirassa 16.7.1975 [20].

Pello (583) 7.4.1972, 27.3.1973, 29.3.1974, 24.3.1975, 2.4.1976, 1.4.1977, 31.3.1978, 1.4.1979, 3.4.1980, 26.3.1981, 4.4.1982, 7.4.1983, 2.4.1984, 13.4.1985, 5.4.1986, 12.4.1987, 15.4.2007, 13.4.2008, 14.4.2009, 7.4.2010, 4.4.2011, 12.4.2012, 29.4.2013, 28.3.2014, 9.4.2015, 9.4.2016, 6.4.2017, 19.4.2018, 3.4.2019, 26.3.2020; ensihavainto Tiirassa 11.9.1971 [54].

Posio (16) 5.4.2010, 7.4.2012, 9.5.2013, 7.4.2018; ensihavainto Tiirassa 9.6.2007 [161].

Ranua (20) 26.4.1979, 18.5.1984, 24.4.2007, 4.4.2012, 4.4.2015, 26.3.2017, 26.4.2018, 13.4.2019, 13.4.2020; ensihavainto Tiirassa 26.4.1979 [53].

Rovaniemi (318) 3.4.1974, 14.4.1975, 10.4.1976, 16.4.1979, 1.5.1982, 25.1.1986, 7.4.1988, (30.3.2003), 18.4.2006, 29.3.2007, 17.4.2008, 13.4.2009, 4.4.2010, 12.4.2011, 16.4.2012, 1.4.2013, 12.4.2014, 6.1.2015, 28.3.2016, 21.3.2017, 13.4.2018, 31.3.2019, 29.3.2020; ensihavainto Tiirassa 11.4.1897 [16].

Salla (33) 16.4.1975, 14.4.1978, 12.5.2007, 28.4.2008, 24.4.2009, 7.4.2010, 18.3.2013, 14.4.2014, 4.4.2015, 13.4.2018, 5.4.2019, 9.4.2020; ensihavainto Tiirassa 1.6.1970 (salattu) [3].

Savukoski (8) 13.4.1978, 2.5.1979, 5.5.2008, 16.4.2010, 9.5.2019; ensihavainto Tiirassa 13.4.1978 [79].

Sodankylä (21) 12.4.1978, 27.4.1979, 13.5.1987, 1.5.2009, 15.5.2015, 25.4.2019, 8.5.2020; ensihavainto Tiirassa 12.4.1978 [105].

Utsjoki (20) 9.4.1978, 22.5.1979, 31.3.1981, 15.5.1988, 9.5.1992, 3.5.2008, 29.5.2011, 26.4.2013, 12.5.2015, 12.5.2016, 19.5.2018; ensihavainto Tiirassa 9.4.1978 [110].

Ylitornio (961) 13.4.1972, 20.4.1975, 7.5.1982, 24.4.1985, 18.4.2007, 18.4.2008, 23.4.2009, 7.4.2010, 3.4.2011, 6.4.2012, 11.4.2013, 30.3.2014, 8.4.2015, 29.3.2016, 4.4.2017, 13.4.2018, 4.4.2019, 27.3.2020; ensihavainto Tiirassa 13.4.1972 [30].

 


PUNAKOTTARAINEN

Levinneisyys

Punakottarainen pesii Kaakkois-Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Suomessa se on vuosittainen kesävieras. LLY:n alueen havainnot on kirjattu eri puolilta aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

2.1.1912 Rovaniemi keskusta 1 p (Kivirikko / PLV)

 

Kevään varhaisimmat havainnot

24.-30.5.2019 Pelkosenniemi Arvospuoli  1 p (Pirkka Aalto, Paula Kivilompolo, Ritva Nurmi, Kirsti Pelkonen, Eero Perttunen, Arto Keto-Tokoi, Juhani Pelkonen, Pekka Nurmi)

25.5.1983 Rovaniemi Saarenkylä 1 p (Raija Silvennoinen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.12.1911 Rovaniemi keskusta 1 p (Norvasalo ja Vuori / PA / PLV)

22.8.-5.9.1984 Rovaniemi Niskanperä 1 k ad p (Jukka Jokimäki, Pekka Punnonen, Vesa Nivala ym)

11.8.2019 Ylitornio Kainuunkylä 1 p (Jarmo Saarela)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 26 havaintoa / 26 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


VARPUNEN

Levinneisyys

Varpusen luontainen levinneisyysalue on Euraasia ja Pohjois-Afrikka. Lajia on siirretty lähes joka puolelle maailmaan.

 

Suomessa varpusta esiintyy lähes koko maassa, pohjoisessa harvalukuisempana kuin etelässä. Varpushavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Varpunen on paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 4 006 havaintoa / 61 855 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 430 havaintoa / 6 721 yksilöä

Heinä-syyskuu: 681 havaintoa / 10 704 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 638 havaintoa / 49 885 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 8 748 havaintoa / 129 033 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Tiiran havaintomäärien kasvu on ollut suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 

 

Talvilintulaskennoissa varpusen esiintymistiheys on ollut hienoisessa laskussa, mutta pientä nousua on havaittavissa aivan viimeisten vuosien aikana.

 

Linjalaskennoissa varpunen esiintyy harvoin.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

250 p, Rovaniemi Ratantaus 2.4.2020 (Esko Nevala, Paula Nevala)

220, Rovaniemi Lapinkävijäntie 4.1.2020 (Jukka Jokimäki)

210, Kittilä kk 15.1.2017 (Hilkka Suomalainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100, Ranua Eläinpuisto 25.7.2019 (Kalle Hiekkanen)

76, Kemijärvi keskusta 3.7.-24.8.2013 (Pirkka Aalto)

60, Rovaniemi Eteläranta 13.7.2011 (Ismo Kreivi, Heta Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

168, Kittilä kk 7.12.2016 (Hilkka Suomalainen)

143, Inari Männiköntie 29.12.2018 (Jan-Erik Tanhua)

140, Enontekiö Hetta 28.12.1992 (Kari-Pekka ja Kaija Kumpulainen)

140, Enontekiö Leppäjärvi 30.12.1998 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 


PIKKUVARPUNEN

Levinneisyys

Pikkuvarpusen esiintymisaluetta on Eurooppa ja Aasia. Siirrettyjä kantoja on mm. Australiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa pikkuvarpunen levittäytyy voimakkaasta maan eteläosista kohti pohjoista. LLY:n alueelta Tiira-havaintoja on kirjattu kaikista kunnista.

 

Fenologia

Pikkuvarpunen on pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 2 717 havaintoa / 23 111 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 364 havaintoa / 4 857 yksilöä

Heinä-syyskuu: 610 havaintoa / 5 105 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 400 havaintoa / 23 757 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 7 063 havaintoa / 56 635 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien kasvu Tiirassa on ollut nopeampaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 

Pikkuvarpunen on alkanut esiintyä talvilintulaskennoissa säännöllisesti 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen jälkeen määrän kasvu on ollut nopeaa.

 

Linjalaskennoissa pikkuvarpusen esiintyminen on ollut satunnaista, ensimmäiset havainnot on kirjattu v. 2009.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

70, Kolari Äkäslompolo 28.1.2020 (Pekka Hietaniemi)

68, Kittilä kk 26.1.2020 (Hilkka Suomalainen)

65, Pello Hellandintie 26.1.2019 (Hannu Lehtimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

66, Kemijärvi keskusta 12.7.-16.8.2017 rengastettu (Pirkka Aalto)

60, Rovaniemi Ounasrinne 22.7.2016 (Jukka Jokimäki)

34, Kemijärvi keskusta 3.7.-25.8.2013 rengastettu (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

200, Rovaniemi Uimahallin puistot 25.8.2010 (Jukka Jokimäki)

130, Rovaniemi Pohjanhovin puisto 14.8.2015 (Jukka Jokimäki)

120, Rovaniemi Kotikatu 31.12.2018 (Jukka Jokimäki)

 


PEIPPO

Levinneisyys

Peippo pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Pohjoisimmat kannat muuttavat eteläisille esiintymisalueille talveksi.

 

Suomessa peippo on levinnyt lähes koko maahan. LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu kaikista kunnista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammikuisia havaintoja on kirjattu 126, 148 yksilöstä. Helmikuun luvut ovat 64 havaintoa / 71 yksilöä.

Joulukuun määrät ovat 106 havaintoa / 137 yksilöä.

 

Kevätmuutto

Peipon kevätmuutto alkaa keskimäärin maaliskuun lopulla.

 

 

 

Peipon kevätmuutto on aktiivisimmillaan huhtikuun puolivälistä vappuun.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 8 684 havaintoa / 81 605 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien kasvu Tiirassa on ollut suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 

Linjalaskennoissa peipon tiheys on ollut 2000-luvulla suurempi kuin aiemmin.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

600, Pello Turtola 1.5.1982 (Mika Knuuti)

550, Pello Turtola 2.5.1980 (Mika Knuuti)

500, Pello Yliranta 1.5.1975 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

500, Ylitornio Portimo 27.4.2015 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

20, Ranua Simojärvi 31.7.2015 (Pirkka Aalto)

14, Kemijärvi Kutukuusikko 27.6.2006 (Pirkka Aalto)

12, Pello Konttajärvi 11.6.2019 (Minna Kaan)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1000, Ylitornio Kainuunkylä 26.8.2018 (Jarmo Saarela)

500, Ylitornio Kauliranta 21.9.2013 (Jarmo Saarela)

500, Ylitornio Portimojärvi 17.9.2014 (Jarmo Saarela)

500, Ylitornio Lohijärvi 4.10.2017 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

500, Rovaniemi Pekkala 12.9.2019 (Raimo Metsomäki)

 


JÄRRIPEIPPO

Levinneisyys

Pesimäalue ulottuu Skandinaviasta Itä-Siperiaan. Talvehtimisalueet Länsi-, Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Itä- ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa järripeippo esiintyy koko maassa, kanta on voimakkain pohjoisessa.

Fenologia

Talvihavainnot

Tammikuun havaintoluvut ovat 73 havaintoa / 108 yksilöä. Helmikuun vastaavat lukemat ovat 29 havaintoa / 33 yksilöä.

Joulukuun määrät ovat 60 havaintoa / 64 yksilöä.

 

Kevätmuutto

Järripeipon kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. huhtikuuta.

 

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä, määrä vähentynyt merkittävästi. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 7 337 havaintoa / 141 313 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien kasvu on ollut suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 

 

Linjalaskennoissa järripeipon tiheys on ollut vakaa 2000-luvulla, joskin kertaluokkaa alempana kuin huippuvuosina 1980-90 -luvuilla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4000 p, Sodankylä Kelujärvi 13.5.2014 (Olli Raasakka)

2000, Enontekiö Hetta 6. ja 8.5.2018 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

1200, Pello Kotivainio 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

1200, Pellojärvi 24.5.1985 (Jorma V.A. Halonen, koululaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

630, Posio Kitkajärvi 18.7.2008 (Olli Lamminsalo, Jukka Myllylä, Jukka Parkkonen)

455, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

398, Posio Kitkajärvi 25.7.2008 (Olli Lamminsalo, Jukka Parkkonen, Reijo Vallioniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

850, Rovaniemi Niskanperä 2-10.2012 (Jukka Jokimäki)

648, Kittilä Kenttälä 15.8.2014 (Juha Takalo)

600, Ylitornio Kauliranta 3.10.2017 (Jarmo Saarela)

 


KELTAHEMPPO

Levinneisyys

Pesimisalueet sijaitsevat Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Pohjoisimmat kannat siirtyvät talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa keltahemposta on jonkin verran pesimähavaintoja lähinnä maan eteläosista.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat touko-heinäkuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

25.5.2009 Rovaniemi Niskanperä 1 n ä (Jukka Jokimäki)

9.6.-12.7.2017 Rovaniemi Kuusiselkä 1 k p Än (Pirkka Aalto, Mikko Lantto ym)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


VIHERPEIPPO

Levinneisyys

Esiintymisalueet ovat Eurooppa, Länsi-Aasia ja Pohjois-Afrikka. Pohjoisimmista kannoista osa muuttaa etelämmäksi talvehtimaan.

 

Viherpeippo on yleinen koko maassa. LLY:n alueella on kirjattu havaintoja kaikista kunnista.

 

Fenologia

Viherpeippo on osittaismuuttaja, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 096 havaintoa / 42 721 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 3 097 havaintoa / 11 667 yksilöä

Heinä-syyskuu: 790 havaintoa / 8 835 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 734 havaintoa / 31 684 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 11 702 havaintoa / 94 824 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet lähes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun tahtia.

 

Talvilintulaskentoihin viherpeippo kirjaantui ensimmäisiä kertoja 1970-luvun puolivälin jälkeen, ja siitä lähtien esiintymistiheyden trendi on ollut nouseva, viime vuosien jyrkähköön laskuun saakka.

 

Linjalaskennoissa viherpeipon tiheydessä on ollut piikki 2000-luvun alkupuolella, mutta viime vuosina tiheys on laskenut lähelle nollaa.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

160, Rovaniemi Asemieskatu 24.2.2009 (Jukka Jokimäki)

160, Rovaniemi Rantavitikka 11.1.2013 (Jukka Jokimäki)

137, Rovaniemi Linja-autoasema 27.2.2010 (Toivo Baas)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

60, Enontekiö Hetta 9.7.2015 (Timo J. Leppänen)

50, Ylitornio Kauliranta 2.7.2011 (Jarmo Saarela)

50, Rovaniemi Ylikylä 20.7.2015 (Mikko Lantto)

50, Inari Kaamanen 31.7.2016 (Peter Buchert)

50, Rovaniemi Aronperä 4.7.2018 ( Vesa Nivala)

 

Syksy (elo-joulukuu)

220, Enontekiö Hetta 24.9.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

200, Sodankylä Sattaspirtti 4.9.2007 (Rauno Kosonen)

200, Rovaniemi Heikkilänranta 13.9.2007 (Veikko Isomursu)

200, Kemijärvi keskusta 18.-19.9.2010 (Pirkka Aalto)

200, Enontekiö Hetta 30.9.-1.10.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 


TIKLI

Levinneisyys

Tikli pesii lähes koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Pohjoisin kanta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa valtaosa tiklin kannasta keskittyy maan eteläosiin. LLY:n alueen havainnot on kirjattu eri puolilta aluetta.

 

Fenologia

Tikli on Lapissa vaelluslintu. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 31 havaintoa / 37 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 87 havaintoa / 98 yksilöä

Heinä-syyskuu: 9 havaintoa / 9 yksilöä

Loka-joulukuu: 18 havaintoa / 21 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 144 havaintoa / 164 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

4 p, Rovaniemi Vanha Tori 21.2.2008 (H.K.)

3 p, Salla Saija 9.12.2016 (Oili Kylli)

3 p, Enontekiö Hetta 3.1.-27.3.2018 (Timo J. Leppänen, Britt-Inger Ruotsala, Eija Leppänen, Ilkka Mähönen, Jutta Leppäjärvi, Juuso Leppäjärvi, Kalle Leppäjärvi, Pirkko Mähönen, Raimo Yli-Kankaanpää, Raimo Ylikankaapää)

 


VIHERVARPUNEN

Levinneisyys

Pesimäalueet ovat Pohjois- ja Keski-Euroopassa ja Venäjällä, erillinen populaatio elää Kaukoidässä. Pohjoisimmat kannat muuttavat talveksi etelämmäksi, Suomesta Länsi- ja Etelä-Eurooppaan.

 

Vihervarpunen pesii Tunturi-Lappia lukuunottamatta koko maassa. LLY:n alueelta on kirjattu havaintoja kaikista kunnista.

 

Fenologia

Vihervarpunen on pääosin muuttolintu, mutta havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 239 havaintoa / 748 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 3 008 havaintoa / 12 756 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 008 havaintoa / 16 176 yksilöä

Loka-joulukuu: 168 havaintoa / 430 yksilöä

 

Kevätmuutto

Vihervarpusen kevätmuutto alkaa keskimäärin maaliskuun lopulla.

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 420 havaintoa / 30 107 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 

 

Linjalaskennoissa vihervarpusen tiheys on kasvanut 2000-luvulla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

400, Kemijärvi keskusta 16.5.2015 (Pirkka Aalto)

138, Rovaniemi Concordetie rengastettu 8.5.2019 (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

100, Ylitornio Portimojärvi 28.5.2015 (Jarmo Saarela)

100, Rovaniemi Eteläranta 28.5.2015 (Olli Sälevä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

230, Rovaniemi Poropolku 19.6.2013 (Pekka Peltoniemi)

200, Ylitornio Etelä-Portimojärvi 24.7.2011 (Antti Jaako)

150, Rovaniemi Poropolku 18.6.2013 (Pekka Peltoniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

300, Rovaniemi Niskanperä 15.8.2018 (Jukka Jokimäki)

280, Rovaniemi Aronperä 2.9.2019 (Andreas Nuspl)

272, Posio Kitkajärvi 22.9.2012 (Jouko Kärkkäinen, Raimo Koskenkorva, Jouni Kärkkäinen, Kari Oittinen †, Kalevi Tikkala, Kalervo Kujala, Mauri Kujala, Janne Vesa)

 


HEMPPO

Levinneisyys

Hempon esiintymisalueeseen kuuluu suurin osa Euroopasta pohjoisimpia osia lukuunottamatta sekä alueita Pohjois-Afrikasta, Lähi-Idästä ja Aasiasta. Pohjoisimmilta alueilta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa hempon tiheys on suurimmillaan maan eteläosissa, vaikka pesintöjä tavataan Perämeren pohjukkaan saakka. LLY:n alueen havainnot painottuvat eteläisimpiin kuntiin, pohjoisimmat kirjaukset on tehty Enontekiöltä ja Inarin Kaamasesta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

3.4.2015 Rovaniemi Saarenkylä 1 k fl ad (Mirja Kettunen)

10.4.2003 Rovaniemi Ounasjoentie 1 k (Damien Cocatre)

10.-16.4.2003 Rovaniemi Meltaus 6 (Airi Kuusela ym)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.12.1985 Pello Turtola 1 n p (Reijo Koivuranta)

27.11.2013 Rovaniemi Pekkala 1 (Juha Severinkangas, Tenho Kiviniemi)

25.10.2008 Posio Kalliotie 7 (Mika Heikkala)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 101 havaintoa / 181 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

12 p, Rovaniemi Teollisuuskylä 1.5.2020 (Jukka Soppela)

8 än p, Rovaniemi Alakorkalo 25.4.2020 (Anssi Mäkinen)

8, Rovaniemi Alakorkalo 7.5.2020 (Andreas Nuspl)

7, Posio Kalliotie 25.10.2008 (Mika Heikkala)

 


VUORIHEMPPO

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Osa muuttaa talvehtimaan eteläisemmille alueille.

 

Suomessa vuorihemppo on hyvin harvalukuinen Tunturi-Lapin pesimälaji.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.-29.3.2015 Inari Siggavuono 1 tp p (Martti Rikkonen)

27.3.2007 Rovaniemi Koskenranta 1 p Än (Anssi Mäkinen)

30.3.2013 Muonio Kutuniva 1 lask nous (Heikki Kainulainen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2014 Kemijärvi Myllylammentie 2 p (Teuvo Hietajärvi)

22.-27.12.2017 Pello Sirkkakoski 1 p (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen, Kati Sirkka)

15.11.2011 Rovaniemi Mäntyvaara 1 ä (Jukka Jokimäki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 418 havaintoa / 1 261 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat lievästi kasvaneet.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

22-24, Rovaniemi Arktikum 23.-24.4.2008 (Veikko Vasama, Veikko Isomursu)

15, Enontekiö Hetta 10.5.2005 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Enontekiö Biologinen asema 6.7.2010 (Aki Arkiomaa, Heini Jalava)

6, Enontekiö Kilpisjärvi 19.7.2010 (Aki Aintila, Otso Häärä ym)

 

Syksy (elo-joulukuu)

11 kiert, Sodankylä kirkonkylä 1.9.2000 (Ossi Pihajoki)

10 p, Sodankylä Kelukoski 12.10.2001 (Ossi Pihajoki)

8, Rovaniemi Ounasjokisuisto 17.10.2004 (Anssi Mäkinen)

8, Inari Mellanaapa 19.10.2017 (Sampo Laukkanen)

 


URPIAINEN

Levinneisyys

Euraasian pohjoisosat ja Pohjois-Amerikka. Vaelluslintu, joka voi siirtyä talvehtimaan muualle kuin pesimäalueille.

 

Urpiaista tavataan koko maassa, tiheimmin pohjoisessa.

 

Fenologia

Urpiainen on osittaismuuttaja ja vaeltaja. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 216 havaintoa / 87 894 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 3 129 havaintoa / 51 712 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 500 havaintoa / 50 026 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 153 havaintoa / 60 286 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 11 988 havaintoa / 249 790 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat hieman laskeneet.

 

 

Urpiaisen esiintymistiheys talvilintulaskennoissa on vaihdellut merkittävästi vuosittain.

 

Linjalaskennoissa urpiaisen tiheys on ollut kohtuullisen vakaa viime vuosikymmeninä.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

750, Savukoski Kemijokivarsi 7.1.2015 (Teuvo Hietajärvi)

600 p, Kemijärvi keskusta 12.4.2020 (Pirkka Aalto)

550, Ivalo keskusta 6.1.2015 (Vesa Luhta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

690, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

235, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

200, Inari Mellanaapa 30.7.2017 (Juhani Honkola)

200, Kemijärvi keskusta 12.7.2018 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3000, Sodankylä Lokka 19.9.1981 (Ossi Pihajoki)

3000, Kittilä Raattama 11.9.2017 (Markku Väänänen)

2300, Rovaniemi IV hautausmaa 19.9.2018 (Jukka Jokimäki)

 


TUNDRAURPIAINEN

Levinneisyys

Elää tundralla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Grönlannissa. Suomessa tundraurpiainen pesii vain pohjoisimmassa Lapissa.

 

Fenologia

Tundraurpiainen on osittaismuuttaja ja vaelluslintu. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 650 havaintoa / 5 682 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 042 havaintoa / 3 954 yksilöä

Heinä-syyskuu: 77 havaintoa / 135 yksilöä

Loka-joulukuu: 375 havaintoa / 936 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti ei arvioitu.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 144 havaintoa / 10 707 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat selvästi laskeneet.

 

 

Linjalaskennoissa tundraurpiainen esiintyy lähes vuosittain, mutta tiheydet ovat pieniä ja vuosivaihtelut suuria.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

40-70, Kemijärvi keskusta 1.4.-9.5.2020 (Pirkka Aalto)

45-50, Pello Lempeä 25.-29.4.2008 (Jorma V.A. Halonen)

40, Inari Kaamanen 25.3.2003 (Toni Eskelin, Harri Taavetti)

40, Inari Kaamanen 17.3.2009 (Toni Eskelin)

40, Inari Kaamanen 4.4.2010 (Markus Lampinen, Rami Lindroos, Tom Lindroos, Jyrki Normaja)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

24, Enontekiö Hetta-Pallas 17.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym)

10, Utsjoki Vuolimusluoppal 8.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

6, Utsjoki Kevo 19.6.2007 vaellus (Tarja Pajari, Tuomas Uotila)

6, Sodankylä Anterinmukka 12.6.2008 (Joni Sundström)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50 p, Sodankylä Kirkonkylä 3.10.2000 (Kivil)

20, Enontekiö Kilpisjärvi 22.10.2008 (Allan Hamari, Pyry ja Lenni Hamari)

20, Rovaniemi Kivitaipale 25.10.2008 (Ilkka Rautio)

20, Rovaniemi Papukumpu 30.10.2016 (Jukka Soppela)

 


KIRJOSIIPIKÄPYLINTU

Levinneisyys

Pohjois-Amerikka, Alaska ja Aasia Fennoskandian rajoille saakka.

 

Suomessa pesimälevinneisyys ulottuu Kainuusta Metsä-Lappiin.

 

Fenologia

Kirjosiipikäpylintu on vaelluslintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 326 havaintoa / 943 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 431 havaintoa / 1 076 yksilöä

Heinä-syyskuu: 419 havaintoa / 1 302 yksilöä

Loka-joulukuu: 128 havaintoa / 486 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 299 havaintoa / 3 800 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat hieman laskevia.

 

 

Linjalaskennoissa kirjosiipikäpylinnun esiintymiset ovat olleet suhteellisen säännöllisiä, mutta tiheydet pieniä ja vuosittaiset vaihtelut suuria.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60 p, Muonio Pallas-Ounastunturin kansallispuisto 9.-13.2.1987

40, Salla Tuntsa 1.-4.3.2011 (Petri Piisilä)

35, Savukoski Värriö 6.3.2011 (Teuvo Hietajärvi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

41, Salla Värriö 11.6.2015 päiväsumma (Teuvo Hietajärvi)

39, Salla Värriö 19.6.2013 päiväsumma (Teuvo Hietajärvi)

35, Sodankylä Irtolaisauhti 1.7.2013 (Osmo Heinonen)

35, Ivalo Vasikkaniemi 8.7.2016 (Ari-Pekka Auvinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

60 p, Muonio Pallastunturi 15.-30.11.1986 (Olli Autto)

40 m, Sodankylä kirkonkylä 20.9.2001 (Ossi Pihajoki)

26, Savukoski Ylä-Nuortti 8.12.2010 linjalaskenta (Teuvo Hietajärvi)

 


PIKKUKÄPYLINTU

Levinneisyys

Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka.

 

Suomessa pikkukäpylintu on levinnyt lähes koko maahan kuusen kasvurajan mukaan.

 

Fenologia

Pikkukäpylintu on vaelluslintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 494 havaintoa / 2 488 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 736 havaintoa / 5 018 yksilöä

Heinä-syyskuu: 363 havaintoa / 2 534 yksilöä

Loka-joulukuu: 260 havaintoa / 1 844 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 852 havaintoa / 11 881 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat lievästi laskevia.

 

 

Linjalaskennoissa pikkukäpylinnun esiintyminen on vakiintunut 2000-luvulla, joskin vaihtelut ovat suuria vuosittain.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100, Sodankylä Riipi 31.5.2011 (Ossi Pihajoki, OlaN)

100, Ylitornio Etelä-Portimojärvi 31.5.2015 (Antti Jaako, Saku Lindgren, Teemu Jokisaari)

90, Sodankylä Kirkonkylä 3.1.2011 (Ossi Pihajoki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Sodankylä Luosto 5.6.2011 (Esa Sojamo, Topi Mäkinen, Antti Sojamo)

130, Kittilä Sotkavuoma 14.6.2016 linjalaskenta (Kim Kuntze)

129, Ylitornio Tiskiniva 9.7.2010 (Ismo Kreivi, Topi Kreivi, Heta Kreivi, Ari Kreivi, Kaisa Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100, Savukoski Nuorttijoki 12.8.2006 (Panu Kunttu, Juhana Piha, Minerva Piha, Aura Piha)

100, Kemijärvi Juujärvi 12.12.2010 (Antti Peuna, Kari Peuna)

64, Savukoski Yli-Nuortti 8.12.2010 (Teuvo Hietajärvi)

 


ISOKÄPYLINTU

Levinneisyys

Skandinavia, Baltia ja Länsi-Venäjä.

 

Suomessa isokäpylinnun pesimäaluetta ovat koko maan havumetsävyöhykkeet.

 

Fenologia

Isokäpylintu on vaelluslintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 217 havaintoa / 715 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 466 havaintoa / 1 442 yksilöä

Heinä-syyskuu: 396 havaintoa / 2 819 yksilöä

Loka-joulukuu: 191 havaintoa / 1 011 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 268 havaintoa / 5 985 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet lähes samanlaisina järjestelmän historian aikana, kuitenkin vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.

 

Linjalaskennoissa isokäpylinnun esiintyminen on ollut 2000-luvulla säännöllistä.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

40, Rovaniemi Ounasvaara 9.5.2017 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

32 m, Pello Sirkkakoski 9.5.2020 (Markku Sirkka)

29, Rovaniemi Ounasvaara 24.1.2009 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

52, Salla Värriö 11.6.2015  päiväsumma (Teuvo Hietajärvi)

40, Inarijärvi Mahlatti 28.7.2019 (Olli Osmonen)

36, Muonio Äkässaivo 6.7.2009 (Pekka Peltoniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

110, Inari Lemmenjoki 17.9.2008 (Heikki Jaakola)

60, Kittilä Lainio 14.9.2008 (Pekka Peltoniemi)

50, Muonio Jerisjärvi 22.9.2016 (Erkki Kivelä)

50, Inari Kippisjärvi 7.8.2019 (Olli Osmonen, Pere Alzina, Alex, Oriel)

 


AAVIKOTULKKU

Levinneisyys

Pohjois-Afrikka, Lähi-Itä ja Keski-Aasia. Suomesta kolme havaintoa Tiira-historiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on kesäkuun alusta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 1.7.2020).

 

LLY:n alueen havainto

4.6.2006 Rovaniemi Arktikum 1 k (Mika Rantaharju)

Havainto on Suomen ensimmäinen Tiiraan kirjattu havainto lajista.

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


PUNAVARPUNEN

Levinneisyys

Punavarpunen pesii Aasiassa sekä Itä- ja Pohjois-Euroopassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa.

 

Suomessa punavarpunen on runsas etelärannikolta Etelä-Lappiin. LLY:n havainnot Tiirassa keskittyvät Kittilä-Savukoski -linjan eteläpuolelle, mutta pohjoisempaakin, kuten käsivarresta ja Utsjoelta, on kirjattu havaintoja.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2015 Rovaniemi Paskis (Vesa Nivala, Sakari Harju, Päivi Väisänen)

27.4.2012 Enontekiö Leppäjärvi (Pirjo Huttunen, Tapio Huttunen)

28.4.2016 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen)

 

Kevätmuutto

Punavarpusen kevätmuutto alkaa keskimäärin toukokuun puolivälissä.

 

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.-18.11.2014 Inari kk (Tarmo Lietoff, Sanni Lietoff)

12.11.2017 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

1.-2.11.1994 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 204 havaintoa / 1 463 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa punavarpusen esiintyminen on ollut vaihtelevaa.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

14, Rovaniemi Hirvas-Jaatila 25.5.2008 (Antti Ruonakoski)

7, Rovaniemi Lillukka 21.5.2012 (Sari Koski)

7, Rovaniemi Ylikylä 25.5.2016 (Mikko Lantto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

9, Pello Salmilompolontie 8.6.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Jarmo Saarela)

7, Rovaniemi Ounasjokisuisto 11.6.2017 (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

2, Rovaniemi Aronperä 4.8.2015 (Veikko Isomursu)

2, Rovaniemi Aronperä 10.8.2015 (Veikko Isomursu)

2, Pello Kellarikangas 12.8.2016 (Marja Keränen)

 


TAVIOKUURNA

Levinneisyys

Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Osa muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Taviokuurnan pesimäalue ulottuu Metsä-Lapista Kainuuseen.

 

Fenologia

Taviokuurna on muuttolintu, mutta havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 2 944 havaintoa / 18 837 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 625 havaintoa / 5 931 yksilöä

Heinä-syyskuu: 440 havaintoa / 1 151 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 287 havaintoa / 6 964 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 291 havaintoa / 32 806 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus on kasvanut.

 

 

Talvilintulasennoissa taviokuurnien määrä on keväällä pieni, syksyllä ja talvella hyvin vaihteleva.

 

Linjalaskennoissa taviokuurnan tiheys on ollut laskevalla uralla 1980-luvulta lähtien.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

75, Salla Tuntsa 28.2.-2.3.2012 (Petri Piisilä)

70, Rovaniemi Asemieskatu 22.3.2016 (Jukka Jokimäki)

70, Muonio Äkäsmylly 19.3.2019 (Pekka Peltoniemi)

70, Inari Tirro 4.4.2019 (Martti Rikkonen)

70, Sodankylä Vuotso 28.3.-12.4.2020 (Osmo Hirvasvuopio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

20, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

12, Inari Kaamanen 19.7.2019 (Risto Willamo, Teemu Willamo, Kerttu Willamo, Sari Autio)

10, Inari Muotkanruoktu 18.6.2019 (Tomas Klemets, Staffan Blom, Jan Nygård, Tommy Södergård)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70, Rovaniemi Teollisuustie 22.12.2012 (Petri Koivisto)

60, Rovaniemi Nelostien monttu 29.11.2012 (Olli-Pekka Karlin, Veikko Vasama)

50, Rovaniemi Linja-autoasema 3.12.2012 (Eero Pätsi)

50, Rovaniemi Kuusirinteentie 23.12.2014 (Olli-Pekka Karlin, Marko Junttila, Rauno Kalliskota)

 


PUNATULKKU

Levinneisyys

Eurooppa ja Aasia. Osa pohjoisimmista kannoista muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Punatulkku elää koko Suomessa lähinnä kuusivoittoisissa metsissä. Tunturi-Lapista se puuttuu tai on hyvin harvinainen.

 

Fenologia

Punatulkku on osittaismuuttaja, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 6 355 havaintoa / 33 885 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 106 havaintoa / 4 791 yksilöä

Heinä-syyskuu: 565 havaintoa / 1 380 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 486 havaintoa / 18 044 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 12 494 havaintoa / 57 986 yksilöä (tilanne 2.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen nopeammin kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus on kasvanut.

 

 

Talvilintulaskennoissa punatulkun esiintymistiheyden trendi on suhteellisen vakaa, mutta vuosittaiset vaihtelut melko suuria.

 

Linjalaskennoissa punatulkun tiheys on ollut vaihteleva mutta suunnilleen 30 vuoden aikavälillä ei trendiä mihinkään suuntaan ole havaittavissa.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

36, Kemijärvi Jyväläntörmä 25.1.2009 (Vesa Koistinen)

36, Pello Sirkkakoski 5.1.2017 (Markku Sirkka)

36, Kolari Ylläsjärvi 9.2.-3.3.2018 (Pekka Peltoniemi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Kittilä Alakittilä 4.6.2015 (Paula Lehtonen, Esa Lehtonen)

12, Ylitornio Miekojärvi 10.7.2019 (Vesa Nivala, Tuija Nivala)

9, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50, Kittilä Ylivaara 17.11.2010 (Juha Takalo)

50, Kolari Äkäslompolo 4.12.2018 (Matti Sulko)

47, Pello Isoranta 9.11.1980 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 


NOKKAVARPUNEN

Levinneisyys

Eurooppa, Aasia ja pohjoisin Afrikka. Osa kannasta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa nokkavarpunen on harvalukuinen pesimälaji, jota tavataan lähinnä maan eteläosissa. LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu kaikista kunnista.

 

Fenologia

Nokkavarpunen on osittaismuuttaja, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 30 havaintoa / 74 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 234 havaintoa / 270 yksilöä

Heinä-syyskuu: 11 havaintoa / 11 yksilöä

Loka-joulukuu: 30 havaintoa / 64 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 299 havaintoa / 399 yksilöä (tilanne 2.7.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

11 p, Pello Turtola 26.11.-9.12.1995 (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar, Timo-Joel Piippola, Auli Salo, Jukka-Pekka Bergman, Maija-Liisa Pakisjärvi, Taneli Halonen, Veikko Autto)

10 p, Pello Turtola 6.1.1996 (Maija-Liisa Pakisjärvi)

10 p, Ylitornio kk 28.1.-3.2.2018 (Unto ja Anita Lehtonen)

 


LAPINSIRKKU

Levinneisyys

Euraasian ja Pohjois-Amerikan arktiset alueet. Muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa lapinsirkku pesii pohjoisen tunturipaljakoilla ja avosoilla.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

10.4.2014 Pello Sirkkakoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Pertti Rautio)

15.4.2011 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

16.-17.4.2015 Pello Ruuhilehto (Reija Kelloniemi, Jukka-Pekka Bergman)

16.-19.4.2016 Rovaniemi Aronperä (Pirkka Aalto, Mikko Lantto, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Jukka Simula)

 

Kevätmuutto

Lapinsirkun kevätmuutto alkaa keskimäärin 22. huhtikuuta.

 

 

 

Syysmuutto

Lapinsirkuun päämuutto syksyllä ajoittuu elo-syyskuun vaihteeseen. Viimeiset kirjaukset on tehty marraskuun alussa.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.-5.11.2019 Posio Pikkukylä (Anni Hämeenniemi)

1.11.2010 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Olli-Pekka Karlin, Vesa Perttunen)

26.-31.10.2010 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Miikka Leinonen, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Ruonakoski, Ritva Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 841 havaintoa / 30 160 yksilöä (tilanne 2.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet, kuitenkin hitaammin kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 

Linjalaskennoissa lapinsirkun tiheys on pieni mutta ollut 2000-luvulla varsin vakaa.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

600, Pello Turtola 12.5.1982 (Mika Knuuti)

350-364, Kittilä Maatalouskoulu 8.-9.5.2016 (Paula Lehtonen, Juha Takalo, Anja Lindroos)

300, Pello 16.5.1978 (Jari Leskinen)

300 p, Rovaniemi Leive 15.5.2020 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

203, Enontekiö Pöyrisvuoma 21.-25.6.2007 linjalaskenta (Jukka Simula)

110, Enontekiö Pöyrisjärvi 27.6.2007 10 km kävely (Matti Aalto)

106, Enontekiö Salvasjärvi-Salvastunturi 6.7.1997 (Janne Aalto, Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

75, Utsjoki Skallovaara 23.8.2018 (Pentti Zetterberg, Teija Zetterberg)

65, Salla Värriö 29.8.2010 (Lennart Saari , Pohjois-Suomen kurssi)

65, Utsjoki Skalluvaara 23.8.2018 (Olli Osmonen)

 


PULMUNEN

Levinneisyys

Pulmusia tavataan arktisella alueella koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Muuttavat pesimäalueilta talvehtimaan etelämmäksi.

 

Pulmunen pesiii Suomessa vain karuimmilla ja korkeimmilla tunturialueilla.

 

Fenologia

Talvihavainnot

23.1.2009 Utsjoki Parsi (Kirsti ja Piera Guttorm)

27.1.2019 Pelkosenniemi Suvanto (Janne Uusitalo, Vilma Pellinen)

28.1.2007 Rovaniemi Norvajärvi (Soile Vitikka)

 

Kevätmuutto

Pulmusen kevätmuutto alkaa keskimäärin ennen maaliskuun puoliväliä.

 

 

Pulmusen kevätmuutto alkaa jo selvästi maaliskuun puolella ja on vauhdikkaimmillaan huhtikuun alkupuoliskolla.

 

Syysmuutto

Pulmusen runsaimman syysmuuton ajankohta on lokakuun loppupuolella. Yksittäishavaintoja löytyy vielä joulukuun lopustakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

29.12.2008 Savukoski Martti (Arja Kaitala)

28.12.2008 Ranua Hosio (Allan Hamari, Pyry Hamari)

28.12.2010 Rovaniemi Ounaskoski (Jukka Jokimäki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainenen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 804 havaintoa / 129 548 yksilöä (tilanne 2.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa eivä ole juurikaan nousseet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvusta huolimatta.

 

Linjalaskennoissa pulmunen on esiintynyt säännöllisesti viimeiset 40 vuotta.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2000-8000, Utsjoki Sirma 28.4.-8.5.2014 (Petteri Polojärvi, Allan Hamari, Mauri Sydänmetsä, Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä, Janne Hongisto)

750-1000, Pello Juoksenki / Turtola 13.4.1972 (Jorma V.A. Halonen)

600, Ylitornio Kuivakangas 13.4.1972 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym)

32, Enontekiö Halti 31.7.2018 (Mikko Oksanen)

26, Enontekiö Guorolattu 26.6.2019 linjalaskenta (Tuomas Lahti)

 

Syksy (elo-joulukuu)

700 p, Sodankylä Kelujärvi 24.10.2004 (Markus Salmi)

300, Enontekiö Vuontiskero 13.10.2007 (Jukka Kivilompolo ym)

250, Utsjoki Birkoaivi 4.-8.10.2015 (Pertti Impiö)

 


MÄNTYSIRKKU

Levinneisyys

Siperia ja Kaukoitä. Talvehtii Intiassa ja etelä-Kiinassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty loka-marraskuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 2.7.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

4.11.2016 Ivalo 1 k (Mauri Sydänmetsä)

19.-26.10.2019 Ivalo Männiköntie 1 k p (Jan-Erik Tanhua, Jessica Jyränkö ym)

26.10.-1.11.2019 Ivalo Salmenranta 1 k p (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KELTASIRKKU

Levinneisyys

Koko Eurooppa ja iso osa Aasiaa. Kaikkein pohjoisimmat populaatiot muuttavat vähän etelämmäksi talvehtimaan.

 

Keltasirkku pesii lähes koko Suomessa, mutta kanta harvenee selvästi Pohjois-Lapissa ja laji puuttuu Tunturi-Lapista. Tiira-havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Keltasirkku on osittaismuuttaja, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 352 havaintoa / 13 755 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 525 havaintoa / 7 003 yksilöä

Heinä-syyskuu: 304 havaintoa / 1 199 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 307 havaintoa / 11 973 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 478 havaintoa / 33 890 yksilöä (tilanne 2.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on noussut keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, yksilömäärien kasvu sen sijaan on hitaampaa.

 

Talvilintulaskennoissa keltasirkkumäärät ovat olleet vaihtelevia, mutta viime vuosina määrät ovat laskeneet erityisesti keskitalven ja kevään laskennoissa.

 

Linjalaskennoissa keltasirkku on esiintynyt säännöllisesti 2000-luvulla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

200, Rovaniemi Lohiniva 14.3.2010 (Ismo Kreivi, Yrjö Poikela)

120, Rovaniemi Lehtojärvi 11.2.2009 (Anja Haavikko)

90, Kemijärvi Kostamo 20.1.2007 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

14, Posio Oivanjärvi 21.7.2010 (Toivo Baas)

8, Kittilä Raattama 29.6.2008 (Timo J. Leppänen)

8, Ylitornio Kuivakangas 12.7.2017 (Jouni Parviainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

300, Ylitornio Etelä-Portimojärvi 29.11.2015 (Jarmo Saarela)

180, Rovaniemi Jaatila 27.12.2019 (Jorma Salo)

170, Ylitornio Etelä-Portimojärvi 6.-7.12.2013 (Jarmo Saarela)

 


PELTOSIRKKU

Levinneisyys

Peltosirkun esiintymisalue kattaa pääosan Euroopasta ja Aasiasta länsiosia Mongoliaan saakka. Suomalaisten peltosirkkujen talvehtimisalue on trooppisessa Afrikassa.

 

Suomessa peltosirkku elää nykyään pääasiassa eteläisemmässä Suomessa. Se on taantunut voimakkaasti (99 prosenttia 30 vuodessa) ja sen ennustetaan häviävän Suomesta 30 vuoden kuluessa.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat eteläiseen osaan aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.2013 Kittilä Ala-Kittilä (Hilkka Suomalainen)

1.5.1974 Rovaniemi Heikkilänranta (Juha Salmi)

1.5.1987 1 k p Ä (Leena Viinamäki)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

18.10.2008 Ivalo Salmenranta (Juhani Honkola, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

14.10.2019 Kemijärvi Juujärvi (Antti Peuna)

10.9.1977 Pello Poikkihaka (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 164 havaintoa / 190 yksilöä (tilanne 2.7.2020).

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 164 havaintoa  190 yksilöstä. Näistä havainnoista peräti 129 on kirjattu ajalta ennen vuotta 2000, siis vain 35 havaintoa tältä vuosituhannelta.

Allaolevissa graafeissa on nähtävillä peltosirkkuhavaintojen määrän kehitys vuosikymmenittäin 1970-luvulta lähtien ja vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Molempien graafien trendiviivat ovat vahvasti alaspäin. 2010-luvulla on viisi vuotta, joilta havaintoja ei ole kertynyt ollenkaan.

 

Linjalaskennoissa peltosirkku on havaittu satunnaisesti, viimeksi vuonna 2002.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi kaupunki 19.5.1979 (Osmo Junila)

4, Pello Nivanpää 11.5.1973 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

3, Pello Lempeä 26.7.1975 (Jorma V.A. Halonen)

3, Pello Nuasjärvi 27.6.1978 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

2, Pello Yliranta 5.9.1977 (Jorma V.A. Halonen)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


POHJANSIRKKU

Levinneisyys

Pesii Skandinaviasta itään Tyynellemerelle saakka. Muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Pohjansirkku on Suomessa levinneisyytensä länsireunalla. Lajia esiintyy lähes koko maassa, tiheimmin itäosissa maata. Se on hyvin harvinainen Tunturi-Lapissa ja etelärannikolla.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

16.4.2007 Enontekiö Leppäjärvi (Pirjo ja Tapio Huttunen)

17.4.2014 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

18.4.2016 Pello Sirkkakoski (Markku Sirkka, Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio)

 

Kevätmuutto

Pohjansirkun kevätmuutto alkaa keskimäärin 25. huhtikuuta.

 

 

 

Syysmuutto

Pohjansirkun muutto tapahtuu pääasiassa elo-syyskuun vaihteessa. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu lokakuultakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

29.10.2012 Rovaniemi Matintie (Paavo Laine)

14.10.2014 Rovaniemi Pöykkölä (Anssi Mäkinen)

6.10.2018 Kittilä Karinnokka (Sirkka Alasjärvi, 8 Muuta Kittilän Luonnosta)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti vaarantunut, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 378 havaintoa / 7 031 yksilöä (tilanne 2.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa pohjansirkun tiheys on ollut melko vakaa viimeiset 40 vuotta.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30-45, Pello Yliranta 10.-11.5.1977 (Jorma V.A. Halonen)

20-34, Rovaniemi Koivusaari 3.-4.5.2020 (Andreas Nuspl, Matti Välimäki)

20, Rovaniemi Leirintäalue 6.5.2020 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

250, Salla Värriö 17.-20.7.1989 (Jorma Pessa)

35, Salla Nisalampi 20.6.2013 linjalaskenta (Joonatan Toivanen, Paul Boijer, Kim Kuntze, Meri Öhman)

18, Salla Kotala 10.-14.6.2016 (Roni Väisänen, Kaisa Välimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70-172, Rovaniemi Aronperä 23.8.-7.9.2019 (Andreas Nuspl)

69-88, Ylitornio Tiskiniva 26.-27.8.2019 rengastettu (Ismo Kreivi)

60, Pello Yliranta 6.9.1973 (Jorma V.A. Halonen)

 


PIKKUSIRKKU

Levinneisyys

Skandinaviasta itään Tyynelle merelle saakka. Talvehtii Kakkois-Aasiassa.

 

Pikkusirkun levinneisyysalue Suomessa on hajanainen, ulottuu Pohjois-Karjalasta Metsä-Lappiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

13.5.2010 Ranua Simojärvi (Allan Hamari)

13.5.2015 Sodankylä Vuotso (Osmo Hirvasvuopio)

17.5.2003 Sodankylä Kirkonkylä 1 k p Än (Ossi Pihajoki)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

29.9.2002 Posio Kattavalahti (Osmo Heikkala, Jaana Heikkala)

25.9.2004 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

19.9.2009 Rovaniemi Kivitaipale (Ilkka Rautio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 001 havaintoa / 1 735 yksilöä (tilanne 2.7.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä, kuitenkin jonkin verran nousevia. Selvä piikki on vuodelta 2013.

 

 

Linjalaskennoissa pikkusirkun tiheys on pienehkö ja vaihteleva.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Sodankylä Kelujärvi 28.5.2015 (Tuomas Lahti)

3, Inari Pikku-Petsamo 31.5.2010 (Toni Eskelin)

3, Inari Pikku-Petsamo 27.5.2013 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen)

3, Sodankylä Kelujärvi 31.5.2015 (Timo Haikarainen, Soili Kojola)

3, Inari Neitiaapa 28.5.-27.5.2019 (Henriika Haapakoski, Pertti Hakari, Allan Hamari, Petri Hasunen, Ilpo Hauta-aho, Eero Hietanen, Ilkka Iivonen, Vesa Juntunen, Jessica Jyränkö, Sami Kiema, Kari Korhonen, Eija Kurkela, Jouko Kärkkäinen, Anneli Leivo, Pekka Malmi, Rainer Mattsson, Nette Meriluoto, Jouko Mustalahti, Jouni Männistö, Jorma Niemelä, Lauri Nikkinen, Jouko Olkio, Kimmo Olkio, Olli Osmonen, Martti Partanen, Leena Pekkarinen, Helena Pesonen, Timo Piensuo, Virva Poikonen, Anne Rahko, Jukka Rahko, Timo Rintamäki, Anssi Ronkainen, Roope Ruokonen, Ari Saarinen, Jan-Erik Tanhua, Anitta Taxell, Kurt Taxell, Juha Tuomaala, Sirkka Tuomaala, Martti Tuukkanen, Hannele Vaahtila, Kalevi Yli-Erkkilä, Aila Niemelä, Airi Tuominen, Helge Wikström, Inga Holmström, Juha Sihvo, Tuula Hell)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

37, Salla Kotala 11.-15.6.2017 rengastettu (Roni Väisänen, Kaisa Välimäki)

36, Salla Nisalampi 20.6.2013 linjalaskenta (Joonatan Toivanen, Paul Boijer, Kim Kuntze, Meri Öhman)

36, Salla Kotala 10.-14.6.2016 rengastettu (Roni Väisänen, Kaisa Välimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

7, Rovaniemi Aronperä 7.8.2013 rengastettu (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi)

5, Ivalo Rantatie 28.8.1985 (Heikki Karhu)

5, Pellojärvi 7.8.1987 (Jorma V.A. Halonen, Heikki Minn, Teemu Piippola)

 


KULTASIRKKU

Levinneisyys

Pesii Venäjältä Tyynenmeren rannikolla. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 

Kultasirkku pesi muutama vuosikymmen sitten Suomessa lähinnä Kaakkois-Suomessa ja Perämeren rannikoilla. Nykyään lajia ei havaita maassamme edes joka vuosi.

 

Fenologia

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan vain yksi havainto: 20.5.1991 Kolarin Äkäslompolosta (Pirkko Hietaniemi). Suomessa laji on havaittu viimeksi vuonna 2007. BirdLifen v. 2019 ”Punaisessa kirjassa” laji on merkitty Suomesta hävinneeksi.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomesta hävinnyt. Globaalisti äärimmäisen uhanalainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 2.7.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


PAJUSIRKKU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Keski- ja Pohjois-Aasiassa. Talvehtii etelämpänä, Välimeren ympäristössä ja Etelä-Aasiassa.

 

Pajusirkku on yleinen koko Suomessa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

27.3.2020 Kemijärvi keskusta 1 k p (Pirkka Aalto, Anitta Aalto, Tuukka Aalto, Veikka Aalto)

4.4.2015 Pello Poikkihaka (Eila Pappila)

5.4.2011 Muonio Putaanranta (Kerttu Laurila)

 

Kevätmuutto

Pajusirkun kevätmuutto alkaa keskimäärin 20. huhtikuuta.

 

 

 

Syysmuutto

Pajusirkun syysmuutto tapahtuu pääosin elo-syyskuun vaihteessa. Marraskuulta on vielä yksittäisiä kirjauksia.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

19.11.2017 Utsjoki Buolbmatjávri (Inger-Mari Aikio)

13.11.2006 Kemijärvi Päiväjoki (Erkki Jokelainen)

10.11.1984 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 836 havaintoa / 17 162 yksilöä (tilanne 2.7.2020)

 

Havaintomäärät

Tiiran havaintomäärät ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa pajusirkun tiheys on aavistuksen laskeva 2000-luvulla.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100 p, Rovaniemi Hyötyjäteasema 3.5.2020 (Esko Nevala, Leena Muotka, Paula Nevala)

50, Enontekiö Peltovuoma 19.5.2011 (Timo J. Leppänen)

30, Utsjoki Aittijoki 22.5.1979 (Eila Guttorm, Kirsti Guttorm, Aimo Guttorm)

30, Enontekiö Peltovuoma 10.5.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

30 p, Rovaniemi Hyötyjäteasema 11.5.2020 (Esko Nevala, Paula Nevala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

46, Rovaniemi Aronperä 31.7.2011 rengastettu (Ismo Kreivi)

41, Inari Ivalojokisuu 5.6.2019 14 km venereitti (Roope Ruokonen, Olli Osmonen)

39, Rovaniemi Ounasjokisuisto 11.6.2017 (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

500, Pellojärvi 9.9.1973 (Jorma V.A. Halonen)

130, Rovaniemi Aronperä 7.9.2019 (Andreas Nuspl)

129, Rovaniemi Aronperä 31.8.2019 (Andreas Nuspl)

 


MUSTAPÄÄSIRKKU

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Kaakkois-Euroopasta Lähi-Itään, Kaukasukselle, Kaspienmerelle ja Iraniin.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty kesäkuun puolivälissä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havaintoa / 1 yksilöä (tilanne 2.7.2020)

 

LLY:n alueen havainto

14-16.6.2016 Inari Ahkioniemi 1 k p (Sampo Parkkonen ym)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


Harmaasirkku

Levinneisyys

Keski- ja Etelä-Eurooppa, Pohjois-Afrikka, Lähi-Itä, Afganistan ja läntinen Kiina.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty touko-heinäkuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 9.9.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

9.7.2003 Enontekiö Leppäjärvi 1 än p (Pirkka Aalto)

25.6.2009 Salla Vallovaara 1 Ä (Veli Niemi)

18.-19.6.2012 Utsjoki Nuorgam 1 Än p (Antti Sintonen, Meri Öhman, Kim Kuntze, Paul Boijer ym)

12.-19.5.2015 Ivalo Salmenranta 1 p (Juhani Honkola, Ritva Honkola ym)

13.-21.5.2020 Utsjoki Vetsikko 1 p (Inga Gröndahl ym)

24.5.2020 Ivalo Pahtaoja 1 p (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.