LINTUKATSAUKSET – Varpuslinnut 2

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja alla lueteltujen varpuslintuheimojen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022Katsaus 2021Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

 

Linkkejä varpuslintujen heimoihin (heimon lajit lueteltu):

Siepot (Harmaasieppo Pikkusieppo Sepelsieppo Kirjosieppo)

Pyrstötiaiset (Pyrstötiainen)

Tiaiset (Valkopäätiainen Sinitiainen Talitiainen Kuusitiainen Töyhtötiainen Viitatiainen Hömötiainen Lapintiainen)

Pähkinänakkelit (Pähkinänakkeli)

Puukiipijät (Puukiipijä)

Kuhankeittäjät (Kuhankeittäjä)

Lepinkäiset (Pikkulepinkäinen Mustaotsalepinkäinen Isolepinkäinen)

Varikset (Närhi Kuukkeli Harakka Pähkinähakki Naakka Mustavaris Varis Korppi)

Kottaraiset (Kottarainen Punakottarainen)

Varpuset (Varpunen Pikkuvarpunen)

Peipot (Peippo Järripeippo Keltahemppo Viherpeippo Tikli Vihervarpunen Hemppo Vuorihemppo Urpiainen Tundraurpiainen Kirjosiipikäpylintu Pikkukäpylintu Isokäpylintu Aavikkotulkku Punavarpunen Taviokuurna Punatulkku Nokkavarpunen)

Sirkut (Lapinsirkku Pulmunen Mäntysirkku Keltasirkku Peltosirkku Pohjansirkku Pikkusirkku Kultasirkku Pajusirkku Mustapääsirkku Harmaasirkku)

 


HARMAASIEPPO

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä osittain Aasiassa sekä Pohjois-Afrikassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

 

Suomessa harmaasieppoa tavataan koko maassa.

 

LLY:n alueen Tiira-kirjaukset jakaantuvat koko alueen laajuudelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueella ei ole kirjattu havaintoja Tiiraan talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

9.5.1998 Pello Poikkihaka 2 m N (Jorma V.A. Halonen)

10.5.1981 Pello Isoranta 1 p (Kari K. Koivuranta)

11.5.2012 Rovaniemi Kuolakangas 1 (Hannu Jauhiainen)

11.5.2013 Rovaniemi Tavivaara 1 p (Ismo Kreivi)

11.5.2018 Rovaniemi Sukulanrakka 1 Än p (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

11.5.2018 Ranua Ahvenniemi 1 p (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

 

Harmaasiepon kevätmuutto alkaa keskimäärin 16. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 11. – 23.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kolme päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppuun.

 

Rovaniemelle harmaasieppo saapuu keskimäärin 18.5. ja Inariin 25.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueella kestää siis noin viikon.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 186 havaintoa 2 137 yksilöstä. Mukana on myös pesimähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Harmaasieppo muuttaa pääosin elokuulla. Vielä syyskuun alkupäivinä on jonkin verran kirjattuja havaintoja ja viimeiset yksittäiset havainnot on tehty lokakuun alussa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.10.2017 Rovaniemi Niemelänkangas 1 (Niklas Haxberg)

3.10.2006 Sodankylä keskusta 1 p (Paula Kivilompolo)

3.10.2009 Kemijärvi keskusta 1 p (Pirkka Aalto, Veikka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 340 havaintoa / 4 114 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde 1,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa harmaasiepon tiheys on ollut viime vuodet luokkaa 0,2 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

14 p Ä, Rovaniemi Männikköseljänlampi 30.5.2022 (Andreas Nuspl)

10 pariutuneet än, Rovaniemi Jaarankankaat 28.5.2014 (Jukka Siltanen)

5 p, Kittilä kirkonkylä 26.5.1979 (Hannu Salminen)

5 p, Pellojärvi 24.5.1984 (Jorma V.A. Halonen)

5 p, Kolari Pahkavuoma 30.5.1986 (Jorma V.A. Halonen, kymppiluokkalaisia)

5 Än än, Rovaniemi Auttinköngäs 30.5.2016 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet linjalaskennoista tai muista pidempikestoisista havainnoinneista.

35 p, Inari Lemmenjoen kansallispuisto 4.6.2016 (Olli Osmonen, Arto Saikkonen). Matka 12 km, tiheys 2,9 yksilöä / km.

25 p, Kolari Porovuoma 31.7.1983 (Jorma V.A. Halonen). Havainnointiaika n. 11 tuntia.

24, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 0,4 yksilöä / km.

 

Suurin yksittäisen pisteen havaintomäärä on 15.

15 p, Pello Lempeä 26.7.1979 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

25 p, Muonio Pallastunturi 8.9.2009 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson)

20 p, Pello Kuusilahdenvaara 4.8.1977 (Jorma V.A. Halonen)

20 p, Pello Kuusilahdenvaara 2.8.1985 (Jorma V.A. Halonen)

20 p, Enontekiö Vuontisjärvi 1.8.2021 (Joni Sundström)

 


PIKKUSIEPPO

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Itä-Euroopassa, Siperiassa ja Kaukaasiassa. Talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa pikkusieppo on harvinainen, pesii lähinnä etelä- ja kaakkoisosissa maata.

 

LLY:n alueelta on kirjattu havaintoja Tiiraan harvakseltaan etelästä Enontekiö-Ivalo -linjan korkeudelle saakka.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

13.5.2020 Pello Kiuruniemi 1 (Maija Kraft)

15.-19.5.2018 Rovaniemi Hautapäänkuru 1 k ad Än p (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Anette Simola)

16.5.2018 Rovaniemi Vaattunki 1 k Ä (Niklas Haxberg)

 

Havaintojen vähäisyyden vuoksi pikkusiepon kevätmuuton alkua tarkasteltaessa ei voi käyttää viiden päivän sääntöä. Niinpä tarkastelu on tehty ensihavaintojen mukaisena. Ensihavainto on tehty vuosittain keskimäärin 30. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 13.5. – 12.6. Trendilaskelman mukaan ensihavainnon ajankohta on siirtynyt tarkastelujaksolla 14 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 55 havaintoa 61 yksilöstä. Selkeitä pesintähavaintoja ei ole. Kesähavainnot jakautuvat melko laajelle LLY:n alueella.

 

Syysmuutto

Syysmuuttohavaintoja pikkusieposta ei juurikaan ole. Myöhäisin havainto on tehty elokuun puolivälissä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.8.2018 Rovaniemi Rautiosaari 1 k var än p (Jukka Jokimäki)

27.-28.7.2013 Sodankylä Lokka Korvanen 1 juv p än (Ossi Pihajoki)

19.7.2019 Kemijärvi Oinas 1 k 2kv Än p (Panu Hämäläinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 70 havaintoa / 76 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Linjalaskentoihin pikkusieppo on osunut kuusi kertaa.

 

Suurimmat yksilömäärät

2 pariutuneet p, Salla Oulanka 14.6.1988 (Jyrki Mäkelä)

2 Ä, Posio Korouoma 5.6.2012 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

2 Ä, Posio Korouoma 17.6.2012 (Jukka Piispanen, Katri Väänänen)

2 k, Posio Korouoma 18.6.2012 (Allan Hamari)

2 p Än, Savukoski Tulppio 6.6.2020 (Eila Ylilokka, Anna-Liisa Kelloniemi)

2 Än än, Muonio Pyhäjoen luontopolku 14.6.2020 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 


SEPELSIEPPO

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Itä-Euroopassa, talvehtii Afrikassa.

 

Suomessa havainnot painottuvat hyvin selkeästi etelä- ja lounasirannikolle ja saaristoon.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat touko-kesäkuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

16.6.2021 Utsjoki 1 k +1kv p (Jani Jokinen, Ranja Jokinen)

19.5.2022 Sodankylä Luosto 1 k kiert (Lauri Kylänpää, Anni Harjuntausta)

 


KIRJOSIEPPO

Levinneisyys

Pesii laajalti Euroopassa ja Aasiassa Länsi-Siperiaan saakka. Talvehtii Länsi-Afrikan eteläosissa.

 

Kirjosieppo on yleinen koko Suomessa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja kirjosieposta lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole Tiiraan kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

12.4.2011 Kolari Äkäslompolo 1 k p (Varpu Hietaniemi)

14.4.2016 Salla Kotalankylä 1 p (Lea Sopanen)

16.4.2011 Enontekiö Palojoensuu 1 k (Maija-Liisa Keskitalo)

 

Kirjosiepon kevätmuutto alkaa keskimäärin 29. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 12.4. – 7.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 5 päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun ensimmäiselle puoliskolle.

 

Rovaniemelle kirjosieppo saapuu keskimäärin 3.5. ja Inariin 6.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää kolme päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 3 034 havaintoa 8 183 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko alueelta.

 

Syysmuutto

Kirjosieppo muuttaa elokuulla, ja viimeisetkin yksittäiset havainnot on kirjattu syys-lokakuun vaihteesta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.10.2012 Rovaniemi Napapiiri 1 n-puk kiert (Mika Bäckman)

25.9.2004 Rovaniemi Lapinrinne 1 juv p (Oiva Mäkinen)

22.9.1981 Sodankylä kirkonkylä 1 n-puk p (Ossi Pihajoki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 043 havaintoa / 12 463 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,8 ja yksilömäärien suhde 5,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa kirjosiepon tiheys on melko vakio tasolla 0,1 paria/km viimeisten 50 vuoden aikana, lukuunottamatta vuoden 2006 piikkiä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet pidemmiltä matkoilta tai suuremmilta alueilta. Yksittäisten havaintopisteiden yksilömäärä on korkeintaan 11.

30 p, Kolari Aakenustunturi 28.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen). Matka n. 10 km, tiheys 3 yksilöä / km.

25 Ä, Rovaniemi Korkalovaara yhteissumma alueelta 19.5.2010 (Jukka Jokimäki). Pinta-ala n. 250 hehtaaria, tiheys 0,1 yksilöä / hehtaari.

15 p, Rovaniemi Niskanperä pellot 26.5.1974 (Juha Salmi). Pinta-ala n. 35 hentaaria, tiheys 0,4 yksilöä / hehtaari.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan kaksi suurinta yksilömäärä ovat kertyneet vaellukselta tai rengastuksesta. Kolmanneksi suurin yksilömäärä on yhden pihapiirin pesinnöistä.

65 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 (Miika Halonen, muitakin vaeltajia). Matka n. 55 km, tiheys 1,2 yksilöä / km.

46 p (8 pariutuneet, 2n reng, 9+7+7+6+7 pp reng), Pello Konttajärvi 27.6.2021 (Minna Kaan, Minna Sarkkinen).

45 p (pihapiirissä 9 pesintää), Ranua Simojärvi 2.7.2019 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12 p, Rovaniemi Aronperä 11.-15.8.2020 (Andreas Nuspl)

11 p, Rovaniemi Aronperä 19.8.2021 (Andreas Nuspl)

9 1kv reng, Rovaniemi Aronperä 16.8.2017 (Veikko Isomursu)

8 1kv reng, Ylitornio Tiskiniva 13.8.2020 (Ismo Kreivi)

 


PYRSTÖTIAINEN

Levinneisyys

Esiintyy laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

 

Suomessa pyrstötiainen on maan eteleäosien laji, syksyiset vaellukset ulottuvat myös Lappiin.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueen laajuudelle.

 

Fenologia

Pyrstötiainen on paikkalintu, joka vaeltaa ajoittain voimakkaasti. Lappiin vaellukset osuvat syksyllä. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina, eniten vuoden viimeisellä neljänneksellä.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 153 havaintoa / 642 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 79 havaintoa / 217 yksilöä

Heinä-syyskuu: 133 havaintoa / 1 021 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 177 havaintoa / 7 988 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 541 havaintoa / 9 865 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat hivenen kasvaneet, mutta vähemmän kuin kaikkien lajien määrät keskimäärin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,6 ja yksilömäärien suhde 1,3. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Vuosittaiset vaihtelut ovat pyrstötiaisen osalta suuria.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

15 p, Rovaniemi Mäntyvaara 1.1.2011 (Jukka Jokimäki)

14 p, Rovaniemi neljäs hautausmaa 15.1.2020 (Minna Luolamo)

12 kiert, Ivalo Jänkkävaara 19.2.2013 (Pertti Kukkala)

12 p, Ivalo Salmenranta 11.3.2013 (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

12 kiert, Ivalo Hirviniemi 20.3.2013 (Mauri Sydänmetsä)

12, Ivalo Sylvenvaara 3.1.2014 (Mauri Sydänmetsä)

12 nn p, Inari kirkonkylä 13.2.2015 (Jouni Aikio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30 p, Utsjoki Piesjoki 27.6.2013 (Jorma Laurila)

30 kiert, Inari Tommintie 9.7.2013 (Mikko Tanhua, Miia Helander)

16 p kiert, Utsjoki Mieraslompolo 20.7.2013 (Taru Suninen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

103 m NW (6a a15 a16 a23 a28 a12 a9), Posio Kitkajärvi 8.10.2008 (Olli Lamminsalo)

50 m SW (1a), Rovaniemi Juotasjärvi 6.10.2010 (Jari Kuukasjärvi)

38 kiert (a28 a10), Kemijärvi keskusta 30.9.2016 (Pirkka Aalto)

 


VALKOPÄÄTIAINEN

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Itä-Euroopasta Aasiaan.

 

Suomessa valkopäätiainen on harvinaisuus.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat tammi-helmikuulta, kesäkuulta ja yksi havainto jaksolta marraskuu – huhtikuu.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

26.6.2006 Utsjoki 1 (Jani Hoffren)

28.1.-7.2.2007 Salla Niitselys 1 p (Pirkka Aalto, Petri Piisilä, Matti Sulko, Eeva-Liisa Vuonnala, Leo Akola, Teuvo Hietajärvi)

8.11.2014 – 6.4.2015 Kolari Kurtakko 1 p (Auvo ja Rauni Vaattovaara ym)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


SINITIAINEN

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasian länsiosissa.

 

Suomessa sinitiainen on eteläinen laji, mutta levittäytyy pohjoisemmaksi.

 

Sinitiaisesta on kirjattu Tiiraan havaintoja koko LLY:n alueelta, mutta pohjoisimmista osista selvästi harvemmin kuin etelämpää.

 

Fenologia

Sinitiainen on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 8 711 havaintoa / 22 057 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 541 havaintoa / 4 208 yksilöä

Heinä-syyskuu: 739 havaintoa / 2 141 yksilöä

Loka-joulukuu: 4 359 havaintoa / 9 370 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 16 345 havaintoa / 37 781 yksilöä (tilanne 13.8.2022).

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,0 ja yksilömäärien suhde 2,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Sinitiainen on alkanut esiintymään jatkuvammin talvilintulaskennoissa 1980-luvulta lähtien, ja esiintymistiheyden trendi on ollut siitä lähtien kasvava.

 

Linjalaskennoissa sinitiaisen tiheys on pieni.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät ovat pihabongauksessa laskettuja kerääntymiä.

59, Kittilä Kuusitie 29.1.2012 (Maire Kurtakko)

43, Kittilä Kuusitie 27.1.2013 (Maire Kurtakko)

40, Ranua Kortteenperä 29.1.2012 (Esa Pernu)

40, Kittilä Kuusitie 26.1.2020 (Maire Kurtakko)

40, Rovaniemi Muurola 26.1.2020 (Marjatta Korhonen, Markku Niemelä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat parvia tai poikueita.

21 kiert, Kittilä Sirkka 31.7.2012 (Juha Takalo)

14-19 p, Rovaniemi Tori 20.-23.7.2022 (Andreas Nuspl)

14 p (12 pull reng, 1 kn), Pello Lempeä 14.6.2013 (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet pidemmän ajan tarkkailusta tai talvilintulaskentojen yhteissummana.

61, Rovaniemi Aronperä 14.9.2019 (Andreas Nuspl). Tarkkailuaika 6 tuntia.

33 p, Kemijärvi keskusta 29.12.2009 talvilintulaskenta (Pirkka Aalto)

32 p, Pello Isoranta 14.11.1993 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen)

32 1kv p, Rovaniemi Tori 14.8.2021 (Andreas Nuspl)

 


TALITIAINEN

Levinneisyys

Esiintymisalueet koko Eurooppa sekä Aasian keski- ja eteläosat.

 

Talitiainen on yleinen koko maassa, myös LLY:n koko alueella.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja talitiaisista lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talitiainen on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 15 289 havaintoa / 107 616 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 6 004 havaintoa / 16 475 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 959 havaintoa / 8 279 yksilöä

Loka-joulukuu: 6 937 havaintoa / 60 953 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 30 246 havaintoa / 193 337 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,3 ja yksilömäärien suhde 2,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa talitiaishavaintojen määrän trendi on kasvava, viime vuosina yksilömäärä on ollut tasossa 40 yksilöä per laskentareitti.

 

Linjalaskennoissa talitiaisen tiheys on 2000-luvulla ollut tasolla 0,2 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet useimmiten talvilintulaskentareittien yhteissummina, mutta myös yksittäisiä parvia ja ruokintapaikkojen kertymiä on kirjattu.

210 p, Rovaniemi pohjoisen kaupunginosan talvilintulaskenta 9.1.2012 (Jukka Jokimäki)

170 SE kiert (1a), Rovaniemi Asemieskatu 26.2.2015 (Jukka Jokimäki)

148, Inari Ivalo-Koppelo talvilintulaskenta 4.1.2020 (Olli Osmonen, Jessica Jyränkö, Jan-Erik Tanhua, Jorma Niemelä)

137 p, Pello Sirkkakoski Sääskenmaa-Kivilahti talvilintulaskenta 4.1.2019 (Markku Sirkka, Tomi Rautio)

120, Kittilä Kuusitie 27.1.2013 (Maire Kurtakko)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet vaellukselta, pönttöbongauksesta tai pidemman ajan tarkkailusta. Suurimmat poikueet ovat luokkaa 10-11 poikasta ja emot.

50 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia). Matka n. 55 km, tiheys 0,9 yksilöä / km.

30 kiert, Rovaniemi Suksiaapa 27.7.2022 (Andreas Nuspl)

20 p, Posio Oiva 11.6.2016 (Toivo Baas). 10 pöntön pesintätulos pönttöbongauksessa.

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet talvilintulaskentojen yhteissummista.

167, Ivalo-Koppelo 1.11.2014 talvilintulaskenta (Olli Osmonen, Esko Sirjola)

162, Ivalo-Koppelo 6.11.2015 talvilintulaskenta (Olli Osmonen, Mauri Sydänmetsä)

160 p, Pello Isoranta 3.11.2011 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen)

 


KUUSITIAINEN

Levinneisyys

Kuusitiainen on levinnyt koko Eurooppaan ja lähes koko Aasiaan sekä Pohjois-Afrikkaan.

 

Kuusitiainen on maan eteläosien laji, pohjoisessa harvinainen.

 

Havaintoja on kirjattu Tiiraan lähes koko LLY:n alueelta, pohjoisesta kuitenkin selvästi harvemmin.

 

Fenologia

Kuusitiainen on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 569 havaintoa / 858 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 96 havaintoa / 116 yksilöä

Heinä-syyskuu: 52 havaintoa / 93 yksilöä

Loka-joulukuu: 507 havaintoa / 709 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 198 havaintoa / 1 736 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat vähentyneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,7 ja yksilömäärien suhde 0,6. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa kuusitiaisen määrä on pieni eikä havaintoja kerry läheskään joka vuosi.

 

Linjalaskennoissa kuusitiaisen havainnot ovat satunnaisia.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmissa yksilömäärissä on mukana myös talvilintulaskentojen tuloksia.

10, Kemijärvi Nokkaperäntie 30.1.2010 (Lea Maaninka)

8 p, Kittilä Kaukonen talvilintulaskenta 4.1.1964 (Jukka Yliranta)

8 p, Kittilä Kaukonen talvilintulaskenta 9.3.1974 (Jukka Yliranta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

4 p, Sodankylä Pentinpolku 11.6.2022 (Jaana Sepänen)

2 p, Kemijärvi Luokka-aavantie 11.6.2022 (Eija Rae)

2 p, Kemijärvi Ailanka 12.6.2022 (Outi Pietilä)

 

Syksy (elo-joulukuu)

18 E, Salla Aitaselänkangas 15.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

8 p, Kittilä Kurjenniva 15.10.2021 (Maija-Liisa Savolainen)

6 p, Salla Salmivaara 21.10.1990 (P. Mikkola)

6, Utsjoki Vetsikko 18.11.2006 (Jani Hoffren)

 


TÖYHTÖTIAINEN

Levinneisyys

Esiintymisalue on lähes koko Eurooppa.

 

Töyhtötiaisen esiintymisalue ulottuu eteläiseen Lappiin saakka.

 

LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot painottuvat selvästi alueen eteläosiin.

 

Fenologia

Töyhtötiainen on paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 496 havaintoa / 690 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 110 havaintoa / 157 yksilöä

Heinä-syyskuu: 133 havaintoa / 182 yksilöä

Loka-joulukuu: 537 havaintoa / 810 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 263 havaintoa / 1 822 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat pienehköjä, mutta kasvussa. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 4,0 ja yksilömäärien suhde 4,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa töyhtötiaisen määrät ovat pieniä ja esiintyminen satunnaista.

 

Linjalaskennoissa töyhtötiaisen havainnot ovat satunnaisia, kuitenkin viime vuosina hieman yleistyneet.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

8 p, Pello Turtola 4.3.1979 (Leena Viinamäki)

7 p, Rovaniemi Ounasvaara talvilintulaskenta 4.1.1963 (Kauko Uino)

4 p, Posio Pernu 13.1.1957 (Tapio Kinnunen)

4 p, Rovaniemi Oikarainen 12.1.1992 (Salli Uusipaavalniemi)

4, Kittilä Tuuliharju 24.1.2009 (Matti Olli, Elli Olli)

4 p, Ranua Hyyhelölahti 19.3.2020 (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

5 p pp, Pello Kittisvaara 3.6.1981 (Jouko Piippola)

5 p (2ad 3pm), Pello Nivanpää 13.6.1995 (Reijo Pantsar)

5 p (2 ad pysrev, 3 pm), Rovaniemi Pitkäkumpu 8.6.2020 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

5 SE än (4, 1 1kv), Kemijärvi Jyrkkävaara 10.6.2022 (Marko Ollila)

 

Syksy (elo-joulukuu)

7 p, Rovaniemi Ounasvaara 19.10.2020 (Andreas Nuspl)

6, Rovaniemi Auttinköngäs 12.10.2013 (Juha Severinkangas, Antti Salo)

6 än, Rovaniemi Ounasvaara 25.11.2019 (Titta Salonen)

 


VIITATIAINEN

Levinneisyys

Pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Kaukoidässä.

 

Tavataan Suomessa vuosittain, mutta ei pesi säännöllisesti. Suomen havainnot painottuvat maan kaakkoisosiin.

 

LLY:n alueella havaintoja on kirjattu seuraavista kunnista: Inari, Kemijärvi, Kolari, Pelkosenniemi, Posio ja Rovaniemi.

 

Fenologia

LLY:n alueelta ei ole kirjattu kesäaikaisia havaintoja. Talvijaksoina on kirjattu havaintoja vaeltelevista linnuista.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 4 havaintoa / 4 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 0 havaintoa / 0 yksilöä

Heinä-syyskuu: 0 havaintoa / 0 yksilöä

Loka-joulukuu: 9 havaintoa / 11 yksilöä

 

Yhden havainnon ajanjakso jatkuu vuoden vaihteen yli, siksi yhteislukumäärä neljännesvuosittain kirjatuissa havainnoissa on yhden suurempi kuin kokonaishavaintomäärä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 12 havaintoa / 14 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

3, Ivalo Metsätie 31.12.2010 (Vesa Luhta)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


HÖMÖTIAINEN

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa.

 

Hömötiaisen esiintymisalue ulottuu koko maahan.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja hömötiaisesta lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Hömötiainen on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 10 021 havaintoa / 30 166 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 356 havaintoa / 3 916 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 559 havaintoa / 4 221 yksilöä

Loka-joulukuu: 5 060 havaintoa / 16 458 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 19 079 havaintoa / 54 884 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,9 ja yksilömäärien suhde 1,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa hömötiaisen määrä on viime vuosina ollut luokkaa 3-6 yksilöä laskentareittiä kohti. Pitkällä aikavälillä 1980-luvulta lähtien tiheys laskennoissa on aleneva.

 

Linjalaskennoissa hömötiaisen tiheys on ollut pääosin luokkaa tai alle tason 0,3 paria/km, ja 2010-luvulla trendi on laskeva.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät on kirjattu pihabongauksessa ja talvilintulaskennassa.

46, Ranua Kortteenperä 30.1.2011 (Esa Pernu)

43, Savukoski 26.1.2014 (Salli Niemelä)

40 p, Pello Isoranta talvilintulaskenta 5.1.1992 (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Mikko Jaukkuri)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

31 kiert, Kittilä Kenttälä 21.7.2014 (Juha Takalo)

30 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia). Matka n. 55 km, tiheys 0,55 yksilöä / km.

20 p (poikueita), Kittilä Rautusjärvi 11.7.2006 (Esko Pasanen, Jorma Pessa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät on kirjattu talvilintulaskentojen yhteissummana.

68 p, Pello Isoranta 6.11.1982 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

49 p, Pello Isoranta 8.11.1981 talvinlintulaskenta (Jorma V.A. Halonen ym)

48 p, Pello Isoranta 18.11.1984 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen)

 


LAPINTIAINEN

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Skandinaviasta Aasian yli Alaskaan.

 

Suomessa lapintiainen esiintyy maan pohjoisosissa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja lapintiaisista koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Lapintiainen on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 927 havaintoa / 15 385 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 776 havaintoa / 5 167 yksilöä

Heinä-syyskuu: 2 093 havaintoa / 6 096 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 578 havaintoa / 9 186 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 14 409 havaintoa / 35 925 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat .

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat aavistuksen laskevia. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,0 ja yksilömäärien suhde niinikään 1,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa lapintiashavaintojen määrän trendi on pitkällä aikavälillä hieman laskeva.

 

Linjalaskennoissa lapintiaisen tiheys on pieni, pääosin alle tason 0,1 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Suurimmissa yksilömäärissä on mukana useita isommilta alueilta tai pidemmiltä matkoilta tehtyjä laskentoja.

 

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

38, Enontekiö Nunnanen 19.1.2011 (Mervi Ikonen). Pihabongaus.

30, Rovaniemi ampumaleiri 21.-26.2.1992 (Toni Eskelin). Havainnot leirin aikana eri paikoista.

25 p, Enontekiö Pyhäkero 24.3.1997 (Janne Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32 p, Inari Hammastunturin erämaa 24.-28.7.2011 (Ilkka Kuvaja, Matti Aivila). Vaellus, matka 35 km, tiheys 0,9 yksilöä / km.

20 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia). Matka 55 km, tiheys 0,4 yksilöä / km.

20 p (3 poikuetta), Muonio Keimiötunturi 9.7.2010 (Olli Salminen, Rauha Salminen)

20 p (4 poikuetta), Kemijärvi Ailangantunturi 4.7.2011 (Ville Suorsa). Matka n. 4 km, tiheys 5 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

40 p (yli kymmenen parvea), Savukoski Maskaselkä-Nuorttijoki 1.9.2018 (Teuvo Hietajärvi). Matka 20 km, tiheys 2 yksilöä / km.

40 (3a), Inari UKK-puisto, välillä Aittajärvi-Porttikoski 12.9.2020 (Vesa Koivunen). Matka n. 15 km, tiheys 2,7 yksilöä / km.

39 p (12a), Savukoski Sokliaava 2.9.2018 (Teuvo Hietajärvi). Matka 21 km, tiheys 1,9 yksilöä / km.

 


PÄHKINÄNAKKELI

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa sekä pienellä alueella Pohjois-Afrikassa.

 

Suomessa pähkinänakkeli on vaelluslintu, ja vaellusten jälkeisenä kesänä löytyy pesintöjä.

 

Tiiraan kirjatut havainnot jakaantuvat laajalti LLY:n alueelle. Tiheimmin havaintoja on kirjattu alueen etelä- ja länsiosissa.

 

Fenologia

Suurin osa LLY:n alueen havainnoista on tehty vuoden ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana. Kesäaikaisia havaintoja on vähän. Kesähavaintoihin sisältyy muutamia poikuehavaintoja.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 220 havaintoa / 245 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 56 havaintoa / 89 yksilöä

Heinä-syyskuu: 35 havaintoa / 43 yksilöä

Loka-joulukuu: 416 havaintoa / 487 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 647 havaintoa / 764 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,9 ja yksilömäärien suhde niinikään 1,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä ja vuosittainen vaihtelu suurta. Suurimmat vaellukset erottuvat selvästi.

 

Suurimmat yksilömäärät

7 p (2 ad + 5 lentopoikasta), Ranua Näskäjärvi 30.6.1997 (paikalliset mökkiläiset)

7 p (1 ad 6pp), Rovaniemi Ala-Nampa 23.6.1998 (Jorma V.A. Halonen)

6 p (2 ad 4 lentopoikasta), Ranua Näskäjärvi 29.6.1996 (paikalliset mökkiläiset)

 


PUUKIIPIJÄ

Levinneisyys

Pesii laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

 

Yhtenäinen levinneisyysalue Suomessa ulottuu Etelä-Lappiin, pohjoisempana pesintä on satunnaista.

 

LLY:n alueella Tiiraan on kirjattu havaintoja Enontekiö-Inari tasalle saakka, selvästi tiheimmin alueen eteläosissa.

 

Fenologia

Puukiipijä on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 852 havaintoa / 950 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 384 havaintoa / 542 yksilöä

Heinä-syyskuu: 406 havaintoa / 505 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 037 havaintoa / 1 117 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 673 havaintoa / 3 107 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat pysyneet likimain vakiona. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,9 ja yksilömäärien suhde niinikään 0,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa puukiipijän määrät ovat pieniä.

 

Linjalaskennoissa puukiipijä on alkanut näkyä 2000-luvulla aikaisempaa useammin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5 (4 rev, yht 5 yksilöä), Rovaniemi Louevaara 29.5.2007 (Antti Ruonakoski)

5 p (2 +1kv rev, 3 pm), Rovaniemi Ounasvaara 29.5.2021 (Antti Ruonakoski)

4 kiert Än, Rovaniemi Ounasrinne 20.2.2015 (Matti Välimäki)

4, Ranua Hyyhelö 12.3.2018 (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

7 p (1ä, 1ä, lentopoikue), Posio Korouoma 8.6.2019 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Jouko Kärkkäinen)

6 (2ad, 4juv), Posio Livojärvi 12.7.2007 (Helena Rönkä, Risto Rönkä)

6 Ä, Pello Lankojärvi 8.6.2009 (Ari Aalto)

6 (poikue), Salla Kuntasjoki 14.6.2013 (Teuvo Hietajärvi)

6 p, Kolari Ruotelahti 6.6.2020 (Virva Pietilä)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10 p ä, Posio Korouoma 8.9.2013 (Allan Hamari)

10 p ä, Posio Korouoma 1.10.2013 (Allan Hamari, Antti Ruonakoski)

6 p, Salla Karhunkierros väli Hautajärvi – Savilampi 22.-23.8.2013 (Mikko Niemi)

 


KUHANKEITTÄJÄ

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtimisalueet trooppisessa Afrikassa.

 

Suomessa kuhankeittäjä pesii maan kaakkoisosissa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat touko-heinäkuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 9 havaintoa / 9 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

25.5.1986 Ivalo Pikku-Petsamo 1 k ad (Heikki Karhu, Sinikka Karhu)

119.6.1991 Pello Jarhoinen 1 kp Ä nous NNW (Jorma V.A. Halonen)

1.7.1994 Sodankylä Lokka 1 Ä (Toni Eskelin, Jorma Pessa)

24.5.-2.6.1995 Posio Perä-Posio 1 k p Ä (Juhani Posio)

26.5.-1.6.2003 Salla Salmivaara 1 k p Ä (Antero Aunola)

9.-10.6.2009 Ranua Kuhajärvi 1 Ä p (Allan Hamari, Olli Näyhä, Antti Ruonakoski, Teija Alaluusua)

24.6.2014 Rovaniemi Pikkukumpu 1 Ä (Anssi Mäkinen)

1.6.2018 Kolari Kesänginkeidas 1 p (Maija-Leena Setälä)

29.6.-1.7.2018 Rovaniemi Viirinkylä 1 k Än (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Viljo Ruokanen, Leena Ruokanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


PIKKULEPINKÄINEN

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtii trooppisessa Itä-Afrikassa.

 

Suomessa pikkulepinkäinen pesii maan eteläpuoliskossa.

 

LLY:n alueella havaintoja on kirjattu Enontekiö – Salla -linjan lounaispuolelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole Tiiraan kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

1.5.2012 Rovaniemi Niskanperä 1 (Jaakko Kauppinen, Riitta Saarinen)

6.5.2015 Kolari Äkäslompolo 1 (Vesa Kaulanen)

10.5.2018 Rovaniemi Hyötyjäteasema 1 n ad p (Marja Eronen, Anssi Mäkinen)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 35 havaintoa 38 yksilöstä. Mukana on myös muutama pesintähavainto. Kesähavainnot painottuvat alueen eteläisimpiin osiin.

 

Syysmuutto

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.11.2008 Rovaniemi Arktikum 1 1kv p (Rauno Kalliskota)

6.-29.10.1999 Sodankylä keskusta 1 1kv p (Pekka Paarman, Heikki Karhu, Ossi Pihajoki, Janne Aalto, Jukka Hauru ym)

15.-16.10.2014 Pello Nivanpää 1 n-puk p (Keijo Vuorinen, Tapio Välimaa, Vesa Joona, Vilho Rauhala)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 70 havaintoa / 77 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

5 p (2fl 3pm), Posio Tolva 8.8.1986 (Hannu Hautala)

2 k p, Rovaniemi Lehtojärvi 11.6.2005 (Anssi Mäkinen, Olli-Pekka Karlin, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski)

2 p (ad ja juv), Ylitornio Väystäjä 28.7.2007 (Eero Salo-oja, Jouko Kärkkäinen)

2 pariutuneet p, Rovaniemi Harjulampi 1.6.2010 (Vesa Perttunen)

 


MUSTAOTSALEPINKÄINEN

Levinneisyys

Pesii Kaakkois-Euroopassa ja Etu-Aasiassa, talvehtii Etelä-Afrikassa.

 

Suomessa havaintoja on kirjattu lähes koko maasta, pohjoisilla alueilla selvästi harvemmin kuin etelämpänä.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat huhti-toukokuun vaihteesta ja elokuun lopulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 13.8.2022).

 

LLY:n alueen havainnot

30.8.1980 Rovaniemi Niskanperä

27.8.2001 Enontekiö Leppäjärvi

26.4.–8.5.2005 Savukoski Kivitsokka

 


ISOLEPINKÄINEN

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii pesimäalueen eteläosissa tai sen eteläpuolella.

 

Suomessa isolepinkäinen pesii harvalukuisena koko maassa etelärannikkoa ja saaristoa lukuun ottamatta.

 

Tiiraan kirjatut havainnot jakaantuvat tasaisesti koko LLY:n alueelle.

 

Fenologia

Isolepinkäinen on pääosin muuttolintu, mutta talvehtii toisinaan Lapissakin, joten havaintoja on kirjattu kaikkina vuosineljänneksinä.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 131 havaintoa / 135 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 261 havaintoa / 1 493 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 705 havaintoa / 2 543 yksilöä

Loka-joulukuu: 221 havaintoa / 233 yksilöä

 

Kevätmuutto

Isolepinkäisen kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 23.3. – 23.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 10 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu vapun alle.

 

Ylitorniolle isolepinkäinen saapuu keskimäärin 14.4. ja Inariin 17.4. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 5 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 655 havaintoa 1 174 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot kattavat koko LLY:n alueen.

 

Syysmuutto

Syysmuutto on vilkkaimmillaan syyskuussa, ja lokakuun puolivälin jälkeen havainnot ovat yksittäisiä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 347 havaintoa / 4 451 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,3 ja yksilömäärien suhde 1,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa isolepinkäisen tiheys on pienehkö, mutta melko vakaa tasolla 0,01 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

12 m, Utsjoki Cuoggá 12.5.1996 päiväsumma (Esko Aikio)

6 p m, Pellojärvi 6.5.2017 Tornien taisto (Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Pekka Salminen)

5 p, Ranua Kaitavirta 23.4.2012 (Tuomo Kiminki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12 (3 poikuetta), Salla Vilma Suolikkoaavan reunoilla 11.7.2011 (Petri Piisilä)

10, Savukoski Pihtijoen varressa 18.6.2011 (Petri Piisilä)

9 pp p, Pello Oranki 7.6.1974 (Jorma V.A. Halonen, Juhani Kivilompolo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6 p, Utsjoki Nuorgam 2.8.2007 (Petteri Mäkelä, Marko Dahlman, Matti Mäkelä, Matleena Mäkelä)

6 p, Inari Mellanaapa 7.8.2013 (Olli Osmonen)

6 p, Inari Mellanaapa 16.-17.9.2015 (Olli Osmonen, Mauri Sydänmetsä, Juhani Honkola)

6 p, Inari Mellanaapa 31.8.2018 (Jari Laitasalo, Sampo Laukkanen)

 


NÄRHI

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa suurimman osan Eurooppaa, laajan alueen Aasiasta sekä osia myös Luoteis-Afrikasta.

 

Suomessa närhen levinneisyys ulottuu yhtenäisenä etelärannikolta Etelä-Lappiin, pohjoisempana lajia tavataan harvalukuisena paikoittain.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat Keski- ja Etelä-Lappiin.

 

Fenologia

Närhi on Lapissa pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 640 havaintoa / 10 892 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 969 havaintoa / 1 652 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 432 havaintoa / 2 887 yksilöä

Loka-joulukuu: 5 211 havaintoa / 11 017 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 13 253 havaintoa / 26 453 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,3 ja yksilömäärien suhde 1,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa on närhien määrässä havaittavissa lievää nousua.

 

Linjalaskennoissa närhi on alkanut esiintyä säännöllisesti 2000-luvulla.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

70 p, Pello Sirkkakoski 2.5.1988 (Jorma V.A. Halonen)

13, Enontekiö Hetta 20.1.1992 (Marjatta Palismaa)

12, Ylitornio Portimo 27.4.2014 (Jarmo Saarela)

12, Ylitornio Pikku-Leukumaantie 27.1.2018 (Annikki Niska)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia). Matka 55 km, tiheys 0,2 yksilöä / km.

7 p (poikue), Salla Hanhikangas 10.7.2009 (Raimo Mikkonen)

7 p, Ylitornio Tiskiniva 9.7.2010 (Ismo Kreivi, Topi Kreivi, Heta Kreivi)

7 kiert S, Rovaniemi Vennivaara 26.7.2020 (Pekka Peltoniemi)

7 p (2 pariutuneet, 5 1kv), Pello Orajärvi 7.7.2022 (Sari Kainulainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

30 kiert, Rovaniemi Alakorkalo 26.9.2013 (Hans Mattus)

21 m (13 W, 1 W, 1 E, 1 W, 1 W, 1 W, 3 W), Rovaniemi Paavalniemi 7.10.2012 (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa). Havainnointiaika 2 tuntia 10 minuuttia.

21 m (8a), Rovaniemi Paavalniemi 25.9.2015 (Jukka Simula). Havainnointiaika 6 tuntia.

 


KUUKKELI

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Pohjois-Euroopasta läpi Aasian.

 

Suomessa kuukkelin pääasiallinen levinneisyysalue on maan pohjoisella osalla, etelämpänä se pesii harvalukuisena paikoitellen.

 

Tiiraan on kuukkelihavaintoja kirjattu lähes koko LLY:n alueelta. Suurimmat alueet, joilta havaintoja ei ole, sijaitsevat käsivarressa sekä Utsjoen ja Inarin kunnissa.

 

Fenologia

Kuukkeli on paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 6 476 havaintoa / 19 647 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 3 482 havaintoa / 8 518 yksilöä

Heinä-syyskuu: 4 419 havaintoa / 12 899 yksilöä

Loka-joulukuu: 4 590 havaintoa / 13 805 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 19 042 havaintoa / 55 147 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,4 ja yksilömäärien suhde 1,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskentojen kuukkelimäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä hienoisessa laskussa, mutta viime vuosien trendi on nouseva.

 

Linjalaskennoissa kuukkelin tiheys on pysynyt karkeasti samalla tasolla (0,05 – 0,1 paria/km) 1980-luvulta lähtien.

 

Suurimmat yksilömäärät

Suurimmat yksilömäärät on havainnoitu osittain pidempien matkojen varsilta, osittain ruokinnoilta lasketuista yksilöistä. Suurimmat samanaikaisesti nähdyt kerääntymät ovat 23 yksilöä. Suurin metsässä (ei ruokintaa) tavattu parvi on 20 yksilöä.

 

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

24 p (18 kontr, 6 reng), Muonio Nivunkijärvi 26.3.2021 (Sakari Roininen, Pekka Peltoniemi, Eira Pulju). Havainnointiaika 10,5 tuntia.

23 p, Kolari Äkäslompolo Kesängin keidas 14.3.2020 (Pekka Peltoniemi). Havainnointiaika 1 tunti 35 minuuttia. Linnut samanaikaisesti paikalla.

23 p kontr, Muonio Nivunkijärvi 29.3.2021 (Sakari Roininen, Eira Pulju)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25 p, Inari Hammastunturin erämaa 24.-28.7.2011 vaellus (Ilkka Kuvaja, Matti Aivila). Matka 35 km, tiheys 0,7 yksilöä / km.

14 p (a2, a6 poikue, a2, a4 poikue), Sodankylä Pomokaira linjalaskenta 18.6.2008 (Ari Aalto). Matka 6 km, tiheys 2,3 yksilöä / km.

13 p (6 ad, 7 juv), Kolari Ylläsjärvi Luosupirtti 11.6.2021 (Pekka Peltoniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

25 (3-5 linnun ryhmissä), Inari Vaskojoki välillä Angeli – Riutula 14.9.2010 (Martti Rikkonen). Matka n. 50 km, tiheys 0,5 yksilöä / km.

25 p (10 p Neljän tuulen tupa, muut pienissä parvissa 20 km säteellä), Inari Kaamanen 1.10.2010 (Jarmo Lehtonen, Kari Aromäki, Mauno Niskanen). Matka 20 km, tiheys 1,25 yksilöä / km.

20 kiert (1a), Kittilä Tiukulehto 12.10.2015 (Pekka Sarvela)

20 p, Kolari Äkäslompolo Kesängin keidas 20.12.2018 (Pekka Peltoniemi)

 


HARAKKA

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan ja suuren osan Aasia sekä Luoteis-Afrikan.

 

Suomessa harakka on yleinen koko maassa pesivä paikkalintu.

 

Tiiraan on kirjattu harakkahavaintoja lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Harakka on paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 9 658 havaintoa / 32 936 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 3 616 havaintoa / 8 100 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 877 havaintoa / 4 670 yksilöä

Loka-joulukuu: 4 885 havaintoa / 16 723 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 20 187 havaintoa / 62 661 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,7 ja yksilömäärien suhde 2,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskentojen havaintomäärät ovat harakan osalta säilyneet kohtuullisen tasaisina, 10-20 yksilöä laskentaa kohti.

 

Linjalaskennoissa harakan tiheys on pääosin tasoa 0,01-0,1 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet talvilintulaskentojen yhteissummista, mutta suurin yksittäinen parvikin on kooltaan 95 yksilöä.

95 p, Pello Isoranta 24.2.1991 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen)

95 W (1a), Rovaniemi Lampelankatu 16.1.2017 (Antti Keränen)

94 p, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1981 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

94 p, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1990 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

94 p, Pello Isoranta talvilintulaskenta 9.1.1994 (Jorma V.A. Halonen, Mikko Jaukkuri, Juhani Saukkoriipi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

22 p, Ylitornio Portimo 22.7.2014 (Jarmo Saarela)

20, Ranua Zoo 24.7.2022 (Eeli Vahtola, Veera Vahtola)

17 p kiert, Kittilä Alakittilä 16.6.2022 (Paula Lehtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat talvilintulaskentojen yhteissummia, mutta suurin yksittäinen kertymäkin (Posion kaatopaikka) sisältää 90 yksilöä.

108 p, Pello Isoranta 6.11.1982 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

90 p, Posio kaatopaikka 2.11.2002 (Jyrki Mäkelä)

89 p, Pello Isoranta 9.11.1980 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 


PÄHKINÄHAKKI

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa osia Euroopasta ja laajoja alueita Aasiasta.

 

Suomessa pähkinähakin pesimäalueet sijoittuvat pääasiassa Lounais- ja Etelä-Suomeen.

 

LLY:n alueella havaintoja on kirjattu Enontekiölle ja Tenojokivarteen saakka, tiheimmin alueen lounaisosissa.

 

Fenologia

Lappi on pähkinähakille pääosin syksyinen vaelluskohde, mutta osa pesii ja talvehtii. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 791 havaintoa / 1 550 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 170 havaintoa / 222 yksilöä

Heinä-syyskuu: 2 124 havaintoa / 3 385 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 187 havaintoa / 1 885 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 343 havaintoa / 7 173 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,6 ja yksilömäärien suhde 2,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

11 p, Pello Hellandintie 16.3.2019 (Hannu Lehtimäki). Ruokinnalla.

9 p, Kemijärvi keskusta 17.3.2022 (Pirkka Aalto, Anitta Aalto)

8 p, Kemijärvi keskusta 7.3.2022 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

7 p, Rovaniemi Hallituskatu 13.7.2013 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson). Sembramännikössä.

7 p (mukana 2 kerjäävää nuorta lintua), Rovaniemi Kirjastotalo 16.7.2013 (Vesa Perttunen). Sembramännikössä.

7 p, Rovaniemi keskusta 17.7.2013 (Vesa Perttunen). Pihamaalla, viereisellä tontilla sembramänty.

 

Syksy (elo-joulukuu)

30 m W, Rovaniemi Tennilä 20.8.1995 (paikalliset)

20 p, Rovaniemi Jaatila 15.8.1995 (Tero Mård)

20 p, Rovaniemi Juotas 14.10.1995 (kyläläiset)

12 p (8 reng, 2 kontr, 2 renkaatonta), Rovaniemi Rautatieasema 9.9.2012 (Ismo Kreivi, Markku Pernu)

11 p, Rovaniemi Kirkonjyrhämä 21.9.2008 (Anssi Mäkinen)

11 p (7 reng, 3 kontr, 1 renkaaton), Rovaniemi Linja-autoasema 5.9.2012 (Ismo Kreivi)

 


NAAKKA

Levinneisyys

Lähes koko Eurooppa ja osia Aasiasta.

 

Suomessa naakka on ollut lounais- ja eteläosien laji, mutta viime vuosikymmenten aikana laji on voimakkaasti laajentunut maan keskiosiin ja pohjoisemmaksikin.

 

Tiira-havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta, etelä- ja länsiosilta eniten.

 

Fenologia

Naakka on osittaismuuttaja. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 221 havaintoa / 11 126 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 157 havaintoa / 15 284 yksilöä

Heinä-syyskuu: 955 havaintoa / 27 212 yksilöä

Loka-joulukuu: 928 havaintoa / 13 370 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 291 havaintoa / 67 441 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet selvästi keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,3 ja yksilömäärien suhde 7,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa naakka on esiintynyt kolmena vuonna.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

270 p kiert (2a: a50 + a220), Ylitornio Kuivakangas 12.5.2012 (Jorma V.A. Halonen)

200 p, Rovaniemi Kiiruna 11.3.2012 (Anssi Mäkinen). Yöpymisparvi.

160 p (78 katolla, a40 kiert, a40 kiert), Ylitornio Kuivakangas 1.5.2017 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

240 S, Ylitornio Kuivakangas 26.7.2015 (Tapani Tapio)

220 p, Ylitornio Kuivakangas 22.7.2015 (Jarmo Saarela)

200 p, Ylitornio Kuivakangas 25.7.2015 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

300 än kiert, Rovaniemi Pullinpuoli 19.12.2021 (Anssi Mäkinen)

240 p, Ylitornio Kuivakangas 4.9.2015 (Tapani Tapio)

230 p, Ylitornio Kuivakangas 8.9.2015 (Jarmo Saarela)

 


MUSTAVARIS

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euroopan länsireunasta Japaniin. Pohjoisimmat kannat muuttavat esiintymisalueella etelämmäksi.

 

Suomessa mustavaris on harvalukuinen tulokas, joka esiintyy lähinnä länsirannikolla.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle. Tiheimmin havaintoja on kirjattu alueen eteläosissa.

 

Fenologia

Mustavaris on Lapissa suurelta osin muuttolintu, mutta havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 50 havaintoa / 110 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 475 havaintoa / 1 232 yksilöä

Heinä-syyskuu: 18 havaintoa / 35 yksilöä

Loka-joulukuu: 18 havaintoa / 23 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 556 havaintoa / 1 394 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat laskeneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,5 ja yksilömäärien suhde 0,6. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

45 p, Pello Turtola 6.4.1980 (Mika Knuuti, Arto Raappana)

35 p, Pello Turtola 11.4.1980 (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

33 m SW, Rovaniemi 31.3.1979 (Vesa Nivala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8 p, Kittilä Alakylä 1.6.2008 (Gunnar Korkea, Risto Marttila)

5 p (2 fl 3 1kv), Muonio Nulusniemi 15.-22.7.1907 (Justus Montell)

4 p, Rovaniemi Mäntyvaara 6.6.2009 (Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12 lask p, Kittilä Alakittilä 3.9.2021 (Paula Lehtonen)

3, Rovaniemi kaatopaikka 2.10.2008 (Allan Hamari)

Muut havainnot 1-2 linnusta.

 


VARIS

Levinneisyys

Levinneisyysalue ulottuu yli Euroopan ja Aasian. Pohjoisimmilla aluella osittaismuuttaja.

 

Varis pesii yleisenä koko Suomessa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Varis on nykyisin osittaismuuttaja, mutta oli 1950-luvulle saakka lähes kokonaan muuttolintu. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 4 287 havaintoa / 41 230 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 4 265 havaintoa / 20 661 yksilöä

Heinä-syyskuu: 2 048 havaintoa / 27 164 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 700 havaintoa / 47 455 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 13 432 havaintoa / 136 894 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

Lajin havaintorivien määrä LLY:n alueella Tiirassa on kasvanut enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden verran, mutta yksilömäärät vähemmän. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,6 ja yksilömäärien suhde 1,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa variksen esiintymistiheys on trendiltään kasvava, mutta aivan viime vuosina suunta on ollut laskeva.

 

Linjalaskennoissa variksen tiheys on pysynyt vuoden 2006 piikkiä lukuunottamatta kohtuullisen vakaana, suunnilleen tasolla 0,1 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

750 p kiert, Rovaniemi Karhunkaatajantie-Tori 17.1.2016 (Jukka Jokimäki)

600 p, Rovaniemi Mäntyvaara 17.3.2007 (Anssi Mäkinen)

600 kiert p, Rovaniemi Pohjolankatu tori 31.1.2016 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

270 p, Pello Lempeä 1.6.1975 (Jorma V.A. Halonen)

200 p, Pello Lempeä 30.7.1975 (Jorma V.A. Halonen)

180 p, Pello Lempeä 18.7.1979 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

749 kiert, Rovaniemi Ounaskoski  6.12.2015 (Marko Junttila)

700 p, Pello kk 15.9.1988 (Jorma V.A. Halonen)

700 kiert E, Rovaniemi Asemieskatu 5.12.2015 (Jukka Jokimäki)

 


KORPPI

Levinneisyys

Korppia tavataan lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

 

Korppi on yleinen koko Suomessa.

 

Tiira-kirjauksia on tehty koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Korppi on paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 3 467 havaintoa / 18 933 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 678 havaintoa / 9 518 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 550 havaintoa / 5 058 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 766 havaintoa / 11 133 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 9 516 havaintoa / 44 831 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintorivien määrät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, yksilömäärät hieman hitaammin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde 1,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa korpin havaintotiheys on pysynyt melko tasaisena viime vuosikymmeninä.

 

Linjalaskennoissa korpin tiheys on viime vuosina pysynyt melko vakaana tasolla 0,05 – 0,1 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

410 p, Rovaniemi Mäntyvaaran kaatopaikka 20.1.2008 (Jukka Simula)

400 p, Rovaniemi Mäntyvaaran kaatopaikka 10.1.2008 (Jukka Simula)

400 än p, Rovaniemi Kuusiselän kaatopaikka 16.1.2020 (Anssi Mäkinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200 p, Utsjoki Váisjeaggi 3.6.1988 (Harry Seppälä, Timo Lahti)

200 p, Rovaniemi Kuusiselkä 17.6.2019 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

150 p, Utsjoki Kevo 21.6.1987 (Tero Linjama)

 

Syksy (elo-joulukuu)

440 p, Rovaniemi Kuusiselkä kaatopaikka 15.12.2019 (Ismo Kreivi)

350 p, Posio kaatopaikka 2.11.2002 (Jyrki Mäkelä)

350, Rovaniemi Mäntyvaara kaatopaikka 28.12.2006 (Olli-Pekka Karlin)

 


KOTTARAINEN

Levinneisyys

Kottaraisen lähtöalueet ovat Euroopassa ja Länsi-Aasiassa, mutta ihmisen mukana se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan, Australiaan, Uuteen Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan. Suomen kottaraiset muuttavat talveksi pääasiassa Länsi-Eurooppaan.

 

Suomessa kottaraisen levinneisyys keskittyy maan etelä- ja keskiosiin, Lapissa laji on voimakkaasti taantunut.

 

LLY:n alueelta kirjauksia on tehty kaikista kunnista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Kottarainen on muuttolintu, mutta myös joitain havaintoja tammikuulta on tehty.

1.-10.1.2008 Kemijärvi Palojärvi 1 p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Timo Rajatalo, Tuula Rajatalo)

6.1.2015 Rovaniemi Koskikatu 1 p (Veikko Vasama, Marko Junttila, Rauno Kalliskota, Olli-Pekka Karlin)

25.1.1986 Rovaniemi Rantavitikka 1 p (Paula Lantto)

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 67 havaintoa / 126 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 060 havaintoa / 14 023 yksilöä

Heinä-syyskuu: 731 havaintoa / 57 905 yksilöä

Loka-joulukuu: 216 havaintoa / 5 520 yksilöä

 

Kevätmuutto

Kottaraisen kevätmuutto alkaa keskimäärin 31. maaliskuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 17.3. – 14.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 18 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun puolivälin tietämille.

 

Rovaniemelle kottarainen saapuu keskimäärin 6.4. ja Enontekiölle 11.4. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 5 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 665 havaintoa 27 219 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta, tiheimmin alueen eteläosista.

 

Syysmuutto

Syysmuutto etenee jo syyskuun aikana, mutta lokakuussakin on tehty vielä runsaasti havaintoja. Osa kottaraisista sinnittilee talvenkin yli Lapissa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 119 havaintoa / 80 808 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,0 ja yksilömäärien suhde 4,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa kottaraishavaintoja on kirjattu satunnaisesti.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

90, Rovaniemi Mäntyvaara 1.5.1982 (Jouni Aikio, Esko Aikio, Jukka Jokimäki)

50 p, Pello Yliranta 17.4.1974 (Jorma V.A. Halonen)

50 p, Pello Yliranta 30.4.1975 (Jorma V.A. Halonen)

50 W, Ylitornio kk 26.4.2013 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

800 p, Ylitornio Purasenvaaran pellot 14.7.2020 (Markku Tyni)

734 p, Ylitornio Närkki 8.7.2016 (Tapani Tapio)

700, Ylitornio Vuennonkoski 10.7.2020 (Taru Suninen, Roope Lehtinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1500 p, Pello Juoksenki 3.9.1974 (Jorma V.A. Halonen)

1500 p, Pello Yliranta 6.9.1974 (Jorma V.A. Halonen)

1000 p, Ylitornio Kuivakangas 21.8.2009 (Jorma V.A. Halonen)

 

Analyysi:

Kottarainen LLY:n alueella

Jouni Parviainen 3.9.2021

Tiiran 1.9.2021 päivitetyn listauksen mukaan kottarainen on maamme 18. lintulaji. Se kuului vuonna 1756 linnustoon Hauhon pitäjässä nykyisen Hämeenlinnan alueella. LLY:n alueen 43. laji siitä tuli 3.10.1822 Jacob Fellmanin tapauskertomukseen perustuen. Sen jälkeen rivejä kottaraisesta on kertynyt lähes 2.900. Osuus Suomen havainnoista on miltei 1,5%, mikä kuitenkin on pari prosenttiyksikköä kaikkien lajien keskimääräistä osuutta pienempi.

Miten lajin muutto etenee meillä ja muualla? Kottaraisen kevätmuuton saapumisjärjestyksen mediaani LLY:n seurannassa vuodesta 2003 lähtien on 21 ja vaihteluväli 4 – 34. Listakertoja on 19. Saapumisen poikkeaminen mediaanista yli 12 sijaa suuntaansa eli variaatiosuhde on 11 %. Se kuuluu siten parhaaseen neljännekseen 143 vertailukelpoisen lajin joukossa.

Kevätmuuton aikaisista kottaraishavainnoista on tehty koko Suomessa 7 % viimeistään 14.3. ja LLY:n alueella 8.4. mennessä. Toukokuun lopussa vuosittaisista havainnoista on alueellamme tehty jo 56 %. Viimeiset 7 % riveistä meillä on kirjattu 1.10. tai myöhemmin, mutta koko Suomessa vasta 31.10. alkaen.

Säännölliset keväthavainnot kottaraisesta alkavat meillä vuodesta 1972. Niissä tosin on yhä kaksi aukkoa: vuodet 1995 ja 2002. Vuoden 2003 ainoa havainto Rovaniemeltä (korostettu sulkumerkein) näkyy yhdistyksen kevätmuuton seurannassa numerolla 24, mutta sitä ei ole Tiirassa. Sitä mukaa kuin vanhojen havaintojen syöttäminen edistyy, viimeisetkin puutteet kenties poistuvat.

Ohessa kottaraisen kokonaishavaintomäärä (suluissa) sekä vuosittaisten ensihavaintojen päivämääriä kunnittain tarkasteltuna. Ruokinnalla tehtyjä varhaisia havaintoja ei ole karsittu pois. Toukokuun loppua myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole mukana.

Lapin kolmioon vähintään osaksi kuuluvat kunnat (Ylitornio, Pello ja Rovaniemi) erottuvat muista kunnista havaintojen runsaudessa. Kolme neljästä kottaraisrivistä (74,7%) ja miltei kaikki (97,0%) yksilöt on kirjattu niissä.

Havaintopäivämäärien jälkeen näkyy ko. kunnan ensimmäinen Tiiraan kirjattu kottaraishavainto järjestysnumeroineen.

Enontekiö (93) 5.4.1982, 31.3.1988, 1.5.1993, 10.4.1994, 3.5.1997, 4.4.1998, 9.4.1999, 24.4.2000, 24.4.2001, 15.4.2004, 17.4.2005, 19.4.2006, 27.3.2007, 18.4.2008, 30.4.2009, 4.4.2010, 7.5.2011, 31.3.2012, 22.4.2013, 22.4.2014, 15.4.2015, 31.3.2016, 3.4.2017, 14.4.2018, 11.5.2019, 2.5.2020, 7.4.2021; ensihavainto Tiirassa 0.3.1903 [22].

Inari (189) 22.4.1979, 1.5.1984, 30.3.1985, 5.5.1986, 3.5.1987, 9.5.1989, 30.4.1993, 10.4.1994, 8.5.1996, 16.5.1997, 14.4.2006, 21.4.2007, 17.4.2008, 13.4.2009, 5.4.2010, 27.5.2011, 7.5.2012, 15.4.2013, 23.4.2014, 9.4.2015, 1.5.2016, 30.4.2017, 29.4.2018, 27.3.2019, 19.4.2020, 9.4.2021; ensihavainto Tiirassa 0.0.1906 [69].

Kemijärvi (126) 22.4.2006, 18.4.2008, 12.4.2009, 1.4.2010, 27.4.2011, 13.4.2012, 10.4.2013, 6.4.2014, 13.4.2016, 3.4.2017, 24.4.2018, 21.4.2019, 27.3.2020, 20.4.2021; ensihavainto Tiirassa 8.9.1985 [103].

Kittilä (69) 28.4.1978, 15.4.1979, 11.4.1991, 16.4.2008, 26.4.2009, 8.4.2010, 6.4.2011, 6.4.2012, 3.5.2013, 19.4.2017, 11.4.2019, 17.4.2020, 21.4.2021; ensihavainto Tiirassa 0.6.1907 [17].

Kolari (72) 19.4.1972, 27.3.1973, 4.4.1974, 9.4.1975, 30.5.1976, 15.4.1985, 15.4.1989, 31.3.1994, 30.4.2006, 21.4.2007, 2.5.2008, 28.4.2011, 6.5.2012, 10.5.2013, 9.4.2015, 16.4.2016, 4.5.2017, 29.4.2018, 30.4.2019, 11.4.2020, 2.4.2021; ensihavainto Tiirassa 19.4.1972 [30].

Muonio (16) 9.4.1978, 23.4.1979, 28.4.1987, 27.3.1994, 18.4.2007, 20.4.2011, 6.4.2015, 19.5.2017, 23.4.2019, 15.4.2021; ensihavainto Tiirassa 19.4.1905 [30].

Pelkosenniemi (16) 21.4.1982, 17.4.2008, 12.4.2010, 28.4.2018, 16.4.2020; ensihavainto Tiirassa 16.7.1975 [24].

Pello (727) 7.4.1972, 27.3.1973, 29.3.1974, 24.3.1975, 2.4.1976, 1.4.1977, 31.3.1978, 1.4.1979, 3.4.1980, 26.3.1981, 4.4.1982, 7.4.1983, 2.4.1984, 13.4.1985, 5.4.1986, 12.4.1987, 6.4.1988, 20.3.1989,  29.3.1990, 29.3.1991, 19.4.1992, 28.3.1993, 31.3.1994, 15.4.2007, 13.4.2008, 14.4.2009, 7.4.2010, 4.4.2011, 12.4.2012, 29.4.2013, 28.3.2014, 9.4.2015, 9.4.2016, 6.4.2017, 19.4.2018, 3.4.2019, 26.3.2020, 2.4.2021; ensihavainto Tiirassa 11.9.1971 [60].

Posio (17) 5.4.2010, 7.4.2012, 9.5.2013, 7.4.2018; ensihavainto Tiirassa 9.6.2007 [164].

Ranua (20) 26.4.1979, 18.5.1984, 24.4.2007, 4.4.2012, 4.4.2015, 26.3.2017, 26.4.2018, 13.4.2019, 13.4.2020; ensihavainto Tiirassa 26.4.1979 [78].

Rovaniemi (349) 3.4.1974, 14.4.1975, 10.4.1976, 16.4.1979, 1.5.1982, 25.1.1986, 7.4.1988, (30.3.2003), 18.4.2006, 29.3.2007, 17.4.2008, 13.4.2009, 4.4.2010, 12.4.2011, 16.4.2012, 1.4.2013, 12.4.2014, 6.1.2015, 28.3.2016, 21.3.2017, 13.4.2018, 31.3.2019, 29.3.2020, 4.4.2021; ensihavainto Tiirassa 11.4.1897 [22].

Salla (35) 16.4.1975, 14.4.1978, 12.5.2007, 28.4.2008, 24.4.2009, 7.4.2010, 18.3.2013, 14.4.2014, 4.4.2015, 13.4.2018, 5.4.2019, 9.4.2020, 3.4.2021; ensihavainto Tiirassa 1.6.1970 (salattu) [19].

Savukoski (9) 13.4.1978, 2.5.1979, 5.5.2008, 16.4.2010, 9.5.2019, 25.5.2021; ensihavainto Tiirassa 13.4.1978 [83].

Sodankylä (23) 12.4.1978, 27.4.1979, 13.5.1987, 24.3.1993, 15.5.2006, 1.5.2009, 15.5.2015, 25.4.2019, 8.5.2020, 29.3.2021; ensihavainto 12.4.1978 [115].

Utsjoki (22) 9.4.1978, 22.5.1979, 31.3.1981, 15.5.1988, 9.5.1992, 3.5.2008, 29.5.2011, 26.4.2013, 12.5.2015, 12.5.2016, 19.5.2018, 10.5.2021; ensihavainto Tiirassa 3.10.1822 [34].

Ylitornio (1089) 13.4.1972, 20.4.1975, 7.5.1982, 24.4.1985, 11.4.1988, 5.4.1991, 17.4.1992, 18.4.2007, 18.4.2008, 23.4.2009, 7.4.2010, 3.4.2011, 6.4.2012, 11.4.2013, 30.3.2014, 8.4.2015, 29.3.2016, 4.4.2017, 13.4.2018, 4.4.2019, 27.3.2020, 25.3.2021; ensihavainto Tiirassa 3.4.1934 [47].

 


PUNAKOTTARAINEN

Levinneisyys

Punakottarainen pesii Kaakkois-Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa.

 

Suomessa punakottarainen on vuosittainen vieras. Havaintoja on kirjattu lähes koko maasta.

 

LLY:n alueen havainnot on kirjattu hajanaisesti eri puolilta aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

2.1.1912 Rovaniemi keskusta 1 p (Kivirikko / PLV)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

24.5.2019 Pelkosenniemi Arvospuoli  1 p (Arto Keto-Tokoi)

25.5.1983 Rovaniemi Saarenkylä 1 p (Raija Silvennoinen)

3.6.2018 Ylitornio Taroniemi 1 p (Pentti Marjeta)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 22 havaintoa 22 yksilöstä. Pesintähavaintoja ei ole. Havaintoja on kirjattu hajanaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Syysmuutto

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.12.1911 Rovaniemi keskusta 1 p (Norvasalo ja Vuori / PA / PLV)

22.8.-5.9.1984 Rovaniemi Niskanperä 1 k ad p (Jukka Jokimäki, Pekka Punnonen, Vesa Nivala ym)

11.8.2019 Ylitornio Kainuunkylä 1 p (Jarmo Saarela)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 29 havaintoa / 29 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


VARPUNEN

Levinneisyys

Varpusen luontainen levinneisyysalue on Euraasia ja Pohjois-Afrikka. Lajia on siirretty lähes joka puolelle maailmaan.

 

Suomessa varpusta esiintyy lähes koko maassa, pohjoisessa harvalukuisempana kuin etelässä.

 

Varpushavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Varpunen on paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 4 746 havaintoa / 69 517 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 935 havaintoa / 8 580 yksilöä

Heinä-syyskuu: 962 havaintoa / 13 512 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 000 havaintoa / 53 770 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 10 724 havaintoa / 145 773 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,9 ja yksilömäärien suhde 1,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa varpusen esiintymistiheys on ollut hienoisessa laskussa, mutta pientä nousua on havaittavissa aivan viimeisten vuosien aikana.

 

Linjalaskennoissa varpunen esiintyy harvoin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

250 p, Rovaniemi Ratantaus 2.4.2020 (Esko Nevala, Paula Nevala)

220 p, Rovaniemi Lapinkävijäntie 4.1.2020 (Jukka Jokimäki)

210 p, Kittilä kk 15.1.2017 (Hilkka Suomalainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100, Ranua Eläinpuisto 25.7.2019 (Kalle Hiekkanen)

76 p reng, Kemijärvi keskusta 3.7.-24.8.2013 (Pirkka Aalto)

60 p, Rovaniemi Eteläranta 13.7.2011 (Ismo Kreivi, Heta Kreivi)

60, Ranua Zoo 24.7.2022 (Eeli Vahtola, Veera Vahtola)

 

Syksy (elo-joulukuu)

168 p, Kittilä kk 7.12.2016 (Hilkka Suomalainen)

143 p, Inari Männiköntie 29.12.2018 (Jan-Erik Tanhua)

140, Enontekiö Hetta 28.12.1992 (Kari-Pekka ja Kaija Kumpulainen)

140, Enontekiö Leppäjärvi 30.12.1998 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 


PIKKUVARPUNEN

Levinneisyys

Pikkuvarpusen esiintymisaluetta on Eurooppa ja Aasia. Siirrettyjä kantoja on mm. Australiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa pikkuvarpunen levittäytyy voimakkaasti maan eteläosista kohti pohjoista.

 

LLY:n alueelta Tiira-havaintoja on kirjattu kaikista kunnista.

 

Fenologia

Pikkuvarpunen on pääosin paikkalintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 3 624 havaintoa / 32 190 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 985 havaintoa / 7 393 yksilöä

Heinä-syyskuu: 809 havaintoa / 6 402 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 035 havaintoa / 29 418 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 9 492 havaintoa / 75 400 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 5,9 ja yksilömäärien suhde 15,3. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Pikkuvarpunen on alkanut esiintyä talvilintulaskennoissa säännöllisesti 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen jälkeen määrän kasvu on ollut nopeaa muutaman vuoden ajan, joskin tasaantunut viime vuosina.

 

Linjalaskennoissa pikkuvarpusen esiintyminen on ollut satunnaista, ensimmäiset havainnot on kirjattu v. 2009.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100 p än, Ylitornio Sahaherrantie 8.1.2022 (Anna Heiskanen)

98 p, Kittilä Peuratie 2.1.2022 (Hilkka Suomalainen)

95 p, Ylitornio keskusta 30.1.2022 (Jarno Nurmi, Anna Heiskanen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

120 p, Ylitornio Kuivakangas 29.7.2021 (Tapani Tapio)

66 p reng, Kemijärvi keskusta 12.7.-16.8.2017 (Pirkka Aalto)

60, Rovaniemi Ounasrinne 22.7.2016 (Jukka Jokimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

200 p, Rovaniemi Uimahallin puistot 25.8.2010 (Jukka Jokimäki)

130 p, Rovaniemi Pohjanhovin puisto 14.8.2015 (Jukka Jokimäki)

120 p, Rovaniemi Kotikatu 31.12.2018 (Jukka Jokimäki)

 


PEIPPO

Levinneisyys

Peippo pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Pohjoisimmat kannat muuttavat eteläisille esiintymisalueille talveksi.

 

Suomessa peippo on levinnyt lähes koko maahan.

 

LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu kaikista kunnista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta on kirjattu 207 havaintoa 238 yksilöstä.

 

Kevätmuutto

Peipon kevätmuutto alkaa keskimäärin 23. maaliskuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 2.3. – 6.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 19 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun puolivälin tietämille.

 

Rovaniemelle peippo saapuu keskimäärin 26.3. ja Inariin 7.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 12 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 3 385 havaintoa 3 902 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko alueelta, pohjoisimmista osista harvakseltaan.

 

Syysmuutto

Peipon syysmuutto on vauhdikkaimmillaan syyskuun loppupuoliskolla, ja lokakuun puolivälin jälkeen havainnot ovat satunnaisempia. Joulukuussakin on kuitenkin kirjattu vielä 126 havaintoa / 161 yksilöä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 12 228 havaintoa / 97 546 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet nopeammin kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 4,1 ja yksilömäärien suhde 7,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa peipon tiheys on ollut 2000-luvulla suurempi kuin aiemmin, tasolla 1 pari/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

600 p, Pello Turtola 1.5.1982 (Mika Knuuti)

550 p, Pello Turtola 2.5.1980 (Mika Knuuti)

500 p, Pello Yliranta 1.5.1975 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

500, Ylitornio Portimo 27.4.2015 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet linjalaskentojen yhteissummina. Yhdeltä paikalta havaittujen lintujen suurin määrä on 20, ja yksittäiset parvet tai poikueet ovat korkeintaan 10 yksilön kokoluokkaa.

60 kiert än, Rovaniemi Suksiaapa 27.7.2022 (Andreas Nuspl)

56 p, Rovaniemi Louevaara 7.6.2022 (Andreas Nuspl)

21 p, Salla Ukerovaara linjalaskenta 14.6.2017 (Pyry Herva). Matka n. 6 km, tiheys 3,5 yksilöä / km.

21 p, Sodankylä Matovuoma linjalaskenta 15.6.2017 (Pyry Herva). Matka n. 6 km, tiheys 3,5 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

1000 p, Ylitornio Kainuunkylä 26.8.2018 (Jarmo Saarela)

700 p, Ylitornio Pessalompolo 17.9.2021 (Jarmo Saarela)

500, Ylitornio Kauliranta 21.9.2013 (Jarmo Saarela)

500, Ylitornio Portimojärvi 17.9.2014 (Jarmo Saarela)

500 p, Ylitornio Lohijärvi 4.10.2017 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

500 p, Rovaniemi Pekkala 12.9.2019 (Raimo Metsomäki)

 


JÄRRIPEIPPO

Levinneisyys

Pesimäalue ulottuu Skandinaviasta Itä-Siperiaan. Talvehtimisalueet Länsi-, Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Itä- ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa järripeippo esiintyy koko maassa, kanta on voimakkain pohjoisessa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja järripeiposta koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta on kirjattu 110 havaintoa 156 yksilöstä.

 

Kevätmuutto

Järripeipon kevätmuutto alkaa keskimäärin 9. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 21.3. – 26.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 13 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkuun.

 

Rovaniemelle järripeippo saapuu keskimäärin 16.4. ja Inariin 19.4. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 3 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 3 036 havaintoa 17 468 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Järripeipon syysmuuton huippu on syyskuun lopussa ja muutto alkaa olla ohi lokakuun puolivälissä. Sen jälkeenkin havaitaan viivyttelijöitä ja talvehtijoitakin. Joulukuun määrät ovat 72 havaintoa / 81 yksilöä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä, määrä vähentynyt merkittävästi. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 10 137 havaintoa / 176 718 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet nopeammin kuin keskimäärin kaikkien lajien määrät. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,9 ja yksilömäärien suhde 3,6. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa järripeipon tiheys on ollut vakaa 2000-luvulla, joskin kertaluokkaa alempana kuin huippuvuosina 1980-90 -luvuilla, eli tasolla 5 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4000 p, Sodankylä Kelujärvi 13.5.2014 (Olli Raasakka)

2000 p, Enontekiö Hetta 6. ja 8.5.2018 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

1200 p, Pello Kotivainio 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

1200 p, Pellojärvi 24.5.1985 (Jorma V.A. Halonen, koululaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet muutamien tuntien tarkkailusta tai pitkien linjalaskentojen yhteissummista. Suurin yksittäinen parvi on 300 yksilöä.

630 W, Posio Kitkajärvi 18.7.2008 (Olli Lamminsalo, Jukka Myllylä, Jukka Parkkonen). Tarkkailuaika 4 tuntia 5 minuuttia.

455, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 54 km, tiheys 8,4 yksilöä / km.

398 W, Posio Kitkajärvi 25.7.2008 (Olli Lamminsalo, Jukka Parkkonen, Reijo Vallioniemi). Tarkkailuaika 4 tuntia 20 minuuttia.

343, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 5,7 yksilöä / km.

300 n p, Enontekiö Ketomella 19.7.2021 (Reima Stigell)

300 kiert (väljä parvi), Rovaniemi Hautavaara 20.7.2021 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

850 p, Rovaniemi Niskanperä 2.10.2012 (Jukka Jokimäki)

648 kiert, Kittilä Kenttälä 15.8.2014 (Juha Takalo)

600 p, Ylitornio Kauliranta 3.10.2017 (Jarmo Saarela)

 


KELTAHEMPPO

Levinneisyys

Pesimisalueet sijaitsevat Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Pohjoisimmat kannat siirtyvät talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa keltahemposta on joitakin pesimähavaintoja lähinnä maan eteläosista.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat touko-heinäkuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

25.5.2009 Rovaniemi Niskanperä 1 n ä (Jukka Jokimäki)

9.6.-12.7.2017 Rovaniemi Kuusiselkä 1 k p Än (Pirkka Aalto, Mikko Lantto ym)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


VIHERPEIPPO

Levinneisyys

Esiintymisalueet ovat Eurooppa, Länsi-Aasia ja Pohjois-Afrikka. Pohjoisimmista kannoista osa muuttaa etelämmäksi talvehtimaan.

 

Viherpeippo on yleinen koko Suomessa.

 

LLY:n alueella on kirjattu havaintoja kaikista kunnista.

 

Fenologia

Viherpeippo on osittaismuuttaja, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 6 157 havaintoa / 49 538 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 4 001 havaintoa / 13 702 yksilöä

Heinä-syyskuu: 974 havaintoa / 9 579 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 279 havaintoa / 36 865 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 14 441 havaintoa / 109 720 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintorivien määrät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät pysyneet lähes vakiona. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,6 ja yksilömäärien suhde 1,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Yksilömäärät ovat laskeneet vuoden 2013 huipun jälkeen ilmeisesti lajin piirissä levinneen trikomonoosin seurauksena.

 

Talvilintulaskentoihin viherpeippo kirjaantui ensimmäisiä kertoja 1970-luvun puolivälin jälkeen, ja siitä lähtien esiintymistiheyden trendi on ollut nouseva, viime vuosien laskuun saakka.

 

Linjalaskennoissa viherpeipon tiheydessä on ollut piikki 2000-luvun alkupuolella, mutta viime vuosina tiheys on laskenut lähelle nollaa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

160 p, Rovaniemi Asemieskatu 24.2.2009 (Jukka Jokimäki)

160 p, Rovaniemi Rantavitikka 11.1.2013 (Jukka Jokimäki)

137 p, Rovaniemi Linja-autoasema 27.2.2010 (Toivo Baas)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

60, Enontekiö Hetta 9.7.2015 (Timo J. Leppänen)

50 p, Ylitornio Kauliranta 2.7.2011 (Jarmo Saarela)

50 p, Rovaniemi Ylikylä 20.7.2015 (Mikko Lantto)

50 p, Inari Kaamanen 31.7.2016 (Peter Buchert)

50 kiert, Rovaniemi Aronperä 4.7.2018 ( Vesa Nivala)

50 p, Ylitornio Rantakylä 29.7.2021 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

220, Enontekiö Hetta 24.9.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

200, Sodankylä Sattaspirtti 4.9.2007 (Rauno Kosonen)

200 p, Rovaniemi Heikkilänranta 13.9.2007 (Veikko Isomursu)

200 p, Kemijärvi keskusta 18.-19.9.2010 (Pirkka Aalto)

200, Enontekiö Hetta 30.9.-1.10.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 


TIKLI

Levinneisyys

Tikli pesii lähes koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Pohjoisin kanta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa valtaosa tiklin kannasta keskittyy maan eteläosiin.

 

LLY:n alueen havainnot on kirjattu eri puolilta aluetta.

 

Fenologia

Tikli on Lapissa vaelluslintu. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 43 havaintoa / 49 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 120 havaintoa / 137 yksilöä

Heinä-syyskuu: 11 havaintoa / 11 yksilöä

Loka-joulukuu: 28 havaintoa / 37 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 199 havaintoa / 231 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

4 p, Rovaniemi Vanha Tori 21.2.2008 (H.K.)

3 p, Salla Saija 9.12.2016 (Oili Kylli)

3 p, Enontekiö Hetta 3.1.-27.3.2018 (Timo J. Leppänen, Britt-Inger Ruotsala, Eija Leppänen, Ilkka Mähönen, Jutta Leppäjärvi, Juuso Leppäjärvi, Kalle Leppäjärvi, Pirkko Mähönen, Raimo Yli-Kankaanpää, Raimo Ylikankaapää)

 


VIHERVARPUNEN

Levinneisyys

Pesimäalueet ovat Pohjois- ja Keski-Euroopassa ja Venäjällä, erillinen populaatio elää Kaukoidässä. Pohjoisimmat kannat muuttavat talveksi etelämmäksi, Suomesta Länsi- ja Etelä-Eurooppaan.

 

Vihervarpunen pesii Tunturi-Lappia lukuunottamatta koko maassa.

 

LLY:n alueelta on kirjattu havaintoja kaikista kunnista.

 

Fenologia

Vihervarpunen on pääosin muuttolintu, mutta havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 246 havaintoa / 761 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 4 163 havaintoa / 16 786 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 476 havaintoa / 22 800 yksilöä

Loka-joulukuu: 209 havaintoa / 669 yksilöä

 

Kevätmuutto

Vihervarpusen kevätmuutto alkaa keskimäärin 27. maaliskuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 6.3. – 18.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 17 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppupuoliskolle.

 

Rovaniemelle vihervarpunen saapuu keskimäärin 28.3. ja Inariin 11.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 14 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 948 havaintoa 9 568 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko alueelta.

 

Syysmuutto

Vihervarpusen syysmuutto on vilkkainta syyskuun aikana. Loka-marraskuulla havainnot ovat jo satunnaisempia. Joulukuulta on kirjattu 5 havaintoa 6 yksilöstä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 298 havaintoa / 42 738 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,3 ja yksilömäärien suhde 4,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa vihervarpusen tiheys on kasvanut 2000-luvulla, ja on nyt tasolla 1 pari/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

400 kiert, Kemijärvi keskusta 16.5.2015 (Pirkka Aalto)

150 m, Posio Korouoma 20.4.2022 (Jyrki Mäkelä)

138 reng, Rovaniemi Concordetie 8.5.2019 (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

230 kiert E, Rovaniemi Poropolku 19.6.2013 (Pekka Peltoniemi)

200 p, Ylitornio Etelä-Portimojärvi 24.7.2011 (Antti Jaako)

180 p, Rovaniemi Asemarinne 22.7.1990 (Leena Viinamäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

300 kiert S, Rovaniemi Niskanperä 15.8.2018 (Jukka Jokimäki)

280, Rovaniemi Aronperä 2.9.2019 (Andreas Nuspl). Havainnointiaika 2,5 tuntia.

272 SW (8a), Posio Kitkajärvi 22.9.2012 (Jouko Kärkkäinen, Raimo Koskenkorva, Jouni Kärkkäinen, Kari Oittinen †, Kalevi Tikkala, Kalervo Kujala, Mauri Kujala, Janne Vesa)

 


HEMPPO

Levinneisyys

Hempon esiintymisalueeseen kuuluu suurin osa Euroopasta pohjoisimpia osia lukuunottamatta sekä alueita Pohjois-Afrikasta, Lähi-Idästä ja Aasiasta. Pohjoisimmilta alueilta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa hempon tiheys on suurimmillaan maan eteläosissa, vaikka pesintöjä tavataan Perämeren pohjukkaan saakka.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat eteläisimpiin kuntiin, pohjoisimmat kirjaukset on tehty Enontekiöltä ja Inarin Kaamasesta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

8.3.1998 Pello Lempeä 1 k 2kv p (Jorma V.A. Halonen)

3.4.2015 Rovaniemi Saarenkylä 1 k fl ad (Mirja Kettunen)

10.4.2003 Rovaniemi Ounasjoentie 1 k (Damien Cocatre)

10.-16.4.2003 Rovaniemi Meltaus 6 (Airi Kuusela ym)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppupuoliskolle.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 23 havaintoa 29 yksilöstä. Selkeitä pesintähavaintoja ei ole. Kesähavainnot jakaantuvat harvakseltaan eri puolille aluetta.

 

Syysmuutto

Syyshavaintoja on kirjattu muutamia kuukausittain elo-, syys- ja lokakuussa. Viimeiset yksittäiset havainnot on kirjattu marras- ja joulukuussa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.12.1985 Pello Turtola 1 n p (Reijo Koivuranta)

27.11.2013 Rovaniemi Pekkala 1 (Juha Severinkangas, Tenho Kiviniemi)

25.10.2008 Posio Kalliotie 7 (Mika Heikkala)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 138 havaintoa / 236 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet hitaammin kuin keskimäärin kaikkien lajien havaintomäärät. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,3 ja yksilömäärien suhde 1,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

12 p, Rovaniemi Teollisuuskylä 1.5.2020 (Jukka Soppela)

8 än p, Rovaniemi Alakorkalo 25.4. ja 7.5.2020 (Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl)

7, Posio Kalliotie 25.10.2008 (Mika Heikkala)

 


VUORIHEMPPO

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Osa muuttaa talvehtimaan eteläisemmille alueille.

 

Suomessa vuorihemppo on hyvin harvalukuinen Tunturi-Lapin pesimälaji.

 

Vuorihemppohavaintoja on kirjattu Tiiraan eri puolilta LLY:n aluetta, eniten pohjoisimmista osista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu yksi havainto tammikuulta: 5.1.1994 Rovaniemen Korkalovaarassa 1 p (Pentti Vaarama).

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

23.-26.3.2022 Muonio Nivungintie 1 n p (Sakari Roininen, Eira Pulju)

26.-29.3.2015 Inari Siggavuono 1 tp p (Martti Rikkonen)

27.3.2007 Rovaniemi Koskenranta 1 p Än (Anssi Mäkinen)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu vapun tietämille.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 115 havaintoa 218 yksilöstä. Mukana on myös muutama pesintähavainto käsivarren suunnalta. Kesähavainnot on tehty Muonio-Ivalo -linjan pohjoispuolelta.

 

Syysmuutto

Syksyiset havainnot ovat melko vähäisiä. Jonkinlainen huippu on nähtävissä lokakuun puolivälissä, muuten lähinnä yksittäisiä havaintoja on kirjattu joulukuun loppupuolelle saakka.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2014 Kemijärvi Myllylammentie 2 p (Teuvo Hietajärvi)

22.-27.12.2017 Pello Sirkkakoski 1 p (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen, Kati Sirkka)

16.11.2020 Ivalo Junttilanperä 16.11.2020 (Roope Ruokonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 502 havaintoa / 1 451 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde 1,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskentoihin vuorihemppo on osunut viitenä vuotena.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

18-24 p, Rovaniemi Arktikum 23.-24.4.2008 (Veikko Vasama, Veikko Isomursu)

17-18 p, Rovaniemi Hyötyjäteasema 23.-30.4.2020 (Juhani Jalkanen, Matti Kassala, Andreas Nuspl)

15 p, Enontekiö Hetta 10.5.2005 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Enontekiö Biologinen asema 6.7.2010 (Aki Arkiomaa, Heini Jalava)

5-6, Enontekiö Kilpisjärvi 19.-20.7.2010 (Aki Aintila, Otso Häärä ym)

5, Enontekiö Kilpisjärvi 1.-21.6.2011 (Aki Aintila, Jyrki Mäkelä, Risto Sola, Kuusamon luonnonystäviä)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20 p, Inari kirkonkylä 1.10.1987 (Martti Rikkonen)

11 kiert, Sodankylä kirkonkylä 1.9.2000 (Ossi Pihajoki)

10 p, Inari kirkonkylä 18.10.1996 (Martti Rikkonen)

10 p, Sodankylä Kelukoski 12.10.2001 (Ossi Pihajoki)

 


URPIAINEN

Levinneisyys

Euraasian pohjoisosat ja Pohjois-Amerikka. Vaelluslintu, joka voi siirtyä talvehtimaan muualle kuin pesimäalueille.

 

Urpiaista tavataan koko maassa, tiheimmin pohjoisessa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Urpiainen on osittaismuuttaja ja vaeltaja. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 537 havaintoa / 91 396 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 4 156 havaintoa / 58 273 yksilöä

Heinä-syyskuu: 2 122 havaintoa / 69 735 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 519 havaintoa / 67 643 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 14 991 havaintoa / 305 679 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet hitaammin kuin kaikkien lajien määrät keskimäärin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,3 ja yksilömäärien suhde 1,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Urpiaisen esiintymistiheys talvilintulaskennoissa on vaihdellut merkittävästi vuosittain, mutta kehityksen trendiä suuntaan tai toiseen ei ole nähtävissä.

 

Linjalaskennoissa urpiaisen tiheys on ollut kohtuullisen vakaa viime vuosikymmeninä tasolla 2 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

750 kiert (5a), Savukoski Kemijokivarsi 7.1.2015 (Teuvo Hietajärvi). Matka n. 80 km, tiheys 9,4 yksilöä / km.

600 p, Kemijärvi keskusta 12.4.2020 (Pirkka Aalto)

550 kiert, Ivalo keskusta 6.1.2015 (Vesa Luhta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2500 (2300 p, 200 reng), Enontekiö Pöyrisjärven erämaa-alue 14.7.2022 (Karoliina Hämäläinen, Laura Oinas)

690 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia). Matka n. 55 km, tiheys 12,5 yksilöä / km.

650 kiert ä, Rovaniemi Aronperä 22.7.2022 (Andreas Nuspl)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3000, Sodankylä Lokka 19.9.1981 (Ossi Pihajoki). Havainnointiaika 1 tunti 15 minuuttia.

3000 m E, Kittilä Raattama 11.9.2017 (Markku Väänänen). Havainnointiaika 3 tuntia.

2300 kiert WNW, Rovaniemi IV hautausmaa 19.9.2018 (Jukka Jokimäki)

 


TUNDRAURPIAINEN

Levinneisyys

Elää tundralla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Grönlannissa.

 

Suomessa tundraurpiainen pesii vain pohjoisimmassa Lapissa.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle. Pohjoisissa osissa havaintomäärät ovat suurimmat.

 

Fenologia

Tundraurpiainen on osittaismuuttaja ja vaelluslintu. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 799 havaintoa / 6 111 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 189 havaintoa / 4 382 yksilöä

Heinä-syyskuu: 83 havaintoa / 144 yksilöä

Loka-joulukuu: 446 havaintoa / 1 202 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti ei arvioitu.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 624 havaintoa / 12 379 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat laskeneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,7 ja yksilömäärien suhde 0,8. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa tundraurpiaisen määrät ovat pieniä.

 

Linjalaskennoissa tundraurpiainen esiintyy lähes vuosittain, mutta tiheydet ovat pieniä ja vuosivaihtelut suuria.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

54-70 p kiert, Kemijärvi keskusta 5.4.-1.5.2020 (Pirkka Aalto)

50 p, Pello Lempeä 29.4.2008 (Jorma V.A. Halonen)

50 kiert, Enontekiö Ullatievat 28.2.2022 (Petri Haapala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

24 p, Enontekiö Hetta-Pallas 17.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym). Matka n. 55 km, tiheys 0,4 yksilöä / km.

10 p, Utsjoki Vuolimusluoppal 8.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

6 p, Utsjoki Kevo 19.6.2007 vaellus (Tarja Pajari, Tuomas Uotila). Matka n. 17 km, tiheys 0,35 yksilöä / km.

6 p, Sodankylä Anterinmukka 12.6.2008 (Joni Sundström)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50 p, Sodankylä Kirkonkylä 3.10.2000 (Kivil)

30 p (1a), Utsjoki Kenestupa 7.10.1986 (Heikki Karhu)

20 p, Enontekiö Kilpisjärvi 22.10.2008 (Allan Hamari, Pyry ja Lenni Hamari)

20 kiert, Rovaniemi Kivitaipale 25.10.2008 (Ilkka Rautio)

20 p, Rovaniemi Papukumpu 30.10.2016 (Jukka Soppela)

 


KIRJOSIIPIKÄPYLINTU

Levinneisyys

Pohjois-Amerikka, Alaska ja Aasia Fennoskandian rajoille saakka.

 

Suomessa pesimälevinneisyys ulottuu Kainuusta Metsä-Lappiin.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat lähes koko alueelle.

 

Fenologia

Kirjosiipikäpylintu on vaelluslintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 334 havaintoa / 970 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 523 havaintoa / 1 271 yksilöä

Heinä-syyskuu: 552 havaintoa / 1 687 yksilöä

Loka-joulukuu: 165 havaintoa / 591 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 655 havaintoa / 4 708 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat .

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat trendinä pysyneet lähes vakiona. Tosin tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,5 ja yksilömäärien suhde 1,9, joten näitä vertaamalla määrät olisivat jopa kasvaneet. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa kirjosiipikäpylinnun esiintymiset ovat olleet suhteellisen säännöllisiä, mutta tiheydet pieniä (enimmäkseen alle 0,05 paria/km) ja vuosittaiset vaihtelut suuria.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet pidempien matkojen laskennoista.

60 p, Muonio Pallas-Ounastunturin kansallispuisto 9.-13.2.1987. Matka n. 55 km, tiheys 1,1 yksilöä / km.

40, Salla Tuntsa 1.-4.3.2011 (Petri Piisilä). Matka n. 40 km, tiheys 1 yksilö / km.

35, Savukoski Värriö 6.3.2011 (Teuvo Hietajärvi). Matka n. 10 km, tiheys 3,5 yksilöä / km.

 

Suurin yksittäinen parvi on 21 yksilöä.

21 än, Enontekiö Hetta 18.2.2020 (Timo J. Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet päiväsummina tai useamman parven summina.

41, Salla Värriö 11.6.2015 päiväsumma (Teuvo Hietajärvi)

39 (5a: 20 + 5 + 1 + 11 + 2), Salla Värriö 19.6.2013 päiväsumma (Teuvo Hietajärvi)

35 (a5 a20 a10), Sodankylä Irtolaisauhti 1.7.2013 (Osmo Heinonen)

 

Suurin parvi on 35 yksilöä.

35 än p, Ivalo Vasikkaniemi 8.7.2016 (Ari-Pekka Auvinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

60 p (useita parvia, suurin parvi n. 20 yksilöä), Muonio Pallastunturi 15.-30.11.1986 (Olli Autto)

40 m (1a), Sodankylä kirkonkylä 20.9.2001 (Ossi Pihajoki)

26 (suurin parvi 10 yksilöä), Savukoski Ylä-Nuortti 8.12.2010 linjalaskenta (Teuvo Hietajärvi). Matka n. 6 km, tiheys 4,3 yksilöä / km.

 


PIKKUKÄPYLINTU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa pikkukäpylintu on levinnyt lähes koko maahan kuusen kasvurajan mukaan.

 

Tiiraan havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Pikkukäpylintu on vaelluslintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 541 havaintoa / 2 680 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 145 havaintoa / 7 314 yksilöä

Heinä-syyskuu: 663 havaintoa / 4 189 yksilöä

Loka-joulukuu: 382 havaintoa / 2 913 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 984 havaintoa / 18 035 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmmän kuin kaikkien lajien määrät keskimäärin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,1 ja yksilömäärien suhde 2,8. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Huomattavaa on, että lajin havaintomäärissä oli selvä notkahdus 2010-luvun puolivälissä.

 

Talvilintulaskennoissa pikkukäpylintuja löytyy melko satunnaisesti.

 

Linjalaskennoissa pikkukäpylinnun esiintyminen on vakiintunut 2000-luvulla, joskin vaihtelut ovat suuria vuosittain. Tyypillinen taso on 0,2 – 0,6 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

400 p, Posio Kirintövaara 21.4.2022 (Jyrki Mäkelä)

120 p, Salla Keroharju ympäri puistoa 18.4.2021 (Jyrki Mäkelä)

100 (1a), Sodankylä Riipi 31.5.2011 (Ossi Pihajoki, OlaN)

100 S (1a), Ylitornio Etelä-Portimojärvi 31.5.2015 (Antti Jaako, Saku Lindgren, Teemu Jokisaari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150 kiert (useita parvia, suurin 20 yksilöä), Salla Takkaselkätunturi 22.7.1938 (Heikki Suomalainen)

150 p (puolet kerjääviä juv), Sodankylä Luosto 5.6.2011 (Esa Sojamo, Topi Mäkinen, Antti Sojamo)

130 kiert (50+40+40), Kittilä Sotkavuoma 14.6.2016 linjalaskenta (Kim Kuntze)

 

Syksy (elo-joulukuu)

128 kiert (useita parvia, suurin 14 yksilöä), Rovaniemi Louevaara 12.10.2021 (Andreas Nuspl)

100 p ä (n. 20 parvea), Savukoski Nuorttijoki 12.8.2006 (Panu Kunttu, Juhana Piha, Minerva Piha, Aura Piha)

100 kiert (useita parvia), Kemijärvi Juujärvi 12.12.2010 (Antti Peuna, Kari Peuna)

100 kiert, Posio Murtotunturi 19.8.2021 (Jyrki Mäkelä)

 


ISOKÄPYLINTU

Levinneisyys

Pesii Skandinaviassa, Baltiassa ja Länsi-Venäjällä.

 

Suomessa isokäpylinnun pesimäaluetta ovat koko maan havumetsävyöhykkeet.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Isokäpylintu on vaelluslintu, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 256 havaintoa / 783 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 686 havaintoa / 2 039 yksilöä

Heinä-syyskuu: 570 havaintoa / 3 541 yksilöä

Loka-joulukuu: 267 havaintoa / 1 282 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 918 havaintoa / 8 062 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet vähemmän kuin kaikkien lajien määrät keskimäärin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,6 ja yksilömäärien suhde 1,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa isokäpylinnun esiintyminen on ollut 2000-luvulla säännöllistä ja kasvanut yli tason 0,1 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

40 (a35 ä än kiert, 5 ä kiert), Rovaniemi Ounasvaara 9.5.2017 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

32 m, Pello Sirkkakoski 9.5.2020 (Markku Sirkka). Havainnointiaika 8 tuntia.

29 p, Rovaniemi Ounasvaara 24.1.2009 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

70 än p (10-20 linnun ryhmissä), Rovaniemi Lapinsuvanto 29.7.2022 klo 14:15 – 14:20 (Anssi Mäkinen)

52 (suurin parvi n. 25 yksilöä), Salla Värriö 11.6.2015  päiväsumma (Teuvo Hietajärvi)

50 p, Inari Muddusjärvi 6.6.2022 (Roope Ruokonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

110 kiert (3 a), Inari Lemmenjoki 17.9.2008 (Heikki Jaakola)

60 p, Kittilä Lainio 14.9.2008 (Pekka Peltoniemi)

50 kiert, Muonio Jerisjärvi 22.9.2016 (Erkki Kivelä)

50 p, Inari Kippisjärvi 7.8.2019 (Olli Osmonen, Pere Alzina, Alex, Oriel)

 


AAVIKKOTULKKU

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Pohjois-Afrikka, Lähi-Itä ja Keski-Aasia.

 

Suomesta on kirjattu muutama havainto väliltä lounaissaaristo-Rovaniemi.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on kesäkuun alusta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 13.8.2022).

 

LLY:n alueen havainto

4.6.2006 Rovaniemi Arktikum 1 k (Mika Rantaharju)

Havainto on Suomen ensimmäinen Tiiraan kirjattu havainto lajista.

 


PUNAVARPUNEN

Levinneisyys

Punavarpunen pesii Aasiassa sekä Itä- ja Pohjois-Euroopassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa.

 

Suomessa punavarpunen on runsas etelärannikolta Etelä-Lappiin.

 

LLY:n havainnot Tiirassa keskittyvät Kittilä-Savukoski -linjan eteläpuolelle, mutta pohjoisempaakin, kuten käsivarresta ja Utsjoelta, on kirjattu havaintoja.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2015 Rovaniemi Paskis 1 k Än (Vesa Nivala, Sakari Harju, Päivi Väisänen)

27.4.2012 Enontekiö Leppäjärvi 1 (Pirjo Huttunen, Tapio Huttunen)

28.4.2016 Rovaniemi Viirinkylä 2 p (Viljo Ruokanen)

 

Punavarpusen kevätmuutto alkaa keskimäärin 16. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 26.4. – 26.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 10 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppuun.

 

Rovaniemelle punavarpunen saapuu keskimäärin 17.5. ja Utsjoelle 27.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 10 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 934 havaintoa 1 154 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot painottuvat Kittilä-Sodankylä -tason eteläpuolelle.

 

Syysmuutto

Punavarpunen lähtee muutolle pääasiassa jo elokuussa, mutta yksittäisiä havaintoja on kirjattu vielä marraskuultakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.-18.11.2014 Inari kk (Tarmo Lietoff, Sanni Lietoff)

12.11.2017 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

1.-2.11.1994 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 540 havaintoa / 1 893 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,1 ja yksilömäärien suhde 1,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa punavarpusen esiintyminen on ollut vaihtelevaa ja taso pääosin alle 0,02 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

14 Ä, Rovaniemi Hirvas-Jaatila 25.5.2008 (Antti Ruonakoski). Matka n. 24,5 km, tiheys 0,6 yksilöä / km.

7, Rovaniemi Lillukka 21.5.2012 (Sari Koski)

7 p (4k 3n-puk), Rovaniemi Ylikylä 25.5.2016 (Mikko Lantto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

9 p Ä, Pello Salmilompolontie 8.6.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Jarmo Saarela)

7 Ä, Rovaniemi Ounasjokisuisto 11.6.2017 (Jorma Salo)

6 pp p (5 reng), Pellojärvi 9. ja 13.7.1991 (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen)

6 p, Rovaniemi Koivusaari 14.6.2022 (Sirpa Ulkuniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Kaikki havainnot 1-2 linnusta.

 


TAVIOKUURNA

Levinneisyys

Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Osa muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Taviokuurnan pesimäalue ulottuu Metsä-Lapista Kainuuseen.

 

Tiira-havaintoja on kirjattu kutakuinkin koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Taviokuurna on muuttolintu, mutta merkittävä osa linnuista talvehtii hyvinä marjavuosina Lapissa. Niinpä havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina, eniten juuri talvikuukausina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 3 293 havaintoa / 20 864 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 162 havaintoa / 8 363 yksilöä

Heinä-syyskuu: 560 havaintoa / 1 459 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 455 havaintoa / 7 581 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 7 949 havaintoa / 42 286 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,4 ja yksilömäärien suhde 3,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulasennoissa taviokuurnien määrä on keväällä pieni, syksyllä ja talvella hyvin vaihteleva.

 

Linjalaskennoissa taviokuurnan tiheys on ollut laskevalla uralla 1980-luvulta lähtien. Taso on tällä hetkellä n. 0,02 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

80-264 p (reng/kontr/ruokinnalla), Sodankylä Vuotso 25.3. – 3.4.2022 (Karoliina Hämäläinen, Laura Oinas, Osmo Hirvasvuopio)

75 (8a), Salla Tuntsa 28.2.-2.3.2012 (Petri Piisilä)

70 kiert SE, Rovaniemi Asemieskatu 22.3.2016 (Jukka Jokimäki)

70 p reng, Muonio Äkäsmylly 19.3.2019 (Pekka Peltoniemi)

70 p, Inari Tirro 4.4.2019 (Martti Rikkonen)

70, Sodankylä Vuotso 28.3.-12.4.2020 (Osmo Hirvasvuopio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

20 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia). Matka n. 55 km, tiheys 0,4 yksilöä/km.

20 p (osa poikasia), Inari Tirro ruokinnalla 14.7.2022 (Martti Rikkonen)

13 p (7k6n), Inari Giellájohka 1.7.2020 (Andreas Nuspl)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70 kiert, Rovaniemi Teollisuustie 22.12.2012 (Petri Koivisto)

60, Rovaniemi Nelostien monttu 29.11.2012 (Olli-Pekka Karlin, Veikko Vasama)

50 p, Rovaniemi Linja-autoasema 3.12.2012 (Eero Pätsi)

50 p, Rovaniemi Kuusirinteentie 23.12.2014 (Olli-Pekka Karlin, Marko Junttila, Rauno Kalliskota)

 


PUNATULKKU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa. Osa pohjoisimmista kannoista muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Punatulkku pesii koko Suomessa lähinnä kuusivoittoisissa metsissä. Tunturi-Lapista se puuttuu tai on hyvin harvinainen.

 

Tiiraan on havaintoja kirjattu lähes koko LLY:n alueelta, pohjoisimmissa osissa laikuttaisesti.

 

Fenologia

Punatulkku on osittaismuuttaja, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 7 051 havaintoa / 37 014 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 939 havaintoa / 6 662 yksilöä

Heinä-syyskuu: 840 havaintoa / 1 971 yksilöä

Loka-joulukuu: 4 285 havaintoa / 22 318 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 16 020 havaintoa / 72 514 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet saman verran kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus on kasvanut. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,1 ja yksilömäärien suhde 1,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa punatulkun esiintymistiheyden trendi on suhteellisen vakaa, mutta vuosittaiset vaihtelut melko suuria.

 

Linjalaskennoissa punatulkun tiheys on ollut vaihteleva, mutta suunnilleen 30 vuoden aikavälillä ei trendiä mihinkään suuntaan ole havaittavissa. Taso on 0,1 paria/km tai alle.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

112 p (reng/kontr), Kolari Ylläsjärvi 16.1. – 30.3.2022 (Pekka Peltoniemi)

68 p, Kolari kirkonkylä 1.1.2022 (Ahti Ihonen)

58 p, Pello Isoranta talvilaskenta 9.1.1994 (Jorma V.A. Halonen, Mikko Jaukkuri, Juhani Saukkoriipi). Matka n. 10 km, tiheys 5,8 yksilöä / km.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12 p (7k 5n), Kittilä Alakittilä 4.6.2015 (Paula Lehtonen, Esa Lehtonen)

12 p (4k 5juv 3n), Ylitornio Miekojärvi 10.7.2019 (Vesa Nivala, Tuija Nivala)

12 p (7k, 2n, 3 1kv), Kittilä Alakittilä 7.6.2022 (Paula Lehtonen, Esa Lehtonen)

12 p Än, Rovaniemi Louevaara 10.6.2022 (Andreas Nuspl)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50, Kittilä Ylivaara 17.11.2010 (Juha Takalo)

50 p (2a: 30 + 20), Kolari Äkäslompolo 4.12.2018 (Matti Sulko)

47 p, Pello Isoranta syyslaskenta 9.11.1980 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia). Matka n. 10 km, tiheys 4,7 yksilöä / km.

 


NOKKAVARPUNEN

Levinneisyys

Pesimäalue on Eurooppa, Aasia ja pohjoisin Afrikka. Osa kannasta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa nokkavarpunen on harvalukuinen pesimälaji, jota tavataan lähinnä maan eteläosissa.

 

LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu kaikista kunnista.

 

Fenologia

Nokkavarpunen on osittaismuuttaja, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 32 havaintoa / 76 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 317 havaintoa / 377 yksilöä

Heinä-syyskuu: 13 havaintoa / 13 yksilöä

Loka-joulukuu: 35 havaintoa / 69 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 394 havaintoa / 518 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

11 p, Pello Turtola 26.11.-9.12.1995 (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar, Timo-Joel Piippola, Auli Salo, Jukka-Pekka Bergman, Maija-Liisa Pakisjärvi, Taneli Halonen, Veikko Autto)

10 p, Pello Turtola 6.1.1996 (Maija-Liisa Pakisjärvi)

10 p, Ylitornio kk 28.1.-3.2.2018 (Unto ja Anita Lehtonen)

 


LAPINSIRKKU

Levinneisyys

Euraasian ja Pohjois-Amerikan arktiset alueet. Muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa lapinsirkku pesii pohjoisen tunturipaljakoilla ja avosoilla.

 

Lapinsirkkuhavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, Pohjois-Lapista eniten.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

10.4.2014 Pello Sirkkakoski  1 k (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Pertti Rautio)

15.4.2011 Rovaniemi Aronperä 1 n p (Veikko Isomursu)

16.4.1990 Pello Jolmanpää 2 m N (Leif Piippola, Jukka-Pekka Bergman, Teemu Piippola)

16.-17.4.2015 Pello Ruuhilehto 1 n p (Reija Kelloniemi, Jukka-Pekka Bergman)

16.-19.4.2016 Rovaniemi Aronperä 1 k p (Pirkka Aalto, Mikko Lantto, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Jukka Simula)

 

Lapinsirkun kevätmuutto alkaa keskimäärin 20. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 16. – 30.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 2 päivää myöhäisemäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupäiviin.

 

Rovaniemelle lapinsirkku saapuu keskimäärin 21.4. ja Inariin 3.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 12 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 433 havaintoa 8 548 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot keskittyvät lähes täysin alueen pohjoisimpiin osiin.

 

Syysmuutto

Lapinsirkun päämuutto syksyllä ajoittuu elo-syyskuun vaihteeseen. Viimeiset kirjaukset on tehty marraskuun alussa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.-5.11.2019 Posio Pikkukylä (Anni Hämeenniemi)

1.11.2010 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Olli-Pekka Karlin, Vesa Perttunen)

26.-31.10.2010 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Miikka Leinonen, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Ruonakoski, Ritva Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 483 havaintoa / 34 888 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,9 ja yksilömäärien suhde 1,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa lapinsirkun tiheys on pieni, mutta ollut 2000-luvulla varsin vakaa tasolla 0,3 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

600 p, Pello Turtola 12.5.1982 (Mika Knuuti)

350-364, Kittilä Maatalouskoulu 8.-9.5.2016 (Paula Lehtonen, Juha Takalo, Anja Lindroos)

304 m S (300 m S, 4 m reng), Pello Lempeä 18.5.1988 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat kertymät ovat linjalaskentojen tai muiden reittien yhteydessä kertyneitä yhteissummia. Kirjauksista on vaikea päätellä suurimpia parvia tai kertymiä, mutta ne lienevät 10-20 yksilön luokkaa.

265 p var, Utsjoki Paistunturin erämaa-alue 29.-30.6.2022 (Markus Rantala)

203 rev, Enontekiö Pöyrisvuoma 21.-25.6.2007 linjalaskenta (Jukka Simula). Matka 26,5 km, tiheys 7,7 yksilöä / km.

110, Enontekiö Pöyrisjärvi 27.6.2007 kävely (Matti Aalto). Matka 10 km, tiheys 11 yksilöä / km.

106, Enontekiö Salvasjärvi-Salvastunturi 6.7.1997 (Janne Aalto, Pirkka Aalto). Matka n. 4 km, tiheys 26,5 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

100 p, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola). Matkasta ei tietoa, joten tiheyttä ei voi laskea.

75 S (useita parvia), Utsjoki Skallovaara 23.8.2018 (Pentti Zetterberg, Teija Zetterberg)

65 p, Salla Värriö Pikkuauoivan ja Sauoivan välissä 29.8.2010 (Lennart Saari , Pohjois-Suomen kurssi). Matka n. 1 km, tiheys 65 yksilöä / km.

65 p, Utsjoki Skalluvaara poroerotuspaikka 23.8.2018 (Olli Osmonen)

 


PULMUNEN

Levinneisyys

Pulmusia tavataan arktisella alueella koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Muuttavat pesimäalueilta talvehtimaan etelämmäksi.

 

Pulmunen pesii Suomessa vain karuimmilla ja korkeimmilla tunturialueilla.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja pulmusesta koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta on Tiiraan kirjattu 26 havaintoa 617 yksilöstä.

 

Kevätmuutto

Pulmusen kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. maaliskuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 9.2. – 29.3. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 4 päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun alkupuoliskolle.

 

Pulmusen keskimääräiset saapumisajat LLY:n alueen kuntiin ovat varsin lähellä toisiaan. Laji havaitaan keskimäärin ensimmäiseksi Inarissa, viisi päivää aiemmin kuin Pellossa, Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Lappiin tulevat linnut saapunevat siis muistakin ilmansuunnista kuin etelästä.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 775 havaintoa 2 126 yksilöstä. Kesähavainnot keskittyvät alueen pohjoisosiin. Mukana on myös pesintähavaintoja.

 

Syysmuutto

Pulmusen runsaimman syysmuuton ajankohta on lokakuun loppupuolella. Yksittäishavaintoja löytyy vielä joulukuun lopustakin. Joulukuulta on kirjattu 11 havaintoa 47 yksilöstä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 739 havaintoa / 141 545 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat pysyneet miltei vakiona. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,2 ja yksilömäärien suhde 0,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa pulmunen on esiintynyt säännöllisesti viimeiset 40 vuotta. Taso vaihtelee, keskimääräinen on luokkaa 0,05 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Kevään suurimmat yksilömäärät ovat suurista muuttoparvista laskettuja.

2000-8000, Utsjoki Sirma 28.4.-8.5.2014 (Petteri Polojärvi, Allan Hamari, Mauri Sydänmetsä, Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä, Janne Hongisto)

750-1000 p, Pello Juoksenki / Turtola 13.4.1972 (Jorma V.A. Halonen)

600 p, Ylitornio Kuivakangas 13.4.1972 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet vaelluksilta tai linjalaskennoilta yhteissummana.

50 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym). Matka 55 km, tiheys 0,9 yksilöä / km.

32 p (pikkuparvia), Enontekiö Halti tuvan ja huipun välillä 31.7.2018 (Mikko Oksanen). Matka n. 2,5 km, tiheys 13 yksilöä / km.

26 p, Enontekiö Guorolattu 26.6.2019 linjalaskenta (Tuomas Lahti). Matka 6 km, tiheys 4,3 yksilöä / km.

 

Yksittäisten kerääntymien koko on korkeintaan 22 yksilöä.

22 (4 p, 18 p), Enontekiö Ridnijärvi 26.6.2005 (Olli-Pekka Liinalaakso)

21 p, Enontekiö Nimetön lampi 26.6.2005 (Olli-Pekka Liinalaakso)

20 p (n. 10 paria), Kittilä Pallas Taivaskero 8.6.1976 (Esko Pasanen)

20 p, Utsjoki Karigasniemi Ailikas 20.6.1987 (Tero Linjama)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät on havaittu suurissa muuttoparvissa.

700 p, Sodankylä Kelujärvi 24.10.2004 (Markus Salmi)

300 m SE, Pello Kiukaat 28.10.1994 (Onni Juuso)

300 kiert, Enontekiö Vuontiskero 13.10.2007 (Jukka Kivilompolo ym)

 


MÄNTYSIRKKU

Levinneisyys

Pesimäalue on Siperia ja Kaukoitä. Talvehtii Intiassa ja etelä-Kiinassa.

 

Suomen havainnot hajaantuvat välille lounaissaaristo-Ivalo.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty loka-marraskuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

4.11.2016 Ivalo 1 k (Mauri Sydänmetsä)

19.-26.10.2019 Ivalo Männiköntie 1 k p (Jan-Erik Tanhua, Jessica Jyränkö ym)

26.10.-1.11.2019 Ivalo Salmenranta 1 k p (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KELTASIRKKU

Levinneisyys

Koko Eurooppa ja iso osa Aasiaa. Kaikkein pohjoisimmat populaatiot muuttavat vähän etelämmäksi talvehtimaan.

 

Keltasirkku pesii lähes koko Suomessa, mutta kanta harvenee selvästi Pohjois-Lapissa ja laji puuttuu Tunturi-Lapista.

 

Tiira-havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta, pohjoisista osista harvimmin.

 

Fenologia

Keltasirkku on osittaismuuttaja, ja havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 451 havaintoa / 14 756 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 3 384 havaintoa / 8 663 yksilöä

Heinä-syyskuu: 404 havaintoa / 1 410 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 519 havaintoa / 13 796 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 885 havaintoa / 39 315 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet lähes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde 1,3. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa keltasirkkumäärät ovat olleet vaihtelevia, mutta viime vuosina määrät ovat laskeneet.

 

Linjalaskennoissa keltasirkku on esiintynyt säännöllisesti 2000-luvulla. Taso on alle 0,05 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

200 p, Rovaniemi Lohiniva 14.3.2010 (Ismo Kreivi, Yrjö Poikela)

120 p, Rovaniemi Lehtojärvi 11.2.2009 (Anja Haavikko)

90 p, Kemijärvi Kostamo 20.1.2007 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

14 p, Posio Oivanjärvi 21.7.2010 (Toivo Baas)

8 (1a), Kittilä Raattama 29.6.2008 (Timo J. Leppänen)

8 (enimmillään yhtäaikaa näkyvissä), Ylitornio Kuivakangas 12.7.2017 (Jouni Parviainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

300 p (1a), Ylitornio Etelä-Portimojärvi 29.11.2015 (Jarmo Saarela)

180 p, Rovaniemi Jaatila 27.12.2019 (Jorma Salo)

170 (1a), Ylitornio Etelä-Portimojärvi 6.-7.12.2013 (Jarmo Saarela)

 


PELTOSIRKKU

Levinneisyys

Peltosirkun esiintymisalue kattaa pääosan Euroopasta ja Aasiasta länsiosia Mongoliaan saakka. Suomalaisten peltosirkkujen talvehtimisalue on trooppisessa Afrikassa.

 

Suomessa peltosirkku elää nykyään pääasiassa eteläisemmässä Suomessa. Se on taantunut voimakkaasti (99 prosenttia 30 vuodessa) ja sen ennustetaan häviävän Suomesta 30 vuoden kuluessa.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat eteläiseen osaan aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta LLY:n alueelta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.2013 Kittilä Ala-Kittilä 1 (Hilkka Suomalainen)

1.5.1974 Rovaniemi Heikkilänranta 1 p (Juha Salmi)

1.5.1987 Pello Turtola 1 k p Ä (Leena Viinamäki)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 82 havaintoa 95 yksilöstä. Viimeiset ovat vuosilta 2020 ja 2014. Pesintään viittaavia havaintoja on hyvin vähän. Kesähavainnot on kirjattu pääosin Sodankylän tason eteläpuolelta.

 

Syysmuutto

Syksyn myöhäisimmät havainnot

18.10.2008 Ivalo Salmenranta 1 p (Juhani Honkola, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

14.10.2019 Kemijärvi Juujärvi 1 p (Antti Peuna)

28.9.1985 Pello Turtola 1 p (Reijo Koivuranta)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 200 havaintoa / 231 yksilöä (tilanne 13.8.2022).

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 191 havaintoa. Näistä havainnoista peräti 157 on kirjattu ajalta ennen vuotta 2000, siis vain 34 havaintoa tältä vuosituhannelta.

Allaolevissa graafeissa on nähtävillä peltosirkkuhavaintojen määrän kehitys vuosikymmenittäin 1970-luvulta lähtien ja vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Molempien graafien trendiviivat ovat vahvasti alaspäin. 2010-luvulla on viisi vuotta, joilta havaintoja ei ole kertynyt ollenkaan.

 

Linjalaskennoissa peltosirkku on havaittu satunnaisesti, viimeksi vuonna 2002.

 

Suurimmat yksilömäärät

5 p, Rovaniemi 19.5.1979 (Osmo Junila)

4 p, Pello Nivanpää 11.5.1973 (Jorma V.A. Halonen)

3 p ä, Pello Lempeä 26.7.1975 (Jorma V.A. Halonen)

3 pp p, Pello Nuasjärvi 27.6.1978 (Jorma V.A. Halonen)

3 k p Ä, Pello Turtola 10.6.1990 (Jorma V.A. Halonen, Leif Piippola, muita luontokerholaisia)

 


POHJANSIRKKU

Levinneisyys

Pesii Skandinaviasta itään Tyynellemerelle saakka. Muuttaa talvehtimaan pesimäalueeltaan etelämmäksi.

 

Pohjansirkku on Suomessa levinneisyytensä länsireunalla. Lajia esiintyy lähes koko maassa, tiheimmin itäosissa maata. Se on hyvin harvinainen Tunturi-Lapissa ja etelärannikolla.

 

Tiira-kirjauksia löytyy LLY:n alueelta melko kattavasti, joskin pohjoisista osista harvimmin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

16.4.2007 Enontekiö Leppäjärvi 1 (Pirjo ja Tapio Huttunen)

17.4.2014 Rovaniemi Vikajärvi 1 k (Hannu Jauhiainen)

18.4.2016 Pello Sirkkakoski 1 p Än (Markku Sirkka, Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio)

 

Pohjansirkun kevätmuutto alkaa keskimäärin 26. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 17.4. – 16.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 6 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupäiviin.

 

Rovaniemelle pohjansirkku saapuu keskimäärin 30.4. ja Utsjoelle 6.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 6 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 541 havaintoa 3 149 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta, joskin käsivarresta, Inarista ja Utsjoelta vain harvakseltaan.

 

Syysmuutto

Pohjansirkun syysmuutto tapahtuu pääasiassa elo-syyskuun vaihteessa. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu lokakuultakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

29.10.2012 Rovaniemi Matintie 1 n (Paavo Laine)

14.10.2014 Rovaniemi Pöykkölä 5 än p (Anssi Mäkinen)

6.10.2018 Kittilä Karinnokka 1 n kiert (Sirkka Alasjärvi, 8 muuta Kittilän Luonnosta)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti vaarantunut, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 632 havaintoa / 10 519 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, joskin vuosien 2019-20 määrät ovat ennätyksellisen korkeita. Näiden vuosien korkeat lukemat johtuvat Rovaniemellä Ounasjoen suistossa tehdystä aktiivisesta tarkkailusta ja laskennasta, joita ei aiemmin ole tässä laajuudessa tehty. Nämä vuodet ovat olleet toki hyviä vuosia pohjansirkulle muutoinkin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 4,1 ja yksilömäärien suhde 10,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa pohjansirkun tiheys on ollut melko vakaa viimeiset 40 vuotta tasolla 0,2 paria/km. Aivan viime vuosina taso on ollut 0,3 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

45 p, Pello Yliranta 10.5.1977 (Jorma V.A. Halonen)

34 (31 + 1 + 2) nous m NE, Rovaniemi Koivusaari 4.5.2020 (Andreas Nuspl)

30 p, Pello Yliranta 11.5.1977 (Jorma V.A. Halonen)

30 kiert, Kittilä Maatalouskoulu 13.5.2021 (Paula Lehtonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet pidemmältä ajanjaksolta, linjalaskennasta tai rengastuksista yhteissummina.

250 p, Salla Värriö 17.-20.7.1989 (Jorma Pessa)

35 p (7k +1kv Ä, 16 +1kv, 7 1kv, 5 ä), Salla Nisalampi 20.6.2013 linjalaskenta (Joonatan Toivanen, Paul Boijer, Kim Kuntze, Meri Öhman)

27 reng (25 1kv, 2 +1kv), Salla Nisalampi 17.-18.7.2021 (Ina Tirri)

 

Syksy (elo-joulukuu)

92-172, Rovaniemi Aronperä 23.8.-7.9.2019 (Andreas Nuspl)

88 reng, Ylitornio Tiskiniva 26.8.2019 (Ismo Kreivi)

80 p nous SW, Rovaniemi Aronperä 24.8.2020 (Andreas Nuspl)

 


PIKKUSIRKKU

Levinneisyys

Pesimäalue ulottuu Skandinaviasta itään Tyynelle merelle saakka. Talvehtii Kakkois-Aasiassa.

 

Pikkusirkun levinneisyysalue Suomessa on hajanainen, ulottuu Pohjois-Karjalasta Metsä-Lappiin.

 

LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot kattavat kutakuinkin koko alueen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

13.5.2010 Ranua Simojärvi 1 k p Än (Allan Hamari)

13.5.2015 Sodankylä Vuotso 1 k (Osmo Hirvasvuopio)

17.5.2003 Sodankylä Kirkonkylä 1 k p Än (Ossi Pihajoki)

 

Pikkusirkun kevätmuuton huippu ajoittuu kesäkuun alkupuolelle.

 

Kesähavainnot

LLY:n  alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 898 havaintoa 1 630 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot jakaantuvat lähes koko LLY:n alueelle.

 

Syysmuutto

Pikkusirkku muuttaa elo-syyskuun vaihteessa. Viimeiset havainnot ovat syyskuun lopusta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

29.9.2002 Posio Kattavalahti (Osmo Heikkala, Jaana Heikkala)

28.9.2020 Sodankylä Viiankijärvi 1 p (Osmo Heikkala)

25.9.2004 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 172 havaintoa / 2 036 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet hitaammin kuin kaikkien lajien määrät keskimäärin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,1 ja yksilömäärien suhde niinikään 1,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa pikkusirkun tiheys on vaihteleva, pääosin alle tason 0,15 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5 Ä, Sodankylä Kelujärvi 28.5.2015 (Tuomas Lahti)

5 (4k Än, 1 n än p), Inari Pikku-Petsamo 31.5.2022 )

3 Ä, Inari Pikku-Petsamo 31.5.2010 (Toni Eskelin)

3 Ä, Inari Pikku-Petsamo 27.5.2013 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen)

3 Ä, Sodankylä Kelujärvi 31.5.2015 (Timo Haikarainen, Soili Kojola)

3 p Än, Inari Neitiaapa 28.5.-27.6.2019 (Henriika Haapakoski, Pertti Hakari, Allan Hamari, Petri Hasunen, Ilpo Hauta-aho, Eero Hietanen, Ilkka Iivonen, Vesa Juntunen, Jessica Jyränkö, Sami Kiema, Kari Korhonen, Eija Kurkela, Jouko Kärkkäinen, Anneli Leivo, Pekka Malmi, Rainer Mattsson, Nette Meriluoto, Jouko Mustalahti, Jouni Männistö, Jorma Niemelä, Lauri Nikkinen, Jouko Olkio, Kimmo Olkio, Olli Osmonen, Martti Partanen, Leena Pekkarinen, Helena Pesonen, Timo Piensuo, Virva Poikonen, Anne Rahko, Jukka Rahko, Timo Rintamäki, Anssi Ronkainen, Roope Ruokonen, Ari Saarinen, Jan-Erik Tanhua, Anitta Taxell, Kurt Taxell, Juha Tuomaala, Sirkka Tuomaala, Martti Tuukkanen, Hannele Vaahtila, Kalevi Yli-Erkkilä, Aila Niemelä, Airi Tuominen, Helge Wikström, Inga Holmström, Juha Sihvo, Tuula Hell)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

37 reng, Salla Kotala Nisalammen ympäristö 11.-15.6.2017 (Roni Väisänen, Kaisa Välimäki)

36, Salla Nisalampi 20.6.2013 linjalaskenta (Joonatan Toivanen, Paul Boijer, Kim Kuntze, Meri Öhman). Matka 6 km, tiheys 6 yksilöä / km.

36 (14 k reng, 17 k Ä, 5 n p), Salla Kotala 10.-14.6.2016 (Roni Väisänen, Kaisa Välimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9 (6 reng, 3 kiert), Inari Mellanaapa 15.8.2021 (Pekka Topp)

7 p 1kv reng, Rovaniemi Aronperä 7.8.2013 (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi)

7 (3 1kv reng, 4 p), Inari Mellanaapa 16.8.2021 (Pekka Topp)

 


KULTASIRKKU

Levinneisyys

Pesii Venäjältä Tyynenmeren rannikolla. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 

Kultasirkku pesi muutama vuosikymmen sitten Suomessa lähinnä Kaakkois-Suomessa ja Perämeren rannikoilla. Nykyään laji on luokiteltu Suomesta hävinneeksi.

 

Fenologia

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan vain yksi havainto. Se on toukokuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomesta hävinnyt. Globaalisti äärimmäisen uhanalainen, määrä vähenevä.

Suomessa laji on havaittu viimeksi vuonna 2007. BirdLifen v. 2019 ”Punaisessa kirjassa” laji on merkitty Suomesta hävinneeksi.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 13.8.2022).

 

LLY:n alueen havainnot

20.5.1991 Kolarin Äkäslompolo 1 k (Pirkko Hietaniemi)

14.6.1995 Inari Sammuttijärvi 1 k p Än (Harald Krisch ja ryhmä)

 


PAJUSIRKKU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Keski- ja Pohjois-Aasiassa. Talvehtii etelämpänä, Välimeren ympäristössä ja Etelä-Aasiassa.

 

Pajusirkku on yleinen koko Suomessa.

 

Tiiraan kirjatut havainnot kattavat koko LLY:n alueen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

2.3.1996 Pello Juusonkangas 1 p (Rane Olsen)

27.3.2020 Kemijärvi keskusta 1 k p (Pirkka Aalto, Anitta Aalto, Tuukka Aalto, Veikka Aalto)

3.4.2021 Salla Kotalankylä 1 p (Lea Sopanen)

 

Pajusirkun kevätmuutto alkaa keskimäärin 18. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 9.4. – 4.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 2 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkuun.

 

Rovaniemelle pajusirkku saapuu keskimäärin 19.4. ja Inariin 29.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 10 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 2 128 havaintoa 4 626 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Syysmuutto

Pajusirkun syysmuutto tapahtuu pääosin elo-syyskuun vaihteessa. Marraskuulta on vielä yksittäisiä kirjauksia.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

2.12.1994 Pello Yliranta 1 k p (Heikki Helle)

19.11.2017 Utsjoki Buolbmatjávri 1 kuollut (Inger-Mari Aikio)

13.11.2006 Kemijärvi Päiväjoki 1 (Erkki Jokelainen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 774 havaintoa / 22 917 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

Havaintomäärät

Tiiran havaintomäärät ovat

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,2 ja yksilömäärien suhde 4,6. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa pajusirkun tiheys on aavistuksen laskeva 2000-luvulla, suunnilleen tasolla 0,4 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100 p, Rovaniemi Hyötyjäteasema 3.5.2020 (Esko Nevala, Leena Muotka, Paula Nevala)

50, Enontekiö Peltovuoma 19.5.2011 (Timo J. Leppänen)

43 p, Rovaniemi Alakorkalo 8.5.2021 (Andreas Nuspl)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

46 reng, Rovaniemi Aronperä 31.7.2011 (Ismo Kreivi)

41 Ä, Inari Ivalojokisuun venereitti 5.6.2019 (Roope Ruokonen, Olli Osmonen). Matka n. 14 km, tiheys 2,9 yksilöä / km.

39 Ä p, Rovaniemi Ounasjokisuisto 11.6.2017 (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

500 p (116 reng), Pellojärvi 9.9.1973 (Jorma V.A. Halonen)

130 p m SW, Rovaniemi Aronperä 7.9.2019 (Andreas Nuspl). Tarkkailuaika 9 tuntia 45 minuuttia.

129 m SW, Rovaniemi Aronperä 31.8.2019 (Andreas Nuspl). Tarkkailuaika 7 tuntia.

 


MUSTAPÄÄSIRKKU

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Kaakkois-Euroopasta Lähi-Itään, Kaukasukselle, Kaspienmerelle ja Iraniin.

 

Suomessa havaintoja on kirjattu lähes koko maan alueelta, etelärannikolta ja lounaissaaristosta eniten.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty kesäkuun puolivälissä ja elokuun loppupuolella.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

14-16.6.2016 Inari Ahkioniemi 1 k p (Sampo Parkkonen ym)

24.8.2021 Enontekiö Hetta 1 k p (Raimo Nuolikoski)

 


Harmaasirkku

Levinneisyys

Keski- ja Etelä-Eurooppa, Pohjois-Afrikka, Lähi-Itä, Afganistan ja läntinen Kiina.

 

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty touko-heinäkuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 13.8.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

9.7.2003 Enontekiö Leppäjärvi 1 än p (Pirkka Aalto)

25.6.2009 Salla Vallovaara 1 Ä (Veli Niemi)

18.-19.6.2012 Utsjoki Nuorgam 1 Än p (Antti Sintonen, Meri Öhman, Kim Kuntze, Paul Boijer ym)

12.-19.5.2015 Ivalo Salmenranta 1 p (Juhani Honkola, Ritva Honkola ym)

13.-21.5.2020 Utsjoki Vetsikko 1 p (Inga Gröndahl ym)

24.5.2020 Ivalo Pahtaoja 1 p (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.