LINTUKATSAUKSET – Varpuslinnut 1

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan tietoja alla lueteltujen varpuslintuheimojen osalta.

Vuosikatsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2021 – Katsaus 2021Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

 

Linkkejä varpuslintujen heimoihin (heimon lajit lueteltu):

Kiurut (Arokiuru Ylänkökiuru Lyhytvarvaskiuru Töyhtökiuru Kangaskiuru Kiuru Tunturikiuru)

Pääskyt (Törmäpääsky Kalliopääsky Haarapääsky Räystäspääsky Ruostepääsky)

Västäräkit (Isokirvinen Mongoliankirvinen Nummikirvinen Taigakirvinen Metsäkirvinen Niittykirvinen Lapinkirvinen Luotokirvinen Keltavästäräkki Sitruunavästäräkki Virtavästäräkki Västäräkki)

Tilhet (Tilhi)

Koskikarat (Koskikara)

Peukaloiset (Peukaloinen)

Rautiaiset (Rautiainen)

Rastaat (Punarinta Satakieli Sinirinta Sinipyrstö Mustaleppälintu Leppälintu Pensastasku Sepeltasku Mustapäätasku Kivitasku Nunnatasku Sinirastas Kirjorastas Sepelrastas Mustarastas Ruostesiipirastas Mustakaularastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas)

Kertut (Pensassirkkalintu Vaaleakultarinta Kultarinta Ruokokerttunen Viitakerttunen Luhtakerttunen Rusorintakerttu Kirjokerttu Hernekerttu Pensaskerttu Lehtokerttu Mustapääkerttu Idänuunilintu Lapinuunilintu Hippiäisuunilintu Taigauunilintu Ruskouunilintu Kamtshatkanuunilintu Sirittäjä Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen)

 


AROKIURU

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Välimeren alueelta Keski-Aasiaan.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty huhtikuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 29.8.2021).

 

LLY:n alueen havainto

20.-25.4.2010 Pello Yliranta 1 p (Jorma V.A. Halonen ym)

 


YLÄNKÖKIURU

Levinneisyys

Esiintymisalueet sijaitsevat Turkissa, Lähi-Idässä, Lounais-Aasiassa ja Koillis-Afrikassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty touko-kesäkuun vaihteessa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 29.8.2021)

 

LLY:n alueen havainto

31.5.-2.6.1996 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen, Heikki Helle, Aarne Lahti, Reijo Pantsar, Taneli Halonen)

 


LYHYTVARVASKIURU

Levinneisyys

Pesii Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.

 

Fenologia

Kaikki LLY:n alueen havainnot on tehty touko-heinäkuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 29.8.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

25.5.2009 Inari Mellanaapa 1 p (Jorma Niemelä, Esko Sirjola)

20.5.2011 Pello Poikkihaka 1 p (Jorma V.A. Halonen)

23.6.-15.7.2011 Utsjoki Karigasniemi 1 p (Hannu Varo)

8.5.2018 Enontekiö Pousu 1 p (Anneli Kiiskinen)

18.5.2020 Ranua Ahvenniemi 1 p (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


TÖYHTÖKIURU

Levinneisyys

Esiintymisalue Keski- ja Etelä-Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja osia Aasiasta.

 

Fenologia

Talvella 2007-2008 yksi yksilö viipyi Inarin kirkonkylällä elokuusta huhtikuuhun. Ehkä sama yksilö nähtiin vielä kesä-heinäkuussa 2008. Ranualla yksi lintu pistäytyi huhtikuussa 2011.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 29.8.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

7.8.2007 – 25.4.2008 Inari kirkonkylä 1 p (Pertti Aula ym)

25.-27.6.2008 Inari kirkonkylä 1 (Jaakko Mylläri)

27.7.2008 Inari Kaapin-Matti 1 (Jaakko Mylläri, Marjo Mylläri)

24.-25.4.2011 Ranua Simojärvi 1 p (Toivo Kalavainen, Eeva Sarajärvi, Terttu Ja Timo Kortesalmi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KANGASKIURU

Levinneisyys

Pesimisalue Eurooppa poislukien pohjoisimmat alueet, Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä. Talvehtii Keski-Euroopassa.

 

Suomessa kangaskiurun esiintymisalue painottuu maan eteläisimpään osaan.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty huhti-kesäkuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 29.8.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

8.4.2005 Sodankylä Kelujärvi 1 p nous W (Ossi Pihajoki)

19.6.2010 Ivalo Kyrön puoli 1 (Olli Osmonen)

5.5.2013 Rovaniemi Jokkavaara 1 Än p (Vesa Nivala)

30.4.2020 Pello Lempeä 1 kiert (Jorma V.A. Halonen)

12.5.2020 Sodankylä Kelukoski 1 p (Simon Wright)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KIURU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.

 

Kiurun esiintymistiheys on suurimmillaan Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvenee pohjoista kohti.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat lähes koko alueen laajuudelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

9.-20.2.2018 Rovaniemi Kylväjäntie (Jukka Simula ym)

 

Kevätmuutto

Kiurun kevätmuutto alkaa keskimäärin 4. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 27.3. – 17.4. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt neljä päivää aikaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun lopulle.

 

Rovaniemelle Kiuru saapuu keskimäärin 7.4. ja Inariin 26.4. Laaja Lapin kattaminen kestää siis vajaan kolme viikkoa. Huomattakoon, että Muonion hyvin varhainen keskiarvo on vain yhden vuoden (2015) havainto. Muilta vuosilta ei Muoniosta ole kirjattu keskiarvoon laskettavia havaintoja.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 295 havaintoa 424 yksilöstä. Mukana on myös pesintään viittaavia havaintoja. Kesähavainnot jakaantuvat lähes koko LLY:n alueelle.

 

Syysmuutto

Kiurun syysmuutto on kiivaimmillaan syys-lokakuun vaihteessa ja käytännössä päättyy lokakuun loppuun mennessä. Viimeinen yksittäishavainto on kirjattu marraskuussa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.11.2007 Ranua kirkonkylä 1 (Olli Näyhä)

31.10.2010 Ivalo Kyrönpuoli 1 (Olli Osmonen)

26.10.2013 Rovaniemi Aronperä 1 nous S (Jukka Simula)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (yksilöiden määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 949 havaintoa / 5 641 yksilöä (tilanne 29.8.2021).

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on nouseva suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskentoihin kiuruja on osunut harvakseltaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120 p, Pello Yliranta 6.5.1973 (Jorma V.A. Halonen)

110 p, Pello Turtola 24.4.1980 (Mika Knuuti ym)

70 m, Pello Poikkihaka 29.4.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Pasi Leskinen, Reijo Koivuranta, Jaakko Pakisjärvi). Havainnointipäivän (klo 4:20 – 14:00) yhteissumma.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10 p, Kittilä Pakatti 9.7.2009 (Pekka Peltoniemi)

9 p, Ylitornio Sarimaan Alinenvuoma 30.7.2021 (Tapani Tapio)

8 kiert, Pello Turtola 8.6.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Jarmo Saarela)

 

Syksy (elo-joulukuu)

16 p, Rovaniemi Aronperä 2.9.2007 (Anssi Mäkinen)

9 p, Sodankylä Kirkonkylä 26.-28.9.2001 (Ossi Pihajoki)

8 p, Sodankylä Sattanen 28.9.2001 (Ossi Pihajoki)

 


TUNTURIKIURU

Levinneisyys

Esiintyy laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla. Pesimäalueet pohjoisimmissa osissa ja talvehtiminen etelämpänä.

 

Suomessa tunturikiuru on erittäin harvalukuinen pesimälaji pohjoisimmassa osassa maata.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu havaintoja laajalti.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

10.4.2019 Rovaniemi Alakorkalo 1 p (Andreas Nuspl)

11.4.2016 Rovaniemi Aronperä 3 p (Jukka Simula ym)

12.4.2016 Rovaniemi Aronperä 5 p (Mika Bäckman, Sakari Harju, Antti Keränen, Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Päivi Väisänen)

13.4.1991 Kolari Teuravuoma 1 p (Juha Siitonen)

13.4.2011 Utsjoki Tsuomasvaara 1 p (Petteri Polojärvi)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 5 havaintoa 11 yksilöstä. Kaikki kesähavainnot on kirjattu 1900-luvun puolelta Utsjoelta, Enontekiöltä ja Sodankylästä.

 

Syysmuutto

Elokuun alun jälkeen on Tiira-historiaan kirjattu 19 havaintoa 62 yksilöstä. Näistä 12 havaintoa / 49 yksilöä on kirjattu lokakuulta eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.-13.11.2018 Inari Törmänen 3 p (Juha Sihvo, Leevi Sihvo)

11.-12.11.2012 Rovaniemi Vaarala 1 p (Allan Hamari, Olli-Pekka Karlin, Mika Puustinen)

22.-28.10.2001 Kemijärvi 1 p (Kauko Uino)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio ja jatkuva taantuminen). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 152 havaintoa / 379 yksilöä (tilanne 29.8.2021)

 

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on ollut laskeva, mutta v. 2020 nähtiin hyppäys uuteen ennätyslukemaan. Yksilömääräkin oli historian toiseksi suurin v. 2020.

 

Linjalaskentoihin tunturikiuru on viimeksi osunut v. 1967.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

11 p, Rovaniemi Aronperä 2.-4.5.2007 (Veikko Isomursu ym)

9 p, Rovaniemi Leive 3.5.2015 (Ismo ja Eeva Pyhtilä)

8 p, Rovaniemi Aronperä 25.4.2004 (Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

4 Ä, Utsjoki Ailikas 20.6.1958 (Mauri Rautkari)

3 Ä, Utsjoki Ailikas 27.6.1958 (Mauri Rautkari)

2 (1 ad var p, 1 p), Sodankylä Lumipää 26.7.1973 (Tuomas Lukkarinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

21 (1a), Salla Värriö 8.10.1996 (Teuvo Hietajärvi)

7, Salla Värriö 11.10.1996 (Teuvo Hietajärvi)

7 p, Salla Värriö 7.-9.10.2012 (Teuvo Hietajärvi, Eeva Vakkari)

5 nous, Utsjoki keskusta – Kevo 25.8.1963 (Ismo Lahtonen)

5 p, Inari Kattakaita 3.10.2020 (Roope Ruokonen)

 


TÖRMÄPÄÄSKY

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii Afrikan itä- ja eteläosissa, eteläisessä Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

 

Törmäpääskyjä löytyy Suomessa koko maasta.

 

Tiiraan on havaintoja kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole Tiiraan kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

21.-22.4.2011 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Vesa Perttunen, Jarno Luiro)

1.5.2014 Rovaniemi Juotasjärvi 4 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli, Auli, Eeva, Pihla, Kaisa Ja Visa Halonen, Hillevi Halonen)

2.5.2020 Rovaniemi Saarenkylä 1 (Jukka Vornanen)

 

Törmäpääskyn kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 6. – 18.5. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla pysynyt kutakuinkin vakiona.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppuun.

 

Rovaniemelle törmäpääskyt saapuvat keskimäärin 6.5. ja Inariin 19.5. Lapin alueen kattamiseen menee siis n. kaksi viikkoa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 127 havaintoa 33 667 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on tehty koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Törmäpääskyt lähtevät syysmuutolle käytännössä jo heinä-elokuun vaihteessa. Viimeiset yksittäishavainnot on kirjattu syys-lokakuun vaihteesta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.10.2013 Rovaniemi Vartioniemi 1 p (Mikko Ahvenjärvi)

23.9.2012 Rovaniemi Aronperä 2 kiert (Olli-Pekka Karlin, Markku Pernu)

17.9.2008 Ylitornio Portimojärvi 5 (Ari Kekki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 180 havaintoa / 61 559 yksilöä (tilanne 29.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskentoihin törmäpääsky on osunut harvakseltaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2000 p, Rovaniemi Niskanperä 30.5.-1.6.2006 (Anssi Mäkinen)

1300 p, Rovaniemi Salmijärvi 20.5.2021 (Jukka Jokimäki)

600 p, Rovaniemi Kirkkolampi 24.5.2011 (Jukka Jokimäki)

600, Rovaniemi Salmijärvi 17.5.2016 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2000 p, Rovaniemi Niskanperä 30.5.-1.6.2006 (Anssi Mäkinen)

1300 p, Pello Orajärvi 1.6.2009 (Jorma V.A. Halonen)

800 p, Rovaniemi Ounaskoski 17.6.2009 (Jukka Jokimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

800 nous, Rovaniemi Ounasjokisuisto 8.8.2016 (Jukka Simula)

500 p, Rovaniemi Salmijärvi 2.8.2019 (Matti Välimäki)

500 kiert, Sodankylä Lokka 5.8.2020 (Olli-Pekka Karlin, Jari Leskinen, Lea Maalismaa, Jyrki Autti)

 


KALLIOPÄÄSKY

Levinneisyys

Esiintymisalueet Välimeren ympäristössä ja eteläisessä Aasiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty syys-lokakuun vaihteessa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 29.8.2021).

 

LLY:n alueen havainto

30.9.-2.10.2018 Rovaniemi kirkko-Harjulampi 1 p (Ismo Pyhtilä ym)

 


HAARAPÄÄSKY

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Etelä-Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

 

Suomessa haarapääsky pesii koko maassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta.

 

Havaintoja lajista on tehty koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

30.3.2007 Sodankylä Orajärvi 1 p (Riikka Maijanen)

3.4.1999 Inari Kirkonkylä 1 p (Mauri Nieminen)

3.4.2017 Rovaniemi Napapiiri 1 fl kiert (Helvi Kärkkäinen, Matti Heiskari, Anu Kemppainen)

 

Haarapääskyn kevätmuutto alkaa keskimäärin 22. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 3.4. – 4.5. Trendilaskelman mukaan muuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla lähes viikon myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Rovaniemelle haarapääsky saapuu keskimäärin 24.4. ja Inariin 1.5. Lapin alueen saavuttamiseen kuluu siis noin viikko.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 158 havaintoa 4 643 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on tehty koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Haarapääskyt lähtevät pääosin syyskuun aikana. Viimeiset havainnot on kirjattu loka-marraskuun vaihteesta ja yksi talvehtimishavaintokin on kirjattu.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.10.-31.12.2018 Kittilä Kelontekemä 1 p (Jorma V.A. Halonen, Heta Tammela, Kari, Kari Tammela, Seppo Wuolli, Terhi Ja Heta Tammela, Virpi Uusisalmi). Talvehtinut navetassa.

5.11.2020 Enontekiö Iitto 1 p (Elma Mannela, Reino Mannela)

23.10.2008 Kittilä keskusta 1 (Juha Takalo, Erkki Takalokastari)

23.10.2008 Enontekiö Hetta 1 (Riitta Majava, Pirkko Salmela)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 354 havaintoa / 26 196 yksilöä (tilanne 30.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa haarapääskyn tiheys on viime vuosina ollut alle 0,02 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150 p, Pellojärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

100 p, Rovaniemi Salmijärvi 20.5.2012 (Jukka Jokimäki)

80 p, Pello Säynäjäjärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

80 kiert, Kittilä Salmijärvi 28.5.2021 (Paula Lehtonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350 p, Sodankylä Ilmakkijärvi 7.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

150 p, Pellojärvi 30.7.2014 (Jorma V.A. Halonen)

100, Salla Aapa-Tuohilampi 5.6.2008 (Petri Piisilä, Raimo Mikkonen)

100 p, Rovaniemi Kivitaipale 9.6.2008 (Ilkka Rautio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

500 p, Sodankylä Kelujärvi 6.8.2019 (Ossi Pihajoki)

420 p, Ylitornio Kainuunkylä 11.8.2019 (Jarmo Saarela)

400 p, Sodankylä Kelujärvi 14.8.2009 (Ossi Pihajoki)

 


RÄYSTÄSPÄÄSKY

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Afrikassa.

 

Räystäspääskyjä pesii koko maassa, pohjoisimmassa osassa harvimmin.

 

Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eteläosista tiheimmin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

15.4.2009 Posio Tolvanniemi 1 p (Erkki Piepponen)

21.4.2008 Pello Yliranta 1 p (Sara Salminen)

21.4.2020 Rovaniemi Kemijoen jäällä 1 (Heimo Tolonen)

 

Räystäspääskyn kevätmuutto alkaa keskimäärin 5. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 26.4. – 16.5. Trendilaskelman mukaan muuton alun päivämäärä on  tarkastelujakson aikana siirtynyt päivän verran myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Rovaniemelle räystäspääsky saapuu keskimäärin 7.5. ja Inariin 13.5. LLY:n alueen kattaminen tapahtuu siis keskimäärin kuudessa päivässä.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 121 havaintoa 8 989 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Räystäspääsky muuttaa pääosin elokuussa. Viimeiset yksittäishavainnot ovat lokakuun alkupuoliskolta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2008 Pello Lupokangas 1 p (Jorma V.A. Halonen)

11.10.2006 Rovaniemi Paavalniemi 1 kiert (Veikko Isomursu)

8.-9.10.2012 Enontekiö Kilpisjärvi 1 (Tuomas Heikkilä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 826 havaintoa / 25 289 yksilöä (tilanne 30.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on kasvanut suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, havaittujen yksilöiden määrä sen sijaan ei juurikaan ole viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut.

 

Linjalaskennoissa räystäspääskyn tiheys on ollut viime vuosina alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300, Rovaniemi Pisajärvi 24.5.2007 (Pekka Peltoniemi)

150 p, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

150 p, Pellojärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

480 p, Sodankylä Ilmakkiaapa 30.7.2013 (Teemu Lehtiniemi)

250 p, Sodankylä Ilmakkijärvi 7.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

200 pariutuneet p, Kittilä kirkonkylä 5.7.1967 (Jouko Pihlainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

470, Ylitornio Kauliranta 4.8.2012 (Jarmo Saarela)

400 p, Ylitornio Kauliranta 3.8.2016 (Jarmo Saarela)

350, Ylitorni Aittamaa 7.8.2013 (Jarmo Saarela)

 


RUOSTEPÄÄSKY

Levinneisyys

Esiintymisalue Etelä-Eurooppa, Aasian etelä- ja keskiosat sekä Pohjois-Afrikka.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty touko-kesäkuun vaihteen tienoilla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 30.8.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

6.6.2011 Inari Kaamanen 1 ad (Jukka Koivisto)

27.5.2012 Inari Mukanperäsaari 1 kiert (Olli Osmonen, Juhani Honkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


ISOKIRVINEN

Levinneisyys

Isokirvinen on itäisen Aasian lintu.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty lokakuun alkupuoliskolla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 30.8.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

2.10.2010 Rovaniemi Aronperä 1 p (Olli-Pekka Karlin)

11.-13.10.2013 Rovaniemi Aronperä 1 än p (Mika Bäckman, Esa Huhta, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


MONGOLIANKIRVINEN

Levinneisyys

Mongoliankirvinen pesii Keski-Aasiassa ja talvehtii Intiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty marraskuun puolivälissä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

LLY:n alueelta on kirjattu lajista yksi havainto (tilanne 30.8.2021).

 

LLY:n alueen havainto

15.11.2004 Ylitornio Etelä-Portimojärvi

 


NUMMIKIRVINEN

Levinneisyys

Nummikirvinen pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Se talvehtii trooppisessa Afrikassa ja Intiassa. Suomessa nummikirvisestä ei tehdä enää edes joka vuosi havaintoja, ja viimeisimmässä lintuatlaksessa ei tehty pesintään viittavia havaintoja.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty toukokuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 30.8.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

10.-17.5.2015 Rovaniemi Aronperä 1 än p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Sakari Harju, Vesa Heikkilä, Eino Hiekkanen, Kalle Hiekkanen, Esa Huhta, Hannu Jauhiainen, Jukka Jokimäki, Pekka Järvelä, Olli-Pekka Karlin, Mika Knuuti, Elisa Konttaniemi, Timo Lahti, Minna Mikkola, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Vesa Perttunen, Antti Peuna, Antti Ruonakoski, Teemu Saarenpää, Jukka Soppela, Ville Suorsa, Harri Taavetti, Tapani Tapio, Päivi Väisänen, Jukka Österberg, Tauno Hiekkanen)

30.5.2017 Inari kalasatama 1 p (Mauri Sydänmetsä, Juhani Honkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


TAIGAKIRVINEN

Levinneisyys

Pesii Aasiassa ja itäisimmässä Euroopassa. Tavehtii Etelä-Aasiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty syyskuun lopussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 30.8.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

29.9.2018 Rovaniemi Aronperä 1 fl (Veikko Isomursu)

26.9.2019 Inari Mellanaapa 1 p (Sampo Laukkanen, Eija Kurkela)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


METSÄKIRVINEN

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Metsäkirvinen pesii koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta.

 

Havaintoja on kirjattu Tiiraan lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.2019 Ranua Hyyhelö 4 (Kari-Pekka Hiltunen)

23.4.2019 Kittilä Kenttälä 1 p (Juha Takalo)

24.4.2019 Ranua Hyyhelö 3 p (Kari-Pekka Hiltunen)

25.4.2002 Pelkosenniemi 1 k p (Pekka Nyman)

25.4.2011 Rovaniemi Niskanperä 1 N (Ismo Kreivi, Topi Kreivi)

 

Metsäkirvisen kevätmuutto alkaa keskimäärin 30. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 23.4. – 14.5. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Metsäkirvinen saapuu Rovaniemelle keskimäärin 30.4. ja Inariin 10.5. Lapin alueen kattamiseen menee siis kymmenkunta päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 135 havaintoa 1 957 yksilöstä. Mukana on myös pesintään viittaavia havaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Metsäkirvinen muuttaa pääosin elo-syyskuun vaihteessa. Muutama hajakirjaus on tehty lokakuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.10.2006 Rovaniemi Koivusaari 1 p (Veikko Vasama)

5.10.2019 Inari Mellanaapa 1 p (Roope Ruokonen)

4.10.2019 Rovaniemi Takavaara 1 ä (Matti Välimäki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 591 havaintoa / 5 949 yksilöä (tilanne 30.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa metsäkirvisen tiheys on pysynyt kohtuullisen vakaana tasolla 1 pari / km viime vuosikymmeninä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

45, Salla Märkäjärvi 19.5.2008 (Ari-Antti Aska)

30 p, Rovaniemi Niskanperä 26.4.1974 (Juha Salmi)

20 Ä, Rovaniemi Vaattunki 1.5.2008 (Olli Sälevä)

20, Rovaniemi Santamäki 29.4.2018 (Tuomo Herttua)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet suuremman alueen tai pidemmän reitin yhteissummista.

28 Ä ä, Rovaniemi Vennivaara 6.6.2020 (Andreas Nuspl)

27, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 0,45 yksilöä / km.

20 Ä, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym). Matka n. 55 km, tiheys 0,4 yksilöä / km.

20 p, Salla Ukerovaara linjalaskenta 14.6.2017 (Pyry Herva). Matka n. 6 km, tiheys 3,3 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

57-77, Rovaniemi Aronperä 24.8.-2.9.2019 (Andreas Nuspl). Luvut yhteissummia useamman tunnin tarkkailusta.

45-58 reng, Rovaniemi Aronperä 7.-9.8.2013 (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi). Luvut rengastettujen lintujen yhteismääriä.

45 1kv reng, Ylitornio Tiskiniva 13.8.2020 (Ismo Kreivi). Rengastettujen lintujen yhteismäärä.

 


NIITTYKIRVINEN

Levinneisyys

Pesii Länsi-Euroopasta Uralille ulottuvalla alueella. Tavehtii pääosin Välimeren ympäristössä.

 

Niittykirvisen levinneisyys kattaa koko Suomen.

 

Havaintoja on kirjattu Tiiraan koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

28.3.2007 Rovaniemi Aronperä (Matti Välimäki)

12.4.1991 Pello Jolmanpää 4 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, luontokerholaisia)

13.4.1994 Enontekiö Hetta 1 (Marjatta Palismaa)

13.4.1994 Enontekiö Hetta 4 p (Marjatta Palismaa)

13.4.1994 Pello Turtola 1 p (Reijo Koivuranta)

13.4.2006 Rovaniemi Niskanperä 1 p (Antti Ruonakoski)

13.4.2010 Rovaniemi Teollisuuskylä 1 p (Veikko Isomursu)

13.4.2016 Ylitornio Kuivakangas 9 m (Jarmo Saarela)

 

Niittykirvisen kevätmuutto alkaa keskimäärin 18. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 13. – 29.4. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt päivän verran myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupäiviin.

 

Rovaniemelle niittykirvinen saapuu keskimäärin 17.4. ja Inariin 1.5. LLY:n alueen kattamiseen menee siis noin kaksi viikkoa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 646 havaintoa 10 797 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Niittykirvinen muuttaa pääosin syyskuussa ja lokakuun alussa. Loka-marraskuun vaihteessa on tehty vielä yksittäisiä havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

2.11.1987 Pello Kittisvaara 2 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Leif Piippola, Jukka-Pekka Bergman, Teemu Piippola)

26.10.2004 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

26.10.2019 Rovaniemi Koivusaari 1 p (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio). Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähentynyt.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 043 havaintoa / 41 472 yksilöä (tilanne 31.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa niittykirvisen tiheys on pääosin ollut välillä 0,5 – 3 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

330 m S, Pellojärvi 18.5.1988 (Jorma V.A. Halonen)

250 m, Rovaniemi Isoaavan lumenkaatopaikka 7.5.2017 (Vesa Nivala)

120, Inari Sarviniementie 1.5.2011 (Martti Rikkonen)

120 än p, Pello Mätäs 7.5.2018 (Matti Välimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesähavaintojen suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet isompien alueiden tai reittien yhteismäärinä.

174 pariutuneet p, Enontekiö Termisjärvi – Meekonjärvi reitti 12.7.1970 (Tuomas Lukkarinen). Matka n. 19 km, tiheys 9,2 yksilöä / km (4,6 reviiriä / km).

150 p, Utsjoki Muotkatunturit 26.-31.7.2017 vaellus (Teemu Lehtiniemi). Matka n. 30 km, tiheys 5 yksilöä / km.

120 p, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola). Matka n. 50 km, tiheys 2,4 yksilöä / km.

120 p Än än, Enontekiö Saana 10.7.2021 (Andreas Nuspl). Alue n. 500 hehtaaria, tiheys 0,24 yksilöä / hehtaari.

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat havaintomäärät ovat kertyneet muutonseurantojen aikana.

320 m SW, Rovaniemi Aronperä 31.8.2019 (Andreas Nuspl). 7 tunnin seurannan yhteismäärä.

290 p m SW, Rovaniemi Aronperä 7.9.2019 (Andreas Nuspl). 10 tunnin seurannan yhteismäärä.

200 m, Sodankylä Lokka Korvanen 15.9.2018 (Ossi Pihajoki). Aamupäivän seurannan yhteismäärä.

 


LAPINKIRVINEN

Levinneisyys

Pesimisalueet ovat pohjoisessa Euraasiassa ja Alaskassa. Talvehtii trooppisilla alueilla Afrikassa ja Aasiassa.

 

Lapinkirvinen pesii Pohjois-Suomen tunturipaljakoilla ja -koivikoissa.

 

LLY:n alueen Tiiraan kirjatut havainnot painottuvat selkeästi alueen pohjoisimpiin osiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

28.4.2016 Ylitornio Kuivakangas 3 m (Jarmo Saarela)

9.5.2016 Inari kirkonkylä 1 än (Esko Aikio)

9.5.2021 Rovaniemi Niesi 1 (Pekka Pistokoski, Marjo Koivumaa)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 26. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 9.5. – 12.6. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt päivän verran myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun lopun ja kesäkuun puolivälin tietämille.

 

Ylitorniolle lapinkirvinen saapuu keskimäärin 10.5. ja Inariin 25.5. Koko Lappiin lapinkirvinen ehtii siis suunnilleen hieman reilussa kahdessa viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 232 havaintoa 409 yksilöstä. Mukana on myös pesintään viittaavia havaintoja. Kesähavainnot on kirjattu pääosin alueen pohjoisimmista osista.

 

Syysmuutto

Lapinkirvinen lähtee elo-syyskuun vaihteessa. Lokakuun havainnot ovat yksittäisiä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.10.2007 Rovaniemi Niskanperä 1 1kv p (Anssi Mäkinen)

9.10.1993 Inari Menesjärvi 1 SW (Jouni Aikio, Anja Vest)

2.10.2010 Rovaniemi Aronperä 1 p (Olli-Pekka Karlin)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (jatkuva taantuminen, määrä vähentynyt merkittävästi, pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 677 havaintoa / 1 359 yksilöä (tilanne 31.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskentoihin lapinkirvinen on osunut satunnaisesti.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi Aronperä 22.5.2012 (Sakari Harju)

4 (1 ä, 2 k ad p, 1 p), Rovaniemi Jaatila 25.5.2008 (Antti Ruonakoski)

4, Utsjoki Biesjeaggi 28.5.2010 (Olli Osmonen)

4 m, Inari Ahkioniemi 22.5.2014 (Sampo Parkkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät on laskettu Utsjoen Piesjängän alueelta.

14 pariutuneet p, Utsjoki Piesjänkä 1.-10.7-1976 (Jukka Simula). Jänkäalueen reviirien yhteismäärä vähintään 7.

10, Inari Biesjävrre 9.7.1962 (Pertti Sulkava, Urpo Häyrinen). Alueella n. 5 reviiriä.

9 p, Utsjoki Piessuo 19.6.1958 (Mauri Rautkari). Alueella 7 reviiriä.

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet rengastuksista ja/tai muutonseurannasta.

21 (6 reng, 15 m), Inari Mellanaapa 17.8.2021 (Pekka Topp). Yhteissumma 9,5 tunnin jaksolta.

18 (8 1kv reng, 10 m), Inari Mellanaapa 19.8.2021 (Pekka Topp). Yhteissumma 8 tunnin jaksolta.

14 p m SW, Rovaniemi Aronperä 29.8.2019 (Andreas Nuspl). Yhteissumma kahden tunnin tarkkailujaksolta.

14 (1 n ad p, 4 1kv p, 9 p kiert), Rovaniemi Aronperä 28.8.2021 (Andreas Nuspl). Yhteissumma 2,5 tunnin tarkkailujaksolta.

 


LUOTOKIRVINEN

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Talvehtii Pohjanmerellä ja Britteinsaarilla.

 

Luotokirvinen pesii Suomessa harvalukuisena ulkosaaristossa.

 

LLY:n alueen havainnot Tiirassa ovat jakautuneet hajanaisesti ympäri aluetta.

 

Fenologia

Suurin osa LLY:n alueen havainnoista ajoittuu huhtikuulle.

 

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.3.2007 Kolari Äkäslompolo 1 p (Mauri Räkköläinen, Tapani Pihlanen)

5.4.2004 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

5.4. 2008 Kolari Äkäslompolo 1 p (Jörgen Palmgren)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja kesä-heinäkuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.10.2020 Inari Pahtaniemi 1 än (Jouni Aikio)

13.10.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema 1 p (Pirkka Aalto)

1.-5.8.1986 Inarinjärvi Vasikkaselän saaret 1 (Janne Lampolahti)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 24 havaintoa / 25 yksilöä (tilanne 31.8.2021)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Rovaniemi Ounaskoski 1.5.2020 (Veikko Vasama, Rauno Kalliskota, Mika Bäckman, Paavo Laine, Vesa Perttunen)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KELTAVÄSTÄRÄKKI

Levinneisyys

Pesimisalue lähes koko Eurooppa ja Aasia. Talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa keltavästäkkejä löytyy koko maasta.

 

Tiiraan on kirjattu keltavästäräkkihavaintoja koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.1999 Sodankylä Porttipahta 1 p (Kiveliön Kalan väki)

22.4.1990 Pello Konttajärvi 1 p (Laina Niva)

23.4.2014 Ylitornio Kallijoki, kahdessa eri paikassa 1 (Jarmo Saarela, Eero Mört)

 

Keltavästäräkin kevätmuutto alkaa keskimäärin 5. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 30.4. – 16.5. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää myöhemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppuun.

 

Rovaniemelle keltavästäräkki saapuu keskimäärin 7.5. ja Inariin 13.5. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle noin viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 2 350 havaintoa 6 648 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle.

 

Syysmuutto

Keltavästäräkki muuttaa pääosin elokuun puolivälin tienoilla. Viimeiset havainnot ovat lokakuun alkupuolelta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2018 Inari Lusmaniemi 1 p än (Jouni Aikio)

4.10.2020 Pello Lankojärvi 1 (Tuomo Waara)

30.9.2011 Sodankylä Lokka 1 p (Sampo Laukkanen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 118 havaintoa / 27 775 yksilöä (tilanne 31.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa keltavästäräkin tiheys on enimmäkseen ollut alle 1 pari / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

350 p, Inari Kaamasjokisuu 25.5.2015 (Pertti Forss)

200 än p, Rovaniemi Niskanperä 24.5.2015 (Anssi Mäkinen, Pirkka Aalto, Antti Peuna)

140 p, Inari Ivalojokisuu 30.5.2020 (Roope Ruokonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200, Kittilä Naatsukka 3.7.2007 (Esko Pasanen)

105, Enontekiö Pöyrisvuoma 21.-25.6.2007 linjalaskenta (Jukka Simula). Matka 26,5 km, tiheys 4,0 yksilöä / km.

100, Kittilä Naskama-aapa 2.7.2007 (Esko Pasanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

525, Rovaniemi Aronperä 13.8.2019 (Andreas Nuspl)

250 p, Kolari Teuravuoma 15.8.1977 (Jarmo Laine)

248 m S-SSW, Rovaniemi Arktikum 8.8.2016 (Jukka Simula)

 


SITRUUNAVÄSTÄRÄKKI

Levinneisyys

Sitruunavästäräkki on Aasian laji.

 

Suomessa harvat pesinnät löytyvät Keski- tai Etelä-Suomesta.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnoista neljä on tehty touko-kesäkuussa ja yksi syyskuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 31.8.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

10.6.1996 Inari Repojoki 1 k p (Vesa Luhta, Olli Osmonen, Anja Vest)

22.9.2003 Sodankylä Kirkonkylä 1 1kv lask p (Ossi Pihajoki)

27.5.2014 Kolari Lompolovuoma 1 n p (Colin Shields, Denise Shields)

5.-6.5.2020 Inari Mellanaapa 2 kn p (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Juhani Honkola, Jessica Jyränkö, Eija Kurkela, Kaarina Lukkari, Esa Metso, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Timo Rintamäki, Eerikki Rundgren, Roope Ruokonen, Jan-Erik Tanhua, Aila Niemelä, Anja Akujärvi, Annikki Sirjola, Esa Metso, Esko Saniola, Hanna Rundgren, Jari Korpi, Jorma Niemelä, Liisa Tuomi, Maarit Ollila, Riitta Osmonen, Ritva Honkola)

11.-13.5.2020 Kemijärvi keskusta 1 n p (Pirkka Aalto, Teuvo Hietajärvi, Hannu Jauhiainen, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

26.6.2021 Sodankylä Peurasuvanto 1 (Veli-Matti Pulkkinen)

 

Suurimmat yksilömäärät

2, Inari Mellanaapa 5.-6.5.2020 (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Juhani Honkola, Eija Junttila, Jessica Jyränkö, Kaarina Lukkari, Esa Metso, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Timo Rintamäki, Eerikki Rundgren, Roope Ruokonen, Jan-Erik Tanhua, Aila Niemelä, Anja Akujärvi, Annikki Sirjola, Esa Metso, Esko Saniola, Hanna Rundgren, Jari Korpi, Jorma Niemelä, Liisa Tuomi, Maarit Ollila, Riitta Osmonen, Ritva Honkola)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


VIRTAVÄSTÄRÄKKI

Levinneisyys

Pesimisalueet Euroopassa ja Aasiassa, talvehtimisalueet Välimeren maissa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa virtavästärakin voi löytää harvinaisena eri puolilta maata.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole Tiiraan kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

4.4.2005 Ranua Penämö 1 k p (Helvi Impiö)

7.4.2017 Ranua Kaitavirta 1 (Kari-Pekka Hiltunen)

13.4.2019 Rovaniemi Vaattunki 1 p (Esa Huhta)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu kesäkuun alkuun, joskin havaintomäärät nousevat vielä koko kesäkuun ajan.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 274 havaintoa 389 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu eri puolilta aluetta.

 

Syysmuutto

Virtavästäräkin havaintomäärät laskevat jo elokuulla, ja viimeiset havainnot on kirjattu lokakuun alkupuolella.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.9.-11.10.2012 Ivalo Salmenranta 1 1kv p (Jouni Aikio, Juhani Honkola, Allan Hamari, Annikki Sirjola, Esko Sirjola, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

8.10.2014 Salla Sauoivan kurut 1 (Teuvo Hietajärvi)

5.10.2020 Salla Naruskajoki 1 n-puk p (Sampo Laukkanen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 363 havaintoa / 502 yksilöä (tilanne 31.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi on hyvin vakaa, mutta vuosittainen vaihtelu suurta.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2 pariutuneet, Salla Värriö 27.5.2007 (Teuvo Hietajärvi)

2 E, Utsjoki Tenojoki 14.5.2018 (Osmo Heikkala, Mika Heikkala, Iikka Heikkala)

2 pariutuneet p, Muonio Pyhäjoki 23.-27.5.2019 (Pekka Hietaniemi, Timo J. Leppänen, Leena Muotka, Pirkko Hietanniemi)

2 pariutuneet p, Inari Luttopuro 1.5.2021 (Martti Solismaa)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11 p (1 k Än, 1 n än, 1 ä pp, 1 k Än, 6 pm, 1k Än) , Kolari Äkäslompolo 27.6.2019 (Joonatan Toivanen)

8 (1 kn, 6 pull reng), Rovaniemi Auttiköngäs 25.6.1982 (Jorma V.A. Halonen, Hillevi, Tuuli ja Taneli Halonen)

6 (poikue 4-5 poikasta sekä emo), Kolari Yllästunturi 30.7.2007 (Pekka Hietaniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5 p (1 k +1kv ad, 1 +1kv ad, 3 fl), Muonio Jerisjärvi 27.8.2009 (Matti Nuotio)

4 p (1 k, 1 kv, 2 n-puk), Kolari Ylläs 1.8.2021 (Terhi Ahde-Uusitalo)

3, Rovaniemi Auttiköngäs 21.8.2010 (Jarmo Saarela)

3 p (2 pariutuneet ad ä, 1 juv ä), Kolari Ylläs 5.8.2014 (Ville Suorsa, Aino Ventelä-Suorsa)

3 p (2 pariutuneet, 1 1kv), Pelkosenniemi Pyhätunturi 5.6.-18.9.2018 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Kari Hiltunen, Jörgen Palmgren, Eero Perttunen, Hannu Ruotsalainen, Kirsi Tiihonen, Hanna-Maija Heikkilä, Juha Kovalainen, Lennart Saari, Maiju Mustonen, Sanna Kalttonen, Seija Vihonen)

3 p, Muonio Vatikuru 8.9.2019 (Sakari Roininen, Eira Pulju)

3 p (2 pariutuneet, 1 juv), Kolari Äkäslompolo 13.6. – 26.8.2020 (Pyry Herva, Ahti Ihonen, Antti Karlin, Veikka Kosonen, Juha Nousiainen, Kirsi Nousiainen, Niina Paunonen, Kalle Rainio, Seppo Rasku, Arvi Uotila, Heikki Vasamies, Hannele Rasku, Heli Kaulanen, Virpi Kling)

 


VÄSTÄRÄKKI

Levinneisyys

Pesimisalueet Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Pohjoisilta alueilta siirtyy talvehtimaan Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan.

 

Västäräkkejä löytyy koko Suomesta.

 

Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

22.3.2003 Savukoski Kiurujärvi 1 p (Sami Aikioniemi ym)

23.3.1983 Pello Konttajärvi 3 p (Veli-Matti Sihvo)

28.3.2019 Pello Jolmanpää 1 p (Esa Jolma)

 

Västäräkin kevätmuutto alkaa keskimäärin 7. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 1. – 14.4. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kaksi päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppuun.

 

Rovaniemelle västäräkki saapuu keskimäärin 10.4. ja Inariin 16.4. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle vajaassa viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 910 havaintoa 4 213 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot kattavat koko LLY:n alueen.

 

Syysmuutto

Västäräkki muuttaa elo-syyskuussa. Viimeisiä viivyttelijöitä on kirjattu vielä marras-joulukuussakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.11.-31.12.2010 Kemijärvi Kostamo 1 p (Päivi Kostamo)

19.-21.11.1984 Rovaniemi Sahanperä 1 p (Annina Kervinen)

20.11.1986 Pello Kylävaara 1 p (Heikki Karppinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 9 472 havaintoa / 32 775 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa västäräkin tiheys on viime vuosina enimmäkseen ollut alle 0,1 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120 p, Ylitornio Aavasaksa 3.5.2020 (Jarmo Saarela)

105 p, Inari Toivoniemi 19.5.2020 (Vesa Juntunen, Roope Ruokonen, Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä, Jouni Männistö)

100, Utsjoki Aittijoki 23.5.1979 (Eila Guttorm, Kirsti Guttorm, Aimo Guttorm)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100 p, Kemijärvi Sellu 30.7.2008 (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

50 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia). Matka n. 55 km, tiheys 0,9 yksilöä / km.

46, Posio Oiva 25.7.2021 (Toivo Baas)

30 p, Rovaniemi Alakorkalo 12.7.2012 (Jukka Jokimäki)

30 p, Kolari Kurtakko 19.7.2015 (Pekka Peltoniemi)

30 p, Pelkosenniemi keskusta 16.7.2019 (Panu Hämäläinen, Maria Hämäläinen)

30 nous, Salla Rikkilampi 29.7.2020 (Raimo Mikkonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

220 p, Pello Sirkkakoski 15.8.2018 (Markku Sirkka)

200, Ylitornio Kuivakangas 20.8.2014 (Jarmo Saarela)

150 p, Pellojärvi 16.8.1994 (Jorma V.A. Halonen)

 


TILHI

Levinneisyys

Tilhi on pohjoisen pallonpuoliskon laji, sitä esiintyy niin Euraasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin.

 

Tilhi pesii miltei koko maassa, pohjoisosissa tiheimmin.

 

Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Tilhi on vaelluslintu, ja hyvinä marjavuosina talvehtii Lapissa suurina parvina. Kirjauksia on tehty Tiiraan kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 2 599 havaintoa / 98 352 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 480 havaintoa / 15 463 yksilöä

Heinä-syyskuu: 2 695 havaintoa / 62 231 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 786 havaintoa / 381 730 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 11 554 havaintoa / 557 751 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät vähentyneet.

 

Talvilintulaskennoissa tilhien määrät vaihtelevat paljon vuosittain. Helmi-maaliskuun vaihteen laskennassa tilhiä esiintyy hyvin vähän.

 

Linjalaskennoissa tilhen tiheys on 2000-luvulla ollut keskimäärin 0,15 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

3000, Rovaniemi keskusta 20.1.2006 (Jukka Jokimäki)

2000 p, Rovaniemi Vartiokatu 13.1.2007 (Veikko Vasama)

1500 p, Kemijärvi keskusta 4.-11.1.2007 (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2000 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia). Matka n. 55 km, tiheys 36 yksilöä / km.

60, Inari Tsarmin erämaa 30.7.-4.8.2006 (Kimmo Leinonen). Useita 3-5 linnun pesueita, suurin pari 14 yksilöä.

37 (3a), Inari Riutula 5.6.2017 (Kari Varpenius, Jaakko Koistinen, Juhani Suni)

35 p ä, Inari Nellim 19.7.2013 (Mauno Mustakangas)

35 p kiert (1a), Inari Kaamanen 3.6.2017 (Osmo Lamminen, Päivi Lamminen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6000 p, Ivalo keskusta 1.11.2012 (Olli Osmonen)

3200, Rovaniemi Lapinaukio 29.11.2012 (Toivo Baas)

3180 kiert p, Inari Ivalo-Koppelo talvilintulaskenta (Juhani Honkola, Esko Sirjola, Olli Osmonen). Matka n. 9 km, tiheys 350 yksilöä / km.

3030 p, Rovaniemi Kekusta päiväsumma marjalintulaskennasta 7.11.2012 (Jukka Jokimäki)

3000 p (a2300, a700), Rovaniemi 4-tie – Pohjolankatu 30.11.2012 (Jukka Jokimäki)

2800 p, Rovaniemi Hallituskatu 27.11.2014 (Veikko Vasama, Marko Junttila)

 


KOSKIKARA

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopan pohjoisimmissa osissa, talvehtii etelämpänä sulapaikoissa.

 

Koskikara pesii Suomessa harvalukuisena, tiheimmin maan pohjoisosissa.

 

Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, joskin Keski-Lapista harvakseltaan.

 

Fenologia

Koskikara talvehtii LLY:n alueella, ja siirtyy kesäksi pesimään pohjoiseen päin. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina, eniten talvijaksoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 2 541 havaintoa / 7 417 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 200 havaintoa / 2 099 yksilöä

Heinä-syyskuu: 358 havaintoa / 493 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 820 havaintoa / 4 450 yksilöä

 

Talvihavainnot

Talvikauden (tammi-helmikuu) havainnot LLY:n alueella painottuvat alueen eteläisempiin osiin.

 

Kesähavainnot

Kesäkauden (kesä-heinäkuu) havainnot LLY:n alueella painottuvat alueen pohjoisiin osiin.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 070 havaintoa / 14 702 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet likimain keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Talvilintulaskennoissa koskikarojen määrät ovat olleet matalalla viimeisen vuosikymmenen aikana.

 

Linjalaskennoissa koskikara esiintyy satunnaisesti.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Talvehtivien koskikarojen suurimmat kerääntymät on havaittu Inarin Jurmukoskelta.

38-39, Inari Jurmukoski 3.-25.1.2011 (Martti Rikkonen, Sampo Parkkonen, Mauri Sydänmetsä, Katja Alaviiri, Jouni Aikio, Vesa Juntunen)

36, Inari Jurmukoski 26.1.2006 (Sampo Parkkonen)

36, Inari Jurmukoski 28.3.2009 (Martti Rikkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8 (2 pariutuneet fl pysrev, 6 pp reng), Posio Kurtankaltio 10.-11.6.2016 (Arto Linnas)

7 p (2 fl, 5 1kv juv), Utsjoki Mantojärvi 18.7.1941 (A.W. Malm)

6 p (2 pariutuneet, 4 pp), Posio Palojoki 20.6.1995 (Jyrki Mäkelä)

6 p (emot ja neljä pesäpoikasta), Muonio Pallas 3.7.2010 (Kristiina Johansson, Juhani Jalkanen)

6 p (kn ja 4pm), Inari Tolosentie 28.6.2011 (Martti Tuukkanen, Ariel Ahlblad, Pertti Aula, Veikko Forsberg, Kristiina Järvenpää, Eila Knuuti, Kari Korhonen, Tuulikki Kärkkäinen, Anneli Nieminen, Aulikki Nygrén, Martti Partanen, Jouni Pihlaja, Virva Poikonen, Aarne Potinkara, Juhani Raula, Mirjami Raula, Lauri Saarela, Antero Salokoski, Marjatta Seppänen, Sirkka Tuomaala, Suoma Virnes, Tauno Jäntti, Annamaija Lehvo, Ari Linkolehto, Marjatta Ruutinen, Kirsi Pihlaja)

6 p (1 ad, 5 pp), Muonio Pallastunturi (Ilkka Iivonen, Päivi Aarnio, Terhi Ahde-Uusitalo, Maria Björkell, Anna-Liisa Blomberg, Peter Buchert, Ilpo Hauta-aho, Hannele Heino, Kari Korhonen, Tommi Korhonen, Ritva Mutanen, Martti Partanen, Leena Pekkarinen, Helena Pesonen, Ari Saarinen, Marja Soininen, Kari Sundqvist, Sirkka Tuomaala, Annika Vaaranto, Pirjo Manninen, Anja Länsisaari, Helge Wikström, Olli Tuomaala, Anne Paakko, Tuula Vartiainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

39-41, Inari Jurmukoski 3.-4.11.2006 (Martti Rikkonen, Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen)

34-36, Inari Jurmukoski 22.11.-4.12.2010 (Sampo Parkkonen, Jukka Parkkonen)

34, Inari Jurmukoski 26.12.2018 (Aleksi Mikola, Pinja Kettunen, Marja Mikola, Markku Mikola, Oili Mikola, Anni Mikola, Ville Pesola)

 


PEUKALOINEN

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä osissa Keski- ja Itä-Aasiaa, Pohjois-Amerikkaa ja Pohjois-Afrikkaa. Levinneisyysalueen pohjoisosissa muuttaa etelämmäksi.

 

Peukaloisen esiintyminen harvenee Oulun ja Kainuun korkeudelta pohjoiseen päin.

 

Vaikka peukaloisen havaintomäärät pienenevät pohjoiseen mentäessä, on havaintoja kirjattu Tiiraan kuitenkin käytännössä koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole Tiiraan kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

4.4.2019 Salla Peklo-oja 1 p ä (Raimo Mikkonen)

7.4.2021 Rovaniemi Vitikanpää 1 Ä (Andreas Nuspl)

8.4.2019 Sodankylä Tähtelä 1 (Jyri Heilimo)

8.4.2021 Posio Korouoma 1 p Än än (Akseli Myllyneva)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 21. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 4.4. – 5.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 12 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 496 havaintoa 749 yksilöstä. Mukana on myös pesintään viittaavia havaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko alueelta, eniten eteläisistä osista.

 

Syysmuutto

Peukaloiset poistuvat Lapista syyskuun lopun tietämillä, vaikkakin marraskuullakin on vielä tehty joitain yksittäishavaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.11.2014 Rovaniemi Nivankylä 3 (Merja Vierelä)

22.11.1984 Pello Lankojärvi 1 p (Leena Rautio)

12.10.2017 Rovaniemi Aronperä 1 p (Mauri Sydänmetsä, Marianne Viinikainen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 773 havaintoa / 1 110 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa peukaloisen tiheys on pieni, mutta laji on esiintynyt tuloksissa melko säännöllisesti reilut kymmenen vuotta.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

12 Ä, Posio Korouoma 30.5.2012 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula). Yhteissumma pitkin alueen NW-osaa.

3 p, Kolari Äkäslompolo 27.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen)

3 Ä, Rovaniemi Auttiköngäs 23.5.2016 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11 Ä, Posio Korouoma 17.6.2012 (Jukka Piispanen, Katri Väänänen). Matka 5 km, tiheys 2 yksilöä / km.

8, Salla Jyppyränvaara 31.7.2012 (Teuvo Hietajärvi). Päiväsumma.

Muut havainnot 1-7 linnusta.

 

Syksy (elo-joulukuu)

15 p ä (useampi poikue alueella), Kolari Varkaankuru 4.8.2021 (Ville Suorsa, Aino Ventelä-Suorsa)

7 p, Pello Lempeä 18.9.1976 (Jorma V.A. Halonen)

7 (2 Ä, 5  mp p), Kolari Varkaankuru 3.8.2015 (Jari Kontiokorpi, Anniina Kontiokorpi, Otso Kontiokorpi)

 


RAUTIAINEN

Levinneisyys

Pesii koko Euroopassa, talvehtii Välimeren ympäristössä ja Keski-Euroopassa.

 

Suomessa rautiaisen esiintyminen painottuu eteläpäähän maata.

 

LLY:n alueen havainnot kattavat kutakuinkin koko alueen. Tiheimmin havaintoja on tehty alueen lounaisosissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta 4 havaintoa 4 yksilöstä.

 

1.-10.1.1983 Pello Lempeä 1 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Hillevi ja Tuuli Halonen)

1.1.-7.3.2011 Muonio Putaanranta 1 p (Kerttu Laurila, Olli-Pekka Karlin)

1.1.2014 Rovaniemi Alakorkalo 1 p (Lea ja Hans Mattus)

1.-15.1.2019 Savukoski Tanhua 1 p (Pirkko Kolkka)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

9.4.2011 Kittilä Kenttälä 1 (Juha Takalo)

10.4.2005 Inari Matkajoki 1 p (Rauna Paadar-Leivo)

12.4.2009 Ranua Simojärvi 1 (Toivo Kalavainen)

12.-17.4.2020 Pello Sirkkakoski 1 p (Markku Sirkka)

 

Rautiaisen kevätmuutto alkaa keskimäärin 18. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 13. – 26.4. Trendilaskelman mukaan muuton alku on siirtynyt tarkastelujakson aikana neljä päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen.

 

Rovaniemelle rautiainen saapuu keskimäärin 19.4. ja Inariin 28.4. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle puolessatoista viikossa.

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 689 havaintoa 972 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko alueelta.

 

Syysmuutto

Rautiainen muuttaa pääosin syyskuussa, mutta talviajaltakin on muutamia havaintoja.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.10.-31.12.1982 Pello Lempeä 1 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Hillevi Ja Tuuli Halonen)

5.11.-31.12.2010 Muonio Putaanranta 1 p (Olli-Pekka Karlin, Kerttu Laurila)

5.11.-31.12.2013 Rovaniemi Alakorkalo 1 p (Lea ja Hans Mattus)

1.-31.12.2018 Savukoski Tanhua 1 p (Pirkko Kolkka)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 878 havaintoa / 5 633 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa rautiaisen tiheys on luokkaa 0,1 paria/km, ja säilynyt melko vakaana nelisenkymmentä vuotta.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100 p, Pello Turtola 1.5.1993 (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen)

9 (1 Ä, 8 ä m), Rovaniemi Kaihuanvaara 28.4.2018 (Antti Ruonakoski, Anette Simola). Yhteismäärä n. 7 tunnilta.

9 Ä, Inari Sarmikuusikot 20.5.2019 (Olli Osmonen, Arto Saikkonen). Alueen eri osissa.

7, Rovaniemi Niskanperä 9.5.2017 (Pekka Pahtaja)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat summia pidempien matkojen havainnoista. Yksittäisten havaintojen yksilömäärät ovat 1-6 lintua.

33, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 54 km, tiheys 0,6 yksilöä / km.

18, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 0,3 yksilöä / km.

11, Sodankylä Pomokaira 18.6.2008 linjalaskenta (Ari Aalto). Matka 6 km, tiheys 1,8 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

69, Rovaniemi Aronperä 26.8.2019 (Andreas Nuspl). Muuton havainnointia 3,5 tuntia.

61 p m SE, Rovaniemi Aronperä 13.9.2019 (Andreas Nuspl). Muuton havainnointia 3 tuntia.

50 p, Pello kk 9.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 


PUNARINTA

Levinneisyys

Pesimäalue lähes koko Eurooppa, keskinen Aasia ja Pohjois-Afrikka. Pohjoisimmilta ja itäisimmiltä alueilta muuttaa etelämmäksi.

 

Punarinta pesii lähes koko Suomessa, kuitenkin Metsä- ja Tunturi-Lapissa harvalukuisempana.

 

Punarintahavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta, eteläosista eniten.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta 13 havaintoa 14 yksilöstä. Havainnoista vain yksi on helmikuulle asti alueella oleillut, muut havainnot ovat tammikuisia, oletettavasti muutolta viivyttelijöitä. Talvihavainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Kevätmuutto

Punarinnan kevätmuutto alkaa keskimäärin 8. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 18.3. – 24.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujakson aikana kaksi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppuun.

 

Rovaniemelle punarinta saapuu keskimäärin 11.4. ja Inariin 22.4. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle noin puolessatoista viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 692 havaintoa 911 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko alueelta.

 

Syysmuutto

Punarinta muuttaa pääosin syyskuussa ja lokakuun alkupäivinä, mutta talviajaltakin on kirjattu havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan joulukuulta 33 havaintoa 33 yksilöstä, osa niistä yli vuodenvaihteen viipyneitä talvehtijoita.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 194 havaintoa / 5 464 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet lähes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa punarinnan tiheys on ollut vaihteleva. Viime vuodet tiheys on ollut tasolla 0,1 – 0,3 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet pidempien matkojen laskennoista. Yhdestä pisteestä havaittujen lintujen suurimmat määrät ovat 10 tai alle.

29 Ä, Rovaniemi Kemijoen itäpuolentie välillä Petäjävaara-Ojanperä 7.5.2010 (Anssi Mäkinen). Matka n. 30 km, tiheys 1 yksilö / km.

20 p, Pello Korpikoski välillä Turtola-Yliranta 29.4.1989 (Rane Olsen). Matka n. 17 km, tiheys 1,2 yksilöä / km.

14 Ä, Rovaniemi Kemijoen itäpuolentie välillä Petäjävaara-Rautiosaari 29.4.2010 (Anssi Mäkinen). Matka n. 17 km, tiheys 0,8 yksilöä / km.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesän suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet linjalaskentojen yhteissummina. Muiden havaintojen kuin laskentojen yksilömäärät ovat 5 tai pienempiä.

25 rev, Savukoski Nuorttijoki 4.-8.6.2007 (Petri Piisilä). Matka n. 11 km, tiheys 2,3 rev / km.

9, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 0,15 yksilöä / km.

9 Ä, Muonio Keimiötunturi 14.6.2013 linjalaskenta (Ilkka Ruuska). Matka n. 6 km, tiheys 1,5 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

10 p, Ranua Palovaarantie 10.9.2011 (Eero Pätsi)

10 p, Pello Saukko-ojanpää 16.9.2014 (Olli Urhonen)

10 p, Rovaniemi Suksiaapa 11.9.2020 (Andreas Nuspl)

 


SATAKIELI

Levinneisyys

Pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, talvehtii Itä- ja Kaakkois-Afrikassa.

 

Suomessa satakielen levinneisyys painottuu selkeästi maan eteläosiin.

 

LLY:n alueella havaintoja on kirjattu lähinnä alueen eteläosista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta. Havainnot keskittyvät touko-kesäkuulle.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

14.5.-4.6.2018 Kemijärvi Halosenranta 1 Ä (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Mervi Kulmunki, Mika Kulmunki)

19.5.2019 Rovaniemi Paavalniemi 1 Ä (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

25.5.1976 Kolari Sieppijärvi 1 k p Än (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

Satakielestä ei ole LLY:n alueella tehty varsinaisia syyshavaintoja. Myöhäisin havainto on heinäkuun alusta.

5.7.2013 Ylitornio Haapakoski 1 ä (Jarmo Saarela)

22.6.2013 Ylitornio Viisavaaranvuoma 1 ä (Jarmo Saarela)

17.6.2013 Rovaniemi Rautiosaari 1 Ä (Anssi Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 31 havaintoa / 35 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Suurimmat yksilömäärät

4 Ä p, Ranua Simojoki Pirttikangas 12.6.2021 (Heikki Helle)

2 Ä, Rovaniemi Vitikanpää 3.-7.6.2014 (Mika Bäckman, Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Markku Sirkka, Olli Sälevä, Lotta Hirvas)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


SINIRINTA

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtii Etelä-Euroopassa, Afrikassa ja Aasian eteläosissa.

 

Sinirinta on Suomessa maan pohjoisimpien osien lintu.

 

Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, pohjoisista osista eniten.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

18.4.1976 Rovaniemi Nivankylä 1 k p (Jouko Hiltunen)

28.4.2014 Inari Törmänen 1 kiert (Heikki Tanhua)

1.5.2008 Sodankylä kk 1 k p Ä (Pekka Paarman)

 

Sinirinnan kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 2. – 19.5. Trendilaskelman mukaan muuton alku on siirtynyt tarkastelujakson aikana kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu kesäkuun alkuun.

 

Rovaniemelle sinirinta saapuu keskimäärin 15.5. ja Inariin 14.5. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle samanaikaisesti.

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 2 542 havaintoa 6 923 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot painottuvat selkeästi alueen pohjoisiin osiin.

 

Syysmuutto

Sinirinnan syysmuutto ajoittuu syyskuulle. Viimeiset kirjaukset on tehty lokakuun alkupuoliskolla.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.10.2005 Sodankylä Vuotso 1 k (Osmo Hirvasvuopio)

12.10.1990 Pello Lempeä 1 k p (Taneli Halonen)

9.-11.10.2015 Enontekiö Muotkajärvi 1 p (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 530 havaintoa / 16 679 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa sinirinnan tiheyden huippuvuodet olivat vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen tiheys on ollut tasolla 0,2 – 0,4 paria/km.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Suurimmat alkuvuoden yksilömäärät ovat kertyneet toukokuun lopun pidempien matkojen tai isompien alueiden laskennoista.

40 p Ä, Enontekiö Kilpisjärvi välillä biologinen asema – Muotkatakka 30.5.2009 (Roland Vösa). Matka n. 16 km, tiheys 2,5 yksilöä / km.

30 k Ä, Utsjoki Ailigas Piesjänkä 24.-25.5.2007 (Seppo Hjerppe, Kimmo Häkkinen, Vesa Häkkinen)

30 (3 Ä, 5 Ä, 4 Ä, 7 Ä, 3 Ä, 2 Ä, 2 Ä, 1 Ä, 3 Ä), Enontekiö Kilpisjärvi 24.5.2013 (Aki Aintila)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Suurimmat kesän yksilömäärät ovat kertyneet pidemmiltä matkoilta yhteismäärinä.

200 p, Enontekiö Ropi-Peera 7.-13.7.1990 (Pekka Toola). Matka n. 30 km, tiheys 6,7 yksilöä / km.

200 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen, Jami Viljanmaa ym). Matka n. 55 km, tiheys 3,6 yksilöä / km.

61 (1 ad k, 1 n, 59 pm), Enontekiö Njallavari 21.7.2010 (Hannu Kauppi). Matka 12 km, tiheys 5,1 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet rengastuksien yhteissummana.

114, Inari Mellanaapa 31.8.2018 rengastettu (Jari Laitsalo, Sampo Laukkanen)

88, Inari Mellanaapa 1.9.2017 rengastettu (Heikki Karhu, Olli Osmonen)

75, Inari Mellanaapa 4.9.2017 rengastettu (Heikki Karhu, Sampo Laukkanen)

 


SINIPYRSTÖ

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Aasiassa ja Euroopankin puolella pohjoisessa sekä myös Etelä-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Kaakkois-Aasiassa.

 

Suomessa sinipyrstön pesimäaikaiset havainnot keskittyvät itärajan tuntumaan Pohjois-Karjalasta Itä-Lappiin ulottuvalle alueelle.

 

LLY:n alueelta kirjatut havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, painottuen alueen itäosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.2011 Enontekiö Kilpisjärvi 1 n-puk (Kristiina Johansson)

26.4.2002 Sodankylä Rajala 1 p k Ä (Janne Bruun)

8.-10.5.2016 Inari Karhunpesävaara 1 k Än (Jouni Aikio, Vesa Juntunen, Martti Rikkonen, Mauri Sydänmetsä, Jan-Erik Tanhua, Mikko Tanhua, Marianne Viinikainen)

8.5.2021 Kemijärvi Pitkäsilta 1 k +2kv p (Pirkka Aalto)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu kesäkuulle.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 325 havaintoa 439 yksilöstä. Mukana on myös pesintään viittaavia havaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu laajalti eri puolilta aluetta.

 

Syysmuutto

Syysmuuton ajalta on kirjattu varsin vähän havaintoja Tiiraan. Myöhäisimmät havainnot ovat syyskuun loppupuolelta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.9.2012 Salla Kuutsjärvi 1 (Teuvo Hietajärvi)

21.9.2019 Posio Iso Karitunturi 1 n-puk p (Akseli Myllyneva, Aarni Myllyneva)

19.9.2001 Sodankylä kk 1 p n-puk (Jari Kivilompolo, Jukka K., Paula K.)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 397 havaintoa / 539 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa sinipyrstö on esiintynyt säännöllisesti viimeiset kuusi vuotta.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

7 (2 k +2kv Än, 3 k 2kv Än, 1 k Än, 1 Ä), Rovaniemi Louevaara 21.5.2020 (Niklas Haxberg ym)

5 (1 k +2kv Än, 2 k 2kv Än, 2 k Ä), Rovaniemi Louevaara 30.5.2021 (Niklas Haxberg)

3 (1 Ä, 2 ä), Rovaniemi Louevaara 24.5.2020 (Andresa Nuspl)

2 (1 n p, 1 k Ä), Inari Karhunpesävaara 10.5.2016 (Anja Vest)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10 (pari + 8 poikasta), Salla Kynsivaara 15.6.2013 (Teuvo Hietajärvi)

8 (naaras + 1 poikanen, +2kv koiras + 3 poikasta, +2kv k, 2kv k), Salla Pulkkatunturi 5.7.2012 (Teuvo Hietajärvi)

7 (1 k 2kv Än p, 2 k +2kv Än p, 1 n n-puk p, 2 pariutuneet Än p var, 1 ä var), Posio Suvantovaara 25.6.2014 (Antti Ruonakoski)

7 (2 k +2kv Än, 3 k 2kv Än, 1 k Än, 1 Ä), Rovaniemi Louevaara 21.5.-1.7.2020 (Niklas Haxberg ym)

 

Syksy (elo-joulukuu)

7, Salla Kuutsjärvi 27.-30.8.2010 (Teuvo Hietajärvi, Petri Sola, Lennart Saari, Tarmo Kylli)

3, Salla Värriö 7.9.2010 (Teuvo Hietajärvi)

Muut havainnot 1-2 linnusta.

 

Analyysi:

Sinipyrstö LLY:n alueella

Jouni Parviainen 6.9.2021

Tiiran 4.9.2021 päivitetyn listauksen mukaan sinipyrstö  on maamme 309. lintulaji. Se havaittiin Kuopiossa 4.7.1949. LLY:n alueen 152. laji siitä tuli jo seuraavana vuonna, kun yksi laulava koiras löydettiin 15.6.1950 Pelkosenniemellä. Siitä alkaen rivejä sinipyrstöstä on kertynyt tasan 400. Osuus Suomen havainnoista on miltei 7,9%, mikä merkitsee sitä, että linnun kohtaaminen täällä on muuta maata hieman todennäköisempää.

Sinipyrstö on levittäytynyt Suomeen Koillismaan kautta. Se näkyy myös LLY:n alueella yhä siitä, että 43 % lajin havainnoista on tehty Koillismaan metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen ulottuvissa kunnissa, joita ovat Posio ja Salla. Niiden alueella sinipystön kohtaaminen on peräti viisitoista kertaa niin todennäköistä kuin Lapin muissa kunnissa keskimäärin.

Ylitornio on LLY:n alueen ainoa kunta, jossa sinipyrstöä ei ole toistaiseksi tavattu lainkaan. Yritetty kyllä on pariinkin otteeseen muun muassa maastonpiirteiltään sopivaksi arvioidussa Karhujupukassa puolisen peninkulmaa Meltosjärvestä etelälounaaseen. Kenties riittämättömästi retkeiltyjä ovat myös Kaupinvaaran tienoot peninkulman verran Raanujärvestä koilliseen.

Miten lajin muutto etenee meillä ja muualla? Sinipyrstön saapumisjärjestyksen mediaani LLY:n kevätmuuton seurannassa vuodesta 2003 lähtien on 138 ja vaihteluväli 67–171. Listakertoja on 17. Havainnot puuttuvat vain vuosilta 2003 ja 2004. Saapumisen poikkeaminen mediaanista yli 12 sijaa suuntaansa eli variaatiosuhde on 47 %. Laji kuuluu siten epätarkimpaan neljännekseen 143 vertailukelpoisen lajin joukossa. Se tosin johtunee lähinnä sinipyrstön harvalukuisuudesta.

Kevätmuuton aikaisista sinipyrstöhavainnoista on tehty koko Suomessa 7 % viimeistään 20.5. ja LLY:n alueella viikko sen jälkeen eli 27.5. mennessä. Viimeiset 7 % riveistä meillä on kirjattu 22.8. tai myöhemmin, mutta koko Suomessa jo 27.7. alkaen. Lapissa syksyn havaintosesonki siis jatkuu poikkeuksellisesti viikkoja pitempään kuin muualla.

Kun sinipyrstön keväthavaintokauden tulkitaan jatkuvan 16.6. saakka myöhäisimmän kirjatun muutollesaapumispäivän mukaan, niin säännöllisten havaintojen voidaan todeta alkavan meillä vuodesta 2000. Välistä puuttuu vain vuosi 2004. Vuosien 2005 ja 2006 ainoat havainnot (korostettu ko. kunnissa sulkumerkein) puolestaan näkyvät yhdistyksen kevätmuuton seurannassa, mutta niitä ei ole vielä kirjattu Tiiraan.

Ohessa sinipyrstön kokonaishavaintomäärä (suluissa) sekä vuosittaisten ensihavaintojen päivämääriä kunnittain tarkasteltuna. Kesäkuun 16. päivää myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole mukana.

Havaintopäivämäärien jälkeen näkyy ko. kunnan ensimmäinen Tiiraan kirjattu sinipyrstöhavainto järjestysnumeroineen.

 

Enontekiö (7) 9.6.2003, 21.4.2011, 7.6.2013; ensihavainto Tiirassa 9.6.2003 [194].

Inari (29)  3.6.2010, 13.6.2012, 3.6.2013, 8.5.2016, 11.6.2018, 6.6.2019, 11.6.2020, 9.6.2021; ensihavainto Tiirassa 4.7.1958 [72].

Kemijärvi (19) 14.6.2012, 1.6.2015, 14.6.2018, 3.6.2019, 11.6.2020, 8.5.2021; ensihavainto Tiirassa 14.6.2012 [224].

Kittilä (2) 8.6.2019; ensihavainto Tiirassa 8.6.2019 [232].

Kolari (16) 13.6.2000, 21.5.2009, 14.6.2020; ensihavainto Tiirassa 13.6.2000 [184].

Muonio (25) 27.5.2007, 12.6.2020; ensihavainto Tiirassa 19.6.2006 [185].

Pelkosenniemi (24) 6.6.2001, (16.6.2005), 30.5..2009, 9.6.2010, 2.6.2011, 12.6.2015,  5.6.2018, 8.6.2021; ensihavainto Tiirassa 15.6.1950 [2].

Pello (6) 10.6.2009, 16.6.2012, 12.6.2021; ensihavainto Tiirassa 10.6.2009 [231].

Posio (75) 31.5.2012, 9.6.2018, 2.6.2019, 11.6.2020 13.5.2021; ensihavainto Tiirassa 15.6.1973 [38].

Ranua (3) –; ensihavainto Tiirassa 8.7.2012 [198].

Rovaniemi (58) 7.6.2008, 12.6.2009, 31.5.2011, 15.5.2018, 19.5.2019, 9.5.2020, 18.5.2021; ensihavainto Tiirassa 15.6.1957 [48].

Salla (98) 13.6.2002, 14.5.2007, 14.6.2008, 14.5.2010, 14.5.2012, 22.5.2013, 11.5.2014, 17.5.2015, 14.6.2017, 31.5.2018, 6.6.2020, 5.6.2021; ensihavainto Tiirassa 29.7.1957 [17].

Savukoski (13) 1.6.2012, 7.6.2019, 11.6.2020; ensihavainto Tiirassa 20.6.1977 [79].

Sodankylä (15) 26.4.2002, (15.6.2006), 16.5.2010, 11.6.2014, 10.6.2018, 4.6.2020; ensihavainto 19.9.2001 [206].

Utsjoki (10) 9.6.2014; ensihavainto Tiirassa 26.6.1983 [143].

Ylitornio (0); ei havaintoja Tiirassa [–].

 


MUSTALEPPÄLINTU

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtii etelämpänä.

 

Mustaleppälinnun pesintöjä on löytynyt Suomesta harvakseltaan lähinnä maan eteläosista.

 

LLY:n alueelta kirjatut havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ajista ei ole kirjattu havaintoja Tiiraan tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.3.2016 Pello Sirkkakoski 1 p (Markku Sirkka, Kati Sirkka, Pekka Peltonen, Teppo Peltonen, Veikko Ruohotie)

3.4.2010 Pello Sirkkakoski 1 k (Kari-Olavi Kiviniemi)

4.4.2010 Pelkosenniemi Saunavaara 1 k +2kv (Petri Saarinen)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 9 havaintoa 13 yksilöstä. Mukana on yksi varma pesintähavainto, Rovaniemen Pirttikoskelta vuodelta 1985. Kesähavainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

3.12.1882 Sodankylä Mouskuvaara 1 n (havainnoija tuntematon)

22.10.2019 Inari Juutuanvuono 2 n-puk p (Roope Ruokonen, Eija Kurkela)

9.10.2011 Savukoski Ainijärvi 1 fl (Teuvo Hietajärvi)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 56 havaintoa / 62 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Suurimmat yksilömäärät

5 p (emot + poikasia), Rovaniemi Pirttikoski 20.5.-10.7.1985 (Tauno Stenroth)

2 p ä, Kolari Ylläs 22.9.2014 (Ismo Saarinen)

2 n-puk p, Inari Juutuanvuono 22.10.2019 (Roope Ruokonen, Eija Junttila)

 


LEPPÄLINTU

Levinneisyys

Pesiin lähes koko Euroopassa, Pohjois- ja Länsi-Afrikassa sekä eteläisessä Aasiassa. Talvehtii etelämpänä.

 

Leppälintu esiintyy koko Suomessa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueella lajista ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

9.4.1989 Pello Juoksenki 2 pariutuneet m S (Pari Angeria)

13.4.1990 Pello Turtola 4 m S (Tuomas Heikurainen)

14.4.2016 Salla Kotalankylä 1 p (Lea Sopanen)

 

Leppälinnun kevätmuutto alkaa keskimäärin 30. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 20.4. – 8.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt 3 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Rovaniemelle leppälintu saapuu keskimäärin 3.5. ja Inariin 5.5. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle parissa päivässä.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 986 havaintoa 5 015 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot kattavat lähes koko alueen.

 

Syysmuutto

Leppälinnut lähtevät pääosin elo-syyskuun vaihteessa. Viimeiset pari viivyttelijähavaintoa on kirjattu marraskuun puolella.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.11.2017 Rovaniemi Tavivaara 1 k (Ismo Kreivi)

1.11.2008 Rovaniemi Tavivaara 1 n 1kv reng (Ismo Kreivi)

27.10.2016 Pello vanha koulu 1 k p kiert (Markku Sirkka, Reijo Saukkoriipi)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 216 havaintoa / 8 184 yksilöä (tilanne 1.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa leppälinnut tiheys on kasvanut viimeisen 25 vuoden aikana ja on viime vuosina ollut tasolla 1,5 – 2 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

31 Ä, Utsjoki välillä kirkonkylä-Pulmankijärven eteläpää 25.5.2016 (Olli Osmonen). Matko n. 50 km, tiheys 0,6 yksilöä / km.

30 p, Kolari Aakenustunturi 28.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen). Matka 10 km, tiheys 3 yksilöä / km.

27 p, Pello Hannunranta 17.5.1990 (Jorma V.A. Halonen, koululaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

191, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 3,2 yksilöä / km.

115, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 54 km, tiheys 2,1 yksilöä / km.

105, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja). Matka n. 36 km, tiheys 2,9 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

15 p, Utsjoki Pulmankijärvi 31.7.-6.8.2013 (Teemu Lehtiniemi)

12 p, Pello Puruskoski 18.9.1994 (Jussi Muukkonen)

12 p, Rovaniemi Aronperä 15.8.2020 (Andreas Nuspl)

 


PENSASTASKU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Afrikassa. Suomessa pensastasku pesii koko maassa tunturialueita lukuunottamatta.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2009 Kittilä Sätkenä 1 k Ä (Mikko Joensuu)

26.4.2011 Inari Mellanaapa 1 (Jan-Erik Tanhua)

30.4.2016 Rovaniemi Pahtaja 1 p (Vesa Peltonen)

30.4.2019 Ranua Hyyhelö 1 kiert (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Pensastaskun kevätmuutto alkaa keskimäärin 4. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 26.4. – 12.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle pensastasku saapuu keskimäärin 6.5. ja Inariin 10.5. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle neljässä päivässä.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 902 havaintoa 1 578 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot jakaantuvat lähes koko alueelle.

 

Syysmuutto

Pensastaskut lähtevät pääosin elokuussa, vaikka myöhäisin havainto onkin kirjattu lokakuun puolivälissä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2016 Kemijärvi keskustan venesatama 1 p (Pirkka Aalto)

25.9.2015 Ylitornio Mellakoski 1 (Jarmo Saarela)

24.9.2017 Inari Mellanaapa 1 1kv p (Sampo Laukkanen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 058 havaintoa / 3 478 yksilöä (tilanne 2.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hivenen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvua vähemmän.

 

Linjalaskennoissa pensastaskun tiheys on ollut tasolla 0,1 paria/km, mutta viime vuosina taso on ollut laskeva.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

18 p, Ylitornio Kallijoki 15.5.2020 (Jarmo Saarela)

10 (7 k Än p, 3 n p), Rovaniemi Niskanperä 21.5.2016 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

8 p, Pellojärvi 23.5.1976 (Jorma V.A. Halonen)

8, Ylitornio Viisavaaranvuoma 12.5.2011 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

21 p, Ylitornio Kainuunkylä 22.7.2016 (Jarmo Saarela)

20 p, Pellojärvi 12.7.2007 (Jorma V.A. Halonen)

20 p, Pellojärvi 18.7.2015 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

18-48, Ylitornio Kallijoki 4.-18.8.2013 (Jarmo Saarela)

18, Pello Ratasjärvi 5.8.2014 (Jarmo Saarela)

17, Ylitornio Viisavaaranvuoma 4.8.2012 (Jarmo Saarela)

 


SEPELTASKU

Levinneisyys

Sepeltasku pesii Aasiassa ja itäisimmässä Euroopassa ja talvehtii Vanhan maailman tropiikissa. Sepeltasku on Suomessa harhailija, joka on myös pesinyt muutamia kertoja.

 

Fenologia

LLY:N alueen ainut havainto on tehty toukokuun alussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti ei arvioitu.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 2.9.2021).

 

LLY:n alueen havainnot

2.-3.5.2010 Rovaniemi Niskanperä 1 k p (Pirkka Aalto, Antti Aholainen, Allan Hamari, Esa Huhta, Veikko Isomursu, Juhani Jalkanen, Jukka Jokimäki, Ismo Kreivi, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Paula Nevala, Vesa Nivala, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Olli Sälevä, Antti Ruonakoski, Esko Nevala, Heta Kreivi, Lotta Hirvas, Netta Aholainen, Tuomas Ruonakoski, Veera Rautio)

6.6.2021 Salla Koivuselkä 1 k p (Tapio Juokslahti)

 


MUSTAPÄÄTASKU

Levinneisyys

Pesii Euraasiassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Talvehtimisalueet etelämpänä.

 

Suomesta tunnetaan vuosien varrelta neljä mustapäätaskun pesintää ja kolme sekapesintää pensastaskun kanssa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty huhti-elokuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 2.9.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

17.6.-10.7.1985 Salla Kotalankylä 1 k p (Raimo Mikkonen)

20.4.1994 Kemijärvi Vuostimo 1 n (Petteri Kalinainen)

13.4.2004 Kittilä Kelontekemä 1 k (Jouni Junttila)

3.7.2007 Inari Petsikko 1 p (BirdLife virkailija)

1.8.2007 Kittilä Rautuskylä 1 p (Liisa Välitalo)

29.4.-4.5.2014 Rovaniemi Aronperä 1 k p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Sakari Harju, Veikko Isomursu, Hannu Jauhiainen, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Matti Kassala, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Antti Peuna, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Päivi Väisänen, Matti Välimäki, Päivi Väisänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KIVITASKU

Levinneisyys

Kivitaskua esiintyy lähes koko Euraasiassa ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Talvehtii Afrikassa.

 

Suomessa kivitasku esiintyy koko maassa.

 

Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta lajista ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

6.4.2016 Inari Mellanaapa 1 k (Mauri Sydänmetsä)

12.4.2011 Sodankylä Lismansilta 1 (Osmo Hirvasvuopio)

14.4.1989 Pello Yliranta 1 p (Taneli Halonen, Rane Olsen)

 

Kivitaskun kevätmuutto alkaa keskimäärin 26. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 16.4. – 7.5. Trendilaskelman mukaan muuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla neljä päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle kivitasku saapuu keskimäärin 25.4. ja Inariin 7.5. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle puolessatoista viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 380 havaintoa 3 427 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on tehty koko alueelta, tiheimmin pohjoisista osista.

 

Syysmuutto

Kivitaskun syysmuutto on pääosin syyskuussa ja myöhäisin havainto on kirjattu lokakuun lopussa.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

29.10.2006 Rovaniemi Niskanperä 1 1kv (Urpo Heikkinen)

23.10.2020 Inari kirkonkylä 1 p (Anja Vest, Jouni Aikio)

19.10.2014 Rovaniemi Ounasvaara 1 p (Pekka Nikander)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 309 havaintoa / 7 392 yksilöä (tilanne 2.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa kivitaskun tiheys vaihtelee melko lailla. Viime vuosina taso on ollut luokka 0,1 – 0,2 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät on kirjattu teiden varsilta pidemmiltä ajomatkoilta. Suurimmat paikalliset kerääntymät havainnoissa ovat 30 yksilöä tai alle.

100 p, Utsjoki Outakoski-kirkonkylä 29.5.2017 (Risto Salovaara, Marjatta Salovaara). Matka n. 70 km, tiheys 1,4 yksilöä / km.

40 p, Utsjoki Kaamasmukka 22.5.2014 (Martti Rikkonen). Matka n. 40 km, tiheys 1 yksilö / km.

30 p, Rovaniemi Haukitaipale 18.5.2017 (Elisa Konttaniemi, Merja Konttaniemi)

20 kiert, Rovaniemi Aronperä 18.5.2017 (Päivi Teljosuo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät on kirjattu pidemiltä matkoilta kuljettujen reittien varrelta. Suurimmat yhden havaintopisteen määrät ovat korkeintaan 7 yksilöä.

50 p, Enontekiö Käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola). Matka n. 100 km, tiheys 0,5 yksilöä / km.

26 p än, Enontekiö Saana 10.7.2021 (Andreas Nuspl)

25, Salla Värriötunturi 27.6.2013 (Teuvo Hietajärvi, Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa, Arto Komulainen, Piritta Seipäjärvi). Päiväsumma.

25 p, Enontekiö Kilpisjärvi 1.-3.7.2016 (Touko Torppa). Matka n. 22 km, tiheys 1,1 yksilöä / km.

25 p, Muonio Pallas-Ylläs 21.7.2016 (Kimmo Olkio, Jouko Olkio, Pekka Sundell). Matka n. 7 km, tiheys 3,6 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet vaellusreittien varrelta yhteissummana. Suurimmat yhden havaintopisteen määrät ovat korkeintaan 15 yksilöä.

50 p, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola). Matka n. 100 km, tiheys 0,5 yksilöä / km.

30 p, Enontekiö Ropi-Bizeoaivi 6.8.2007 (Juho Könönen, Lauri Mäkelä). Matka n. 9 km, tiheys 3,3 yksilöä / km.

27 p, Utsjoki retkeilyreitti 17.-22.8.2011 (Milka Keihäs). Matka n. 35 km, tiheys 0,77 yksilöä / km.

 


NUNNATASKU

Levinneisyys

Pesii Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa, talvehtii Itä-Afrikassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty marraskuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 2.9.2021).

 

LLY:n alueen havainto

12.-20.11.2011 Rovaniemi Jyrhämänranta 1 p (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Juhani Jalkanen, Rauno Kalliskota, Olli-Pekka Karlin, Paula Kivilompolo, Tommi Lankila, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Esko Nevala, Paula Nevala, Pekka Peltoniemi, Vesa Perttunen, Antti Peuna, Joni Raivio, Antti Ruonakoski, Timo Sahi, Olli Sälevä, Sami Tuomela, Veikko Vasama, Hannu Jauhiainen, Lea Maalismaa, Lotta Hirvas, Teppo Peltonen)

 


SINIRASTAS

Levinneisyys

Esiintyy Välimeren alueen ja Keski-Aasian vuoristoissa. Muuttaa osassa aluetta etelämmäksi.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty kesäkuun alussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 2.9.2021).

 

LLY:n alueen havainto

2.-3.6.1995 Kemijärvi Isokylä / rautatieasema 1 k (Pirkka Aalto, Ari Ahtiainen, Esko Heiskanen, Hannu Hellstén †, Mika Ilari Koskinen, Kari Lindblom, Jussi Lindström, Jyrki Mäkelä, Jari Nummelin, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Marko Pohjoismäki, Martti Raekunnas, Asko Rokala, Matti Ryhtä, Frans Silvenius, Jari Siven, Sami Tuomela, Ari Väätäinen, Elisa Keto, Hannu Kettunen, Mikko Huju, Paul Hellström, Satu Vuorio, Seppo Saari)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


KIRJORASTAS

Levinneisyys

Pesii pääasiassa Uralin itäpuolella Siperiassa. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat Kaakkois-Aasiaan.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty syyskuun lopussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 2.9.2021).

 

LLY:n alueen havainto

29.9.2017 Ivalo Salmenranta 1 p (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


SEPELRASTAS

Levinneisyys

Pesii Länsi- ja Keski-Euroopan vuorisoissa ja Skandinaviassa. Talvehtii Välimeren maissa ja Lounais-Aasiassa.

 

Suomessa sepelrastas pesii harvalukuisena Tunturi-Lapissa.

 

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan havaintoja laajalti.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta lajista ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

8.4.2017 Inari Appislompolo 1 kiert (Mikko Tanhua)

13.4.2007 Enontekiö Hetta 1 p (Marjatta Palismaa)

13.4.2011 Enontekiö Kilpisjärvi 1 kuollut (Viktor Mannela)

 

Sepelrastaan kevätmuutto alkaa keskimäärin 24. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 17.4. – 9.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujakson aikana kahdeksan päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkuun.

 

Rovaniemelle sepelrastas saapuu keskimäärin 26.4. ja Inariin 28.4. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle parissa päivässä.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 651 havaintoa 1 079 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesäaikaiset havainnot painottuvat selkeästi alueen pohjoisimpiin osiin.

 

Syysmuutto

Sepelrastaan syysmuutto päättyy lokakuun puolivälissä. Yksi havainto on kirjattu vielä marraskuulta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.11.2012 Sodankylä Kirkonkylä 1 k p (Paavo Penttilä)

20.10.2012 Rovaniemi Arktikum 1 k p (Jukka Simula)

20.10.2014 Kolari Äkäslompolo 1 p kiert än (Teo Ylätalo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 498 havaintoa / 2 327 yksilöä (tilanne 2.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa sepelrastaan tiheys on ollut alle 0,05 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät ovat muuttoparvia tai kertymiä.

7 k p, Rovaniemi Alakorkalo 24.-25.4.2012 (Allan Hamari, Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Petri Kemppainen, Ismo Kreivi, Esko Nevala, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Jukka Simula, Pekka Suunta, Nora Ojala, Paula Nevala ym)

7 kiert, Kittilä Maatalouskoulu 4.5.2020 (Sirkka Alasjärvi, Juhani Aro)

7 (1 k +2kv, 2 k, 4 n), Rovaniemi Alakorkalo 8.5.2020 (Niklas Haxberg)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesän suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet linjalaskentojen varrelta. Suurimmat yhden havaintopisteen määrät ovat 7 yksilöä tai vähemmän.

10, Enontekiö Pikku-Malla 25.6.2012 (Aki Aintila). Linjalaskenta. Matka 5 km, tiheys 2 yksilöä / km.

8, Enontekiö Mallan luonnopuisto 29.6.2017 (Aki Aintila). Linjalaskenta. Matka 5,3 km, tiheys 1,5 yksilöä / km.

7, Enontekiö Pikku-Malla 16.6.2013 (Aki Aintila). Linjalaskenta. Matka 5 km, tiheys 1,4 yksilöä / km.

7 p (3 k ad, 2 n ad, 2 1kv), Enontekiö Muotkatakka 26.6.2015 (Mika Teivonen, Paavo Harri, Jarmo T. Koistinen, Isto Virtanen)

7 p, Enontekiö Kilpisjärvi 27.6.2020 (Ilkka Iivonen, Terhi Ahde-Uusitalo, Juhani Aittamaa, Maria Björkell, Peter Buchert, Jukka Haaslahti, Kari Korhonen, Roland Lillkåla, Martti Partanen, Helena Pesonen, Virva Poikonen, Ari Saarinen, Mika Seppä, Kari Sundqvist, Anitta Taxell, Kurt Taxell, Helge Wikström, Marja-Liisa Haaslahti, Markku Saarinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20 p, Ylitornio Kuivakangas 15.10.2016 (Iiris Orre)

9 p (2 k ad, 2 n ad, 5 1kv), Utsjoki Ailegas 23.9.2015 (Jorma Pessa, Esko Pasanen)

6 p (2 ad + 4 lentopoikasta), Utsjoki Nuvvus 17.9.2015 (Pekka Peltoniemi, Ruohotie)

6 p (a6), Enontekiö Kilpisjärvi 17.9.2015 (Matti Välimäki)

 


MUSTARASTAS

Levinneisyys

Mustarastasta tavataan lähes koko Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa. Istutettu Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.

 

Suomessa mustarastaan levinneisyys painottuu maan eteläosiin, mutta laji levittäytyy kohti pohjoista.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat lähes koko alueelle, tiheimmin havaintoja on kirjattu alueen eteläpuoliskolta.

 

Fenologia

Mustarastas on muuttolintu, mutta osa talvehtii Lapissakin. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 273 havaintoa / 288 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 424 havaintoa / 2 811 yksilöä

Heinä-syyskuu: 275 havaintoa / 347 yksilöä

Loka-joulukuu: 586 havaintoa / 749 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 519 havaintoa / 4 154 yksilöä (tilanne 2.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa mustarastaan esiintyminen on yleistynyt 2000-luvulla, mutta on edelleen melko satunnaista.

 

Suurimmat yksilömäärät

45 p, Pello Turtola 6.4.1980 (Mika Knuuti, Arto Raappana)

10-11 p (7 k, 4 n-puk), Rovaniemi Eteläranta 2.-3.10.2018 (Vesa Nivala)

8 p (1 k ad, 1 n, 6 subad), Ylitornio Flyykärinpää 6.10.2018 (Tapani Tapio, Aira Tapio, Irja Flygare)

 


RUOSTESIIPIRASTAS

Levinneisyys

Pesii Keski-Siperiassa taigalta tundralle. Talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty marraskuun puolivälissä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 2.9.2021).

 

LLY:n alueen havainto

15.-17.11.2004 Enontekiö Hetta 1 1kv p (Pirkka Aalto, Mikko Ala-Kojola, Aappo Luukkonen, Petteri Mäkelä, Antti Pesola)

 


MUSTAKAULARASTAS

Levinneisyys

Pesii Siperiassa, muuttaa talveksi Etelä-Aasiaan.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty talviaikana lokakuulta huhtikuulle.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 15 havaintoa / 15 yksilöä (tilanne 2.9.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

14.1.1999 Sodankylä Sattanen 1 p (paikalliset)

10.-18.1.2003 Ranua kk 1 p (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Tuomo Jaakkonen, Juhani Karvonen, Aappo Luukkonen, Reijo Pantsar, Antti Pesola, Jukka Piirainen, Petri Piisilä, Ville Suorsa, Tapani Tapio)

29.10.2010 Sodnkylä keskusta 1 k (Lauri Sassali)

26.11.2010-21.3.2011 Pello Yliranta 1 k ad p (Ari Aalto, Micha Fager, Jorma V.A. Halonen, Tuomas Herva, Kalle Hiekkanen, Antti Jaako, Jukka Kivilompolo, Paula Kivilompolo, Tommi Lankila, Tuomas Lankila, Hannu Lehtimäki, Jyrki Mäkelä, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Eero Niinikoski, Aarne Ohtonen, Eemeli Peltonen, Esa Pitkänen, Joni Raivio, Kari Rissanen, Timo Sahi, Harri Santare, Ilkka Spets, Leena Sulko, Matti Sulko, Anna Sivula, Eeva Halonen, Hannu Lehtimäki, Hillevi Halonen, Jouni Satta, Maija-Liisa Pitkänen, Margit Räty, Marjatta Niemi, Merja Keränen, Mikko Lehtimäki, Pekka Peltonen, Saara Lehtimäki, Seppo Räty, Taneli Halonen, Teemu Jokisaari, Teppo Peltonen)

27.10.-2.11.2012 Ivalo Salmenranta 1 k 2kv p (Juhani Honkola, Olli Osmonen, Mikko Tanhua, Allan Hamari, Anneli Nieminen, Honkolat, Jouni Aikio, Martti Rikkonen, Mauri Sydänmetsä, Miia Helander, Olli Osmonen, Outi Rikkonen, Ritva Honkola, Tauno Jäntti)

6.11.2012 Rovaniemi Marraskoski 1 k p (Pekka Hietaniemi, Tuuli Kontio)

23.-29.10.2015 Ivalo Salmenranta 1 1kv n-puk p (Juhani Honkola, Anja Akujärvi, Jouni Aikio, Mauri Sydänmetsä, Olli Osmonen, Ritva Honkola, Vesa Juntunen)

16.-21.10.2016 Sodankylä kk 1 n 1kv p (Pekka Paarman)

4.12.2019 Inari Akujärvi 1 k 1kv p (Anja Akujärvi)

10.12.2019 Ivalo keskusta 1 n 1kv (Anja Saijets)

24.1.-9.4.2020 Ivalo Ilvestie 1 k 2kv p (Anja Akujärvi, Juhani Honkola, Vesa Juntunen, Jessica Jyränkö, Eija Kurkela, Jouni Männistö, Olli Osmonen, Martti Rikkonen, Roope Ruokonen, Jan-Erik Tanhua, Jorma Niemelä, Pentti Pyykkönen)

10.3.2020 Inari Kermikäntie 1 n ad p (Timo Rintamäki, Tarmo Mansikka-aho)

30.10.2020 Rovaniemi Evakkotie 1 p (Andreas Nuspl)

9.11.2020 Rovaniemi Arktikum 1 k (Heikki Kangas)

22.-24.11.2020 Enontekiö Hetta 1 p (Markus ja Anu Viljanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


RÄKÄTTIRASTAS

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Räkättirastas on yleinen koko Suomessa, myös LLY:n alueella.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja räkättirastaasta koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Räkättirastas on muuttolintu, mutta hyvinä marjavuosina talvehtii Lapissakin. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 384 havaintoa / 4 423 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 4 182 havaintoa / 35 264 yksilöä

Heinä-syyskuu: 2 386 havaintoa / 117 326 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 779 havaintoa / 67 180 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 10 719 havaintoa / 224 172 yksilöä (tilanne 2.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Talvilintulaskentojen syyslaskennassa on usein runsaitakin määriä rakättirastaita. Kevättä kohti määrät vähenevät.

 

Linjalaskennoissa räkättirastaan tiheys on viime vuosina ollut enimmäkseen alle 0,2 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300 p, Ylitornio Kauliranta 25.4.2011 (Tapani Tapio)

250 p, Rovaniemi Niskanperä 11.5.2017 (Jukka Simula)

230 p, Rovaniemi Hyötyjäteasema 8.5.2021 (Andreas Nuspl)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

250 p, Ylitornio Meltosjärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

120 p, Ylitornio Rantakylä 14.7.2012 (Tapani Tapio)

70 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia). Matka n. 55 km, tiheys 1,3 yksilöä / km.

70 p, Kemijärvi keskusta 31.7.2007 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12 000 m SW (suurimmat parvet a800 a700 a550 a400), Posio Kitkajärvi muuton seuranta 22.9.2008 (Jukka Parkkonen, Olli Lamminsalo)

9200 kiert m SW, Rovaniemi Aronperä 23.9.2020 (Andreas Nuspl)

3000 m W, Kittilä Raattama seuranta reilu 2 tuntia 21.9.1990 (Valte Kelottijärvi)

3000 p, Ylitornio Kuivakangas 4.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 


LAULURASTAS

Levinneisyys

Esiintyy lähes koko Euroopassa ja laajaltai myös Aasiassa. Muuttaa talveksi Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan.

 

Laulurastas pesii yleisenä koko maassa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

7.4.2015 Utsjoki 1 Ä (Rane Olsen, Harri Lehtonen)

8.4.1993 Pello Oivala 1 m N (Marko Paakki)

10.4.1988 Pello Konttajärvi 4 p (Seppo Mäkilä)

 

Laulurastaan kevätmuutto alkaa keskimäärin 24. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 17.4. – 3.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen.

 

Rovaniemelle laulurastas saapuu keskimäärin 23.4. ja Inariin 4.5. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle noin puolessatoista viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 137 havaintoa 2 104 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko alueelta.

 

Syysmuutto

Laulurastaan muuttoaika on pääosin syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, mutta pari yksittäishavaintoa on tehty vielä joulukuultakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

7.12.2008 Inari Törmänen 1 p (Eija Tukki, Antti Ananin)

4.12.2014 Rovaniemi Tavivaara 1 p (Ismo Kreivi, Pekka Holck, Jukka Räisänen, Juho Similä)

18.11.2014 Kemijärvi keskusta 1 p (Teuvo Hietajärvi)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 513 havaintoa / 6 620 yksilöä (tilanne 3.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa laulurastaan tiheys on pääosin ollut luokkaa 1 pari/km tai vähemmän.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

25, Rovaniemi Alakorkalo 5.5.2020 (Andreas Nuspl)

25 (10 m, 15 p), Pello Kaaraneskoski 6.5.2020 (Tomi Rautio, Minna Kaan)

20 p, Kittilä Kenttälä 22.5.2021 (Juha Takalo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet linjalaskentojen tai retkeilyjen yhteissummina pidemmiltä matkoilta. Yksittäisten parvien tai kerääntymien yksilömäärä korkeintaan 8 lintua tai vähemmän.

135, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 54 km, tiheys 2,5 yksilöä / km.

103, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 1,7 yksilöä / km.

40 Ä, Muonio Jäkälä-Saivokero 27.6.2015 (Tuomas Väyrynen). Matka 8 km, tiheys 5 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

57 p, Rovaniemi Aronperä 9.9.2019 (Andreas Nuspl)

43 p m, Rovaniemi Aronperä 13.9.2019 (Andreas Nuspl)

32 kiert, Rovaniemi Aronperä 13.9.2020 (Andreas Nuspl)

 


PUNAKYLKIRASTAS

Levinneisyys

Pesii pohjoisessa Euraasiassa. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.

 

Punakylkirastas on runsaslukuinen koko Suomessa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja punakylkirastaasta koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta 7 havaintoa 8 yksilöstä. Kaikki havainnot ovat Rovaniemeltä ja kirjattu tammikuulle. Varhaisin havainto on 4.1.2009 (Korkalovaara 1 p, Antti Aholainen) ja viimeisin 1.1.2020 (Valtakatu 1 p, Jukka Jokimäki).

 

Kevätmuutto

Punalkylkirastaan kevätmuutto alkaa keskimäärin 20. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 12.4. – 4.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kaksi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen.

 

Rovaniemelle punakylkirastas saapuu keskimäärin 21.4. ja Inariin 1.5. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle noin puolessatoista viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 2 046 havaintoa 4 834 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko alueelta.

 

Syysmuutto

Punakylkirastaat muuttavat pääosin syyskuun loppupuolella ja lokakuun alussa. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu vielä marraskuultakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.11.2017 Rovaniemi Ounasmetsä 1 än p (Matti Välimäki)

21.-25.11.2017 Kemijärvi Särkilammentie 1 p (Teuvo Hietajärvi, Antonina Hietajärvi)

16.11.2014 Rovaniemi Ahokankaantie 1 p (Jukka Simula)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 943 havaintoa / 46 918 yksilöä (tilanne 3.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa punakylkirastaan tiheys on pysytellyt sangen vakiona tasolla 1,5 paria/km.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet muuton tarkkailun yhteydessä pidemmältä ajalta tai lepäilyalueen kertymänä.

866, Pellojärvi 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen). Muuton tarkkailua n. 5 tuntia.

300 p, Pello Jolmanpää 9.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300 p, Pello Kotivainio 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300 p, Pello Yliranta 29.4.2016 (Jorma V.A. Halonen)

300, Rovaniemi Alakorkalo 27.4.2019 (Andreas Nuspl)

300 p, Rovaniemi Niskanperä 8.5.2020 (Esko Nevala). Peltoalueen kertymä.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet linjalaskentojen yhteissummina. Suurimmat yksittäiset kerääntymät ovat korkeintaan 10 yksilöä tai vähemmän.

152, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 54 km, tiheys 2,8 yksilöä / km.

85, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 1,4 yksilöä / km.

84, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja). Matka n. 36 km, tiheys 2,3 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet muutonseurannan yhteislukemista.

950 kiert m SW, Rovaniemi Aronperä 23.9.2020 (Andreas Nuspl)

650 kiert m SW, Rovaniemi Arktikum 23.9.2020 (Andreas Nuspl)

546 N, Salla Aitaselänkangas 15.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

 


KULORASTAS

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euraasiassa. Talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimeren maissa.

 

Suomessa kulorastas pesii havumetsävyöhykkeen pohjoisrajalle saakka.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja lähes koko LLY:n alueelta. Käsivarren ja Utsjoen kunnan joistakin osista havaintoja ei ole kertynyt.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

24.3.2016 Pello Romakkajärvi 1 m S (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen)

27.3.2021 Ylitornio Armassaari 1 p (Minna Kaan, Minna Sarkkinen)

28.3.2021 Ylitornio Mellajärvi 1 nous (Vesa Nivala, Tuija Nivala)

 

Kulorastaan kevätmuutto alkaa keskimäärin 16. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 27.3. – 26.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt 11 päivää varhaisemmaksi. Tähän trendiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2021 poikkeuksellisen aikainen muuton alku kahden varhaisen havainnon takia, joiden vuoksi viiden päivän sääntö täyttyi ennätyksellisen varhain.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen.

 

Rovaniemelle kulorastas saapuu keskimäärin 17.4. ja Inariin 29.4. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle reilussa puolessatoista viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 807 havaintoa 1 275 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko alueelta.

 

Syysmuutto

Kulorastaan syysmuutto ajoittuu pääosin syys-lokakuun vaihteen molemmin puolin. Viimeiset yksittäiset havainnot on kirjattu marras-joulukuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.12.2015 Pello Lempeä 1 k m S Ä (Jorma V.A. Halonen)

24.11.2000 Sodankylä kirkonkylä 1 m (PaulaK)

23.11.2017 Ranua Välttämösalmi 1 (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 437 havaintoa / 9 236 yksilöä (tilanne 3.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa kulorastaan tiheys on pieni (luokkaa 0,1 – 0,15 paria/km), mutta hitusen noususuuntainen 2000-luvulla.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet muuton aikaisilta levähdysalueilta.

88 p, Kemijärvi Juujärvi 29.4.2012 (Pirkka Aalto)

88, Rovaniemi Apukka 4.5.2015 (Veikko Isomursu)

80 p, Kemijärvi Juujärvi 1.5.2012 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurin yksilömäärä on laskettu yhdestä parvesta, seuraavat ovat linjalaskentojen yhteismääriä.

50 p, Sodankylä Vuotso 23.7.2009 (Tero Niskanen, Harri Koskinen)

24, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 54 km, tiheys 0,44 yksilöä / km.

17, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskenna (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 0,28 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet parvista tai pidempien matkojen varrelta.

100 kiert, Posio Kakkostenvaara 23.9.2013 (Aappo Luukkonen)

50, Inari Peskavaara 12.9.2010 (Martti Rikkonen). Muutaman tunnin kävelyn aikana kertynyt yhteismäärä.

40 p, Inari Lemmenjoen kansallispuisto 10.-11.9.2015 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen). Lisman tien varrella.

40 än p, Rovaniemi Kauppijärvi 16.8.2016 (Matti Välimäki)

 


PENSASSIRKKALINTU

Levinneisyys

Pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla, talvehtii Luoteis-Afrikassa ja Intiassa.

 

Laji pesii Etelä- ja Keski-Suomessa melko harvinaisena.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty aikavälillä kesäkuun alusta elokuun alkuun.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 7 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 3.9.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

3.7.1999 Ylitornio Aavasaksa 1 k p Ä (Juha Rahkonen)

12.7.1999 Kolari keskustaajama 1 k p Ä (Markku Leppäjärvi)

30.7.-1.8.2003 Pello Ruuhijärvi 1 k p Ä (Ismo Korteniemi)

29.6.2011 Kemijärvi Vuostimo 1 Än (Pirkka Aalto, Timo J. Leppänen)

2.6.2013 Sodankylä Sassali 1 Än p (Antti Ruonakoski)

4.6.2021 Ranua Toivakka 1 ä (Mika Knuuti)

7.-8.6.2021 Posio Anetjärvi 1 k p Ä (Jyrki Mäkelä, Akseli Myllyneva)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


VAALEAKULTARINTA

Levinneisyys

Pesii Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa, Vähä-Aasiassa ja Lähi-Idässä sekä Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Saharan eteläpuolella Afrikassa ja Arabian niemimaalla.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty lokakuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 3.9.2021).

 

LLY:n alueen havainto

8.10.2015 Rovaniemi Kirkkolampi 1 p (Jorma Salo)

 


KULTARINTA

Levinneisyys

Esiintyy Euroopan länsiosista itään Venäjän Aasianpuoleiselle osalle. Talvehtii Afrikassa.

 

Levinneisyys keskittyy Etelä-Suomeen.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty kesä-heinäkuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 8 havaintoa / 10 yksilöä (tilanne 3.9.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

12.-27.6.1978 Pello Rattosjärvi 2 pariutuneet p  (Kari K. Koivuranta, Tapani Koivuranta, Jorma V.A. Halonen)

9.-11.7.2007 Enontekiö Muotkajärvi 1 Ä (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

13.6.2009 Rovaniemi Pisajärvi 1 Än (Ari Aalto, Esa Aalto)

17.6.2011 Ylitornio Alinen Alposjärvi 1 k (Valpuri Niemi)

6.-10.6.2014 Rovaniemi Vitikanpää 1 Än rengastettu (Veikko Isomursu, Jukka Siltanen, Allan Hamari)

7.6.2014 Rovaniemi Vitikanpää 2 Än p (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

13.6.2014 Rovaniemi Ojanperä 1 Ä (Anssi Mäkinen)

9.6.2020 Ylitornio Jokilehto 1 k Ä (Heikki Eriksson)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 pariutuneet p, Pello Rattosjärvi 12.-27.6.1978 (Jorma V.A. Halonen, Kari K. Koivuranta, Tapani Koivuranta)

2 Än p, Rovaniemi Vitikanpää 7.6.2014 (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


RUOKOKERTTUNEN

Levinneisyys

Pesii Euroopassa sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Tavehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

 

Suomessa ruokokerttunen esiintyy koko maassa, Lapissa harvalukuisena.

 

Lapissakin havaintoja on kirjattu koko alueen laajuudelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

18.5.1981 Pello Hannunranta 1 k p Ä (Jorma V.A. Halonen)

20.5.2010 Enontekiö Sotkajärvi 1 Ä (Petri Piisilä)

20.5.2013 Ylitornio Pakisjärvi 1 Än p (Antti Ruonakoski)

 

Ruokokerttusen kevätmuutto alkaa keskimäärin 30. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 20.5. – 6.6. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kahdeksan päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu lähelle kesäkuun puoliväliä.

 

Rovaniemelle ruokokerttunen saapuu keskimäärin 30.5. ja Inariin 5.6. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle noin viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 845 havaintoa 1 161 yksilöstä. Mukana on myös pesintään viittaavia havaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko alueelta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.9.2017 Sodankylä Vuotso 1 p (Sampo Laukkanen)

25.9.2017 Rovaniemi Aronperä 1 1kv reng (Ismo Kreivi)

21.9.2015 Rovaniemi Aronperä 1 1kv reng (Markku Pernu)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 044 havaintoa / 1 455 yksilöä (tilanne 3.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet lähes vakiona.

 

Linjalaskennoissa ruokokerttusen tiheys on pieni (pääosin alle 0,1 paria/km) ja vielä laskenut 2000-luvulla.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5 Ä, Rovaniemi Kivitaipale 30.4.2011 (Ismo Kreivi)

3 (1 Än, 2 Ä), Rovaniemi Koivusaari 29.5.2013 (Leena Muotka)

Muut havainnot 1-2 linnusta.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12 Ä, Rovaniemi Ounasjokisuisto 11.6.2017 (Jorma Salo)

11 Ä, Enontekiö Pöyrisjärvi 24.6.1999 (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Aappo Luukkonen)

10 p, Pello Paamajärvi 25.6.1978 (Mika Knuuti)

10 Ä, Rovaniemi Kivijärvi 1.6.2013 (Ilkka Rautio)

10 Ä, Inari Ivalojokisuu 27.6.2021 (Olli Osmonen, Jouni Aikio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10 p, Pello Paamajärvi 29.8.1985 (Reijo Koivuranta)

9 1kv reng, Rovaniemi Aronperä 14.8.2009 (Veikko Isomursu)

6 p, Rovaniemi Ounasjokisuisto 7.8.2009 (Anssi Mäkinen)

6 1kv reng, Rovaniemi Aronperä 18.8.2010 (Veikko Isomursu, Jukka Jokimäki)

 


VIITAKERTTUNEN

Levinneisyys

Pesii Itä-Euroopassa ja lauhkean ilmaston Aasiassa. Talvehtii Intiassa ja Sri Lankassa.

 

Pesintäalueet Suomessa keskittyvät etelä- ja keskiosiin maata.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen etelä- ja länsiosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.5.-8.7.2013 Rovaniemi Niskanperä 1 Än p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Jukka Jokimäki, Eero Kaivola, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Kaarina Niska, Mari Kumpula)

1.6.2013 Pellojärvi Hannunranta 1 ä Ä (Ilkka Spets)

2.6.1999 Sodankylä Riipi 1 k p Ä (Jan-Erik Bruun)

2.-5.6.2013 Rovaniemi SAarenkylä 1 k ä (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Allan Hamari, Anssi Mäkinen, Ilkka Rautio, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

2.-24.6.2016 Ranua Saukkojärvi 1 k (Vesa Vaarama, Paula Korteniemi)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 49 havaintoa 49 yksilöstä. Selkeitä pesintään viittaavia havaintoja ei ole. Kesähavaintoja on kirjattu lähinnä alueen eteläisistä osista.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

Tiiraan ei ole kirjattu syyshavaintoja viitakerttusesta LLY:n alueelta. Myöhäisimmät havainnot ovat heinäkuun alkupuolelta.

8.7.2013 Rovaniemi Niskanperä 1 (Eero Kaivola, Mari Kumpula)

4.7.2016 Ylitornio Etelä-Portimojärvi 1 k Ä (Antti Jaako)

3.7.2001 Rovaniemi Metla 1 Ä (Jukka Jokimäki, Timo Helle, Vesa Nivala)

3.7.2019 Kemijärvi Imposenniemi 1 Ä (Pirkka Aalto)

3.7.2021 Pelkosenniemi Saunavaara 1 k p Ä (Eero Perttunen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 49 havaintoa / 49 yksilöä (tilanne 4.9.2021)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


LUHTAKERTTUNEN

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat kesäkuulta ja elokuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 4.9.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

19.6.2010 Utsjoki Nuorpiniemi 1 Än (Ulla Saarnio, Antti Arve, Tapani Rahkola, Timo Salonen)

14.-28.6.2014 Rovaniemi Aronperä 1 k +1kv Än rev reng (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Mika Ilari Koskinen, Ismo Kreivi, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Antti Ruonakoski, Hillevi Halonen, Ilkka Rautio, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Veikka Aalto, Veikko Vasama, Vesa Nivala)

14.8.2018 Ivalo Mellanaapa 1 1kv rengastettu (Ina Tirri, Jessica Jyränkö, Olli Osmonen, Jan-Erik Tanhua)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


RUSORINTAKERTTU

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Etelä-Eurooppa ja Pohjois-Afrikka. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on toukokuun puolivälistä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 4.9.2021).

 

LLY:n alueen havainto

16.5.2009 Inari Sarmijärvi 1 k Än (Esko Sirjola)

 


KIRJOKERTTU

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Itä-Euroopasta Keski-Aasiaan. Talvehtii Itä-Afrikassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot ovat elo-syyskuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 4.9.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

29.8.2016 Rovaniemi Aronperä 1 1kv reng (Veikko Isomursu)

23.9.2016 Rovaniemi Jängislahti 1 1kv reng (Markku Pernu, Veikko Isomursu)

 


HERNEKERTTU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa lounaisinta ja pohjoisinta osaa lukuunottamatta sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella, Arabian niemimaalla ja Intiassa.

 

Suomessa levinneisyysalue ulottuu Etelä-Lappiin, pohjoisempana tavataan satunnaisesti.

 

Tiiraan kirjatut LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

27.3.1994 Kolari Ruokojärvi 1 p kuollut (Esko Vasara)

3.5.2008 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen, Martti Ja Sara Salminen, Ilkka Spets, Teppo Peltonen)

7.5.2016 Ranua Saariharju 1 Än kiert (Tiina Saarijärvi)

7.5.2016 Ylitornio Portimojärvi 1 Ä (Veikko Isomursu, Ismo, Aatu Ja Topi Kreivi, Minna Luolamo, Jarmo Saarela, Olli Sälevä)

7.-9.5.2016 Kittilä Sätkenä 1 k Än (Mikko Joensuu)

 

Hernekertun kevätmuutto alkaa keskimäärin 15. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 7. – 23.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kahdeksan päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

 

Rovaniemelle hernekerttu saapuu keskimäärin 15.5. ja Inariin 29.5. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle kahdessa viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 558 havaintoa 588 yksilöstä. Mukana on pesintään viittaavia havaintoja, mutta varmoja pesintöjä ei ole kirjattu. Kesähavainnot painottuvat alueen eteläisiin osiin, mutta kirjauksia on tehty Utsjoeltakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2010 Kemijärvi Särkilammentie 1 fl (Teuvo Hietajärvi)

20.9.2017 Rovaniemi Aronperä 1 1kv reng (Veikko Isomursu)

17.9.2020 Rovaniemi Aronperä 1 1kv reng (Veikko Isomursu)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 036 havaintoa / 1 160 yksilöä (tilanne 4.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa hernekerttu on satunnainen, mutta yleistynyt 2000-luvulla. Tiheys on vaihdellut viime vuosina välillä 0,005 – 0,03 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Kaikki havainnot 1-2 linnusta.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

5 p (1 ad, 1 ad kuollut, 3 pm), Pellojärvi 2.7.1986 (Jorma V.A. Halonen)

4 Ä, Rovaniemi Sorva-aapa 15.6.2020 (Anssi Mäkinen)

Muut havainnot 1-3 linnusta.

 

Syksy (elo-joulukuu)

5-10 p / 1kv reng, Rovaniemi Aronperä 11.-24.8.2020 (Andreas Nuspl, Veikko Isomursu)

5-6 p än, Rovaniemi Aronperä 19.-24.8.2021 (Andreas Nuspl, Sonja Alasaukko-oja)

4 1kv reng, Rovaniemi Aronperä 16.8.2019 rengastettu (Veikko Isomursu)

4 p, Rovaniemi Koivusaari 24.8.2020 (Andreas Nuspl)

4, Rovaniemi Suksiaapa 14.8.2021 (Niklas Haxberg)

 


PENSASKERTTU

Levinneisyys

Pesii Euroopassa lukuunottamatta pohjoisimpia osia ja Länsi-ja Keski-Aasiassa. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

 

Levinneisyys Suomessa ulottuu suunnilleen Oulun korkeudelle.

 

Kahta käsivarren havaintoa lukuunottamatta LLY:n alueelta tehdyt hvainnot sijoittuvat Muonio-Savukoski -linjan lounaispuolelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

14.5.2018 Rovaniemi Kivitaipale 1 k Än p (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

16.5.2012 Rovaniemi Napapiiri 1 Ä (Mika Bäckman)

17.5.2010 Rovaniemi Muurola 1 Ä (Jukka Siltanen)

 

Pensaskertun havaintomäärät kasvavat jyrkimmin kesäkuun alkupäivinä.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 129 havaintoa 132 yksilöstä. Pesintähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

Syyshavaintoja pensaskertusta on kirjattu erittäin vähän, myöhäisin syyskuun alusta.

1.9.1994 Pello Kittisvaara 1 k p Ä (Heikki Helle)

9.8.2013 Rovaniemi Paavalniemi (Juha Severinkangas)

18.7.1981 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 154 havaintoa / 157 yksilöä (tilanne 4.9.2021)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 Än p, Rovaniemi Ylikylä 2.7.2007 (Antti Ruonakoski)

2 Ä, Kemijärvi Juujärvi 2.7.2019 (Antti Peuna)

2 k Ä, Rovaniemi Pöykkölä 1.-8.6.2021 (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Allan Hamari, Riikka Lohi, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl, Tomi Rautio, Antti Ruonakoski, Jukka Simula, Sirpa Ulkuniemi, Ilkka Spets, Jarmo Saarela, Markku Sirkka)

 


LEHTOKERTTU

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä Aasian länsi- ja keskiosissa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

Levinneisyys ulottuu Lapin eteläosiin.

 

Tiiraan kirjatut havainnot painottuvat LLY:n alueen eteläosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole Tiiraan kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

14.5.2016 Kolari Teurajärvi 1 k Än (Jari Lehti)

16.5.2012 Rovaniemi Vanttauskoski 1 k p Ä (Taneli Halonen)

19.5.2010 Pello Välikylä 1 k p Ä (Jorma V.A. Halonen, Ilkka Spets)

 

Lentokertun kevätmuutto alkaa keskimäärin 26. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 16.5. – 7.6. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alun ajankohta on pysynyt tarkastelujaksolla vakiona.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu kesäkuun alkupuoliskolle.

 

Rovaniemelle lehtokerttu saapuu keskimäärin 26.5. ja Inariin 11.6. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle reilussa kahdessa viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 079 havaintoa 1 184 yksilöstä. Mukana on myös pesintään viittaavia havaintoja. Kesähavainnot painottuvat alueen eteläpuoliskolle, mutta havaintoja on kirjattu myös Kilpisjärveltä ja Utsjoelta.

 

Syysmuutto

Syysmuutto ajoittuu pääosin syyskuulle. Lokakuussa havainnot ovat jo yksittäisiä, ja myöhäisin kirjattu havainto on marraskuun puolivälistä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.11.2017 Rovaniemi Pohjanhovi 1 (Jorma Salo)

8.11.2010 Ivalo taajama 1 p (Jukka Parkkonen, Esko Sirjola, Jaana Pikkarainen)

4.11.2012 Sodankylä kirkonkylä 1 ad p (Pekka ja Raija Paarman)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 322 havaintoa / 1 467 yksilöä (tilanne 4.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet vähemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Linjalaskennoissa lehtokertun tiheys on ollut pääosin alle 0,02 paria/km.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2 Ä, Rovaniemi Koivusaari 28.5.2013 (Veikko Isomursu)

2 Ä, Rovaniemi Vitikanpää 30.5.2013 (Anssi Mäkinen, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

2 p Ä, Rovaniemi Vanttauskoski 30.5.2021 (Leena Muotka)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6 Ä, Rovaniemi Sahanperä 22.6.2010 (Anssi Mäkinen)

5 p (1 k Ä, 1 +1kv, 3 pm), Pellojärvi 17.7.1986 (Jorma V.A. Halonen)

5 p (1 +1kv, 1 +1kv, 1 pm, 2 +1kv), Pellojärvi 30.7.1987 (Jorma V.A. Halonen)

5 Ä, Kemijärvi Kelloniementie 11.7.2007 (Pirkka Aalto)

5 Ä, Rovaniemi Ylikylä 22.6.2010 (Anssi Mäkinen)

5 Ä p, Rovaniemi Sahanperä 16.7.2010 (Anssi Mäkinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6 p, Rovaniemi Aronperä 15.8.2020 (Andreas Nuspl)

4 p, Pello jätevedenpuhdistamo 25.8.2013 (Timo Valkonen)

4 1kv reng, Rovaniemi Aronperä 15.8.2020 (Veikko Isomursu)

 


MUSTAPÄÄKERTTU

Levinneisyys

Pesii koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuunottamatta sekä Aasian läntisissä osissa. Pohjoisen ja idän kannat talvehtivat Etelä-Euroopassa ja Afrikassa.

 

Tiheimmät esiintymisalueet Etelä-Suomessa, Oulu-Pohjois-Karjala -linjan pohjoispuolella harvinainen.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta 18 havaintoa 19 yksilöstä ja helmikuulta 3 havaintoa 3 yksilöstä. Maaliskuulta ei ole kirjattu havaintoja.

 

Kevätmuutto

Mustapääkertun havaintomäärät Tiirassa ovat pieniä, mutta kevätmuutto on kuitenkin havaittavissa. Se alkaa huhtikuun puolivälin tietämissä, ja kiihtyy toukokuussa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 46 havaintoa 48 yksilöstä. Pesintähavaintoja on vähän, mutta syyshavainnoissa on mukana nuoria lintuja. Kesähavainnot jakaantuvat melko satunnaisesti ympäri aluetta, tiheimmin kirjauksia on tehty eteläisistä osista.

 

Syysmuutto

Mustapääkerttu on Lapissa syksyn lintu. Syksyllä havaintomäärät kasvavat ja lähtevät laskuun vasta loka-marraskuun vaihteessa. Joulukuussakin on tehty vielä 70 havaintoa 81 yksilöstä, ja havaintoja on kirjattu tammi-helmikuulle saakka.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 872 havaintoa / 1 048 yksilöä (tilanne 5.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Kemijärvi keskusta 7.1.2007 (Pirkka Aalto, Veronica Muhli)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2 p Än 1k1n, Kolari Äkäslompolo 7.6.2019 (Pirkko Hietaniemi, Varpu Hietaniemi)

2 k p, Ivalo Vilkontie 10.-17.6.2021 (Erno ja Annikki Salonen)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

6-8 (2-3n, 4-5k), Salla Liinaharju 29.10.-1.11.2009 (Ari-Antti Aska)

5 p (kn + poikue), Rovaniemi Muurola 20.8.2008 (Martta Lammassaari)

5 fl p (3k2n), Ivalo Salmenranta 29.10.2014 (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

5 p (3k2n), Sodankylä kirkonkylä 29.9.-5.10.2018 (Pekka ja Raija Paarman)

 


IDÄNUUNILINTU

Levinneisyys

Itäinen Eurooppa ja Keski-Aasia pesimäalueena, talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

Pesii harvalukuisena maan eteläosissa.

 

LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu laajalti, painotus hienokseltaan alueen eteläosissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

13.5.2018 Sodankylä Siurunmaa 1 k p Än (Seppo Penttinen)

20.5.2021 Kemijärvi Päiväjoki 1 (Erkki Jokelainen)

24.5.-6.6.2016 Rovaniemi Vaattunkiköngäs 1 Ä (Mika Bäckman, Olli-Pekka Karlin, Mikko Lantto, Vesa Nivala, Pekka Punnonen, Lea Maalismaa)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 105 havaintoa 116 yksilöstä. Selkeitä pesintähavaintoja ei ole. Kesähavaintoja on kirjattu eri puolilta aluetta.

 

Syysmuutto

Varsinaista syysmuuttoa ei ole Tiira-kirjauksista havaittavissa. Myöhäisimmät kirjaukset on tehty elokuussa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.8.2011 Posio Pienilahti 1 ä p (Mika Heikkala)

12.8.1983 Pelkosenniemi kk 1 p (Heikki Karhu)

28.7.2020 Rovaniemi Rautatieasema 1 Ä (Ville Wallinmaa)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 116 havaintoa / 127 yksilöä (tilanne 5.9.2021)

 

Linjalaskentoihin idänuunilintu on osunut puolenkymmentä kertaa.

 

Suurimmat yksilömäärät

3 Ä, Posio Korouoma 11.6.2010 (Ari Leinonen)

Kaikki muut havainnot 1-2 linnusta.

 


LAPINUUNILINTU

Levinneisyys

Pesii Fennoskandian pohjoisosissa, Pohjois-Aasiassa ja osin Alaskassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 

Suomessa harvalukuinen, esiintyy pääasiassa maan itä- ja pohjoisosissa.

 

LLY:n alueelta on kirjattu havaintoja laajalti, tiheimmin alueen itä- ja pohjoisosista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

24.5.1979 Sodankylä Kirkonkylä 1 p (Anja Laine)

30.5.2014 Rovaniemi Meltaus 1 k p Ä (Heikki Helle, Mikko Jaukkuri)

30.5.2014 Utsjoki Petsikko 1 Ä (Tapani Ritavuori, Eivor Ritavuori)

 

Lapinuunilintu on myöhäinen kevätmuuttaja. Varhaisimmat havainnot ovat toukokuun lopusta, ja havaintomäärät kasvavat jyrkemmin vasta kesäkuulla.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 281 havaintoa 333 yksilöstä. Mukana on myös jokunen pesintään viittaava havainto. Kesähavaintoja on kirjattu koko alueen laajuudelta.

 

Syysmuutto

Syksyisiä havaintoja lapinuunilinnusta on vähän. Yksi havainto on kirjattu syyskuulta, ja muut ennen elokuun loppua.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.9.2011 Utsjoki Tenontie 1 (Olli Honkanen)

24.8.1980 Utsjoki Leppälä 1 ä (Ari Valle)

23.8.2009 Rovaniemi Aronperä 1 p (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatio, jatkuva taantuminen). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 302 havaintoa / 363 yksilöä (tilanne 5.9.2021)

 

Linjalaskentoihin lapinuunilintu on osunut harvakseltaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

8 ad, Utsjoki Akukoski 26.-28.6.2007 (Allan Hamari)

5 (poikue), Kolari Teuravuoma 25.7.1983 (Janne Lampolahti)

5 p (emo ja poikue), Inari Juutua 10.-11.8.1990 (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

 


HIPPIÄISUUNILINTU

Levinneisyys

Pesii Etelä-Siperiassa, Mongoliassa, Tiibetissä ja Kiinassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on kirjattu syys-lokakuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 5.9.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

12.10.2000 Sodankylä kk 1 p (Erkki Nieminen)

24.10.2006 Savukoski kk 1 p (Ulla Reinvuo)

13.9.2008 Rovaniemi Oravinlampi 1 Än (Ilkka Rautio)

13.10.2019 Rovaniemi Niemelänkangas 1 p än (Niklas Haxberg)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


TAIGAUUNILINTU

Levinneisyys

Pesii Uralin itäpuolella Aasian pohjoisosissa, talvehtii Aasian eteläosissa.

 

LLY:n alueen havainnot jakautuvat eri puolille aluetta.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot painottuvat syksyyn, syys-lokakuulle.

 

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Vuoden varhaisimmat havainnot

25.6.2020 Kemijärvi Särkikangas 1 Än (Pirkka Aalto, Paula Kivilompolo, Petri Varjonen, Mariella Varjonen)

27.8.2019 Inari Siggavuono 1 fl ad p (Martti Rikkonen)

30.8.2014 Sodankylä Lokka Korvanen 1 kiert (Ossi Pihajoki)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2012 Rovaniemi Matkavaara 1 p än (Jukka Siltanen)

4.10.2019 Inari Iso Vuoksiselkä 2 p (Petteri Polojärvi)

3.10.2005 Sodankylä Peurasuvanto 1 kiert (Jarmo Kivilompolo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 58 havaintoa / 62 yksilöä (tilanne 5.9.2021)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Salla Kuutsjärvi 12.9.2016 (Teuvo Hietajärvi, Aleksi Mikola)

2 (1 än p, 1 reng), Enontekiö Muotkajärvi 19.9.2016 (Tuomas Seimola)

2 p, Salla Kuutsjärvi 14.9.2018 (Teuvo Hietajärvi)

2 p, Inari Iso Vuoksiselkä 4.10.2019 (Petteri Polojärvi)

 


RUSKOUUNILINTU

Levinneisyys

Esiintymisalueet sijaitsevat Siperiassa, Mongoliassa ja Kiinassa.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty heinäkuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 5.9.2021)

 

LLY:n alueen havainto

15.-16.7.2020 Kolari Äkäslompolo 1 k ad p Än (Mattias Aho)

 


KAMTSHATKANUUNILINTU

Levinneisyys

Pesii Aasian itäosissa, talvehtii Filippiineillä ja Indonesiassa. LLY:n alueen havainto on myös Suomen ja koko Euroopan ainut havainto.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty heinäkuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 5.9.2021)

 

LLY:n alueen havainto

18.-19.7.2021 Enontekiö Kilpisjärvi 1 k p Än reng (Aleksi Lehikoinen, Hanna Laakkonen, Petteri Lehikoinen)

 


SIRITTÄJÄ

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa, talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

Suomen levinneisyysalue ulottuu Oulun korkeudelle saakka, pohjoisempana harvinainen.

 

Tiira-havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eteläisimmistä kunnista eniten.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattuja havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

5.5.2016 Pello Sirkkakoski 1 ä (Pertti Rautio)

7.5.2008 Ranua Keskustie 1 p (Allan Hamari)

8.5.2000 Enontekiö Hetta 1 p (Pirkka Aalto)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu kesäkuun alkupäiviin.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 347 havaintoa 421 yksilöstä. Mukana on myös muutama pesintähavainto. Kesähavaintoja on kirjattu koko alueelta, tiheimmin eteläisistä osista.

 

Syysmuutto

Sirittäjästä on hyvin vähän syyshavaintoja. Kaksi havaintoa on syyskuulta ja puolen tusinaa elokuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.9.2003 Sodankylä kirkonkylä 1 kiert (Paula Kivilompol0)

4.9.2019 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Pekka Paarman)

30.8.2009 Ranua Simojärvi  1 (Allan Hamari)

30.8.2010 Enontekiö Hietajärvi 1 ä (Timo J. Leppänen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 437 havaintoa / 5221 yksilöä (tilanne 5.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä ja pysyneet lähestulkoon vakiona.

 

Linjalaskennoissa sirittäjän esiintyminen on satunnaista.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4, Kemijärvi Riskinniemi 16.5.2012 (Pentti Mettiäinen)

Kaikki muut havainnot 1-2 yksilöstä.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8 p, Rovaniemi Ojanperä 29.6.1979 (Jorma V.A. Halonen, Jukka Jokimäki)

5 Ä, Posio Korouoma 27.-28.6.1985 (John Faldborg)

5 p (2 pariutuneet, 3 pm), Pellojärvi 10.7.1989 (Jorma V.A. Halonen)

5 Ä, Posio Korouoma 6.6.1993 (Jyrki Mäkelä)

5 k p Ä, Posio Korouoma 5.-6.6.2003 (Antti Ruonakoski, Kai Takkunen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


TILTALTTI

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja osin Aasiassa. Talvehtivat Välimeren seudulla, Afrikassa ja Arabian niemimaalla.

 

Suomen levinneisyysalue ulottuu Lapin eteläosiin, pohjoisempana harvinainen.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu havaintoja laajalti, eniten alueen lounaisosista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.2018 Rovaniemi Vikajärvi 1 Ä (Sari Koski)

3.4.2013 Kemijärvi Riskinniemi 1 (Pentti Mettiäinen)

7.4.2019 Rovaniemi Leive 1 p (Eeva Pyhtilä)

 

Tiltaltin kevätmuutto alkaa keskimäärin 27. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 14.4. – 15.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kymmenen päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle tiltaltti saapuu keskimäärin 27.4. ja Inariin 7.5. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle noin puolessatoista viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 1 115 havaintoa 1 265 yksilöstä. Mukana on myös pesintään viittaavia havaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu laajalti eri puolilta aluetta.

 

Syysmuutto

Tiltaltin syysmuutto tapahtuu pitkälti syyskuussa. Lokakuun puolivälin jälkeen on vain yksittäisiä havaintoja, viimeiset marraskuun alusta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.11.2016 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

5.11.2010 Kittilä Venesuvanto 1 (Tuija ja Tapio Seppälä)

4.11.2016 Kemijärvi keskusta 1 p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 512 havaintoa / 2 836 yksilöä (tilanne 5.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa tiltaltin esiintyminen on satunnaista, mutta yleistynyt 2000-luvulla.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

6 p Ä, Rovaniemi Hautapäänkuru 26.5.2021 (Andreas Nuspl, Sonja Alasaukko-oja)

5 Ä, Rovaniemi Vanttauskoski 30.5.2020 (Anssi Mäkinen)

4 Ä p, Rovaniemi Vanttauskoski 10.5.-20.6.2015 (Anssi Mäkinen)

4, Ranua Jäteasema 17.4.2018 (Kari-Pekka Hiltunen)

4 Ä, Rovaniemi Kaihuanvaara 17.5.2018 (Erkki Nieminen, Inkeri Nieminen)

4 p, Muonio Vatikuru 27.5.2018 (Arto Lehtinen, Simo Viinikkala)

4 Ä, Rovaniemi Puurosenranta 18.5.2019 (Anssi Mäkinen)

4 Ä p, Rovaniemi Suksiaapa 13.5.2021 (Antti Ruonakoski)

4 p, Rovaniemi Puurosenranta 30.5.2021 (Leena Muotka)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8 p Ä, Pisantie (koko tien matkalta) 5.6.2021 (Markus Rantala, Niklas Haxberg)

5 Ä, Muonio Jerisjärvi 19.6.2006 (Miika Halonen, Soile Kaataja, Jarno Halonen, Erja Halonen, Jukka-Pekka Halonen)

5 Ä, Rovaniemi Puurosenranta 6.6.2015 (Vesa Nivala)

5 Ä, Rovaniemi Vanttauskoski 14.6.2017 (Anssi Mäkinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Ranua Takajärvi 25.8.2017 (Kari-Pekka Hiltunen)

5, Rovaniemi Aronperä 9.9.2019 (Andreas Nuspl)

5 (2 Ä, 3 än),  Rovaniemi Aronperä 13.9.2020 (Andreas Nuspl)

 

Analyysi:

Tiltaltti LLY:n alueella

Jouni Parviainen 31.8.2021

Tiiran tietojen mukaan tiltaltti ehti maamme 148. lintulajiksi vuonna 1826 Kuopiossa. Siitä tuli vihdoin LLY:n alueen 187. laji 18.5.1972, kun Jorma V. A. Halonen kuuli tiltaltin laulua Pellon Välikylässä. Sen jälkeen tiltalttirivejä (alalaji tristis ml) on kertynyt yli 2.500 (tilanne 29.8.2021).

Miten lajin muutto etenee meillä ja muualla? Vuotuisista tiltalttihavainnoista on tehty koko Suomessa 7 % viimeistään 22.4. ja LLY:n alueella 3.5. mennessä. Toukokuun lopussa vuosittaisista havainnoista on alueellamme tehty 40 %. Vastaavasti viimeiset 40 % vuotuisista havainnoista on tehty 21.6. alkaen. Viimeiset 7 % riveistä alueellamme on kirjattu 17.9. tai myöhemmin, mutta koko Suomessa vasta 7.10. alkaen.

Vuodesta 2003 alkaneessa LLY:n kevätmuuton seurannassa tiltaltti on havaittu 19 kertaa, siis joka vuosi. Varhaisimmillaan se on ehtinyt järjestyssijalle 15 ja myöhäisimmillään sijalle 112. Havaintojen mediaani on 73. Muuton säännöllisyyttä ilmentävä variaatiosuhde on 53 %, mikä tarkoittaa sitä, että laji havaitaan useammin muulloin kuin vaihteluvälin mediaanin +/-12 osoittamilla sijoilla. Tiltaltti kuuluu siten tarkkuudeltaan epäsäännöllisimpään neljännekseen niiden 143 lajin joukossa, jotka on havaittu kevätmuuttoseurannan yhteydessä vähintään 17 vuonna.

Kevätmuuttotiedot puuttuvat yhä kokonaan vuosilta 1993, 1996, 1998, 2002, 2003, 2004 ja 2005. Sitä mukaa kuin vanhojen havaintojen syöttäminen etenee, puutteet kenties vähenevät.

Jo nähty vaiva paljastuu kahdellakin tavalla: ensihavaintopäivä on joissakin kunnissa varhaistunut ja tiltaltin järjestysnumero on useimmissa kunnissa kasvanut.

Ohessa tiltaltin kokonaishavaintomäärä (suluissa) sekä kevätmuuton vuosittaisten ensihavaintojen päivämääriä kunnittain. Hyväksytty fenologisesti varhainen havainto on osoitettu H-kirjaimella. Toukokuun loppua myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole mukana.

Luettelon loppuun on lisätty ko. kunnan ensimmäinen Tiiraan kirjattu tiltalttihavainto järjestysnumeroineen.

Idäntiltaltista (Phylloscopus collybita tristis) on vain yksi muuttoaikainen havainto. Se on tehty Rovaniemellä ja vielä vahvistamaton. Listauksessa se on erotettu kauttaviivoin //. Alalajista on kertynyt kaikkiaan 11 havaintoa, joista pääosa (8) on yhä tarkastusprosessin eri vaiheissa.

Enontekiö (69) 4.5.2001, 26.4.2008, 4.5.2009, 8.5.2010, 24.4.2011, 11.5.2012, 11.5.2014, 2.5.2015, 25.5.2016, 28.5.2019, 20.4.2021; ensihavainto Tiirassa 27.7.2000 [180].

Inari (213) 3.5.1987, 19.4.1990, 28.5.1991, 4.5.1997, 21.4.1999, 11.5.2006, 27.5.2007, 23.5.2008, 23.5.2009, 17.4.2010, 24.4.2011, 11.5.2012, 23.4.2013, 27.4.2014, 4.5.2015, 23.4.2016, 24.5.2017, 18.5.2018, 23.4.2019, 10.5.2020, 10.4.2021; ensihavainto Tiirassa 7.7.1986 [174].

Kemijärvi (92) 30.4.1977, 13.5.2007, 1.5.2008, 21.5.2012, 3.4.2013, 12.5.2014, 12.5.2015, 16.5.2016, 20.5.2017, 10.5.2018, 26.4.2019, 27.4.2020; 21.4.2021; ensihavainto Tiirassa 30.4.1977 [50].

Kittilä (33) 29.4.2011, 8.5.2012, 26.5.2013, 25.5.2018, 22.4.2019, 26.5.2020; 13.5.2021; ensihavainto Tiirassa 27.6.1983 [165].

Kolari (35) 30.5.1974, 18.5.1980, 17.5.1982, 28.5.2010, 2.5.2013, 7.5.2016, 27.4.2018, 28.4.2019, 24.5.2020; ensihavainto Tiirassa 30.5.1974 [102].

Muonio (34) 12.5.2009, 25.4.2011, 28.4.2018, 9.5.2019, 18.5.2020; ensihavainto Tiirassa 19.6.2006 [184].

Pelkosenniemi (12) 25.5.2000, 3.5.2009, 19.5.2014, 7.5.2016, 14.5.2019; ensihavainto Tiirassa 25.5.2000 [130].

Pello (549) 18.5.1972, 26.5.1973, 10.5.1974, 3.5.1975, 12.5.1976, 6.5.1977, 20.5.1978, 3.5.1979, 5.5.1980, 9.5.1981, 6.5.1982, 24.4.1983, 30.4.1984, 10.5.1985, 4.5.1986, 9.5.1987, 7.5.1988, 29.4.1989, 19.4.1990, 1.5.1991, 10.5.1992, 8.5.1994, 10.5.2007, 29.4.2008, 26.4.2009, 6.5.2010, 12.5.2011, 10.5.2012, 27.4.2013, 28.4.2014, 6.5.2015, 28.4.2016, 6.5.2017, 16.4.2018, 29.4.2019, 23.4.2020, 16.4.2021; ensihavainto Tiirassa 18.5.1972 [94].

Posio (41) 16.5.2009, 8.5.2015, 31.5.2018, 23.4.2019, 5.5.2020, 17.5.2021; ensihavainto Tiirassa 30.6.1973 [41].

Ranua (18) 10.5.1979, 29.4.2016, 25.5.2017, 17.4.2018, 30.4.2019, 13.5.2021; ensihavainto Tiirassa 10.5.1979 [85].

Rovaniemi (934) 10.5.1976, 12.5.1979, 14.5.1984, 6.5.1988, 5.5.2006, 22.4.2007, 29.4.2008, 28.4.2009, 18.4.2010, 15.5.2011, 13.5.2012, 26.4.2013, 20.4.2014, 10.5.2015, 29.4.2016, 13.5.2017, H 31.3.2018, 7.4.2019, 1.5.2020, /21.5.2020/, 20.4.2021; ensihavainto Tiirassa 10.5.1976 [118].

Salla (37) 19.5.1975, 14.5.1978, 26.5.1979, 21.5.2007, 22.5.2010, 20.5.2013, 18.4.2018, 13.5.2020, 24.5.2021; ensihavainto Tiirassa 19.5.1975 [95].

Savukoski (7) 23.4.2014; ensihavainto Tiirassa 15.6.2007 [156].

Sodankylä (29) 25.5.1979, 20.5.2009, 29.5.2013, 31.5.2015, 29.5.2016, 29.5.2018, 7.5.2020, 9.5.2021; ensihavainto Tiirassa 25.5.1979 [134].

Utsjoki (83) 30.5.1980, 29.4.1989, 28.4.1994, 25.5.1995, 6.5.2006, 3.5.2008, 25.4.2011, 13.5.2013, 8.5.2014, 18.4.2018, 19.5.2019, 4.5.2020; ensihavainto Tiirassa 14.6.1977 [116].

Ylitornio (317) 2.5.1975, 6.5.2006, 9.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 16.5.2012, 27.4.2013, 21.4.2014,  1.5.2015, 1.5.2016, 18.5.2017, 14.4.2018, 30.4.2019, 13.5.2020, 17.4.2021; ensihavainto Tiirassa 2.5.1975 [79].

 


PAJULINTU

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä Aasiassa. Talvehtii Etelä-Afrikassa.

 

Pajulintu pesii koko Suomessa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole Tiiraan kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2012 Rovaniemi Lapinrinne 1 (Ritva Mäkinen, Oiva Mäkinen)

22.4.1999 Utsjoki Gorretat 1 p (Esko Aikio)

27.4.2016 Rovaniemi Niskanperä 1 p (Jukka Soppela)

 

Pajulinnun kevätmuutto alkaa keskimäärin 5. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 27.4. – 18.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kuusi päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu kesäkuun alkupuolelle.

 

Rovaniemelle pajulintu saapuu keskimäärin 4.5. ja Inariin 13.5. Muutto etenee siis lähes koko LLY:n alueelle vajaassa puolessatoista viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 3 674 havaintoa 16 884 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko alueelta.

 

Syysmuutto

Pajulintu muuttaa pääosin elo-syyskuun vaihteessa. Viimeiset yksittäiset kirjaukset on tehty lokakuun puolivälin tietämissä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

19.10.2018 Inari Mellanaapa 1 p än (Olli Osmonen, Juhani Honkola)

14.10.2000 Sodankylä kirkonkylä 1 p (JukkaK)

14.10.2018 Inari Lusmaniemi 1 p ä (Jouni Aikio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 7 313 havaintoa / 30 214 yksilöä (tilanne 6.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa pajulintu on runsaslukuinen, tasolla 6-8 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60, Inari Porttikaltiontie 24.5.2012 (Jan-Erik Tanhua)

50 k p Ä, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

40 p, Rovaniemi Viirinkylä 25.5.1975 (Tuomo Ollila)

40 k p Ä, Pellojärvi 22.5.1981 (Jorma V.A. Halonen)

40 k p Ä, Pellojärvi 24.5.1988 (Jorma V.A. Halonen, koululaisia)

40 p Än, Pelkosenniemi Latvavaara 22.5.2014 (Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesän suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet linjalaskentojen yhteissummina.

386, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 54 km, tiheys 7,1 yksilöä / km.

342, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 5,7 yksilöä / km.

195, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja). Matka n. 36 km, tiheys 5,1 yksilöä / km.

 

Suurin rengastettujen yksilöiden määrä:

103, Pellojärvi 28.7.1994 (Jorma V.A. Halonen, Rane Olsen). Aika 5 tuntia.

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet vaelluksilta, pidemmän ajan tarkkailusta tai rengastuksista.

120 p, Utsjoki Pulmankijärvi 31.7.-6.8.2013 (Teemu Lehtiniemi)

84 p, Rovaniemi Aronperä 8.8.2020 (Andreas Nuspl). Tarkkailua 2,5 tuntia.

81, Rovaniemi Aronperä 7.8.2013 rengastettu (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi). Aika 10 h 15 min.

81, Rovaniemi Aronperä 6.8.2014 rengastettu (Veikko Isomursu). Aika 8 tuntia.

 


HIPPIÄINEN

Levinneisyys

Esiintymisalue Euroopassa ja osassa Aasiaa. Osittaismuuttaja, Suomen pesijöistä osa muuttaa Länsi- ja Keski-Eurooppaan.

 

Hippiäisen levinneisyys ulottuu Keski-Lappiin.

 

LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu laajasti, painottuen alueen lounaisosiin.

 

Fenologia

Hippiäinen on osittaismuuttaja. Osa kannasta talvehtii Lapissakin. Havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 110 havaintoa / 171 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 827 havaintoa / 1 167 yksilöä

Heinä-syyskuu: 494 havaintoa / 1 148 yksilöä

Loka-joulukuu: 312 havaintoa / 578 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 743 havaintoa / 3 064 yksilöä (tilanne 6.9.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat olleet melko vakaat. Suurimmat lukemat on kirjattu vuosina 2020 ja 2008.

 

Linjalaskennoissa hippiäisen tiheys on ollut pääosin alle 0,1 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

12 p Än, Inari Hukkamorosto-Akalauttapää 20.5.1990 (Jouni Aikio, Anja Vest). Matka 10 km, tiheys 1,2 yksilöä / km.

7 Ä, Rovaniemi Ounasvaara 28.5.2007 (Antti Ruonakoski). Ounasvaaran alue, pinta-ala n. 400 hehtaaria. Tiheys 0,02 yksilöä / hehtaari.

5 Ä p, Rovaniemi Povarivaara 22.5.2007 (Antti Ruonakoski)

5 Ä, Rovaniemi Hautapäänoja 23.5.2018 (Antti Ruonakoski)

5 kiert, Rovaniemi Porokatu 16.2.2009 (Ismo Kreivi)

5, Posio Korouoma 30.5.2011 (Pauliina Moilanen, Kuusamon Nilon koulun oppilaita)

5, Rovaniemi Asemieskatu 26.2.2015 (Jukka Jokimäki)

5 p Ä, Pello Salmilompolo 16.4.2019 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

5 p Än, Rovaniemi Vaattunkiköngäs 19.4.2019 (Antti Keränen, Marko Junttila)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesän suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet pidempien matkojen yhteissummina. Suurimmat poikueet ovat 9 yksilöä.

12, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 54 km, tiheys 0,2 yksilöä / km.

10 p, Posio Korouoma 5.6.1993 (Jyrki Mäkelä)

10 Ä, Rovaniemi Kaihuanvaara rengastie 24.6.2017 (Jorma Salo)

9 p pm, Salla Kelloselkä 14.7.2011 (Raimo Mikkonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Posio Korouoma 20.10.2008 (Raimo Holappa)

15 p (1a), Rovaniemi Ounasvaara 11.9.2008 (Antti Ruonakoski)

14, Rovaniemi Vaattunkilampi 8.8.2020 (Andreas Nuspl)