LINTUKATSAUKSET – Tikkalinnut

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja tikkalintujen osalta.

Vuosikatsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2021 – Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

 

Tämän sivun lajit:

Käenpiika Harmaapäätikka Palokärki Käpytikka Valkoselkätikka Pikkutikka Pohjantikka

 


KÄENPIIKA

Levinneisyys

Käenpiika pesii Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa, ja pienellä alueella Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet trooppisessa Afrikassa ja Aasiassa.

 

Levinneisyysalue painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2019 Pellojärvi 1 p Ä (Ilkka Spets)

30.4.2019 Kittilä Kallo 1 Ä (Pekka Peltoniemi, Pirjo Peltoniemi)

1.5.2002 Pelkosenniemi 1 k (Pekka Nyman)

1.5.2008 Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni 1 (Juho Keskitalo)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 9. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 26.4. – 23.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kahdeksan päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 343 havaintoa 411 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Syyskesältä käenpiiasta on kirjattu hyvin vähän havaintoja Tiiraan. Myöhäisimmän havainnon ajankohta on 20. elokuuta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.8.2014 Inari Rautujärvet 1 ä (Allan Hamari)

18.8.2014 Kittilä Kenttälä 2 (Juha Takalo)

15.8.1971 Pello Nuasjärvi 3 +1kv p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 646 havaintoa / 747 yksilöä (tilanne 26.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

Linjalaskennoissa käenpiian tiheys on laskenut ja on 2010-luvun ollut pääosin alle 0,01 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

3 p, Rovaniemi Kuohungintie 13.5.2007 (Ilkka Rautio)

3 k Ä p, Pello Paamajärvi 13.5.2007 (Ilkka Spets)

Muut havainnot 1-2 linnusta.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10 p (emo ja poikasia), Pello Turtola 26.6.1977 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jorma Alaniemi, Tuula Jaaranen)

10 p (poikasia reng), Pello Jolanginvaara 6.7.2021 (Markku Sirkka, Kati Sirkka)

9 pp p reng, Pello Turtola 6.7.1977 (Jorma V.A. Halonen)

5 p (lentopoikue), Sodankylä Kelujärvi 11.7.1999 (Ossi Pihajoki)

5 p (1 ad 4 pm), Ranua Palovaarantie 13.7.2011 (Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3 +1kv p reng, Pello Nuasjärvi 15.8.1971 (Jorma V.A. Halonen)

2, Kittilä Kenttälä 18.8.2014 (Juha Takalo)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


HARMAAPÄÄTIKKA

Levinneisyys

Laji esiintyy Euraasiassa poislukien pohjoisimmat ja eteleäisimmät alueet.

 

Levinneisyys painottuu Etelä-Suomeen, mutta pohjoisen havaintomäärät kasvavat varsin nopeasti.

 

LLY:n alueen havainnot Tiirassa painottuvat selkeästi etelä- ja länsiosiin, mutta myös pohjoisimmilta alueilta on havaintoja.

 

Fenologia

Harmaapäätikka on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 188 havaintoa / 1 297 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 219 havaintoa / 243 yksilöä

Heinä-syyskuu: 39 havaintoa / 40 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 063 havaintoa / 1 112 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 388 havaintoa / 2 561 yksilöä (tilanne 27.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet parina viime vuonna merkittävästi.

 

Suurimmat yksilömäärät

5 p, Salla 4.2.2005 (Petri Piisilä). Havainnot yhteissumma eri puolilta Sallaa.

5 p (1a), Pello Teikoniemi 9.12.2008 (Annikki Uusitalo)

5, Ylitornio Palomaa 30.1.2016 (Eero Palomaa)

4 p (3 koirasta, 1 naaras), Pello Sirkkakoski 1.3. – 27.4.2012 (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Pertti Rautio, Seija Rautio, Venla Liikamaa). Ruokinnalla käyneet yksilöt erotettu rengastuksista.

 


PALOKÄRKI

Levinneisyys

Palokärki esiintyy lähes koko Euroopassa ja Aasiassa.

 

Suomessa palokärki esiintyy koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

 

Tiira-havaintoja on koko LLY:n alueelta poislukien pohjoisimmat osat.

 

Fenologia

Palokärki on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 526 havaintoa / 551 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 281 havaintoa / 1 406 yksilöä

Heinä-syyskuu: 991 havaintoa / 1 052 yksilöä

Loka-joulukuu: 453 havaintoa / 466 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 245 havaintoa / 3 469 yksilöä (tilanne 27.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on kasvava. Kasvua on kuitenkin vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa palokärjen tiheys on ollut pääosin alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

6 p (emo ja 5 poikasta reng), Pello Jarhoinen 23.5.2011 (Jorma V.A. Halonen, Seija Pantsar)

6 p, Inari Ahkioniemi 11.8.2016 (Sampo Parkkonen)

5 (1ä 4juv), Kolari Ylläs 15.8.2015 (Jari Laitasalo, Mirka Moilanen)

 


KÄPYTIKKA

Levinneisyys

Esiintymisalue käsittää Euroopan, suuren osan Aasiaa ja alueita Pohjois-Afrikassa.

 

Käpytikan levinneisyysalue on sama kuin havupuiden.

 

Tiira-havaintoja on kirjattu kuitenkin hieman laajemmaltikin kuin pesintöjä lintuatlakseen.

 

Fenologia

Käpytikka on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 173 havaintoa / 7 513 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 383 havaintoa / 1 942 yksilöä

Heinä-syyskuu: 915 havaintoa / 1 454 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 113 havaintoa / 2 951 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 9 566 havaintoa / 13 832 yksilöä (tilanne 27.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on hiukan laskeva.

 

Talvilintulaskennoissa käpytikan esiintymistiheyden vuosittaisissa luvuissa on suurehkoja vaihteluita.

 

Linjalaskennoissa käpytikan tiheys on laskenut vuosien 2006-2012 huipusta ja on ollut viime vuosina alle 0,04 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Suurimmat yksilömäärät on ilmoitettu Tiiraan pidemmiltä matkoilta. Yksittäisten parvien tai kerääntymien yksilömäärät ovat alle 10.

 

40, Savukoski Maltio IBA-laskenta 15.-20.6.2007 (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 0,7 yksilöä / km.

27, Inari Ahvenvaara 7.11.2009 (Martti Rikkonen). 10 km metsälenkki, tiheys 2,7 yksilöä / km.

21 m SW W, Posio Kitkajärvi 25.7.2008 (Olli Lamminsalo, Jukka Parkkonen, Reijo Vallioniemi). Havainnot 4h 20min havaintojakson aikana.

 


VALKOSELKÄTIKKA

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu länsi-Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta läpi Aasian Japaniin saakka.

 

Valkoselkätikan kanta on tiheimmillään Kaakkois-Suomessa.

 

LLY:n alueen havainnoista suurin osa on kirjattu Pello – Kemijärvi -linjan eteläpuolelta. Pohjoisin havainto on Karigasniemeltä.

Fenologia

Valkoselkätikka on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 12 havaintoa / 12 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 6 havaintoa / 6 yksilöä

Heinä-syyskuu: 4 havaintoa / 4 yksilöä

Loka-joulukuu: 13 havaintoa / 13 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 29 havaintoa / 29 yksilöä (tilanne 29.8.2021)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


PIKKUTIKKA

Levinneisyys

Esiintymisaluee kattaa lähes koko Euroopan ja suuren osan Aasiaa.

 

Pikkutikan levinneisyys keskittyy Suomessa maan etelä- ja keskiosiin, pohjoisempana se on harvinaisempi.

 

LLY:n havainnot jakautuvat lähes koko alueelle.

 

Fenologia

Pikkutikka on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 374 havaintoa / 389 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 491 havaintoa / 565 yksilöä

Heinä-syyskuu: 188 havaintoa / 211 yksilöä

Loka-joulukuu: 215 havaintoa / 229 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 240 havaintoa / 1 361 yksilöä (tilanne 29.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on laskeva, mutta vuodet 2019-20 on oltu lähellä huippumääriä. Yleisin kirjausaktiivisuuden kasvun mukaisesti havaintomäärien pitäisi olla kuitenkin lähes kaksinkertaiset graafin alkupään lukuihin verrattuna.

 

 

Linjalaskentoihin pikkutikka on osunut harvakseltaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

6 p rumm, Enontekiö Kaaresuvanto 9.5.2021 (Sanna Sinisalo)

5 p pysrev (2 + 3mp), Rovaniemi Kontojärvi 4.7.2009 (Jouko Kärkkäinen, Eero Salo-oja)

4 (2 pariutuneet rev, 2 pp ä), Utsjoki Cuoggá 29.6.1987 (Jouni Aikio, Anja Vest)

4 p (2 pariutuneet, 2 pp ä), Kemijärvi Oinas 7.7.2017 (Panu Hämäläinen)

4, Inari Keväjärvi 13.4.2018 (Veli-Pekka Uotila, Tuija Uotila)

 


POHJANTIKKA

Levinneisyys

Esiintymisalue kattaa suuren osan Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.

 

Pohjantikan levinneisyysalue kattaa koko maan, joskin aivan pohjoisimman Lapin kanta on harvalukuinen.

 

Havaintoja on kirjattu Tiiraan lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Pohjantikka on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 576 havaintoa / 650 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 676 havaintoa / 838 yksilöä

Heinä-syyskuu: 777 havaintoa / 951 yksilöä

Loka-joulukuu: 516 havaintoa / 546 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 618 havaintoa / 3 078 yksilöä (tilanne 29.8.2021)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on nouseva suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Talvilintulaskennoissa pohjantikan määrät ovat pieniä.

 

Linjalaskennoissa pohjantikan tiheys on ollut pääosin alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Suurimmat yksilömäärät on kirjattu erilaisten reittien varsinlta yhteissummana. Yksittäisen poikueen suurin yksilömäärä on 6, muut poikuehavainnot korkeintaan 4 yksilöä.

8 (7 rumm 1 p), Kittilä Aakenustunturi NW-puoli 27.3.2009 (Martin Helin). Matka n. 5 km, tiheys 1,6 yksilöä / km.

8 p, Inari Haipanpalo 11.9.2016 (Martti Rikkonen). Väli Haipanpalo – Tiiviskaidi, matka n. 30 km, tiheys 0,3 yksilöä / km.

6 p, Hetta – Pallas 7.-10.6.2003 (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym). Matka n. 55 km, tiheys 0,1 yksilöä / km.

6, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 10,1 yksilöä / km.

6 rev (poikue lennossa), Salla kansallispuisto 31.7.2011 (Seppo Vähätalo)