LINTUKATSAUKSET – Tikkalinnut

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja tikkalintujen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022Katsaus 2021Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

 

Tämän sivun lajit:

Käenpiika Harmaapäätikka Palokärki Käpytikka Valkoselkätikka Pikkutikka Pohjantikka

 


KÄENPIIKA

Levinneisyys

Käenpiika pesii Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa, ja pienellä alueella Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet trooppisessa Afrikassa ja Aasiassa.

 

Levinneisyysalue painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2019 Pellojärvi 1 p Ä (Ilkka Spets)

30.4.2019 Kittilä Kallo 1 Ä (Pekka Peltoniemi, Pirjo Peltoniemi)

1.5.2002 Pelkosenniemi 1 k (Pekka Nyman)

1.5.2008 Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni 1 (Juho Keskitalo)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 9. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 26.4. – 23.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla yhdeksän päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 356 havaintoa 424 yksilöstä (tilanne 5.8.2022). Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Syyskesältä käenpiiasta on kirjattu hyvin vähän havaintoja Tiiraan. Myöhäisimmät havainnot on tehty elokuun puolivälin jälkeen.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.8.2014 Inari Rautujärvet 1 ä (Allan Hamari)

18.8.2014 Kittilä Kenttälä 2 (Juha Takalo)

15.8.1971 Pello Nuasjärvi 3 +1kv p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 677 havaintoa / 784 yksilöä (tilanne 5.8.2022)

 

Havaintomäärät

Käenpiian havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat laskeneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,4 ja yksilömäärien suhde samoin 0,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa käenpiian tiheys on laskenut ja on 2010-luvun ollut pääosin alle 0,01 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4 p, Rovaniemi Narkaus 23.5.2022 (Seppo Keskinarkaus)

3 p, Rovaniemi Kuohungintie 13.5.2007 (Ilkka Rautio)

3 k Ä p, Pello Paamajärvi 13.5.2007 (Ilkka Spets)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10 p (emo ja poikasia), Pello Turtola 26.6.1977 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jorma Alaniemi, Tuula Jaaranen)

10 p (poikasia reng), Pello Jolanginvaara 6.7.2021 (Markku Sirkka, Kati Sirkka)

9 pp p reng, Pello Turtola 6.7.1977 (Jorma V.A. Halonen)

5 p (lentopoikue), Sodankylä Kelujärvi 11.7.1999 (Ossi Pihajoki)

5 p (1 ad 4 pm), Ranua Palovaarantie 13.7.2011 (Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3 +1kv p reng, Pello Nuasjärvi 15.8.1971 (Jorma V.A. Halonen)

2, Kittilä Kenttälä 18.8.2014 (Juha Takalo)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


HARMAAPÄÄTIKKA

Levinneisyys

Laji esiintyy Euraasiassa poislukien pohjoisimmat ja eteleäisimmät alueet.

 

Levinneisyys painottuu Etelä-Suomeen, mutta pohjoisen havaintomäärät kasvavat varsin nopeasti.

 

LLY:n alueen havainnot Tiirassa painottuvat selkeästi etelä- ja länsiosiin, mutta myös pohjoisimmilta alueilta on havaintoja.

 

Fenologia

Harmaapäätikka on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 392 havaintoa / 1 536 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 274 havaintoa / 307 yksilöä

Heinä-syyskuu: 47 havaintoa / 48 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 237 havaintoa / 1 306 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 821 havaintoa / 3 055 yksilöä (tilanne 5.8.2022)

 

Havaintomäärät

Harmaapäätikan havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräistä havaintoaktiivisuuden kasvua nopeammin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,0 ja yksilömäärien suhde 3,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

5 p, Salla 4.2.2005 (Petri Piisilä). Havainnot yhteissumma eri puolilta Sallaa.

5 p (1a), Pello Teikoniemi 9.12.2008 (Annikki Uusitalo)

5, Ylitornio Palomaa 30.1.2016 (Eero Palomaa)

4 p (3 koirasta, 1 naaras), Pello Sirkkakoski 1.3. – 27.4.2012 (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Pertti Rautio, Seija Rautio, Venla Liikamaa). Ruokinnalla käyneet yksilöt erotettu rengastuksista.

4, Kolari Saariputaantie 30.1.2022 (Riitta Heikkilä)

 


PALOKÄRKI

Levinneisyys

Palokärki esiintyy lähes koko Euroopassa ja Aasiassa.

 

Suomessa palokärki esiintyy koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

 

Tiira-havaintoja on koko LLY:n alueelta poislukien pohjoisimmat osat.

 

Fenologia

Palokärki on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 595 havaintoa / 621 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 404 havaintoa / 1 553 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 040 havaintoa / 1 104 yksilöä

Loka-joulukuu: 476 havaintoa / 490 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 519 havaintoa / 3 773 yksilöä (tilanne 5.8.2022)

 

Havaintomäärät

Palokärjen havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräistä havaintoaktiivisuuden kasvua hitaammin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,3 ja yksilömäärien suhde samoin 1,3. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa palokärjen tiheys on ollut pääosin alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

6 p (emo ja 5 poikasta reng), Pello Jarhoinen 23.5.2011 (Jorma V.A. Halonen, Seija Pantsar)

6 p, Inari Ahkioniemi 11.8.2016 (Sampo Parkkonen)

5 (1ä 4juv), Kolari Ylläs 15.8.2015 (Jari Laitasalo, Mirka Moilanen)

 


KÄPYTIKKA

Levinneisyys

Esiintymisalue käsittää Euroopan, suuren osan Aasiaa ja alueita Pohjois-Afrikassa.

 

Käpytikan levinneisyysalue on sama kuin havupuiden.

 

Tiira-havaintoja on kirjattu kuitenkin hieman laajemmaltikin kuin pesintöjä lintuatlakseen.

 

Fenologia

Käpytikka on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 841 havaintoa / 8 579 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 729 havaintoa / 2 410 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 013 havaintoa / 1 572 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 409 havaintoa / 3 398 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 11 019 havaintoa / 15 986 yksilöä (tilanne 5.8.2022)

 

Havaintomäärät

Käpytikan havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat pysyneet samalla tasolla koko Tiira-historian ajan. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,2 ja yksilömäärien suhde 1,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

 

Talvilintulaskennoissa käpytikan esiintymistiheyden vuosittaisissa luvuissa on suurehkoja vaihteluita.

 

Linjalaskennoissa käpytikan tiheys on laskenut vuosien 2006-2012 huipusta ja on ollut viime vuosina alle 0,04 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Suurimmat yksilömäärät on ilmoitettu Tiiraan pidemmiltä matkoilta. Yksittäisten parvien tai kerääntymien yksilömäärät ovat alle 10.

 

40, Savukoski Maltio IBA-laskenta 15.-20.6.2007 (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 0,7 yksilöä / km.

27, Inari Ahvenvaara 7.11.2009 (Martti Rikkonen). 10 km metsälenkki, tiheys 2,7 yksilöä / km.

21 m SW W, Posio Kitkajärvi 25.7.2008 (Olli Lamminsalo, Jukka Parkkonen, Reijo Vallioniemi). Havainnot 4h 20min havaintojakson aikana.

 


VALKOSELKÄTIKKA

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu länsi-Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta läpi Aasian Japaniin saakka.

 

Valkoselkätikan kanta on tiheimmillään Kaakkois-Suomessa.

 

LLY:n alueen havainnoista suurin osa on kirjattu Pello – Kemijärvi -linjan eteläpuolelta. Pohjoisin havainto on Karigasniemeltä.

Fenologia

Valkoselkätikka on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 12 havaintoa / 12 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 6 havaintoa / 6 yksilöä

Heinä-syyskuu: 5 havaintoa / 5 yksilöä

Loka-joulukuu: 14 havaintoa / 14 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 31 havaintoa / 31 yksilöä (tilanne 5.8.2022)

 

Havaintomäärät

Valkoselkätikan havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet, mutta määrät ovat vuosittain niin pieniä, että trendistä ei kannata suuria johtopäätöksiä vetää.

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


PIKKUTIKKA

Levinneisyys

Esiintymisaluee kattaa lähes koko Euroopan ja suuren osan Aasiaa.

 

Pikkutikan levinneisyys keskittyy Suomessa maan etelä- ja keskiosiin, pohjoisempana se on harvinaisempi.

 

LLY:n havainnot jakautuvat lähes koko alueelle.

 

Fenologia

Pikkutikka on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 410 havaintoa / 427 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 535 havaintoa / 614 yksilöä

Heinä-syyskuu: 194 havaintoa / 218 yksilöä

Loka-joulukuu: 246 havaintoa / 261 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 363 havaintoa / 1 494 yksilöä (tilanne 5.8.2022)

 

Havaintomäärät

Pikkutikan havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet hitaammin kuin kaikkien lajien havaintomäärät keskimäärin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,5 ja yksilömäärien suhde 1,6. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

 

 

Linjalaskentoihin pikkutikka on osunut harvakseltaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

6 p rumm, Enontekiö Kaaresuvanto 9.5.2021 (Sanna Sinisalo)

5 p pysrev (2 + 3mp), Rovaniemi Kontojärvi 4.7.2009 (Jouko Kärkkäinen, Eero Salo-oja)

4 (2 pariutuneet rev, 2 pp ä), Utsjoki Cuoggá 29.6.1987 (Jouni Aikio, Anja Vest)

4 p (2 pariutuneet, 2 pp ä), Kemijärvi Oinas 7.7.2017 (Panu Hämäläinen)

4, Inari Keväjärvi 13.4.2018 (Veli-Pekka Uotila, Tuija Uotila)

 


POHJANTIKKA

Levinneisyys

Esiintymisalue kattaa suuren osan Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.

 

Pohjantikan levinneisyysalue kattaa koko maan, joskin aivan pohjoisimman Lapin kanta on harvalukuinen.

 

Havaintoja on kirjattu Tiiraan lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Pohjantikka on paikkalintu, joten havaintoja on tehty kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 633 havaintoa / 712 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 838 havaintoa / 1 028 yksilöä

Heinä-syyskuu: 816 havaintoa / 995 yksilöä

Loka-joulukuu: 554 havaintoa / 586 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 857 havaintoa / 3 343 yksilöä (tilanne 5.6.2022)

 

Havaintomäärät

Pohjantikan havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin saman verran kuin kaikkien lajien havaintomäärät keskimäärin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,6 ja yksilömäärien suhde 1,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Talvilintulaskennoissa pohjantikan määrät ovat pieniä.

 

Linjalaskennoissa pohjantikan tiheys on ollut pääosin alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Suurimmat yksilömäärät on kirjattu erilaisten reittien varsinlta yhteissummana. Yksittäisen poikueen suurin yksilömäärä on 6, muut poikuehavainnot korkeintaan 4 yksilöä.

8 (7 rumm 1 p), Kittilä Aakenustunturi NW-puoli 27.3.2009 (Martin Helin). Matka n. 5 km, tiheys 1,6 yksilöä / km.

8 p, Inari Haipanpalo 11.9.2016 (Martti Rikkonen). Väli Haipanpalo – Tiiviskaidi, matka n. 30 km, tiheys 0,3 yksilöä / km.

6 p, Hetta – Pallas 7.-10.6.2003 (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym). Matka n. 55 km, tiheys 0,1 yksilöä / km.

6, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma). Matka n. 60 km, tiheys 10,1 yksilöä / km.

6 rev (poikue lennossa), Salla kansallispuisto 31.7.2011 (Seppo Vähätalo)