LINTUKATSAUKSET – Sorsalinnut

 

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja sorsalintujen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022Katsaus 2021Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

 

Tämän sivun lajit:

Kyhmyjoutsen Pikkujoutsen Laulujoutsen Metsähanhi Lyhytnokkahanhi Tundrahanhi Kiljuhanhi Merihanhi Tiibetinhanhi Kanadanhanhi Valkoposkihanhi Sepelhanhi Ruostesorsa Ristisorsa Mandariinisorsa Haapana Amerikanhaapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Nokisorsa Jouhisorsa Heinätavi Lapasorsa Punasotka Amerikantukkasotka Tukkasotka Lapasotka Haahka Kyhmyhaahka Allihaahka Alli Mustalintu Pilkkaniska Pilkkasiipi Telkkä Uivelo Tukkakoskelo Isokoskelo Kuparisorsa

 


KYHMYJOUTSEN

Levinneisyys

Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä, josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. Kyhmyjoutsenta on istutettu muun muassa Yhdysvaltoihin, missä se on levinnyt ja lisääntyy nyt villinä. Sitä on istutettu myös Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan.

 

Suomessa kyhmyjoutsenta tavataan rannikkoalueilla koko Suomenlahdella, Perämerellä ja useilla sisävesillä. Perämeren rannoilla se pesii suunnilleen Oulun korkeudelle saakka.

 

LLY:n alueella kyhmyjoutsen on satunnainen harhailija. Vuosien varrella tehdyt havainnot ovat yllättävänkin hajallaan eri puolilla LLY:n aluetta, vaikka voisi olettaa niiden keskittyvän lähelle Perämeren pohjukkaa.

 

Fenologia

Kyhmyjoutsen on siis LLY:n alueella satunnainen harhailija, joten talvehtimiseen, pesintään ja muuttoaikoihin liittyvää systematiikkaa ei voida havainnoista löytää. LLY:n alueella harhailijoita havaitsee historian perusteella todennäköisimmin touko-heinäkuussa. Kevään varhaisimmat havainnot on tehty huhti-toukokuun vaihteessa ja myöhäisimmät elo-lokakuulta.

Kyhmyjoutsen ei ole varsinaisesti muuttolintu, mutta vesistöjen jäätyminen pakottaa osan populaatioista siirtymään sulan veden alueille talvisin.

 

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.1975 Salla Ahvenselkä 2 m (Petteri Peura)

5.5.2018 Ylitornio Kuivakangas 1 kiert S (Kimmo Salmi)

28.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi 1 2kv p (Antti Ruonakoski)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta 10 havaintoa / 16 yksilöä. Niiden yhteydessä ei ole havaittu merkkejä pesinnästä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.8.-5.10.2015 Kittilä Kenttälä 1 ad p (Juha Takalo, Allan Hamari, Anja Lindroos, Emma ja Pekka Laitala)

24.9.1987 Ranua Kuivauslampi 1 ad p (Jaakko Ilvesluoto)

18.-21.8.2020 Rovaniemi Harjulampi 1 ad p (Niklas Haxberg, Tapio Hänninen, Jarno Luiro, Nina Miettinen, Anssi Mäkinen, Aino Piirainen, Ismo Pyhtilä, Matti Välimäki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Esiintyminen alueellisesti

Suomessa ensimmäiset kyhmyjoutsenet tuotiin Ahvenanmaalle puistolinnuiksi, mutta linnut siirtyivät myös vapauteen ja ensimmäinen pesintä todettiin Ahvenanmaalla vuonna 1934. Laji on levittäytynyt Suomessa varsin nopeasti.

Kaikki Tiiraan kirjatut havainnot Xenuksen ja PPLY:n alueilla on esitetty allaolevassa kartassa (tilanne 13.11.2019). Siitä on nähtävissä, että Oulun pohjoispuolelta Haukiputaan tasolta pohjoiseen päin havaintojen määrä laskee selvästi.

 

Alla olevan kuvan neliöt kertovat kyhmyjoutsenen pesimäalueen muutoksen 2006-2010 lintuatlaksessa verrattuna 1970 ja -80 -luvuilla tehtyihin atlaskartoituksiin. Pesimäalue on laajentunut Perämerellä selkeästi pohjoiseen.

 

Laji levittäytyy pohjoiseen, mutta luultavasti on iso kynnys siirtyä pesimään Perämeren rannikolta sisämaahan Lappiin, vaikkakin eteläisessä Suomessa laji on jo levinnyt myös sisämaavesille. Tämä johtuu siitä, että poikasten kehitys lentokykyisiksi vaatii niin pitkän ajan, että Lapin sulien vesien aika täytyy jatkua keskimäärin useammalla viikolla kyhmyjoutsenen pesinnän onnistumiseksi.

Ilmaston lämpeneminen ja siitä seuraava talvien leudontuminen saattaa kuitenkin edesauttaa lajin pesimäalueen leviämistä Kemi-Tornio -korkeudelle saakka, jolloin on mahdollista, että harhailijoiden määrä LLY:n alueella kasvaa.

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 17 havaintoa / 25 yksilöä (tilanne 3.10.2021).

Havainnoista vain kuusi on tehty ennen vuotta 2015. Vuodesta 2015 lähtien havaintoja on tehty lähes vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

3 p, Rovaniemi Sinettä 29.6. – 1.7.2020 (Jorma V.A. Halonen, Heikki Juntti, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen)

Muut havainnot ovat 1-2 linnusta.

 


PIKKUJOUTSEN

Levinneisyys

Pikkujoutsen pesii arktisella tundralla Koillis-Venäjällä, Kuolan niemimaalta itään, ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Euraasian kanta talvehtii Luoteis-Euroopassa, Kiinassa ja Japanissa. Pohjois-Amerikan kanta muuttaa talveksi etelämmäksi arktisilta alueilta.

Suomessa pikkujoutsen on läpimuuttaja. Se ei pesi Suomen alueella.

 

Fenologia

LLY:n alueella pikkujoutsen on satunnainen läpikulkija. Havaitaan useimmiten laulujoutsenten mukana.

Pikkujoutsenen havaitseminen on todennäköisintä toukokuussa. Kevään varhaisimmat havainnot ovat huhti-toukokuun vaihteesta.

Syksyajalta pikkujoutsenesta on kirjattu vain yksi havainto, lokakuulta 1981 Pellosta. Muutoin myöhäisimmät havainnot ovat kesäkuun alkupuolelta, eikä pesimäaikaisia havaintoja näin ollen ole.

 

Talvihavainnot

LLY:n alueella ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

29.4.2000 Pello Teikovaara 4 m N (Mikko Lassila)

3.-8.5.2014 Posio Ahvensalmi 1 p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Mika Heikkala, Raimo Holappa, Ilka Maaninka)

11.5.2014 Pello Lempeä 2 ad m S (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueella on kirjattu kesäkuun alkupuolelta kaksi havaintoa: 11.6.2010 ja 5.6.2019 Sodankylästä (Pekka Paarman). Havaintojen yhteydessä ei ole merkkejä pesinnästä alueella.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.-25.10.1981 Pello Yliranta 1 p (Heikki Alaniemi, Jorma V.A. Halonen)

11.6.2010 Sodankylä Kelujärvi 18 ad NE (Pekka Paarman)

5.6.2019 Sodankylä Sompiojärvi 6 lask p nous NE (Pekka Paarman)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen. Euroopassa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt).

 

Tiirassa on kirjattuna LLY:n alueelta 14 havaintoa / 42 yksilöä (tilanne 3.10.2021). Viimeisin havainto on tehty 5.6.2019 Sodankylän Sompiojärvellä (Pekka Paarman).

Havainnot on yhteä lukuunottamatta kirjattu v. 2000 tai sen jälkeen. Vuosina 2012, -13 ja -14 on tehty 2-3 havaintoa vuodessa, muutoin havainnot ovat yksittäisiä ja havaintojen välillä on 2-5 vuotta.

Havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Havainnoista ei ole nähtävissä trendiä määrällisistä tai alueellisista muutoksista.

 

Suurimmat yksilömäärät

18 ad NE, Sodankylä Kelujärvi 11.6.2010 (Pekka Paarman)

6 lask p nous NE, Sodankylä Sompiojärvi 5.6.2019 (Pekka Paarman)

4 m N, Pello Teikovaara 29.4.2000 (Mikko Lassila)

 


LAULUJOUTSEN

Levinneisyys

Laulujoutsen on pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelään päin sulan veden perässä.

 

Laulujoutsen pesii Suomessa käytännössä koko maassa.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueen laajuudelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiira-järjestelmään on vuosien varrella kirjattu 151 tammikuista havaintoa laulujoutsenista, yhteensä 609 yksilöstä.

Tiiran käyttö alkoi v. 2006. Sitä aikaisemmista havainnoista on järjestelmään kulkeutunut 8 tammikuista joutsenhavaintoa. Vuodesta 2006 lähtien on tammikuisia joutsenia kirjattu vuosittain vähintään muutama kappale.

Joutsenten tunnetuin talvehtimispaikka Lapissa lienee Muonion Kutuniva. Ensimmäinen Tiiraan tallennettu tammikuinen havainto sieltä on vuodelta 2007 (4 yksilöä koko talven Jerisjoen sulapaikoissa, Jorma Ylivirta). Kattavampi havaintojen ketju alkaa vuodelta 2012, jonka jälkeen Kutunivasta on kirjattu havaintoja vuosittain. Suurin yksittäisen havainnon yksilömäärä on 14 (10 ad 4 juv 13.1.2019, Hannu ja Marita Maula).

 

Kunnittain tammikuisia joutsenhavaintoja on tehty seuraavasti:

Enontekiö 2009 (Naimakka)

Inari 2006, 2008-2013, 2015, 2021 (Lusmaniemi, Paatsjoki, Kettukoski, Nellim, Ahkioniemi, Solojärvi, Saariselkä, Ivalo, Juutuanjoki)

Kemijärvi 2007, 2009, 2011, 2017, 2019 (Vuostimonsalmi, Jumisko, Joutsijärvi, keskusta, Kaisansalmi)

Kittilä 2019 (Ylivaara)

Kolari 1994, 2015 (Pasmajärvi, Äkäslompolo)

Muonio 2007, 2012-2021 (Kutuniva, Pallaksentie, Kemiläisen metsätie, Särkijärvi, Kalkinniva)

Pello 2009, 2012, 2014, 2015, 2020 (Korpilompolo, Isoranta, Konttajärvi, Perävaara, Mikontörmä, Jolmanpudas, Sirkkakoski)

Ranua 1998, 2009-2014, 2017, 2018, 2020-2021 (Kaitavirta, Kirkonkylä, Simojärvi Rieskaniemi, Saukkojärvi, Koivuperäntie, Ristisalmi, Kortteenperä)

Rovaniemi 1994, 2007, 2011, 2014, 2015, 2017, 2019-2021 (Sonka, Raudanjoki Ylinampa, keskusta, Vikajärvi Vikaköngäs, Paavalniemi, Niesi, Lainas, Hirvas, Välikoski, Vaattunki)

Salla 1993, 2010 (Kursu)

Sodankylä 2002, 2011, 2020 (Kukasjärvi, Peurasuvanto, Ulingasjoki)

Utsjoki 1751, 2019 (Utsjoki, Suoppajärvi)

Ylitornio 1980, 1992, 2010-2013, 2016, 2019, 2021 (Hosiovaarat, Raanujärvi Palolompolo, Pessanranta, Pessakoski, Pessalompolo)

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton alkamisen arvioinnissa on poistettu oletetut talvehtijat, ja käytetty viiden päivän sääntöä muiden osalta.

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 13. maaliskuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 4.3. – 2.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 4 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppupuolelle.

 

Kuntakohtaisista ensihavainnoista on pyritty poistamaan talvehtivien yksilöiden vaikutus. Kannattaa tiedostaa, että täyttä varmuutta talvehtineiden ja muuttavien lintujen havaintojen erottamisesta ei voida saada. Lähes kaikista LLY:n alueen kunnista muuton alku kirjataan maaliskuulle.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa 2 897 havaintoa / 19 935 yksilöä. Havaintoja on kirjattu kattavasti koko LLY:n alueelta. Suomessa pesinee suuruusluokkaa 10 000 paria laulujoutsenia, joista merkittävä osa Lapissa.

 

Syysmuutto

Graafi syys-marraskuun havaintojen yksilömääristä kertoo, että päämuuton aika on lokakuussa. Viivyttelijöitä ja talvehtijoita havaitaan lokakuun jälkeenkin vuoden loppuun saakka.

 

Marraskuisia havaintoja on kirjattu Tiiraan 830 kpl 14 578 yksilöstä ja joulukuisia 253 kpl 1 296 yksilöstä (tilanne 3.10.2021).

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen .

Laulujoutsenen kanta Suomessa on vahvistunut 1950-luvun jälkeen voimakkaasti. Alueellisesti sen pesintä on laajentunut Etelä-Suomeen päin ja myös meren rannikoille. Lajin kanta on vuosikymmenten aikana vahvistunut koko LLY:n alueella.

 

Havaintomäärät

Tiira-havainnot LLY:n alueelta: 23 251 havaintoa / 427 889 yksilöä (tilanne 20.7.2021).

Laulujoutsenen vuosittaiset havaintomäärät ovat kasvaneet Tiira-historian aikana suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden verran. Havaintomäärien yhteissummien perusteella ei voida arvioida Lapin joutsenkantaa, koska kirjatuissa havainnoissa on läpimuuttavia lintuja moninkertainen määrä alueella pesiviin yksilöihin verrattuna.

 

Talvilintulaskennoissa syksyn jaksossa (marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa) on lähes säännöllisesti kirjattu myös laulujoutsenhavaintoja. Suurin keskimääräinen lukumäärä laskettua reittiä kohden on vuodelta 2005 syyslaskennasta: kirjattujen laskentareittien (19 kpl) yksilömäärä yhteensä 332 eli yli 17 yksilöä reittiä kohden. Suurin kokonaismäärä on syksyltä 2018, jolloin 37 reitiltä laskettiin yhteensä 447 laulujoutsenta. Keskitalven ja kevään laskennoissa laulujoutsenhavainnot ovat olleet selvästi satunnaisempia.

 

Linjalaskennoissa laulujoutsenen parimäärä laskettua kilometriä kohden on pienehkö, mutta hiukan nousussa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300 p, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 23.5.2014 (Jukka Jokimäki). Samalta paikalta on 25.5.2014 kirjattu 270 yksilöä (Pirkka Aalto, Allan Hamari).

272, Ylitornio Portimojärvi 25.5.2015 (Jarmo Saarela)

245 p, Kemijärvi Pitkäsilta 28.5.2020 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

343 p, Kemijärvi Pitkäsilta 1.6. 2020 (Pirkka Aalto)

340 p, Kemijärvi Pitkäsilta 11.6.2017 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta on 7.6.2017 kirjattu 335 yksilöä (Pirkka Aalto).

280 p, Kemijärvi Sipovaara 3.6.2020 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1600 p, Kemijärvi Pitkäsilta 21.10. ja 22.10.2013 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta on kirjattu useita vähintään 1200 yksilön havaintoa.

1200, Enontekiö Saarikoski 29.9.2008 (Pekka Sulkava)

1200 p, Kemijärvi Alakallaanvaaara 30.9. ja 4.10.2020 (Pirkka Aalto)

 


Hanhilajit

Lajilleen tunnistettujen hanhihavaintojen lisäksi Tiiraan on aikojen saatossa kirjattu hanhia nimikkeillä ”hanhilaji”, ”harmaahanhilaji” (anser sp) ja ”kirjohanhilaji” (branta sp) . Varsin turvallinen oletus lienee, että reilusti yli puolet lajilleen tunnistamattomista hanhista/harmaahanhista on metsähanhia.

 

Eri nimikkeillä kirjattujen lajien määrät (tilanne 4.10.2021)

Metsähanhi: 6 034 havaintoa / 81 070 yksilöä

Lyhytnokkahanhi: 216 havaintoa / 571 yksilöä

Tundrahanhi: 157 havaintoa / 369 yksilöä

Kiljuhanhi: 7 havaintoa / 14 yksilöä

Merihanhi: 627 havaintoa / 2 240 yksilöä

Lumihanhi: 6 havaintoa / 8 yksilöä

Kanadanhanhi: 978 havaintoa / 2 332 yksilöä

Valkoposkihanhi: 319 havaintoa / 12 263 yksilöä

Sepelhanhi: 72 havaintoa / 2 610 yksilöä

Hanhilaji: 310 havaintoa / 6 797 yksilöä

Harmaahanhilaji: 615 havaintoa / 10 126 yksilöä

Kirjohanhilaji: 9 havaintoa / 1 254 yksilöä

 


METSÄHANHI

Levinneisyys

Metsähanhi pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa ja talvehtii pesimisalueita etelämpänä. Suomalaiset metsähanhet talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Luoteis-Venäjän metsähanhia muuttaa Suomen eteläosien yli arviolta 40 000 – 60 000 yksilöä.

 

Suomessa laji on ennen kaikkea Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan asukas, mutta esiintyy suoalueilla myös keskisessä Suomessa aina Satakunnan rajoille saakka lännessä ja Pohjois-Karjalan itäosiin saakka idässä.

 

Havaintoja metsähanhesta on kirjattu Tiiraan koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

19.3.2015 Ylitornio Pessakoski 1 p (Markku Sirkka)

1.4.2017 Posio Oiva 3 NW (Toivo Baas)

5.4.2005 Rovaniemi kauppatori 1 SSW (Anssi Mäkinen)

5.4.2014 Kemijärvi Hoppula 8 (Eerik Sotaniemi, Arto Juujärvi)

5.4.2015 Salla kirkonkylä 3 N (Jarmo Heimonen)

5.4.2017 Rovaniemi Niskanperä 1 (Pekka Pahtaja)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 12. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 1.4. – 19.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kuusi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkuun.

 

Rovaniemelle metsähanhi saapuu keskimäärin 15.4. ja Inariin 17.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 2 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta Tiiraan kirjattu 764 havaintoa / 5 459 yksilöä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle, mutta pohjoisista osista havaintoja on kirjattu tiheimmin.

 

Syysmuutto

Loka-marraskuulta on Tiiraan kirjattu kaikkiaan 93 havaintoa 3 177 yksilöstä. Allaoleva graafi näyttää syys-marraskuun ajan havaintojen yksilömäärät 10-11 päivän jaksoissa. Se kertoo, että metsähanhen syysmuutto ajoittuu pääosin syys-lokakuun vaihteen tietämille ja käytännössä päättyy kohta lokakuun puolivälin jälkeen. Satunnaisia havaintoja on vielä marraskuultakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.11.2011 Kemijärvi Isokylä 1 p (Pirkka Aalto, Taisto Imporanta ym.)

17.11.2011 Ivalo 1 (Petteri Polojärvi, Sami Granath)

15.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara 10 (Eila Ylilokka)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuus on Suomessa arvioitu alalajeittain: taigametsähanhi vaarantunut (yksilöiden määrä vähentynyt merkittävästi), tundrametsähanhi erittäin uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti metsähanhi on elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 034 havaintoa / 81 070 yksilöä (tilanne 5.10.2021).

Havainnoista alalajilleen on tunnistettu:

Taigametsähanhi 784 havaintoa / 6 603 yksilöä

Tundrametsähanhi 58 havaintoa / 347 yksilöä

 

Havaintomäärät

Metsähanhen kanta on Suomessa vähentynyt, ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (taigametsähanhi). Viimeisimmän lintuatlaksen vertailu aiempiin näyttää varsin paljon punaista väriä, eli pesimähavainnot ovat vähentyneet.

 

Tiiran havaintomäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta vuosien 2011 – 2019 välillä sahanneet samoissa arvoissa. Tänä aikana yleinen havaintojen kirjaamisaktiivisuus on kuitenkin noussut (kaikkien lajien havaintomäärät noin 2,5 -kertaiseksi 2007-2020), joten metsähanhen havaintomäärät eivät ole nousseet vastaavasti. Vuoden 2020 näkyy kuitenkin selvä nousu. Se johtuu Utsjoelta kirjatuista suurista yksilömääristä. Linnut ovat olleet pääosin Norjan puolella. Tiiraan kirjatuissa havainnoissa on luonnollisesti mukana runsaasti läpimuuttavista yksilöistä tehtyjä havaintoja.

 

Linjalaskennoissa metsähanhen parimäärä laskettua kilometriä kohden on pieni, luokkaa 0,025 paria/km ja vaihtelee melkoisesti vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

650 p nous, Utsjoki Kiviniemi 18.6.2008 (Harri Taavetti, 5 brittiä). Lähes kaikki vuosittain ennen toukokuun loppua kirjatut yli 200 yksilöä sisältävät havainnot on taltioitu Utsjoelta.

Suurimmat määrät muualta kuin Utsjoelta:

243 m, Posio Mourusalmi 1.5.2020 (Akseli Myllyneva)

170 m, Inari Toivoniemi 30.4.2016 (Anja Vest, Satu Vilppola, Katariina Musta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

70 p, Utsjoki Dittigeadggenjarga 4.6.2017 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markku Oinaala)

70 p, Pelkosenniemi Kilpiaapa 23.6.2017 (Pekka Punnonen)

60 p, Salla Joutsenaapa 7.6.2008 (Matti Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

486 m, Salla Aitaselänkangas 28.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

400 m, Salla Vilman kaira 3.10.2020 (Aleksanteri Pikkarainen)

300 S-W, Rovaniemi Ounasrinne 4.10.2020 (Tuomo Ollila)

 


LYHYTNOKKAHANHI

Levinneisyys

Lyhytnokkahanhi pesii Grönlannissa ja Islannissa (talvehtimisalueet Brittein saarilla) sekä Huippuvuorilla (talvehtimisalueet Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Norjassa).

 

Lyhytnokkahanhihavaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta. Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, pesimäaikaisia havaintoja ei juurikaan ole kirjattu. Hanhiparvet kannattaa tarkistaa huolellisesti, lyhytnokkahanhet ovat usein metsähanhien joukossa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

11.4.2020 Ylitornio Kuivakangas 3 lask kiert (Vesa Nivala, Jarmo Saarela)

20.4.2011 Pello Nivanpää 1 p (Anneli Lappea)

22.4.2011 Ylitornio Purasenvaara 2 NE (Tuomas Seimola)

22.4.2016 Pelkosenniemi Arvospuoli 1 p (Jaakko Lilleberg)

22.4.2019 Rovaniemi Jaatilansaari 2 S (Jorma Salo)

 

Kesähavainnot

Tiiraan on kirjattu havaintoja kesä-heinäkuulta LLY:n alueelta 13 havaintoa / 33 yksilöä. Suurin osa niistä on aivan kesäkuun alusta Utsjoelta. Heinäkuulta on kirjattu vain yksi havainto, sekin Utsjoelta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

5.11.2013 Kittilä Salmijärvi 2 p (Allan Hamari, Mikko Joensuu, Paula Lehtonen, Hilkka Suomalainen, Juha Takalo, Anja Lindroos, Enni Lindroos, Katariina Lonnakko)

2.11.2007 Ylitornio Lohijärvi 1 1kv p (Jorma V.A. Halonen, Anssi Mäkinen, Tapani Tapio, Alpo Rova ym)

27.10.2016 Pello Lampsijärvi 1 juv p (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka, Kati Sirkka, Kimmo Ja Sanna Romakkaniemi, Veijo Mantere)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

Tiiraan on LLY:n alueelta kirjattu 216 havaintoa / 571 yksilöä (tilanne 6.10.2021).

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet pieninä ja melkolailla vakiona.

 

Suurimmat yksilömäärät

38 m S, Utsjoki Pulmankijärvi 20.9.2012 (William Velmala, Heikki Eriksson, Aleksi Lehikoinen)

35, Enontekiö Suonttajärvi 2.9.2011 (Unto Kelottijärvi, Raimo Ylikankaanpää)

18 lask, Pelkosenniemi kk 7.10.2013 (Kirsti ja Jussi Pelkonen, Toni Juuti)

 


TUNDRAHANHI

Levinneisyys

Tundrahanhi pesii tundralla koillis-Venäjällä ja Siperiassa ja talvehtii länsi-, koillis- ja kaakkois-Euroopassa. Grönlannissa oma alalaji, joka talvehtii Brittein saarilla. Tundrahanhi esiintyy myös Pohjois-Amerikassa, jossa muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

LLY:n alueella havainnot jakautuvat koko alueen laajuudelle.

 

Fenologia

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta. Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, kesäaikaisia havaintoja on kirjattu vain muutama. Suurimmat yksilömäärät on kirjattu touko- ja lokakuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.3.2015 Ylitornio Pessakoski 1 (Jarmo Saarela)

4.4.2014 Ylitornio Pessakoski 2 (Jarmo Saarela)

14.4.2010 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Väinö Strandvall)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa Tiiraan 13 havaintoa / 22 yksilöä. Niistä suurin osa on kesäkuun alkupäiviltä. Heinäkuulta on kirjattu kaksi havaintoa, yksi Kolarista ja yksi Kemijärveltä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

5.12.2011 Sodankylä Torvinen 3 p (Ossi Pihajoki)

4.11.2020 Sodankylä Ilmakkiaapa 1 1kv p nous (Ossi Pihajoki)

20.10.2019 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 ad p (Anssi Mäkinen, Ismo Pyhtilä, Jorma Salo, Jukka Simula)

20.10.2013 Ylitornio Aavasaksa 2 ad p (Jarmo Saarela, Tapani Tapio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

Tiiraan on kirjattu LLY:n alueelta 157 havaintoa / 369 yksilöä (tilanne 7.10.2021).

Tundrahanhen vuosittaiset kirjausmäärät Tiirassa ovat pieniä. Suurin havaintorivien määrä on 20 havaintoa 28 yksilöstä vuodelta 2007. Suurin yksilömäärä, 59  lintua, koostui 11 havainnosta v. 2020.  Havaintomäärät vaihtelevat välillä 1-20 havaintoriviä ja 2-59 yksilöä.

 

Suurimmat yksilömäärät

43 SSW, Rovaniemi Louevaara 4.10.2020 (Esa Mäkinen)

30 S, Sodankylä Vaalajärvi 10.10.1999 (Tuomo Kustula)

20 p, Kemijärvi Imposenniemi 23.5.2021 (Pirkka Aalto)

 


KILJUHANHI

Levinneisyys

Kiljuhanhi pesii Aasian ja Fennoskandian pohjoisosissa. Talvehtivana sitä esiintyy Euroopan kaakkoisosissa, Lähi-idässä sekä Itä-Aasiassa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Kiljuhanhen pesintä Suomessa on varmistettu viimeksi vuonna 1995. Pesintöjä on lähialueellamme Pohjoismaissa varmuudella vain Norjassa. Kiljuhanhia on istutettu sekä Suomeen että Ruotsiin.

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen). Globaalisti vaarantunut.

LLY:n alueella on kirjattu havaintoja vain harvoin.

 


MERIHANHI

Levinneisyys

Merihanhi pesii lähes koko Euroopassa, ja itään aina Kiinaan asti.

 

Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa vain joillakin järvillä. Varmoja pesintämerkintöjä ei LLY:n alueen kirjauksissa ole.

 

Merihanhia on havaittu eri puolilla LLY:n aluetta, eniten alueen lounaisosissa. Alueella nähtävät hanhet lienevät pääosin matkalla pesimäalueelle Pohjois-Norjaan tai sieltä talvehtimisalueille Länsi- ja Etelä-Eurooppaan tai Pohjois-Afrikkaan.

Fenologia

Talvihavainnot

Yksi havainto helmikuulta:

20.-21.2.2015 Savukoski kk 1 p (Jarmo Ahtinen, Jarmo Pekkala, Venla Väisänen)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

10.3.2011 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jouko Ylisaukko-oja)

23.3.2021 Rovaniemi Vikajärvi 1 p (Hannu Jauhiainen, Eija-Riitta Jauhiainen)

25.3.2000 Sodankylä kk 2 N (Jarno Saarinen)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppuun.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 14 havaintoa 29 yksilöstä. Niistä yli puolet on kirjattu kesäkuun alkupuoliskolla. Pesintähavaintoja ei ole.

 

Syysmuutto

Merihanhen syysmuutto LLY:n alueella ajoittuu syyskuun alkupuoliskolle.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2011 Sodankylä Torvinen 3 (Pia Kangas)

21.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara 5 p (Arto Keto-Tokoi ym)

17.11.2011 Pelkosenniemi Arvospuoli 8 (Kirsti Pelkonen, Arto Keto-Tokoi, Juhani Pelkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjaukset LLY:n alueelta: 627 havaintoa / 2 240 yksilöä (tilanne 7.10.2021).

Merihanhen Tiira-havaintojen määrät ovat olleet kasvussa koko järjestelmän olemassaolon ajan. Kasvu on hitusen suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden nousun aiheuttama kasvu.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

43 p, Pellojärvi 28.4.2015 (Ilkka Spets)

33 m N, Pello Lempeä 29.4.2020 (Jorma V.A. Halonen)

29 p, Inari Riutula 29.4.2018 (Vesa Juntunen, Martti Rikkonen, Jouni Aikio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12 NE m, Kittilä Aakenus 11.6.2014 (Matti Kiuru)

Kaikki muut havainnot 1-2 yksilöstä.

 

Syksy (elo-joulukuu)

85, Muonio Kangosjärvi 3.9.2016 (Seija Olkkonen, Taneli Kangosjärvi, Niila Kangosjärvi)

60 S, Ivalo keskusta 29.9.2017 (Sampo Laukkanen)

39, Kittilä Molkojärvi 5.9.2015 (Merja Vierelä)

39 m SW, Rovaniemi Patosaari 7.9.2021 (Andreas Nuspl)

 


TIIBETINHANHI

Levinneisyys

Tiibetinhanhi on peräisin Keski-Aasiasta. Euroopan kanta on alkuperältään istutettua, ja istukkaiden jälkeläisistä on muotoutunut alueelle luonnonvarainen kanta.

 

LLY:n alueen havainnot

Tiibetinhanhesta on kirjattu neljä havaintoa 1900-luvun puolella, 70-luvun lopulla Utsjoelta, Kittilästä ja Inarista sekä v. 1999 Pellosta. Vuodesta 2002 lähtien on useimpina vuosina kirjattu havaintoja, suurin osa Kemijärveltä. Yhtäjaksoisesti vuosittain on havaintoja kirjattu ajalta 2005-2011.

Suomen ensimmäinen pesintä on havaittu Kemijärveltä v. 2008 (Pirkka Aalto).

Karttakuva näyttää havaintojen jakautuvan eri puolille LLY:n aluetta. Yli puolet havainnoista on kirjattu Kemijärveltä vuosina 2002-2010.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

19.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu 2 p (Veikko Isomursu)

29.4.2007 Kemijärvi Sellu 2 p (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

3.5.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 2 p (Pirkka Aalto)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 52 havaintoa / 366 yksilöä. Havainnoista 34 on Kemijärveltä. Muut ovat melko satunnaisesti eri puolilta LLY:n aluetta. Mukana on myös pesintähavaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.10.2006 Kemijärvi Sellu 1 (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

13.10.2008 Kemijärvi Sellu 1 juv (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

7.10.2007 Kemijärvi Sellu 1 p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 104 havaintoa / 596 yksilöä (tilanne 7.10.2021).

 

Suurimmat yksilömäärät

27 p, Kemijärvi Sellu 7.8.2005 Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

24 p, Kemijärvi Sellu 11.8.2007 (Pirkka Aalto, Olli-Pekka Karlin, Matti Tolvanen). Samalta paikalta useita yli 20 yksilön kirjauksia kesä-elokuussa 2007.

20 p, Kemijärvi Sellu 19.6.2008 (Pirkka Aalto)

 


KANADANHANHI

Levinneisyys

Kanadanhanhi on tuotu Eurooppaan Kanadasta 1600-luvun lopulla. Suomeen istutuksia on tehty 1960-luvulta lähtien.

 

Viimeisen parin vuosikymennen aikana kanadanhanhi on runsastunut voimakkaasti maassamme. LIntuatlaksen esiintymisruutujen määrä (n. 800 kpl) on nyt noin nelinkertainen 1980-luvun atlakseen verrattuna. Voimakas kannankasvu ilmenee myös levittäytymisenä vanhoilta Etelä- ja Lounais-Suomen pesimäalueilta pohjoisemmaksi: nykyään varmistettuja pesintöjä on aiempaa huomattavasti enemmän keskisestä Suomesta aina Pohjois-Karjalaa ja Kemi-Tornion -seutua myöten. LLY:n alueelta ei ole ilmoitettu varmoja pesintöjä tällä atlaskaudella, joskin mahdollisia pesintöjä on havaittu muutama.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu eri puolilla aluetta. Eniten havaintoja on kirjattu alueen lounaisosista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

27.1.2021 Ylitornio Lohiniva 1 p (Jorma V.A. Halonen, Jarmo Saarela, Hillevi Halonen)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

28.3.2020 Rovaniemi Jaatilansaari 1 p (Jorma Salo)

29.3.2014 Ylitornio Nuotioranta 1 (Anne Kaihua, Antti Pörhölä)

4.4.1989 Pello Lempeä 1 p (Jorma V.A. Halonen)

4.4.2021 Rovaniemi Jaatilansaari 1 p (Tuomas Vänttilä, Mika Bäckman, Jorma Salo)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkuun.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta Tiiraan kirjattu 73 havaintoa 253 yksilöstä. Kesähavainnot keskittyvät alueen lounaisosiin, mutta yksittäisiä havaintoja on tehty pohjoisempaakin. Mukana on myös muutamia poikashavaintoja.

 

Syysmuutto

Syksyn aikana on kirjattu suhteellisen vähän havaintoja kanadanhanhesta, eikä tarkempaa muuton huipun ajoitusta näistä kirjauksista oikeastaan näy. Lokakuinen havaintomäärien kasvu saattaisi viitata pesineiden tai kauempaa tulevien lintujen muuttoon. Viimeiset havainnot on tehty marraskuun alkupuolella.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.11.2020 Ylitornio Portimojärvi 2 p (Vesa Nivala)

6.11.2020 Rovaniemi Lainas 15 kiert S (Vesa Nivala)

4.11.2020 Rovaniemi Arktikum 8 p (Anssi Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

Tiiraan on kirjattu LLY:n alueelta 978 havaintoa / 2 332 yksilöä (tilanne 9.10.2021).

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä, samoin kuin yksilöiden määrä, on selvästi kasvanut vuosien varrella. Samalla keskimääräinen yksilömäärä per havainto on noussut n. 1,5-1,8 luokasta yli kolmen.

 

Suurimmat yksilömäärät

20, Pello Nuasjärvi 7.6.2021 (Päivi Picken, Anthony Picken)

17 m, Ylitornio Kuivakangas 29.8.2020 (Jarmo Saarela)

15 kiert S, Rovaniemi Lainas 6.11.2020 (Vesa Nivala)

 


VALKOPOSKIHANHI

Levinneisyys

Valkoposkihanhi on alun perin tundran laji. Se pesii Pohjoisen jäämeren ympäristössä Venäjällä, Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Talvehtimisalueet ovat Keski-Euroopan luoteiskolkassa, Brittein saarilla ja Norjan eteläosissa.

 

1970-luvun alussa löydettiin Gotlannista ensimmäinen pesivä pari. Sen jälkeen laji on runsastunut Itämerellä. Suomen rannikoilla laji pesii jo lähes Perämeren pohjukkaa myöten.

 

LLY:n alueen havainnot

Havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta. Painotus on kuitenkin alueen eteläosissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2016 Pelkosenniemi 2 (Anna-Liisa Kelloniemi)

20.4.2012 Kittilä Kaukonen 1 m S (Mimmi ja Ahti Kulppi)

25.4.2011 Posio Ahvensalmi 3 W (Mika Heikkala)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 91 havaintoa 252 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta. Selkeitä pesintähavaintoja ei ole.

 

Syysmuutto

Syysmuuton huippu ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen. Viimeiset havainnot on kirjattu marraskuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.-23.11. Enontekiö Hetta 1 p (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen, Esa Kumpulainen, Heli Kinisjärvi, + noin 10 henkilöä)

1.11.2018 Enontekiö Vuontisjärvi 5 (Juho Keskitalo)

31.10.2018 Enontekiö Peltovuoma 7 p (Timo J. Leppänen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

Tiira-havainnot LLY:n alueelta: 319 havaintoa / 12 263 yksilöä (tilanne 9.10.2021).

Havaintomäärien kehitys LLY:n alueella on ollut nouseva. Havaintorivejä on viime vuosina ollut parikymmentä vuosittain, mutta vuonna 2020 havaintoja kirjattiin peräti 84. Yksilömääriä hallitsevat ylivoimaisesti vuodet 2015 ja 2020, jolloin syysmuutolla havaittiin useampaan kertaan satojen yksilöiden parvia. Yksilöiden yhteismäärä havainnoissa v. 2015 oli lähes 4000 ja v. 2020 yli 7000, kun muina vuosina on kirjattu korkeintaan hieman yli 200 yksilöä. Huippumäärä johtunee Venäjän pohjoisosista muuttaneiden hanhien reitin siirtymisestä normaalia lännemmäksi, luultavasti sääolosuhteiden, kuten tuulten, takia.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

700 än p, Rovaniemi Oikarainen 29.9.2020 (Anssi Mäkinen). Samalta paikalta kirjattu vähintään 500 yksilöä myös 28.9. ja 13.10.2020.

350 m, Kemijärvi Oinas 27.9.2020 (Panu Hämäläinen, Maria Hämäläinen, Vilho Hämäläinen)

329, Rovaniemi Viirinkylä 19.9.2015 (Viljo Ruokanen)

 


SEPELHANHI

Levinneisyys

Sepelhanhen Euroopan kanta pesii Huippuvuorilla ja Pohjois-Venäjällä. Talvehtimisalueet ovat pääasiassa Keski-Euroopan rannikoilla ja Brittein saarilla. Suomessa sitä nähdään muuttomatkoilla.

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on kirjattu suhteellisen tasaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

30.4.2015 Sodankylä Sattanen 1 p (Hannu Kropsu)

1.5.2002 Sodankylä Kersilö 2 p (Terttu Riikonen ym)

4.5.2020 Ylitornio Nuottioranta 1 p (Ville Impiö)

4.5.2020 Rovaniemi Alakorkalo 1 nous (Alex Kortesalmi, Kirsi Kortesalmi)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 34 havaintoa / 146 yksilöä. Havainnot hajaantuvat eri puolille aluetta. Pesintähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.11.1987 Rovaniemi Viirinkangas (Ilkka Koskinen)

31.10.1987 Sodankylä Kelujärvi (Pekka Paarman)

26.10.1987 Sodankylä Lokka (Pekka Paarman)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjaukset LLY:n alueelta: 72 havaintoa / 2 610 yksilöä (tilanne 10.10.2021). Yli puolet kirjatuista havainnoista on tehty 1900-luvulla.

Tiiran havaintorivien määrä on vuosittain pieni, mutta kasvava. Yksilömäärissä on kaksi huippuvuotta: v. 2017 on kirjattu yli 200 yksilöä ja v. 2020 yli 150 yksilöä.

 

Suurimmat yksilömäärät

650, Inari Sarmitunturi 17.10.1987 (Martti Rikkonen)

550 m W, Ylitornio Raanujärvi 18.9.1998 (Risto Kauppinen)

300 m S, Sodankylä Kelujärvi 31.10.1987 (Pekka Paarman)

 

1900-luvulla on kirjattu useitakin suuria yksilömääriä. 2000-luvun suurin yksilömäärä (200 Kemijärvi Salmilampi, Erkki Jokelainen, Eerik Sotaniemi) on vuodelta 2017.

 


RUOSTESORSA

Levinneisyys

Ruostesorsan pesimäalueet ovat Kaakkois-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Aasian eteläosissa. Lapissa ruostesorsa on hyvin harvinainen harhailija.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

 

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 4 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 10.10.2021).

 

3.-7.8.1995 Inari Kaamanen (Veikko Mylläri)

6.-14.6.2005 Pelkosenniemi Arvospuoli 3 p (Pirkka Aalto)

12.5.2016 Ylitornio Kainuunkylä 1 n ad (Mauri Kallio)

23.-29.8.2019 Ivalo 2 p (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Anu Hiekkanen, Eino Hiekkanen, Juhani Honkola, Jessica Jyränkö, Petri Kemppainen, Eija Kurkela, Olli Osmonen, Bita Palmberg, Markku Sirkka, Mauri Sydänmetsä, Jan-Erik Tanhua, Tapio Tynys, Anja Akujärvi, Jouni Männistö, Liuta Taksimiehiä Ym. Kyläläisiä, Marius Palmber, Martti Rikkonen, Outi Jokinen, Pekka Pouttu, Sanna Jokinen, Tero Sirkka)

 


RISTISORSA

Levinneisyys

Ristisorsaa tavataan pesivänä Euroopassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Lisäksi sitä esiintyy talvehtivana Pohjois-Afrikassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa.

 

Ristisorsa on Lapissa satunnainen harhailija. Pesintäalueet Suomessa ovat rannikolla. Perämerellä Hailuodossa on yksi pääpesimäalueista. Pesintöjä on todennäköisesti myös Perämeren pohjukassa, vaikkakaan varmoja havaintoja siitä ei ole saatu (Lintuatlas 2006-2010).

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, painottuen kuitenkin länsiosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu yksi havainto helmikuulta (1 k jp p, Kolari Sieppijärvi 23.-25.2.1998, Heino Hietanen, Jorma V.A. Halonen ym). Marras – tammikuulta ei ole kirjattu havaintoja.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

8.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 1 p (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

9.4.2016 Rovaniemi Louekari  1 k N (Sakari Harju, Matti Kassala, Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Jukka Simula, Päivi Väisänen, Pekka Pistokoski)

11.4.2016 Rovaniemi Ounaskoski 1 S (Vesa Perttunen)

 

Kesähavainnot

Kesä-heinäkuulta on LLY:n alueelta kirjattu Tiiraan vain kaksi havaintoa: 14.7.2009 Inarista 1 k p (Petri Hasunen) ja 12.6.2015 Kittilästä 3 kiert (Raija Kyngäs).

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kemijärvi sillat 1 juv p (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

7.10.1999 Pello Pellojärvi 1 juv p (Jorma V.A. Halonen)

27.9.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema 1 juv p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiira-havainnot LLY:n alueelta: 48 havaintoa / 114 yksilöä (tilanne 10.10.2021).

Ristisorsan havaintomäärien trendi näyttää varsin vakaalta, mutta määrät ovat niin pieniä, että erityisempiä johtopäätöksiä ei kannata tehdä, koska yksittäiset satunnaistekijät vaikuttavat liikaa.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

19 m, Inari Solojärvi 2.8.2010 (Sampo Parkkonen, Urpo ja Hanna Huhtamella)

18 k p nous S, Sodankylä Petkula 2.8.2004 (Jyrki Harju, Ola Nyyssönen ym)

6 p, Kolari Kurtakko 17.5.2018 (Pekka Peltoniemi)

6 p, Utsjoki Välimaa 18.5.2018 (Petteri Polojärvi, Petri Piisilä)

 


MANDARIINISORSA

Levinneisyys

Mandariinisorsa on alunperin itä-aasialainen laji. Euroopassa tarhatuista karkulaisista on syntynyt luonnonvarainen kanta.

 

LLY:n alueen havainnot

Lapissa laji on harvinainen harhailija. Ensimmäinen kirjattu havainto on vuodelta 1986, toinen vuodelta 1999. Loput ovatkin sitten 2000-luvulta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

12.4.2003 Inari Kettukoski 1 k p (Petri Kemppainen)

28.4.2013 Enontekiö Hetta 1 k p (Taina Ylitalo, Jari Räty, Raimo Korkalo)

28.4.2016 Rovaniemi Valajaskoski 2 k (Samu Aleksi Remes)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 9 havaintoa 16 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta. Pesintään viittavia havaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

Varsinaisesti syyshavainnoiksi laskettavia kirjauksia on Tiirassa vain yksi, syyskuun alusta. Muut havainnot on tehty ennen elokuuta.

1.9.2015 Pello Sirkkakoski, viimeisin havainto kesän yli Sirkkakoskella viipyneistä kahdesta linnusta (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka)

31.7.1986 Inari Riutula (Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen, Aimo Sieppi ym)

29.6.2010 Inari Kaamanen 1 k vp p (Minna Damski, Matti Damski, Timo Damski)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 22 havaintoa 37 yksilöstä (tilanne 10.10.2021). Pienestä havaintomäärästä ei voida nähdä pidemmän ajan trendejä. Tiira-järjestelmän olemassaoloaikana kirjauksia on tehty 0-3 vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat 1-2 yksilöstä.

 


HAAPANA

Levinneisyys

Haapana pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa Islannista Aasian itärannikolle, ja esiintymisiä on myös Pohjois-Amerikassa. Euraasian kanta talvehtii etelämpänä, Keski- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa haapana pesii koko maassa.

 

Tiiraan on havaintoja kirjattu kutakuinkin koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuisia havaintoja on kirjattu yksi:

11.2.1994 Ylitornio Pessanranta 1 p talvehtiva (Pentti Rauhala, Olavi Heikkuri)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

5.4.2011 Kolari Ylläslompolo 2 pariutuneet (Tapani Rantahalvari)

8.-9.4.2017 Rovaniemi Alakorkalo 1 k p (Matti Kassala, Vesa Nivala, Pekka Pahtaja, Jukka Simula)

15.4.2007 Ranua Välttämönsalmi 2 pariutuneet (Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 24. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 15.4. – 6.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla viisi päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Rovaniemelle haapana saapuu keskimäärin 23. huhtikuuta ja Inariin 5. toukokuuta. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää siis 12 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 2 016 havaintoa 21 250 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Havainnot jakaantuvat käytännössä koko LLY:n alueelle.

 

Syysmuutto

Haapanasta on kirjattu joitakin havaintoja marraskuun puoleltakin, mutta pääosin syysmuutto tapahtuu ennen lokakuun puolta väliä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

29.11.2020 Rovaniemi Illinvuopaja 2 p (Jorma Salo)

20.-21.11.2018 Kemijärvi keskusta 2 p (Pirkka Aalto)

20.11.2012 Inari Solojärvi 1 p (Sampo Parkkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 7 015 havaintoa / 110 959 yksilöä (tilanne 6.11.2021).

Tiiran olemassaolon aikana havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa haapana tiheys on ollut alle 0,025 paria / km.

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

245 p, Rovaniemi Niskanperä 14.5.2008 (Veikko Isomursu, Vesa Nivala, Jorma Salo)

220 p, Ylitornio Taroniemi 5.5.2016 (Jarmo Saarela)

210 p, Rovaniemi Niskanperä 13.5.2008 (Veikko Isomursu, Paavo Laine)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350 p, Pellojärvi 11.7.2003 (Jorma V.A. Halonen)

241 p, Ylitornio Iso Meltosjärvi 2.7.2007 (Antti Ruonakoski)

200 p, Pellojärvi 11.6.1976 (Jorma V.A. Halonen, Eero Peltonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

580 p, Posio Lohiranta 21.9.2021 (Jyrki Mäkelä)

510 p, Kemijärvi Alakallaanvaara 1.10.2020 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta laskettu 400 yksilöä 3.10.2020 (Pirkka Aalto).

400 p, Kemijärvi Alakallaanvaara 25.9.2014 (Pirkka Aalto)

 


AMERIKANHAAPANA

Levinneisyys

Amerikanhaapana pesii Alaskassa ja Kanadassa, talvehtii Meksikonlahdella. Suomessa vuosittainen harhailija, Lapissa erittäin harvinainen.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 11.11.2021). Pienestä havaintomäärästä ei ole nähtävissä alueellisia tai määrällisiä trendejä.

 

6.-8.7.1999 Kemijärvi Sellutehtaan allas 1 k p (Dick Forsman, Matti Kapanen, Olavi Nyyssönen)

23.5.2001 Inari Ivalojokisuu 1 k p (Petri Kemppainen, Olli Osmonen, Juhani Honkola)

9.5.2002 Enontekiö Sotkajärvi k +2kv p (Pirkka Aalto)

18.5.2012 Kemijärvi Särkikangas 1 k p (Pirkka Aalto, Teuvo Hietajärvi)

3.6.2021 Ylitornio Iso Meltosjärvi 1 k p (Ismo Kreivi)

 


HARMAASORSA

Levinneisyys

Harmaasorsaa tavataan pesivänä Euroopassa ja Keski- ja Itä-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Se talvehtii Pohjois- ja Itä-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa sekä Meksikossa.

 

Suomessa harmaasorsa on harvalukuinen pesimälaji.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.2015 Rovaniemi Kuolajokisuu 1 k p (Veikko Isomursu, Antti Ruonakoski, Vesa Perttunen)

24.4.2015 Rovaniemi Ounaskoski 1 k p (Veikko Vasama)

28.4.2014 Rovaniemi Kivijärvi 1 k p (Antti Ruonakoski, Allan Hamari)

 

Kevätmuutto

Kevätmuutto alkaa vuosittain keskimäärin 8. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 23.4. – 23.5. Trendilaskennan mukaan kevätmuuton alkuhetki on pysynyt tarkasteluvälillä vakiona.

 

Rovaniemelle harmaasorsa saapuu keskimäärin 7.5. ja Inariin 19.5. Kevätmuutto eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 12 päivää.

 

Kesähavainnot

Kesä-heinäkuulta on Tiiraan kirjattu LLY:n alueelta 68 havaintoa / 133 yksilöä. Mukana on myös havaintoja pesinnöistä ja poikueista. Kesäaikaisetkin havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kolari Ylläsjärvi 7 p (Pekka Hietaniemi)

13.10.2013 Ylitornio Lohiniva 4 1k3n (Jarmo Saarela)

10.10.2020 Pello Sirkkakoski 2 pariutuneet p (Tomi Rautio, Pertti Rautio, Markku Sirkka)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 326 havaintoa / 651 yksilöä (tilanne 12.11.2021).

Havaintomäärien trendi on kasvava suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, mutta määrät vaihtelevat melkoisesti vuosittain, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä.

 

Suurimmat yksilömäärät

11, Kolari Ylläsjärvi 14.7.2006 (Pekka Hietaniemi)

11 p, Rovaniemi Aronperä 28.8.2021 (Andreas Nuspl)

7 p, Kolari Ylläsjärvi 13.10.2006 (Pekka Hietaniemi)

7 p, Rovaniemi Niskanperä 17.5.2015 (Vesa Nivala)

7 p, Ylitornio Kuivakangas 28.7.2017 (Jouni Parviainen)

7 p, Rovaniemi Sinettä 31.5.2020 (Andreas Nuspl)

 

Analyysi:

Harmaasorsa LLY:n alueella

Jouni Parviainen 1.9.2021

Harmaasorsasta – alueemme 263. lajista – on Inarissa vuonna 1993 tehdystä ensihavainnosta lähtien  kirjattu Tiiraan 323 havaintoriviä (tilanne 1.9.2021). Se on vain 0,65 % kaikista Suomen harmaasorsahavainnoista. Määrä on suhteellisen vähäinen, sillä LLY:n alueella tehdään keskimäärin noin 3,5% koko Suomen havainnoista.

Lajin vähittäisen etenemisen pohjoista kohti voi päätellä karkeasti vaikkapa siitä, että ”naapureina” olevien lintuyhdistysten alueella ensihavainnot on tehty paljon meitä aiemmin: Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1973, Xenuksen alueella 1974 ja Kuusamossakin 1984.

Kevätmuuttajana harmaasorsa on saapunut vuodesta 2003 alkaneena seurantajaksona varhaisimmillaan järjestyssijalla 70 ja myöhäisimmillään sijalla 139. Mediaanisija on 110 ja saapumiskertoja 18. Muuton säännöllisyyttä ilmentävä variaatiosuhde on 44%, mikä tarkoittaa sitä, että laji havaitaan melkein yhtä usein muulloin kuin vaihteluvälin mediaani +/- 12 osoittamalla sijalla. Harmaasorsa kuuluu siten tarkkuudeltaan epäsäännöllisimpään neljännekseen niiden 143 lajin joukossa, jotka on havaittu kevätmuuttoseurannan yhteydessä vähintään 17 vuonna.

Ensimmäiset 7% harmaasorsan vuotuisista havainnoista on LLY:n alueella tehty 6.5. tienoilla. Koko Suomessa vastaava päivä on jo 13.4. eli yli kolme viikkoa aiemmin. Paluumuuton viipymistä kuvaava viimeiset 7% käynnistyy LLY:n alueella jo 31.7. ja koko Suomessa vasta 17.10.

Säännöllisesti eli vähintään yksi vuosittainen harmaasorsahavainto jossakin päin aluettamme on tehty vuodesta 2004 lähtien. Viimeinen aukko kuntakohtaisessa kattavuudessa täyttyi vuonna 2020, jolloin laji tavattiin ensimmäisen kerran Muoniossa. Kolme kuntaa on kuitenkin yhä yhden ainoan havainnon varassa.

Ohessa vuosittaiset 31.5. mennessä tehdyt ensihavainnot kunnittain sekä kunnan ensimmäinen havainto lajista kartuntanumeroineen.

Enontekiö (8) 13.5.2002, 6.5.2004, 13.5.2005, 17.5.2010, 21.5.2013; ensimmäinen havainto Tiirassa 13.5.2002 [186].

Inari (33) 25.5.1993, 20.5.2009, 9.5.2011, 19.5.2012, 13.5.2015, 27.5.2017, 16.5.2018, 31.5.2020, 18.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 25.5.1993 [211].

Kemijärvi (44) 10.5.2006, 1.5.2008, 9.5.2009, 18.5.2013, 14.5.2014, 10.5.2015, 9.5.2016, 11.5.2019, 12.5.2020, 16.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 10.5.2006 [182].

Kittilä (9) 22.5.2008, 21.5.2010, 11.5.2016, 13.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 22.5.2008 [203].

Kolari (11) 20.5.2007, 12.5.2014; ensimmäinen havainto Tiirassa 14.7.2006 [195].

Muonio (3) 19.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 6.6.2020 [214].

Pelkosenniemi (1) ensimmäinen ja ainoa havainto Tiirassa 4.6.2017 [193].

Pello (7) 8.5.2010, 20.5.2013, 7.5.2016, 15.5.2019; ensimmäinen havainto Tiirassa 8.5.2010 [233].

Posio (1) 14.5.2019, ensimmäinen ja ainoa havainto Tiirassa 14.5.2019 [207].

Ranua (3) 17.5.2008, 18.5.2009, 24.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 17.5.2008 [168].

Rovaniemi (135) 8.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 2.5.2009, 21.5.2010, 14.5.2012, 19.5.2013, 28.4.2014, 23.4.2015, 3.5.2016, 23.5.2017, 11.5.2018, 29.4.2019, 15.5.2020, 1.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 3.6.2005 [211].

Salla (7) 14.5.2007, 20.5.2008, 27.5.2014, 7.5.2016; ensimmäinen havainto Tiirassa 14.5.2007 [180].

Savukoski (1) 9.5.2016; ensimmäinen ja ainoa havainto Tiirassa 9.5.2016 [194].

Sodankylä (14) 28.5.2004, 21.5.2006, 25.5.2007, 4.5.2019, 5.6.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 28.5.2004 [218].

Utsjoki (9) 26.5.2007, 27.5.2010, 18.5.2012, 25.5.2020, 19.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 26.5.2007 [199].

Ylitornio (37) 12.5.2007, 19.5.2013, 8.5.2015, 7.5.2016, 8.5.2017, 15.5.2018, 4.5.2019, 19.5.2020, 16.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 12.5.2007 [190].

 


TAVI

Levinneisyys

Tavin levinneisyys on laaja Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan kanta talvehtii Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

 

Tavi pesii Suomessa koko maassa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta on kirjattu kaksi havaintoa:

14.1.2011 Rovaniemi Ounaskoski 1 n p (Anja Haavikko)

14.1.2019 Inari Kontosjokisuu 1 p (Petteri Polojärvi)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

1.4.1987 Kemijärvi sillat 2 pariutuneet p (Oiva Ollakka)

5.4.1982 Pello Kaaraneskoksi 2 pariutuneet p (Reijo Uusitalo)

15.4.1930 Rovaniemi Muurola 1 (Rita Gripenberg, S. Nordberg)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 23. huhtikuuta. Vaihteluväli tarkastelujaksolla on 16.4. – 2.5. Trendilaskennan mukaan kevätmuuton alkuhetki on siirtynyt tarkasteluvälillä yhden päivän myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Rovaniemelle tavi saapuu keskimäärin 24. huhtikuuta ja Inariin 4. toukokuuta. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 10 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa 2 052 havaintoa 17 155 yksilöstä. Mukana on runsaasti pesintä- ja poikuehavaintoja koko alueen laajuudelta.

 

Syysmuutto

Tavin syysmuutto ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen, lokakuun puolivälin tietämillä havaintomäärät laskevat jyrkästi. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu vielä marras-joulukuussakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2014 Enontekiö Peltovuoma 1 (Aulis Harju)

15.11.2015 Salla Tuntsajoki 1 (Teuvo Hietajärvi)

14.11.2007 Kemijärvi Pitkäsilta 1 n-puk p raanakko (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 6 894 havaintoa / 82 907 yksilöä (tilanne 12.11.2021).

Tavin havaintomäärät LLY:n alueelta ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen havaintoaktiivisuuden kasvun mukaisesti.

 

Linjalaskennoissa tavin tiheys on ollut alle 0,1 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

700 / 400 p, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

355 p, Rovaniemi Vikajärvi 23.5.2017 (Hannu Jauhiainen)

255, Rovaniemi Vikajärvi 14.5.2012 (Hannu Jauhiainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350 p, Kemijärvi jätevesijärvi 19.6.2010 (Pirkka Aalto)

260 p, Kemijärvi jätevesijärvi 20.7.2018 (Pirkka Aalto)

255 p, Kemijärvi jätevesijärvi 23.7.2015 (Pirkka Aalto)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

500 p, Pellojärvi 6.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

400 p, Sodankylä Mutenia 16.9.2021 (Olli-Pekka Karlin, Raimo Mattila)

355 p, Pello Säynäjäjärvi 10.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

 


AMERIKANTAVI

Amerikantavin pesimäalueet ovat Pohjois-Amerikan pohjoisilla rannikoilla. Talvehtii etelämpänä avoveden äärellä. Eurooppaan harhautuu joskus muuttomatkoilla. Suomessa kirjattu 198 havaintoa 198 yksilöstä.

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 13.11.2021).

 

16.5.2020 Rovaniemi Kuolajoki 1 k (Anssi Mäkinen)

 


SINISORSA

Levinneisyys

Sinisorsaa esiintyy lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisimmat linnut muuttavat talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa sinisorsa on levinnyt koko maahan.

 

Kirjatut havainnot kattavat myös koko LLY:n alueen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta on kirjattu LLY:n alueella 234 havaintoa / 768 yksilöä (tilanne 13.11.2021). Ensimmäiset kirjaukset ovat vuodelta 1981 Pellon Sirkkakoskelta (Jorma V.A. Halonen). 2000-luvulla kirjauksia on tehty vuosittain alkaen tammikuulta 2002 Enontekiön Hetasta (Timo J. Leppänen).

Suurin yksittäinen yksilömäärä on 18, kirjattu 25.2.2014 Sallan Onkamojärveltä (Martti Onkamo).

Vuosittain kirjattujen havaintojen trendi on kasvava, mutta viimeiset 10 vuotta määrien vaihtelu on pysynyt samoissa rajoissa, eli trendimäistä kasvua ei tänä aikana ole tapahtunut.

 

Talvihavainnot jakautuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton alun määrittäminen on haastavaa talvehtivien yksilöiden takia. Keskimäärin kevätmuutto alkaa 23. maaliskuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 8.3. – 9.4. Trendilaskelman perusteella kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 15 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppuun.

 

LLY:n alueen lounaisimmissa osissa sinisorsan muutto alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa, samoin kuin pohjoisimmissa kunnissa. Talvehtivien yksilöiden takia täysin selkeää muuton alkamisen ajankohtaa kunnittain on kuitenkin vaikea määrittää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 1 487 havaintoa 8 617 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta. Mukana on myös runsaasti havaintoja pesinnöistä ja poikueista.

 

Syysmuutto

Syksyllä sinisorsahavaintojen yksilömäärä on huipussaan lokakuun alkupäivinä, ja pienenee hiljalleen lokakuun aikana ja marraskuulle mentäessä. Jonkin verran sinisorsia jää talvehtimaankin Lapin vesien sulapaikkoihin.

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 11 346 havaintoa / 118 610 yksilöä (tilanne 13.11.2021).

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiviteetin kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa sinisorsan tiheys on ollut alla 0,06 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

207 p, Rovaniemi Oikarainen 30.4.2015 (Viljo Ruokanen). 1.5.2015 samalta paikalta kirjattu 157 yksilöä.

130 p, Rovaniemi Matinmikonperä 25.4.2016 (Tuomas Väyrynen)

110 p, Ylitornio Kuivakangas 8.5.2017 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100 p, Ylitornio Aittamaa 5.6.2021 (Tapani Tapio)

85 p, Ylitornio Iso Meltosjärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

60 p, Muonionjärvi 21.6.2013 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius)

 

Syksy (elo-joulukuu)

500 p, Pellojärvi 24.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

450 p, Pellojärvi 8.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

360 p, Pello Säynäjäjärvi 4.10.1997 (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

360 p, Kemijärvi jätevesijärvi 6.10.2013 (Pirkka Aalto)

 


NOKISORSA

Levinneisyys

Nokisorsa elää Pohjois-Amerikassa Kanadasta Meksikoon ja Bermudalle. Länsi-Euroopassa harhailijoita säännöllisesti.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 15.11.2021). Tämä on myös ainoa Suomesta kirjattu havainto.

26.5.-30.6.2004 Sodankylä jätevedenpuhdistamo 1 k jp p (Ossi Pihajoki, Markus Salmi)

 


JOUHISORSA

Levinneisyys

Jouhisorsa pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Euroopan kanta muuttaa talveksi etelä-Eurooppaan ja Afrikkaan.

 

Jouhisorsia esiintyy koko Suomessa.

 

Havaintoja on kirjattu myös koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2004 Pelkosenniemi Arvospuoli 1 k p (Arto Keto-Tokoi)

17.4.2007 Sodankylä Peurasuvanto 2 pariutuneet p (Aimo Somerkallio)

18.4.2015 Ylitornio Kannalanlahti 1 k p (Tomi Rautio, Jarmo Saarela)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 25. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 18.4. – 5.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kaksi päivää myöhäisemmäksi.

 

Jouhisorsan vilkkain muutto alkaa vapun tietämillä ja jatkuu toukokuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle jouhisorsa saapuu keskimäärin 28.4. ja Inariin 4.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 6 päivää.

 

Kesähavainnot

Tiiraan on kirjattu jouhisorsasta havaintoja kesä-heinäkuulta 547 sisältäen 1 857 yksilöä. Joukossa on runsaasti pesintä- ja poikuehavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Jouhisorsan havaintomäärät pienenevät syyskuun puolivälistä alkaen ja viimeisetkin havainnot on tehty lokakuun loppuun mennessä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

31.10.1994 Pello Lempeä 1 k p (Jorma V.A. Halonen)

22.10.2015 Rovaniemi Harjulampi 1 n-puk p (Kirsi Nikkola, Vesa Perttunen, Antti Rissanen)

21.10.2014 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 n-puk p (Pekka Nikander, Jukka Simula)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 3 194 havaintoa / 13 003 yksilöä (tilanne 15.11.2021).

Tiiran havaintomäärät ovat nousseet kutakuinkin kirjausaktiivisuuden nousun mukaisesti.

 

 

Linjalaskentoihin jouhisorsa on osunut harvakseltaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

128 kiert, Pello Turtola 17.5.1979 (Mika Knuuti, Risto Granath)

64 p, Rovaniemi Niskanperä 15.5.2008 (Veikko Isomursu, Anssi Mäkinen)

50 pariutuneet, Kittilä Karinnokka 18.5.2020 (Mikko Joensuu, Aila Moksi, Anna Remes)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

57 p, Ylitornio Kannalanlahti 19.7.2009 (Tapani Tapio)

40 p (32k8n), Kittilä Munajärvi 6.6.1975 (Jarmo Laine)

35 p, Ylitornio Pahasuo 19.6.2020 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

221 m, Rovaniemi Muurola 3.10.2020 (Niklas Haxberg)

108 m, Rovaniemi Mutkanperä 3.10.2020 (Jorma Salo)

46 p, Enontekiö Sotkajärvi 10.9.2013 (Jukka Simula)

 


HEINÄTAVI

Levinneisyys

Heinätavi pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa. Euroopan kannan talvehtimisalueet sijaitsevat Afrikassa.

 

Suomessa heinätavin pesimäalue painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen.

 

Lapissa havainnot harvenevat hieman pohjoiseen päin mentäessä.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

27.4.2014 Rovaniemi Ala-Korkalo 1 k p (Matti Kassala)

30.4.2002 Sodankylä Siurunmaa 1 k p (Markus Salmi)

3.5.1978 Salla Vallovaara 2 (Kauko Mikkola)

3.5.2008 Pellojärvi 2 pariutuneet p (Jorma V.A. Halonen, Martti ja Sara Salminen, Ilkka Spets, Teppo Peltonen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 3. – 21.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt yhden päivän myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu on toukokuun puolivälissä.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 103 havaintoa / 173 yksilöä. Havainnot ovat pääasiassa 1-3 linnusta, mutta joukosta löytyy myös puolenkymmentä poikuehavaintoa. Kesähavainnot hajaantuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Syysmuutto

Syysmuuttoajalta on kirjattu hyvin vähän havaintoja, enimmäkseen elo-syyskuun vaihteesta. Viimeiset havainnot on kirjattu ennen syyskuun puoltaväliä. Vähäinen syksyn havaintomäärä johtunee paitsi lintujen pienestä populaatiosta, myös syksyisten vesilintujen lajimäärityksen haastavuudesta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.9.2010 Muonio Kätkäsuvanto 1 n (Timo J. Leppänen)

11.9.1991 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

8.9.1985 Pello Paamajärvi 1 p (Reijo Koivuranta)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi, pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 385 havaintoa / 618 yksilöä (tilanne 17.11.2021).

LLY:n alueen havaintomäärät ovat Tiira-historian aikana pysyneet melko vakaina, mutta vuosina 2020-21 ovat määrät olleet aiempia suuremmat.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

9 (naaras + 8 poikasta), Salla Salmivaara 10.6.2010 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9 (emo + 8 poikasta), Inari Kaamanen 24.6.2011 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9 (emo + 8 poikasta), Salla Salmivaara 3.6.2013 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9 p (1 n ad 8 pull), Kittilä vedenottamo 29.6.2016 (Virpi Uusisalmi)

 


LAPASORSA

Levinneisyys

Lapasorsa pesii Euroopassa, Keski- ja Pohjois-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Talvehtimaan se muuttaa etelään. Euroopassa muutto suuntautuu Afrikkaan.

Suomessa lapasorsa pesii lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

 

Havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.1990 Pellojärvi 2 pariutuneet p (Marjaana Juola-Helle)

21.4.2019 Rovaniemi Vikajärvi 2 pariutuneet p (Hannu Jauhiainen)

22.4.2021 Inari Kalasatama 2 pariutuneet p (Matti Sotaniemi)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 2. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 23.4. – 18.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle lapasorsa saapuu keskimäärin 3.5. ja Inariin 17.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 14 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 469 havaintoa 1 188 yksilöstä. Mukana on myös useita poikuehavaintoja. Kesähavainnot painottuvat hieman alueen eteläisimpiin osiin, mutta myös pohjoisimmista kunnista on kirjauksia.

 

Syysmuutto

Lapasorsan syysmuutto päättyy lokakuun alkupäivinä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.10.2017 Ivalo Mukkavuopaja 1 n-puk p (Olli Osmonen)

12.10.2017 Kemijärvi Jätevesijärvi 2 n-puk p (Pirkka Aalto)

10.10.2000 Pellojärvi 1 n-puk p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 806 havaintoa / 3 961 yksilöä (tilanne 18.11.2021).

Tiira-kirjausten määrä on kasvanut suunnilleen havaintoaktiivisuuden kasvun mukaisesti.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10 p, Rovaniemi Paavalniemi 24.5.2007 (Veikko Isomursu)

8 p, Rovaniemi Kuolajokisuu 18.5.2015 (Jukka Simula)

8 k jp p, Ylitornio Kuivakangas 28.5.2021 (Jouni Parviainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32 p, Ylitornio Kannalanlahti 19.7.2009 (Tapani Tapio)

17 p, Ylitornio Kannalanlahti 30.7.2014 (Tapani Tapio)

15 p, Ylitornio Kannalanlahti 28.7.2015 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10, Rovaniemi Harjulampi 19.8.2019 (Andreas Nuspl)

9 p, Kemijärvi jätevesijärvi 1.8.2016 (Pirkka Aalto)

8 p, Pellojärvi 24.8.2003 (Jorma V.A. Halonen)

8 kiert, Ylitornio Portimojärvi 3.9.2016 (Tomi Rautio, Petri Kauvosaari)

8 p, Rovaniemi Harjulampi 12.8.2018 (Vesa Nivala)

8, Rovaniemi Harjulampi 12.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

 

Analyysi:

Lapasorsa LLY:n alueella

Jouni Parviainen 8.9.2021

 

Tiiran listauksen mukaan (tilanne 7.9.2021) lapasorsa on tullut maamme lajistoon numerolla 156 toukokuussa 1829, kun Magnus von Wright hankki Kökarissa pyydetyksi ilmoitetun yksilön Tukholmasta. Tästä LLY:n alueen 124. lajista on Enontekilötä vuonna 1908 kirjatusta ensihavainnosta lähtien kirjattu Tiiraan 1.793 havaintoriviä. Se on alle 1,9 % kaikista Suomen lapasorsahavainnoista. Määrä on pienehkö, sillä LLY:n alueella tehdään keskimäärin noin 3,5% koko Suomen havainnoista.

Kevätmuutolle lapasorsa on saapunut vuodesta 2003 alkaneena seurantajaksona varhaisimmillaan järjestyssijalla 63 ja myöhäisimmillään sijalla 111. Mediaani on 92 ja saapumiskertoja 19. Muuton säännöllisyyttä ilmentävä variaatiosuhde on 32%. Se tarkoittaa sitä, että laji havaitaan noin joka kolmas vuosi muulloin kuin mediaani +/-12 välisessä haarukassa. Lapasorsa on siten tarkkuudeltaan hiukan keskiarvon heikommalla puolella niiden 143 lajin joukossa, jotka on havaittu kevätmuuttoseurannan yhteydessä vähintään 17 vuonna.

Ensimmäiset 7% lapasorsan vuotuisista havainnoista on LLY:n alueella tehty 8.5. tienoilla. Koko Suomessa vastaava päivä on jo 20.4. eli liki kolme viikkoa aiemmin. Valtakunnallinen ensisaapujan mediaanipäivä vuosina 2007–2020 on BirdLife Suomen tiedon mukaan ollut 15.3. Havaintojen runsastuminen vie siis viitisen viikkoa!

Paluumuuttoa viivyttelevien joukko eli viimeiset 7% lähtevät LLY:n alueelta 30.8. jälkeen ja koko Suomessa noin kuukauden kuluttua siitä, siis 2.10.

Lapasorsahavaintoja tehdään ainakin osittain Lapin kolmioon kuuluvissa kunnissa (Pello, Rovaniemi, Ylitornio) kaksin verroin LLY:n muihin kuntiin suhteutettuna. Osuudet kaikista havainnoista ovat nimittäin 0,36 % ja 0,16 %.

Säännöllisesti eli vähintään yksi keväinen lapasorsahavainto jossakin päin aluettamme on tehty vuodesta 1974 lähtien. Ilman tulomuuttohavaintoa on jääty vain vuosina 1986, 1991 ja 1994–1995.

Ohessa vuosittaiset 31.5. mennessä tehdyt ensihavainnot kunnittain sekä kunnan ensimmäinen havainto lajista kartuntanumeroineen.

Enontekiö (53) 28.5.1998, 23.5.1999, 22.5.2000, 24.5.2003, 16.5.2005, 11.5.2006, 26.5.2007, 24.5.2008, 17.5.2010, 22.5.2012, 17.5.2015, 27.5.2017, 28.5.2019; ensihavainto Tiirassa 0.5.1908 [29].

Inari (191) 22.5.1982, 23.5.1992, 20.4.2007, 24.5.2008, 17.5.2009, 17.5.2010, 11.5.2011, 15.5.2012, 17.5.2013, 13.5.2014, 25.4.2015, 10.5.2016, 15.5.2018, 13.5.2019, 24.5.2020, 22.4.2021; ensihavainto Tiirassa 22.5.1982 [148].

Kemijärvi (257) 5.5.1978, 13.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 3.5.2009, 14.5.2010, 1.5.2011, 20.5.2012, 14.5.2013, 26.4.2014, 1.5.2015, 10.5.2016, 25.5.2017, 12.5.2018, 12.5.2019, 15.5.2020, 5.5.2021; ensihavainto Tiirassa 0.7.1927 [15].

Kittilä (35) 18.5.1976, 17.5.1977, 20.5.1978, 26.5.1979, 9.5.1983, 21.5.2006, 11.5.2007, 7.5.2008, 11.5.2009, 18.5.2010, 7.5.2011, 9.5.2012, 18.5.2013, 20.5.2014, 7.5.2016, 25.5.2017, 25.5.2020, 18.5.2021; ensihavainto Tiirassa 6.6.1975 [80].

Kolari (21) 29.5.1978, 8.5.1983, 14.5.2006, 20.5.2007, 21.5.2009, 16.5.2010, 26.5.2015; ensihavainto Tiirassa 29.5.1978 [136].

Muonio (12) 21.5.1978, 16.5.1979, 18.5.2007, 15.5.2011, 17.5.2012, 14.5.2013, 19.5.2014; ensihavainto Tiirassa 21.5.1978 [109].

Pelkosenniemi (16) 18.5.2007, 10.5.2011, 28.5.2013, 18.5.2014, 27.5.2020, 13.5.2021; ensihavainto Tiirassa 7.7.2006 [156].

Pello (83) 12.5.1976, 26.5.1979, 14.5.1980, 10.5.1981, 1.5.1983, 18.5.1984, 25.5.1987, 15.5.1988, 30.4.1989, 21.4.1990, 9.5.2007, 3.5.2008, 10.5.2009, 9.5.2010, 7.5.2011, 18.5.2012, 12.5.2013, 1.5.2016, 18.5.2017, 20.5.2020, 16.5.2021; ensihavainto Tiirassa 24.8.1975 [158].

Posio (19) 22.5.2007, 16.5.2013, 22.5.2017, 15.5.2019, 19.5.2020, 15.5.2021; ensihavainto Tiirassa 22.5.2007 [162].

Ranua (10) 19.5.1979, 14.5.2006, 12.5.2007, 10.5.2009, 10.5.2012, 14.5.2015; ensihavainto Tiirassa 19.5.1979 [90].

Rovaniemi (673) 17.5.1974, 5.5.1975, 14.5.1979, 3.5.2004, 21.5.2005, 1.5.2006, 26.4.2007, 30.4.2008, 1.5.2009, 7.5.2010, 4.5.2011, 8.5.2012, 9.5.2013, 9.5.2014, 4.5.2015, 30.4.2016, 19.5.2017, 2.5.2018, 21.4.2019, 2.5.2020, 5.5.2021; ensihavainto Tiirassa 17.5.1974 [98].

Salla (64) 21.5.2007, 25.5.2008, 9.5.2009, 23.5.2010, 11.5.2011, 11.5.2012, 29.5.2014, 10.5.2015, 7.5.2016, 31.5.2017, 12.5.2018, 17.5.2020; ensihavainto Tiirassa 8.6.2006 [172].

Savukoski (11) 14.5.2009, 13.5.2010, 31.5.2014, 7.5.2016; ensihavainto Tiirassa 14.5.2009 [171].

Sodankylä (38) 14.5.1978, 30.4.2002, 28.5.2004, 20.5.2006, 21.5.2007, 20.5.2009, 21.5.2012, 30.5.2014, 8.5.2015, 25.5.2017; ensihavainto Tiirassa 14.5.1978 [122].

Utsjoki (23) 26.5.2007, 31.5.2008, 16.5.2010, 24.5.2012, 16.5.2014, 21.5.2019, 23.5.2020, 18.5.2021; ensihavainto Tiirassa 20.6.2000 [184].

Ylitornio (287) 30.4.1975, 18.5.1989, 26.5.1990, 1.5.1993, 19.5.2007, 3.5.2008, 5.5.2009, 15.5.2010, 7.5.2011, 3.5.2012, 1.5.2013, 23.4.2014, 1.5.2015, 8.5.2016, 18.5.2017, 29.4.2018, 30.4.2019, 5.5.2020, 7.5.2021; ensihavainto Tiirassa 30.4.1975 [74].

 


PUNASOTKA

Levinneisyys

Punasotkan pesimäaluee ulottuu lähes koko Pohjois-Eurooppaan ja laajalti Aasiaan. Talvehtimisalueet sijaitsevat Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa punasotkan esiintyminen painottuu maan eteläosiin.

 

Punasotkahavaintoja on kirjattu hajanaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

28.4.1990 Pellojärvi 4 3k1n p (Rane Olsen, Leif Piippola)

30.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 1 k p (Pirkka Aalto)

30.4.2014 Rovaniemi Kuolajokisuu 1 k p (Matti Välimäki)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 30.4. – 22.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt yhden päivän myöhäisemäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 53 havaintoa 97 yksilöstä. Havainnot jakautuvat hajanaisesti eri puolille LLY:n aluetta. Poikuehavaintoja on kaksi, Kemijärveltä v. 2016 (koskenevat samaa poikuetta).

 

Syysmuutto

Punasotkan syyshavaintoja on varsin vähän. Muuton voidaan arvioida olevan ohi syyskuun puolivälissä. Loka-marraskuulla on tehty vielä yksittäisiä havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.11.2020 Kemijärvi Pitkäsilta 1 n p (Pirkka Aalto)

17.-19.10.2021 Rovaniemi Niskanperä 1 k +1kv p (Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl, Antti Ruonakoski, Jorma Salo, Anette Simola)

21.-23.9.2021 Rovaniemi Salmijärvi 1 n p (Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl, Ismo Pyhtilä, Antti Ruonakoski)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti vaarantunut, määrä laskeva.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 188 havaintoa / 355 yksilöä (tilanne 18.11.2021).

 

Havaintomäärät LLY:n alueella ovat kasvaneet suunnilleen havaintoaktiivisuuden kasvun verran. Vuosittaiset havaintomäärät ovat kuitenkin pieniä.

 

Suurimmat yksilömäärät

13 p, Pellojärvi 10.5.1983 (Jorma V.A. Halonen)

10 p, Pellojärvi 1.6.1973 (Jorma V.A. Halonen)

8 p, Pellojärvi 15.5.1983 (Jorma V.A. Halonen, Tapani Muotka, Sami Mäkikyrö, Pasi Niva, Teija Välimaa)

 


AMERIKANTUKKASOTKA

Levinneisyys

Amerikantukkasotka pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa. Euroopassa laji on harhailija, Suomessa suurharvinaisuus. Osa Euroopan havainnoista koskenee tarhakarkulaisia.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

LLY:n alueen havainnot Tiirassa: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 27.7.2021).

 

20.5.-8.7.2013 Enontekiö Sotkajärvi lintutorni 1 k jp p (Eija Leppänen)

2.-7.6.2021 Kemijärvi Jätevesijärvi 1 k p (Pirkka Aalto)

 


TUKKASOTKA

Levinneisyys

Tukkasotkan pesimäalueet ovat laajalti Euraasiassa. Talvehtimisalueet sijaitsevat Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Etelä-Aasiassa ja osin Afrikassa.

 

Suomessa tukkasotka pesii koko maassa.

 

Lapissakin havaintoja on kirjattu joka puolelta aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu kolme havaintoa tammi-helmikuulta.

2.1.1992 Ylitornio Tengeliönjoki, Pessaniva 1 p (Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Juha Koskenkorva, Markku Ahonen)

23.2.2014 Rovaniemi Niesi 1 p siipirikko (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa)

11.12.2015.-30.1.2016 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tapani Tapio

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

15.3.1992 Ylitornio Tengeliönjoki 1 k (Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen †, Matti Suopajärvi, Juha Koskenkorva). Mahdollisesti talvehtinut yksilö (ks talvihavainnot).

8.4.2017 Rovaniemi Valajaskoski 2 pariutuneet p (Anssi Mäkinen)

13.4.2014 Rovaniemi Hirvas 2 pariutuneet p (Antti Ruonakoski)

16.4.2007 Rovaniemi Valajaskoski 4 p 3k1n (Veikko Isomursu)

 

Kevätmuuton alkaa keskimäärin 24. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 13.4. – 2.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt neljä päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Rovaniemelle tukkasotka saapuu keskimäärin 25.4. ja Inariin 2.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 7 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 2 615 havaintoa 34 984 yksilöstä. Niiden joukossa on runsaasti poikuehavaintoja. Havainnot jakautuvat koko alueen laajuudelle.

 

Syysmuutto

Tukkasotkan havaintomäärät laskevat jyrkästi lokakuun puolivälissä, ja marraskuulla havainnot ovat yksittäisiä. Suurin osa tukkasotkista lähtee etelämmäksi siis viimeistään lokakuun alkupäivinä. Muutamista talvehtijoistakin on havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.12.2015 – 30.1.2016 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tapani Tapio)

8.12.2018 Inari Kettukoski Luaimaa 1 n p (Sampo Laukkanen)

6.12.2018 Inari Kettujoki Ylämukka 1 vp p nous (Jouni Aikio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 7 472 havaintoa / 141 789 yksilöä (tilanne 19.11.2021).

LLY:n alueen havaintomäärät ovat nousseet lähestulkoon havaintoaktiivisuuden nousun verran.

 

Linjalaskennoissa tukkasotkan tiheys on ollut alle 0,06 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

400 p, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

400 p, Pellojärvi 15.5.2015 (Jorma V.A. Halonen)

241 p, Pellojärvi 12.5.2015 (Ilkka Spets)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

360, Enontekiö Sotkajärvi 12.7.2015 (Timo J. Leppänen)

340 p, Enontekiö Sotkajärvi 8.7.2019 (Heikki Hiekkanen)

300 p, Salla Termusjärvi 3.6.2017 (Veli Niemi)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

620, Enontekiö Sotkajärvi 30.9.2014 (Timo J. Leppänen). Suuria yksilömääriä on kirjattu selvästi eniten juuri Sotkajärveltä.

460, Enontekiö Sotkajärvi 1.10.2014 (Timo J. Leppänen)

414 p, Enontekiö Sotkajärvi 8.9.2015 (Jukka Simula)

 


LAPASOTKA

Levinneisyys

Lapasotka pesii Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa. Euroopassa talvehtii Itämeren eteläosissa, Pohjanmerellä ja osittain Välimerellä.

 

Suomessa pesii harvalukuisena Lapissa ja Pohjanlahdella.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, painotus kuitenkin käsivarressa sekä Inarin ja Utsjoen kunnissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

3.5.2014 Pellojärvi 1 n p (Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Pekka Salminen)

4.5.2004 Sodankylä keskusta 2 pariutuneet p (Pasi Salmi)

7.5.2008 Rovaniemi Kivitaipale 1 k p (Ilkka Rautio)

7.5.2015 Rovaniemi Paavalniemi 2 pariutuneet kiert (Kirsi Nikkola)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 14. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 7. – 23.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun lopulle.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu 259 havaintoa 692 yksilöstä. Havainnot painottuvat alueen pohjoisiin osiin. Mukana on myös poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Syysmuuton huippu ajoittuu suunnilleen lokakuun puoliväliin. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu vielä marras-joulukuultakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2008 Rovaniemi Kallentalontie 1 n-puk p (Ismo Kreivi, Maria Alanne ym)

28.11.2009 Ylitornio Pessanranta 1 n p (Tapani Tapio)

10.11.2018 Kemijärvi Alakallaanvaara 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi, pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 726 havaintoa / 2 193 yksilöä (tilanne 20.11.2021).

LLY:n alueen havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen havaintoaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

22-33 p, Inari Konesniemi 10.-17.10.2020 (Roope Ruokonen, Olli Osmonen, Jouni Aikio, Jessica Jyränkö, Jan-Erik Tanhua, Vesa Juntunen)

20, Salla Leusjärvi 20.5.2012 (Tatu Hänninen)

20 n-puk p, Ranua Kuhan Takajärvi 21.10.2016 (Pirkka Aalto)

 


HAAHKA

Levinneisyys

Haahka pesii LLY:n lähialueilla sekä etelässä (Itämeri, harvalukuisena Perämeren pohjukkaan saakka) että pohjoisessa (Jäämeren rannikot Vienanmerelle saakka). Se myös talvehtii lähialueillamme, Itämerelläkin aivan jäänreunan tuntumassa mm. Ahvenanmaalla. Onkin hieman yllättävää, että LLY:n alueen havaintomäärät ovat hyvin pienet, kun laji oleskelee kuitenkin ihan lähialueilla niin kesällä kuin talvellakin.

 

Suomessa haahka pesii merialueilla Perämeren pohjukkaan saakka. Tiheys harvenee pohjoista kohti.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti silmälläpidettävä.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 7 havaintoa / 11 yksilöä (tilanne 20.11.2021).

 

10.6.1977 Utsjoki Vuogojávri 3 k E (Esko Aikio)

16.6.2006 Pello Vaaranperä k jp p kuollut (Mari-Tuulia, Ville ja Seppo Pasma ym)

19.5.2007 Pellojärvi 2 k p (Martti Salminen)

28.9.2007 Inarijärvi 1 n ad (Martti Rikkonen)

15.7.2009 Ylitornio Tynnyrinmukka 1 n (Aatu ja Topi Kreivi)

3.6.2010 Salla Salmivaara 1 k p (Timo Valkonen)

24.5.2014 Ivalo 2 kn (Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

 


KYHMYHAAHKA

Levinneisyys

Kyhmyhaahka pesii Pohjoisen jäämeren rannoilla, talvehtii Norjassa ja Kanadassa. Suomessa vähälukuinen läpimuuttaja.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 20.11.2021).

31.10.1985 Inari Sevettijärvi 1 k 1kv p (Heikki Karhu)

24.5.1988 Pellojärvi 1 n p (Jorma V.A. Halonen, koululaisia)

5.6.2012 Sodankylä Ilmakkijärvi 1 n p (Olli-Pekka Karlin)

 


ALLIHAAHKA

Levinneisyys

Allihaahka pesii Siperian rannikolla ja talvehtii Pohjois-Norjan rannikolla. Suomessa harvalukuinen, mutta havaintoja kirjattu ympäri vuoden.

 

LLY:n alueen havainnot on kirjattu hajanaisesti eri puolilta aluetta.

 

Fenologia

Kaikki LLY:n alueen havainnot on tehty välillä 10.5. – 13.6., siis reilun kuukauden aikana loppukeväästä ja alkukesästä.

 

Varhaisimmat havainnot

10.5.1985 Posio Tervajärvi 1 k p (Hannu Hautala)

11.5.2012 Rovaniemi Vikajärvi 1 k jp p (Hannu Jauhiainen)

17.5.1999 Sodankylä Peurasuvanto 1 kp (O. Nyyssönen, O. Pihajoki)

 

Myöhäisimmät havainnot

13.6.2008 Sodankylä Riipijärvi 1 k 2kv p (Asko Suoranta, Veijo Peltola)

10.6.2009 Pellojärvi 1 2kv n-puk p (Jorma V.A. Halonen, Harri Ja Roope Hakola, Arto Ja Pekka Paajanen, Pekka Peltonen)

8.6.2006 Pelkosenniemi Kairala 1 n-puk p (Tatu Itkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti vaarantunut, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 14 havaintoa / 25 yksilöä (tilanne 20.11.2021).

 

Suurimmat yksilömäärät

12 n m, Kolari Ylläslompolo 27.5.2004 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


ALLI

Levinneisyys

Allit pesivät Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtiminen tapahtuu hieman etelämpänä, Euroopassa paljolti Itämeren alueella.

 

Lintuatlaksen mukaan allin pesimäalue Suomessa on maan pohjoisimmissa osissa.

 

Lapissa havaintoja on tehty eri puolilta LLY:n aluetta. Havaintojen painopiste on selkeästi alueen pohjoisosissa.

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi- ja helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.3.1991 Ylitornio Tengeliönjoki 8 p (Pekka Suopajärvi, Kari Oittinen)

20.4.2014 Inari Ukonjärvi 1 k p (Jan-Erik Tanhua, Mikko Tanhua, Miia Helander)

25.4.2019 Kittilä Alakylä 2 (Leena Neitiniemi-Upola, Esko Upola)

 

Kevätmuutton alkaa keskimäärin 10. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 30.4. – 20.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla yhden päivän myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu on kesäkuun alkupuolella.

 

Rovaniemelle alli saapuu keskimäärin 16.5. ja Inariin jo päivää aikaisemmin eli 15.5. Pohjoisten kuntien (Inari, Utsjoki) varhaiset saapumisajat viitannevat muuttoon pohjoisen suunnalta Norjasta. Keskimääräinen saapumisaika Enontekiölle on 23.5., joten muuton eteneminen kutakuinkin koko LLY:n alueelle tapahtuu suunnilleen viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu Tiiraan 1 062 havaintoa 3 076 yksilöstä. Mukana on runsaasti myös poikuehavaintoja.

Havaintoja on koko LLY:n alueelta, mutta painopiste on selkeästi Muonio-Ivalo -linjan pohjoispuolella.

 

Syysmuutto

Allin syysmuutto tapahtuu pääosin lokakuun ja marraskuun alkupuolen aikana. Marraskuun lopulta ja joulukuulta on enää yksittäisiä havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.12.2020 Pello Kaaranneskoski 1 k p (Jorma V.A. Halonen)

13.-16.12.2020 Kolari Äkäslompolo 1 p (Vesa Kaulanen)

8.12.2019 Rovaniemi Ounaskoski 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti vaarantunut, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 1 898 havaintoa / 6 311 yksilöä (tilanne 20.11.2021).

Tiira-havaintojen määrät ovat kasvaneet lähes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

112 p, Inari Ivalojokisuu 21.5.2021 (Roope Ruokonen, Eija Junttila)

35 p, Inari Konesniemi 24.5.2021 (Roope Ruokonen, Eija Junttila)

33 p, Kittilä Jerisjärvi 23.5.2013 (Timo J. Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

40 20k20n, Utsjoki Biesjávrrit 1.6.1992 (Jouni Aikio)

34 p (a24, a5, a3, a2), Enontekiö Somasjärvi 14.7.2008 (Aleksi Lehikoinen, Mikael Wickman)

25, Enontekiö Kelottijärvi 2.6.2006 (Timo J. Leppänen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

200 p, Kolari Sieppijärvi 25.10.1987 (Tapani Vaattovaara)

80 p, Utsjoki Vuogojávri 9.-10.9.2000 (Jouni Aikio)

34 p, Enontekiö Pitsusjärvi 5.-6.9.2013 (Jukka Simula)

 


MUSTALINTU

Levinneisyys

Mustalintu pesii Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa sekä Grönlannissa ja Islannissa. Talvehtimisalueet ovat Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin rannikoilla.

 

Suomessa pesimäalueet painottuvat Oulun pohjoispuoliselle alueelle.

 

Lapissa havaintoja on kirjattu eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kolme havaintoa tammi-helmikuulta.

4.1.2021 Enontekiö Peltovuoma 1 k 2kv p (Timo J. Leppänen)

7.-8.1.2021 Pello Nivanpää 1 n-puk p (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka, Kati Sirkka, Marjatta Mäki)

28.1.-3.2.2021 Ranua Välttämösalmi 1 n p (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen, Laura Wärme, Teijo Wärme)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

2.3.2014 Savukoski Värriöjärvi 1 n än p (Eila Ylilokka)

6.4.2016 Rovaniemi Vikajärvi 2 pariutuneet (Hannu Jauhiainen)

12.4.2015 Rovaniemi Viirinkylä 1 k p (Viljo Ruokanen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 27. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 17.4. – 14.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt viisi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun jälkipuoliskolle.

 

Rovaniemelle mustalintu saapuu keskimäärin 29.4. ja Inariin 4.5. Kevätmuuton etenminen lähes koko LLY:n alueelle kestää viisi päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 1 396 havaintoa 8 606 linnusta. Havaintoja on kirjattu eri puolilta aluetta, mutta painopiste on Muonio-Ivalo -linjan pohjoispuolella. Havainnoissa on mukana myös poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Mustalinnun syyshavaintoja tehdään eniten lokakuussa, ja merkittävissä määrin myös marraskuun puolella. Vielä joulukuullakin on kirjattu yli 20 havaintoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.12.2017 Rovaniemi Pannunkorva 1 n (Pekka Pistokoski)

22.12.2019 Rovaniemi Vikajärvi 3 n n-puk (Hannu Jauhiainen)

21.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Jarno Luiro, Anssi Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio). Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

4 610 havaintoa / 41 582 yksilöä (tilanne 20.11.2021).

Havaintomäärät ovat kasvaneet Tiirassa kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa mustalinnun tiheys on ollut alle 0,025 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

500 m, Kemijärvi Kulmunginniemi 10.5.2015 (Kari Peuna)

350 m E, Ranua Penämönjärvi 12.5.2006 (Ville Impiö)

200 p, Kemijärvi Pitkäsilta 11.5.2007 (Pirkka Aalto)

200, Savukoski Värriöjärvi 26.5.2014 (Eila Ylilokka)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

125 kiert, Sodankylä Lokka 24.7.2004 (Kivilahti)

90, Ranua Kuhajärvi 12.6.2010 (Jesse Impiö, Tauno Impiö)

64 p 30k34n/1a, Salla Hautajärvi 12.6.2012 (Joni Raivio, Jukka Raivio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

150 p, Pello Rattosjärvi 3.10.1978 (Kari K. Koivuranta)

140 p, Inari Juutuanvuono 7.8.2018 (Anja Vest, Tuomas Vest)

106 p, Kemijärvi Pitkäsilta 28.10.2020 (Pirkka Aalto)

 


PILKKANISKA

Levinneisyys

Pilkkaniska pesii Kanadassa ja Alaskassa. Talvehtii Yhdysvaltain pohjoisosien rannikoilla. Osa talvehtii Brittein saarilla. Näistä yksilöistä osa harhautuu Skandinaviaan ja Suomeenkin. LLY:n alueen havainnot ovat touko-kesäkuulta ja alueen pohjoisimmissa osissa tehtyjä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 6 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 21.11.2021).

 

v. 1858 Kittilä Kyrö 1 (lähde P. Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot, Pohjolan linnut värikuvin, havainnoija tuntematon)

30.5.2008 Inari Vaskojoki 2 k p (Pekka Kulonen, Merja Kulonen)

2.6.2010 Inari Harjuntausjärvi 1 k ad p (Jouni Aikio, Hannu Maula, Marita Maula, Olli Osmonen, Martti Rikkonen, Juha Sihvo, Outi Rikkonen, Taru Rikkonen)

20.5.2011 Enontekiö Sotkajärvi 1 k jp p (Timo J. Leppänen, Leena Ja Jorma Heikkonen, Eija Leppänen)

30.5.2016 Utsjoki Pulmankijärvi 1 k p (Leo Saarijärvi, Soile Saarijärvi)

7.-14.6.2019 Kittilä Kuivasalmi 1 k p (Olli-Matti Tervaniemi)

 


PILKKASIIPI

Levinneisyys

Pilkkasiipi pesii pääosin Skandinaviassa, Venäjällä ja Baltiassa. Talvehtimisalueet ovat Euroopan / Aasian alueella laikuttain Kaspianmereltä Brittein saarille ja Norjan länsirannikolle.

 

Pesimäalueet Suomessa ovat merenrannikoilla (lähinnä keski- ja ulkosaaristossa) ja Pohjois-Suomen sisävesillä.

 

Lapissa havaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulla on Tiiraan kirjattu pilkkasiivestä 8 havaintoa 8 yksilöstä. Kaikki havainnot on tehty v. 2018 tai sen jälkeen, suurin osa v. 2021. Havaintoja on kirjattu Inarin, Kittilän, Kolarin, Sodankylän ja Ylitornion kunnista.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

28.4.2008 Inari Alalusma (Sampo Parkkonen)

7.5.2002 Sodankylä Sattanen 1 k p (Kivilahti)

7.5.2009 Ylitornio Portimojärvi (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi, Aatu Ja Topi Kreivi, Ilkka Spets, Ismo, Jarmo Saarela, Olli Sälevä)

7.5.2011 Sodankylä Peurasuvanto 1 k S (OP, SP)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 12. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 7.-22.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla yhden päivän myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppuun.

 

Rovaniemelle pilkkasiipi saapuu keskimäärin 15.5. ja Inariin 18.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 3 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 774 havaintoa 4 960 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu eri puolilta aluetta, mutta painotus on selkästi alueen pohjoisimmissa osissa. Mukana on runsaasti myös poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Pilkkasiipi on myöhäinen muuttaja niin keväällä kuin syksylläkin. Havaintomäärät vähenevät hiljalleen marraskuun loppua kohden, ja joulukuultakin löytyy vielä parikymmentä havaintoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.-31.12.2020 Kolari Äkäslompolo 1 n-puk p (Teppo Lehtola, Pekka Peltoniemi, Kalle Rainio, Miia Rainio, Jon Rikberg, Petri J Vainio, Sanna Lehtola, Vesa Kaulanen)

28.-30.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Vesa Nivala, Anja Vest, Marko Junttila)

25.12.2008 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p (Tapani Tapio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti vaarantunut, määrä laskeva.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 880 havaintoa / 11 393 yksilöä (tilanne 21.11.2021).

Kirjausaktiivisuuden keskimääräisestä kasvusta huolimatta Tiiraan tallennettujen pilkkasiipihavaintojen määrä on pysynyt vakiona ja yksilömäärä jopa hiukan laskenut.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

54 fl ad, Pelkosenniemi Kokkosniva 25.5.2020 (Pekka Nyman)

47 p, Pello Orajärvi 24.5. (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Mikko Jaukkuri, Ville Muotka, Juhani Saukkoriipi)

47, Enontekiö Sotkajärvi 22.5.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

84 pariutuneet p, Pelkosenniemi Säynäjäjärvi 11.6. 2001 (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

81 p, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2013 (Antti Ruonakoski, Aija Lehikoinen)

72 p, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2009 (Pirkka Aalto, Ossi Pihajoki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70 p, Pello Orajärvi 31.8.1992 (Jorma V.A. Halonen)

66 p (a6 a60), Muonio Nivunkijärvi 25.9.2021 (Sakari Roininen, Eira Pulju)

35 p, Inarijärvi Joensuuselkä/Ivalojokisuu 11.10.2012 (Allan Hamari, Juhani Honkola)

 


TELKKÄ

Levinneisyys

Telkkä pesii laajoilla alueilla Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtimisalueet ovat jonkinverran pesimäalueita etelämpänä. Talvehtivista linnuista on tehty Tiira-kirjauksia Lapissakin.

Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan telkkä on yleinen koko maassa sisäsaaristosta pohjoisimpaan Tunturi-Lappiin.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja telkästä koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu talvisia havaintoja telkästä seuraavasti: tammikuu 30 havaintoa / 38 yksilöä, helmikuu 20 havaintoa / 30 yksilöä.

Talvihavaintojen alueellinen jakauma on esitetty allaolevassa kuvassa. Useita havaintoja on kirjattu Inarista, Pellosta, Rovaniemeltä ja Ylitorniolta, 1-2 havaintoa Enontekiöltä, Kemijärveltä, Kolarista, Posiolta, Savukoskelta ja Utsjoelta.

 

Kevätmuutto

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 28. maaliskuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 14.3. – 11.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuutto on siirtynyt tarkastelujaksolla kahdeksan päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkuun.

 

Rovaniemelle telkkä saapuu keskimäärin 30. maaliskuuta ja Inariin 4.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää viisi päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa 3 899 havaintoa 40 236 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu lähes joka puolelta aluetta. Mukana on myös runsaasti poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Telkän syyshavaintoja tehdään eniten lokakuun alkupuolella. Havaintomäärä laskee lähelle nollaa marraskuun alkupuolella, mutta havaintoja kirjataan kyllä vielä marras- ja joulukuussakin.

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 260 havaintoa / 735 yksilöä. Joulukuun luvut ovat 63 havaintoa / 76 yksilöä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 16 837 havaintoa / 195 603 yksilöä (tilanne 21.11.2021).

Tiira-havaintojen määrät ovat nousseet samaa tahtia kuin keskimääräinen havaintojen kirjausaktiivisuus.

 

 

Linjalaskennoissa telkän tiheys on ollut alle 0,16 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

424 p, Ylitornio Portimojärvi 30.4.2014 (Antti Jaako), samalta paikalta ilmoitettu 403 yksilöä 2.5.2014 (Tapani Tapio)

300 p, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

220 p, Pellojärvi 1.5.2014 (Ilkka Spets)

220 p, Ylitornio Portimojärvi 9.5.2021 (Tapani Tapio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

316 p, Kemijärvi jätevesijärvi 8.7.2019 (Pirkka Aalto)

270 p, Kemijärvi jätevesijärvi 11.7.2020 (Pirkka Aalto)

260 p, Kemijärvi Pitkäsilta 1.6.2016 (Pirkka Aalto)

260 p, Enontekiö Sotkajärvi 27.6.2019 (Janne Lampolahti, Riitta Dersten, Katja Haimakka, Johanna Halkola, Jarkko Luoto, Jaana Mälkki, Aleksi Pudas, Henna Tanskanen, Turo Tuomikoski, Virpi Varjonmaa, Teija Virtamo-Tiiska)

 

Syksy (elo-joulukuu)

395 p, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

350 m S, Pello Jolmanpudas 4.10.1994 (Mika Koivuranta, Janne Hiltunen)

300 p, Muonio Kutuniva 13.9.2016 (Matti Päiviö, Kai Lindstöm)

 


UIVELO

Levinneisyys

Uivelon pesintäalue ulottuu Skandinavian pohjoisosista Aasian itärannikolle. Talvehtimisalueet ovat jonkin verran etelämpänä, Suomen kannan osalta Itämeren eteläosissa ja Länsi-Euroopassa.

 

Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan lajin pesintä painottuu selkeästi Lappiin ja Koillismaalle.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja uivelosta koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuussa uivelosta on kirjattu Tiiraan 7 havaintoa 7 yksilöstä. Havainnot on kirjattu Pellosta, Ranualta, Rovaniemeltä ja Ylitorniolta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

2.3.1978 Pello Lempeä 2 p (Jorma V.A. Halonen)

7.4.2020 Rovaniemi Ounaskoski 1 k p (Jarno Luiro, Raimo Metsomäki, Anssi Mäkinen, Helena Palojärvi, Vesa Perttunen, Ismo Pyhtilä, Jukka Simula, Matti Välimäki, Heini Haverinen, Nina Miettinen, Sanna Mella-Aho, Seija Silvén, Seija Ålander)

13.4.2014 Rovaniemi Oikarainen 1 k p (Antti Pekki)

13.4.2014 Rovaniemi Ranta 1 k p (Antti Ruonakoski)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 23. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 13.4. – 5.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Rovaniemelle uivelo saapuu keskimäärin 24.4. ja Inariin 6.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 12 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu Tiiraan 1 505 havaintoa 5 600 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu koko alueelta ja mukana on runsaasti poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Syysmuuton havainnot ovat huipussaan lokakuun alkupäivinä, ja laskevat niin, että marraskuulla tehdään enään yksittäisiä satunnaishavaintoja. Joulukuulta on kirjattu muutama havainto.

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 26 havaintoa / 68 yksilöä, joulukuussa 4 havaintoa / 4 yksilöä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 6 543 havaintoa / 29 330 yksilöä (tilanne 22.11.2021).

Uivelohavaintojen rivimäärät ovat kasvaneet Tiira-vuosina, mutta yksilömäärän trendi on melko vakio.

 

Linjalaskennoissa uivelon tiheys on ollut alle 0,01 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

50 p, Sodankylä Sompiojärvi 31.5.2021 (Jukka Kivilompolo)

25 p, Salla Aapa-Tuohilampi 7.5.2016 (Raimo Mikkonen, Esa Karkkola, Olli Särkelä)

22 p, Kemijärvi Kulmunginniemi 7.5.2015 (Antti Peuna, Kari Peuna)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

38 p 26k12n, Sodankylä Lintulampi 26.6.2012 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

34 p 26k8n, Enontekiö Kelottijärvi 27.6.2013 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

33 p, Kittilä Rasti 23.6.2019 (Petri Haapanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

142, Enontekiö Kelottijärvi 29.9.2012 (Timo J. Leppänen)

93 p, Kemijärvi Pitkäsilta 16.9.2007 (Pirkka Aalto)

85 p, Sodankylä Kelujärvi 21.9.2004 (Ossi Pihajoki)

 


TUKKAKOSKELO

Levinneisyys

Lajia esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Talvehtii pääosin Länsi-Euroopassa ja Välimerellä, pieni osa Ahvenanmaallakin.

 

Tukkakoskelon levinneisyys kattaa koko Suomen.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu tammi-helmikuulta 2 havaintoa 2 linnusta.

27.2.1984 Pello Teikoniemi 1 k p (Jorma V.A. Halonen, Matti Alahuhta ym). Lintu otettu kiinni, hoidettu ja vapautettu Sirkkakoskella 1.3.1984.

2.-3.1.2021 Kemijärvi Juujärvi 1 n p (Erkki Jokelainen, Antti Peuna)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

5.4.2015 Utsjoki Vetsikko 2 pariutuneet (Jani Hoffren)

15.4.2015 Utsjoki Vetsikko 3 m (Jani Hoffren)

18.4.1847 Kemijärvi Pappila 1 p (Henrik Krank)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 28. huhtikuuta. Vaihteluvaäli vuosina 2006-21 on ollut 15.4. – 5.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt neljä päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Rovaniniemelle tukkakoskelo saapuu keskimäärin 1.5. ja Utsjoelle 7.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle etelästä päin kestää 7 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 1 263 havaintoa 3 250 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu koko alueelta (tiheimmin pohjoisista kunnista) ja ne sisältävät myös poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Tukkakoskelon syysmuutto on vauhdikkaimmillaan lokakuun alkupäivinä, ja hiipuu marraskuun alkuun mennessä. Satunnaisia havaintoja on tehty vielä hieman marraskuun puolivälin jälkeenkin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.11.1994 Utsjoki Ollila 1 p (Jouni Aikio)

23.10.-18.11.2009 Kemijärvi keskustan venesatama 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

18.11.2017 Inari Kerttuoja 1 p (Mauri Sydänmetsä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 3 885 havaintoa / 14 958 yksilöä (tilanne 22.11.2021).

Tiira-kaudella tukkakoskelohavainnot ovat kasvaneet kutakuinkin samaa tahtia kuin yleinen havaintojen kirjaamisaktiivisuus.

 

Linjalaskennoissa tukkakoskelon tiheys on ollut alle 0,025 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

63 p, Kemijärvi Kalkonniemi 23.5.2020 (Andreas Nuspl)

50 p, Sodankylä kk 8.5.2012 (Pekka Paarman)

40 pariutuneet p, Rovaniemi Kursungin/Illinallas 21.5.2008 (Jukka Jokimäki)

40 p, Kemijärvi Kalkonniemi 20.5.2015 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30 p, Sodankylä Porttipahdan pato 3.6.2017 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markku Oinaala)

26 p, Rovaniemi Sierijärvi 8.6.2015 (Antti Ruonakoski)

20 p, Inari Partakko 27.6.1986 (Antti Lammi, Esko Martikainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120 p, Kittilä Syväjärvi 13.9.2007 (Timo Valkonen)

100 p, Muonionjärvi 19.9.2012 (Leena Muotka)

82 p, Rovaniemi Oikarainen 29. ja 30.10.2013 (Antti Pekki)

 

Tukkakoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (elokuun alkupäivinä) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on jopa viitisenkymmentä poikasta.

 


ISOKOSKELO

Levinneisyys

Pohjoisella pallonpuoliskolla isokoskelo esiintyy laajalti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Euroopan osalta talvehtimisalueita on eri puolilla maanosaa.

 

Suomessa isokoskelo esiintyy koko maan alueella.

 

LLY:n alueen osaltakin havaintoja on kirjattu koko alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Isokoskelosta on Tiiraan kirjattu 62 tammi-helmikuun aikaista havaintoa yhteensä 137 yksilöstä. Vanhimmat talvihavainnot ovat 1970- ja 1980-lukujen vaihteesta. Vuodesta 2007 lähtien tammi-helmikuun havaintoja on kirjattu lähes vuosittain. Havaintoja on kirjattu laajalti eri puolilla LLY:n aluetta (ks. kartta).

 

Kevätmuutto

Isokoskelon kevätmuuttoa alkaa keskimäärin 31. maaliskuuta. Vaihteluvaäli vuosina 2006-21 on ollut 19.2. – 22.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt yhden päivän myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.

 

Ylitorniolle isokoskelo saapuu keskimäärin 4.4. ja Inariin 10.4. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 6 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 773 havaintoa 4 622 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat melko tasaisesti koko alueelle. Mukana on myös runsaasti poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Isokoskelot kerääntyvät suuriksi parviksi muuttoa valmistelemaan, ja siten havaintojen yksilömäärät ovat suuria. Suurimmat havaintomäärät kirjataan lokakuun puoliväliin mennessä, ja marraskuussa muuttoa on enää murto-osa lokakuuhun verrattuna. Joulukuultakin on kirjattu havaintoja, joten talvehtimisia tai ainakin yrityksiä siihen on.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

Isokoskelosta on tehty Tiira-historian aikana joulukuisia kirjauksia 25 havainnosta sisältäen 29 yksilöä. Myöhäisimmät kirjaukset on tehty aivan vuoden viimeisinä päivinä ja viittaavat talvehtiviin yksilöihin.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 8 055 havaintoa / 270 947 yksilöä (tilanne 22.11.2021).

Isokoskelon havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden nousun verran Tiiran aikana.

 

Linjalaskennoissa isokoskelon tiheys on ollut alle 0,021 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

200 nous m N, Kemijärvi 16.5.2015 (Jani Hoffren)

141 p, Rovaniemi Sierijärvi 19.5.2015 (Jukka Jokimäki)

136 p, Pelkosenniemi Kitinen 14.5.2014 (Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

428, Sodankylä Sompiojärvi 5.6.1994 (Toni Eskelin, Arvo Ohtonen, Jorma Pessa)

105 p, Sodankylä Kopsusjoki 31.5.-2.6. (Alpo Koukila, Timo Lavola)

80 p, Sodankylä Sompiojärvi 2.6.2008 (Markku Mikkola-Roos, Pekka Rusanen, Harri Tukia)

 

Isokoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (heinä-elokuun vaihteessa) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on reilut parikymmentä poikasta.

 

Syksy (elo-joulukuu)

3000, Muonio Kutuniva 28.9.2004 (Timo J. Leppänen)

2101, Ylitornio Marjosaari 7.10.2018 (Tapani Tapio)

2000, Muonio Jerisjärvi Isosaari 9.10.2010 (Timo J. Leppänen)

2000, Muonio Koivarova 9.10.2013 (Jouni Sakki)

2000 lask p, Muonio Jerisjärvi 4.10.2017 (Paula Häyrinen)

2000 p, Muonio Jerisjärvi Keimiöniemi 5.9.2019 (Leena Muotka)

2000 p, Ylitornio Iso-Vietonen 5.10.2019 (Juhani Ojala)

2000 p, Muonio Keimiöniemi 30.9.2020 (Leena Muotka)

2000 p, Muonio Keimiöniemi 1.10.2021 (Leena Muotka)

 


Kuparisorsa

Levinneisyys

Luonnonkanta Pohjois-Amerikassa, Euroopassa tarhakarkulaisista muodostunut pysyvä kanta lähinnä Brittein saarilla ja Ranskassa. Suomessa satunnainen harhailija, kaikkiaan 54 havaintoa 87 yksilöstä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 22.11.2021).

11.-25.8.1998 Enontekiö Sotkajärvi 1 n p (Anitta Aalto, Pirkka Aalto)