LINTUKATSAUKSET – sorsalinnut

 

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja sorsalintujen osalta.

Vuosikatsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017

Tämän sivun lajit:

Kyhmyjoutsen Pikkujoutsen Laulujoutsen Metsähanhi Lyhytnokkahanhi Tundrahanhi Kiljuhanhi Merihanhi Tiibetinhanhi Kanadanhanhi Valkoposkihanhi Sepelhanhi Ruostesorsa Ristisorsa Mandariinisorsa Haapana Amerikanhaapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Nokisorsa Jouhisorsa Heinätavi Lapasorsa Punasotka Amerikantukkasotka Tukkasotka Lapasotka Haahka Kyhmyhaahka Allihaahka Alli Mustalintu Pilkkaniska Pilkkasiipi Telkkä Uivelo Tukkakoskelo Isokoskelo Kuparisorsa

 


KYHMYJOUTSEN

Levinneisyys

Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä, josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. Kyhmyjoutsenta on istutettu muun muassa Yhdysvaltoihin, missä se on levinnyt ja lisääntyy nyt villinä. Sitä on istutettu myös Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan.

 

Suomessa kyhmyjoutsenta tavataan rannikkoalueilla koko Suomenlahdella, Perämerellä ja useilla sisävesillä. Perämeren rannoilla se pesii suunnilleen Oulun korkeudelle saakka.

 

LLY:n alueella kyhmyjoutsen on satunnainen harhailija. Vuosien varrella tehdyt havainnot ovat yllättävänkin hajallaan eri puolilla LLY:n aluetta, vaikka voisi olettaa niiden keskittyvän lähelle Perämeren pohjukkaa.

 

Fenologia

Kyhmyjoutsen on siis LLY:n alueella satunnainen harhailija, joten talvehtimiseen, pesintään ja muuttoaikoihin liittyvää systematiikkaa ei voida havainnoista löytää. LLY:n alueella harhailijoita havaitsee historian perusteella todennäköisimmin touko-heinäkuussa. Kevätajan Kevään varhaisimmat havainnot on tehty huhti-toukokuun vaihteessa ja myöhäisimmät elo-lokakuulta.

Kyhmyjoutsen ei ole varsinaisesti muuttolintu, mutta vesistöjen jäätyminen pakottaa osan populaatioista siirtymään sulan veden alueille talvisin.

 

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.1975 Salla Ahvenselkä 2 m (Petteri Peura)

5.5.2018 Ylitornio Kuivakangas 1 kiert S (Kimmo Salmi)

28.5. Rovaniemi Paavalniemi 1 2kv p (Antti Ruonakoski)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesähavaintoja (kesä-heinäkuu) 9 havaintoa / 15 yksilöä. Niiden yhteydessä ei ole havaittu merkkejä pesinnästä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.8.-5.10.2015 Kittilä Kenttälä 1 ad p (Juha Takalo, Allan Hamari, Anja Lindroos, Emma ja Pekka Laitala)

24.9.1987 Ranua Kuivauslampi 1 ad p (Jaakko Ilvesluoto)

18..-21.8.2020 Rovaniemi Harjulampi 1 ad p (Niklas Haxberg, Tapio Hänninen, Jarno Luiro, Nina Miettinen, Anssi Mäkinen, Aino Piirainen, Ismo Pyhtilä, Matti Välimäki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen niin Suomessa kuin globaalistikin.

 

Esiintyminen alueellisesti

Suomessa ensimmäiset kyhmyjoutsenet tuotiin Ahvenanmaalle puistolinnuiksi, mutta linnut siirtyivät myös vapauteen ja ensimmäinen pesintä todettiin Ahvenanmaalla vuonna 1934. Laji on levittäytynyt Suomessa varsin nopeasti.

Kaikki Tiiraan kirjatut havainnot Xenuksen ja PPLY:n alueilla on esitetty allaolevassa kartassa (tilanne 13.11.2019). Siitä on nähtävissä, että Oulun pohjoispuolelta Haukiputaan tasolta pohjoiseen päin havaintojen määrä laskee selvästi.

 

Alla olevan kuvan neliöt kertovat kyhmyjoutsenen pesimäalueen muutoksen 2006-2010 lintuatlaksessa verrattuna 1970 ja -80 -luvuilla tehtyihin atlaskartoituksiin. Pesimäalue on laajentunut Perämerellä selkeästi pohjoiseen.

 

Laji levittäytyy pohjoiseen, mutta luultavasti on iso kynnys siirtyä pesimään Perämeren rannikolta sisämaahan Lappiin, vaikkakin eteläisessä Suomessa laji on jo levinnyt myös sisämaavesille. Tämä johtuu siitä, että poikasten kehitys lentokykyisiksi vaatii niin pitkän ajan, että Lapin sulien vesien aika täytyy jatkua keskimäärin useammalla viikolla kyhmyjoutsenen pesinnän onnistumiseksi.

Ilmaston lämpeneminen ja siitä seuraava talvien leudontuminen saattaa kuitenkin edesauttaa lajin pesimäalueen leviämistä Kemi-Tornio -korkeudelle saakka, jolloin on mahdollista, että harhailijoiden määrä LLY:n alueella kasvaa.

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 16 havaintoa / 24 yksilöä (tilanne 22.11.2020).

Havainnoista vain kuusi on tehty ennen vuotta 2015. Vuodesta 2015 lähtien havaintoja on tehty lähes vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

3 p, Rovaniemi Sinettä 29.6. – 1.7.2020 (Jorma V.A. Halonen, Heikki Juntti, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen)

Muut havainnot ovat 1-2 linnusta.

 


PIKKUJOUTSEN

Levinneisyys

Pikkujoutsen pesii arktisella tundralla Koillis-Venäjällä, Kuolan niemimaalta itään, ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Euraasian kanta talvehtii Luoteis-Euroopassa, Kiinassa ja Japanissa. Pohjois-Amerikan kanta muuttaa talveksi etelämmäksi arktisilta alueilta.

Suomessa pikkujoutsen on läpimuuttaja. Se ei pesi Suomen alueella.

 

Fenologia

LLY:n alueella pikkujoutsen on satunnainen läpikulkija. Havaitaan useimmiten laulujoutsenten mukana.

Pikkujoutsenen havaitseminen on todennäköisintä toukokuussa. Kevään varhaisimmat havainnot ovat huhti-toukokuun vaihteesta.

Syksyajalta pikkujoutsenesta on kirjattu vain yksi havainto, lokakuulta 1981 Pellosta. Muutoin Syksyn myöhäisimmät havainnot ovat kesäkuun alkupuolelta, eikä pesimäaikaisia havaintoja näin ollen ole.

 

Talvihavainnot

LLY:n alueella ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

29.4.2000 Pello Teikovaara 4 m N (Mikko Lassila)

3.-8.5.2014 Posio Ahvensalmi 1 p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Mika Heikkala, Raimo Holappa, Ilka Maaninka)

11.5.2014 Pello Lempeä 2 ad m S (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueella on kirjattu kesäkuun alkupuolelta kaksi havaintoa: 11.6.2010 ja 5.6.2019 Sodankylästä (Pekka Paarman). Havaintojen yhteydessä ei ole merkkejä pesinnästä alueella.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.-25.10.1981 Pello Yliranta 1 p (Heikki Alaniemi, Jorma V.A. Halonen)

11.6.2010 Sodankylä Kelujärvi 18 ad NE (Pekka Paarman)

5.6.2019 Sodankylä Sompiojärvi 6 lask p nous NE (Pekka Paarman)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu, globaalisti elinvoimainen.

 

Tiirassa on kirjattuna LLY:n alueelta 14 havaintoa / 42 yksilöä (tilanne 22.11.2020). Viimeisein havainto on tehty 5.6.2019 Sodankylän Sompiojärvellä (Pekka Paarman).

Havainnot on yhteä lukuunottamatta kirjattu v. 2000 tai sen jälkeen. Vuosina 2012, -13 ja -14 on tehty 2-3 havaintoa vuodessa, muutoin havainnot ovat yksittäisiä ja havaintojen välillä on 2-5 vuotta.

Havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Havainnoista ei ole nähtävissä trendiä määrällisistä tai alueellisista muutoksista.

 

Suurimmat yksilömäärät

18 ad NE, Sodankylä Kelujärvi 11.6.2010 (Pekka Paarman)

6 lask p nous NE, Sodankylä Sompiojärvi 5.6.2019 (Pekka Paarman)

4 m N, Pello Teikovaara 29.4.2000 (Mikko Lassila)

 


LAULUJOUTSEN

Levinneisyys

Laulujoutsen on pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelään päin sulan veden perässä.

 

Laulujoutsen pesii Suomessa käytännössä koko maassa.

 

Lapissa kirjatut havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiira-järjestelmään on vuosien varrella kirjattu 134 tammikuista havaintoa laulujoutsenista, yhteensä 566 yksilöstä.

Tiiran käyttö alkoi v. 2006. Sitä aikaisemmista havainnoista on järjestelmään kulkeutunut kolme: 14.1.1980 kaksi kiertelevää pohjoiseen matkannutta yksilöä Ylitorniolta (Hosiovaarat, Ahti Kanerva), 4.1.1998 yksi paikallinen lintu Ranualta (Simojoki Kaitavirta, Pirkka Aalto) ja 6.1.-8.3.2002 Sodankylän Kukasjärveltä (Pasi Mikkola, Kalle Kuusela).

Vuodesta 2006 lähtien on tammikuisia joutsenia kirjattu vuosittain vähintään muutama kappale.

Joutsenten tunnetuin talvehtimispaikka Lapissa lienee Muonion Kutuniva. Ensimmäinen Tiiraan tallennettu tammikuinen havainto sieltä on vuodelta 2006 (4 yksilöä koko talven Jerisjoen sulapaikoissa, Jorma Ylivirta). Kattavampi havaintojen ketju alkaa vuodelta 2012, jonka jälkeen Kutunivasta on kirjattu havaintoja vuosittain. Suurin yksittäisen havainnon yksilömäärä on 14 (10 ad 4 juv 13.1.2019, Hannu ja Marita Maula).

 

Kunnittain tammikuisia joutsenhavaintoja on tehty seuraavasti:

Enontekiö 2009 (Naimakka)

Inari 2006, 2008-2013, 2015 (Lusmaniemi, Paatsjoki, Kettukoski, Nellim, Ahkioniemi, Solojärvi, Saariselkä)

Kemijärvi 2006, 2007, 2009-2011, 2017, 2019 (Vuostimonsalmi, Jumisko, Joutsijärvi, keskusta, Kaisansalmi)

Kittilä 2019 (Ylivaara)

Kolari 2015 (Äkäslompolo)

Muonio 2007, 2012-2020 (Kutuniva, Pallaksentie, Kemiläisen metsätie, Särkijärvi)

Pello 2009, 2012, 2014-2015, 2020 (Korpilompolo, Isoranta, Konttajärvi, Perävaara, Mikontörmä, Jolmanpudas, Sirkkakoski)

Ranua 1998, 2009-2014, 2017-2018, 2020 (Kaitavirta, Kirkonkylä, Simojärvi Rieskaniemi, Saukkojärvi, Koivuperäntie, Ristisalmi)

Rovaniemi 2007, 2011, 2014-2015, 2017, 2019-2020 (Raudanjoki Ylinampa, keskusta, Vikajärvi Vikaköngäs, Paavalniemi, Niesi, Lainas, Hirvas, Välikoski)

Salla 2010 (Kursu)

Sodankylä 2002, 2011, 2020 (Kukasjärvi, Peurasuvanto, Ulingasjoki)

Utsjoki 2019 (Suoppajärvi)

Ylitornio 1980, 2010-2013, 2016, 2019 (Hosiovaarat, Raanujärvi Palolompolo, Pessanranta, Pessakoski, Pessalompolo)

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton alkamisen arvioinnissa on poistettu oletetut talvehtijat, ja käytetty viiden päivän sääntöä muiden osalta.

Vuosivaihtelut muuton alkamiselle ovat kohtalaisen suuria, mutta karkeasti voi todeta, että laulujoutsenen kevätmuutto LLY:n alueella alkaa maaliskuun ensimmäisen viikon lopulla.

 

 

Allaolevassa graafissa esitetään havaintoihin kirjatut yksilömäärät kolmanneskuukauden jaksoissa (1.-10., 11-20. ja 21.-30/31. pv) summana Tiira-historian ajalta. Graafi näyttää, että laulujoutsenen päämuutto on huhtikuun loppupuolella. Toukokuussa kolmanneskuukaudessa havaitut yksilömäärät eivät enää nouse.

 

 

Kuntakohtaisista ensihavainnoista on pyritty poistamaan talvehtivien yksilöiden vaikutus. Kannattaa tiedostaa, että täyttä varmuutta talvehtineiden ja muuttavien lintujen havaintojen erottamisesta ei voida saada.

 

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa 2 667 havaintoa / 18 956 yksilöä. Havaintoja on kirjattu kattavasti koko LLY:n alueelta. Suomessa pesinee suuruusluokkaa 10 000 paria laulujoutsenia, joista merkittävä osa Lapissa.

 

Syysmuutto

Marraskuisia havaintoja on kirjattu Tiiraan 807 kpl 14 438 yksilöstä ja joulukuisia 239 kpl 1 244 yksilöstä (tilanne 22.11.2020).

Graafi syys-marraskuun havaintojen yksilömääristä kertoo, että päämuuton aika on lokakuussa. Viivyttelijöitä ja talvehtijoita havaitaan lokakuun jälkeenkin vuoden loppuun saakka.

 

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen sekä Suomessa että globaalisti.

Laulujoutsenen kanta Suomessa on vahvistunut 1950-luvun jälkeen voimakkaasti. Alueellisesti sen pesintä on laajentunut Etelä-Suomeen päin ja myös meren rannikoille. Lajin kanta on vuosikymmenten aikana vahvistunut koko LLY:n alueella.

 

Havaintomäärät

Tiira-havainnot LLY:n alueelta: 21 136 havaintoa / 414 220 yksilöä (tilanne 22.11.2020).

 

Laulujoutsenen vuosittaiset havaintomäärät ovat kasvaneet Tiira-historian aikana suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden verran. Havaintomäärien yhteissummien perusteella ei voida arvioida Lapin joutsenkantaa, koska kirjatuissa havainnoissa on läpimuuttavia lintuja moninkertainen määrä alueella pesiviin yksilöihin verrattuna.

 

 

Talvilintulaskennoissa syksyn jaksossa (marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa) on lähes säännöllisesti kirjattu myös laulujoutsenhavaintoja. Suurin keskimääräinen lukumäärä laskettua reittiä kohden on vuodelta 2005: kirjattujen laskentareittien (19 kpl) yksilömäärä yhteensä 332 eli yli 17 yksilöä reittiä kohden. Suurin kokonaismäärä on syksyltä 2018, jolloin 37 reitiltä laskettiin yhteensä 447 laulujoutsenta. Keskitalven ja kevään laskennoissa laulujoutsenhavainnot ovat olleet selvästi satunnaisempia.

 

Linjalaskennoissa laulujoutsenen parimäärä laskettua kilometriä kohden on ollut nousussa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300 p, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 23.5.2014 (Jukka Jokimäki). Samalta paikalta on 25.5.2014 kirjattu 270 yksilöä (Pirkka Aalto, Allan Hamari).

272, Ylitornio Portimojärvi 25.5.2015 (Jarmo Saarela)

245 p, Kemijärvi Pitkäsilta 28.5.2020 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

343 p, Kemijärvi Pitkäsilta 1.6. 2020 (Pirkka Aalto)

340 p, Kemijärvi Pitkäsilta 11.6.2017 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta on 7.6.2017 kirjattu 335 yksilöä (Pirkka Aalto).

280 p, Kemijärvi Sipovaara 3.6.2020 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1600 p, Kemijärvi Pitkäsilta 21.10. ja 22.10.2013 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta on kirjattu useita vähintään 1200 yksilön havaintoa.

1200 , Enontekiö Saarikoski 29.9.2008 (Pekka Sulkava)

1200 p, Kemijärvi Alakallaanvaaara 30.9. ja 4.10.2020 (Pirkka Aalto)

 


Hanhilajit

Lajilleen tunnistettujen hanhihavaintojen lisäksi Tiiraan on aikojen saatossa kirjattu hanhia nimikkeillä ”hanhilaji”, ”harmaahanhilaji” (anser sp) ja ”kirjohanhilaji” (branta sp) . Varsin turvallinen oletus lienee, että reilusti yli puolet lajilleen tunnistamattomista hanhista/harmaahanhista on metsähanhia.

 

Eri nimikkeillä kirjattujen lajien määrät (tilanne 22.11.2020)

Metsähanhi: 5 426 havaintoa / 74 827 yksilöä

Lyhytnokkahanhi: 200 havaintoa / 514 yksilöä

Tundrahanhi: 125 havaintoa / 298 yksilöä

Kiljuhanhi: 6 havaintoa / 12 yksilöä

Merihanhi: 562 havaintoa / 2 030 yksilöä

Lumihanhi: 8 havaintoa / 17 yksilöä

Kanadanhanhi: 760 havaintoa / 1 833 yksilöä

Valkoposkihanhi: 289 havaintoa / 12 134 yksilöä

Sepelhanhi: 70 havaintoa / 2 607 yksilöä

Hanhilaji: 269 havaintoa / 6 271 yksilöä

Harmaahanhilaji: 553 havaintoa / 9 666 yksilöä

Kirjohanhilaji: 9 havaintoa / 1 254 yksilöä

 


METSÄHANHI

Levinneisyys

Metsähanhi pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa ja talvehtii etelässä. Suomalaiset metsähanhet talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Luoteis-Venäjän metsähanhia muuttaa Suomen eteläosien yli arviolta 40 000 – 60 000 yksilöä.

 

Suomessa laji on ennen kaikkea Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan asukas, mutta esiintyy suoalueilla myös keskisessä Suomessa aina Satakunnan rajoille saakka lännessä ja Pohjois-Karjalan itäosiin saakka idässä.

Havaintoja metsähanhesta on kirjattu koko LLY:n alueelta. Myös pesintäaikaiset havainnot jakautuvat koko alueelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

19.3.2015 Ylitornio Pessakoski 1 p (Markku Sirkka)

1.4.2017 Posio Oiva 3 NW (Toivo Baas)

5.4.2005 Rovaniemi kauppatori 1 SSW (Anssi Mäkinen)

5.4.2014 Kemijärvi Hoppula 8 (Eerik Sotaniemi, Arto Juujärvi)

5.4.2015 Salla kirkonkylä 3 N (Jarmo Heimonen)

5.4.2017 Rovaniemi Niskanperä 1 (Pekka Pahtaja)

 

Kevätmuuton alku

Karkeasti voi todeta, että metsähanhen kevätmuutto LLY:n alueella alkaa viimeistään huhtikuun puolivälin tietämillä.

 

 

Päämuuton ajoittuminen

Allaolevassa graafissa esitetään yksilömäärät kolmanneskuukauden jaksoissa (1.-10., 11-20. ja 21.-30/31. pv) summana kaikista kirjatuista havainnoista. Graafi näyttää, että metsähanhen päämuutto on huhtikuun viimeisellä viikolla ja toukokuun alussa.

 

 

Keskimäärin ensimmäiset metsähanhet LLY:n alueella havaitaan huhtikuun puolivälissä ja kaikissa kunnissa ensihavainnot on tehty vappuun mennessä.

 

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta Tiiraan kirjattu 704 havaintoa / 4 897 yksilöä. Havaintoja on kirjattu melko kattavasti koko alueelta.

 

Syysmuutto

Loka-marraskuulta on Tiiraan kirjattu kaikkiaan 62 havaintoa 1 112 yksilöstä. Allaoleva graafi näyttää syys-marraskuun ajan havaintojen yksilömäärät 10-11 päivän jaksoissa. Se kertoo, että metsähanhen syysmuutto ajoittuu pääosin syys-lokakuun vaihteen tietämille ja käytännössä päättyy kohta lokakuun puolivälin jälkeen. Satunnaisia havaintoja on vielä marraskuultakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.11.2011 Kemijärvi Isokylä 1 p (Pirkka Aalto, Taisto Imporanta ym.)

17.11.2011 Ivalo 1 (Petteri Polojärvi, Sami Granath)

15.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara 10 (Eila Ylilokka)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuus on Suomessa arvioitu alalajeittain: taigametsähanhi vaarantunut, tundrametsähanhi erittäin uhanalainen. Globaalisti metsähanhi on elinvoimainen, mutta määrä on vähenevä.

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjaukset LLY:n alueelta: 5 426 havaintoa / 74 827 yksilöä (tilanne 22.11.2020).

Havainnoista alalajilleen on tunnistettu:

Taigametsähanhi 720 havaintoa / 6 173 yksilöä

Tundrametsähanhi 57 havaintoa / 335 yksilöä

 

Metsähanhen kanta on Suomessa vähentynyt, ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (taigametsähanhi). Viimeisimmän lintuatlaksen vertailu aiempiin näyttää varsin paljoon punaista väriä, eli pesimähavainnot ovat vähentyneet.

 

Tiiran havaintomäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta vuosien 2011 – 2019 välillä sahanneet samoissa arvoissa. Tänä aikana yleinen havaintojen kirjaamisaktiivisuus on kuitenkin noussut (kaikkien lajien havaintomäärät 1,5-2 -kertaiseksi 2007-2019), joten metsähanhen havaintomäärät eivät ole nousseet vastaavasti. Tiiraan kirjatuissa havainnoissa on luonnollisesti mukana runsaasti läpimuuttavista yksilöistä tehtyjä havaintoja.

 

 

Linjalaskennoissa metsähanhen parimäärä laskettua kilometriä kohden vaihtelee suuresti vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

650 p nous, Utsjoki Kiviniemi 18.6.2008 (Harri Taavetti, 5 brittiä). Lähes kaikki vuosittain ennen toukokuun loppua kirjatut yli 200 yksilöä sisältävät havainnot on taltioitu Utsjoelta.

Suurimmat määrät muualta kuin Utsjoelta:

243 m, Posio Mourusalmi 1.5.2020 (Akseli Myllyneva)

170 m, Inari Toivoniemi 30.4.2016 (Anja Vest, Satu Vilppola, Katariina Musta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

70 p, Utsjoki Dittigeadggenjarga 4.6.2017 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markku Oinaala)

70 p, Pelkosenniemi Kilpiaapa 23.6.2017 (Pekka Punnonen)

60 p, Salla Joutsenaapa 7.6.2008 (Matti Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

486 m, Salla Aitaselänkangas 28.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

400 m, Salla Vilman kaira 3.10.2020 (Aleksanteri Pikkarainen)

300 S-W, Rovaniemi Ounasrinne 4.10.2020 (Tuomo Ollila)

 


LYHYTNOKKAHANHI

Levinneisyys

Lyhytnokkahanhi pesii Grönlannissa ja Islannissa (talvehtimisalueet Brittein saarilla) sekä Huippuvuorilla (talvehtimisalueet Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Norjassa).

 

Lyhytnokkahanhihavaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta. Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, pesimäaikaisia havaintoja ei juurikaan ole kirjattu. Hanhiparvet kannattaa tarkistaa huolellisesti, lyhytnokkahanhet ovat usein metsähanhien joukossa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

11.4.2020 Ylitornio Kuivakangas 3 lask kiert (Vesa Nivala, Jarmo Saarela)

20.4.2011 Pello Nivanpää (Anneli Lappea)

22.4.2011 Ylitornio Purasenvaara (Tuomas Seimola)

22.4.2016 Pelkosenniemi Arvospuoli (Jaakko Lilleberg)

22.4.2019 Rovaniemi Jaatilansaari (Jorma Salo)

 

Kesähavainnot

Tiiraan on kirjattu havaintoja kesä-heinäkuulta LLY:n alueelta 13 havaintoa / 33 yksilöä. Suurin osa niistä on aivan kesäkuun alusta Utsjoelta. Heinäkuulta on kirjattu vain yksi havainto, sekin Utsjoelta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

5.11.2013 Kittilä Salmijärvi (Allan Hamari, Mikko Joensuu, Paula Lehtonen, Hilkka Suomalainen, Juha Takalo, Anja Lindroos, Enni Lindroos, Katariina Lonnakko)

2.11.2007 Ylitornio Lohijärvi (Jorma V.A. Halonen, Anssi Mäkinen, Tapani Tapio, Alpo Rova ym)

27.10.2016 Pello Lampsijärvi (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka, Kati Sirkka, Kimmo Ja Sanna Romakkaniemi, Veijo Mantere)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen ja kanta kasvava.

 

Havaintomäärät

Tiiraan on LLY:n alueelta kirjattu 200 havaintoa / 514 yksilöä (tilanne 23.11.2020).

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet pieninä ja melkolailla vakiona.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

38, Utsjoki Pulmankijärvi 20.9.2012 (William Velmala, Heikki Eriksson, Aleksi Lehikoinen)

35, Enontekiö Suonttajärvi 2.9.2011 (Unto Kelottijärvi, Raimo Ylikankaanpää)

18, Pelkosenniemi kk 7.10.2013 (Kirsti ja Jussi Pelkonen, Toni Juuti)

 


TUNDRAHANHI

Levinneisyys

Tundrahanhi pesii tundralla koillis-Venäjällä ja Siperiassa ja talvehtii länsi-, koillis- ja kaakkois-Euroopassa. Grönlannissa oma alalaji, joka talvehtii Brittein saarilla. Tundrahanhi esiintyy myös Pohjois-Amerikassa, jossa muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

LLY:n alueella havainnot jakautuvat eri koko alueen laajuudelle.

 

Fenologia

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta eikä marraskuulta. Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, kesäaikaisia havaintoja on kirjattu vain muutama. Suurimmat yksilömäärät on kirjattu touko- ja lokakuulta.

 

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.3.2015 Ylitornio Pessakoski 1 (Jarmo Saarela)

4.4.2014 Ylitornio Pessakoski 2 (Jarmo Saarela)

14.4.2010 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Väinö Strandvall)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa Tiiraan 11 havaintoa / 19 yksilöä. Niistä suurin osa on kesäkuun alkupäiviltä. Heinäkuulta on kirjattu kaksi havaintoa, yksi Kolarista ja yksi Kemijärveltä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

5.12.2011 Sodankylä Torvinen 3 p (Ossi Pihajoki)

20.10.2019 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 ad p (Anssi Mäkinen, Ismo Pyhtilä, Jorma Salo, Jukka Simula)

20.10.2013 Ylitornio Aavasaksa 2 ad p (Jarmo Saarela, Tapani Tapio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

Tiiraan on kirjattu LLY:n alueelta 125 havaintoa / 298 yksilöä (tilanne 23.11.2020).

Tundrahanhen vuosittaiset kirjausmäärät Tiirassa ovat pieniä. Suurin määrä on 20 havaintoa 28 yksilöstä vuodelta 2007. Havaintomäärät vaihtelevat välillä 1-20 havaintoriviä ja 2-28 yksilöä.

 

Suurimmat yksilömäärät

43 SSW, Rovaniemi Louevaara 4.10.2020 (Esa Mäkinen)

30 S, Sodankylä Vaalajärvi 10.10.1999 (Tuomo Kustula)

19 NW, Rovaniemi Nivankylä 8.5.2006 (Pekka Peltoniemi)

 


KILJUHANHI

Levinneisyys

Kiljuhanhi pesii Aasian ja Fennoskandian pohjoisosissa. Talvehtivana sitä esiintyy Euroopan kaakkoisosissa, Lähi-idässä sekä Itä-Aasiassa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Kiljuhanhen pesintä Suomessa on varmistettu viimeksi vuonna 1995. Pesintöjä on lähialueellamme Pohjoismaissa varmuudella vain Norjassa. Kiljuhanhia on istutettu sekä Suomeen että Ruotsiin.

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen. Globaalisti vaarantunut.

LLY:n alueella on kirjattu havaintoja vain harvoin.

 


MERIHANHI

Levinneisyys

Merihanhi pesii lähes koko Euroopassa, ja itään aina Kiinaan asti.

 

Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa vain joillakin järvillä. Varmoja pesintämerkintöjä ei LLY:n alueen kirjauksissa ole.

 

Merihanhia on havaittu eri puolilla LLY:n aluetta, eniten alueen lounaisosissa. Alueella nähtävät hanhet lienevät pääosin matkalla pesimäalueelle Pohjois-Norjaan tai sieltä talvehtimisalueille Länsi- ja Etelä-Eurooppaan tai Pohjois-Afrikkaan.

Fenologia

Talvihavainnot

Yksi havainto helmikuulta:

20.2.2015 Savukoski kk 1 p (Jarmo Ahtinen, Jarmo Pekkala, Venla Väisänen)

 

Kevään varhaisimmat havainnot

10.3.2011 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jouko Ylisaukko-oja)

25.3.2000 Sodankylä kk 2 N (Jarno Saarinen)

30.3.2014 Ranua Kaitavirta 1 p (Allan Hamari, Olli Näyhä)

30.3.2015 Pello Sirkkakoski 1 p (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen, Markku Sirkka)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 12 havaintoa / 27 yksilöä. Niistä yli puolet on kirjattu kesäkuun alkupuoliskolla.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2011 Sodankylä Torvinen (Pia Kangas)

21.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara (Arto Keto-Tokoi ym)

17.11.2011 Pelkosenniemi Arvospuoli (Kirsti Pelkonen, Arto Keto-Tokoi, Juhani Pelkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjaukset LLY:n alueelta: 562 havaintoa / 2 030 yksilöä (tilanne 23.11.2020).

Tiira-havaintojen määrät ovat olleet kasvussa koko järjestelmän olemassaolon ajan. Kasvu on jonkin verran suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden nousun aiheuttama kasvu.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

43 p, Pellojärvi 28.4.2015 (Ilkka Spets)

33 m N, Pello Lempeä 29.4.2020 (Jorma V.A. Halonen)

29 p, Inari Riutula 29.4.2018 (Vesa Juntunen, Martti Rikkonen, Jouni Aikio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Kittilä Aakenus 11.6.2014 (Matti Kiuru)

Kaikki muut havainnot 1-2 yksilöstä.

 

Syksy (elo-joulukuu)

85, Muonio Kangosjärvi 3.9.2016 (Seija Olkkonen, Taneli Kangosjärvi, Niila Kangosjärvi)

60, Ivalo keskusta 29.9.2017 (Sampo Laukkanen)

39, Kittilä Molkojärvi 5.9.2015 (Merja Vierelä)

 


TIIBETINHANHI

Levinneisyys

Tiibetinhanhi on peräisin Keski-Aasiasta. Euroopan kanta on alkuperältään istutettua, ja istukkaiden jälkeläisistä on muotoutunut alueelle luonnonvarainen kanta.

 

LLY:n alueen havainnot

Tiibetinhanhesta on kirjattu neljä havaintoa 1900-luvun puolella, 70-luvun lopulla Utsjoelta, Kittilästä ja Inarista sekä v. 1999 Pellosta. Vuodesta 2002 lähtien on useimpina vuosina kirjattu havaintoja, suurin osa Kemijärveltä. Yhtäjaksoisesti vuosittain on havaintoja kirjattu ajalta 2005-2011.

Suomen ensimmäinen pesintä on havaittu Kemijärveltä v. 2008 (Pirkka Aalto).

Karttakuva näyttää havaintojen jakautuvan eri puolille LLY:n aluetta. Yli puolet havainnoista on kirjattu Kemijärveltä vuosina 2002-2010.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

19.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu 2 p (Veikko Isomursu)

29.4.2007 Kemijärvi Sellu 2 p (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

3.5.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 2 p (Pirkka Aalto)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 51 havaintoa / 364 yksilöä. Havainnoista 34 on Kemijärveltä. Muut ovat melko satunnaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2008 Kemijärvi Sellu 1 juv (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

1.10.1999 Pellojärvi Hannunranta 3 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Matti Mäkikyrö)

28.9.2008 Kemijärvi Sellu 4 p (Anitta Aalto, Pirkka Aalto, Iina Aalto, Tuukka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu, globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 105 havaintoa / 598 yksilöä (tilanne 23.11.2020).

 

Suurimmat yksilömäärät

27 p, Kemijärvi Sellu 7.8.2005 Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

24 p, Kemijärvi Sellu 11.8.2007 (Pirkka Aalto, Olli-Pekka Karlin, Matti Tolvanen). Samalta paikalta useita yli 20 yksilön kirjauksia kesä-elokuussa 2007.

20 p, Kemijärvi Sellu 19.6.2008 (Pirkka Aalto)

 


KANADANHANHI

Levinneisyys

Kanadanhanhi on tuotu Eurooppaan Kanadasta 1600-luvun lopulla. Suomeen istutuksia on tehty 1960-luvulta lähtien.

 

Viimeisen parin vuosikymennen aikana kanadanhanhi on runsastunut voimakkaasti maassamme. LIntuatlaksen esiintymisruutujen määrä (n. 800 kpl) on nyt noin nelinkertainen 1980-luvun atlakseen verrattuna. Voimakas kannankasvu ilmenee myös levittäytymisenä vanhoilta Etelä- ja Lounais-Suomen pesimäalueilta pohjoisemmaksi: nykyään varmistettuja pesintöjä on aiempaa huomattavasti enemmän keskisestä Suomesta aina Pohjois-Karjalaa ja Kemi-Tornion -seutua myöten. LLY:n alueelta ei ole ilmoitettu Tiiraan varmoja pesintöjä, joskin mahdollisia pesintöjä on havaittu muutama.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu eri puolilla aluetta, eniten havaintoja on alueen lounaisosista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

28.3.2020 Rovaniemi Jaatilansaari 1 p (Jorma Salo)

29.3.2014 Ylitornio Nuotioranta 1 (Anne Kaihua, Antti Pörhölä)

6.4.2016 Pello Sirkkakoski 1 p (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta Tiiraan kirjattu 38 havaintoa / 130 yksilöä. Kirjauksia on tehty Ylitorniolta, Pellosta, Muoniosta, Rovaniemeltä, Sodankylästä, Kemijärveltä ja Sallasta. Ainakin Rovaniemeltä on ilmoitettu myös poikashavaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.11.2020 Ylitornio Portimojärvi 2 p (Vesa Nivala)

6.11.2020 Rovaniemi Lainas 15 kiert S (Vesa Nivala)

4.11.2020 Rovaniemi Arktikum 8 p (Anssi Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, kanta kasvussa.

 

Havaintomäärät

Tiiraan on kirjattu LLY:n alueelta 760 havaintoa / 1 833 yksilöä (tilanne 23.11.2020).

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä, samoin kuin yksilöiden määrä on selvästi kasvanut vuosien varrella. Samalla keskimääräinen yksilömäärä per havainto on noussut n. 1,5-1,8 luokasta yli kahden.

 

Suurimmat yksilömäärät

17 m, Ylitornio Kuivakangas 29.8.2020 (Jarmo Saarela)

15 kiert S, Rovaniemi Lainas 6.11.2020 (Vesa Nivala)

14 p, Rovaniemi Jaatila 11.5. 2020 (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 


VALKOPOSKIHANHI

Levinneisyys

Valkoposkihanhi on alun perin tundran laji. Se pesii Pohjoisen jäämeren ympäristössä Venäjällä, Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Talvehtimisalueet ovat Keski-Euroopan luoteiskolkassa, Brittein saarilla ja Norjan eteläosissa.

 

1970-luvun alussa löydettiin Gotlannista ensimmäinen pesivä pari. Sen jälkeen laji on runsastunut Itämerellä. Suomen rannikoilla laji pesii jo lähes Perämeren pohjukkaa myöten.

 

LLY:n alueen havainnot

Havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta. Painotus on kuitenkin alueen eteläosissa.

 

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2016 Pelkosenniemi 2 (Anna-Liisa Kelloniemi)

20.4.2012 Kittilä Kaukonen 1 m S (Mimmi ja Ahti Kulppi)

25.4.2011 Posio Ahvensalmi 3 W (Mika Heikkala)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 79 havaintoa / 233 yksilöä. Havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta. Selkeitä pesintähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.-23.11. Enontekiö Hetta 1 p (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen, Esa Kumpulainen, Heli Kinisjärvi, + noin 10 henkilöä)

1.11.2018 Enontekiö Vuontisjärvi 5 (Juho Keskitalo)

31.10.2018 Enontekiö Peltovuoma 7 p (Timo J. Leppänen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen ja kanta kasvava.

 

Havaintomäärät

Tiira-havainnot LLY:n alueelta: 289 havaintoa / 12 134 yksilöä (tilanne 23.11.2020).

Havaintomäärien kehitys LLY:n alueella on ollut nouseva. Havaintorivejä on viime vuosina ollut parikymmentä vuosittain, mutta vuonna 2020 havaintoja kirjattiin peräti 84. Yksilömääriä hallitsevat ylivoimaisesti vuodet 2015 ja 2020, jolloin syysmuutolla havaittiin useampaan kertaan satojen yksilöiden parvia. Yksilöiden yhteismäärä havainnoissa v. 2015 oli lähes 4000 ja v. 2020 yli 7000, kun muina vuosina on kirjattu korkeintaan hieman yli 200 yksilöä. Huippumäärä johtunee Venäjän pohjoisosista muuttaneiden hanhien reitin siirtymisestä normaalia lännemmäksi, luultavasti sääolosuhteiden, kuten tuulten, takia.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

700 än p, Rovaniemi Oikarainen 29.9.2020 (Anssi Mäkinen). Samalta paikalta kirjattu vähintään 500 yksilöä myös 28.9. ja 13.10.2020.

350 m, Kemijärvi Oinas 27.9.2020 (Panu Hämäläinen, Maria Hämäläinen, Vilho Hämäläinen)

329, Rovaniemi Viirinkylä 19.9.2015 (Viljo Ruokanen)

 


SEPELHANHI

Levinneisyys

Sepelhanhen Euroopan kanta pesii Huippuvuorilla ja Pohjois-Venäjällä. Talvehtimisalueet ovat pääasiassa Keski-Euroopan rannikoilla ja Brittein saarilla. Suomessa sitä nähdään muuttomatkoilla.

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on kirjattu suhteellisen tasaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

30.4.2015 Sodankylä Sattanen (Hannu Kropsu)

1.5.2002 Sodankylä Kersilö (Terttu Riikonen ym)

4.5.2020 Ylitornio Nuottioranta 1 p (Ville Impiö)

4.5.2020 Rovaniemi Alakorkalo 1 nous (Alex Kortesalmi, Kirsi Kortesalmi)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 34 havaintoa / 146 yksilöä. Havainnot hajaantuvat eri puolille aluetta. Pesintähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.11.1987 Rovaniemi Viirinkangas (Ilkka Koskinen)

31.10.1987 Sodankylä Kelujärvi (Pekka Paarman)

26.10.1987 Sodankylä Lokka (Pekka Paarman)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjaukset LLY:n alueelta: 70 havaintoa / 2 607 yksilöä (tilanne 24.11.2020). Yli puolet kirjatuista havainnoista on tehty 1900-luvulla.

Tiiran havaintorivien määrä on vuosittain pieni mutta kasvava. Yksilömäärissä on kaksi huippuvuotta: v. 2017 on kirjattu yli 200 yksilöä ja v. 2020 yli 150 yksilöä.

 

Suurimmat yksilömäärät

650, Inari Sarmitunturi 17.10.1987 (Martti Rikkonen)

550, Ylitornio Raanujärvi 18.9.1998 (Risto Kauppinen)

300, Sodankylä Kelujärvi 31.10.1987 (Pekka Paarman)

 

1900-luvulla on kirjattu useitakin suuria yksilömääriä. 2000-luvun suurin yksilömäärä (200) on vuodelta 2017.

 


RUOSTESORSA

Levinneisyys

Ruostesorsan pesimäalueet ovat Kaakkois-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Aasian eteläosissa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Ruostesorsa on Lapissa hyvin harvinainen harhailija, joten kehitystrendien määrittely ei ole mielekästä.

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 3 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 24.11.2020).

 

6.-14.6.2005 Pelkosenniemi Arvospuoli 3 p (Pirkka Aalto, Eero Hietanen)

12.5.2016 Ylitornio Kainuunkylä 1 n ad (Mauri Kallio)

23.-29.8.2019 Ivalo 2 p (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Anu Hiekkanen, Eino Hiekkanen, Juhani Honkola, Jessica Jyränkö, Petri Kemppainen, Eija Kurkela, Olli Osmonen, Bita Palmberg, Markku Sirkka, Mauri Sydänmetsä, Jan-Erik Tanhua, Tapio Tynys, Anja Akujärvi, Jouni Männistö, Liuta Taksimiehiä Ym. Kyläläisiä, Marius Palmber, Martti Rikkonen, Outi Jokinen, Pekka Pouttu, Sanna Jokinen, Tero Sirkka)

 


RISTISORSA

Levinneisyys

Ristisorsaa tavataan pesivänä Euroopassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Lisäksi sitä esiintyy talvehtivana Pohjois-Afrikassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa.

 

Ristisorsa on Lapissa satunnainen harhailija. Pesintäalueet Suomessa ovat rannikolla. Perämerellä Hailuodossa on yksi pääpesimäalueista. Pesintöjä on todennäköisesti myös Perämeren pohjukassa, vaikkakaan varmoja havaintoja siitä ei ole saatu (Lintuatlas 2006-2010).

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, painottuen kuitenkin länsiosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu yksi havainto helmikuulta. Marras – tammikuulta ei ole kirjattu havaintoja.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

23.-25.2.1998 Kolari Sieppijärvi 1 k jp p (Jorma V.A. Halonen, Heino Hietanen ym)

8.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 1 p (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

9.4.2016 Rovaniemi Louekari  1 k N (Sakari Harju, Matti Kassala, Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Jukka Simula, Päivi Väisänen, Pekka Pistokoski)

 

Kesähavainnot

Kesä-heinäkuulta on LLY:n alueelta kirjattu Tiiraan vain kaksi havaintoa: 14.7.2009 Inarista 1 k p (Petri Hasunen) ja 12.6.2015 Kittilästä 3 kiert (Raija Kyngäs).

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kemijärvi sillat 1 juv p (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

7.10.1999 Pello Pellojärvi 1 juv p (Jorma V.A. Halonen)

27.9.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema 1 juv p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen ja määrä kasvava.

Tiira-havainnot LLY:n alueelta: 37 havaintoa / 74 yksilöä (tilanne 8.4.2020).

Ristisorsan havaintomäärien trendi näyttää varsin vakaalta, mutta määrät ovat niin pieniä, että erityisempiä johtopäätöksiä ei kannata tehdä, koska yksittäiset satunnaistekijät vaikuttavat liikaa.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

19 m, Inari Solojärvi 2.8.2010 (Sampo Parkkonen, Urpo ja Hanna Huhtamella)

18 k p nous S, Sodankylä Petkula 2.8.2004 (Jyrki Harju, Ola Nyyssönen ym)

6 p, Kolari Kurtakko 17.5.2018 (Pekka Peltoniemi)

6 p, Utsjoki Välimaa 18.5.2018 (Petteri Polojärvi, Petri Piisilä)

 


MANDARIINISORSA

Levinneisyys

Mandariinisorsa on alunperin itä-aasialainen laji. Euroopassa tarhatuista karkulaisista on syntynyt luonnonvarainen kanta.

 

LLY:n alueen havainnot

Lapissa laji on harvinainen harhailija. Ensimmäinen kirjattu havainto on vuodelta 1986, toinen vuodelta 1999. Loput ovatkin sitten 2000-luvulta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

12.4.2003 Inari Kettukoski (Petri Kemppainen)

28.4.2013 Enontekiö Hetta (Taina Ylitalo, Jari Räty, Raimo Korkalo)

28.4.2016 Rovaniemi Valajaskoski (Samu Aleksi Remes)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 8 havaintoa / 14 yksilöä. Pesintään viittavia havaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.9.2015 Pello Sirkkakoski, viimeisin havainto kesän yli Sirkkakoskella viipyneistä kahdesta linnusta (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka)

31.7.1986 Inari Riutula (Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen, Aimo Sieppi ym)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä vähenevä.

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 19 havaintoa / 31 yksilöä (tilanne 25.11.2020). Pienestä havaintomäärästä ei voida nähdä pidemmän ajan trendejä. Tiira-järjestelmän olemassaoloaikana kirjauksia on tehty 0-3 vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat 1-2 yksilöstä.

 


HAAPANA

Levinneisyys

Haapana pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa Islannista Aasian itärannikolle, ja esiintymisiä on myös Pohjois-Amerikassa. Euraasian kanta talvehtii etelämpänä, Keski- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa haapana pesii koko maassa. Lajin havaintoja on kirjattu myös koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

5.4.2011 Kolari Ylläslompolo 2 pariutuneet (Tapani Rantahalvari)

8.-9.4.2017 Rovaniemi Alakorkalo 1 k p (Matti Kassala, Vesa Nivala, Pekka Pahtaja, Jukka Simula)

15.4.2007 Ranua Välttämönsalmi 2 pariutuneet (Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

 

 

Haapanan muuton alku on sijoittunut huhtikuun puolen välin jälkeen.

 

Kevätmuuton huippu

Suurin osa haapanoista saapuu Lappiin toukokuun ensimmäisen puoliskon aikana.

 

 

Kesähavainnot

Tiiraan on kirjattu kesä-heinäkuisia havaintoja LLY:n alueelta lähes 2000. Havainnot jakaantuvat käytännössä koko LLY:n alueelle, joten pesimäalue on koko Lappi.

 

Syysmuutto

Haapanasta on kirjattu joitakin havaintoja marraskuun puoleltakin, mutta pääosin syysmuutto tapahtuu ennen lokakuun puolta väliä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.-21.11.2018 Kemijärvi keskusta 2 p (Pirkka Aalto)

20.11.2012 Inari Solojärvi 1 p (Sampo Parkkonen)

17.11.2012 Rovaniemi Sairaalan ranta 1 p (Ismo Kreivi)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 6 315 havaintoa / 102 053 yksilöä (tilanne 25.11.2020).

Tiiran olemassaolon aikana havaintomäärät ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

245 p, Rovaniemi Niskanperä 14.5.2008 (Veikko Isomursu, Vesa Nivala, Jorma Salo)

220 p, Ylitornio Taroniemi 5.5.2016 (Jarmo Saarela)

210 p, Rovaniemi Niskanperä 13.5.2008 (Veikko Isomursu, Paavo Laine)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350 p, Pellojärvi 11.7.2003 (Jorma V.A. Halonen)

241 p, Ylitornio Iso Meltosjärvi 2.7.2007 (Antti Ruonakoski)

200 p, Pellojärvi 11.6.1976 (Jorma V.A. Halonen, Eero Peltonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

510 p, Kemijärvi Alakallaanvaara 1.10.2020 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta laskettu 400 yksilöä 3.10.2020 (Pirkka Aalto).

400 p, Kemijärvi Alakallaanvaara 25.9.2014 (Pirkka Aalto)

380 p, Pellojärvi 19.8.2004 (Jorma V.A. Halonen)

 


AMERIKANHAAPANA

Levinneisyys

Amerikanhaapana pesii Alaskassa ja Kanadassa, talvehtii Meksikonlahdella. Suomessa vuosittainen harhailija, Lapissa erittäin harvinainen.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 25.11.2020). Pienestä havaintomäärästä ei ole nähtävissä alueellisia tai määrällisiä trendejä.

 

6.-8.7.1999 Kemijärvi Sellutehtaan allas 1 k p (Dick Forsman, Matti Kapanen, Olavi Nyyssönen)

23.5.2001 Inari Ivalojokisuu (Petri Kemppainen, Olli Osmonen, Juhani Honkola)

9.5.2002 Enontekiö Sotkajärvi (Pirkka Aalto)

18.5.2012 Kemijärvi Särkikangas (Pirkka Aalto, Teuvo Hietajärvi)

 


HARMAASORSA

Levinneisyys

Harmaasorsaa tavataan pesivänä Euroopassa ja Keski- ja Itä-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Se talvehtii Pohjois- ja Itä-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa sekä Meksikossa.

 

Suomessa harmaasorsa on harvalukuinen pesimälaji.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

LLY:n alueen havainnot

Harmaasorsasta on Suomen III lintuatlaksen havaintoruuduissa tehty LLY:n alueella vain tusina pesintähavaintoa. Lajin pesimävarmuussumma oli 19.

Vuoden 1993 ensihavainnosta lähtien (alueemme 254. laji) Tiiraan on LLY:n alueella kirjattu 282 havaintoriviä 15.9.2020 mennessä. Se on runsaat 0,6 % kaikista Suomen harmaasorsahavainnoista.

Säännöllisesti eli vähintään yksi vuosittainen harmaasorsahavainto jossakin päin aluettamme on tehty vuodesta 2004 lähtien. Viimeinen aukko kuntakohtaisessa kattavuudessa täyttyi vuonna 2020, jolloin laji tavattiin ensimmäisen kerran Muoniossa.

Ohessa vuosittaiset 31.5. mennessä tehdyt ensihavainnot kunnittain sekä kunnan ensimmäinen havainto lajista kartuntanumeroineen.

Enontekiö (8) 13.5.2002, 6.5.2004, 13.5.2005, 17.5.2010, 21.5.2013, ensimmäinen havainto Tiirassa 13.5.2002 [182].

Inari (25) 25.5.1993, 20.5.2009, 9.5.2011, 19.5.2012, 13.5.2015, 27.5.2017, 16.5.2018, 31.5.2020, ensimmäinen havainto Tiirassa 25.5.1993 [201].

Kemijärvi (36) 10.5.2006, 1.5.2008, 9.5.2009, 18.5.2013, 14.5.2014, 10.5.2015, 9.5.2016, 11.5.2019, 12.5.2020, ensimmäinen havainto Tiirassa 10.5.2006 [170].

Kittilä (4) 22.5.2008, 21.5.2010, 11.5.2016, ensimmäinen havainto Tiirassa 22.5.2008 [201].

Kolari (11) 20.5.2007, 12.5.2014, ensimmäinen havainto Tiirassa 14.7.2006 [184].

Muonio (2), ensimmäinen havainto Tiirassa 6.6.2020 [210].,

Pelkosenniemi (1) ensimmäinen havainto Tiirassa 4.6.2017 [193].

Pello (6) 8.5.2010, 20.5.2013, 7.5.2016, 15.5.2019, ensimmäinen havainto Tiirassa 8.5.2010 [226].

Posio (1) 14.5.2019, ensimmäinen havainto Tiirassa 14.5.2019 [206].

Ranua (2) 17.5.2008, 18.5.2009, ensimmäinen havainto Tiirassa 17.5.2008 [165].

Rovaniemi (128) 8.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 2.5.2009, 21.5.2010, 14.5.2012, 19.5.2013, 28.4.2014, 23.4.2015, 3.5.2016, 23.5.2017, 11.5.2018, 29.4.2019, 15.5.2020, ensimmäinen havainto Tiirassa 3.6.2005 [206].

Salla (7) 14.5.2007, 20.5.2008, 27.5.2014, 7.5.2016, ensimmäinen havainto Tiirassa 14.5.2007 [176].

Savukoski (1) 9.5.2016, ensimmäinen havainto Tiirassa 9.5.2016 [194].

Sodankylä (13) 28.5.2004, 21.5.2006, 25.5.2007, 4.5.2019, ensimmäinen havainto Tiirassa 28.5.2004 [207].

Utsjoki (7) 26.5.2007, 27.5.2010, 18.5.2012, 25.5.2020, ensimmäinen havainto Tiirassa 26.5.2007 [197].

Ylitornio (30) 12.5.2007, 19.5.2013, 8.5.2015, 7.5.2016, 8.5.2017, 15.5.2018, 4.5.2019, 19.5.2020, ensimmäinen havainto Tiirassa 12.5.2007 [179].

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.2015 Rovaniemi Kuolajokisuu 1 k p (Veikko Isomursu, Antti Ruonakoski, Vesa Perttunen)

24.4.2015 Rovaniemi Ounaskoski 1 k p (Veikko Vasama)

28.4.2014 Rovaniemi Kivijärvi 1 k p (Antti Ruonakoski, Allan Hamari)

 

Muuton alkaminen on vuosittain keskimäärin 7.-8. toukokuuta.

 

Kesähavainnot

Kesä-heinäkuulta on Tiiraan kirjattu LLY:n alueelta 56 havaintoa / 111 yksilöä. Mukana on myös havaintoja pesinnöistä ja poikueista. Kesäaikaisetkin havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kolari Ylläsjärvi 7 p (Pekka Hietaniemi)

13.10.2013 Ylitornio Lohiniva 4, 1k3n (Jarmo Saarela)

10.10.2020 Pello Sirkkakoski 2 pariutuneet p (Tomi Rautio, Pertti Rautio, Markku Sirkka)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti myös elinvoimainen ja määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 282 havaintoa / 555 yksilöä (tilanne 25.11.2020).

Havaintomäärien trendi on kasvava suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, mutta määrät vaihtelevat melkoisesti vuosittain, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

11, Kolari Ylläsjärvi 14.7.2006 (Pekka Hietaniemi)

7 p, Kolari Ylläsjärvi 13.10.2006 (Pekka Hietaniemi)

7 p, Rovaniemi Niskanperä 17.5.2015 (Vesa Nivala)

7 p, Ylitornio Kuivakangas 28.7.2017 (Jouni Parviainen)

7 p, Rovaniemi Sinettä 31.5.2020 (Andreas Nuspl)

 


TAVI

Levinneisyys

Tavin levinneisyys on laaja Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan kanta talvehtii Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

 

Tavi pesii Suomessa koko maassa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

14.1.2011 Rovaniemi Ounaskoski (Anja Haavikko)

14.1.2019 Inari Kontosjokisuu (Petteri Polojärvi)

 

Kevään varhaisimmat havainnot

1.4.1987 Kemijärvi sillat 2 pariutuneet p (Oiva Ollakka)

5.4.1982 Pello Kaaraneskoksi (Reijo Uusitalo)

15.4.1930 Rovaniemi Muurola (Rita Gripenberg, S. Nordberg)

 

Tavin kevätmuutto alkaa suunnilleen 20.-25. huhtikuuta.

 

Kevätmuuton huippu

Muuton kiivain vaihe alkaa vapun tietämiltä ja kestää pari viikkoa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa liki 2000 havaintoa yli 15 000 yksilöstä. Mukana on runsaasti pesintä- ja poikuehavaintoja koko alueen laajuudelta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2015 Enontekiö Peltovuoma (Aulis Harju)

15.11.2015 Salla Tuntsajoki (Teuvo Hietajärvi)

14.11.2007 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

 

Tavin syysmuutto ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen, lokakuun puolivälin tietämillä havaintomäärät laskevat jyrkästi.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti myös elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 6 140 havaintoa / 77 146 yksilöä (tilanne 25.11.2020).

Tavin havaintomäärät LLY:n alueelta ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen havaintoaktiivisuuden kasvun mukaisesti.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

700 / 400, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

355, Rovaniemi Vikajärvi 23.5.2017 (Hannu Jauhiainen)

255, Rovaniemi Vikajärvi 14.5.2012 (Hannu Jauhiainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350, Kemijärvi jätevesijärvi 19.6.2010 (Pirkka Aalto)

260, Kemijärvi jätevesijärvi 20.7.2018 (Pirkka Aalto)

255, Kemijärvi jätevesijärvi 23.7.2015 (Pirkka Aalto)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

500 p, Pellojärvi 6.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

355 p, Pello Säynäjäjärvi 10.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

350 p, Pellojärvi 10.9.-26.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

350 p, Sodankylä Moskuvaara 4.9.2019 (Olli-Pekka Karlin)

350 p, Sodankylä Mutenia 15.9.2020 (Olli-Pekka Karlin, Raimo Mattila)

 


AMERIKANTAVI

Amerikantavin pesimäalueet ovat Pohjois-Amerikan pohjoisilla rannikoilla. Talvehtii etelämpänä avoveden äärellä. Eurooppaan harhautuu joskus muuttomatkoilla. Suomessa kirjattu 193 havaintoa 209 yksilöstä.

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 26.11.2020).

 

16.5.2020 Rovaniemi Kuolajoki 1 k (Anssi Mäkinen)

 


SINISORSA

Levinneisyys

Sinisorsaa esiintyy lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisimmat linnut muuttavat talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa sinisorsa on levinnyt koko maahan. Kirjatut havainnot kattavat myös koko LLY:n alueen. Lapissa esiintyy pieniä määriä talvehtiviakin yksilöitä.

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta on kirjattu LLY:n alueella 207 havaintoa / 676 yksilöä (tilanne 26.11.2020). Ensimmäiset kirjaukset ovat vuodelta 1981 Pellon Sirkkakoskelta (Jorma V.A. Halonen). 2000-luvulla kirjauksia on tehty vuosittain alkaen tammikuulta 2002 Enontekiön Hetasta (Timo J. Leppänen).

Suurin yksittäinen yksilömäärä on 18, kirjattu 25.2.2014 Sallan Onkamojärveltä (Martti Onkamo).

 

 

Talvihavainnot jakautuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Kevätmuuton huippu

Maaliskuussa jo havaitaan kasvavia sinisorsamääriä, mutta varsinainen muuton huippuaika on huhtikuun puolivälistä vappuun.

 

Kesähavainnot

Kesäajalta havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta. Mukana on myös runsaasti havaintoja pesinnöistä ja poikueista.

 

Syysmuutto

Syksyllä sinisorsahavaintojen yksilömäärä on huipussaan lokakuun alkupäivinä, ja pienenee hiljalleen lokakuun aikana ja marraskuulle mentäessä. Jonkin verran sinisorsia jää talvehtimaankin Lapin vesien sulapaikkoihin.

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen ja määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 10 163 havaintoa / 108 037 yksilöä (tilanne 26.11.2020).

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen nopeammin kuin keskimääräisen kirjausaktiviteetin kasvun verran.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

207 p, Rovaniemi Oikarainen 30.4.2015 (Viljo Ruokanen). 1.5.2015 samalta paikalta kirjattu 157 yksilöä.

130 p, Rovaniemi Matinmikonperä 25.4.2016 (Tuomas Väyrynen)

110 p, Ylitornio Kuivakangas 8.5.2017 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

85 p, Ylitornio Iso Meltosjärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

60 p, Muonionjärvi 21.6.2013 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius)

56 p, Rovaniemi Ounasjokisuisto 20.7.2020 (Jukka Jokimäki, Sirke Piirainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

500 p, Pellojärvi 24.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

450 p, Pellojärvi 8.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

360 p, Pello Säynäjäjärvi 4.10.1997 (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

360 p, Kemijärvi jätevesijärvi 6.10.2013 (Pirkka Aalto)

 


NOKISORSA

Levinneisyys

Nokisorsa elää Pohjois-Amerikassa Kanadasta Meksikoon ja Bermudalle. Länsi-Euroopassa harhailijoita säännöllisesti.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä vähenevä.

 

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 26.11.2020).

26.5.-30.6.2004 Sodankylä jätevedenpuhdistamo 1 k jp p (Ossi Pihajoki, Markus Salmi)

 


JOUHISORSA

Levinneisyys

Jouhisorsa pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Euroopan kanta muuttaa talveksi etelä-Eurooppaan ja Afrikkaan.

 

Jouhisorsia esiintyy koko Suomessa. Havaintoja on kirjattu myös koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2004 Pelkosenniemi Arvospuoli 1 k p (Arto Keto-Tokoi)

17.4.2007 Sodankylä Peurasuvanto 2 pariutuneet p (Aimo Somerkallio)

18.4.2015 Ylitornio Kannalanlahti 1 k p (Tomi Rautio, Jarmo Saarela)

 

Kevätmuutto

Kevätmuutto LLY:n alueella alkaa tyypillisesti muutaman päivän ennen vappua.

 

Jouhisorsan vilkkain muutto alkaa vapun tietämillä ja jatkuu toukokuun puoliväliin.

 

 

Kesähavainnot

Tiiraan on kirjattu jouhisorsasta kesähavaintoja viitisensataa yli 1600 yksilöstä. Joukossa on runsaasti pesintä- ja poikuehavaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.10.2015 Rovaniemi Harjulampi 1 n-puk p (Kirsi Nikkola, Vesa Perttunen, Antti Rissanen)

21.10.2014 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 n-puk p (Pekka Nikander, Jukka Simula)

20.10.1999 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

20.10.2012 Kemijärvi jätevesijärvi 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

 

Syysmuutto

Jouhisorsan havaintomäärät pienenevät syyskuun puolivälistä alkaen ja viimeisetkin havainnot on kirjattu heti lokakuun puolivälin jälkeen.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä laskeva.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 2 903 havaintoa / 12 036 yksilöä (tilanne 26.11.2020).

Tiiran havaintomäärät ovat nousseet kutakuinkin kirjausaktiivisuuden nousun mukaisesti.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

128 kiert, Pello Turtola 17.5.1979

64 p, Rovaniemi Niskanperä 15.5.2008 (Veikko Isomursu, Anssi Mäkinen)

50 pariutuneet, Kittilä Karinnokka 18.5.2020 (Mikko Joensuu, Aila Moksi, Anna Remes)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

57 p, Ylitornio Kannalanlahti 19.7.2009 (Tapani Tapio)

40 p, Kittilä Munajärvi 6.6.1975 (Jarmo Laine)

35 p, Ylitornio Pahasuo 19.6.2020 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

221 m, Rovaniemi Muurola 3.10.2020 (Niklas Haxberg)

108 m, Rovaniemi Mutkanperä 3.10.2020 (Jorma Salo)

46 p, Enontekiö Sotkajärvi 10.9.2013 (Jukka Simula)

 


HEINÄTAVI

Levinneisyys

Heinätavi pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa. Euroopan kannan talvehtimisalueet sijaitsevat Afrikassa.

 

Suomessa heinätavin pesimäalue painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen.

 

Lapissa havainnot harvenevat hieman pohjoiseen päin mentäessä.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

27.4.2014 Rovaniemi Ala-Korkalo 1 k p (Matti Kassala)

30.4.2002 Sodankylä Siurunmaa 1 k p (Markus Salmi)

3.5.1978 Salla Vallovaara 2 (Kauko Mikkola)

3.5.2008 Pellojärvi 2 pariutuneet p (Jorma V.A. Halonen, Martti ja Sara Salminen, Ilkka Spets, Teppo Peltonen)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta vajaa sata havaintoa reilusta 150 yksilöstä. Havainnot ovat pääasiassa 1-3 linnusta, mutta joukosta löytyy myös puolenkymmentä poikuehavaintoa Sallasta, Savukoskelta, Kittilästä ja Inarista.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.9.2010 Muonio Kätkäsuvanto 1 n (Timo J. Leppänen)

11.9.1991 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

8.9.1985 Pello Paamajärvi 1 p (Reijo Koivuranta)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut. Alueellisesti hävinnyt (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 356 havaintoa / 572 yksilöä (tilanne 26.11.2020).

LLY:n alueen havaintomäärät ovat Tiira-historian aikana pysyneet melko vakaina, mutta vuonna 2020 nähtiin selkeä nousu määrissä.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

9, Salla Salmivaara 10.6.2010 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Inari Kaamanen 24.6.2011 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Salla Salmivaara 3.6.2013 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Kittilä vedenottamo 29.6.2016 (Virpi Uusisalmi)

 


LAPASORSA

Levinneisyys

Lapasorsa pesii Euroopassa, Keski- ja Pohjois-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Talvehtimaan se muuttaa etelään. Euroopassa muutto suuntautuu Afrikkaan.

Suomessa lapasorsa pesii lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

 

Havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.2019 Rovaniemi Vikajärvi 2 pariutuneet p (Hannu Jauhiainen)

23.4.2014 Ylitornio Kainuunkylä 2 1k1n (Jarmo Saarela)

25.4.2015 Inari Näätämö 1 k (Jan-Erik Tanhua)

 

Lapasorsan ensihavaintojen aikoja kunnittain

Toukokuuta myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole otettu mukaan.

 

Enontekiö 28.5.1998, 23.5.1999, 22.5.2000, 24.5.2003, 11.5.2005, 26.5.2007, 24.5.2008, 17.5.2010, 22.5.2012, 17.5.2015, 27.5.2017, 28.5.2019

Inari 22.5.1982, 23.5.1992, 20.4.2007, 24.5.2008, 17.5.2009, 17.5.2010, 11.5.2011, 15.5.2012, 17.5.2013, 13.5.2014, 25.4.2015, 10.5.2016, 15.5.2018, 13.5.2019

Kemijärvi 5.5.1978, 13.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 3.5.2009, 14.5.2010, 1.5.2011, 20.5.2012, 14.5.2013, 26.4.2014, 1.5.2015, 10.5.2016, 25.5.2017, 12.5.2018, 12.5.2019

Kittilä 18.5.1976, 17.5.1977, 20.5.1978, 26.5.1979, 9.5.1983, 21.5.2006, 11.5.2007, 7.5.2008, 11.5.2009, 18.5.2010, 7.5.2011, 9.5.2012, 18.5.2013, 20.5.2014, 7.5.2016, 25.5.2017

Kolari 8.5.1983, 14.5.2006, 20.5.2007, 21.5.2009, 16.5.2010, 26.5.2015, 7.5.2016

Muonio 21.5.1978, 16.5.1979, 18.5.2007, 15.5.2011, 17.5.2012, 14.5.2013, 19.5.2014

Pelkosenniemi 18.5.2007, 10.5.2011, 28.5.2013, 18.5.2014

Pello 12.5.1976, 26.5.1979, 14.5.1980, 10.5.1981, 1.5.1983, 18.5.1984, 9.5.2007, 3.5.2008, 10.5.2009, 9.5.2010, 7.5.2011, 18.5.2012, 12.5.2013, 1.5.2016, 18.5.2017

Posio 22.5.2007, 16.5.2013, 22.5.2017, 15.5.2019

Ranua 19.5.1979, 14.5.2006, 12.5.2007, 10.5.2009, 10.5.2012, 14.5.2015

Rovaniemi 17.5.1974, 5.5.1975, 14.5.1979, 3.5.2004, 1.5.2006, 26.4.2007, 30.4.2008, 1.5.2009, 7.5.2010, 4.5.2011, 8.5.2012, 9.5.2013, 9.5.2014, 4.5.2015, 30.4.2016, 19.5.2017, 2.5.2018, 21.4.2019

Salla 21.5.2007, 25.5.2008, 9.5.2009, 23.5.2010, 11.5.2011, 11.5.2012, 29.5.2014, 10.5.2015, 7.5.2016, 31.5.2017, 12.5.2018

Savukoski 14.5.2009, 13.5.2010, 31.5.2014, 7.5.2016

Sodankylä 14.5.1978, 30.4.2002, 28.5.2004, 20.5.2006, 21.5.2007, 20.5.2009, 21.5.2012, 30.5.2014, 8.5.2015, 25.5.2017

Utsjoki 26.5.2007, 31.5.2008, 16.5.2010, 24.5.2012, 16.5.2014, 21.5.2019

Ylitornio 30.4.1975, 19.5.2007, 3.5.2008, 5.5.2009, 15.5.2010, 7.5.2011, 3.5.2012, 1.5.2013, 23.4.2014, 1.5.2015, 8.5.2016, 18.5.2017, 29.4.2018, 30.4.2019

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan yli 400 havaintoa yli 1000 yksilöstä. Mukana on myös useita poikuehavaintoja. Poikuehavainnoista suurin osa on Pello-Pelkosenniemi -linjan eteläpuolelta, mutta myös Enontekiöltä ja Inarista löytyy havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.10.2017 Ivalo Mukkavuopaja 1 n-puk p (Olli Osmonen)

12.10.2017 Kemijärvi Jätevesijärvi 2 n-puk p (Pirkka Aalto)

10.10.2000 Pellojärvi 1 n-puk p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 639 havaintoa / 3 616 yksilöä (tilanne 26.11.2020).

Tiira-kirjausten määrä on kasvanut suunnilleen havaintoaktiivisuuden kasvun mukaisesti.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10 p, Rovaniemi Paavalniemi 24.5.2007 (Veikko Isomursu)

8 p, Rovaniemi Kuolajokisuu 18.5.2015 (Jukka Simula)

7 p, Inari Ivalojokisuu 23.5.1992 (Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen)

7, Rovaniemi Paavalniemi  17.5.2019 (Andreas Nuspl)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32 p, Ylitornio Kannalanlahti 19.7.2009 (Tapani Tapio)

17 p, Ylitornio Kannalanlahti 30.7.2014 (Tapani Tapio)

15 p, Ylitornio Kannalanlahti 28.7.2015 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10, Rovaniemi Harjulampi 19.8.2019 (Andreas Nuspl)

9 p, Kemijärvi jätevesijärvi 1.8.2016 (Pirkka Aalto)

8 p, Pellojärvi 24.8.2003 (Jorma V.A. Halonen)

8 kiert, Ylitornio Portimojärvi 3.9.2016 (Tomi Rautio, Petri Kauvosaari)

8 p, Rovaniemi Harjulampi 12.8.2018 (Vesa Nivala)

8, Rovaniemi Harjulampi 12.8.2019 (Andreas Nuspl)

 


PUNASOTKA

Levinneisyys

Punasotkan pesimäaluee ulottuu lähes koko Pohjois-Eurooppaan ja laajalti Aasiaan. Talvehtimisalueet sijaitsevat Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa punasotkan esiintyminen painottuu maan eteläosiin.

 

Punasotkaa on havaittu hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

30.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 1 k p (Pirkka Aalto)

30.4.2014 Rovaniemi Kuolajokisuu 1 k p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Veikko Vasama, Matti Välimäki, Ilpo Y. Kojola)

2.5.2015 Rovaniemi Paavalniemi 1 k p (Marja Eronen, Veikko Isomursu, Kirsi Nikkola, Jukka Soppela, Jukka Soppela)

2.5.2019 Muonio kk  1 k p (Kerttu Laurila, Risto Mella)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 46 havaintoa 84 yksilöstä. Havainnot jakautuvat hajanaisesti eri puolille LLY:n aluetta. Poikuehavaintoja on kaksi, Kemijärveltä v. 2016 (koskenevat samaa poikuetta).

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.11.2020 Kemijärvi Pitkäsilta 1 n p (Pirkka Aalto)

15.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi 1 n p (Pirkka Aalto)

11.9.2016 Kemijärvi jätevesijärvi / Pitkäsilta  3p + 2p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti vaarantunut (määrä laskeva).

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 167 havaintoa / 316 yksilöä (tilanne 26.11.2020).

Havaintomäärät LLY:n alueella ovat kasvaneet hieman enemmän kuin havaintoaktiivisuuden kasvun verran. Vuosittaiset havaintomäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että niistä ei johtopäätöksiä kannata tehdä.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

13 p, Pellojärvi 10.5.1983 (Jorma V.A. Halonen)

10 p, Pellojärvi 1.6.1973 (Jorma V.A. Halonen)

8 p, Pellojärvi 15.5.1983 (Jorma V.A. Halonen, Tapani Muotka, Sami Mäkikyrö, Pasi Niva, Teija Välimaa)

 


AMERIKANTUKKASOTKA

Levinneisyys

Amerikantukkasotka pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa. Euroopassa laji on harhailija, Suomessa suurharvinaisuus. Osa Euroopan havainnoista koskenee tarhakarkulaisia.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 26.11.2020).

20.5.-8.7.2013 Enontekiö Sotkajärvi lintutorni 1 k jp p (Eija ja Timo J. Leppäsen löytämä lintu).

 


TUKKASOTKA

Levinneisyys

Tukkasotkan pesimäalueet ovat laajalti Euraasiassa. Talvehtimisalueet sijaitsevat Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Etelä-Aasiassa ja osin Afrikassa.

 

Suomessa tukkasotka pesii koko maassa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu neljä havaintoa (vuoden 1992 havainnot lienevät samasta linnusta), joiden voisi olettaa olevan talvehtineista linnuista:

2.1.1992 Ylitornio Tengeliönjoki, Pessaniva 1 p (Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Juha Koskenkorva, Markku Ahonen)

15.3.1992 Ylitornio Tengeliönjoki, Pessaniva 1 k (Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Matti Suopajärvi, Juha Koskenkorva)

23.2.2014 Rovaniemi Niesi 1 p siipirikko (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa)

11.12.2015.-30.1.2016 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tapani Tapio

 

Kevätmuutto

Tiira-historian aikana kevätmuuton alku on ollut suunnilleen 24.4.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan yli 2000 havaintoa yli 30 000 yksilöstä. Niiden joukossa on runsaasti poikuehavaintoja. Havainnot jakautuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Syysmuutto

Tukkasotkan havaintomäärät laskevat jyrkästi ennen lokakuun puoliväliä, ja marraskuulla havainnot ovat yksittäisiä. Suurin osa tukkasotkista lähtee etelämmäksi siis syys-lokakuun vaihteen tietämillä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.12.2015 – 30.1.2016 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tapani Tapio)

8.12.2018 Inari Kettukoski Luaimaa 1 n p (Sampo Laukkanen)

6.12.2018 Inari Kettujoki Ylämukka 1 vp p nous (Jouni Aikio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 6 739 havaintoa / 131 796 yksilöä (tilanne 26.11.2020).

LLY:n alueen havaintomäärät ovat nousseet suunnilleen havaintoaktiivisuuden nousun verran.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

400 p, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

400 p, Pellojärvi 15.5.2015 (Jorma V.A. Halonen)

241 p, Pellojärvi 12.5.2015 (Ilkka Spets)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

360, Enontekiö Sotkajärvi 12.7.2015 (Timo J. Leppänen)

340 p, Enontekiö Sotkajärvi 8.7.2019 (Heikki Hiekkanen)

300 p, Salla Termusjärvi 3.6.2017 (Veli Niemi)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

620, Enontekiö Sotkajärvi 30.9.2014 (Timo J. Leppänen). Suuria yksilömääriä on kirjattu selvästi eniten juuri Sotkajärveltä.

460, Enontekiö Sotkajärvi 1.10.2014 (Timo J. Leppänen)

414 p, Enontekiö Sotkajärvi 8.9.2015 (Jukka Simula)

 


LAPASOTKA

Levinneisyys

Lapasotka pesii Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa. Euroopassa talvehtii Itämeren eteläosissa, Pohjanmerellä ja osittain Välimerellä.

 

Suomessa pesii harvalukuisena Lapissa ja Pohjanlahdella. LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, painotus kuitenkin käsivarressa ja Inarin ja Utsjoen kunnissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

3.5.2014 Pellojärvi 1 n p (Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Pekka Salminen)

4.5.2004 Sodankylä keskusta 2 pariutuneet p (Pasi Salmi)

7.5.2008 Rovaniemi Kivitaipale 1 k p (Ilkka Rautio)

7.5.2015 Rovaniemi Paavalniemi 2 pariutuneet kiert (Kirsi Nikkola)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu yli 200 havaintoa yli 600 yksilöstä. Mukana on myös poikuehavaintoja, jotka painottuvat selvästi alueen pohjoisimpiin osiin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2008 Rovaniemi Kallentalontie 1 n-puk p (Ismo Kreivi, Maria Alanne ym)

28.11.2009 Ylitornio Pessanranta 1 n p (Tapani Tapio)

10.11.2018 Kemijärvi Alakallaanvaara 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi, pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen). Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 664 havaintoa / 2 041 yksilöä (tilanne 26.11.2020).

LLY:n alueen havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen havaintoaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

22-33 p, Inari Konesniemi 10.-17.10.2020 (Roope Ruokonen, Olli Osmonen, Jouni Aikio, Jessica Jyränkö, Jan-Erik Tanhua, Vesa Juntunen)

20, Salla Leusjärvi 20.5.2012 (Tatu Hänninen)

20 n-puk p, Ranua Kuhan Takajärvi 21.10.2016 (Pirkka Aalto)

 


HAAHKA

Levinneisyys

Haahka pesii LLY:n lähialueilla sekä etelässä (Itämeri, harvalukuisena Perämeren pohjukkaan saakka) että pohjoisessa (Jäämeren rannikot Vienanmerelle saakka). Se myös talvehtii lähialueillamme, Itämerelläkin aivan jäänreunan tuntumassa mm. Ahvenanmaalla. Onkin hieman yllättävää, että LLY:n alueen havaintomäärät ovat hyvin pienet, kun laji oleskelee kuitenkin ihan lähialueilla niin kesällä kuin talvellakin.

 

Suomessa haahka pesii merialueilla Perämeren pohjukkaan saakka. Tiheys harvenee pohjoista kohti.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

7 havaintoa / 11 yksilöä (tilanne 22.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

LLY:n alueen havainnot

10.6.1977 Utsjoki Vuogojávri 3 k E (Esko Aikio)

16.6.2006 Pello Vaaranperä k jp p kuollut (Mari-Tuulia, Ville ja Seppo Pasma ym)

19.5.2007 Pellojärvi 2 k p (Martti Salminen)

28.9.2007 Inarijärvi 1 n ad (Martti Rikkonen)

15.7.2009 Ylitornio Tynnyrinmukka 1 n (Aatu ja Topi Kreivi)

3.6.2010 Salla Salmivaara 1 k p (Timo Valkonen)

24.5.2014 Ivalo 2 kn (Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

 


KYHMYHAAHKA

Levinneisyys

Kyhmyhaahka pesii Pohjoisen jäämeren rannoilla, talvehtii Norjassa ja Kanadassa. Suomessa vähälukuinen läpimuuttaja.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 22.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

LLY:n alueen havainnot

31.10.1985 Inari Sevettijärvi (Heikki Karhu)

5.6.2012 Sodankylä Ilmakkijärvi (Olli-Pekka Karlin)

 


ALLIHAAHKA

Levinneisyys

Allihaahka pesii Siperian rannikolla ja talvehtii Pohjois-Norjan rannikolla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

11 havaintoa / 22 yksilöä (tilanne 19.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

LLY:n alueen havainnot

17.-18.5.1999 Sodankylä Peurasuvanto 1 k p (O. Nyyssönen, O. Pihajoki)

22.5.2000 Muonionjärvi 1 k p (Pirkka Aalto)

4.-5.6.2000 Enontekiö 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

27.5.2004 Kolari Ylläslompolo 12 n m (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

8.6.2006 Pelkosenniemi Kairala 1 n-puk p (Tatu Itkonen)

13.6.2008 Sodankylä Riipijärvi 1 k 2kv p (Asko Suoranta, Veijo Peltola)

6.-7.6.2009 Pello Säynäjäjärvi 1 2kv n-puk p (Jorma V.A. Halonen, Martti Salminen, Mika Knuuti, Teppo Peltonen)

10.6.2009 Pellojärvi 1 2kv n-puk p (Jorma V.A. Halonen, Harri Ja Roope Hakola, Arto Ja Pekka Paajanen, Pekka Peltonen)

11.-12.5.2012 1 k jp p Rovaniemi Vikajärvi (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Ritva Mäkinen, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Hannu Jauhiainen, Lea Maalismaa)

25.-26.5.2020 Ranua Ranuansalmi 1 k p (Kari-Pekka Hiltunen, Lauri Kaikkonen)

26.5.2020 Ranua Kuhan Takajärvi 1 k p (Olli-Pekka Karlin, Olli Näyhä)

 


ALLI

Levinneisyys

Allit pesivät Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtiminen tapahtuu hieman etelämpänä, Euroopassa paljolti Itämeren alueella.

 

Lintuatlaksen mukaan allin pesimäalue Suomessa on maan pohjoisimmissa osissa.

 

Lapissa havaintoja on tehty eri puolilta LLY:n aluetta. Havaintojen painopiste on selkeästi alueen pohjoisosissa.

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

17.3.1991 Ylitornio Tengeliönjoki 8 p (Pekka Suopajärvi, Kari Oittinen)

20.4.2014 Inari Ukonjärvi 1 k p (Jan-Erik Tanhua, Mikko Tanhua, Miia Helander)

25.4.2019 Kittilä Alakylä 2 (Leena Neitiniemi-Upola, Esko Upola)

 

Kevätmuutto

Allin kevätmuutto on alkanut keskimäärin 10. toukokuuta.

 

Allin kevätmuuton huippu on toukokuun puolivälin jälkeen. Havaintomäärät lähtevät jyrkempään nousuun vasta toukokuun 10. päivän jälkeen.

 

Kunnittain varhaisimmat ensihavainnot tehdään tyypillisesti Inarissa, mikä viitannee muuttoon pohjoisen suunnalta Norjan kautta.

 

Kesähavainnot

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.12.2019 Rovaniemi Ounaskoski 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

5.12.2019 Rovaniemi Oikarainen 1 n tp p (Anssi Mäkinen)

30.11.2012 Rovaniemi Paavalniemi (Markus Korteniemi)

 

Syysmuutto

Allin syysmuutto tapahtuu pitkälti lokakuun ja marraskuun alkupuolen aikana. Marraskuun lopulta ja joulukuun alkupuolelta on enää yksittäisiä havaintoja.

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

1 533 havaintoa / 4 975 yksilöä (tilanne 22.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrät ovat kasvaneet, mutta aavistuksen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

33 p, Kittilä Jerisjärvi 23.5.2013 (Timo J. Leppänen)

26 p, Inari Akujärvi 19.5.2011 (Esko Sirjola)

23 lask, Muonio Kutuniva 25.5.2015 (Leena Muotka)

23 p, Sodankylä Ilmakkijärvi 17.5. (Heikki Ketola)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

40 20k20n, Utsjoki Biesjávrrit 1.6.1992 (Jouni Aikio)

34 p, Enontekiö Somasjärvi 14.7.2008 (Aleksi Lehikoinen, Mikael Wickman)

25, Enontekiö Kelottijärvi 2.6.2006 (Timo J. Leppänen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

80 p, Utsjoki Vuogojávri 9.-10.9.2000 (Jouni Aikio)

34 p, Enontekiö Pitsusjärvi 5.-6.9.2013 (Jukka Simula)

31 kiert, Pellojärvi Hannunranta 6.10.2012 (Jorma V.A. Halonen, Jarmo Saarela, Sirpa Saarela)

 


MUSTALINTU

Levinneisyys

Mustalintu pesii Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa sekä Grönlannissa ja Islannissa. Talvehtimisalueet ovat Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin rannikoilla.

 

Suomessa pesimäalueet painottuvat Oulun pohjoispuoliselle alueelle. Lapissa havaintoja on kirjattu tasaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

2.3.2014 Savukoski Värriöjärvi 1 n än p (Eila Ylilokka)

6.4.2016 Rovaniemi Vikajärvi 2 pariutuneet (Hannu Jauhiainen)

12.4.2015 Rovaniemi Viirinkylä 1 k p (Viljo Ruokanen)

 

Mustalinnun muuton alku näyttää aikaistuvan.

 

 

Kiivain kevätmuutto käynnistyy vapun tietämillä ja kestää toukokuun loppupuolelle saakka.

 

 

Kesähavainnot

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.12.2017 Rovaniemi Pannunkorva 1 n (Pekka Pistokoski)

22.12.2019 Rovaniemi Vikajärvi 3 n n-puk (Hannu Jauhiainen)

21.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Jarno Luiro, Anssi Mäkinen)

 

Syysmuutto

Mustalinnun syyshavaintoja tehdään eniten lokakuussa, ja merkittävissä määrin myös marraskuun puolella. Vielä joulukuullakin on kirjattu joitakin havaintoja.

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

3 729 havaintoa / 33 433 yksilöä (tilanne 24.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 

Havaintomäärät

Tiira-historian aikana mustalinnusta on kirjattu vuosittain 171-371 havaintoa 1 387 – 3 330 yksilöstä.

Havaintomäärät ovat kasvaneet Tiirassa, mutta hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua vähemmän.

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

500, Kemijärvi Kulmunginniemi 10.5.2015 (Kari Peuna)

350, Ranua Penämönjärvi 12.5.2006 (Ville Impiö)

200, Kemijärvi Pitkäsilta 11.5.2007 (Pirkka Aalto)

200, Savukoski Värriöjärvi 26.5.2014 (Eila Ylilokka)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

125 kiert, Sodankylä Lokka 24.7.2004 (Kivilahti)

90, Ranua Kuhajärvi 12.6.2010 (Jesse Impiö, Tauno Impiö)

64 p 30k34n/1a, Salla Hautajärvi 12.6.2012 (Joni Raivio, Jukka Raivio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

150 p, Pello Rattosjärvi 3.10.1978 (Kari K. Koivuranta)

140 p, Inari Juutuanvuono 7.8.2018 (Anja Vest, Tuomas Vest)

100 m S, Kolari Äkäslompolo 12.10.2008 (Pekka Hietaniemi)

100 p, Kemijärvi Alakallaanvaara 6.10.2012 (Pirkka Aalto)

100 p, Kemijärvi Pitkäsilta 16.10.2016 (Pirkka Aalto)

 


PILKKANISKA

Levinneisyys

Pilkkaniska pesii Kanadassa ja Alaskassa. Talvehtii Yhdysvaltain pohjoisosien rannikoilla. Osa talvehtii Brittein saarilla. Näistä yksilöistä osa harhautuu Skandinaviaan ja Suomeenkin. LLY:n alueen havainnot ovat touko-kesäkuulta ja alueen pohjoisimmissa osissa tehtyjä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

6 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 24.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

LLY:n alueen havainnot

v. 1858 Kittilä Kyrö (lähde P. Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot, Pohjolan linnut värikuvin, havainnoija tuntematon)

30.5.2008 Inari Vaskojoki 2 k p (Pekka Kulonen, Merja Kulonen)

2.6.2010 Inari Harjuntausjärvi 1 k ad p (Jouni Aikio, Hannu Maula, Marita Maula, Olli Osmonen, Martti Rikkonen, Juha Sihvo, Outi Rikkonen, Taru Rikkonen)

20.5.2011 Enontekiö Sotkajärvi 1 k jp p (Timo J. Leppänen, Leena Ja Jorma Heikkonen, Eija Leppänen)

30.5.2016 Utsjoki Pulmankijärvi 1 k p (Leo Saarijärvi, Soile Saarijärvi)

7.-14.6.2019 Kittilä Kuivasalmi 1 k p (Pirkka Aalto, Timo Böhme, Kari Haataja, Lauri Havu, Vesa Heikkilä, Eero Hietanen, Veli-Pekka Honkanen, Sami Kalliokoski, Jarmo Kivilompolo, Jukka Kivilompolo, Jorma Knaapi, Jaakko Koistinen, Mika Ilari Koskinen, Leena Laitinen, Osmo Lamminen, Tarmo Lehtilä, Juhana Lehtonen, Kristian Lehtonen, Pekka Lähteenmäki, Hannu Maula, Marita Maula, Leena Muotka, Seppo Neuvonen, Jaakko Paakki, Roope Ruokonen, Jouni Rytkönen, Teemu Saarenpää, Harri Sopo, Risto Suksi, Leena Törnqvist, Jouni Valkeeniemi, Tapani Vuonokari, Hannele Valkeeniemi, Juhani Karvonen, Juhani Suni, Kari Varpenius, Martti Muikkula, Mauri Leiviskä, Mika Liimatainen, Päivi Lamminen, Viola Valkeeniemi)

 


PILKKASIIPI

Levinneisyys

Pilkkasiipi pesii pääosin Skandinaviassa, Venäjällä ja Baltiassa. Talvehtimisalueet ovat Euroopan / Aasian alueella laikuttain Kaspianmereltä Brittein saarille ja Norjan länsirannikolle.

 

Pesimäalueet Suomessa ovat merenrannikoilla (lähinnä keski- ja ulkosaaristossa) ja Pohjois-Suomen sisävesillä. Lapissa havaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

27.1.2018 Ylitornio Littiäisharju (kuollut lintu, Arto Onnela / Jorma V.A. Halonen)

11.-14.2.2020 Ivalo Pikku-Petsamo 1k 2kv p (Anja Akujärvi, Kirsti Kinisjärvi, Olli Osmonen)

28.4.2008 Inari Alalusma (Sampo Parkkonen)

7.5.2002 Sodankylä Sattanen 1 k p (Kivilahti)

7.5.2009 Ylitornio Portimojärvi (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi, Aatu Ja Topi Kreivi, Ilkka Spets, Ismo, Jarmo Saarela, Olli Sälevä)

7.5.2011 Sodankylä Peurasuvanto 1 k S (OP, SP)

 

Kevätmuuton alku

Pilkkasiiven kevätmuuton alku on pysynyt Tiira-historian aikana suhteellisen vakaana toukokuun 13. päivän molemmin puolin.

 

Kevään päämuutto

Pilkkasiiven muutto alkaa kiihtyä toukokuun toisella viikolla ja vilkkainta on toukokuun loppupuolella.

 

Syysmuutto

Pilkkasiipi on myöhäinen muuttaja niin keväällä kuin syksylläkin. Havaintomäärät vähenevät hiljalleen marraskuun loppua kohden, ja joulukuultakin löytyy vielä kymmenkunta havaintoa.

 

 

Kesähavainnot

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

28.-30.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Vesa Nivala, Anja Vest, Marko Junttila)

25.12.2008 Ylitornio Pessanranta (Tapani Tapio)

10.-18.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Olli-Pekka Karlin, Jarno Luiro, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Ruonakoski, Jorma Salo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

1 566 havaintoa / 9 184 yksilöä (tilanne 24.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Havaintomäärät

Kirjausaktiivisuuden keskimääräisestä kasvusta huolimatta Tiiraan tallennettujen havaintojen määrä on hiukan laskenut.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

84 pariutuneet p, Pelkosenniemi Säynäjäjärvi 11.6. 2001 (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

81, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2013 (Antti Ruonakoski, Aija Lehikoinen)

72, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2009 (Pirkka Aalto, Ossi Pihajoki)

 


TELKKÄ

Levinneisyys

Telkkä pesii laajoilla alueilla Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtimisalueet ovat jonkinverran pesimäalueita etelämpänä. Talvehtivista linnuista on tehty Tiira-kirjauksia Lapissakin.

Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan telkkä on yleinen koko maassa sisäsaaristosta pohjoisimpaan Tunturi-Lappiin. Tiiraan on kirjattu havaintoja telkästä koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu talvisia havaintoja telkästä seuraavasti: tammikuu 20 havaintoa / 23 yksilöä, helmikuu 14 havaintoa / 20 yksilöä.

Talvihavaintojen alueellinen jakauma on esitetty allaolevassa kuvassa. Useita havaintoja on kirjattu Inarista, Rovaniemeltä ja Ylitorniolta, 1-2 havaintoa Enontekiöltä, Kemijärveltä, Pellosta ja Savukoskelta.

 

Kevätmuutto

Telkän kevätmuutto lähtee kiihtymään jo huhtikuun alkupuolella, on kiihkeimmillään vapun tienoilla ja tasaantuu jo reilusti ennen toukokuun puoltaväliä.

 

 

Telkän muuton alku näyttää aavistuksen aikaistuneen tällä vuosituhannella.

 

Syysmuutto

Telkän syyshavaintoja tehdään eniten lokakuun alkupuolella. Havaintomäärä laskee lähelle nollaa marraskuun alkupuolella, mutta havaintoja kirjataan kyllä vielä marras- ja joulukuussakin.

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 225 havaintoa / 597 yksilöä. Joulukuun luvut ovat 53 havaintoa / 62 yksilöä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

13 471 havaintoa / 158 692 yksilöä (tilanne 26.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrät ovat nousseet samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

424 p, Ylitornio Portimojärvi 30.4.2014 (Antti Jaako), samalta paikalta ilmoitettu 403 yksilöä 2.5.2014 (Tapani Tapio)

300 p, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

220 p, Pellojärvi 1.5.2014 (Ilkka Spets)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

316 p, Kemijärvi Jätevesijärvi 8.7.2019 (Pirkka Aalto)

260 p, Kemijärvi Pitkäsilta 1.6.2016 (Pirkka Aalto)

260 p, Enontekiö Sotkajärvi 27.6.2019 (Janne Lampolahti, Riitta Dersten, Katja Haimakka, Johanna Halkola, Jarkko Luoto, Jaana Mälkki, Aleksi Pudas, Henna Tanskanen, Turo Tuomikoski, Virpi Varjonmaa, Teija Virtamo-Tiiska)

 

Syksy (elo-joulukuu)

395 p, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

300 p, Muonio Kutuniva 13.9.2016 (Matti Päiviö, Kai Lindstöm)

270, Enontekiö Sotkajärvi 19.8.2012 (Timo J. Leppänen)

 


UIVELO

Levinneisyys

Uivelon pesintäalue ulottuu Skandinavian pohjoisosista Aasian itärannikolle. Talvehtimisalueet ovat jonkin verran etelämpänä, Suomen kannan osalta Itämeren eteläosissa ja Länsi-Euroopassa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja uivelosta koko LLY:n alueelta. Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan lajin pesintä painottuu selkeästi Lappiin ja Koillismaalle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuisia uivelohavaintoja on kirjattu 5:

1.1.2000 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto)

28.2.2011 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

26.12.2012-13.1.2013 ja 10.2.-7.4.2013 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Ville Impiö, Olli-Pekka Karlin, Olli Näyhä, Helvi Impiö, Pyry Hamari, Raimo Koskenkorva, Jouko Kärkkäinen, Kari Oittinen, Janne Vesa, Kalervo Kujala, Mauri Kujla)

31.12.2016-12.2.2017 Pello Sirkkakoski (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Pertti Rautio)

 

Kevätmuutto

Uivelon muuttohuippu alkaa reilusti ennen vappua ja kiihkein vaihe on ohi ennen toukokuun puoltaväliä.

 

Uivelon muuton alku näyttää viivästyneen viime vuosina, johtuen eritoten vuoden 2017 myöhäisestä muuton alkamisesta.

 

Syysmuutto

Syysmuuton havainnot ovat huipussaan lokakuun alkupäivinä, ja laskevat niin, että marraskuulla tehdään enään yksittäisiä satunnaishavaintoja. Jouulukuulta on kirjattu muutama havainto.

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 24 havaintoa / 66 yksilöä, joulukuussa 4 havaintoa / 4 yksilöä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

5 352 havaintoa / 25 016 yksilöä (tilanne 27.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Havaintomäärät

Uivelohavaintojen rivimäärät ovat hieman kasvaneet Tiira-vuosina, mutta yksilömäärän trendi on hieman laskeva.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

25 p, Salla Aapa-Tuohilampi 7.5.2016 (Raimo Mikkonen, Esa Karkkola, Olli Särkelä)

22 p, Kemijärvi Kulmunginniemi 7.5.2015 (Antti Peuna, Kari Peuna)

20 p 9kn 2n, Rovaniemi Paavalniemi 11.5.2012 (Veikko Isomursu)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

38 p 26k12n, Sodankylä Lintulampi 26.6.2012 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

34 p 26k8n, Enontekiö Kelottijärvi 27.6.2013 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

33 p, Kittilä Rasti 23.6.2019 (Petri Haapanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

142, Enontekiö Kelottijärvi 29.9.2012 (Timo J. Leppänen)

93 p, Kemijärvi Pitkäsilta 16.9.2007 (Pirkka Aalto)

85 p, Sodankylä Kelujärvi 21.9.2004 (Ossi Pihajoki)

 


TUKKAKOSKELO

Levinneisyys

Lajia esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Talvehtii pääosin Länsi-Euroopassa ja Välimerellä, pieni osa Ahvenanmaallakin.

Tukkakoskelon levinneisyys kattaa koko Suomen, ja Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta.

Fenologia

Talvihavainnot

27.2.1984 Pello Teikoniemi (Jorma V.A. Halonen, Matti Alahuhta ym). Lintu otettu kiinni, hoidettu ja vapautettu Sirkkakoskella 1.3.1984.

 

Kevään Kevään varhaisimmat havainnot

5.4.2015 ja 15.4.2015 Utsjoki Vetsikko (Jani Hoffren)

19.4.2015 Ylitornio Vuennonkoski (Jarmo Saarela)

19.4.2016 Inari Kettukoski (Vesa Juntunen)

 

Kevätmuuton huippu alkaa vapun alla ja jatkuu suunnilleen toukokuun puoliväliin.

 

Kuntakohtaisesti tarkasteltuna keskimääräiset ensihavainnot vuosittain noudattavat muutoin tavanomaista käyrää, mutta pohjoisimpien kuntien suhteellisen aikaiset ensihavainnot saattavat viitata Norjan kautta muuttaneisiin yksilöihin.

Tukkakoskelon muuton alku on pysynyt suhteellisen vakiona lukuunottamatta vuoden 2015 poikkeuksellisen aikaista muuton alkua.

 

Syysmuutto

Tukkakoskelon syysmuutto on vauhdikkaimmillaan lokakuun alkupäivinä, ja hiipuu marraskuun alkuun mennessä. Satunnaisia havaintoja on tehty vielä hieman marraskuun puolivälin jälkeenkin.

 

Kesähavainnot

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.11.1994 Utsjoki Ollila (Jouni Aikio)

23.10.-18.11.2009 Kemijärvi keskustan venesatama (Pirkka Aalto)

18.11.2017 Inari Kerttuoja (Mauri Sydänmetsä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

3 036 havaintoa / 12 045 yksilöä (tilanne 30.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Havaintomäärät

Tiira-kaudella tukkakoskelohavainnot ovat kasvaneet kutakuinkin samaa tahtia kuin yleinen havaintojen kirjaamisaktiivisuus.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

63 p, Kemijärvi Kalkonniemi 23.5.2020 (Andreas Nuspl)

50 p, Sodankylä kk 8.5.2012 (Pekka Paarman)

40, Rovaniemi Kursungin/Illinallas 21.5.2008 (Jukka Jokimäki)

40, Kemijärvi Kalkonniemi 20.5.2015 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30 p, Sodankylä Porttipahdan pato 3.6.2017 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markku Oinaala)

26 p, Rovaniemi Sierijärvi 8.6.2015 (Antti Ruonakoski)

20 p, Inari Partakko 27.6.1986 (Antti Lammi, Esko Martikainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120, Kittilä Syväjärvi 13.9.2007 (Timo Valkonen)

100, Muonionjärvi 19.9.2012 (Leena Muotka)

82, Rovaniemi Oikarainen 29. ja 30.10.2013 (Antti Pekki)

 

Tukkakoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (elokuun alkupäivinä) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on jopa viitisenkymmentä poikasta.

 


ISOKOSKELO

Levinneisyys

Pohjoisella pallonpuoliskolla isokoskelo esiintyy laajalti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Euroopan osalta talvehtimisalueita on eri puolilla maanosaa.

 

Suomessa isokoskelo esiintyy koko maan alueella. LLY:n alueen osaltakin havaintoja on kirjattu koko alueelta.

Fenologia

Talvihavainnot

Isokoskelosta on Tiiraan kirjattu 59 tammi-helmikuun aikaista havaintoa yhteensä 132 yksilöstä.

 

Vanhimmat talvihavainnot

21.2. ja 25.2.1979 Pello (Kaarannekoski ja Sirkkakoski)

27.2.-20.3.1980 Utsjoki Cuokkajárbohki (Jouni Aikio, Eetu Aikio)

17.2.1985 Rovaniemi Patokoski (Kaisa-Leena Malinen) ja Sodankylä Tähtelä (Mauri Nakkula)

 

Vuodesta 2007 lähtien tammi-helmikuun havaintoja on kirjattu lähes vuosittain. Havaintoja on kirjattu laajalti eri puolilla LLY:n aluetta (ks. kartta).

 

Kevätmuutto

Isokoskelon ensimmäiset muuttajat saapuvat tyypillisesti maalis-huhtikuun vaihteessa.

 

Isokoskelon vilkkain kevätmuutto alkaa ennen huhtikuun puoliväliä ja laantuu toukokuun puolivälin tienoilla.

 

Kunnittain tarkasteltuna kevätmuuton ensihavaintojen aikaisuus Inarissa ja Utsjoella antaa viitteitä muutosta Norjan kautta.

 

Syysmuutto

Isokoskelot kerääntyvät suuriksi parviksi muuttoa valmistelemaan, ja siten havaintojen yksilömäärät ovat suuria. Suurimmat havaintomäärät kirjataan lokakuun puoliväliin mennessä, ja marraskuussa muuttoa on enää murto-osa lokakuuhun verrattuna. Joulukuultakin on kirjattu havaintoja, joten talvehtimisia tai ainakin yrityksiä siihen on.

 

 

Kesähavainnot

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

Isokoskelosta on tehty Tiira-historian aikana joulukuisia kirjauksia 24 havainnosta sisältäen 28 yksilöä. Myöhäisimmät kirjaukset on tehty aivan vuoden viimeisinä päivinä ja viittaavat talvehtiviin yksilöihin.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

6 502 havaintoa / 218 441 yksilöä (tilanne 3.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Havaintomäärät

Isokoskelon havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden nousun verran Tiiran aikana.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

200, Kemijärvi 16.5.2015 (Jani Hoffren)

141, Rovaniem Sierijärvi vesilintulaskenta 19.5.2015 (Jukka Jokimäki)

136 p, Pelkosenniemi Kitinen 14.5.2014 (Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

428, Sodankylä Sompiojärvi 5.6.1994 (Toni Eskelin, Arvo Ohtonen, Jorma Pessa)

105 p, Sodankylä Kopsusjoki 31.5.-2.6. (Alpo Koukila, Timo Lavola)

80 p, Sodankylä Sompiojärvi 2.6.2008 (Markku Mikkola-Roos, Pekka Rusanen, Harri Tukia)

 

Isokoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (heinä-elokuun vaihteessa) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on reilut parikymmentä poikasta.

 

Syksy (elo-joulukuu)

3000, Muonio Kutuniva 28.9.2004 (Timo J. Leppänen)

2101, Ylitornio Marjosaari 7.10.2018 (Tapani Tapio)

2000, Muonio Jerisjärvi Isosaari 9.10.2010 (Timo J. Leppänen)

2000, Muonio Koivarova 9.10.2013 (Jouni Sakki)

2000, Muonio Jerisjärvi 4.10.2017 (Paula Häyrinen)

2000, Muonio Jerisjärvi Keimiöniemi 5.9.2019 (Leena Muotka)

2000 p, Ylitornio Iso-Vietonen 5.10.2019 (Juhani Ojala)

 


Kuparisorsa

Levinneisyys

Luonnonkanta Pohjois-Amerikassa, Euroopassa tarhakarkulaisista muodostunut pysyvä kanta lähinnä Brittein saarilla ja Ranskassa. Suomessa satunnainen harhailija, kaikkiaan 52 havaintoa 84 yksilöstä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 4.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

LLY:n alueen havainto

11.-25.8.1998 Enontekiö Sotkajärvi 1 n p (Anitta Aalto, Pirkka Aalto)