LINTUKATSAUKSET – Sorsalinnut

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja sorsalintujen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022Katsaus 2021Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

 

Tämän sivun lajit:

Kyhmyjoutsen Pikkujoutsen Laulujoutsen Metsähanhi Lyhytnokkahanhi Tundrahanhi Kiljuhanhi Merihanhi Tiibetinhanhi Kanadanhanhi Valkoposkihanhi Sepelhanhi Ruostesorsa Ristisorsa Mandariinisorsa Haapana Amerikanhaapana Harmaasorsa Tavi Amerikantavi Sinisorsa Nokisorsa Jouhisorsa Heinätavi Lapasorsa Punasotka Amerikantukkasotka Tukkasotka Lapasotka Haahka Kyhmyhaahka Allihaahka Alli Mustalintu Pilkkaniska Pilkkasiipi Telkkä Uivelo Tukkakoskelo Isokoskelo Kuparisorsa

 


KYHMYJOUTSEN

Levinneisyys

Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä, josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. Kyhmyjoutsenta on istutettu muun muassa Yhdysvaltoihin, missä se on levinnyt ja lisääntyy nyt villinä. Sitä on istutettu myös Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan.

 

Suomessa kyhmyjoutsenta tavataan rannikkoalueilla koko Suomenlahdella, Perämerellä ja useilla sisävesillä Etelä-Suomessa. Perämeren rannoilla se pesii suunnilleen Oulun korkeudelle saakka.

 

LLY:n alueella kyhmyjoutsen on satunnainen harhailija. Vuosien varrella tehdyt havainnot ovat yllättävänkin hajallaan eri puolilla LLY:n aluetta, vaikka voisi olettaa niiden keskittyvän lähelle Perämeren pohjukkaa.

 

Fenologia

Kyhmyjoutsen on siis LLY:n alueella satunnainen harhailija, joten talvehtimiseen, pesintään ja muuttoaikoihin liittyvää systematiikkaa ei voida havainnoista löytää. LLY:n alueella harhailijoita havaitsee historian perusteella todennäköisimmin kesä-heinäkuussa. Kevään varhaisimmat havainnot on tehty huhti-toukokuun vaihteessa ja myöhäisimmät elo-lokakuulta.

Kyhmyjoutsen ei ole varsinaisesti muuttolintu, mutta vesistöjen jäätyminen pakottaa osan populaatioista siirtymään sulan veden alueille talvisin.

 

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.1975 Salla Ahvenselkä 2 m (Petteri Peura)

5.5.2018 Ylitornio Kuivakangas 1 kiert S (Kimmo Salmi)

28.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi 1 2kv p (Antti Ruonakoski)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta 10 havaintoa 16 yksilöstä. Havainnot hajaantuvat eri puolille aluetta. Niiden yhteydessä ei ole havaittu merkkejä pesinnästä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.8.-5.10.2015 Kittilä Kenttälä 1 ad p (Juha Takalo, Allan Hamari, Anja Lindroos, Emma ja Pekka Laitala)

24.9.1987 Ranua Kuivauslampi 1 ad p (Jaakko Ilvesluoto)

18.-21.8.2020 Rovaniemi Harjulampi 1 ad p (Niklas Haxberg, Tapio Hänninen, Jarno Luiro, Nina Miettinen, Anssi Mäkinen, Aino Piirainen, Ismo Pyhtilä, Matti Välimäki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 17 havaintoa / 25 yksilöä (tilanne 3.7.2022).

Havainnoista vain kuusi on tehty ennen vuotta 2015. Vuodesta 2015 lähtien havaintoja on tehty lähes vuosittain.

 

Esiintyminen alueellisesti

Suomessa ensimmäiset kyhmyjoutsenet tuotiin Ahvenanmaalle puistolinnuiksi, mutta linnut siirtyivät myös vapauteen ja ensimmäinen pesintä todettiin Ahvenanmaalla vuonna 1934. Laji on levittäytynyt Suomessa varsin nopeasti.

Perämeren alueelta Tiiraan kirjatut havainnot on esitetty allaolevassa kartassa (tilanne 3.7.2022). Siitä on nähtävissä, että Oulun pohjoispuolelta Haukiputaan tasolta pohjoiseen päin havaintojen määrä laskee selvästi.

 

Alla olevan kuvan neliöt kertovat kyhmyjoutsenen pesimäalueen muutoksen 2006-2010 lintuatlaksessa verrattuna 1970 ja -80 -luvuilla tehtyihin atlaskartoituksiin. Pesimäalue on laajentunut Perämerellä selkeästi pohjoiseen.

 

Laji levittäytyy pohjoiseen, mutta luultavasti on iso kynnys siirtyä pesimään Perämeren rannikolta sisämaahan Lappiin, vaikkakin eteläisessä Suomessa laji on jo levinnyt myös sisämaavesille. Tämä johtuu siitä, että poikasten kehitys lentokykyisiksi vaatii niin pitkän ajan, että Lapin sulien vesien aika täytyy jatkua keskimäärin useammalla viikolla kyhmyjoutsenen pesinnän onnistumiseksi.

Ilmaston lämpeneminen ja siitä seuraava talvien leudontuminen saattaa kuitenkin edesauttaa lajin pesimäalueen leviämistä Kemi-Tornio -korkeudelle saakka, jolloin on mahdollista, että harhailijoiden määrä LLY:n alueella kasvaa.

 

Suurimmat yksilömäärät

3 p, Rovaniemi Sinettä 29.6. – 1.7.2020 (Jorma V.A. Halonen, Heikki Juntti, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen)

Muut havainnot ovat 1-2 linnusta.

 


PIKKUJOUTSEN

Levinneisyys

Pikkujoutsen pesii arktisella tundralla Koillis-Venäjällä, Kuolan niemimaalta itään, ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Euraasian kanta talvehtii Luoteis-Euroopassa, Kiinassa ja Japanissa. Pohjois-Amerikan kanta muuttaa talveksi etelämmäksi arktisilta alueilta.

 

Suomessa pikkujoutsen on läpimuuttaja. Se ei pesi Suomen alueella. Tiiraan kirjatut havainnot painottuvat selkeästi eteläisimpään Suomeen.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Fenologia

LLY:n alueella pikkujoutsen on satunnainen läpimuuttaja. Havaitaan useimmiten laulujoutsenten mukana.

Pikkujoutsenen havaitseminen on todennäköisintä toukokuussa. Kevään varhaisimmat havainnot ovat huhti-toukokuun vaihteesta.

Syksyajalta pikkujoutsenesta on kirjattu vain yksi havainto, lokakuulta 1981 Pellosta. Muutoin myöhäisimmät havainnot ovat kesäkuun alkupuolelta, eikä pesimäaikaisia havaintoja näin ollen ole.

 

Talvihavainnot

LLY:n alueella ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

29.3.2022 Inari Kettukoski 1 (Kari Penttilä)

29.4.2000 Pello Teikovaara 4 m N (Mikko Lassila)

3.-8.5.2014 Posio Ahvensalmi 1 p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Mika Heikkala, Raimo Holappa, Ilka Maaninka)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueella on kirjattu kesäkuulta yksi havainto: 11.6.2010 Sodankylä Kelujärvi 18 ad NE (Pekka Paarman). Pesinnästä ei ole merkkejä alueella.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

Varsinaisia syyshavaintoja on vain yksi, muut ovat kevätajan havaintoja.

20.-25.10.1981 Pello Yliranta 1 p (Heikki Alaniemi, Jorma V.A. Halonen)

11.6.2010 Sodankylä Kelujärvi 18 ad NE (Pekka Paarman)

31.5.2012 Rovaniemi Souharinlampi 1 ad (Allan Hamari)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen. Euroopassa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt).

Tiirassa on kirjattuna LLY:n alueelta 15 havaintoa 42 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Havainnot on kolmea lukuunottamatta kirjattu v. 2000 tai sen jälkeen. Vuosina 2012, -13 ja -14 on tehty 2-3 havaintoa vuodessa, muutoin havainnot ovat yksittäisiä ja havaintojen välillä on 2-5 vuotta.

Havainnoista ei ole nähtävissä trendiä määrällisistä tai alueellisista muutoksista.

 

Suurimmat yksilömäärät

18 ad NE, Sodankylä Kelujärvi 11.6.2010 (Pekka Paarman)

4 m N, Pello Teikovaara 29.4.2000 (Mikko Lassila)

3, Inari Nanguvuono 24.5.1993 (Matti Laakso, Tuula Laakso)

 


LAULUJOUTSEN

Levinneisyys

Laulujoutsen on pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelään päin sulan veden perässä.

 

Laulujoutsen pesii Suomessa käytännössä koko maassa.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueen laajuudelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiira-järjestelmään on vuosien varrella kirjattu 243 tammi-helmikuista havaintoa laulujoutsenista, yhteensä 1 094 yksilöstä.

Tiiran käyttö alkoi v. 2006. Sitä aikaisemmista havainnoista on järjestelmään kulkeutunut 14 tammi-helmikuista laulujoutsenhavaintoa. Vuodesta 2006 lähtien on tammi-helmikuisia laulujoutsenia kirjattu vuosittain vähintään muutama kappale.

Laulujoutsenten tunnetuin talvehtimispaikka Lapissa lienee Muonion Kutuniva. Ensimmäinen Tiiraan tallennettu tammikuinen havainto sieltä on vuodelta 2007 (4 yksilöä koko talven Jerisjoen sulapaikoissa, Jorma Ylivirta). Kattavampi havaintojen ketju alkaa vuodelta 2012, jonka jälkeen Kutunivasta on kirjattu havaintoja vuosittain. Suurin yksittäisen havainnon yksilömäärä on 15 (4.1.2022, Hannu ja Marita Maula).

 

Kunnittain tammi-helmikuisia laulujoutsenhavaintoja on tehty seuraavasti:

Enontekiö 2009, 2022 (Naimakka, Hetta)

Inari 1998, 2006, 2008-2013, 2015, 2021 (Rajankangas, Lusmaniemi, Paatsjoki, Kettukoski, Nellim, Ahkioniemi, Solojärvi, Saariselkä, Ivalo, Juutuanjoki)

Kemijärvi 2007-2011, 2017, 2019 (Vuostimonsalmi, Jumisko, Joutsijärvi, keskusta, Kaisansalmi)

Kittilä 2019 (Ylivaara)

Kolari 1994, 2015 (Pasmajärvi, Äkäslompolo)

Muonio 2007, 2012-2022 (Kutuniva, Pallaksentie, Kemiläisen metsätie, Särkijärvi, Kalkinniva)

Pelkosenniemi 2021-2022 (Pyhäjärvi)

Pello 1995-1996, 2009, 2012, 2014-2015, 2020 (Repojokisuu, Korpilompolo, Isoranta, Konttajärvi, Perävaara, Mikontörmä, Jolmanpudas, Ruuhijärvi, Sirkkakoski)

Ranua 1998, 2009-2014, 2017-2018, 2020-2021 (Kaitavirta, Kirkonkylä, Simojärvi Rieskaniemi, Saukkojärvi, Koivuperäntie, Ristisalmi, Kortteenperä)

Rovaniemi 1994, 2007, 2011, 2014-2015, 2017-2021 (Sonka, Raudanjoki Ylinampa, keskusta, Vikajärvi Vikaköngäs, Paavalniemi, Niesi, Lainas, Hirvas, Välikoski, Vaattunki)

Salla 1993, 2007, 2010, 2018 (Kursu, Onkamojoki, Savinajoki)

Savukoski 2012 (Tulppio)

Sodankylä 2002, 2011, 2018-2020 (Kukasjärvi, Peurasuvanto, Unari, Orajärvi, Ulingasjoki)

Utsjoki 2019 (Suoppajärvi)

Ylitornio 1980, 1992, 1996, 2008, 2010-2013, 2016, 2019, 2021 (Hosiovaarat, Pessalompolo, Kantomaanpää, Kallijoki, Raanujärvi Palolompolo, Karikoski, Pessanranta, Pessakoski)

 

Kevätmuutto

Havaintomäärät alkavat nousta maaliskuun alkupäivinä. Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppupuoliskolle.

 

Keskimääräiset ensihavainnot kunnittain -graafiin on laskettu tarkastelujakson 2006-2022 kunkin vuoden ensimmäisen havainnon ajankohdan keskiarvo joka kunnasta. Talvehtivien yksilöiden vuoksi keskiarvot ovat hyvinkin varhaisia, monessa kunnassa talvikuukausien (tammi-helmikuu) puolella.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa 3 195 havaintoa / 21 462 yksilöä. Havaintoja on kirjattu kattavasti koko LLY:n alueelta. Suomessa pesinee suuruusluokkaa 10 000 paria laulujoutsenia, joista merkittävä osa Lapissa.

 

Syysmuutto

Graafi syys-marraskuun havaintojen yksilömääristä kertoo, että päämuuton aika on lokakuussa. Viivyttelijöitä ja talvehtijoita havaitaan lokakuun jälkeenkin vuoden loppuun saakka. Marraskuisia havaintoja on kirjattu Tiiraan 893 kpl 14 839 yksilöstä ja joulukuisia 262 kpl 1 336 yksilöstä (tilanne 5.7.2022).

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen.

Tiira-havainnot LLY:n alueelta: 25 643 havaintoa / 455 701 yksilöä (tilanne 3.7.2022).

 

Laulujoutsenen kanta Suomessa on vahvistunut 1950-luvun jälkeen voimakkaasti. Alueellisesti sen pesintä on laajentunut Etelä-Suomeen päin ja myös meren rannikoille. Lajin kanta on vuosikymmenten aikana vahvistunut koko LLY:n alueella.

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,9 ja yksilömäärien suhde 2,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

Havaintomääriin sisältyy niin keväisin kuin syksyisinkin myös läpimuuttavia lintuja merkittäviä määriä. Havainnoista laskettujen yksilöiden määrät vaihtelevat selvästi enemmän kuin havaintorivien määrät. Yksilömääriin vaikuttavat merkittävästi lepäilevien lintujen määrä ja aika, minkä ne viipyvät lepäilyalueilla. Esimerkiksi vuosien 2020 ja -21 välisestä n. 20 000 yksilön erosta vuosimäärässä puolet selittyy pelkästään Kemijärveltä syysmuuton aikana tehtyjen havaintojen määräeroilla.

 

Talvilintulaskennoissa syksyn jaksossa (marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa) on lähes säännöllisesti kirjattu myös laulujoutsenhavaintoja. Keskitalven ja kevään laskennoissa laulujoutsenhavainnot ovat olleet selvästi satunnaisempia, joskin keskitalven laskennoissa viimeiseltä viideltä vuodelta on nähtävissä jatkuvuutta ja kasvua.

 

Linjalaskennoissa laulujoutsenen parimäärä laskettua kilometriä kohden on luokkaa 0,1 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300 p, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 23.5.2014 (Jukka Jokimäki). Samalta paikalta on 25.5.2014 kirjattu 270 yksilöä (Pirkka Aalto, Allan Hamari).

272, Ylitornio Portimojärvi 25.5.2015 (Jarmo Saarela)

245 p, Kemijärvi Pitkäsilta 28.5.2020 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

343 p, Kemijärvi Pitkäsilta 1.6. 2020 (Pirkka Aalto)

340 p, Kemijärvi Pitkäsilta 11.6.2017 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta on 7.6.2017 kirjattu 335 yksilöä (Pirkka Aalto).

280 p, Kemijärvi Sipovaara 3.6.2020 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1600 p, Kemijärvi Pitkäsilta 21.10. ja 22.10.2013 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta on kirjattu useita vähintään 1200 yksilön havaintoa.

1200, Enontekiö Saarikoski 29.9.2008 (Pekka Sulkava)

1200 p, Kemijärvi Alakallaanvaaara 30.9. ja 4.10.2020 (Pirkka Aalto)

 


Hanhilajit

Lajilleen tunnistettujen hanhihavaintojen lisäksi Tiiraan on aikojen saatossa kirjattu hanhia nimikkeillä ”hanhilaji”, ”harmaahanhilaji” (anser sp) ja ”kirjohanhilaji” (branta sp) . Varsin turvallinen oletus lienee, että reilusti yli puolet lajilleen tunnistamattomista hanhista/harmaahanhista on metsähanhia.

 

Eri nimikkeillä kirjattujen lajien määrät (tilanne 5.7.2022)

Metsähanhi: 6 535 havaintoa / 85 975 yksilöä

Lyhytnokkahanhi: 238 havaintoa / 608 yksilöä

Tundrahanhi: 169 havaintoa / 385 yksilöä

Kiljuhanhi: 17 havaintoa / 42 yksilöä

Merihanhi: 692 havaintoa / 2 371 yksilöä

Lumihanhi: 9 havaintoa / 11 yksilöä

Kanadanhanhi: 1 173 havaintoa / 2 861 yksilöä

Valkoposkihanhi: 338 havaintoa / 12 407 yksilöä

Sepelhanhi: 77 havaintoa / 2 628 yksilöä

Hanhilaji: 331 havaintoa / 7 394 yksilöä

Harmaahanhilaji: 649 havaintoa / 10 369 yksilöä

Kirjohanhilaji: 10 havaintoa / 1 284 yksilöä

 


METSÄHANHI

Levinneisyys

Metsähanhi pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa ja talvehtii pesimisalueita etelämpänä. Suomalaiset metsähanhet talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Luoteis-Venäjän metsähanhia muuttaa Suomen eteläosien yli arviolta 40 000 – 60 000 yksilöä.

 

Suomessa laji on ennen kaikkea Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan asukas, mutta esiintyy suoalueilla myös keskisessä Suomessa aina Satakunnan rajoille saakka lännessä ja Pohjois-Karjalan itäosiin saakka idässä.

 

Havaintoja metsähanhesta on kirjattu Tiiraan koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

19.3.2015 Ylitornio Pessakoski 1 p (Markku Sirkka)

1.4.2017 Posio Oiva 3 NW (Toivo Baas)

5.4.2005 Rovaniemi kauppatori 1 SSW (Anssi Mäkinen)

5.4.2014 Kemijärvi Hoppula 8 (Eerik Sotaniemi, Arto Juujärvi)

5.4.2015 Salla kirkonkylä 3 N (Jarmo Heimonen)

5.4.2017 Rovaniemi Niskanperä 1 (Pekka Pahtaja)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 12. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 1.4. – 19.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla viisi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkuun.

 

Rovaniemelle metsähanhi saapuu keskimäärin 15.4. ja Inariin 17.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 2 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta Tiiraan kirjattu 835 havaintoa / 5 929 yksilöä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle, mutta pohjoisista osista havaintoja on kirjattu tiheimmin.

 

Syysmuutto

Metsähanhen syysmuutto ajoittuu pääosin syys-lokakuun vaihteen tietämille ja käytännössä päättyy kohta lokakuun puolivälin jälkeen. Satunnaisia havaintoja on vielä marraskuultakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.11.2011 Kemijärvi Isokylä 1 p (Pirkka Aalto, Taisto Imporanta ym.)

17.11.2011 Ivalo 1 (Petteri Polojärvi, Sami Granath)

15.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara 10 (Eila Ylilokka)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuus on Suomessa arvioitu alalajeittain: taigametsähanhi vaarantunut (yksilöiden määrä vähentynyt merkittävästi), tundrametsähanhi erittäin uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti metsähanhi on elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 534 havaintoa / 85 969 yksilöä (tilanne 3.7.2022).

Havainnoista alalajilleen on tunnistettu:

Taigametsähanhi 831 havaintoa / 6 910 yksilöä

Tundrametsähanhi 59 havaintoa / 453 yksilöä

 

Havaintomäärät

Metsähanhen kanta on Suomessa vähentynyt, ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (taigametsähanhi). Viimeisimmän lintuatlaksen vertailu aiempiin näyttää varsin paljon punaista väriä, eli pesimähavainnot ovat vähentyneet.

 

Tiiran havaintomäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta vuosien 2011 – 2019 välillä sahanneet samoissa arvoissa. Vuoden 2020 luvuissa näkyy kuitenkin selvä nousu. Se johtuu Utsjoelta kirjatuista suurista yksilömääristä. Linnut ovat olleet pääosin Norjan puolella. Tiiraan kirjatuissa havainnoissa on luonnollisesti mukana runsaasti läpimuuttavista yksilöistä tehtyjä havaintoja.

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,5 ja yksilömäärien suhde 2,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa metsähanhen parimäärä laskettua kilometriä kohden on pieni, luokkaa 0,025 paria/km ja vaihtelee melkoisesti vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

650 p nous, Utsjoki Kiviniemi 18.6.2008 (Harri Taavetti, 5 brittiä). Lähes kaikki vuosittain ennen toukokuun loppua kirjatut yli 200 yksilöä sisältävät havainnot on taltioitu Utsjoelta.

Suurimmat määrät muualta kuin Utsjoelta:

243 m, Posio Mourusalmi 1.5.2020 (Akseli Myllyneva)

231 p, Pellojärvi 12.5.1995 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

70 p, Utsjoki Dittigeadggenjarga 4.6.2017 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markku Oinaala)

70 p, Pelkosenniemi Kilpiaapa 23.6.2017 (Pekka Punnonen)

60 p, Salla Joutsenaapa 7.6.2008 (Matti Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

486 m, Salla Aitaselänkangas 28.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

400 m, Salla Vilman kaira 3.10.2020 (Aleksanteri Pikkarainen)

300 S-W, Rovaniemi Ounasrinne 4.10.2020 (Tuomo Ollila)

 


LYHYTNOKKAHANHI

Levinneisyys

Lyhytnokkahanhi pesii Grönlannissa ja Islannissa (talvehtimisalueet Brittein saarilla) sekä Huippuvuorilla (talvehtimisalueet Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Norjassa).

 

Lyhytnokkahanhi ei pesi Suomessa. Koko maan osalta Tiiraan kirjattujen havaintojen painopistealue on länsirannikolla.

 

Lyhytnokkahanhihavaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta. Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, pesimäaikaisia havaintoja ei juurikaan ole kirjattu. Lyhytnokkahanhet ovat usein metsähanhien joukossa.

 

Fenologia

Lyhytnokkahanhia havaitaan LLY:n alueella ylivoimaisesti eniten toukokuussa. Varhaisimmat havainnot on tehty huhtikuussa, ja myöhäisimmät marraskuussa.

 

Talvihavainnot

Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

11.4.2020 Ylitornio Kuivakangas 3 lask kiert (Vesa Nivala, Jarmo Saarela)

20.4.2011 Pello Nivanpää 1 p (Anneli Lappea)

22.4.2011 Ylitornio Purasenvaara 2 NE (Tuomas Seimola)

22.4.2016 Pelkosenniemi Arvospuoli 1 p (Jaakko Lilleberg)

22.4.2019 Rovaniemi Jaatilansaari 2 S (Jorma Salo)

 

Kesähavainnot

Tiiraan on kirjattu kesä-heinäkuulta LLY:n alueelta 16 havaintoa 36 yksilöstä. Suurin osa niistä on aivan kesäkuun alusta Utsjoelta. Heinäkuulta on kirjattu vain yksi havainto, sekin Utsjoelta. Havainnoissa ei ole merkkejä pesinnöistä LLY:n alueella.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

5.11.2013 Kittilä Salmijärvi 2 p (Allan Hamari, Mikko Joensuu, Paula Lehtonen, Hilkka Suomalainen, Juha Takalo, Anja Lindroos, Enni Lindroos, Katariina Lonnakko)

2.11.2007 Ylitornio Lohijärvi 1 1kv p (Jorma V.A. Halonen, Anssi Mäkinen, Tapani Tapio, Alpo Rova ym)

27.10.2016 Pello Lampsijärvi 1 juv p (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka, Kati Sirkka, Kimmo Ja Sanna Romakkaniemi, Veijo Mantere)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

Tiiraan on LLY:n alueelta kirjattu 238 havaintoa / 608 yksilöä (tilanne 3.7.2022).

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet pieninä ja melkolailla vakiona, eivätkä ole nousseet kuten kaikkien lajien havaintomäärät keskimäärin kirjausaktiivisuuden kasvun ansiosta. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,9 ja yksilömäärien suhde 1,3. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

38 m S, Utsjoki Pulmankijärvi 20.9.2012 (William Velmala, Heikki Eriksson, Aleksi Lehikoinen)

35, Enontekiö Suonttajärvi 2.9.2011 (Unto Kelottijärvi, Raimo Ylikankaanpää)

18 lask, Pelkosenniemi kk 7.10.2013 (Kirsti ja Jussi Pelkonen, Toni Juuti)

 


TUNDRAHANHI

Levinneisyys

Tundrahanhi pesii tundralla koillis-Venäjällä ja Siperiassa ja talvehtii länsi-, koillis- ja kaakkois-Euroopassa sekä Aasian eteläosissa. Grönlannissa oma alalaji, joka talvehtii Brittein saarilla. Tundrahanhi esiintyy myös Pohjois-Amerikassa, jossa muuttaa talveksi etelämmäksi USA:n länsirannikolle ja Meksikoon.

 

Tiiraan tundrahanhihavaintoja on kirjattu koko Suomen alueelta, Lapista harvemmin kuin etelämpää.

 

LLY:n alueella havainnot jakautuvat koko alueen laajuudelle.

 

Fenologia

Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, kesäaikaisia havaintoja on kirjattu vain muutama, talviaikaisia (tammi-helmikuu) ei yhtään. Suurimmat yksilömäärät on kirjattu touko- ja lokakuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.3.2015 Ylitornio Pessakoski 1 (Jarmo Saarela)

4.4.2014 Ylitornio Pessakoski 2 (Jarmo Saarela)

14.4.2010 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Väinö Strandvall)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa Tiiraan 17 havaintoa 26 yksilöstä. Niistä suurin osa on kesäkuun alkupäiviltä. Heinäkuulta on kirjattu kaksi havaintoa, yksi Kolarista ja yksi Kemijärveltä. Havainnoissa ei ole merkkejä pesinnöistä LLY:n alueella.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

5.12.2011 Sodankylä Torvinen 3 p (Ossi Pihajoki)

4.11.2020 Sodankylä Ilmakkiaapa 1 1kv p nous (Ossi Pihajoki)

20.10.2013 Ylitornio Aavasaksa 2 ad p (Jarmo Saarela, Tapani Tapio)

20.10.2019 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 ad p (Anssi Mäkinen, Ismo Pyhtilä, Jorma Salo, Jukka Simula)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

Tiiraan on kirjattu LLY:n alueelta 169 havaintoa / 385 yksilöä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintorivien määrät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, havaintojen yksilömäärät hieman nopeamminkin. Tosin, kun on kysymys pienistä määristä, yksittäiset havainnot vaikuttavat suurestikin suhteellisiin lukuihin. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,9 ja yksilömäärien suhde 4,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

43 SSW, Rovaniemi Louevaara 4.10.2020 (Esa Mäkinen)

30 S, Sodankylä Vaalajärvi 10.10.1999 (Tuomo Kustula)

20 p, Kemijärvi Imposenniemi 23.5.2021 (Pirkka Aalto)

 


KILJUHANHI

Levinneisyys

Kiljuhanhi pesii Aasian ja Fennoskandian pohjoisosissa. Talvehtivana sitä esiintyy Euroopan kaakkoisosissa, Lähi-idässä sekä Itä-Aasiassa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Kiljuhanhen pesintä Suomessa on varmistettu viimeksi vuonna 1995. Pesintöjä on lähialueellamme Pohjoismaissa varmuudella vain Norjassa. Kiljuhanhia on istutettu sekä Suomeen että Ruotsiin.

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen). Globaalisti vaarantunut.

LLY:n alueella on kirjattu havaintoja vain harvoin, ei edes vuosittain. Näistäkin osa koskee istutettuja lintuja, kuten lukurengashavaintojen perusteella on saatu varmistettua.

 


MERIHANHI

Levinneisyys

Merihanhi pesii lähes koko Euroopassa, ja itään aina Kiinaan asti. Talvehtii pesimäalueita etelämpänä Euroopassa ja Aasiassa sekä pieneltä osin Pohjois-Afrikassa.

 

Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa vain joillakin järvillä. Varmoja pesintämerkintöjä ei LLY:n alueen kirjauksissa ole.

 

Merihanhia on havaittu eri puolilla LLY:n aluetta, eniten alueen lounaisosissa. Alueella nähtävät hanhet lienevät pääosin matkalla pesimäalueelle Pohjois-Norjaan tai sieltä talvehtimisalueille Länsi- ja Etelä-Eurooppaan tai Pohjois-Afrikkaan.

Fenologia

Talvihavainnot

Yksi havainto helmikuulta:

20.-21.2.2015 Savukoski kk 1 p (Jarmo Ahtinen, Jarmo Pekkala, Venla Väisänen)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

10.3.2011 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jouko Ylisaukko-oja)

23.3.2021 Rovaniemi Vikajärvi 1 p (Hannu Jauhiainen, Eija-Riitta Jauhiainen)

25.3.2000 Sodankylä kk 2 N (Jarno Saarinen)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppuun.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 15 havaintoa 33 yksilöstä. Niistä yli puolet on kirjattu kesäkuun alkupuoliskolla. Pesintähavaintoja ei ole.

 

Syysmuutto

Merihanhen syysmuutto LLY:n alueella ajoittuu syyskuun alkupuoliskolle.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2011 Sodankylä Torvinen 3 (Pia Kangas)

21.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara 5 p (Arto Keto-Tokoi ym)

17.11.2011 Pelkosenniemi Arvospuoli 8 (Kirsti Pelkonen, Arto Keto-Tokoi, Juhani Pelkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjaukset LLY:n alueelta: 692 havaintoa / 2 371 yksilöä (tilanne 3.7.2022).

Merihanhen Tiira-havaintojen määrät ovat olleet kasvussa koko järjestelmän olemassaolon ajan. Kasvu on hitusen suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden nousun aiheuttama kasvu.

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,9 ja yksilömäärien suhde niinikään 2,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

43 p, Pellojärvi 28.4.2015 (Ilkka Spets)

33 m N, Pello Lempeä 29.4.2020 (Jorma V.A. Halonen)

29 p, Inari Riutula 29.4.2018 (Vesa Juntunen, Martti Rikkonen, Jouni Aikio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12 NE m, Kittilä Aakenus 11.6.2014 (Matti Kiuru)

4 p, Ylitornio Purasenvaara 1.6.2022 (Minna Kaan)

Kaikki muut havainnot 1-2 yksilöstä.

 

Syksy (elo-joulukuu)

85, Muonio Kangosjärvi 3.9.2016 (Seija Olkkonen, Taneli Kangosjärvi, Niila Kangosjärvi)

60 S, Ivalo keskusta 29.9.2017 (Sampo Laukkanen)

39, Kittilä Molkojärvi 5.9.2015 (Merja Vierelä)

39 m SW, Rovaniemi Patosaari 7.9.2021 (Andreas Nuspl)

 


TIIBETINHANHI

Levinneisyys

Tiibetinhanhi on peräisin Keski-Aasiasta. Euroopan kanta on alkuperältään istutettua, ja istukkaiden jälkeläisistä on muotoutunut alueelle luonnonvarainen kanta.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja tiibetinhanhista eri puolilta Suomea, painottuen rannikkoseuduille.

 

LLY:n alueen havainnot

Tiibetinhanhesta on kirjattu neljä havaintoa 1900-luvun puolella, 70-luvun lopulla Utsjoelta, Kittilästä ja Inarista sekä v. 1999 Pellosta. Vuodesta 2002 lähtien on useimpina vuosina kirjattu havaintoja, suurin osa Kemijärveltä. Yhtäjaksoisesti vuosittain on havaintoja kirjattu ajalta 2005-2011.

Suomen ensimmäinen pesintä on havaittu Kemijärveltä v. 2008 (Pirkka Aalto).

Karttakuva näyttää havaintojen jakautuvan eri puolille LLY:n aluetta. Yli puolet havainnoista on kirjattu Kemijärveltä vuosina 2002-2010.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

19.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu 2 p (Veikko Isomursu)

29.4.2007 Kemijärvi Sellu 2 p (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

3.5.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 2 p (Pirkka Aalto)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 54 havaintoa 369 yksilöstä. Havainnoista 34 on Kemijärveltä. Muut ovat melko satunnaisesti eri puolilta LLY:n aluetta. Mukana on myös pesintähavaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.10.2006 Kemijärvi Sellu 1 (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

13.10.2008 Kemijärvi Sellu 1 juv (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

7.10.2007 Kemijärvi Sellu 1 p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan on kirjattu LLY:n alueelta 109 havaintoa 604 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat pudonneet rajusti Tiira-historian aikana. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,1 ja yksilömäärien suhde 0,02. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Suurin syy havaintomäärien romahdukseen on Kemijärvellä pesineenkin populaation katoaminen.

 

Suurimmat yksilömäärät

27 p, Kemijärvi Sellu 7.8.2005 Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

24 p, Kemijärvi Sellu 11.8.2007 (Pirkka Aalto, Olli-Pekka Karlin, Matti Tolvanen). Samalta paikalta useita yli 20 yksilön kirjauksia kesä-elokuussa 2007.

20 p, Kemijärvi Sellu 19.6.2008 (Pirkka Aalto)

 


KANADANHANHI

Levinneisyys

Kanadanhanhen luontainen esiintymisalue on Pohjois-Amerikassa ja Grönlannin länsirannikolla. Kanadanhanhi on tuotu Eurooppaan Kanadasta 1600-luvun lopulla. Suomeen istutuksia on tehty 1960-luvulta lähtien.

 

Viimeisen parin vuosikymennen aikana kanadanhanhi on runsastunut voimakkaasti maassamme. LIntuatlaksen esiintymisruutujen määrä (n. 800 kpl) on nyt noin nelinkertainen 1980-luvun atlakseen verrattuna. Voimakas kannankasvu ilmenee myös levittäytymisenä vanhoilta Etelä- ja Lounais-Suomen pesimäalueilta pohjoisemmaksi: nykyään varmistettuja pesintöjä on aiempaa huomattavasti enemmän keskisestä Suomesta aina Pohjois-Karjalaa ja Kemi-Tornion -seutua myöten. LLY:n alueelta ei ole ilmoitettu varmoja pesintöjä tällä atlaskaudella, joskin mahdollisia pesintöjä on havaittu muutama.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu eri puolilla aluetta. Eniten havaintoja on kirjattu alueen lounaisosista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

27.1.2021 Ylitornio Lohiniva 1 p (Jorma V.A. Halonen, Jarmo Saarela, Hillevi Halonen)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

28.3.2020 Rovaniemi Jaatilansaari 1 p (Jorma Salo)

29.3.2014 Ylitornio Nuotioranta 1 (Anne Kaihua, Antti Pörhölä)

4.4.1989 Pello Lempeä 1 p (Jorma V.A. Halonen)

4.4.2021 Rovaniemi Jaatilansaari 1 p (Tuomas Vänttilä, Mika Bäckman, Jorma Salo)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkuun.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta Tiiraan kirjattu 98 havaintoa 312 yksilöstä. Kesähavainnot keskittyvät alueen lounaisosiin, mutta yksittäisiä havaintoja on tehty pohjoisempaakin. Mukana on myös muutamia poikashavaintoja.

 

Syysmuutto

Syksyn aikana on kirjattu suhteellisen vähän havaintoja kanadanhanhesta, eikä tarkempaa muuton huipun ajoitusta näistä kirjauksista oikeastaan näy. Lokakuinen havaintomäärien kasvu saattaisi viitata pesineiden tai kauempaa tulevien lintujen muuttoon. Viimeiset havainnot on tehty marraskuun alkupuolella.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.11.2020 Ylitornio Portimojärvi 2 p (Vesa Nivala)

6.11.2020 Rovaniemi Lainas 15 kiert S (Vesa Nivala)

4.11.2020 Rovaniemi Arktikum 8 p (Anssi Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

Tiiraan on kirjattu LLY:n alueelta 1 173 havaintoa / 2 861 yksilöä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet selvästi enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 9,5 ja yksilömäärien suhde peräti 18,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

20, Pello Nuasjärvi 7.6.2021 (Päivi Picken, Anthony Picken)

19 p, Ylitornio Kuivakangas 18.10.2021 (Jarmo Saarela)

18 p, Ylitornio Essonranta 27.10.2021 (Tomi Rautio)

 


VALKOPOSKIHANHI

Levinneisyys

Valkoposkihanhi on alun perin tundran laji. Se pesii Pohjoisen jäämeren ympäristössä Venäjällä, Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Talvehtimisalueet ovat Keski-Euroopan luoteiskolkassa, Brittein saarilla ja Norjan eteläosissa.

 

1970-luvun alussa löydettiin Gotlannista ensimmäinen pesivä pari. Sen jälkeen laji on runsastunut Itämerellä. Suomen rannikoilla laji pesii jo lähes Perämeren pohjukkaa myöten.

 

LLY:n alueen havainnot

Havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta. Painotus on kuitenkin alueen eteläosissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2016 Pelkosenniemi 2 (Anna-Liisa Kelloniemi)

20.4.2012 Kittilä Kaukonen 1 m S (Mimmi ja Ahti Kulppi)

25.4.2011 Posio Ahvensalmi 3 W (Mika Heikkala)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 100 havaintoa 381 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta. Selkeitä pesintähavaintoja ei ole.

 

Syysmuutto

Syysmuuton huippu ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen. Viimeiset havainnot on kirjattu marraskuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.-23.11. Enontekiö Hetta 1 p (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen, Esa Kumpulainen, Heli Kinisjärvi, + noin 10 henkilöä)

1.11.2018 Enontekiö Vuontisjärvi 5 (Juho Keskitalo)

31.10.2018 Enontekiö Peltovuoma 7 p (Timo J. Leppänen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

Tiira-havainnot LLY:n alueelta: 338 havaintoa / 12 407 yksilöä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet selvästi enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 4,9 ja yksilömäärien suhde peräti 69,8. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

Havaintorivejä on ollut parikymmentä vuosittain, mutta vuonna 2020 havaintoja kirjattiin peräti 84. Yksilömääriä hallitsevat ylivoimaisesti vuodet 2015 ja 2020, jolloin syysmuutolla havaittiin useampaan kertaan satojen yksilöiden parvia. Yksilöiden yhteismäärä havainnoissa v. 2015 oli lähes 4000 ja v. 2020 yli 7000, kun muina vuosina on kirjattu korkeintaan hieman yli 200 yksilöä. Huippumäärä johtunee Venäjän pohjoisosista muuttaneiden hanhien reitin siirtymisestä normaalia lännemmäksi, luultavasti sääolosuhteiden, kuten tuulten, takia.

 

Suurimmat yksilömäärät

700 än p, Rovaniemi Oikarainen 29.9.2020 (Anssi Mäkinen). Samalta paikalta kirjattu vähintään 500 yksilöä myös 28.9. ja 13.10.2020.

350 m, Kemijärvi Oinas 27.9.2020 (Panu Hämäläinen, Maria Hämäläinen, Vilho Hämäläinen)

329, Rovaniemi Viirinkylä 19.9.2015 (Viljo Ruokanen)

 


SEPELHANHI

Levinneisyys

Sepelhanhen Euroopan kanta pesii Huippuvuorilla ja Pohjois-Venäjällä. Talvehtimisalueet ovat pääasiassa Keski-Euroopan rannikoilla ja Brittein saarilla sekä Kaakkois-Aasiassa ja Japanissa. Lajia esiintyy myös Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa.

 

Suomessa sepelhanhea nähdään muuttomatkoilla. Havaintoja on kirjattu Tiiraan koko maan alueelta, painottuen Etelä- ja Itä-Suomeen sekä länsirannikolle.

 

Havaintoja sepelhanhesta on kirjattu suhteellisen tasaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.1997 Pello Yliranta 14 (9 m, 5 kiert) (Jorma V.A. Halonen, Timo-Joel Piippola, Timo Autto, Jukka-Pekka Bergman, Daniel Koivumaa, Ari Orajärvi, Mika Ylisaukko-oja)

30.4.2015 Sodankylä Sattanen 1 p (Hannu Kropsu)

1.5.2002 Sodankylä Kersilö 2 p (Terttu Riikonen ym)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 36 havaintoa / 148 yksilöä. Havainnot hajaantuvat eri puolille aluetta. Pesintähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.11.1987 Rovaniemi Viirinkangas (Ilkka Koskinen)

31.10.1987 Sodankylä Kelujärvi (Pekka Paarman)

26.10.1987 Sodankylä Lokka (Pekka Paarman)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjaukset LLY:n alueelta: 77 havaintoa / 2 628 yksilöä (tilanne 3.7.2022). Noin puolet kirjatuista havainnoista on tehty 1900-luvulla.

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde peräti 10,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintojen määrä vuosittain on pieni, joten yksittäisillä havainnoilla on suuri merkitys suhteellisiin lukuihin.

 

Suurimmat yksilömäärät

650, Inari Sarmitunturi 17.10.1987 (Martti Rikkonen)

550 m W, Ylitornio Raanujärvi 18.9.1998 (Risto Kauppinen)

300 m S, Sodankylä Kelujärvi 31.10.1987 (Pekka Paarman)

 

1900-luvulla on kirjattu useitakin suuria yksilömääriä. 2000-luvun suurin yksilömäärä (200 Kemijärvi Salmilampi, Erkki Jokelainen, Eerik Sotaniemi) on vuodelta 2017.

 


RUOSTESORSA

Levinneisyys

Ruostesorsan pesimäalueet ovat Kaakkois-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Aasian eteläosissa ja Afrikassa.

 

Suomessa suurin osa havainnoista on kertynyt rannikkoalueilta Oulun tason eteläpuolelta. Lapissa ruostesorsa on hyvin harvinainen harhailija.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

 

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 5 havaintoa 8 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

 

3.-7.8.1995 Inari Kaamanen (Veikko Mylläri)

6.-14.6.2005 Pelkosenniemi Arvospuoli 3 p (Pirkka Aalto)

12.5.2016 Ylitornio Kainuunkylä 1 n ad (Mauri Kallio)

23.-29.8.2019 Ivalo 2 p (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Anu Hiekkanen, Eino Hiekkanen, Juhani Honkola, Jessica Jyränkö, Petri Kemppainen, Eija Kurkela, Olli Osmonen, Bita Palmberg, Markku Sirkka, Mauri Sydänmetsä, Jan-Erik Tanhua, Tapio Tynys, Anja Akujärvi, Jouni Männistö, Liuta Taksimiehiä Ym. Kyläläisiä, Marius Palmber, Martti Rikkonen, Outi Jokinen, Pekka Pouttu, Sanna Jokinen, Tero Sirkka)

7.5.2022 Ylitornio Portimojärvi 1 n (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi, Minna Luolamo, Vesa Nivala, Topi Kreivi)

 


RISTISORSA

Levinneisyys

Ristisorsaa tavataan pesivänä Euroopassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Lisäksi sitä esiintyy talvehtivana Pohjois-Afrikassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa.

 

Pesintäalueet Suomessa ovat rannikolla. Perämerellä Hailuodossa on yksi pääpesimäalueista. Pesintöjä on todennäköisesti myös Perämeren pohjukassa, vaikkakaan varmoja havaintoja siitä ei ole saatu (Lintuatlas 2006-2010).

 

Lapissa ristisorsa on satunnainen harhailija. LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, painottuen kuitenkin länsiosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu yksi havainto helmikuulta.

1 k jp p, Kolari Sieppijärvi 23.-25.2.1998 (Heino Hietanen, Jorma V.A. Halonen ym)

 

Kevään varhaisimmat havainnot

8.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 1 p (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

9.4.2016 Rovaniemi Louekari  1 k p nous (Sakari Harju, Matti Kassala, Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Jukka Simula, Päivi Väisänen, Pekka Pistokoski)

11.4.2016 Rovaniemi Ounaskoski 1 S (Vesa Perttunen)

 

Kesähavainnot

Kesä-heinäkuulta on LLY:n alueelta kirjattu Tiiraan 5 havaintoa 10 yksilöstä. Havainnot on kirjattu Inarista ja Kittilästä. Pesintähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kemijärvi sillat 1 juv p (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

7.10.1999 Pello Pellojärvi 1 juv p (Jorma V.A. Halonen)

27.9.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema 1 juv p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiira-havainnot LLY:n alueelta: 58 havaintoa / 141 yksilöä (tilanne 3.7.2022).

Ristisorsan havaintomäärien trendi näyttää varsin vakaalta, mutta määrät ovat niin pieniä, että erityisempiä johtopäätöksiä ei kannata tehdä, koska yksittäiset satunnaistekijät vaikuttavat paljon.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

19 m, Inari Solojärvi 2.8.2010 (Sampo Parkkonen, Urpo ja Hanna Huhtamella)

18 k p nous S, Sodankylä Petkula 2.8.2004 (Jyrki Harju, Ola Nyyssönen ym)

6 p, Kolari Kurtakko 17.5.2018 (Pekka Peltoniemi)

6 p, Utsjoki Välimaa 18.5.2018 (Petteri Polojärvi, Petri Piisilä)

6 p, Ylitornio Martimo 14.4.2022 (Tuukka Pahtamaa, Tapani Tapio)

 


MANDARIINISORSA

Levinneisyys

Mandariinisorsa on alunperin itä-aasialainen laji. Euroopassa tarhatuista karkulaisista on syntynyt luonnonvarainen kanta.

 

Suomessa kirjatut havainnot jakaantuvat lähes koko maahan.

 

Lapissa laji on harvinainen harhailija. Ensimmäinen kirjattu havainto on vuodelta 1986, toinen vuodelta 1999. Loput ovatkin sitten 2000-luvulta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

12.4.2003 Inari Kettukoski 1 k p (Petri Kemppainen)

28.4.2013 Enontekiö Hetta 1 k p (Taina Ylitalo, Jari Räty, Raimo Korkalo)

28.4.2016 Rovaniemi Valajaskoski 2 k (Samu Aleksi Remes)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 9 havaintoa 16 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta. Pesintään viittavia havaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

Varsinaisesti syyshavainnoiksi laskettavia kirjauksia on Tiirassa vain yksi, syyskuun alusta. Muut havainnot on tehty ennen elokuuta.

1.9.2015 Pello Sirkkakoski, viimeisin havainto kesän yli Sirkkakoskella viipyneistä kahdesta linnusta (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka)

31.7.1986 Inari Riutula (Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen, Aimo Sieppi ym)

29.6.2010 Inari Kaamanen 1 k vp p (Minna Damski, Matti Damski, Timo Damski)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 23 havaintoa 39 yksilöstä (tilanne 3.7.2022). Pienestä havaintomäärästä ei voida nähdä pidemmän ajan trendejä. Tiira-järjestelmän olemassaoloaikana kirjauksia on tehty 0-3 vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat 1-2 yksilöstä.

 


HAAPANA

Levinneisyys

Haapana pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa Islannista Aasian itärannikolle, ja esiintymisiä on myös Pohjois-Amerikassa. Euraasian kanta talvehtii etelämpänä, Keski- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa haapana pesii koko maassa.

 

Tiiraan on havaintoja kirjattu kutakuinkin koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuisia havaintoja on kirjattu yksi:

11.2.1994 Ylitornio Pessanranta 1 p talvehtiva (Pentti Rauhala, Olavi Heikkuri)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

5.4.2011 Kolari Ylläslompolo 2 pariutuneet (Tapani Rantahalvari)

8.-9.4.2017 Rovaniemi Alakorkalo 1 k p (Matti Kassala, Vesa Nivala, Pekka Pahtaja, Jukka Simula)

15.4.2007 Ranua Välttämönsalmi 2 pariutuneet (Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 24. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 15.4. – 6.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla neljä päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Rovaniemelle haapana saapuu keskimäärin 25.4. ja Inariin 6.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää siis 11 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 2 211 havaintoa 22 180 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Havainnot jakaantuvat käytännössä koko LLY:n alueelle.

 

Syysmuutto

Haapanasta on kirjattu joitakin havaintoja marraskuun puoleltakin, mutta pääosin syysmuutto tapahtuu ennen lokakuun puolta väliä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

29.11.2020 Rovaniemi Illinvuopaja 2 p (Jorma Salo)

20.-21.11.2018 Kemijärvi keskusta 2 p (Pirkka Aalto)

20.11.2012 Inari Solojärvi 1 p (Sampo Parkkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 7 522 havaintoa / 113 885 yksilöä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,5 ja yksilömäärien suhde 2,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa haapana tiheys on ollut pieni, alle 0,025 paria / km.

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

245 p, Rovaniemi Niskanperä 14.5.2008 (Veikko Isomursu, Vesa Nivala, Jorma Salo)

220 p, Ylitornio Taroniemi 5.5.2016 (Jarmo Saarela)

210 p, Rovaniemi Niskanperä 13.5.2008 (Veikko Isomursu, Paavo Laine)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350 p, Pellojärvi 11.7.2003 (Jorma V.A. Halonen)

241 p, Ylitornio Iso Meltosjärvi 2.7.2007 (Antti Ruonakoski)

200 p, Pellojärvi 11.6.1976 (Jorma V.A. Halonen, Eero Peltonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

580 p, Posio Lohiranta 21.9.2021 (Jyrki Mäkelä)

510 p, Kemijärvi Alakallaanvaara 1.10.2020 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta laskettu 400 yksilöä 3.10.2020 (Pirkka Aalto).

400 p, Kemijärvi Alakallaanvaara 25.9.2014 (Pirkka Aalto)

 


AMERIKANHAAPANA

Levinneisyys

Amerikanhaapana pesii Alaskassa ja Kanadassa, talvehtii Meksikonlahdella.

Suomessa amerikanhaapana on vuosittainen harhailija, Lapissa erittäin harvinainen.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 6 havaintoa 6 yksilöstä (tilanne 3.7.2022). Pienestä havaintomäärästä ei ole nähtävissä alueellisia tai määrällisiä trendejä.

 

6.-8.7.1999 Kemijärvi Sellutehtaan allas 1 k p (Dick Forsman, Matti Kapanen, Olavi Nyyssönen)

23.5.2001 Inari Ivalojokisuu 1 k p (Petri Kemppainen, Olli Osmonen, Juhani Honkola)

9.5.2002 Enontekiö Sotkajärvi k +2kv p (Pirkka Aalto)

18.5.2012 Kemijärvi Särkikangas 1 k p (Pirkka Aalto, Teuvo Hietajärvi)

3.6.2021 Ylitornio Iso Meltosjärvi 1 k p (Ismo Kreivi)

24.5.2022 Rovaniemi Suksiaapa 1 k jp p (Niklas Haxberg)

 


HARMAASORSA

Levinneisyys

Harmaasorsaa tavataan pesivänä Euroopassa ja Keski- ja Itä-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Se talvehtii Pohjois- ja Itä-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa sekä Meksikossa.

 

Suomessa harmaasorsa on harvalukuinen pesimälaji.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat jonkin verran alueen eteläosiin, joskin havaintoja on kirjattu lähes koko alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.2015 Rovaniemi Kuolajokisuu 1 k p (Veikko Isomursu, Antti Ruonakoski, Vesa Perttunen)

24.4.2015 Rovaniemi Ounaskoski 1 k p (Veikko Vasama)

28.4.2014 Rovaniemi Kivijärvi 1 k p (Antti Ruonakoski, Allan Hamari)

 

Kevätmuutto

Kevätmuutto alkaa vuosittain keskimäärin 8. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 23.4. – 23.5. Trendilaskennan mukaan kevätmuuton alkuhetki on siirtynyt tarkasteluvälillä yhden päivän myöhäisemmäksi.

 

Rovaniemelle harmaasorsa saapuu keskimäärin 7.5. ja Inariin 18.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 11 päivää.

 

Kesähavainnot

Kesä-heinäkuulta on Tiiraan kirjattu LLY:n alueelta 76 havaintoa 165 yksilöstä. Mukana on myös havaintoja pesinnöistä ja poikueista. Kesäaikaisetkin havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kolari Ylläsjärvi 7 p (Pekka Hietaniemi)

13.10.2013 Ylitornio Lohiniva 4 1k3n (Jarmo Saarela)

10.10.2020 Pello Sirkkakoski 2 pariutuneet p (Tomi Rautio, Pertti Rautio, Markku Sirkka)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 369 havaintoa 757 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,0 ja yksilömäärien suhde 1,8. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

11, Kolari Ylläsjärvi 14.7.2006 (Pekka Hietaniemi)

11 p, Rovaniemi Aronperä 28.8.2021 (Andreas Nuspl)

11 (1 n p, 10 pm p), Kemijärvi jätevesijärvi 25.6.2022 (Pirkka Aalto)

 

Analyysi:

Harmaasorsa LLY:n alueella

Jouni Parviainen 1.9.2021

Harmaasorsasta – alueemme 263. lajista – on Inarissa vuonna 1993 tehdystä ensihavainnosta lähtien  kirjattu Tiiraan 323 havaintoriviä (tilanne 1.9.2021). Se on vain 0,65 % kaikista Suomen harmaasorsahavainnoista. Määrä on suhteellisen vähäinen, sillä LLY:n alueella tehdään keskimäärin noin 3,5% koko Suomen havainnoista.

Lajin vähittäisen etenemisen pohjoista kohti voi päätellä karkeasti vaikkapa siitä, että ”naapureina” olevien lintuyhdistysten alueella ensihavainnot on tehty paljon meitä aiemmin: Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1973, Xenuksen alueella 1974 ja Kuusamossakin 1984.

Kevätmuuttajana harmaasorsa on saapunut vuodesta 2003 alkaneena seurantajaksona varhaisimmillaan järjestyssijalla 70 ja myöhäisimmillään sijalla 139. Mediaanisija on 110 ja saapumiskertoja 18. Muuton säännöllisyyttä ilmentävä variaatiosuhde on 44%, mikä tarkoittaa sitä, että laji havaitaan melkein yhtä usein muulloin kuin vaihteluvälin mediaani +/- 12 osoittamalla sijalla. Harmaasorsa kuuluu siten tarkkuudeltaan epäsäännöllisimpään neljännekseen niiden 143 lajin joukossa, jotka on havaittu kevätmuuttoseurannan yhteydessä vähintään 17 vuonna.

Ensimmäiset 7% harmaasorsan vuotuisista havainnoista on LLY:n alueella tehty 6.5. tienoilla. Koko Suomessa vastaava päivä on jo 13.4. eli yli kolme viikkoa aiemmin. Paluumuuton viipymistä kuvaava viimeiset 7% käynnistyy LLY:n alueella jo 31.7. ja koko Suomessa vasta 17.10.

Säännöllisesti eli vähintään yksi vuosittainen harmaasorsahavainto jossakin päin aluettamme on tehty vuodesta 2004 lähtien. Viimeinen aukko kuntakohtaisessa kattavuudessa täyttyi vuonna 2020, jolloin laji tavattiin ensimmäisen kerran Muoniossa. Kolme kuntaa on kuitenkin yhä yhden ainoan havainnon varassa.

Ohessa vuosittaiset 31.5. mennessä tehdyt ensihavainnot kunnittain sekä kunnan ensimmäinen havainto lajista kartuntanumeroineen.

Enontekiö (8) 13.5.2002, 6.5.2004, 13.5.2005, 17.5.2010, 21.5.2013; ensimmäinen havainto Tiirassa 13.5.2002 [186].

Inari (33) 25.5.1993, 20.5.2009, 9.5.2011, 19.5.2012, 13.5.2015, 27.5.2017, 16.5.2018, 31.5.2020, 18.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 25.5.1993 [211].

Kemijärvi (44) 10.5.2006, 1.5.2008, 9.5.2009, 18.5.2013, 14.5.2014, 10.5.2015, 9.5.2016, 11.5.2019, 12.5.2020, 16.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 10.5.2006 [182].

Kittilä (9) 22.5.2008, 21.5.2010, 11.5.2016, 13.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 22.5.2008 [203].

Kolari (11) 20.5.2007, 12.5.2014; ensimmäinen havainto Tiirassa 14.7.2006 [195].

Muonio (3) 19.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 6.6.2020 [214].

Pelkosenniemi (1) ensimmäinen ja ainoa havainto Tiirassa 4.6.2017 [193].

Pello (7) 8.5.2010, 20.5.2013, 7.5.2016, 15.5.2019; ensimmäinen havainto Tiirassa 8.5.2010 [233].

Posio (1) 14.5.2019, ensimmäinen ja ainoa havainto Tiirassa 14.5.2019 [207].

Ranua (3) 17.5.2008, 18.5.2009, 24.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 17.5.2008 [168].

Rovaniemi (135) 8.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 2.5.2009, 21.5.2010, 14.5.2012, 19.5.2013, 28.4.2014, 23.4.2015, 3.5.2016, 23.5.2017, 11.5.2018, 29.4.2019, 15.5.2020, 1.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 3.6.2005 [211].

Salla (7) 14.5.2007, 20.5.2008, 27.5.2014, 7.5.2016; ensimmäinen havainto Tiirassa 14.5.2007 [180].

Savukoski (1) 9.5.2016; ensimmäinen ja ainoa havainto Tiirassa 9.5.2016 [194].

Sodankylä (14) 28.5.2004, 21.5.2006, 25.5.2007, 4.5.2019, 5.6.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 28.5.2004 [218].

Utsjoki (9) 26.5.2007, 27.5.2010, 18.5.2012, 25.5.2020, 19.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 26.5.2007 [199].

Ylitornio (37) 12.5.2007, 19.5.2013, 8.5.2015, 7.5.2016, 8.5.2017, 15.5.2018, 4.5.2019, 19.5.2020, 16.5.2021; ensimmäinen havainto Tiirassa 12.5.2007 [190].

 


TAVI

Levinneisyys

Tavin levinneisyys on laaja Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan kanta talvehtii Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

 

Tavi pesii Suomessa koko maassa.

 

Tavihavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta on kirjattu kaksi havaintoa:

14.1.2011 Rovaniemi Ounaskoski 1 n p (Anja Haavikko)

14.1.2019 Inari Kontosjokisuu 1 p (Petteri Polojärvi)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

1.4.1987 Kemijärvi sillat 2 pariutuneet p (Oiva Ollakka)

5.4.1982 Pello Kaaraneskoksi 2 pariutuneet p (Reijo Uusitalo)

15.4.1846 Inari 1 p (Josef Wilhelm Durchman)

15.4.1930 Rovaniemi Muurola 1 (Rita Gripenberg, S. Nordberg)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 23. huhtikuuta. Vaihteluväli tarkastelujaksolla on 16.4. – 2.5. Trendilaskennan mukaan kevätmuuton alkuhetki on pysynyt tarkasteluvälillä vakiona.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Rovaniemelle tavi saapuu keskimäärin 23.4. ja Inariin 4.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 11 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa 2 269 havaintoa 18 329 yksilöstä. Mukana on runsaasti pesintä- ja poikuehavaintoja koko alueen laajuudelta.

 

Syysmuutto

Tavin syysmuutto ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen, lokakuun puolivälin tietämillä havaintomäärät laskevat jyrkästi. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu vielä marras-joulukuussakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2014 Enontekiö Peltovuoma 1 (Aulis Harju)

15.11.2015 Salla Tuntsajoki 1 (Teuvo Hietajärvi)

14.11.2007 Kemijärvi Pitkäsilta 1 n-puk p raanakko (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 7 481 havaintoa 86 573 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,4 ja yksilömäärien suhde 1,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa tavin tiheys on ollut alle 0,1 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

700 / 400 p, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

355 p, Rovaniemi Vikajärvi 23.5.2017 (Hannu Jauhiainen)

255, Rovaniemi Vikajärvi 14.5.2012 (Hannu Jauhiainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350 p, Kemijärvi jätevesijärvi 19.6.2010 (Pirkka Aalto)

260 p, Kemijärvi jätevesijärvi 20.7.2018 (Pirkka Aalto)

255 p, Kemijärvi jätevesijärvi 23.7.2015 (Pirkka Aalto)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

500 p, Pellojärvi 6.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

400 p, Sodankylä Mutenia 16.9.2021 (Olli-Pekka Karlin, Raimo Mattila)

355 p, Pello Säynäjäjärvi 10.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

 


AMERIKANTAVI

Amerikantavin pesimäalueet ovat Pohjois-Amerikan pohjoisilla rannikoilla. Talvehtii etelämpänä avoveden äärellä. Eurooppaan harhautuu joskus muuttomatkoilla. Suomessa kirjattu vajaa 200 havaintoa.

 

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 13.11.2021).

 

16.5.2020 Rovaniemi Kuolajoki 1 k (Anssi Mäkinen)

 


SINISORSA

Levinneisyys

Sinisorsaa esiintyy lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisimmat linnut muuttavat talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa sinisorsa on levinnyt koko maahan.

 

Kirjatut havainnot kattavat myös koko LLY:n alueen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta on kirjattu LLY:n alueella 254 havaintoa / 837 yksilöä (tilanne 2.7.2022). Ensimmäiset kirjaukset ovat vuodelta 1981 Pellon Sirkkakoskelta (Jorma V.A. Halonen). 2000-luvulla kirjauksia on tehty vuosittain alkaen tammikuulta 2002 Enontekiön Hetasta (Timo J. Leppänen).

Suurin yksittäinen yksilömäärä on 18, kirjattu 25.2.2014 Sallan Onkamojärveltä (Martti Onkamo).

Vuosittain kirjattujen havaintojen trendi on kasvava, mutta viimeiset 12 vuotta määrien vaihtelu on pysynyt samoissa rajoissa, eli trendimäistä kasvua ei tänä aikana ole tapahtunut.

 

Talvihavainnot jakautuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Kevätmuutto

Havaintomäärät alkavat nousta maalis-huhtikuun vaihteessa. Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppupuoliskolle.

 

Sinisorsan kevätmuuttoa kunnittain on tarkasteltu ensihavaintojen pohjalta. Näin siksi, että talvehtivien yksilöiden takia täysin selkeää muuton alkamisen ajankohtaa kunnittain on vaikea määrittää. Joidenkin kuntien osalta ensihavaintojen keskimääräinenkin ajankohta on tammi-helmikuulta johtuen toistuvista talvehtimisista.

 

Graafi Tiira-historian varhaisimmista havainnoista kunnittain osoittaa, että kahta kuntaa (Sodankylä ja Pelkosenniemi) lukuunottamatta sinisorsahavaintoja on kirjattu jo tammikuussa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 1 651 havaintoa 9 371 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta. Mukana on myös runsaasti havaintoja pesinnöistä ja poikueista.

 

Syysmuutto

Syksyllä sinisorsahavaintojen yksilömäärä on huipussaan lokakuun alkupäivinä, ja pienenee hiljalleen lokakuun aikana ja marraskuulle mentäessä. Jonkin verran sinisorsia jää talvehtimaankin Lapin vesien sulapaikkoihin.

 

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 12 201 havaintoa 123 531 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet hitusen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,4 ja yksilömäärien suhde niinikään 2,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa sinisorsan tiheys on ollut alla 0,06 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

207 p, Rovaniemi Oikarainen 30.4.2015 (Viljo Ruokanen). 1.5.2015 samalta paikalta kirjattu 157 yksilöä.

130 p, Rovaniemi Matinmikonperä 25.4.2016 (Tuomas Väyrynen)

110 p, Ylitornio Kuivakangas 8.5.2017 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100 p, Ylitornio Aittamaa 5.6.2021 (Tapani Tapio)

85 p, Ylitornio Iso Meltosjärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

60 p, Muonionjärvi 21.6.2013 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius)

 

Syksy (elo-joulukuu)

500 p, Pellojärvi 24.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

450 p, Pellojärvi 8.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

360 p, Pello Säynäjäjärvi 4.10.1997 (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

360 p, Kemijärvi jätevesijärvi 6.10.2013 (Pirkka Aalto)

 


NOKISORSA

Levinneisyys

Nokisorsa elää Pohjois-Amerikassa Kanadasta Meksikoon ja Bermudalle. Länsi-Euroopassa tavataan harhailijoita säännöllisesti. Suomessa on kirjattu vain yksi havainto, LLY:n alueelta Sodankylästä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 1 havainto 1 yksilöstä (tilanne 3.7.2022). Tämä on myös ainoa Suomesta kirjattu havainto.

26.5.-30.6.2004 Sodankylä jätevedenpuhdistamo 1 k jp p (Ossi Pihajoki, Markus Salmi)

 


JOUHISORSA

Levinneisyys

Jouhisorsa pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Euroopan kanta muuttaa talveksi etelä-Eurooppaan ja Afrikkaan.

 

Jouhisorsia esiintyy koko Suomessa.

 

Havaintoja on kirjattu myös koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2004 Pelkosenniemi Arvospuoli 1 k p (Arto Keto-Tokoi)

17.4.2007 Sodankylä Peurasuvanto 2 pariutuneet p (Aimo Somerkallio)

18.4.2015 Ylitornio Kannalanlahti 1 k p (Tomi Rautio, Jarmo Saarela)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 25. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 18.4. – 5.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt yhden päivän myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Rovaniemelle jouhisorsa saapuu keskimäärin 27.4. ja Inariin 4.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 7 päivää.

 

Kesähavainnot

Tiiraan on kirjattu jouhisorsasta kesä-heinäkuulta 602 havainto 2 005 yksilöstä. Joukossa on runsaasti pesintä- ja poikuehavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Jouhisorsan havaintomäärät pienenevät syyskuun puolivälistä alkaen ja viimeisetkin havainnot on tehty lokakuun loppuun mennessä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

31.10.1994 Pello Lempeä 1 k p (Jorma V.A. Halonen)

22.10.2015 Rovaniemi Harjulampi 1 n-puk p (Kirsi Nikkola, Vesa Perttunen, Antti Rissanen)

21.10.2014 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 n-puk p (Pekka Nikander, Jukka Simula)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 3 463 havaintoa 13 865 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,8 ja yksilömäärien suhde niinikään 1,8. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskentoihin jouhisorsa on osunut harvakseltaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

128 kiert, Pello Turtola 17.5.1979 (Mika Knuuti, Risto Granath)

64 p, Rovaniemi Niskanperä 15.5.2008 (Veikko Isomursu, Anssi Mäkinen)

50 pariutuneet, Kittilä Karinnokka 18.5.2020 (Mikko Joensuu, Aila Moksi, Anna Remes)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

57 p, Ylitornio Kannalanlahti 19.7.2009 (Tapani Tapio)

40 p (32k8n), Kittilä Munajärvi 6.6.1975 (Jarmo Laine)

35 p, Ylitornio Pahasuo 19.6.2020 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

221 m, Rovaniemi Muurola 3.10.2020 (Niklas Haxberg)

108 m, Rovaniemi Mutkanperä 3.10.2020 (Jorma Salo)

46 p, Enontekiö Sotkajärvi 10.9.2013 (Jukka Simula)

 


HEINÄTAVI

Levinneisyys

Heinätavi pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa. Euroopan kannan talvehtimisalueet sijaitsevat Afrikassa.

 

Suomessa heinätavin pesimäalue painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen.

 

Lapissa havainnot harvenevat hieman pohjoiseen päin mentäessä.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

27.4.2014 Rovaniemi Ala-Korkalo 1 k p (Matti Kassala)

30.4.2002 Sodankylä Siurunmaa 1 k p (Markus Salmi)

3.5.1978 Salla Vallovaara 2 (Kauko Mikkola)

3.5.2008 Pellojärvi 2 pariutuneet p (Jorma V.A. Halonen, Martti ja Sara Salminen, Ilkka Spets, Teppo Peltonen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 3. – 21.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt yhden päivän myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu on toukokuun puolivälissä.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 105 havaintoa 176 yksilöstä. Havainnot ovat pääasiassa 1-3 linnusta, mutta joukosta löytyy myös puolenkymmentä poikuehavaintoa. Kesähavainnot hajaantuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Syysmuutto

Syysmuuttoajalta on kirjattu hyvin vähän havaintoja, enimmäkseen elo-syyskuun vaihteesta. Viimeiset havainnot on kirjattu ennen syyskuun puoltaväliä. Vähäinen syksyn havaintomäärä johtunee paitsi lintujen pienestä populaatiosta, myös syksyisten vesilintujen lajimäärityksen haastavuudesta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.9.2010 Muonio Kätkäsuvanto 1 n (Timo J. Leppänen)

11.9.1991 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

8.9.1985 Pello Paamajärvi 1 p (Reijo Koivuranta)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi, pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 399 havaintoa 638 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,8 ja yksilömäärien suhde 1,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

9 (naaras + 8 poikasta), Salla Salmivaara 10.6.2010 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9 (emo + 8 poikasta), Inari Kaamanen 24.6.2011 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9 (emo + 8 poikasta), Salla Salmivaara 3.6.2013 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9 p (1 n ad 8 pull), Kittilä vedenottamo 29.6.2016 (Virpi Uusisalmi)

 


LAPASORSA

Levinneisyys

Lapasorsa pesii Euroopassa, Keski- ja Pohjois-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Talvehtimaan se muuttaa etelään. Euroopassa muutto suuntautuu Afrikkaan.

 

Suomessa lapasorsa pesii lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

 

Havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.1990 Pellojärvi 2 pariutuneet p (Marjaana Juola-Helle)

21.4.2019 Rovaniemi Vikajärvi 2 pariutuneet p (Hannu Jauhiainen)

22.4.2021 Inari Kalasatama 2 pariutuneet p (Matti Sotaniemi)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 2. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 23.4. – 18.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt neljä päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle lapasorsa saapuu keskimäärin 4.5. ja Inariin 17.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 13 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 494 havaintoa 1 227 yksilöstä. Mukana on myös useita poikuehavaintoja. Kesähavainnot painottuvat hieman alueen eteläisimpiin osiin, mutta myös pohjoisimmista kunnista on kirjauksia.

 

Syysmuutto

Lapasorsan syysmuutto päättyy lokakuun alkupäivinä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.10.2017 Ivalo Mukkavuopaja 1 n-puk p (Olli Osmonen)

12.10.2017 Kemijärvi Jätevesijärvi 2 n-puk p (Pirkka Aalto)

10.10.2000 Pellojärvi 1 n-puk p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 889 havaintoa 4 104 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet lähes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,7 ja yksilömäärien suhde 1,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10 p, Rovaniemi Paavalniemi 24.5.2007 (Veikko Isomursu)

8 p, Rovaniemi Kuolajokisuu 18.5.2015 (Jukka Simula)

8 k jp p, Ylitornio Kuivakangas 28.5.2021 (Jouni Parviainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32 p, Ylitornio Kannalanlahti 19.7.2009 (Tapani Tapio)

17 p, Ylitornio Kannalanlahti 30.7.2014 (Tapani Tapio)

15 p, Ylitornio Kannalanlahti 28.7.2015 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10, Rovaniemi Harjulampi 19.8.2019 (Andreas Nuspl)

9 p, Kemijärvi jätevesijärvi 1.8.2016 (Pirkka Aalto)

8 p, Pellojärvi 24.8.2003 (Jorma V.A. Halonen)

8 kiert, Ylitornio Portimojärvi 3.9.2016 (Tomi Rautio, Petri Kauvosaari)

8 p, Rovaniemi Harjulampi 12.8.2018 (Vesa Nivala)

8, Rovaniemi Harjulampi 12.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

 

Analyysi:

Lapasorsa LLY:n alueella

Jouni Parviainen 8.9.2021

 

Tiiran listauksen mukaan (tilanne 7.9.2021) lapasorsa on tullut maamme lajistoon numerolla 156 toukokuussa 1829, kun Magnus von Wright hankki Kökarissa pyydetyksi ilmoitetun yksilön Tukholmasta. Tästä LLY:n alueen 124. lajista on Enontekilötä vuonna 1908 kirjatusta ensihavainnosta lähtien kirjattu Tiiraan 1.793 havaintoriviä. Se on alle 1,9 % kaikista Suomen lapasorsahavainnoista. Määrä on pienehkö, sillä LLY:n alueella tehdään keskimäärin noin 3,5% koko Suomen havainnoista.

Kevätmuutolle lapasorsa on saapunut vuodesta 2003 alkaneena seurantajaksona varhaisimmillaan järjestyssijalla 63 ja myöhäisimmillään sijalla 111. Mediaani on 92 ja saapumiskertoja 19. Muuton säännöllisyyttä ilmentävä variaatiosuhde on 32%. Se tarkoittaa sitä, että laji havaitaan noin joka kolmas vuosi muulloin kuin mediaani +/-12 välisessä haarukassa. Lapasorsa on siten tarkkuudeltaan hiukan keskiarvon heikommalla puolella niiden 143 lajin joukossa, jotka on havaittu kevätmuuttoseurannan yhteydessä vähintään 17 vuonna.

Ensimmäiset 7% lapasorsan vuotuisista havainnoista on LLY:n alueella tehty 8.5. tienoilla. Koko Suomessa vastaava päivä on jo 20.4. eli liki kolme viikkoa aiemmin. Valtakunnallinen ensisaapujan mediaanipäivä vuosina 2007–2020 on BirdLife Suomen tiedon mukaan ollut 15.3. Havaintojen runsastuminen vie siis viitisen viikkoa!

Paluumuuttoa viivyttelevien joukko eli viimeiset 7% lähtevät LLY:n alueelta 30.8. jälkeen ja koko Suomessa noin kuukauden kuluttua siitä, siis 2.10.

Lapasorsahavaintoja tehdään ainakin osittain Lapin kolmioon kuuluvissa kunnissa (Pello, Rovaniemi, Ylitornio) kaksin verroin LLY:n muihin kuntiin suhteutettuna. Osuudet kaikista havainnoista ovat nimittäin 0,36 % ja 0,16 %.

Säännöllisesti eli vähintään yksi keväinen lapasorsahavainto jossakin päin aluettamme on tehty vuodesta 1974 lähtien. Ilman tulomuuttohavaintoa on jääty vain vuosina 1986, 1991 ja 1994–1995.

Ohessa vuosittaiset 31.5. mennessä tehdyt ensihavainnot kunnittain sekä kunnan ensimmäinen havainto lajista kartuntanumeroineen.

Enontekiö (53) 28.5.1998, 23.5.1999, 22.5.2000, 24.5.2003, 16.5.2005, 11.5.2006, 26.5.2007, 24.5.2008, 17.5.2010, 22.5.2012, 17.5.2015, 27.5.2017, 28.5.2019; ensihavainto Tiirassa 0.5.1908 [29].

Inari (191) 22.5.1982, 23.5.1992, 20.4.2007, 24.5.2008, 17.5.2009, 17.5.2010, 11.5.2011, 15.5.2012, 17.5.2013, 13.5.2014, 25.4.2015, 10.5.2016, 15.5.2018, 13.5.2019, 24.5.2020, 22.4.2021; ensihavainto Tiirassa 22.5.1982 [148].

Kemijärvi (257) 5.5.1978, 13.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 3.5.2009, 14.5.2010, 1.5.2011, 20.5.2012, 14.5.2013, 26.4.2014, 1.5.2015, 10.5.2016, 25.5.2017, 12.5.2018, 12.5.2019, 15.5.2020, 5.5.2021; ensihavainto Tiirassa 0.7.1927 [15].

Kittilä (35) 18.5.1976, 17.5.1977, 20.5.1978, 26.5.1979, 9.5.1983, 21.5.2006, 11.5.2007, 7.5.2008, 11.5.2009, 18.5.2010, 7.5.2011, 9.5.2012, 18.5.2013, 20.5.2014, 7.5.2016, 25.5.2017, 25.5.2020, 18.5.2021; ensihavainto Tiirassa 6.6.1975 [80].

Kolari (21) 29.5.1978, 8.5.1983, 14.5.2006, 20.5.2007, 21.5.2009, 16.5.2010, 26.5.2015; ensihavainto Tiirassa 29.5.1978 [136].

Muonio (12) 21.5.1978, 16.5.1979, 18.5.2007, 15.5.2011, 17.5.2012, 14.5.2013, 19.5.2014; ensihavainto Tiirassa 21.5.1978 [109].

Pelkosenniemi (16) 18.5.2007, 10.5.2011, 28.5.2013, 18.5.2014, 27.5.2020, 13.5.2021; ensihavainto Tiirassa 7.7.2006 [156].

Pello (83) 12.5.1976, 26.5.1979, 14.5.1980, 10.5.1981, 1.5.1983, 18.5.1984, 25.5.1987, 15.5.1988, 30.4.1989, 21.4.1990, 9.5.2007, 3.5.2008, 10.5.2009, 9.5.2010, 7.5.2011, 18.5.2012, 12.5.2013, 1.5.2016, 18.5.2017, 20.5.2020, 16.5.2021; ensihavainto Tiirassa 24.8.1975 [158].

Posio (19) 22.5.2007, 16.5.2013, 22.5.2017, 15.5.2019, 19.5.2020, 15.5.2021; ensihavainto Tiirassa 22.5.2007 [162].

Ranua (10) 19.5.1979, 14.5.2006, 12.5.2007, 10.5.2009, 10.5.2012, 14.5.2015; ensihavainto Tiirassa 19.5.1979 [90].

Rovaniemi (673) 17.5.1974, 5.5.1975, 14.5.1979, 3.5.2004, 21.5.2005, 1.5.2006, 26.4.2007, 30.4.2008, 1.5.2009, 7.5.2010, 4.5.2011, 8.5.2012, 9.5.2013, 9.5.2014, 4.5.2015, 30.4.2016, 19.5.2017, 2.5.2018, 21.4.2019, 2.5.2020, 5.5.2021; ensihavainto Tiirassa 17.5.1974 [98].

Salla (64) 21.5.2007, 25.5.2008, 9.5.2009, 23.5.2010, 11.5.2011, 11.5.2012, 29.5.2014, 10.5.2015, 7.5.2016, 31.5.2017, 12.5.2018, 17.5.2020; ensihavainto Tiirassa 8.6.2006 [172].

Savukoski (11) 14.5.2009, 13.5.2010, 31.5.2014, 7.5.2016; ensihavainto Tiirassa 14.5.2009 [171].

Sodankylä (38) 14.5.1978, 30.4.2002, 28.5.2004, 20.5.2006, 21.5.2007, 20.5.2009, 21.5.2012, 30.5.2014, 8.5.2015, 25.5.2017; ensihavainto Tiirassa 14.5.1978 [122].

Utsjoki (23) 26.5.2007, 31.5.2008, 16.5.2010, 24.5.2012, 16.5.2014, 21.5.2019, 23.5.2020, 18.5.2021; ensihavainto Tiirassa 20.6.2000 [184].

Ylitornio (287) 30.4.1975, 18.5.1989, 26.5.1990, 1.5.1993, 19.5.2007, 3.5.2008, 5.5.2009, 15.5.2010, 7.5.2011, 3.5.2012, 1.5.2013, 23.4.2014, 1.5.2015, 8.5.2016, 18.5.2017, 29.4.2018, 30.4.2019, 5.5.2020, 7.5.2021; ensihavainto Tiirassa 30.4.1975 [74].

 


PUNASOTKA

Levinneisyys

Punasotkan pesimäalue ulottuu lähes koko Pohjois-Eurooppaan ja laajalti Aasiaan. Talvehtimisalueet sijaitsevat Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa punasotkan esiintyminen painottuu maan eteläosiin.

 

Punasotkahavaintoja on kirjattu hajanaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

28.4.1990 Pellojärvi 4 3k1n p (Rane Olsen, Leif Piippola)

30.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 1 k p (Pirkka Aalto)

30.4.2014 Rovaniemi Kuolajokisuu 1 k p (Matti Välimäki)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 9. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 30.4. – 22.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla pysynyt vakiona.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 54 havaintoa 98 yksilöstä. Havainnot jakautuvat hajanaisesti eri puolille LLY:n aluetta. Poikuehavaintoja on kaksi, Kemijärveltä v. 2016 (koskenevat samaa poikuetta).

 

Syysmuutto

Punasotkan syyshavaintoja on varsin vähän. Muuton voidaan arvioida olevan ohi syyskuun puolivälissä. Loka-marraskuulla on tehty vielä yksittäisiä havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.11.2020 Kemijärvi Pitkäsilta 1 n p (Pirkka Aalto)

17.-19.10.2021 Rovaniemi Niskanperä 1 k +1kv p (Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl, Antti Ruonakoski, Jorma Salo, Anette Simola)

21.-23.9.2021 Rovaniemi Salmijärvi 1 n p (Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl, Ismo Pyhtilä, Antti Ruonakoski)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti vaarantunut, määrä laskeva.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 201 havaintoa 370 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,8 ja yksilömäärien suhde 1,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

13 p, Pellojärvi 10.5.1983 (Jorma V.A. Halonen)

10 p, Pellojärvi 1.6.1973 (Jorma V.A. Halonen)

8 p, Pellojärvi 15.5.1983 (Jorma V.A. Halonen, Tapani Muotka, Sami Mäkikyrö, Pasi Niva, Teija Välimaa)

 


AMERIKANTUKKASOTKA

Levinneisyys

Amerikantukkasotka pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa. Euroopassa laji on harhailija. Osa Euroopan havainnoista koskenee tarhakarkulaisia.

 

Suomessa amerikantukkasotka on suurharvinaisuus. Kaikkiaan havaintoja on kirjattu 41, kaikki yksittäisistä yksilöistä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 2 havaintoa 2 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

 

20.5.-8.7.2013 Enontekiö Sotkajärvi lintutorni 1 k jp p (Eija Leppänen)

2.-7.6.2021 Kemijärvi Jätevesijärvi 1 k p (Pirkka Aalto)

 


TUKKASOTKA

Levinneisyys

Tukkasotkan pesimäalueet ovat laajalti Euraasiassa. Talvehtimisalueet sijaitsevat Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Etelä-Aasiassa ja osin Afrikassa.

 

Suomessa tukkasotka pesii koko maassa.

 

Lapissa havaintoja on kirjattu joka puolelta aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu kolme havaintoa tammi-helmikuulta.

2.1.1992 Ylitornio Tengeliönjoki, Pessaniva 1 p (Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Juha Koskenkorva, Markku Ahonen)

23.2.2014 Rovaniemi Niesi 1 p siipirikko (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa)

11.12.2015.-30.1.2016 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tapani Tapio)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

15.3.1992 Ylitornio Tengeliönjoki 1 k (Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Matti Suopajärvi, Juha Koskenkorva). Mahdollisesti talvehtinut yksilö (ks talvihavainnot).

8.4.2017 Rovaniemi Valajaskoski 2 pariutuneet p (Anssi Mäkinen)

13.4.2014 Rovaniemi Hirvas 2 pariutuneet p (Antti Ruonakoski)

16.4.2007 Rovaniemi Valajaskoski 4 p 3k1n (Veikko Isomursu)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 24. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 13.4. – 2.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Rovaniemelle tukkasotka saapuu keskimäärin 25.4. ja Inariin 2.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 7 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 2 875 havaintoa 36 750 yksilöstä. Niiden joukossa on runsaasti poikuehavaintoja. Havainnot jakautuvat koko alueen laajuudelle.

 

Syysmuutto

Tukkasotkan havaintomäärät laskevat jyrkästi lokakuun puolivälissä, ja marraskuulla havainnot ovat yksittäisiä. Suurin osa tukkasotkista lähtee etelämmäksi siis viimeistään lokakuun alkupäivinä. Muutamista talvehtijoistakin on havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.12.2015 – 30.1.2016 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tapani Tapio)

8.12.2018 Inari Kettukoski Luaimaa 1 n p (Sampo Laukkanen)

6.12.2018 Inari Kettujoki Ylämukka 1 vp p nous (Jouni Aikio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 8 006 havaintoa 148 273 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,0 ja yksilömäärien suhde 1,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa tukkasotkan tiheys on ollut alle 0,06 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

400 p, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

400 p, Pellojärvi 15.5.2015 (Jorma V.A. Halonen)

300 p, Pellojärvi 21.-23.5.1995 (Heikki Helle, Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

360, Enontekiö Sotkajärvi 12.7.2015 (Timo J. Leppänen)

340 p, Enontekiö Sotkajärvi 8.7.2019 (Heikki Hiekkanen)

300 p, Salla Termusjärvi 3.6.2017 (Veli Niemi)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

620, Enontekiö Sotkajärvi 30.9.2014 (Timo J. Leppänen). Suuria yksilömääriä on kirjattu selvästi eniten juuri Sotkajärveltä.

460, Enontekiö Sotkajärvi 1.10.2014 (Timo J. Leppänen)

414 p, Enontekiö Sotkajärvi 8.9.2015 (Jukka Simula)

 


LAPASOTKA

Levinneisyys

Lapasotka pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa. Euroopan kanta talvehtii Itämeren eteläosissa, Pohjanmerellä ja osittain Välimerellä.

 

Suomessa pesii harvalukuisena Lapissa ja Pohjanlahdella.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, painotus kuitenkin käsivarressa sekä Inarin ja Utsjoen kunnissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

3.5.2014 Pellojärvi 1 n p (Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Pekka Salminen)

4.5.2004 Sodankylä keskusta 2 pariutuneet p (Pasi Salmi)

7.5.2008 Rovaniemi Kivitaipale 1 k p (Ilkka Rautio)

7.5.2015 Rovaniemi Paavalniemi 2 pariutuneet kiert (Kirsi Nikkola)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 15. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 7. – 23.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kaksi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun lopulle.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu 264 havaintoa 699 yksilöstä. Havainnot painottuvat alueen pohjoisiin osiin. Mukana on myös poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Syysmuuton huippu ajoittuu suunnilleen lokakuun puoliväliin. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu vielä marras-joulukuultakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2008 Rovaniemi Kallentalontie 1 n-puk p (Ismo Kreivi, Maria Alanne ym)

28.11.2009 Ylitornio Pessanranta 1 n p (Tapani Tapio)

10.11.2018 Kemijärvi Alakallaanvaara 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi, pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 747 havaintoa 2 244 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,6 ja yksilömäärien suhde 2,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

22-33 p, Inari Konesniemi 10.-17.10.2020 (Roope Ruokonen, Olli Osmonen, Jouni Aikio, Jessica Jyränkö, Jan-Erik Tanhua, Vesa Juntunen)

20, Salla Leusjärvi 20.5.2012 (Tatu Hänninen)

20 n-puk p, Ranua Kuhan Takajärvi 21.10.2016 (Pirkka Aalto)

 


HAAHKA

Levinneisyys

Haahka pesii LLY:n lähialueilla sekä etelässä (Itämeri, harvalukuisena Perämeren pohjukkaan saakka) että pohjoisessa (Jäämeren rannikot Vienanmerelle saakka). Se myös talvehtii lähialueillamme, Itämerelläkin aivan jäänreunan tuntumassa mm. Ahvenanmaalla. Onkin hieman yllättävää, että LLY:n alueen havaintomäärät ovat hyvin pienet, kun laji oleskelee kuitenkin ihan lähialueilla niin kesällä kuin talvellakin.

 

Suomessa haahka pesii merialueilla Perämeren pohjukkaan saakka. Tiheys harvenee pohjoista kohti.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti silmälläpidettävä.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 8 havaintoa / 12 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

 

10.6.1977 Utsjoki Vuogojávri 3 k E (Esko Aikio)

31.5.-1.6.1999 Utsjoki Kevojärvi 1 k p (Lasse Iso-Iivari, Pekka Salminen ym)

16.6.2006 Pello Vaaranperä k jp p kuollut (Mari-Tuulia, Ville ja Seppo Pasma ym)

19.5.2007 Pellojärvi 2 k p (Martti Salminen)

28.9.2007 Inarijärvi 1 n ad (Martti Rikkonen)

15.7.2009 Ylitornio Tynnyrinmukka 1 n (Aatu ja Topi Kreivi)

3.6.2010 Salla Salmivaara 1 k p (Timo Valkonen)

24.5.2014 Ivalo 2 kn (Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

 


KYHMYHAAHKA

Levinneisyys

Kyhmyhaahka pesii Pohjoisen jäämeren rannoilla, talvehtii Norjassa ja Kanadassa.

 

Suomessa kyhmyhaahka on vähälukuinen läpimuuttaja. Havainnot keskittyvät rannikkoseuduille.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 4 havaintoa 3 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

2.7.1985 Utsjoki Nuorgam 1 k jp (M. Komulainen)

31.10.1985 Inari Sevettijärvi 1 k 1kv p (Heikki Karhu)

24.-25.5.1988 Pellojärvi 1 n p (Jorma V.A. Halonen, koululaisia)

5.6.2012 Sodankylä Ilmakkijärvi 1 n p (Olli-Pekka Karlin)

 


ALLIHAAHKA

Levinneisyys

Allihaahka pesii Siperian rannikolla ja talvehtii Pohjois-Norjan rannikolla.

 

Suomessa allihaahka on harvalukuinen, mutta havaintoja kirjattu ympäri vuoden. Havaintoja on kirjattu Enontekiön tasoa myöten lähes koko maasta, kuitenkin selvästi painottuen Kaakkois-Suomeen ja rannikkoalueille.

 

LLY:n alueen havainnot on kirjattu hajanaisesti eri puolilta aluetta.

 

Fenologia

Kaikki LLY:n alueen havainnot on tehty välillä 10.5. – 13.6., siis reilun kuukauden aikana loppukeväästä ja alkukesästä.

 

Varhaisimmat havainnot

10.5.1985 Posio Tervajärvi 1 k p (Hannu Hautala)

11.5.2012 Rovaniemi Vikajärvi 1 k jp p (Hannu Jauhiainen)

17.5.1999 Sodankylä Peurasuvanto 1 kp (O. Nyyssönen, O. Pihajoki)

 

Myöhäisimmät havainnot

13.6.2008 Sodankylä Riipijärvi 1 k 2kv p (Asko Suoranta, Veijo Peltola)

10.6.2009 Pellojärvi 1 2kv n-puk p (Jorma V.A. Halonen, Harri Ja Roope Hakola, Arto Ja Pekka Paajanen, Pekka Peltonen)

8.6.2006 Pelkosenniemi Kairala 1 n-puk p (Tatu Itkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti vaarantunut, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 14 havaintoa 25 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

 

Suurimmat yksilömäärät

12 n m, Kolari Ylläslompolo 27.5.2004 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


ALLI

Levinneisyys

Allit pesivät Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtiminen tapahtuu hieman etelämpänä, Euroopassa paljolti Itämeren alueella.

 

Lintuatlaksen mukaan allin pesimäalue Suomessa on maan pohjoisimmissa osissa.

 

Lapissa havaintoja on tehty eri puolilta LLY:n aluetta. Havaintojen painopiste on selkeästi alueen pohjoisosissa.

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu havaintoja tammi- ja helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.3.1991 Ylitornio Tengeliönjoki 8 p (Pekka Suopajärvi, Kari Oittinen)

20.4.2014 Inari Ukonjärvi 1 k p (Jan-Erik Tanhua, Mikko Tanhua, Miia Helander)

25.4.2019 Kittilä Alakylä 2 (Leena Neitiniemi-Upola, Esko Upola)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 30.4. – 20.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kaksi päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu on kesäkuun alkupuolella.

 

Rovaniemelle alli saapuu keskimäärin 17.5. ja Inariin jo pari päivää aikaisemmin eli 15.5. Pohjoisten kuntien (Inari, Utsjoki) varhaiset saapumisajat viitannevat muuttoon pohjoisen suunnalta Norjasta. Keskimääräinen saapumisaika Enontekiölle on 23.5., joten muuton eteneminen kutakuinkin koko LLY:n alueelle tapahtuu suunnilleen viikossa.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu Tiiraan 1 121 havaintoa 3 222 yksilöstä. Mukana on runsaasti myös poikuehavaintoja.

Havaintoja on koko LLY:n alueelta, mutta painopiste on selkeästi Muonio-Ivalo -linjan pohjoispuolella.

 

Syysmuutto

Allin syysmuutto tapahtuu pääosin lokakuun ja marraskuun alkupuolen aikana. Marraskuun lopulta ja joulukuulta on enää yksittäisiä havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.12.2020 Pello Kaaranneskoski 1 k p (Jorma V.A. Halonen)

13.-16.12.2020 Kolari Äkäslompolo 1 p (Vesa Kaulanen)

8.12.2019 Rovaniemi Ounaskoski 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti vaarantunut, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 2 003 havaintoa 6 569 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,8 ja yksilömäärien suhde 1,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

112 p, Inari Ivalojokisuu 21.5.2021 (Roope Ruokonen, Eija Junttila)

35 p, Inari Konesniemi 24.5.2021 (Roope Ruokonen, Eija Junttila)

33 p, Kittilä Jerisjärvi 23.5.2013 (Timo J. Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

40 20k20n, Utsjoki Biesjávrrit 1.6.1992 (Jouni Aikio)

34 p (a24, a5, a3, a2), Enontekiö Somasjärvi 14.7.2008 (Aleksi Lehikoinen, Mikael Wickman)

25, Enontekiö Kelottijärvi 2.6.2006 (Timo J. Leppänen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

200 p, Kolari Sieppijärvi 25.10.1987 (Tapani Vaattovaara)

80 p, Utsjoki Vuogojávri 9.-10.9.2000 (Jouni Aikio)

34 p, Enontekiö Pitsusjärvi 5.-6.9.2013 (Jukka Simula)

 


MUSTALINTU

Levinneisyys

Mustalintu pesii Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa sekä Grönlannissa ja Islannissa. Talvehtimisalueet ovat Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin rannikoilla.

 

Suomessa pesimäalueet painottuvat Oulun pohjoispuoliselle alueelle.

 

Lapissa havaintoja on kirjattu eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kolme havaintoa tammi-helmikuulta.

4.1.2021 Enontekiö Peltovuoma 1 k 2kv p (Timo J. Leppänen)

7.-8.1.2021 Pello Nivanpää 1 n-puk p (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka, Kati Sirkka, Marjatta Mäki)

28.1.-3.2.2021 Ranua Välttämösalmi 1 n p (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen, Laura Wärme, Teijo Wärme)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

2.3.2014 Savukoski Värriöjärvi 1 n än p (Eila Ylilokka)

6.4.2016 Rovaniemi Vikajärvi 2 pariutuneet (Hannu Jauhiainen)

7.4.2021 Rovaniemi Vikajärvi 1 n p (Hannu Jauhiainen, Eija-Riitta Jauhiainen, Riikka Jauhiainen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 26. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 16.4. – 14.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kahdeksan päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun jälkipuoliskolle.

 

Rovaniemelle mustalintu saapuu keskimäärin 29.4. ja Inariin 4.5. Kevätmuuton etenminen lähes koko LLY:n alueelle kestää viisi päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 1 515 havaintoa 9 396 linnusta. Havaintoja on kirjattu eri puolilta aluetta, mutta painopiste on Muonio-Ivalo -linjan pohjoispuolella. Havainnoissa on mukana myös poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Mustalinnun syyshavaintoja tehdään eniten lokakuussa, ja merkittävissä määrin myös marraskuun puolella. Vielä joulukuullakin on kirjattu yli 20 havaintoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.12.2017 Rovaniemi Pannunkorva 1 n (Pekka Pistokoski)

22.12.2019 Rovaniemi Vikajärvi 3 n n-puk (Hannu Jauhiainen)

21.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Jarno Luiro, Anssi Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio). Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

Tiiraan on kirjattu 4 906 havaintoa 44 368 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,6 ja yksilömäärien suhde 1,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa mustalinnun tiheys on ollut alle 0,025 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

500 m, Kemijärvi Kulmunginniemi 10.5.2015 (Kari Peuna)

350 m E, Ranua Penämönjärvi 12.5.2006 (Ville Impiö)

200 p, Kemijärvi Pitkäsilta 11.5.2007 (Pirkka Aalto)

200, Savukoski Värriöjärvi 26.5.2014 (Eila Ylilokka)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

125 kiert, Sodankylä Lokka 24.7.2004 (Kivilahti)

90, Ranua Kuhajärvi 12.6.2010 (Jesse Impiö, Tauno Impiö)

64 p 30k34n/1a, Salla Hautajärvi 12.6.2012 (Joni Raivio, Jukka Raivio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

150 p, Pello Rattosjärvi 3.10.1978 (Kari K. Koivuranta)

140 p, Inari Juutuanvuono 7.8.2018 (Anja Vest, Tuomas Vest)

106 p, Kemijärvi Pitkäsilta 28.10.2020 (Pirkka Aalto)

 


PILKKANISKA

Levinneisyys

Pilkkaniska pesii Kanadassa ja Alaskassa. Talvehtii Yhdysvaltain pohjoisosien rannikoilla. Osa talvehtii Brittein saarilla. Näistä yksilöistä osa harhautuu Skandinaviaan ja Suomeenkin. LLY:n alueen havainnot ovat touko-kesäkuulta ja alueen pohjoisimmissa osissa tehtyjä.

 

Pilkkaniskasta on kirjattu Suomessa vajaa 100 havaintoa painottuen lähinnä rannikkoalueille.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 7 havaintoa 8 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

 

v. 1858 Kittilä Kyrö 1 (lähde P. Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot, Pohjolan linnut värikuvin, havainnoija tuntematon)

30.5.2008 Inari Vaskojoki 2 k p (Pekka Kulonen, Merja Kulonen)

2.6.2010 Inari Harjuntausjärvi 1 k ad p (Jouni Aikio, Hannu Maula, Marita Maula, Olli Osmonen, Martti Rikkonen, Juha Sihvo, Outi Rikkonen, Taru Rikkonen)

20.5.2011 Enontekiö Sotkajärvi 1 k jp p (Timo J. Leppänen, Leena Ja Jorma Heikkonen, Eija Leppänen)

30.5.2016 Utsjoki Pulmankijärvi 1 k p (Leo Saarijärvi, Soile Saarijärvi)

7.-14.6.2019 Kittilä Kuivasalmi 1 k p (Olli-Matti Tervaniemi)

 


PILKKASIIPI

Levinneisyys

Pilkkasiipi pesii pääosin Skandinaviassa, Venäjällä ja Baltiassa. Talvehtimisalueet ovat Euroopan / Aasian alueella laikuttain Kaspianmereltä Brittein saarille ja Norjan länsirannikolle.

 

Pesimäalueet Suomessa ovat merenrannikoilla (lähinnä keski- ja ulkosaaristossa) ja Pohjois-Suomen sisävesillä.

 

Lapissa havaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulla on Tiiraan kirjattu pilkkasiivestä 8 havaintoa 8 yksilöstä. Kaikki havainnot on tehty v. 2018 tai sen jälkeen, suurin osa v. 2021. Havaintoja on kirjattu Inarin, Kittilän, Kolarin, Sodankylän ja Ylitornion kunnista.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

28.4.2008 Inari Alalusma (Sampo Parkkonen)

7.5.2002 Sodankylä Sattanen 1 k p (Kivilahti)

7.5.2009 Ylitornio Portimojärvi (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi, Aatu Ja Topi Kreivi, Ilkka Spets, Ismo, Jarmo Saarela, Olli Sälevä)

7.5.2011 Sodankylä Peurasuvanto 1 k S (OP, SP)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 12. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 7.-22.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kaksi päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppuun.

 

Rovaniemelle pilkkasiipi saapuu keskimäärin 15.5. ja Inariin 18.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 3 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 838 havaintoa 5 264 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu eri puolilta aluetta, mutta painotus on selkästi alueen pohjoisimmissa osissa. Mukana on runsaasti myös poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Pilkkasiipi on myöhäinen muuttaja niin keväällä kuin syksylläkin. Havaintomäärät vähenevät hiljalleen marraskuun loppua kohden, ja joulukuultakin löytyy vielä parikymmentä havaintoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.-31.12.2020 Kolari Äkäslompolo 1 n-puk p (Teppo Lehtola, Pekka Peltoniemi, Kalle Rainio, Miia Rainio, Jon Rikberg, Petri J Vainio, Sanna Lehtola, Vesa Kaulanen)

28.-30.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Vesa Nivala, Anja Vest, Marko Junttila)

26.12.1995 Pellojärvi 1 n-puk p kuollut (Vesa Kivelä, Heikki Timonen)

25.12.2008 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p (Tapani Tapio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti vaarantunut, määrä laskeva.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 2 006 havaintoa 12 133 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat pysyneet likimain vakiotasolla. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,2 ja yksilömäärien suhde 1,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

54 fl ad, Pelkosenniemi Kokkosniva 25.5.2020 (Pekka Nyman)

47 p, Pello Orajärvi 24.5. (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Mikko Jaukkuri, Ville Muotka, Juhani Saukkoriipi)

47, Enontekiö Sotkajärvi 22.5.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

84 pariutuneet p, Pelkosenniemi Säynäjäjärvi 11.6. 2001 (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

81 p, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2013 (Antti Ruonakoski, Aija Lehikoinen)

72 p, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2009 (Pirkka Aalto, Ossi Pihajoki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70 p, Pello Orajärvi 31.8.1992 (Jorma V.A. Halonen)

66 p (a6 a60), Muonio Nivunkijärvi 25.9.2021 (Sakari Roininen, Eira Pulju)

35 p, Inarijärvi Joensuuselkä/Ivalojokisuu 11.10.2012 (Allan Hamari, Juhani Honkola)

 


TELKKÄ

Levinneisyys

Telkkä pesii laajoilla alueilla Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtimisalueet ovat jonkinverran pesimäalueita etelämpänä. Talvehtivista linnuista on tehty Tiira-kirjauksia Lapissakin.

 

Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan telkkä on yleinen koko maassa sisäsaaristosta pohjoisimpaan Tunturi-Lappiin.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja telkästä koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta on telkästä kirjattu Tiiraan 48 havaintoa 66 yksilöstä.

Talvihavaintoja on kirjattu eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Kevätmuutto

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 28. maaliskuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 14.3. – 11.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuutto on siirtynyt tarkastelujaksolla seitsemän päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkuun.

 

Rovaniemelle telkkä saapuu keskimäärin 31.3. ja Inariin 5.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää viisi päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuussa 4 418 havaintoa 44 767 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu lähes joka puolelta aluetta. Mukana on myös runsaasti poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Telkän syyshavaintoja tehdään eniten lokakuun alkupuolella. Havaintomäärä laskee lähelle nollaa marraskuun alkupuolella, mutta havaintoja kirjataan kyllä vielä marras- ja joulukuussakin.

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 260 havaintoa / 735 yksilöä. Joulukuun luvut ovat 63 havaintoa / 76 yksilöä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 18 262 havaintoa 208 671 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet hitusen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,5 ja yksilömäärien suhde 2,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

 

Linjalaskennoissa telkän tiheys on ollut alle 0,16 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

424 p, Ylitornio Portimojärvi 30.4.2014 (Antti Jaako), samalta paikalta ilmoitettu 403 yksilöä 2.5.2014 (Tapani Tapio)

320 p, Pellojärvi 13.5.1996 (Jorma V.A. Halonen)

300 p, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

316 p, Kemijärvi jätevesijärvi 8.7.2019 (Pirkka Aalto)

270 p, Kemijärvi jätevesijärvi 11.7.2020 (Pirkka Aalto)

260 p, Kemijärvi Pitkäsilta 1.6.2016 (Pirkka Aalto)

260 p, Enontekiö Sotkajärvi 27.6.2019 (Janne Lampolahti, Riitta Dersten, Katja Haimakka, Johanna Halkola, Jarkko Luoto, Jaana Mälkki, Aleksi Pudas, Henna Tanskanen, Turo Tuomikoski, Virpi Varjonmaa, Teija Virtamo-Tiiska)

 

Syksy (elo-joulukuu)

395 p, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

350 m S, Pello Jolmanpudas 4.10.1994 (Mika Koivuranta, Janne Hiltunen)

300 p, Muonio Kutuniva 13.9.2016 (Matti Päiviö, Kai Lindstöm)

 


UIVELO

Levinneisyys

Uivelon pesintäalue ulottuu Skandinavian pohjoisosista Aasian itärannikolle. Talvehtimisalueet ovat jonkin verran etelämpänä, Suomen kannan osalta Itämeren eteläosissa ja Länsi-Euroopassa.

 

Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan lajin pesintä painottuu selkeästi Lappiin ja Koillismaalle.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja uivelosta koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuussa uivelosta on kirjattu Tiiraan 7 havaintoa 7 yksilöstä. Havainnot on kirjattu Pellosta, Ranualta, Rovaniemeltä ja Ylitorniolta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

2.3.1978 Pello Lempeä 2 p (Jorma V.A. Halonen)

7.4.2020 Rovaniemi Ounaskoski 1 k p (Jarno Luiro, Raimo Metsomäki, Anssi Mäkinen, Helena Palojärvi, Vesa Perttunen, Ismo Pyhtilä, Jukka Simula, Matti Välimäki, Heini Haverinen, Nina Miettinen, Sanna Mella-Aho, Seija Silvén, Seija Ålander)

13.4.2014 Rovaniemi Oikarainen 1 k p (Antti Pekki)

13.4.2014 Rovaniemi Ranta 1 k p (Antti Ruonakoski)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 22. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 13.4. – 5.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt yhden päivän myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Rovaniemelle uivelo saapuu keskimäärin 23.4. ja Inariin 6.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 13 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu Tiiraan 1 601 havaintoa 5 861 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu koko alueelta ja mukana on runsaasti poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Syysmuuton havainnot ovat huipussaan lokakuun alkupäivinä, ja laskevat niin, että marraskuulla tehdään enään yksittäisiä satunnaishavaintoja. Joulukuulta on kirjattu muutama havainto.

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 26 havaintoa / 68 yksilöä, joulukuussa 4 havaintoa / 4 yksilöä.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 6 853 havaintoa 30 557 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,6 ja yksilömäärien suhde 1,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa uivelon tiheys on ollut alle 0,01 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

50 p, Sodankylä Sompiojärvi 31.5.2021 (Jukka Kivilompolo)

25 p, Salla Aapa-Tuohilampi 7.5.2016 (Raimo Mikkonen, Esa Karkkola, Olli Särkelä)

22 p, Kemijärvi Kulmunginniemi 7.5.2015 (Antti Peuna, Kari Peuna)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

38 p 26k12n, Sodankylä Lintulampi 26.6.2012 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

34 p 26k8n, Enontekiö Kelottijärvi 27.6.2013 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

33 p, Kittilä Rasti 23.6.2019 (Petri Haapanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

142, Enontekiö Kelottijärvi 29.9.2012 (Timo J. Leppänen)

93 p, Kemijärvi Pitkäsilta 16.9.2007 (Pirkka Aalto)

85 p, Sodankylä Kelujärvi 21.9.2004 (Ossi Pihajoki)

 


TUKKAKOSKELO

Levinneisyys

Lajia esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Suomalainen kanta talvehtii pääosin Länsi-Euroopassa ja Välimerellä, pieni osa Ahvenanmaallakin.

 

Tukkakoskelon levinneisyys kattaa koko Suomen.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu tammi-helmikuulta 2 havaintoa 2 linnusta.

27.2.1984 Pello Teikoniemi 1 k p (Jorma V.A. Halonen, Matti Alahuhta ym). Lintu otettu kiinni, hoidettu ja vapautettu Sirkkakoskella 1.3.1984.

2.-3.1.2021 Kemijärvi Juujärvi 1 n p (Erkki Jokelainen, Antti Peuna)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

5.4.2015 Utsjoki Vetsikko 2 pariutuneet (Jani Hoffren)

15.4.2015 Utsjoki Vetsikko 3 m (Jani Hoffren)

17.4.2022 Inari Paatsjoki 1 W (Eija Junttila)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 28. huhtikuuta. Vaihteluvaäli vuosina 2006-22 on ollut 15.4. – 5.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kaksi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Rovaniniemelle tukkakoskelo saapuu keskimäärin 1.5. ja Utsjoelle 8.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 7 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 1 375 havaintoa 3 541 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu koko alueelta (tiheimmin pohjoisista kunnista) ja ne sisältävät myös poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Tukkakoskelon syysmuutto on vauhdikkaimmillaan lokakuun alkupäivinä, ja hiipuu marraskuun alkuun mennessä. Satunnaisia havaintoja on tehty vielä hieman marraskuun puolivälin jälkeenkin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.11.1994 Utsjoki Ollila 1 p (Jouni Aikio)

23.10.-18.11.2009 Kemijärvi keskustan venesatama 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

18.11.2017 Inari Kerttuoja 1 p (Mauri Sydänmetsä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 4 174 havaintoa 15 795 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde 1,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa tukkakoskelon tiheys on ollut alle 0,025 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

63 p, Kemijärvi Kalkonniemi 23.5.2020 (Andreas Nuspl)

50 p, Sodankylä kk 8.5.2012 (Pekka Paarman)

40 pariutuneet p, Rovaniemi Kursungin/Illinallas 21.5.2008 (Jukka Jokimäki)

40 p, Kemijärvi Kalkonniemi 20.5.2015 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30 p, Sodankylä Porttipahdan pato 3.6.2017 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markku Oinaala)

26 p, Rovaniemi Sierijärvi 8.6.2015 (Antti Ruonakoski)

20 p, Inari Partakko 27.6.1986 (Antti Lammi, Esko Martikainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120 p, Kittilä Syväjärvi 13.9.2007 (Timo Valkonen)

100 p, Muonionjärvi 19.9.2012 (Leena Muotka)

82 p, Rovaniemi Oikarainen 29. ja 30.10.2013 (Antti Pekki)

 

Tukkakoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (elokuun alkupäivinä) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on jopa viitisenkymmentä poikasta.

 


ISOKOSKELO

Levinneisyys

Pohjoisella pallonpuoliskolla isokoskelo esiintyy laajalti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Euroopan osalta talvehtimisalueita on eri puolilla maanosaa.

 

Suomessa isokoskelo esiintyy koko maan alueella.

 

LLY:n alueen osaltakin havaintoja on kirjattu koko alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Isokoskelosta on Tiiraan kirjattu 65 tammi-helmikuun aikaista havaintoa yhteensä 141 yksilöstä. Vanhimmat talvihavainnot ovat 1970- ja 1980-lukujen vaihteesta. Vuodesta 2007 lähtien tammi-helmikuun havaintoja on kirjattu useimpina vuosina, ei kuitenkaan joka vuosi. Havaintoja on kirjattu laajalti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Kevätmuutto

Isokoskelon kevätmuuttoa alkaa keskimäärin 31. maaliskuuta. Vaihteluvaäli vuosina 2006-21 on ollut 19.2. – 22.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt yhden päivän myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.

 

Rovaniemelle isokoskelo saapuu keskimäärin 5.4. ja Inariin 10.4. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 5 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 845 havaintoa 4 958 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat melko tasaisesti koko alueelle. Mukana on myös runsaasti poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Isokoskelot kerääntyvät suuriksi parviksi muuttoa valmistelemaan, ja siten havaintojen yksilömäärät ovat suuria. Suurimmat havaintomäärät kirjataan lokakuun puoliväliin mennessä, ja marraskuussa muuttoa on enää murto-osa lokakuuhun verrattuna. Joulukuultakin on kirjattu havaintoja, joten talvehtimisia tai ainakin yrityksiä siihen on.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

Isokoskelosta on tehty Tiira-historian aikana joulukuisia kirjauksia 25 havainnosta sisältäen 29 yksilöä. Myöhäisimmät kirjaukset on tehty aivan vuoden viimeisinä päivinä ja viittaavat talvehtiviin yksilöihin.

31.12.2012 Savukoski Arajärven luusua 3 (Eila Ylilokka)

30.12.2018 Kemijärvi Juujärvi 1 n p (Antti Peuna)

25.12.2015 Ylitornio Pessakoski 1 p n (Jarmo Saarela)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 8 469 havaintoa 273 088 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet hitusen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde 2,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa isokoskelon tiheys on ollut alle 0,021 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

200 nous m N, Kemijärvi 16.5.2015 (Jani Hoffren)

141 p, Rovaniemi Sierijärvi 19.5.2015 (Jukka Jokimäki)

136 p, Pelkosenniemi Kitinen 14.5.2014 (Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

428, Sodankylä Sompiojärvi 5.6.1994 (Toni Eskelin, Arvo Ohtonen, Jorma Pessa)

105 p, Sodankylä Kopsusjoki 31.5.-2.6. (Alpo Koukila, Timo Lavola)

82 p, Sodankylä Sompiojärvi itä 8.6.2022 (Markku Mikkola-Roos, Aili Jukarainen)

 

Isokoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (heinä-elokuun vaihteessa) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on reilut parikymmentä poikasta.

 

Syksy (elo-joulukuu)

3000, Muonio Kutuniva 28.9.2004 (Timo J. Leppänen)

2101, Ylitornio Marjosaari 7.10.2018 (Tapani Tapio)

2000, Muonio Jerisjärvi Isosaari 9.10.2010 (Timo J. Leppänen)

2000, Muonio Koivarova 9.10.2013 (Jouni Sakki)

2000 lask p, Muonio Jerisjärvi 4.10.2017 (Paula Häyrinen)

2000 p, Muonio Jerisjärvi Keimiöniemi 5.9.2019 (Leena Muotka)

2000 p, Ylitornio Iso-Vietonen 5.10.2019 (Juhani Ojala)

2000 p, Muonio Keimiöniemi 30.9.2020 (Leena Muotka)

2000 p, Kittilä Rauhala 17.9.2021 (Kristiina Ruostetoja, Petri Ruostetoja)

2000 p, Muonio Keimiöniemi 1.10.2021 (Leena Muotka)

 


Kuparisorsa

Levinneisyys

Luonnonkanta elää Pohjois-Amerikassa, Euroopassa tarhakarkulaisista on muodostunut pysyvä kanta lähinnä Brittein saarilla ja Ranskassa.

 

Suomessa kuparisorsa on satunnainen harhailija. Kaikkiaan on Tiiraan kertynyt reilut 50 havaintoa, pääosin Oulun tasolta etelään päin.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 havainto 1 yksilöstä (tilanne 3.7.2022).

11.-25.8.1998 Enontekiö Sotkajärvi 1 n p (Anitta Aalto, Pirkka Aalto)