LINTUKATSAUKSET – Rantalinnut

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja rantalintujen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022Katsaus 2021Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

 

Tämän sivun lajit:

Paksujalka Avosetti Meriharakka Siperiankurmitsa Kapustarinta Tundrakurmitsa Töyhtöhyyppä Pikkutylli Tylli Kaspiantylli Keräkurmitsa Pikkukuovi Kuovi Mustapyrstökuiri Punakuiri Karikukko Isosirri Suokukko Jänkäsirriäinen Kuovisirri Lapinsirri Pulmussirri Suosirri Merisirri Pikkusirri Vesipääsky Isovesipääsky Rantakurvi Rantasipi Metsäviklo Mustaviklo Valkoviklo Lampiviklo Liro Punajalkaviklo Jänkäkurppa Lehtokurppa Taivaanvuohi Heinäkurppa Leveäpyrstökihu Merikihu Tunturikihu Isokihu Lunni Riskilä Ruokki Pikkuruokki Etelänkiisla Pohjankiisla Räyskä Mustatiira Valkosiipitiira Kalatiira Lapintiira Pikkulokki Jäälokki Pikkukajava Naurulokki Mustanmerenlokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Grönlanninlokki Isolokki Merilokki

 


PAKSUJALKA

Levinneisyys

Paksujalka pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Afrikassa ja Lounais-Aasiassa. Pohjoiset ja itäiset populaatiot talvehtivat Välimeren maissa ja Afrikan pohjoisosissa. Suomessa on Tiiraan kirjattu 38 havaintoa 38 yksilöstä (tilanne 29.3.2022). Vanhin havainto on vuodelta 1972.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty kesä-heinäkuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 29.3.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

24.6.2021 Kemijärvi Juujärvi 1 p än (Erkki Jokelainen, Eerik Sotaniemi)

3.-19.7.2021 Ranua Impiö 1 p (Pentti Impiö)

Eri havaintopaikoista huolimatta kyseessä on todennäköisesti sama lintu.

 


AVOSETTI

Levinneisyys

Avosetti pesii Euroopassa ja Keski-Aasiassa ja talvehtii Afrikassa tai Etelä-Aasiassa.

 

Fenologia

Molemmat LLY:n alueelta kirjatut havainnot on tehty toukokuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 29.3.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

18.5.2005 Kittilä Alakylä 1 nous N (Jukka Mämmilä)

7.5.2016 Ranua Portimojärvi 2 p (Olli Näyhä)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Ranua Portimojärvi 7.5.2016 (Olli Näyhä)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


MERIHARAKKA

Levinneisyys

Meriharakka pesii Länsi-Euroopassa, Keski-Euraasiassa, Kamtsatkalla ja Kiinassa. Talvehtimisalueita ovat Pohjois-Afrikka, Etelä-Eurooppa ja Etelä-Aasia.

 

Suomessa meriharakka on rannikkoseutujen laji, mutta on alkanut levittäytyä sisämaahan.

 

LLY:n alueen havainnot jakautuvat eri puolille aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Meriharakasta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

26.3.2005 Kemijärvi Mäntyvaara 1 p (Marja-Liisa ja Raimo Nuutinen)

2.4.2010 Sodankylä Kelujärvi 1 (Miina Pelkonen)

7.4.2011 Rovaniemi Vikajärvi 1 (Arja Huczkowski, Keijo Leinonen)

7.4.2016 Rovaniemi Ounaskoski 1 ad p (Anssi Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Rissanen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 27. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2007-21 on ollut 7.4. – 18.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 3 päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämiin.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 156 havaintoa 319 yksilöstä. Mukana on myös joitakin pesintähavaintoja. Havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Syysmuutto

Meriharakka muuttaa pääosin jo elokuulla. Viimeisiä havaintoja on kuitenkin tehty vielä syys-lokakuulla ja yksi havainto löytyy jopa joulukuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2005 Kolari Yllästunturi 1 kiert (Matti Sulko, Reija Heinonen, Pekka Hietaniemi)

10.10.1990 Inari Ukonselkä 1 p (Martti Rikkonen)

5.10.2005 Rovaniemi Tapionkylä 1 p (Sirpa Seppälä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola). Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 523 havaintoa / 1 703 yksilöä (tilanne 29.3.2022)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet suurinpiirtein samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60 p, Rovaniemi Illinallas 25.5.2021 (Mika Bäckman, Keijo Heikkilä, Olli-Pekka Karlin)

46 p, Kemijärvi Kummunkylä 11.5.2010 (Pirkka Aalto, Kauko Uino, Marjatta Uino)

30 1a m NE, Rovaniemi Niskanperä 25.5.2021 (Antti Ruonakoski, Vesa Nivala ym)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8 p, Muonio Jerisjärvi 20.6.2006 (Miika Halonen)

8 E, Rovaniemi Eteläranta 15.6.2017 (Vesa Nivala)

Muut havainnot 1-7 linnusta.

 

Syksy (elo-joulukuu)

270 p, Pello Yliranta 18.8.2021 (Jorma V.A. Halonen)

100 p, Sodankylä Lokka Viuvalo 15.8.2007 (Juhani Pelkonen)

35 S, Sodankylä Lokka Hanhireikä 4.8.2001 (Kivil)

 


SIPERIANKURMITSA

Levinneisyys

Siperiankurmitsa pesii Pohjois-Siperiassa ja Länsi-Alaskassa. Se talvehtii Etelä-Aasiassa ja Australiassa. Suomessa se on harvinainen harhailija.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on syyskuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 29.3.2022)

 

LLY:n alueen havainto

14.-17.9.1996 Pellojärvi 1 juv p (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

 


KAPUSTARINTA

Levinneisyys

Kapustarinta pesii Euroopan pohjoisosissa, Pohjois-Venäjällä ja Grönlannissa. Se talvehtii Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.

 

Suomessa kapustarinta on Lapin tunturinummien lintu. Etelämpänä se on yleisin Satakunnan ja Pohjanmaan avosoilla.

 

Lapissa havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2011 Rovaniemi Niskanperä 1 Ä m (Antti Ruonakoski, Leena Muotka)

18.4.2007 Rovaniemi Ounaskoski 3 p (Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski)

18.4.2013 Savukoski Rannisjärvi 1 ä (Tiina Pyhäjärvi)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 24. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 18.4 – 4.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 5 päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle kapustarinta saapuu keskimäärin 25. huhtikuuta ja Inariin 1. toukokuuta. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 6 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 3 037 havaintoa 14 124 yksilöstä. Mukana myös pesintään viittavia havaintoja. Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, tiheimmin alueen pohjoisimmista osista.

 

Syysmuutto

Kapustarinnan päämuutto on syyskuussa, ja havaintomäärä putoaa nollaan kohta lokakuun puolivälin jälkeen.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

19.10.2018 Rovaniemi Alakorkalo 1 p (Jorma Salo)

16.10.2017 Rovaniemi Juuniemi 1 p (Eerik Sotaniemi)

14.10.1987 Pello Jolmanpudas 2 m S (Teemu Piippola)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 051 havaintoa / 41 629 yksilöä (tilanne 29.3.2022)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen vuosittainen määrä on kasvanut suunnilleen samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Linjalaskennoissa kapustarinnan tiheys on ollut pääsääntöisesti alle 1 pari /km. Tiheys on ollut 2000-luvulla hieman nousussa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300 p nous, Pello Turtola 23.5.2021 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

252 m, Ylitornio Purasenvaara 14.5.2021 (Jarmo Saarela)

212 m NW, Ylitornio Rantakyläntie 16.5.2021 (Ville Impiö)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150 p, Enontekiö Ropi-Peera 7.-13.7.1990 (Pekka Toola)

130 p, Enontekiö Käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

100 ad p, Utsjoki Muotkatunturien NW-osa 26.-31.7.2017 (Teemu Lehtiniemi)

94, Salla Värriötunturi päiväsumma Värriö I – Värriö V 27.6.2013 (Teuvo Hietajärvi, Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa, Arto Komulainen, Piritta Seipäjärvi)

65 p kiert, Enontekiö Kilpisjärvi kokonaismäärä 42 km retkellä 25.6.2018 (Arvi Uotila, Perttu Uotila)

60 pariutuneet var, Utsjoki Kaamasmukka soilla, tunturinummella ja tunturikoivikoissa, alue 10 neliökilometriä 6.-8.7.2008 (Risto Willamo, Teemu Willamo)

50 p, Enontekiö Termisjärvi – Ailakkajärvi 14.7.2005 (Tarmo Myntti, Kari Myntti)

50 p, Enontekiö Valtivaara 18.7.2009 (Turo Ketola)

46 rev, Utsjoki Paistunturin erämaa 6 km linjalaskenta 14.6.2020 (Pekka Rusanen)

46 än, Utsjoki Guivi 29.6.2020 (Andreas Nuspl)

 

Syksy (elo-joulukuu)

130 p, Enontekiö Käsivarren erämaa 30.7. – 4.8.2009 (Antti Pesola)

50 p, Enontekiö Dierpmesjavri 10.8.1983 (Jyrki Pynnönen, Petro Pynnönen ym)

47 p, Enontekiö Saarijärvi – Meekonjärvi 29.8.1974 (Tuomas Lukkarinen, Eero Kettunen, Harri Santare)

45 kiert, Utsjoki Njávgoaivi 17.8.1990 (Jouni Aikio, Anja Vest)

41 p (a23 a11 a7), Utsjoki Kaldoaivi-Urraoaivi 5.8.2016 (Antti Karjalainen)

 


TUNDRAKURMITSA

Levinneisyys

Tundrakurmitsa pesii arktisilla saarilla ja rannikoilla Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa. Talvehtimisalueita ovat Brittein saaret, Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikot, Pohjois-Afrikka, Etelä-Aasia ja Australia sekä Etelä-Amerikka.

 

Suomessa tundrakurmitsa on läpimuuttaja. Lapissa lajia on havaittu hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

30.4.2013 Rovaniemi Aronperä 2 (Jukka Soppela)

9.5.2011 Inari Sarviniemi 1 jp NNE (Martti Rikkonen)

13.5.2016 Rovaniemi Paavalniemi 1 k jp kiert (Anssi Mäkinen)

13.5.2016 Rovaniemi Niskanperä 1 k jp p (Mika Bäckman, Vesa Nivala)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 20 havaintoa 55 yksilöstä. Havainnot ovat lähinnä kesäkuun alusta ja heinäkuun lopusta, välille 10.6. – 20.7. havainnoista osuu vain neljä. Pesintään viittaavia havaintoja ei ole. Kesähavaintoja on kirjattu hajanaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.10.2013 Kemijärvi Särkeläntie 1 (Teuvo Hietajärvi)

11.10.2000 Sodankylä Kirkonkylä 1 S (Kivil)

8.10.2000 Sodankylä Kirkonkylä 1 kiert (Kivil)

8.10.2003 Pellojärvi 2 p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 98 havaintoa / 494 yksilöä (tilanne 29.3.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5 m N, Ylitornio Miekojärvi 26.5.1976 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

Muut havainnot 1-2 linnusta.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25 m SW 2a a17 a8, Posio Mourusalmi 28.7.2009 (Olli Lamminsalo, Heikki Seppänen)

6 ad lask, Sodankylä Lokka Korvanen 27.7.2011 (Ossi Pihajoki)

4 p, Utsjoki Karikasniemi 6.6.2014 (Reijo Nieminen, Veijo Nurminen, Antero Tyynmaa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

87 m SW 2a a55 a32, Posio Mourusalmi 11.8.2009 (Olli Lamminsalo, Hannu Manninen, Jukka Parkkonen, Antti Peuna)

60 m SW 1a, Sodankylä Vuotso 3.8.2010 (Osmo Hirvasvuopio)

50 än kiert 1a, Pelkosenniemi Kilpiaapa 19.9.2007 (Matti Välimäki)

 


TÖYHTÖHYYPPÄ

Levinneisyys

Töyhtöhyyppä pesii Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa. Talvehtimisalueet ovat Länsi- ja Lounais-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa.

 

Suomessa töyhtöhyypän pesimäalueet painottuvat eteläiseen osaan, mutta myös Lapista hyyppiä löytää.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle, painottuen etelä- ja länsiosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu tammi-helmikuulta yksi havainto.

20.2.2015 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Timo Lokka)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

4.3.2015 Salla 1 p (Piia Piisilä, Olli Niemelä)

8.3.1919 Kittilä kirkonkylä 1 (havaitsija tuntematon)

11.3.2008 Ylitornio Vähälohijärvi 1 (Jouko Huhta)

 

Kevätmuutto käynnistyy keskimäärin 1. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 23.3. – 10.4. Muuton alun ajankohta ei tarkastelujaksolla ole muuttunut niin, että merkittävää trendiä olisi nähtävissä.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppuun.

 

Rovaniemelle töyhtöhyyppä saapuu keskimäärin 2.4. ja Inariin 20.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 18 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 698 havaintoa 3 099 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Havaintoja on kirjattu laajalti koko alueelta, mutta painotus on selkeästi alueen eteläpuoliskolla.

 

Syysmuutto

Töyhtöhyypän muutto on pääosin elokuussa ja päättyy syyskuun loppupuolella. Sen jälkeiset havainnot ovat yksittäisiä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.11. – 1.12.2021 Ylitornio Ojalanpää 1 1kv juv p (Raimo Koivisto, Jorma V.A. Halonen)

18.11.2018 Ranua Hyyhelönpelto 1 p (Tuomo Kiminki)

6.10.1976 Pello Turtola 1 p (Mika Knuuti)

6.10.1994 Pello Yliranta 1 m S (Reijo Pantsar)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi). Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 524 havaintoa / 22 936 yksilöä (tilanne 1.4.2022)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut aavistuksen enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Linjalaskentoihin töyhtöhyyppä on osunut harvakseltaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150 p, Pello keskusta 28.-29.4.1979 (Jari Leskinen)

122, Ylitornio Kuivakangas 26.4.2012 (Jarmo Saarela)

120 m kiert, Pello Poikkihaka 26.4.1975 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

75-92, Ylitornio Kuivakangas 22.-24.7.2015 (Jarmo Saarela)

50 ad p, Ylitornio Littiäisvuoma 22.7.2011 (Antti Jaako)

49 p, Ylitornio Rantakylä 5.6.2016 (Tomi Rautio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

57 p, Pellojärvi 2.9.1980 (Jorma V.A. Halonen)

35 p, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

31 p, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)


PIKKUTYLLI

Levinneisyys

Pikkutylli pesii Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Afrikassa.

 

Suomessa pikkutylli pesii Keski-Lapin korkeudelle saakka.

 

Havaintoja LLY:n alueella on kirjattu lähinnä alueen eteläosissa, mutta muutamia havaintoja myös ihan pohjoisimmilla alueilla.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.1995 Kemijärvi Isokylä 1 p (Kauko Uino)

24.4.2012 Rovaniemi Alakorkalo 2 p (Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Antti Ruonakoski)

24.4.2012 Rovaniemi Aronperä 1 (Jukka Simula, Pekka Suunta)

24.4.2014 Kemijärvi Pumppuasema 2 p (Allan Hamari)

 

Pikkutyllin kevätmuutto alkaa keskimäärin 30.4. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 24.4.-9.5. Kevätmuuton alun ajankohta on siirtynyt tarkasteluvälillä viisi päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Rovaniemelle pikkutylli saapuu keskimäärin 30.4. Kemijärvelle ja Savukoskelle pikkutylli saapuu keskimäärin 8.5. ja pohjoisemmissa kunnissa havaintojen vähyydestä johtuen ensihavaintojen päivät ovat melko satunnaisia. Kevätmuuton eteneminen lähes koko lajin esiintymisalueelle Lapissa kestää reilun viikon.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 571 havaintoa 1 084 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on eri puolilta LLY:n aluetta, mutta painopiste on eteläisissä kunnissa.

 

Syysmuutto

Pikkutylli muuttaa elokuun alkupuolella. Syyskuun havainnot ovat yksittäisiä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

21.9.2007 Kolari Rautuvaara 1 p (Pekka Hietaniemi)

16.9.2007 Kolari Rautuvaara 2 Än (Pekka Hietaniemi)

13.9.2020 Pello Matinlompolo 1 p (Markku Sirkka)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 309 havaintoa / 2 223 yksilöä (tilanne 1.4.2022)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskentoihin pikkutylli on osunut vain muutaman kerran.

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

8 än p, Rovaniemi Valajainen 18.5.2015 (Anssi Mäkinen)

6 p, Pello Turtola 27.4.2007 (Mika Knuuti)

6 p, Rovaniemi Aronperä 14.5.2010 (Anssi Mäkinen)

6, Ylitornio Nuotioranta 26.5.2014 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

18 p, Rovaniemi Aronperä 15.7.2012 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson)

13 p, Ylitornio Lylymaanvaara 8.7.2011 (Ismo Kreivi, Heta Kreivi)

9 p, Rovaniemi Aronperä 27.7.2015 (Jukka Simula)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

6 p, Kemijärvi jätevesijärvi 16.8.2017 (Pirkka Aalto)

4 p, Rovaniemi Aronperä 8.8.2015 (Jukka Simula)

4 p, Rovaniemi Harjulampi 4.8.2018 (Vesa Nivala)

 


TYLLI

Levinneisyys

Tylli pesii Pohjois-Euraasiassa, Grönlannissa, Islannissa ja Luoteis-Kanadassa. Talvehtii Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa tylli pesii koko rannikkoalueella ja sisämaassa Kainuusta pohjoiseen.

 

Lapissa havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eniten alueen pohjoisosista.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

26.-27.4.2007 Rovaniemi Harjulampi 1 p (Antti Ruonakoski, Petri Kemppainen, Matti Välimäki)

26.-27.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi 1 (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

27.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu 1 p (Antti Ruonakoski)

27.4.2016 Rovaniemi Aronperä 1 kiert (Olli-Pekka Karlin, Marko Junttila, Rauno Kalliskota)

 

Tyllin kevätmuutto alkaa keskimäärin 5. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 26.4. – 13.5. Tarkastelujakson aikana kevätmuuton alun ajankohta on siirtynyt kahdeksan päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Rovaniemelle tylli saapuu keskimäärin 7. toukokuuta ja Inariin 13. toukokuuta. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 6 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 951 havaintoa 5 247 yksilöstä. Mukana on myös pesintä- ja poikashavaintoja. Kesäaikaiset havainnot painottuvat selvästi alueen pohjoisosiin.

 

Syysmuutto

Tyllin havaintomäärät pienenevät reilusti jo elokuussa ja muutto jatkuu läpi syyskuun. Lokakuun havainnot ovat yksittäisiä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.-12.10.2014 Rovaniemi Aronperä 1 juv p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Elisa Konttaniemi, Antti Ruonakoski, Jukka Simula)

10.10.2000 Inari Harjuntausjärvi 1 p (Jouni Aikio)

10.10.2021 Rovaniemi Aronperä 2 m SE (Andreas Nuspl)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 492 havaintoa / 10 922 yksilöä (tilanne 2.4.2022).

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut kutakuinkin saman verran kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Linjalaskennoissa tyllin tiheys on ollut enimmäkseen alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

50 p, Rovaniemi Paavalniemi 29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki)

42, Sodankylä Vuotso 25.5.2017 (Osmo Hirvasvuopio)

32 p, Utsjoki Karigasniemi 27.5.2014 (Juhani Honkola, Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

27 nous, kiert, lask 3a a9 a13 a5, Rovaniemi Aronperä 31.7.2015 (Veikko Isomursu)

26 p, Sodankylä Myllykylä 25.7.2020 (Ossi Pihajoki)

25, Enontekiö Porokotajärvi 31.7.2009 (Timo J. Leppänen)

25 p, Kolari Rautuvaara 4.6.2016 (Auli Patjas, Eeva Patjas, Päivi Patjas)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

50 p, Sodankylä jätevesialtaat 5.8.1999 (Ossi Pihajoki)

45 p, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

41 p, Pellojärvi 13.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

 


KASPIANTYLLI

Levinneisyys

Kaspiantylli pesii Keski-Aasiassa Kaspianmeren pohjois- ja itäpuolella. Se talvehtii Itä- ja Etelä-Afrikassa. Suomessa kaspiantylli on havaittu kahdesti, toinen havainnoista on Rovaniemeltä.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainoa havainto on tehty kesäkuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 2.4.2022)

 

LLY:n alueen havainto

3.6.2005 Rovaniemi Niskanperä 1 k jp p (Petri Kemppainen)

 


KERÄKURMITSA

Levinneisyys

Keräkurmitsa pesii Skandinavian pohjoisrannikoilla ja Siperiassa sekä joillakin ylänköalueilla kuten Alpeilla ja Skotlannissa. Talvehtii Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

 

Suomessa keräkurmitsa pesii Tunturi-Lapissa.

 

Lapin havainnot painottuvat pohjoisimpiin osiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

9.5.2010 Rovaniemi Alakorkalo 1 nous (Juhani Jalkanen)

12.5.1841 Inari Vanhankirkon kenttä 1 p (A. W. Malm)

15.5.2015 Rovaniemi Aronperä 1 n p (Mika Bäckman, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Kari Rissanen, Tapani Tapio)

15.5.2021 Sodankylä Viiankiaapa 6 p (Pekka Paarman, Raija Paarman)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 24. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 15.5. – 3.6. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alun ajankohta on tarkasteluaikana siirtynyt 7 päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu on kesäkuun alkupuolella.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 357 havaintoa 3 362 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintojen painopiste on alueen pohjoisimmissa osissa.

 

Syysmuutto

Syysmuuton huippu ajoittuu elokuun alkuun. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu vielä syys-lokakuun vaihteessa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.9. – 1.10.2020 Sodankylä Kiilopää 1 1kv p (Vesa Jouhki)

28.9.2020 Sodankylä Iso Moskujärvi 1 S (Osmo Heikkala)

19.9.2009 Enontekiö Pikku-Jehkas 1 1kv p (Jorma Pulkkinen, Anneli Pulkkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 650 havaintoa / 4 534 yksilöä (tilanne 2.4.2022)

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjausten määrä on kasvanut hieman vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa keräkurmitsan tiheys on pääsääntöisesti alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

25-37 p, Pello Naamijoki 27.-28.5.1998 (Jorma V.A. Halonen)

24 p, Pello Naamijoki 22.5.2005 (Jorma V.A. Halonen, Ville Ekonoja, Arto Orajärvi)

20 p, Pello Poikkihaka 27.5.2000 (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Matti Mäkikyrö, Auli Halonen)

20 p, Kittilä Levi 22.5.2012 (Eemeli Peltonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100 p, Utsjoki Kevon luonnonpuisto 31.7.2015 (Petteri Polojärvi). Yhteismäärä muutaman tunnin liikkumisesta Ruohtirin alueella. Suurin parvi 12 yksilöä.

23, Sodankylä Niilanpää 31.7.2018 (Kari Eischer, Make Rantala)

17, Inari Kiilopää 23.7.2006 (Heikki Vasamies)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

26 p, Sodankylä Lumipää 12.8.2010 (Tarmo Myntti, Kari Myntti)

26 p, Enontekiö Korkea-Jehkas 14.8.2013 (Ilkka Saarenpää, Pia Saari)

23 p, Enontekiö Korkea-Jehkas 6.8.2011 (Aki Aintila)

 


PIKKUKUOVI

Levinneisyys

Pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Muuttaa talveksi etelämmäksi, Euraasiasta Afrikan ja Australian rannikoille.

 

Suomessa pikkukuovi pesii Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa.

 

LLY:n alueelta kirjauksia on tehty koko alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.2019 Ranua Topin lintutorni 2 (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

24.4.1976 Rovaniemi Ylikylä 1 N (Jouko Hiltunen)

24.4.1983 Pello Lempeä 3 m N (Jorma V.A. Halonen)

24.4.2006 Rovaniemi Jaatilansaari 1 p (Anssi Mäkinen)

24.4.2007 Ranua Piittisjärvi 1 (Allan Hamari)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 28. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 23.4. – 4.5. Trendilaskelman mukaan tarkasteltuna kevätmuuton alku on tarkastelujakson aikana siirtynyt kaksi päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.

 

Rovaniemelle pikkukuovi saapuu keskimäärin 30.4. ja Inariin 6.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 6 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 2 472 havaintoa 5 194 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, tiheimmin alueen pohjoisimmista osista.

 

Syysmuutto

Pikkukuovi muuttaa pääosin jo elokuussa, ja muutaman yksittäisen syyskuun havainnon jälkeen lajista ei ole kirjauksia.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.10.2020 Pello Lempeä 1 m ä S (Jorma V.A. Halonen)

30.9.2006 Utsjoki Luomusjärvi 1 (Jan-Erik Tanhua)

25.9.2018 Pello Lempeä 1 m ä S (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 603 havaintoa / 10 072 yksilöä (tilanne 2.4.2022)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua hitaammin.

 

Linjalaskennoissa pikkukuovin tiheys on pääsääntöisesti alle 0,5 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

58 m, Pello Poikkihaka 13.5.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Ilkka Jolma, Pasi Leskinen ym)

50 p, Pello Turtola 15.5.1978 (Mika Knuuti)

40 p, Pello Ponsi 13.5.1978 (Jari Leskinen)

40, Sodankylä Kelujärvi 19.5.2017 (Ossi Pihajoki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

36 pariutuneet p, Inari Iijärvi 11.6.2007 (Jukka Koskelainen)

32, Enontekiö Keräskero – Nammalakuru 26.6.1989 (Heikki Seppänen, Petri Kuortti, Kuusamon lintukerholaiset)

32 p, Enontekiö Hetta-Pallas vaellusreitti 7.-10.6.2003 (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

31 m S 2a a28 a3, Ivalo Rantatie 31.7.1986 (Heikki Karhu)

30 p, Inari Kaunispää 22.7.2005 (Sami Tuomela)

30, Savukoski Maltio IBA-laskennat 10 linjaa + hajahavainnot 15.-20.6.2007 (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

110 m, Pello Turtola 25.8.1981 (Mika Knuuti)

35 p, Sodankylä Ilmakkijärvi 5.8.2013 (Kim Söderling, Hilkka Lampén)

25 m SW (3a: a15 a5 a5), Inari Kettukangas 2.8.1986 (Heikki Karhu)

 


KUOVI

Levinneisyys

Kuovi pesii Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa.

 

Suomessa kuovi pesii pohjoisessa Sodankylän-Inarin tietämille saakka.

 

LLY:n alueella havainnot ovat pohjoisimmassa osassa selvästi harvempia kuin etelämpänä.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

24.3.2012 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 (Vesa-Matti Hillberg)

5.4.2005 Pelkosenniemi 1 p (Yrjö Suutari ym)

6.4.1991 Pello Yliranta 2 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, luontokerholaisia)

6.4.1991 Pello Nivanpää 11 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, luontokerholaisia)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 16. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 11. – 22. huhtikuuta. Trendilaskelman mukaan tarkasteltuna kevätmuuton alku on tarkastelujakson aikana pysynyt vakiona.

 

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu vapun tietämille.

 

Rovaniemelle kuovi saapuu keskimäärin 19.4. ja Inariin 1.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 12 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 431 havaintoa 3 895 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Syysmuutto

Kuovin syysmuuton huippu on elokuun puolivälissä. Syys-lokakuulta on enää yksittäisiä havaintoja.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.-17.10.1981 Pello Turtola 1 p (Reijo Koivuranta)

27.9.1847 Rovaniemi 1 p (Johan Bäckwall)

23.9.2012 Rovaniemi Aronperä 1 SE ä (Olli-Pekka Karlin, Markku Pernu)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 046 havaintoa / 26 863 yksilöä (tilanne 3.4.2022)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut aavistuksen enemmän kuin yleinen kirjausaktiivisuus.

 

Linjalaskennoissa kuovin tiheys on enimmäkseen alle 0,1 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

200 p, Pello Turtola 1.5.1980 (Mika Knuuti)

180 p, Pello Turtola 6.5.1979 (Mika Knuuti)

175 p, Pello Turtola 8.5.1979 (Reijo Koivuranta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

85, Ylitornio Kainuunkylä 24.6.1980 (Juha-Matti Ylimaunu)

58 p, Kemijärvi Oinas 17.6.2008 (Panu Hämäläinen)

45 p, Ylitornio Kuivakangas 23.6.2011 (Tapani Tapio)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

110 p, Pello Turtola 12.8.1980 (Mika Knuuti)

105 m S, Pello Turtola 16.8.1981 (Mika Knuuti)

50 p, Pello Turtola 9.8.1980 (Mika Knuuti)

 


MUSTAPYRSTÖKUIRI

Levinneisyys

Mustapyrstökuiri pesii Keski-Euroopasta Keski-Aasiaan ulottuvalla alueella sekä paikoin Itä-Aasiassa. Se talvehtii Välimeren maissa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa mustapyrstökuiri pesii vähälukuisena lähinnä Liminganlahdella.

 

Lapissa on kirjattu yksittäisiä havaintoja eri puolilta aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

13.4.1991 Ivalo Kyrönpuoli 1 p (Olli Osmonen)

30.4.2006 Rovaniemi Kivitaipale 1 p (Antti Ruonakoski, Ilkka Rautio)

1.5.2002 Enontekiö Peltovuoma 1 (Timo J. Leppänen, Pirkka Aalto, Pekka Sulkava)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 6 havaintoa 6 yksilöstä. Kaikki ovat yksittäisistä linnuista. Havaintoja on kirjattu Sodankylästä, Rovaniemeltä, Pellosta ja Ylitorniolta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.7.1995 Pello kk 1 m S (Taneli Halonen)

9.7.2011 Ylitornio Kuivakangas 1 (Jarmo Saarela)

26.6.2011 Ylitornio Kannalanlahti 1 k (Jarmo Saarela)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatio). Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 34 havaintoa / 35 yksilöä (tilanne 8.4.2022).

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p jp ja vp, Kemijärvi keskusta 17.5.2012 (Pirkka Aalto)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


PUNAKUIRI

Levinneisyys

Punakuiri pesii Pohjois-Fennoskandiassa, Pohjois-Venäjällä ja Alaskassa. Talvehtimisalueet ovat rannikoilla Länsi-Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa.

 

Suomessa punakuiri pesii Pohjois-Lapissa.

 

Lapin havainnot keskittyvät alueen pohjoisosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

2.5.2012 Rovaniemi Jätkänkynttilä 1 (Matti Kassala)

3.5.1980 Pello Turtola 1 p (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

3.-5.5.2013 Sodankylä Ilmakkijärvi 1 n n-puk N (Markku Jääskö, Kaija Paananen, Olavi Akkanen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 11.5. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 3. – 21.5. (v. 2011 muuton alkuaikaa ei ole määritetty vähäisen havaintomäärän vuoksi). Trendilaskennan mukaan muuton alun ajan kohta on tarkastelujaksolla varhaistunut kaksi päivää.

 

Kevätmuuton huippu on toukokuun puolivälissä.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 129 havaintoa 326 yksilöstä. Mukana on myös pesintä- ja poikashavaintoja. Kesähavainnot keskittyvät lähes yksinomaan alueen pohjoisimpiin osiin.

 

Syysmuutto

Syysmuutto käynnistyy jo heinäkuulla, ja elokuultakin on tehty vain muutamia havaintoja. Myöhäisimmät havainot ovat syyskuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.-26.9.2021 Rovaniemi Aronperä 1 (Andreas Nuspl, Anssi Mäkinen)

10.9.2016 Rovaniemi Ranta 1 S (Jorma Salo)

21.8.2021 Rovaniemi Muurola 1 yöm ä S (Niklas Haxberg)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 424 havaintoa / 1 426 yksilöä (tilanne 9.4.2022)

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjausten havaintorivien määrä on kasvanut, mutta yksilömäärät ovat pysyneet vakiona tarkastelujaksolla. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,8 ja yksilömäärien suhde 1,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6, joten punakuirin havaintomäärien kehitys on ollut hitaampaa kuin lajien keskimäärin.

Vuoden 2014 merkittävästi suurempi yksilömäärä johtuu useista havaituista tavallista suuremmista parvista.

 

Linjalaskennoissa punakuirin tiheys on ollut pääsääntöisesti alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Kolme suurinta yksittäisen kirjauksen yksilömäärää ovat 100, 74 ja 64.

 


KARIKUKKO

Levinneisyys

Karikukon pesimäaluetta ovat Euraasian pohjoisrannikot, Grönlanti, Kanada ja Alaska. Se talvehtii Euroopan länsirannikolla sekä Afrikan, Etelä-Aasian, Australian, Etelä-Amerikan ja Pohjois-Amerikan eteläosien rannikoilla.

 

Suomessa karikukko pesii ulkosaaristossa Suomenlahdella ja Pohjanlahdella.

 

LLY:n alueen havainnot ovat hajanaisesti eri puolilta aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2012 Sodankylä Vuotso 1 (Osmo Hirvasvuopio)

7.5.2006 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 p (Oiva Mäkinen)

7.5.2011 Posio Nilojokisuu 1 p (Mika Heikkala)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 16 havaintoa 22 yksilöstä. Pesintähavaintoja ei ole. Kesähavainnot jakaantuvat laajalti eri puolille Lappia.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.9.2021 Rovaniemi Patosaari 1 1kv p (Andreas Nuspl)

28.8.2016 Kemijärvi Pitkäsilta 1 1kv p (Pirkka Aalto)

23.-24.8.1988 Enontekiö Ropinsalmi 1 p (Kaija Niemelä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 73 havaintoa / 94 yksilöä (tilanne 9.4.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

4 pariutuneet p, Inari Jääsaari-Siltasaari-Lintusaari-Viimassaari 25.6.1986 (Antti Lammi, Ksly:n Atlasretki Inarinjärvelle, Esko Martikainen)

3 p, Kemijärvi Luusua 14.6.1998 (Jyrki Pynnönen, Ilpo Huolman, Thomas Oesch)

3 p, Kemijärvi keskusta 23.5.2017 (Pirkka Aalto, Marko Ollila)

 


ISOSIRRI

Levinneisyys

Isosirri pesii arktisilla rannoilla. Talvehtimisalueet eteläisemmillä rannoilla eri puolilla maapalloa, Euroopassa Pohjanmerellä ja mantereen länsirannikolla. Suomessa havaitaan säännöllisesti muuttoaikoina.

 

Lapissa havaintoja on tehty hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

11.-12.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi 2-7 p (Antti Ruonakoski, Anssi Mäkinen, Antti Aholainen, Allan Hamari)

11.-13.5.2018 Rovaniemi Niskanperä 1-10 lask, p (Veikko Isomursu, Raimo Metsomäki, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Ruonakoski, Anette Simola, Tuija Nivala, Juhani Jalkanen, Leena Muotka ym)

12.5.2004 Utsjoki Nivajoki 1 jp p (Pirkka Aalto)

12.5.2014 Kemijärvi Pitkäsilta 1 jp p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Antti Ruonakoski, Veikka Aalto)

12.5.2018 Inari Juutuanvuono 1 p (Juhani Honkola, Vesa Juntunen, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 7 havaintoa 38 yksilöstä. Pesimähavaintoja ei ole. Kesähavainnot jakaantuvat hajanaisesti eri puolille LLY:n aluetta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.9.1988 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

9.9.1973 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

9.9.2002 Pello Säynäjäjärvi 1 p (Jorma. V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 46 havaintoa / 220 yksilöä (tilanne 10.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella vuosittaiset havaintomäärät ovat pieniä. Lajia ei havaita Lapissa joka vuosi.

Havaintomäärien ennätys on vuodelta 2008, kaikkiaan 11 havaintoa 25 yksilöstä kirjattuna Tiiraan. Vuonna 2014 kirjattiin suurempi yksilömäärä, 28 yksilöä, joka kertyi 7 havainnosta.

Havaintomäärien trendi on laskeva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,4 kuten myös yksilömäärien suhde. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

50 1a m SE, Inari Mielikkojänkä 20.5.1995 (Olli Osmonen)

10 lask, Rovaniemi Niskanperä 11.5.2018 (Veikko Isomursu)

9 p, Inari Juutuanvuono 22.5.2014 (Mauri Sydänmetsä, Olli Osmonen, Jorma Niemelä)

9 jp p, Rovaniemi Niskanperä 18.5.2021 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30 SW, Sodankylä Kelujärvi 14.7.2000 (Ossi Pihajoki)

2 p, Inari Karigasniemi 10.6.2003 (Pentti Perttula)

2, Utsjoki Skoarrajärvi 15.6.2019 (Perttu Johansen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

14 m, Utsjoki Pulmankijärvi 6.-9.8.1990 (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

11 p, Pello Säynäjäjärvi 4.9.2002 (Jorma V.A. Halonen)

8 juv S, Pelkosenniemi Ellitsa 13.8.1999 (Kivilompolot)

8 SW, Enontekiö Saarijärvi 2.9.2009 (Jörgen Palmgren)

 


SUOKUKKO

Levinneisyys

Suokukko pesii Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Talvehtimisalueet ovat Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa suokukko on yleisin Lapissa ja länsirannikolla, muualla harvinaisempi pesijä.

 

Tiira-havainnot Lapissa kattavat koko LLY:n alueen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

25.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Tapani Tapio)

25.4.2019 Ylitornio Kauliranta (Jarmo Saarela)

27.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Vesa Nivala, Ilpo YJ Kojola)

 

Kevätmuuton alku on keskimäärin 5. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 25.4. – 16.5. Vuonna 2019 alku oli ennätysaikainen, ja ensimmäistä kertaa huhtikuun puolella. Trendilaskennan mukaan muuton alun ajankohta on tarkastelujakson aikana muuttunut päivän verran myöhäisemmäksi, mutta viime vuosien vaihtelu on ollut suurta.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Rovaniemelle suokukko saapuu keskimäärin 6.5. ja Inariin 12.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 6 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 637 havaintoa 8 081 yksilöstä. Mukana on myös pesimähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko Lapista, tiheimmin pohjoisimmista osista.

 

Syysmuutto

Suokukon syysmuuton huippu on elo-syyskuun vaihteessa. Viimeiset yksittäiset havainnot ovat syys-lokakuun vaihteesta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.10.1996 Pellojärvi 10 p (Jorma V.A. Halonen)

1.10.2009 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Anssi Mäkinen, Veikko Vasama, Rauno Kalliskota)

28.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi 2 n-puk p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 537 havaintoa / 59 740 yksilöä (tilanne 10.4.2022).

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintomäärien trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,0 ja yksilömäärien suhde 5,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Suokukon havaintomäärät ovat siis nousseet enemmän kuin kaikkien lajien keskimäärin.

 

Linjalaskennoissa suokukon tiheys 2000-luvulla on ollut alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

600 p, Kemijärvi Isokylä 15.5.2016 (Pirkka Aalto, Tuukka Aalto, Iina Aalto, Veikka Aalto)

400 p, Enontekiö Karesuvanto 23.5.2020 (Timo J. Leppänen)

300, Ylitornio Purasenvaara 20.5.2012 (Tomi Rautio)

300 p, Inari Ivalojokisuu 31.5.2020 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Istvan Kecskeméti)

300 p, Rovaniemi Paavalniemi 22.5.2021 (Sanna Mella-Aho, Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl, Antti Ruonakoski, Matti Välimäki ym.)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150 p, Ylitornio Jaukkuri 1.6.2017 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

70, Sodankylä Lokka 5.6.1994 (Toni Eskelin, Arvo Ohtonen, Jorma Pessa)

70 p, Inari Toivonniemi 3.6.2012 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius)

70, Kittilä Rautuskylä 1.6.2017 (Timo J. Leppänen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

320 p, Pellojärvi 26.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300 p, Pellojärvi 2.9.1980 (Jorma V.A. Halonen)

250 p, Pellojärvi 28.8.1994 (Jorma V.A. Halonen)

250 p, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

 

Analyysi:

Suokukko LLY:n alueella

Jouni Parviainen 4.9.2021

Tiiran listauksen (tilanne 3.9.2021) mukaan suokukko on maamme 51. lintulaji. Se on mainittu Efraim Careniuksen opinnäytteessä Nils Idman nuoremmalta saadussa Huittisten lajiluettelossa viimeistään kesäkuussa vuonna 1758.

Vanhin havainto LLY:n alueelta on vuodelta 1795 Utsjoelta [27. laji]. Sen jälkeen rivejä suokukosta on kertynyt lähes 4.500 (tilanne 3.9.2021). Osuus Suomen havainnoista on 3,1%.

Miten lajin muutto etenee meillä ja muualla? Suokukon kevätmuuton saapumisjärjestyksen mediaani LLY:n seurannassa vuodesta 2003 lähtien on 108. Listakertoja on 19 ja vaihteluväli on 91 – 117. Lajin havaittu saapuminen poikkeaa yli 12 sijaa mediaanista suuntaansa vain harvoin: variaatiosuhde on vain 5 %.

Suomessa kevätmuuton aikaisia havaintoja suokukosta on kertynyt 7 % viimeistään 29.4. ja LLY:n alueella 9.5. mennessä. Toukokuun lopussa vuosittaisista havainnoista on alueellamme tehty yli 58 %. Viimeiset 7 % riveistä meillä on kirjattu 4.8. tai myöhemmin, mutta koko Suomessa vasta seitsemän viikon päästä siitä: 21.9. alkaen.

Yhdeksässä kunnassa suokukosta on tehty vähintään 150 havaintoa, mitä voidaan pitää riittävänä tilastollisen luotettavuuden kannalta. Niistä muutto on ehtinyt  toukokuun lopussa pisimmälle Rovaniemellä, jossa karttuma on lähes 83 %. Kemijärvi on kunnista keskimmäinen (63 %) ja Utsjoki on viimeisenä (16 %).

Muutonaikaisten havaintojen painotettu keskiarvo on siis 58 %. Sitä pienempi luku on kolmessa Tunturi-Lappiin vähintään osaksi kuuluvassa kunnassa (Utsjoki, Inari ja Enontekiö) sekä Sodankylässä. Näissä kunnissa suokukkohavaintojen osuus (0,77 %) kaikista kunnan lintuhavainnoista on lähes puolitoistakertainen muihin viiteen verrattuna (0,54 %). Pesintähavaintokarttoihin vertaamalla voidaan arvioida, että alhainen muutonaikainen havaintosuhde viittaa käänteisesti pesintöjen runsauteen. Korkea suhde viittaa vastaavasti läpimuuttoon.

Säännölliset keväthavainnot suokukosta alueellamme alkavat vuodesta 1972. Ketjuun on sen jälkeen tallennettu vähintään yksi havainto jokaiselta vuodelta, mikä on todella arvokas asia tämän Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun lajin seurannan kannalta.

Kunnan nimeä seuraa suluissa kaksi suokukon havaintomäärää: Kauttaviivan edellä on tilanne 31.5. mennessä ja sen jälkeen havainnot kaikkiaan sekä keväthavaintojen prosenttiosuus. Seuraavina ovat vuosittaisten ensihavaintojen päivämäärät kunnittain. Hyväksytty fenologisesti varhainen havainto on osoitettu H-kirjaimella.

Havaintopäivämäärien jälkeen näkyy ko. kunnan ensimmäinen Tiiraan kirjattu havainto suokukosta järjestysnumeroineen.

Enontekiö (274/645/42%) 25.5.1998, 20.5.1999, 17.5.2000, 15.5.2001, 7.5.2002, 14.5.2003, 7.5.2004, 10.5.2006, 16.5.2007, 18.5.2008, 9.5.2009, 8.5.2010, 9.5.2011, 20.5.2012, 12.5.2013, 15.5.2014, 8.5.2015, 7.5.2016, 17.5.2017, 14.5.2018, 10.5.2019, 20.5.2020, 16.5.2021; ensihavainto Tiirassa 5.8.1959 [50].

Inari (328/683/48%) 28.5.1979, 13.5.1985, 20.5.1986, 20.5.1988, 16.5.1990, 28.5.1992, 21.5.1994, 21.5.1995, 26.5.1996, 25.5.1997, 31.5.1998, 23.5.1999, 24.5.2000, 12.5.2002, 8.5.2004, 22.5.2005, 10.5.2006, 14.5.2007, 21.5.2008, 10.5.2009, 12.5.2010, 9.5.2011, 15.5.2012, 10.5.2013, 12.5.2014, 6.5.2015, 7.5.2016, 18.5.2017, 9.5.2018, 12.5.2019, 13.5.2020, 14.5.2021; ensihavainto Tiirassa 30.8.1846 [63].

Kemijärvi (128/204/63%) 25.5.2002, 5.5.2006, 7.5.2007, 10.5.2008, 9.5.2009, 11.5.2010, 7.5.2011, 9.5.2012, 7.5.2013, 13.5.2014, 13.5.2015, 3.5.2016, 18.5.2017, 9.5.2018, 9.5.2019, 10.5.2020, 12.5.2021; ensihavainto Tiirassa 3.6.1995 [134].

Kittilä (168/243/69%) 18.5.1978, 15.5.2007, 9.5.2008, 10.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 8.5.2012, 12.5.2013, 17.5.2014, 6.5.2015, 4.5.2016, 17.5.2017, 16.5.2018, 11.5.2019, 13.5.2020, 9.5.2021; ensihavainto Tiirassa 15.5.1855 [6].

Kolari (100/131/77%) 11.5.1972, 12.5.1973, 12.5.1974, 25.5.1976, 22.5.1977, 19.5.1978, 21.5.1979, 19.5.1980, 18.5.1981, 16.5.1983, 21.5.1984, 27.5.1985, 11.5.1991, 30.5.1992, 20.5.2004, 14.5.2006, 13.5.2007, 9.5.2008, 7.5.2009, 16.5.2010, 10.5.2011, 17.5.2012, 15.5.2013, 19.5.2014, 12.5.2015, 8.5.2016, 19.5.2017, 9.5.2018, 11.5.2019, 19.5.2020, 13.5.2021; ensihavainto Tiirassa 11.5.1972 [44].

Muonio (54/77/70%) 18.5.1978, 15.5.1979, 12.5.2002, 18.5.2007, 20.5.2009, 15.5.2012, 14.5.2013, 16.5.2014, 11.5.2015, 5.5.2016, 27.5.2017, 18.5.2018, 27.5.2019, 24.5.2020, 24.5.2021; ensihavainto Tiirassa 31.5.1847 [3].

Pelkosenniemi (25/41/61%) 9.5.2007, 25.5.2008, 11.5.2011, 11.5.2012, 18.5.2014, 13.5.2016, 20.5.2017, 14.5.2018, 26.5.2019, 23.5.2020, 15.5.2021; ensihavainto Tiirassa 16.7.1975 [31].

Pello (271/370/73%) 15.5.1972, 11.5.1973, 11.5.1974, 10.5.1975, 12.5.1976, 6.5.1977, 10.5.1978, 10.5.1979, 2.5.1980, 9.5.1981, 4.5.1982, 1.5.1983, 30.4.1984, 20.5.1985, 9.5.1986, 15.5.1987, 3.5.1988, 6.5.1989, 6.5.1990, 11.5.1991, 13.5.1992, 8.5.1993, 8.5.1994, 14.5.2007, 14.5.2008, 9.5.2009, 8.5 2010, 7.5.2011, 14.5.2012, 9.5.2013, 11.5.2014, 8.5.2015, 7.5.2016, 18.5.2017, 9.5.2018, 11.5.2019, 7.5.2020, 12.5.2021; ensihavainto Tiirassa 15.5.1972 [89].

Posio (28/35/80%) 27.5.1977, 17.5.2008, 12.5.2013, 16.5.2014, 20.5.2015, 14.5.2016, 18.5.2017, 9.5.2018, 15.5.2019, 17.5.2020, 12.5.2021; ensihavainto Tiirassa 27.5.1977 [83].

Ranua (33/45/73%) 12.5.1979, 16.5.1984, 10.5.1985, 12.5.2006, 19.5.2008, 13.5.2012, 7.5.2013, 13.5.2015, 18.5.2016, 22.5.2017, 9.5.2018, 9.5.2019, 17.5.2020, 13.5.2021; ensihavainto Tiirassa 29.6.1971 [8].

Rovaniemi (702/842/83%) 11.5.1974, 6.5.1975, 16.5.1976, 9.5.1979, 4.5.2004, 16.5.2005, 4.5.2006, 5.5.2007, 1.5.2008, 7.5.2009, 8.5.2010, 8.5.2011, 8.5.2012, 6.5.2013, 29.4.2014H, 6.5.2015, 3.5.2016, 16.5.2017, 9.5.2018, 1.5.2019, 5.5.2020, 11.5.2021; ensihavainto Tiirassa 19.5.1974 [92].

Salla (57/75/76%) 8.5.1975, 14.5.1978, 15.5.1979, 19.5.2007, 18.5.2008, 8.5.2009, 9.5.2010, 7.5.2011, 23.5.2012, 15.5.2013, 23.5.2014, 14.5.2015, 7.5.2016, 22.5.2017, 11.5.2018, 13.5.2019, 20.5.2020, 20.5.2021; ensihavainto Tiirassa 25.7.1972 [29].

Savukoski (33/39/85%) 16.5.1977, 19.5.1978, 14.5.1979, 15.5.2009, 15.5.2010, 15.5.2011, 17.5.2012, 18.5.2013, 17.5.2014, 17.5.2015, 10.5.2016, 11.5.2018, 19.5.2020; ensihavainto Tiirassa 16.5.1977 [61].

Sodankylä (68/179/38%) 17.5.1978, 19.5.1979, 27.5.1984, 25.5.2007, 31.5.2008, 13.5.2009, 16.5.2010, 9.5.2011, 12.5.2012, 21.5.2014, 10.5.2015, 9.5.2016, 22.5.2017, 13.5.2018, 18.5.2019, 20.5.2020, 13.5.2021; ensihavainto Tiirassa 5.6.1962 [35].

Utsjoki (90/559/16%) 31.5.1976, 24.5.1977, 27.5.1978, 29.5.1979, 25.5.1990, 24.5.2007, 25.5.2008, 20.5.2009, 20.5.2010, 14.5.2011, 16.5.2012, 16.5.2013, 22.5.2014, 21.5.2015, 12.5.2016, 22.5.2017, 12.5.2018, 12.5.2019, 19.5.2020, 17.5.2021; ensihavainto Tiirassa 1.6.1795 [21].

Ylitornio (253/318/80%) 1.5.1975, 27.5.1976, 25.5.1983, 22.5.1991, 17.5.1993, 15.5.1994, 6.5.2006, 17.5.2007, 3.5.2008, 9.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 7.5.2012, 12.5.2013, 11.5.2014, 8.5.2015, 5.5.2016, 20.5.2017, 8.5.2018, 25.4.2019, 10.5.2020, 9.5.2021; ensihavainto Tiirassa 1.5.1975 [77].

 


JÄNKÄSIRRIÄINEN

Levinneisyys

Jänkäsirriäinen pesii Fennoskandiassa ja muutamilla alueilla Venäjän pohjoisosissa. Se talvehtii Itä-Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa jänkäsirriäinen on harvalukuinen pesimälintu. Sen tiheys on suurimmillaan Pohjois-Suomessa.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat pohjoiseen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

7.5.2016 Inari Mielikköjärvi 2 p (Juhani Honkola, Esko Sirjola, Vesa Luhta, Jan-Erik Tanhua)

8.5.2012 Savukoski Värriöjärvi 1 (Eila Ylilokka)

10.5.2018 Sodankylä kk 1 k p Än (Pekka Paarman)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 22. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 15.5. – 3.6. Trendilaskennan mukaan muuton alun ajankohta on tarkasteluvälillä aikaistunut n. 3 päivää.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppuun.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 820 havaintoa 1 852 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot painottuvat Keski- ja Pohjois-Lappiin.

 

Syysmuutto

Jänkäsirriäisen loppukesän havainnot putoavat lähes nollaan jo elokuun puoliväliin mennessä. Viimeinen yksittäinen havainto on tehty syyskuussa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.9.2012 Sodankylä Viiankiaapa 1 ä (Olli-Pekka Karlin)

18.8.2014 Sodankylä Halssiaapa 1 ä p (Hanna Hyvönen)

16.8.2000 Sodankylä Kirkonkylä 2 m (Kivil)

16.8.2003 Sodankylä Lokka Hanhireikä 1 m (Kivilompolot)

16.8.2011 Inari Peltojoenjänkä 1 p (Olli Osmonen, Arto Saikkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 025 havaintoa / 2 424 yksilöä (tilanne 11.4.2022).

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintomäärien trendi on laskeva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,8 ja yksilömäärien suhde 0,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa jänkäsirriäisen tiheys on ollut pääsääntöisesti alle 0,1 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

43 p, Rovaniemi Paavalniemi 29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki)

20 p, Rovaniemi Paavalniemi 25.5.2017 (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

16 p, Rovaniemi Niskanperä 28.5.2015 (Pirkka Aalto)

16 p, Rovaniemi Niskanperä 25.5.2021 (Hannu Jauhiainen, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Andreas Nuspl, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, ym)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

55 p, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Kari Lindblom, Ari Parviainen, Roni Väisänen)

31 p 2a a28 kiert a3 nous, Kittilä Kelontekemä 11.7.2009 (Pekka Peltoniemi)

24 (14a Än), Sodankylä Pajuaapa linjalaskenta 16.6.2013 (Markku Mikkola-Roos). Havaintotiheys 4 rev / km.

24 rev, Enontekiö Pöyrisvuoma linjalaskenta 6 km 11.6.2016 (Tuomas Lahti). Havaintotiheys 4 rev / km.

19 Än ä, Sodankylä Kaita-aapa 4.6.2014 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5 p, Sodankylä Sota-aapa 3.8.2007 (Kari Penttilä)

2 kiert, Kittilä Munajärvi 6.8.1975 (Jarmo Laine)

2 p, Enontekiö Hirvasvuoma 8.8.1985 (Jorma V.A. Halonen)

2 m, Sodankylä kirkonkylä 16.8.2000 (Kivil)

2 nous, Utsjoki Piesjänkä 7.8.2014 (Martti Rikkonen)

 


KUOVISIRRI

Levinneisyys

Kuovisirri pesii Siperian tundralla ja talvehtii Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa. Suomessa se on harvinainen läpimuuttaja.

 

LLY:n alueelta kirjatut havainnot hajaantuvat eri puolille aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

20.5.2018 Rovaniemi Niskanperä 1 vp p (Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl, Antti Ruonakoski, Jorma Salo, Anette Simola, Turisteja)

25.5.2021 Rovaniemi Niskanperä 1 vp  p (Hannu Jauhiainen, Olli-Pekka Karlin, Vesa Nivala, Andreas Nuspl, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen ym)

26.5.2021 Sodankylä Iso Moskujärvi 1 p (Osmo Heikkala)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 9 havaintoa 18 yksilöstä. Pesimähavaintoja ei ole. Kesähavainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

24.9.1996 Pellojärvi Salminniemi 14 p (Jorma V.A. Halonen)

24.9.1996 Pellojärvi 3 p (Jorma V.A. Halonen)

24.9.1999 Pello Säynäjäjärvi 3 p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähentynyt.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 46 havaintoa / 145 yksilöä (tilanne 11.4.2022).

 

Suurimmat yksilömäärät

22 p, Pellojärvi 20.8.1978 (Jorma V.A. Halonen)

20 p, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

14 p, Pellojärvi 24.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

 


LAPINSIRRI

Levinneisyys

Lapinsirri pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Se talvehtii Välimeren ympäristössä, Afrikassa ja Aasian eteläosissa.

 

Suomen kanta pesii Lapissa, lähinnä Enontekiön ja Utsjoen alueella. Perämerellä elää erillinen pieni populaatio, joka on viime vuosina voimakkaasti vähentynyt.

 

LLY:n alueen havaintoja on kirjattu koko alueelta. Havaintojen painopiste on selvästi alueen pohjoisimmilla osilla.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

24.4.2014 Kemijärvi pumppuasema 8 (Allan Hamari)

7.5.1892 Inari Toivoniemi 1 p (Elis Nordling)

7.5.2015 Kittilä maatalouskoulu 5 p (Paula Lehtonen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 13. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 7. – 19.5. Trendilaskennassa muuton alku näyttää aikaistuneen kaksi päivää tarkastelujaksolla.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Rovaniemelle lapinsirri saapuu keskimäärin 16.5. ja Inariin 18.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää kaksi päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 015 havaintoa 2 435 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot painottuvat alueen pohjoisiin osiin.

 

Syysmuutto

Syysmuuton huippu on elokuun puolivälissä. Muutto on lähes ohi jo elo-syyskuun vaihteessa ja syyskuun havainnot ovat jo yksittäisiä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.9.1995 Pellojärvi 2 ad p (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1996 Pellojärvi 1 p ä (Jorma V.A. Halonen)

11.9.1891 Inari Toivoniemi 1 p (Elis Nordling)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 974 havaintoa / 6 294 yksilöä (tilanne 11.4.2022).

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintomäärien trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,6 ja yksilömäärien suhde 1,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Lapinsirrin havaintomäärät ovat siis nousseet hieman vähemmän kuin kaikkien lajien keskimäärin.

 

Linjalaskennoissa lapinsirrin tiheys on ollut pääsääntöisesti alle 0,02 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

80 p, Rovaniemi Paavalniemi  29.5.2017 (Matti Välimäki)

62 p, Rovaniemi Niskanperä 29.5.2017 (Jukka Simula)

39 p, Rovaniemi Niskanperä 21.5.2021 (Andreas Nuspl)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

70 p, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Antti Pesola, Mika Ilari Koskinen, Petri Lampila, Tuomo Jaakkonen, Jukka Piirainen, Jorma Pessa ym)

20, Enontekiö Jäkälävaara 10.7.1987 (Jukka Simula)

20 p, Enontekiö Salvasjärvi 5.7.1997 (Janne Aalto, Pirkka Aalto)

20 rev, Utsjoki Junnájeaggi 2.6.2018 (Jouni Aikio, Vesa Juntunen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

17 (3a a4 kiert a8 kiert a5 lask), Rovaniemi Aronperä 18.8.2008 (Veikko Isomursu)

14 p, Pellojärvi 12.8.1994 (Jorma V.A. Halonen)

13 p, Pellojärvi 27.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

 


PULMUSSIRRI

Levinneisyys

Pulmussirri pesii pohjoisimmilla alueilla Kanadassa, Grönlannissa, Huippuvuorilla ja Venäjällä. Se tavehtii eteläisemmillä rannikoilla Afrikassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä Amerikassa. Suomessa pulmussirri on läpimuuttaja.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat satunnaisesti eri puolille aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

24.5.2021 Ylitornio Kuivakangas 2 p (Jarmo Saarela)

26.5.2018 Rovaniemi Sahanperä 1 p (Anssi Mäkinen, Ismo Pyhtilä)

30.5.2017 Kittilä Maatalouskoulu 1 p (Juha Takalo, Anja Lindroos)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 6 havaintoa 44 yksilöstä. Pesintähavaintoja ei ole. Kesähavainnot on tehty Utsjoelta, Inarista ja Posiolta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

29.9.1984 Inari Sevettijärvi 1 1kv (Martti Rikkonen)

22.-23.9.2008 Rovaniemi Arktikumin ranta 1 juv p (Veikko Isomursu, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Oiva Mäkinen)

14.9.1996 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 19 havaintoa / 66 yksilöä (tilanne 11.4.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

22 kiert, Inari Ahkioniemi 25.7.2019 (Sampo Parkkonen, JK.RK.HT ja RR)

10 p, Utsjoki Teno Nivajoki 9.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

9, Inari Ahkioniemi 14.7.2006 (Sampo Parkkonen)

 


SUOSIRRI

Levinneisyys

Suosirri pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Talvehtimaan se siirtyy Afrikkaan, Etelä-Aasiaan ja eteläisempiin osiin Pohjois-Amerikkaa.

 

Suosirrin nimialalaji pesii Lapissa. Itämeren piirissä pesii etelänsuosirri, joka on vähentynyt voimakkaasti.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

2.5.2011 Posio Nilojokisuu 1 p (Mika Heikkala)

6.5.2018 Inari Mellanaapa 1 Ä (Jorma Niemelä, Aila Niemelä)

7.5.2007 Rovaniemi Kivitaipale 7 ad p (Allan Hamari)

7.5.2016 Kemijärvi Tuulanniemi 5 (Erkki Jokelainen)

 

Suosirrin kevätmuutto alkaa keskimäärin 13. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 6. – 30.5. Trendilaskennan mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt viikon verran aikaisemmaksi. Mikäli vuoden 2006 vaikutus jätetään laskennasta pois, siirtymä on kaksi päivää varhaisemmaksi v. 2007 jälkeen.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Ylitorniolle ja Rovaniemelle suosirri saapuu keskimäärin 15.5. ja Inariin 18.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 3 päivää. Pohjoisimman Lapin lähes samanaikaiset saapumisajat Etelä-Lapin kanssa viitannevat muuttoon myös pohjoisesta Norjan kautta.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 691 havaintoa 1 632 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Havainnot painottuvat selkeästi alueen pohjoisimpiin osiin.

 

Syysmuutto

Suosirrin syysmuutto on vilkkaimmillaan syyskuun puolivälissä ja loppuu lokakuun alkupäivinä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

10.10.2000 Inari Harjuntausjärvi 2 p (Jouni Aikio)

9.10.2003 Pellojärvi 1 m ä S (Jorma V.A. Halonen)

7.10.1995 Pellojärvi 1 p (Heikki Helle, Mikko Jaukkuri)

7.10.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema 1 p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Suomessa alalaji etelänsuosirri erittäin uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 346 havaintoa / 4 437 yksilöä (tilanne 11.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintomäärien trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde 2,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Suosirrin havaintomäärät ovat siis nousseet hieman enemmän kuin kaikkien lajien keskimäärin.

 

Linjalaskennoissa suosirrin tiheys on viime vuosina ollut enimmäkseen luokkaa 0,02 paria / km tai alle.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120 p, Enontekiö Sotkajärvi 18.5.2000 (Pirkka Aalto)

68 p, Rovaniemi Niskanperä 22.5.2021 (Vesa Nivala)

55 p, Enontekiö Sotkajärvi 23.5.1999 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

37 jp, Ylitornio Kuivakangas 14.7.2012 (Jarmo Saarela, Tapani Tapio)

26 ( 24 rev var, 2 kiert), Utsjoki Nuvvus Linkinjeaggi 4.-8.7.2018 (Risto Willamo, Teemu Willamo). Tutkimusalue n. 6,5 neliökilometriä.

20 p, Utsjoki poroerotus 10.6.2015 (Auli Patjas, Eeva Patjas, Päivi Patjas)

18 p, Inari Stuorat Golmmesjavri 17.6.1995 (Jykri Pynnönen, Petteri Tolvanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

250 p, Pellojärvi 9.9.1973 (Jorma V.A. Halonen)

120 p, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

100 p, Pellojärvi 30.8.1975 (Jorma V.A. Halonen)

70 m S-E, Enontekiö Markkina Kuonnajärvi 4.10.2014 (Timo J. Leppänen)

 


MERISIRRI

Levinneisyys

Merisirri pesii pohjoisen tundramaastoissa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii osittain samoilla alueilla, osittain siirtyy vähän etelämmäksi.

 

Merisirri esiintyy Suomessa enimmäkseen rannikon vierailijana syksyllä ja talvella. Käsivarressa on todettu muutama pesintä.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Fenologia

Merisirri on osittaismuuttaja, ja LLY:n alueeltakin havaintoja on kirjattu ympäri vuoden, eniten loppuvuodesta.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 8 havaintoa / 8 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 6 havaintoa / 10 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 havainto / 2 yksilöä

Loka-joulukuu: 13 havaintoa / 18 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 28 havaintoa / 38 yksilöä (tilanne 11.4.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

5 p, Inari Riutula 13.4.1975 (Lauri Arrela / Iso-Iivari)

4 m, Sodankylä kirkonkylä 16.10.2014 (Pekka Paarman)

3 p, Inari Kasariselkä 2.10.2004 (Kari Penttilä)

 


PIKKUSIRRI

Levinneisyys

Pikkusirri pesii Aasian ja Euroopan pohjoisimmissa osissa. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Viimeisimmässä Atlas-kartoituksessa ei tehty pesintään viittaavia havaintoja Suomessa. Lajin tiedetään pesineen Lapissa aiemmin, muutama havaintojen ulkopuolelle jäänyt pari saattaa edelleenkin pesiä.

LLY:n alueelta kirjatut havainnot hajaantuvat koko alueen laajuudelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

15.5.2015 Rovaniemi Apukka 1 p (Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen)

16.5.2010 Kolari Rautuvaara 2 p (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

17.5.2012 Kolari Kurtakko 3 (Pekka Peltoniemi)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 31 havaintoa 61 yksilöstä. Pesintähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

2.10.2016 Kemijärvi jätevesijärvi 1 1kv p (Pirkka Aalto)

27.9.2007 Kolari Rautuvaara 4 (Pekka Hietaniemi)

27.9.2014 Enontekiö Kelottijärvi 14 (Timo J. Leppänen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 163 havaintoa / 812 yksilöä (tilanne 11.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintomäärien trendi on laskeva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,8 ja yksilömäärien suhde 0,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Pikkusirrin vuosittaiset havaintomäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että trendissä satunnaistekijöiden vaikutus on vielä tavallistakin suurempi.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Keväthavaintojen suurimmat yksilömäärät ovat pienistä muuttoparvista.

7 S, Kittilä Karinnokka 18.5.2012 (Jouni Kannonlahti, Eemeli Peltonen, Anna Tiitola)

6 p, Kolari Rautuvaara 25.5.2014 (Pekka Hietaniemi)

4 p, Rovaniemi kaupunki 29.5.1979 (Osmo Junila)

4 p, Inari Juutuanvuono 26.-27.5.2014 (Anja Vest, Erkki Pylväs, Juhani Honkola, Esko Sirjola, Mikko Tanhua, Allan Hamari, Olli Osmonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäkuun alkupäivinä on vielä havaittu muutama pieni muuttoparvi.

6 p, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Ari Parviainen, Kari Lindblom, Roni Väisänen)

5 p, Rovaniemi Kuolajokisuu 6.6.1997 (Jorma V.A. Halonen)

4 p, Utsjoki Alaköngäs 11.6.2014 (Jouni Riihimäki, Aarne Ohtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

V. 1996 on tehty Pellosta muutama suuremman parven havainto syysmuutolla. Muutoin havaintojen yksilömäärät ovat syksylläkin suuruusluokkaa 15 tai alle.

200 p, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

150 p, Pellojärvi 14.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

28 p, Pellojärvi 8.9.1996 (Reijo Pantsar)

 


VESIPÄÄSKY

Levinneisyys

Vesipääsky pesii pohjoisen arktisilla alueilla ja talvehtii trooppisilla valtamerillä. Pohjoismaissa pesivät linnut talvehtinevat Arabianmerellä.

 

Suomen pesintähavainnot keskittyvät Lappiin, myös Pohjanlahden rannikolla on paikoin pesintöjä.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat selkeästi alueen pohjoisimpiin osiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

10.5.2015 Pello Jolmanpudas 2 (Marja Vaattovaara, Jyrki Vaattovaara, Eva Lantto)

12.5.2016 Inari Kittiläntie 3 p (Jan-Erik Tanhua)

13.5.2016 Inari Männiköntie 1 k (Markku Jääskö)

 

Vesipääskyn kevätmuutto alkaa keskimäärin 17. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 10. – 24. toukokuuta. Trendilaskennan mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla aikaistunut n. 1,5 päivää.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

 

Kuntakohtaisesti varhaisimmat havainnot on kirjattu Pellossa, keskimäärin  19. toukokuuta, ja Inariin laji on saapunut keskimäärin 22. toukokuuta. Lähes samanaikaiset saapumisajat muissakin pohjoisimmissa kunnissa indikoivat myös muusta kuin etelän suunnasta tulevasta muuttoreitistä. Koska muuttosuunta on kaakon puolelta, eli Arabianmereltä Kaspianmeren kautta pohjoiseen, on luultavaa, että lintuja saapuu Lappiin myös kaakon ja jopa idän suunnalta. Voipa osa linnuista tulla myös lännestä Lappiin Norjan rannikon kautta.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 723 havaintoa 7 952 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin otetusta havaintokartasta näkyy, että keskikesän havainnot ovat lähes pelkästään pohjoisimmilta alueilta.

 

Syysmuutto

Vesipääsky muuttaa jo heinäkuulla. Syyshavainnot loppuvat lähes kokonaan elokuun puoliväliin mennessä, joten muutto alkaa silloin olla ohi.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

24.9.2020 Muonio Kutuniva 3 p (Leena Muotka)

28.8.2014 Inari Mellanaapa 1 ä (Olli Osmonen)

16.8.2015 Utsjoki Piesjänkä 2 p (Vesa Jouhki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 350 havaintoa / 12 605 yksilöä (tilanne 11.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintomäärien trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,7 ja yksilömäärien suhde 1,6. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Vesipääskyn havaintomäärien kasvu on siis melko lähellä kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräistä kasvua.

 

Linjalaskennoissa vesipääskyn tiheys on ollut pääsääntöisesti alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Kevään suurimmat yksilömäärät on havaittu toukokuun lopun muuttoparvissa.

150 p, Kolari Rautuvaara 27.5.2014 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

120, Salla Termusjärvi 27.5.2008 (Ari-Antti Aska)

114 p, Sodankylä Ilmakkijärvi 29.5.2021 (Christer Casagrande, Istvan Kecskeméti, Jaakko Hynninen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesä-heinäkuun suurimmat yksilömäärät on havaittu kesäkuun alun muuttoparvissa. Kesäkuun puolivälin ja heinäkuun puolivälin jaksolla suurimmat yksilömäärät jäävät alle viidenkymmenen.

130, Enontekiö Sotkajärvi 3.6.2005 (Timo J. Leppänen)

110, Kittilä Sirkka 1.6.2017 (Timo J. Leppänen)

100, Enontekiö Sotkajärvi 2.6.2005 (Timo J. Leppänen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Kevääseen verrattuna syksypuolen havaintojen suurimmat yksilömäärät ovat selvästi pienempiä. Enimmäkseen havainnoissa on kirjattu vain 1-3 yksilöä.

37 p, Enontekiö Ragatjavri 7.8.2011 (Joni Sundström, Helena Pirttisaari)

12 p, Kittilä Munajärvi 15.8.1977 (Jarmo Laine)

10 p, Kittilä Munajärvi 3.8.1975 (Jarmo Laine)

10 p, Utsjoki Kuhkesjavri 1.8.2005 (Tarmo Lehtilä, Risto Suksi, Leo Wallinmaa)

 


ISOVESIPÄÄSKY

Levinneisyys

Isovesipääsky pesii Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa sekä Islannissa ja Huippuvuorilla. Se talvehtii trooppisilla merialueilla. Suomessa se on satunnainen vierailija.

 

Fenologia

LLY:n alueelta kirjatut havainnot ovat kesä-lokakuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 12.4.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

5.6.2007 Kolari Ylläslompolo 2 p (Pekka Hietaniemi)

8.-9.10.2010 Kemijärvi Pitkäsilta 1 1kv p (Pirkka Aalto)

26.8.2011 Kolari Ylläslompolo 2 1k1n (Pekka Hietaniemi)

2.6.2015 Enontekiö Sotkajärvi 1 n jp (Timo J. Leppänen)

27.6.2017 Muonio Muonionjoki 1 (Risto Mella, Kalle Roimaa)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Kolari Ylläslompolo 5.6.2007 (Pekka Hietaniemi)

2 1k1n, Kolari Ylläslompolo 26.8.2011 (Pekka Hietaniemi)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


RANTAKURVI

Levinneisyys

Rantakurvi pesii Venäjällä ja Pohjois-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Itä-Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa pesinnöistä on tehty muutamia havaintoja.

 

Fenologia

LLY:n alueelta kirjatut havainnot ovat touko-kesäkuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 12.4.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

3.6.1995 Kemijärvi 2 pariutuneet p (Sami Tuomela, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Elisa Keto)

20.5.2007 Rovaniemi 1 p (Petri Kemppainen, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

25.5.2015 Muonio 2 p (Orvo Öhman)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 pariutuneet p, Kemijärvi Veitsiluoto 3.6.1995 (Sami Tuomela, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Elisa Keto)

2 p, Muonio Pyssykorva 25.5.2015 (Orvo Öhman)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


RANTASIPI

Levinneisyys

Rantasipi pesii lähes koko Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa Rantasipiä tavataan vesien äärellä kutakuinkin koko maassa.

 

LLY:n alueelta on kirjattu havaintoja Tiiraan koko alueen kattavasti.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

27.4.2019 Rovaniemi Lapioaapa 2 (Pekka Pahtaja)

28.4.2019 Rovaniemi Olkkajärvi 1 (Tuulikki Karinen, Matti Karinen)

29.4.2008 Rovaniemi Vikajärvi 1 (Hannu Jauhiainen)

29.4.2008 Rovaniemi Aronperä 1 kiert (Veikko Vasama)

29.4.2016 Kemijärvi Juujärvi 1 kiert (Eerik Sotaniemi)

 

Rantasipin kevätmuutto alkaa keskimäärin 3. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 27.4. – 11.5. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt yhden päivän myöhemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Rovaniemelle rantasipi saapuu keskimäärin 4.5 ja Inariin 14.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 10 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 2 363 havaintoa 5 103 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot kattavat koko LLY:n alueen.

 

Syysmuutto

Rantasipin syysmuutto on  vauhdikkaimmillaan jo heinä-elokuun vaihteessa. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu syyskuun puolivälistä, ja kaksi havaintoa lokakuultakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.1996 Pello Jarhoinen 1 p (Jarkko Hietanen)

11.10.1989 Pello Lempeä 5 m NE (Jorma V.A. Halonen)

20.9.1852 Kemijärvi Pappila 1 p (Nils Fellman Juniori)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 892 havaintoa / 9 930 yksilöä (tilanne 12.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintomäärien trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,1 ja yksilömäärien suhde 2,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Rantasipin havaintomäärien kasvu on siis suurempaa kuin kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräinen kasvu.

 

Linjalaskennoissa rantasipin tiheys on ollut pääsääntöisesti alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät on laskettu muuttoaikana lepäilevistä parvista.

30 p, Rovaniemi Ylikylä 10.5.1976 (Jouko Hiltunen)

24 p, Pello Poikkihaka 15.5.2020 (Jorma V.A. Halonen)

22 p, Rovaniemi Ounasjokisuisto 13.5.2021 (Jukka Simula). Kiertolaskenta. Rantaviivan pituus on n. 6 km, tiheys on keskimäärin 3,7 yksilöä/km. Nähtävillä olevan alueen pinta-ala on n. 115 hehtaaria, joten tiheys pinta-alaa kohden laskettuna on n. 0,2 yksilöä / hehtaari.

20 p, Pello Yliranta 10.5.2021 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Suurimmat kesä-heinäkuun parvet ovat heinäkuun lopun syysmuuttoparvia. Keskikesän (15.6. – 15.7.) kerääntymät ovat alle 30 yksilöä.

60 ä m S, Ranua Simojärvi 30.7.2015 (Pirkka Aalto)

37 S (15 + 22), Ylitornio Tiskiniva 23.7. (Ismo Kreivi, Heta Kreivi)

35 p, Pello Nivanpää 15.7.1988 (Leif Piippola)

 

Suurempien alueiden laskentoja kesäajalta:

44, Kittilä Kapsajoki 28.5.2013 (Antti Hulsi), 20 km matka, tiheys n. 2,2 yksilöä/km.

40, Inari Lemmenjoki 21.7.2015 (Timo Tikka), n. 7 km matka, tiheys n. 5,7 yksilöä/km.

37 p, Enontekiö Palojoki 28.7.1986 (Jorma V.A. Halonen), n. 15 km matka, tiheys n. 2,5 yksilöä/km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat syysmuutolla lepäilevien lintujen kertymiä. Rautuvaaran havainnot ovat samalta päivältä, mutta eri paikoista kaivoksen saostusaltaan alueelta.

30, Kolari Rautuvaara 3.8.2012 (Timo J. Leppänen)

27 p (a18 + yksittäisiä), Kemijärvi Pitkänsillan pumppuasema 5.8.2009 (Pirkka Aalto)

25 p, Kolari Rautuvaara 3.8.2012 (Timo J. Leppänen)

 


METSÄVIKLO

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Etelä-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa metsäviklo pesii lähes koko maassa, mutta Pohjois-Lapissa se on melko harvalukuinen.

 

LLY:n alueelta on kirjattu havaintoja koko alueelta, pohjoisimmista osista kuitenkin melko harvakseltaan.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2008 Pello Nivanpää 1 p (Jorma V.A. Halonen)

18.4.2018 Ranua Kaitavirta 1 (Kari-Pekka Hiltunen)

18.4.2018 Pello Sirkkakoski 1 p (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen)

18.-19.4.2019 Ranua Kaitavirta 1 p (Kari-Pekka Hiltunen)

18.4.2021 Pello Lankojärvi 1 m N Än (Tomi Rautio)

 

Metsäviklon kevätmuutto alkaa keskimäärin 23. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 18. – 30.4. Trendilaskennan mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää aikaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupäiviin.

 

Rovaniemelle metsäviklo saapuu keskimäärin 25.4. ja Inariin 9.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 14 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 522 havaintoa 759 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on lähes koko alueen laajuudelta, mutta pohjoisimmissa osissa harvakseltaan.

 

Syysmuutto

Metsäviklon syysmuutto on vauhdikkaimmillaan heinä-elokuun vaihteessa ja viimeiset yksittäishavainnot on tehty syyskuussa.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.9.2017 Posio Viitaranta 1 kiert ä (Juho Salo)

14.9.2017 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jarmo Saarela)

10.9.2002 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

10.9.2003 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 158 havaintoa / 3 516 yksilöä (tilanne 12.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintomäärien trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,9 ja yksilömäärien suhde 2,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Metsäviklon havaintomäärien kasvu on siis kutakuinkin samaa luokkaa kuin kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräinen kasvu.

 

Linjalaskennoissa metsäviklon tiheys on ollut pääsääntöisesti alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät on laskettu toukokuisista levähtelevistä muuttoparvista.

21 p, Ylitornio Kauliranta 8.5.2021 (Tapani Tapio)

13 p, Pello Kaaraneskoski 1.5.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

12 p, Ylitornio Marjosaaren silta 10.5.2021 (Tapani Tapio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesä-heinäkuun suurimmat yksilömäärät on laskettu pidempien reittien, mm. linjalaskentojen, varrelta.

15, Salla Värriö 12.-17.6.2008 (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma), IBA-laskentojen reittien yhteismäärä. Reittien tarkka kokonaispituus ei tiedossa, arvio 60 km. Esiintymistiheys tällä arviolla 0,25 yksilöä / km.

14, Ylitornio Haapakoski 21.6.2013 (Jarmo Saarela), 3 km matka patokanavalla. Esiintymistiheys 4,7 yksilöä / km.

11, Sodankylä Jeesiöjoki 19.-20.6.2015 (Risto Willamo, Teemu Willamo), melontaretki 36 km. Esiintymistiheys 0,3 yksilöä / km.

 

Suurimmat yksittäisparvet tai kerääntymät:

8 p, Sodankylä Kunnasenlampi 23.7.2007 (Paavo Niiles)

8, Salla Kivihaaranlammit 21.7.2013 (Raimo Mikkonen, Esa Karkkola)

7 p, Rovaniemi Aronperä 10.6.2011 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Loppukesän ja syksyn havaintojen yksilömäärät ovat pieniä. Havainnot ovat pääasiassa yksittäisistä linnuista.

4, Ylitornio Haapakoski 7.8.2011 (Jarmo Saarela)

2 S, Ylitornio Kopanmäentie 9.8.2015 (Tomi Rautio)

2 p, Enontekiö Kenttä 10.8.2019 (Antti Karlin)

 


MUSTAVIKLO

Levinneisyys

Pesimäalueet Fennoskandian ja Aasian pohjoisosissa. Talvehtii Afrikassa, Euroopan rannikoilla ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa mustaviklo pesii lähinnä Pohjois-Suomessa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta, pohjoisista osista tiheimmin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.2011 Inari Näätämö 1 k (Vesa Orassalo)

25.4.2014 Rovaniemi Jaatila 1 än kiert (Anssi Mäkinen)

26.4.2011 Ylitornio Aavasaksa 2 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Mustaviklon kevätmuutto alkaa keskimäärin 3. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 23.4. – 14.5. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkasteluvälillä siirtynyt kolme päivää myöhemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle mustaviklo saapuu keskimäärin 5.5. ja Inariin 7.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää kaksi päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 685 havaintoa 2 754 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot painottuvat alueen pohjoisiin osiin.

 

Syysmuutto

Mustaviklo muuttaa pääosin elokuun alkupuolella ja viimeiset kirjaukset on tehty syyskuun puolivälissä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.9.1994 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1973 Pellojärvi 2 p (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1996 Pellojärvi 1 m S (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 740 havaintoa / 11 421 yksilöä (tilanne 12.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintorivien määrän trendi on nouseva, mutta yksilömäärän trendi laskeva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,7 ja yksilömäärien suhde 0,8. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintorivien määrän kehitys on mustaviklon osalta ollut lähellä kaikkien lajien keskimääräistä kehitystä, mutta yksilömäärän trendi on selvästi alle yleisen tason.

 

Linjalaskennoissa mustaviklon tiheys on ollut luokkaa 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät ovat muutonaikaisilta levähdyspaikoilta.

81-180 p, Rovaniemi Paavalniemi / Niskanperä 10-13.5.2008 (Veikko Isomursu, Paavo Laine, Antti Ruonakoski, Mika Kilpala, Vesa Nivala)

150 p, Pellojärvi Hannunranta 17.5.1995 (Reijo Pantsar)

95 p, Rovaniemi Kivitaipale 10.5.2012 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesä-heinäkuun suurimmat yksilömäärät ovat lähinnä kesäkuun alun ja heinäkuun lopun parvista levähdyspaikoilla.

19 p, Pellojärvi 29.7.1980 (Jorma V.A. Halonen)

18 pariutuneet p, Kittilä Latvajärvi 7.6.2021 (Paula Lehtonen)

15 p, Kittilä Munajärvi 6.6.1975 (Jarmo Laine)

15 p, Pellojärvi 30.7.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15, Enontekiö Leppäjärvi 19.6.2007 (Pekka Sulkava)

15 p, Enontekiö Nunnanen 11.6.2012 (Timo Lainema)

15 p, Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni 11.6.2012 (Ari Lähteenpää, Pentti Murtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Loppukesän ja syksyn suurimmat yksilömäärät ovat syysmuuttoparvia elokuulta.

12 p, Inari Joutilasjärvi 2.8.1991 (Jyrki Pynnönen)

10 p, Kittilä Munajärvi 3.8.1975 (Jarmo Laine)

8 p, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

 


VALKOVIKLO

Levinneisyys

Pesimäalueet Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa valkoviklo on pohjoinen laji, vaikkakin esiintyy lähes koko maassa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja valkoviklosta koko LLY:n alueen laajuudelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi 1 ä (Jukka Soppela, Antti Ruonakoski)

22.4.2014 Ylitornio Kuivakangas 1 (Jarmo Saarela)

23.4.1988 Pello Lempeä 1 p ä (Jorma V.A. Halonen)

23.4.2019 Ranua Kaitavirta 2 (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Valkoviklon kevätmuutto alkaa keskimäärin 28. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 21.4. – 6.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla neljä päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tienoille.

 

Rovaniemelle valkoviklo saapuu keskimäärin 29.4. ja Inariin 5.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 6 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 2 235 havaintoa 3 385 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle.

 

Syysmuutto

Valkoviklo muuttaa pääosin jo elokuussa, viimeiset yksittäiset havainnot ovat lokakuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.10.1983 Kolari Saaripudas 1 p (Matti Mela)

5.10.1977 Pello kk 1 p (Arvo Leskinen)

14.9.1973 Pellojärvi 1 p ä (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 948 havaintoa / 14 335 yksilöä (tilanne 13.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintojen määrän trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde 1,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kehitys on valkoviklon osalta ollut lähellä kaikkien lajien keskimääräistä kehitystä.

 

Linjalaskennoissa valkoviklon tiheys on ollut luokka 0,2 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Kevään suurimmat yksilömäärät ovat muuttoparvien kerääntymiä levähdyspaikoille.

135 p, Rovaniemi Paavalniemi 15.5.2008 (Antti Ruonakoski)

100 p, Ylitornio Purasenvaara 15.5.2021 (Markku Tyni)

90 p, Rovaniemi Niskanperä 13.5.2008 (Veikko Isomursu, Paavo Laine)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesä-heinäkuun suurimmat yksilömäärät ovat vaellus- tai laskentareiteiltä.

32 p, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 (Miika Halonen, muitakin vaeltajia), n. 45 km. Tiheys 0,7 yksilöä / km.

19, Inari Hammastunturin erämaa linjalaskentoja 9.-15.6.2009 (Ilkka Kuvaja). Tarkka matka ei tiedossa, arvio 35 km. Tällä arviolla tiheys 0,5 yksilöä / km.

14 pariutuneet var, Inari Siuttajoki Heinäjänkä 3.7.2008 (Risto Willamo, Teemu Willamo). Kartoitettu n. 100 hehtaarin ala. Tiheys n. 0,14 yksilöä / hehtaari.

 

Suurimmat yksittäiset parvet tai kerääntymät:

18 nous, Rovaniemi Sahanperä 21.6.2015 (Leena Muotka)

15 p, Pellojärvi 29.7.1980 (Jorma V.A. Halonen)

12 p, Rovaniemi Aronperä 9.6.2008 (Antti Ruonakoski)

12 nous, Rovaniemi Apukka 4.6.2019 (Antti Ruonakoski)

12 p, Rovaniemi Apukka 21.7.2019 (Sirpa Ulkuniemi)

12 (5 m S SE 2a, 7 kiert 1a), Rovaniemi Sahanperä 25.7.2019 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat havaintomäärät ovat lepäileviä tai muuttavia parvia.

21 p, Pello Lempeä 3.8.2020 (Jorma V.A. Halonen)

20 p, Pellojärvi 26.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

16 (7 p, 3+3+2+1 S), Pellojärvi 20.8.1978 (Jorma V.A. Halonen)

 


LAMPIVIKLO

Levinneisyys

Pesimisalueet Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomeen lampivikloja harhautuu lähinnä muuttoaikoina, pesinnät ovat satunnaisia.

 

Lapissa havainnot jakautuvat satunnaisesti LLY:n alueelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

8.5.2016 Rovaniemi Kuolajoensuu 1 fl p nous (Vesa Nivala)

10.5.2016 Rovaniemi Paavalniemi 1 p (Mika Bäckman, Olli-Pekka Karlin, Petri Kemppainen, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

17.-18.5.1992 Inari Pikku-Petsamo 1 (Heikki Karhu, Jouni Aikio)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 5 havaintoa 5 yksilöstä. Pesintähavaintoja ei ole. Havainnot on kirjattu Rovaniemeltä, Kemijärveltä, Pelkosenniemeltä, Sodankylästä ja Ylitorniolta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.-27.8.1997 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

23.7.2018 Rovaniemi Vikajärvi 1 p nous S (Kalle Lindeman)

19.6.2019 Pelkosenniemi Läskilampi 1 p (Merja Värtö-Niemi, Leena Ukkola)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 17 havaintoa / 17 yksilöä (tilanne 13.4.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


LIRO

Levinneisyys

Pesimäalueet Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Liro pesii koko maassa, mutta kanta on tihein Keski- ja Pohjois-Suomessa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

22.-29.4.1984 Pello Konttajärvi (kyläläiset)

23.4.1988 Pello Lempeä 1 m ä S (Jorma V.A. Halonen)

25.4.1993 Pello Kaaraneskoski 1 p (Reijo Pantsar)

25.4.2011 Ranua Portimo (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

25.4.2013 Rovaniemi Jaatilansaari (Vesa Nivala, Jorma Kemppainen)

25.4.2014 Pello Sirkkakoski (Markku Sirkka)

25.4.2019 Kemijärvi Itäranta (Kari Peuna)

 

Liron kevätmuutto alkaa keskimäärin 30. huhtikuuta. Vaihteluvaäli vuosina 2006-21 on ollut 25.4. – 11.5. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt viisi päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Rovaniemelle liro saapuu keskimäärin 1.5. ja Inariin 8.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 7 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 4 005 havaintoa 15 258 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Liro muuttaa jo heinä-elokuun vaihteessa. Yksittäisiä havaintoja on vielä syyskuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.9.2004 Sodankylä kirkonkylä 1 m (PaulaK)

16.9.2010 Enontekiö Porokotajärvi 1 nuori (Timo J. Leppänen)

14.9.1996 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 7 999 havaintoa / 49 968 yksilöä (tilanne 13.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintojen määrän trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,8 ja yksilömäärien suhde 1,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kehitys on liron osalta ollut lähellä kaikkien lajien keskimääräistä kehitystä, havaintorivien osalta jopa nopeampaa.

 

Linjalaskennoissa liron tiheys on ollut luokkaa 1 pari / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät on kirjattu kevätmuuton levähdyspaikoille kerääntyneistä parvista.

352, Rovaniemi Jarkonojan suu 11.5.2008 (Antti Ruonakoski)

334 p, Rovaniemi Paavalniemi 13.5.2008 (Veikko Isomursu)

320 p/nous, Rovaniemi Jarkonojan suu 15.5.2008 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesähavainnoista löytyy pidempien matkojen laskentojen tuloksia:

175, Enontekiö Pöyrisvuoma linjalaskennat 21.-25.6.2007 (Jukka Simula). 26,5 km linjoja, tiheys 6,6 reviiriä / km.

90, Enontekiö Pöyrisjärvi n. 10 km kävely 27.6.2007 (Matti Aalto). Tiheys 9 yksilöä / km.

 

Havaittuja suurimpia kerääntymiä ja parvia:

140 p, Sodankylä Satojärvi 16.6.2020 (Iikka Heikkala, Osmo Heikkala)

100 p, Sodankylä Sattanen 20.7.2000 (Ossi Pihajoki)

94 (30 p, a47 m, a17 m), Pelkosenniemi Kilpiaapa 26.7.2011 (Petri Saarinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Suurin yksilömäärä on laskettu Luirojoelta.

70 p, Sodankylä Luirojoki Kuolpunasaaret – Harrihaara 8.8.2017 (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa, Raimo Mattila). Matka n. 25 km, tiheys 2,8 yksilöä / km.

 

Suurimmat kertymät tai parvet:

57 p, Kittilä Vedenottamo 1.8.2014 (Virpi Uusisalmi)

56 m SW (1a), Kemijärvi Oinas 2.8.2021 (Panu Hämäläinen)

30 p, Pellojärvi 26.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

30 p nous, Kemijärvi jätevesijärvi 1.8.2018 (Pirkka Aalto)

 


PUNAJALKAVIKLO

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja laajalti Aasiassa. Talvehtii Välimeren seudulla, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Punajalkaviklo pesii Suomessa rannikkoalueilla, satunnaisesti sisämaassa.

 

LLY:n alueella esiintyminen keskittyy pohjoisiin osiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

27.4.2019 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jouni Parviainen)

27.4.2019 Ylitornio Kuivakangas 2 p (Vesa Nivala, Ilpo YJ Kojola)

28.4.2016 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jarmo Saarela)

28.4.2019 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jouni Parviainen)

 

Punajalkaviklon kevätmuutto alkaa keskimäärin 3. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 27.4. – 10.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kaksi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu on toukokuun puolivälin tienoilla.

 

Rovaniemelle punajalkaviklo saapuu keskimäärin 5.5 ja Utsjoelle 15.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 10 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 936 havaintoa 1 412 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot painottuvat alueen pohjois- ja lounaisosiin.

 

Syysmuutto

Punajalkaviklo muuttaa vilkkaimmin heinä-elokuun vaihteessa. Viimeiset yksittäiset havainnot ovat syyskuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.9.1975 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

12.9.2008 Rovaniemi Aronperä 1 ä (Veikko Isomursu)

9.9.1973 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 910 havaintoa / 2 834 yksilöä (tilanne 14.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintojen määrän trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 3,1 ja yksilömäärien suhde 3,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kehitys on punajalkaviklon osalta ollut nopeampaa kuin kaikkien lajien keskimääräinen kehitys.

 

Linjalaskennoissa punajalkaviklon tiheys on ollut pääsääntöisesti alle 0,02 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Alkuvuoden suurimmat yksilömäärät tulevat kevätmuutolla lepäilevistä parvista.

20 p, Kolari Kurtakko 17.5.2012 (Pekka Peltoniemi)

15 p, Utsjoki Välimaa 21.5.2020 (Petteri Polojärvi)

10 p, Kolari Ylläslompolo 16.5.2010 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

10 p, Utsjoki Sirma 19.-22.5.2017 (Olli-Pekka Karlin)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Pidemmän matkan laskenta:

8 p, Enontekiö Termisjärvi-Masetvarri 11.7.2010 (Otso Häärä). Matka n. 10 km, tiheys 0,8 yksilöä / km.

 

Suurimmat kerääntymät, parvet tai poikueet:

8 p (1ad 1pm, 6ad), Ylitornio Kuivakangas 29.6.2018 (Tomi Rautio)

7 nous (a7), Enontekiö Somasjärvi 14.7.2008 (Aleksi Lehikoinen, Mikael Wickman)

7 p, Ylitornio Marjosaari 25.6.2011 (Tapani Tapio)

7 (4ad 3juv), Ylitornio Kuivakangas 27.6.2013 (Jarmo Saarela)

7 p (3 fl än, 4 pm), Ylitornio Kuivakangas 16.6.2019 (Jouni Parviainen)

7 p, Ylitornio Kuivakangas 6.7.2020 (Jouni Parviainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat poikueita tai pieniä muuttoparvia.

5 p (2 pariutuneet ad, 3 juv), Enontekiö Kilpisjärvi 6.8.2014 (Ville Suorsa, Aino Ventelä-Suorsa)

3 1kv p, Kemijärvi Pitkäsilta 12.8.2017 (Pirkka Aalto)

3 p, Ylitornio Kuivakangas 1.8.2018 (Jouni Parviainen)

3 p, Enontekiö Tsahkaljärvi 5.8.2018 (Mikko Oksanen)

3 p, Enontekiö Valtijoki 14.8.2021 (Ari Kahilainen)

 


JÄNKÄKURPPA

Levinneisyys

Pesii Fennoskandiassa, Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomen jänkäkurpista suurin osa pesii Oulun pohjoispuolisella alueella.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta, pohjoisista osista tiheimmin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.1996 Pello Lempeä 2 p 1k1n (Jorma V.A. Halonen)

26.4.1996 Pello Nivanpää 1 k p (Reijo Pantsar)

26.4.2007 Ranua Toivakka 2 (Allan Hamari)

 

Jänkäkurpan kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 1. – 18.5. Trendilaskennan mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt 6 päivää aikaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu lähemmäs kesäkuun puoliväliä.

 

Pelloon jänkäkurppa saapuu keskimäärin 7.5. ja Inariin 17.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 10 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 237 havaintoa 1 561 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot painottuvat alueen pohjoiselle puoliskolle.

 

Syysmuutto

Jänkäkurppa muuttaa vilkkaimmin syyskuun lopulla. Viimeiset yksittäiset havainnot ovat lokakuulta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.10.2006 Ranua Kaitavirta 1 p (Pirkka Aalto)

10.-11.10.2015 Ylitornio Tiskiniva 1 p (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

10.10.2020 Rovaniemi Aronperä 1 p (Jukka Simula)

10.10.2020 Rovaniemi Suksiaapa 8 (Niklas Haxberg)

10.10.2021 Rovaniemi Aronperä 1 p (Jorma Salo, Andreas Nuspl, Anssi Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio, Koillismaa). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 805 havaintoa / 2 343 yksilöä (tilanne 14.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintojen määrän trendi on loivasti nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,5 ja yksilömäärien suhde 1,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kehitys on jänkäkurpan osalta ollut hitaampaa kuin kaikkien lajien keskimääräinen kehitys.

Suurimmat havaintomäärät on kirjattu vuodelta 2014, jolloin Inari-Utsjoki -alueella tehtyjen IBA-laskentojen tulokset on kirjattu erittäin tarkasti Tiiraan.

 

Linjalaskennoissa jänkäkurpan tiheys on ollut pääsääntöisesti alle 0,1 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Suurimmat yksilömäärät on kirjattu Ylitornion kartoituslaskennoissa 2013-14. Yksittäishavainnoissa yksilömäärät ovat korkeintaan 5 lintua.

10, Ylitornio Saarivuoma 22.5.2014 (Ilkka Ruuska). Suon yhteissumma. Pinta-ala n. 150 hehtaaria. Tiheys n. 0,07 yksilöä / hehtaari.

9, Ylitornio Kilsiaapa 21.5.2013 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska). Suoalueen yhteissumma. Pinta-ala n. 400 hehtaaria. Tiheys n. 0,02 reviiriä / hehtaari.

7, Ylitornio Heinivuoma 22.5.2013 (Ilkka Ruuska). Suon yhteissumma. Pinta-ala n. 130 hehtaaria. Tiheys n. 0,05 reviiriä / hehtaari.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Myös kesä-heinäkuun suurimmat yksilömäärät ovat suoalueitten tai linjalaskentojen yhteissummia. Yksittäishavainnoissa yksilömäärät ovat korkeintaan 4 lintua.

10, Utsjoki Linkinjänkä 17.5.2007 (Martti Rikkonen). Suoalueen yhteissumma. Pinta-ala n. 400 hehtaaria. Tiheys n. 0,025 yksilöä / hehtaari.

9, Sodankylä Kaita-aapa 4.6.2014 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula). Suoalueen yhteissumma. Pinta-ala n. 1800 hehtaaria. Tiheys n. 0,005 reviiriä / hehtaari.

9, Inari Sammuttijänkä-Vaijoenjänkä 12.6.2014 (Tuomas Lahti). 6 km linjalaskennan yhteissumma. Tiheys 1,5 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat kaiketi muuttoparvia, havaittu pieneltä alueelta. Poikkeuksena Sotkajärven havainnot, jotka ovat järven ympäriltä tehtyjen havaintojen yhteissumma.

7-16, Rovaniemi Suksiaapa 20.9. – 10.10.2020 (Niklas Haxberg)

5, Enontekiö Sotkajärvi 20.-23.8.2009 (Antti Aholainen)

5, Rovaniemi Aronperä 21.9.2015 (Jukka Simula)

5, Rovaniemi Aronpreä 23.9.2015 (Jukka Simula)

 


LEHTOKURPPA

Levinneisyys

Pesimäalueet Euraasiassa. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat etelämmäksi, Etelä-Eurooppaan, Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan.

 

Lehtokurppa on yleinen pesimälintu Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa kanta on harvempi.

 

LLY:n alueen Tiira-kirjaukset painottuvat alueen eteläosiin, mutta havaintoja on tehty Utsjokea ja Kilpisjärveä myöten.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

27.3.1998 Enontekiö Vähäniva 1 p nous (Jukka Säntti)

3.4.2015 Rovaniemi kauppatori 1 kiert (Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen)

5.4.2011 Posio Säikkä 1 (Raimo Holappa)

5.4.2015 Enontekiö Peltovuoma 1 nous (Aulis ja Sirkka Harju)

 

Lehtokurpan kevätmuutto alkaa keskimmäärin 20. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 3.-29.4. Trendilaskennan mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu on toukokuun alkupuoliskon ja puolivälin tietämissä.

 

Rovaniemelle lehtokurppa saapuu keskimäärin 21.4. ja Enontekiölle 28.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 7 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 156 havaintoa 1 415 yksilöstä. Mukana on myös pesintään viittaavia havaintoja. Kesähavaintojen painopiste on alueen eteläosissa, mutta pohjoisempaakin havaintoja on kirjattu.

 

Syysmuutto

Lehtokurpan muutto on vauhdikkaimmilaan syys-lokakuun vaihteessa. Yksittäishavaintoja on kirjattu vielä marraskuun lopussakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.11.1984 Kittilä Rauhala 1 p (Pentti Kurkoja)

27.11.2009 Sodankylä kirkonkylä 1 juv p kuollut (Tapani Tuovinen, Ossi Pihajoki)

24.11.2017 Rovaniemi Lidlin piha 1 p (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 658 havaintoa / 3 274 yksilöä (tilanne 14.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintojen määrän trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,1 ja yksilömäärien suhde 2,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintorivien määrän kehitys on lehtokurpan osalta ollut samanlaista kuin kaikkien lajien keskimääräinen kehitys, mutta yksilömäärien osalta nopeampaa.

 

Linjalaskentoihin lehtokurppa on osunut harvakseltaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5 p, Salla Vallovaara 29.5.2014 (Veli Niemi)

5 kiert, Pello Sirkkakoski 27.5.2018 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen, Pertti Rautio, Seija Rautio, Tommi Enbuska)

5 kiert, Ylitornio Hyllykylä 17.5.2019 (Tomi Rautio)

5 p, Rovaniemi Ylikylä 30.5.2019 (Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6 p, Pello Lempeä 9.7.2010 (Eija, Elina Ja Tapani Kangas)

6, Ylitornio Haapakoski 20.6.2012 (Jarmo Saarela, Sirpa Saarela)

6 p, Ylitornio Törmäsjärvi 17.6.2016 (Hille-Stina Huhtanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6 p, Pello Konttajärvi 2.9.2003 (Anne Pallari)

6 p, Kemijärvi Joutsijärvi 9.8.2019 (Kalevi Roivas, Wilma Roivas, Jake Roivas)

5 p, Pello Naamijoki 11.8.1994 (Tuulikki Ikonen)

5 p (1 ad, 4 pm), Pello Lehmivaara 5.9.2020 (Veli-Pekka Välimaa)

 


TAIVAANVUOHI

Levinneisyys

Pesii ainakin Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, todennäköisesti myös Pohjois-Amerikassa. Euroopan linnut talvehtivat Etelä-Euroopassa ja Afrikassa.

 

Suomessa taivaanvuohi pesii yleisenä koko maassa.

 

Tiira-havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

9.4.2016 Rovaniemi Alakorkalo 1 kiert (Matti Kassala)

12.4.2016 Inari Ryynenpolku 1 NNW kiert (Pertti Kukkala)

17.4.2014 Ylitornio Purasenvaara 1 p (Tapani Tapio)

 

Taivaanvuohen kevätmuutto alkaa keskimäärin 22. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 9.4. – 1.5. Trendilaskelman mukaan muuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kaksi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkuviikkoihin.

 

Rovaniemelle taivaanvuohi saapuu keskimäärin 23.4. ja Inariin 4.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 11 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 859 havaintoa 3 245 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Syysmuutto

Taivaanvuohen havaintojen määrä laskee jyrkästi lokakuun alkupuoliskolla. Viimeiset havainnnot on kirjattu ennen lokakuun loppua.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.10.2015 Rovaniemi Autti 1 p (Kaisa Karhula)

22.10.2017 Pello Välikylä 1 kiert NNW (Jorma V.A. Halonen)

20.10.2017 Kittilä kk 1 (Aila Moksi, Erkki Koskela)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 509 havaintoa / 8 447 yksilöä (tilanne 14.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintojen määrän trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,6 ja yksilömäärien suhde 2,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kehitys on taivaanvuohen osalta ollut nopeampaa kuin kaikkien lajien keskimääräinen kehitys.

 

Linjalaskennoissa taivaanvuohen paritiheys on ollut pääsääntöisesti alle 0,6 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

35 m kiert, Pello Poikkihaka 13.5.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Ilkka Jolma, Pasi Leskinen ym). Havainnointipäivän yhteissumma. Havainnoinnin kestoaika 5 tuntia 10 minuuttia.

30 p, Rovaniemi Aronperä 1.5.2008 (Jukka Jokimäki)

25 p, Pello Yliranta 11.5.1977 (Jorma V.A. Halonen)

22 m NE (1a), Kittilä Karinnokka 4.5.2009 (Ilmari Mäkisalo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

23 Än, Sodankylä Kaita-aapa 4.6.2014 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula). Suon yhteissumma. Pinta-ala n. 1800 hehtaaria. Tiheys n. 0,01 yksilöä / hehtaari.

21, Pelkosenniemi Sudenvaaranaapa 8.6.2004 (Jyrki Pynnönen)

20, Inari Kaamanen 23.6.2008 (Jouni Aikio)

20 p, Inari Mielikköjärvi 25.6.2013 (Martti Tuukkanen, Maria Björkell, Peter Buchert, Veikko Forsberg, Kari Korhonen, Aulikki Nygrén, Martti Partanen, Heli Perttula, Virva Poikonen, Aarne Potinkara, Lauri Saarela, Antero Salokoski, Sirkka Tuomaala, Sakari Vainio, Ilpo Terkki, Anna Innola, Pertti Hakari, Kyösti Kopra, Jussi Hoviseppä, Pirkko Tarvainen, Pertti Tarvainen)

20 p, Sodankylä Viiankiaapa 4.6.2014 (Harry Seppälä, Matti Maskulin). Linnut kävelyreitin varrella, matka n. 7 km. Tiheys n. 2,8 yksilöä / km.

 

Syksy (elo-joulukuu)

24 nous, Rovaniemi Aronperä 8.10.2012 (Olli-Pekka Karlin, Jukka Siltanen)

15 p, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15 p, Rovaniemi  Aronperä 21.9.2015 (Jukka Simula)

15 p, Rovaniemi Aronperä 8.9.2016 (Jukka Simula)

 


HEINÄKURPPA

Levinneisyys

Pesimisalueet ovat Koillis-Euroopassa ja Luoteis-Venäjällä, talvehtimisalueet Afrikassa.

 

Suomen pesimäkanta on vain muutamia pareja.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on kirjattu välillä touko-lokakuu.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 10 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 14.4.2024)

 

LLY:n alueen havainnot

9.8.1975 Pellojärvi 2 p (Jorma V.A. Halonen)

29.9.1990 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

24.9.1995 Pellojärvi 1 p (Heikki Helle, Mikko Jaukkuri)

5.7.2006 Kittilä Soasvuoma 1 (Petteri Polojärvi)

1.10.2007 Rovaniemi Niskanperä 1 p (Anssi Mäkinen)

19.5.2008 Sodankylä Vuotso 1 p (Osmo Hirvasvuopio)

27.9.2008 Ranua kk 1 (Seppo Karjalainen)

6.9.2012 Rovaniemi Katajatie 1 kiert (Jarno Luiro)

3.9.2015 Rovaniemi Aronperä 2 än p (Jukka Jokimäki, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)

6.9.2020 Rovaniemi Lainaanranta 1 p nous (Ismo Pyhtilä)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Pellojärvi 9.8.1975 (Jorma V.A. Halonen)

2 än p, Rovaniemi Aronperä 3.9.2015 (Jukka Jokimäki, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)

 


LEVEÄPYRSTÖKIHU

Levinneisyys

Leveäpyrstökihu pesii Pohjois-Amerikan ja Euraasian pohjoisosissa. Se talvehtii trooppisilla merillä. Suomessa se on vähälukuinen läpimuuttaja erityisesti toukokuussa.

 

LLY:n alueen havainnot keskittyvät alueen pohjoisosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.-4.5.2003 Sodankylä Kelujärvi 1 ad vaalea p (Ossi Pihajoki ym)

1.5.2004 Sodankylä Porttipahta 1 vaalea p nous (Terttu Riikonen, Marita Riipi)

4.5.1993 Kemijärvi Peniöntunturi 4 m SE (Aarne Kilpiö)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 25 havaintoa 94 yksilöstä. Pesimähavaintoja ei ole. Kesähavainnot on kirjattu pääosin alueen pohjoisista osista.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

3.11.1985 Inari Paloniemi 1 ad kiert NE (Heikki Karhu, Martti Rikkonen)

3.11.2007 Inarijärvi Sarviniemi 3 kiert (Martti Rikkonen)

1.11.2004 Rovaniemi Sonkajärvi 1 E (Merja Vierelä, Riitta ja Veli-Matti Vierelä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 47 havaintoa / 167 yksilöä (tilanne 14.4.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

30 m (1a), Inari Syysjärvi 24.5.2016 (Antero Virtanen, Jukka Porkka)

24 N (1a), Utsjoki Ailigas-tunturi 11.6.2012 (Pekka Toiminen, P T, Pinja Tiusanen, Karperi Tiusanen, Elliot)

19 m N, Utsjoki Tsuomasvarri 11.6.2012 (Eemeli Peltonen, Pekka Peltonen)

 


MERIKIHU

Levinneisyys

Merikihu pesii lähinnä arktisilla ja subarktisilla seuduilla Alaskasta ja Pohjois-Kanadasta Pohjois-Eurooppaan ja -Aasiaan ulottuvilla alueilla. Talveksi muuttaa eteläisen pallonpuoliskon rannikoille.

 

Suomessa merikihu pesii lähestulkoon vain saaristossa.

 

LLY:n alueelta kirjatut havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

1.5.2008 Sodankylä Sattanen 4 p (Markus Salmi)

1.5.2011 Rovaniemi Vanttauskoski 5 p (Aila ja Mikko A)

8.5.2018 Rovaniemi Pöykkölä 2 m NW (Kalevi Roivas)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 49 havaintoa 65 yksilöstä. Pesimähavaintoja ei ole. Kesähavainnot painottuvat alueen pohjoisimpiin osiin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

2.10.2005 Sodankylä Kelujärvi 1 juv tumma kiert (Ossi Pihajoki)

24.9.2014 Kemijärvi Kalkonniemi 4 ad (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

23.9.2004 Inari Ahkioniemi 2 kiert (Sampo Parkkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 73 havaintoa / 115 yksilöä (tilanne 14.4.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

8 NE, Inari Menesjärvi 7.6.1993 (Jouni Aikio, Anja Vest)

5 p, Rovaniemi Vanttauskoski 1.5.2011 (Aila ja Mikko A)

5, Kittilä Kenttälä 14.5.2013 (Juha Takalo)

5 m N, Sodankylä Sattanen 21.5.2020 (Ola Nyyssönen)

 


TUNTURIKIHU

Levinneisyys

Tunturikihut pesivät pohjoisessa Kanadassa, Alaskassa, Siperiassa ja Pohjois-Euroopassa. Ne talvehtivat Atlantin ja Tyynenmeren eteläosissa.

 

Tunturikihu pesii Suomessa vain Tunturi-Lapissa.

 

LLY:n alueelta on kirjattu havaintoja eri puolilta aluetta, mutta painotus on hyvin selvästi Tunturi-Lapissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

22.4.2003 Sodankylä kirkonkylä 3 ad SW (Inkeri ja Erkki Nieminen)

9.5.1978 Salla Pulkkatunturi 1 (Keijo Ikonen)

10.5.1979 Rovaniemi Misi 1 N (Jaakko Rintala)

10.5.2015 Utsjoki Vetsikko 1 m (Jani Hoffren)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 19. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 14. – 26.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kaksi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu kesäkuun alkupuoliskolle.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 2 649 havaintoa 11 422 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot on tehty lähes kokonaan alueen pohjoisimmista osista.

 

Syysmuutto

Syysmuutolle tunturikihu lähtee pääsosin elokuun alkupuolella. Syyskuun puolella havainnot ovat jo yksittäisiä ja myöhäisin havainto on kirjattu marraskuulla.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.11.1995 Kemijärvi Joutsijärvi 1 p (JJ ym)

20.9.-5.10.2002 Sodankylä Purnumukka 1 ad p (Ossi Pihajoki, Lauri ja Esa Magga, Nikodemus ym)

28.9.2014 Sodankylä Orajärvi 1 p (Esko Pulju)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 000 havaintoa / 12 408 yksilöä (tilanne 14.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintojen määrän trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,3 ja yksilömäärien suhde 2,8. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kehitys on tunturikihun osalta ollut nopeampaa kuin kaikkien lajien keskimääräinen kehitys.

 

Linjalaskennoissa tunturikihun tiheys on ollut pääsääntöisesti alle 0,1 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Suurimmat yksilömäärät on laskettu Utsjoelta.

60 p, Utsjoki Biesjeaggi 28.5.2010 (Olli Osmonen). Reitti ympäri suoalueen, matka 11 km. Tiheys 5,5 yksilöä / km.

60, Utsjoki Biesjeaggi 31.5.2018 (Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Juha Sihvo). Reitti suolla, matka 8 km. Tiheys 7,5 yksilöä / km.

9 (1 p, 2 p, 1 p, 3, 2 p), Utsjoki Kaldoaivi 25.-26.5.1990 (Esko Aikio). Matka n. 9 km, tiheys 1 yksilö / km.

 

Suurimmat yksilömäärät parvissa tai kerääntymissä:

16 p, Utsjoki Kaldoaivi 23.5.2020 (Henrikki Hetemaa)

10 p, Utsjoki Piesjänkä 30.5.2009 (Jarmo Lehtonen, Kari Aromäki, Mauno Niskanen)

7 (a7 jäällä), Enontekiö Kelottijärvi

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kesäajan suurimmat yksilömäärät ovat parvia tai kerääntymiä.

145 p, Utsjoki Piesjänkä 3.6.2018 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

130 p (1a), Utsjoki Fállejávri 12.6.2021 (Petteri Tolvanen)

109 p (1a), Enontekiö Termisvaara 16.6.2021 (Antti Karlin, Tuula-Riitta Karlin, Leena ja Vesa Kaskisto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Syksyn suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet elokuun vaelluksilla. Suurimmissa kerääntymissä on havaittu kymmenkunta lintua.

22, Utsjoki 17.-22.8.2011 (Milka Keihäs). Retkeilyreitillä välillä Johtalanvárri-Loktajávri-Nammajärven kota, matka n. 20 km. Tiheys 1,1 yksilöä / km.

21 p (14 ad, 7 juv), Utsjoki Kaldoaivi 4.8.2019 (Antti Karjalainen). Väli Njukspeäljavrik – Stuorra Tievja – Vuolit Havgajavri, matka n. 14 km. Tiheys 1,5 yksilöä / km.

17 p (12 ad, 5 juv), Utsjoki Kaldoaivi 3.8.2019 (Antti Karjalainen). Väli Kaldojavri – Njuksapeäljavrik, matka n. 6 km.  Tiheys 2,8 yksilöä / km.

 


ISOKIHU

Levinneisyys

Isokihun nimialalaji pesii Pohjois-Atlantin saarilla ja rannikoilla ja talvehtii Atlantin vesillä. Muita alalajeja pesii Etelä-Atlantilla sekä Tyynen meren ja Intian valtameren eteläosan saarilla.

 

LLY:n alueen havainnot on kirjattu Sodankylän tasolta ja pohjoisempaa.

 

Fenologia

Suurin osa LLY:n alueen havainnoista on kirjattu kesäkuulta. Varhaisin on maaliskuulta ja myöhäisin lokakuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 10 havaintoa / 10 yksilöä (tilanne 14.4.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

Lokakuu 1920 Enontekiö 1 (Justus Montell)

14.8.1978 Enontekiö Kilpisjärvi 1 (Ulf Gärdenfors)

9.10.1983 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Ossi Pihajoki)

11.6.1993 Utsjoki Pulmankijärvi 1 NNW (Jyrki Pynnönen, Petteri Tolvanen)

12.3.1997 Sodankylä Vuotso 1 p (Osmo Hirvasvuopio)

4.6.1999 Enontekiö Hetta 1 kiert WSW (Mika Ohtonen ym)

19.6.2006 Inari Vasikkaselkä 1 SW (Jörgen Palmgren, Visa Rauste)

4.6.2008 Enontekiö Sotkajärvi 1 (Timo J. Leppänen)

8.6.2019 Inari Paatari 1 p (Hans ja Aslak Mattus)

15.6.2020 Utsjoki Paistunturin erämaa 1 W SW (Pekka Rusanen, Otso Häärä, Tuomas Lahti)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


LUNNI

Levinneisyys

Lunni pesii Pohjois-Atlantin ja Jäämeren rannikoilla. Talvehtimisalueet ovat avomerellä Atlantilla, Pohjanmerellä, Välimerellä sekä Grönlannin ja Newfoundlandin vesillä.

 

LLY:n alueen havainnot hajaantuvat eri puolille aluetta.

 

Fenologia

Kaikki LLY:n alueen havainnot on kirjattu talvikuukausina, joulu-maaliskuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti vaarantunut, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 10 havaintoa / 10 yksilöä (tilanne 14.4.2022).

 

LLY:n alueen havainnot

Joulukuu 1902, Inari Räkkijärvi 1 (M.W. Waenerberg)

Joulukuu 1902, Muonio 1 (Justus Montell)

3.1.1991 Pello Raanujärvi 1 2kv juv p (Jorma V.A. Halonen, Kari Romakkaniemi)

5.1.1991 Kemijärvi jätevesiallas 1 juv p (Kauko Uino, Timo Leino)

6.1.1991 Sodankylä Siurunmaa-Kelujärvi 1 2kv (Heikki Karhu, Pekka Paarman)

23.1.1993 Kittilä Kaukonen 1 juv p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen ym. luontokerholaisia)

5.1.1998 Inari Törmänen 1 2kv p (Terho Kinisjärvi)

7.-10.1.1999 Posio Vääräjärvi 1 2kv p (Heikki Seppänen, Jukka Makkonen, Lauri Rytilä, Kai Säkkinen, Tuomo Pirttimaa)

20.2.2005 Inarijärvi 1 ad p (Jouni Aikio, Eino Nikula, Elna Aikio, Jonne Aikio, Mika Siivikko, Olli Osmonen)

6.3.2020 Kemijärvi Raajärvi 1 2kv p (Heikki Silvola, Ari Ruopsa)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


RISKILÄ

Levinneisyys

Riskilä pesii Pohjois-Atlantin ja Jäämeren kalliorannoilla. Se voi siirtyä talvehtimaan eteläisemmille vesille.

 

Riskilät pesivät merialueilla.

 

Fenologia

LLY:n alueen kolme havaintoa on kirjattu helmikuulta, heinäkuulta ja lokakuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 14.4.2022).

 

LLY:n alueen havainnot

22.10.1988 Inarijärvi Ukonselkä 1 +1kv vp p (Martti Rikkonen)

6.7.2008 Enontekiö Kilpisjärvi (Allan Hamari, Pyry ja Lenni Hamari)

2.2.2020 Inari Sarviniementie 1 2kv p (Mia Hirvi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


RUOKKI

Levinneisyys

Ruokki pesii Pohjois-Atlantin rannikoilla. Talvehtii tarvittaessa etelämpänä, missä meri ei jäädy.

 

Suomessa ruokki pesii ulkosaariston kivikkoisilla luodoilla.

 

Fenologia

Molemmat LLY:n alueen havainnot ovat tammikuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähentynyt.

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kaksi havaintoa (tilanne 14.4.2022).

 

LLY:n alueen havainnot

18.1.1976 Inari Törmänen 1 (Seppo Tukki)

5.1.1987 Inari kirkonkylä 1 (Heikki Karhu, Olli Osmonen, Sampo Parkkonen)

 


PIKKURUOKKI

Levinneisyys

Pesii pohjoisen jäämeren saarilla. Siirtyy talveksi etelämmäksi.

 

LLY:n alueen havainnot hajaantuvat alueen pohjois- ja länsiosiin. Tiheimmin havaintoja on kirjattu Inarista.

 

Fenologia

LLY:n alueen pikkuruokkihavainnot on kirjattu talvikautena lokakuun ja huhtikuun välillä. Kesäaikaisia havaintoja ei ole.

 

Aikaisimmat syyshavainnot

16.10.2010 Inarijärvi 1 (Veikko Väänänen)

16.10.2005 Inari Kasariselkä 1 p (Jouni Aikio)

17.10.1998 Inari Kuivajärvi 1 (Pertti Sotaniemi)

 

Myöhäisimmät keväthavainnot

18.4.2016 Inari Ukonjärvi 1 p kuollut (Taneli Halonen, Pekka Visala)

16.2.2005 Inari Sevettijärvi 1 p kuollut (Viljo Semenoja, Aleksi Fofonoff)

10.2.2018 Kittilä Kaukonen 1 (Jouni Seppälä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 32 havaintoa / 34 yksilöä (tilanne 15.4.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

3 tp kiert E, Inarijärvi 31.10.2013 (Olli Osmonen)

Kaikki muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


ETELÄNKIISLA

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Atlantin ja pohjoisen Tyynemeren rannikoilla. Pesimistä lukuunottamatta viettää aikaansa merellä.

 

Suomessa etelänkiisla on hyvin harvalukuinen ulkosaariston pesimälaji.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnoista yksi on kirjattu elokuussa, muut joulu-tammikuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 15.4.2022). Havainnoista viisi on kirjattu v. 1986 ja yksi v. 1990.

 

LLY:n alueen havainnot

1.1.1986 Inari Sevettijärvi 1 tp siirretty Korkeasaareen (Heikki Karhu, Olli Osmonen, Martti Rikkonen, Raimo Hytönen)

1.1.1986 Utsjoki Nuorgam 1 tp (löytynyt tieltä, myöhemmin kuollut)

12.12.1986 Inari Koiraoja 1 lask tp (Heikki Karhu, Olli Osmonen, Sampo Parkkonen, Matti Kangasniemi, Taneli Magga)

12.12.1986 Inarijärvi Siskelivuonon suu 1 nous (Sampo Parkkonen)

15.12.1986 Inari Saariselkä 1 lask tp (Ari Huru)

9.8.1990 Utsjoki Nuorgam 2 p (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

 


POHJANKIISLA

Levinneisyys

Pesii luodoilla, saarilla ja rannikoilla pohjoisilla merialueilla. Siirtyy talveksi hiukan etelämmäksi jäärajaa seuraten.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on kirjattu heinä- ja joulukuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 15.4.2022).

 

LLY:n alueen havainnot

Joulukuu 1902 Rovaniemi 1 (W. Sandberg)

14.12.1986 Inari Kaamanen 1 lask juv (Sanni ja Matti Akujärvi)

13.7.2008 Inarijärvi Vieppisaaret 1 p (Minna Poikonen, Kirsti Puro)

 


RÄYSKÄ

Levinneisyys

Räyskä pesii kaikilla mantereilla Etelämannerta ja Etelä-Amerikkaa lukuunottamatta. Euroopan räyskät talvehtivat Välimeren etelärannalla ja Länsi-Afrikassa.

 

Suomessa räyskä on merensaariston pesimälaji kaikilla merialueillamme.

 

Useimmat LLY:n alueen havainnoista on tehty alueen lounaisosissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

13.-23.5.2012 Rovaniemi Kivitaipale 1 kiert (Ilkka Rautio)

30.5.2006 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 NW (Anssi Mäkinen)

2.6.2012 Inari Ahkioniemi 1 kiert (Sampo Parkkonen)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 16 havaintoa 21 yksilöstä. Pesintään viittaavia havaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.-17.8.2021 Ylitornio Aavasaksa 2 p (Jarmo Saarela)

16.8.1983 Ylitornio Kainuunkylä 2 p (Jorma V.A. Halonen, Voitto Viinanen)

3.8.2021 Ylitornio Maijalanranta 4 p (Tapani Tapio)

3.8.2021 Ylitornio Kuivakangas 2 p (Tapani Tapio)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 24 havaintoa / 41 yksilöä (tilanne 15.4.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

5 än N, Ylitornio Kuivakangas 2.8.2021 (Jouni Parviainen)

4 p, Ylitornio Maijalanranta 3.8.2021 (Tapani Tapio)

3 p, Ylitornio Aavasaksa 25.7.2021 (Leena Muotka)

3 p, Ylitornio Maijalanranta 2.8.2021 (Tapani Tapio)

 


MUSTATIIRA

Levinneisyys

Mustatiira pesii Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan linnut talvehtivat Afrikassa.

 

Fenologia

Kaikki LLY:n alueen havainnot ovat toukokuun loppupuolelta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 15.4.2022)

 

LLY:n alueen havainnot

26.5.1995 Sodankylä Kitinen 1 p (Pekka Punnonen)

8.-11.7.1995 Kemijärvi Pöyliöjärvi 1 p (Uljas Jurmu)

20.5.2000 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Ossi Pihajoki)

25.5.2015 Kolari Rautuvaara 1 (Pekka Hietaniemi)

29.5.2015 Kolari Rautuvaara 2 p (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

24.-25.5.2021 Ranua Portimojärvi 1 p (Andreas Nuspl)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Kolari Rautuvaara 29.5.2015 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


VALKOSIIPITIIRA

Levinneisyys

Pesimäalueet Kaakkois-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtiminen Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Fenologia

Molemmat LLY:n alueen havainnot ovat toukokuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kaksi havaintoa (tilanne 15.4.2022).

 

LLY:n alueen havainnot

27.5.1996 Rovaniemi Ulkujärvet

26.–27.5.2000 Sodankylä Ilmakkijärvi

 


KALATIIRA

Levinneisyys

Pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii trooppisilla valtamerillä.

 

Suomessa kalatiiran levinneisyys ulottuu Etelä-Lappiin saakka.

 

LLY:n alueella havaintoja on kirjattu koko alueelta painottuen kuitenkin selvästi alueen eteläosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

30.4.2016 Rovaniemi Saarenkylä 1 (Pekka Pistokoski)

30.4.2019 Rovaniemi Kirkkolampi 1 kiert (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

1.5.2019 Rovaniemi Kuolajokisuu 1 p (Mika Bäckman)

 

Kalatiiran kevätmuutto alkaa keskimäärin 5. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 30.4. – 10.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla neljä päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle kalatiira saapuu keskimäärin 5.5. ja Utsjoelle 16.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 11 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 619 havaintoa 2 323 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Syysmuutto

Kalatiirat lähtevät pääosin jo elokuun alkupuolella, mutta yksittäisiä havaintoja on kirjattu lokakuun puoliväliin saakka.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2001 Sodankylä Kirkonkylä 1 jp kiert (Kivilompolot)

10.-11.10.1998 Inari Kuivajärvi 1 1kv p (Jouni Aikio, Pertti Sotaniemi, Anniina Iranto)

6.10.1847 Utsjoki 1 p (Gustaf Nordberg)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 619 havaintoa / 4 879 yksilöä (tilanne 15.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintomäärien trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,8 ja yksilömäärien suhde 1,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintorivien määrän kehitys on kalatiiran osalta ollut hiukan suurempaa kuin kaikkien lajien keskimääräinen kehitys.

 

Linjalaskentoihin kalatiira on osunut harvakseltaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30 p, Pello Paamajärvi 19.5.1982 (Mika Knuuti)

27 p, Ranua Impiö 28.5.1979 (Pentti Impiö)

27 p, Kemijärvi Kalkonniemi 23.5.2020 (Andreas Nuspl)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

80 p (2a), Posio Livojärvi 22.7.2010 (Mika Heikkala)

40-53 p, Pello Sirkkakoski 21.-22.7.2016 (Tomi Rautio, Pertti Rautio, Markku Sirkka)

40 p, Kemijärvi venesatama 4.6.2017 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

40 p, Rovaniemi Viirinsuvanto 10.7.2017 (William Velmala, Ismo Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

21 p, Rovaniemi Viiksjärvi 5.8.2021 (Andreas Nuspl)

15 p, Rovaniemi Salmijärvi 2.8.2019 (Matti Välimäki)

14 (5 kiert, 9 m SW), Posio Mourusalmi 4.8.2009 (Olli Lamminsalo, Heidi Ahonen, Jukka Makkonen)

 


LAPINTIIRA

Levinneisyys

Pesii pohjoisen pallonpuoliskon mantereiden pohjoisosissa. Talvehtii Etelämantereen rannikoilla ja Etelä-Afrikassa.

 

Suomessa lapintiiran pesimäalueet ovat merialueilla ja sisämaassa maan pohjoisosissa.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle, mutta painottuvat alueen pohjoisiin osiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.2011 Kemijärvi pitkäsilta 1 N (Pentti Mettiäinen)

2.5.1979 Muonio Torassieppi 1 p (Martti Kotakorva)

3.5.2014 Rovaniemi Paavalniemi 1 N (Esa Huhta, Antti Ruonakoski, Hannu Jauhiainen)

3.5.2015 Kittilä Karinnokka 2 pariutuneet kiert (Esa Lehtonen)

 

Lapintiiran kevätmuutto alkaa keskimäärin 10 toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 5. – 17.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 3,5 päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppuun.

 

Rovaniemelle lapintiira saapuu keskimäärin 13.5. ja Inariin 15.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää kaksi päivää. Pohjoinen muuttoreitti Norjan kautta lienee myös mahdollinen.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 815 havaintoa 12 069 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on tehty koko alueelta, selvästi tiheimmin alueen pohjoisosista.

 

Syysmuutto

Lapintiirat lähtevät pääosin jo elokuun alussa, mutta yksittäishavaintoja on tehty vielä loka-marraskuun vaihteessakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.11.2016 Rovaniemi Ounaskoski 1 tp (Rauno Kalliskota)

26.10.-1.11.2013 Enontekiö Hetta 1 (Timo J. Leppänen, Allan Hamari, Eija Leppänen, Esa Koistinen)

13.10.2007 Rovaniemi Pieni Toramojärvi 1 p  (Matti Välimäki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 068 havaintoa / 18 581 yksilöä (tilanne 16.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintorivien määrän trendi on nouseva, mutta yksilömäärän trendi laskeva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,5 ja yksilömäärien suhde 0,6. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kehityksen trendi on siis selvästi alle kaikkien lajien keskiarvon.

 

Linjalaskennoissa lapintiiran tiheys on suuruusluokkaa 0,02 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

130 p, Enontekiö Sotkajärvi 20.5.2000 (Pirkka Aalto)

110 p, Inari Tuolbájavri (Jouni Aikio)

105, Enontekiö Sotkajärvi 25.5.2008 (Timo J. Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150 pysrev, Kittilä Munajärvi 15.6.1975 (Jarmo Laine)

150 p, Inari Iijärvi 26.6.2009 (Olli Osmonen)

140 p, Enontekiö Markkina Seitavuopio 14.6.2007 (Peter Uppstu)

 

Syksy (elo-joulukuu)

40 kiert, Inari Menesjärvi 1.8.1994 (Jouni Aikio)

38 kiert (36 fl, 2 1kv), Inari Menesjärvi 6.8.1996 (Jouni Aikio, Anja Vest)

25 p, Enontekiö Saarijärvi 7.8.2008 (Joni Sundström)

 


PIKKULOKKI

Levinneisyys

Pesii Euraasian ja Kanadan pohjoisosissa. Euroopan kanta talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimerellä.

 

Pikkulokki pesii tiheimmin Keski-Suomesta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella.

 

Tiiraan on pikkulokista kirjattu havaintoja eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu yksi Tiira-havainto tammi-helmikuulta.

12.2.2022 Ranua Penämönjärvi 1 +3kv tp p kuollut (Jaanus Laivamaa)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2010 Ranua Simojärvi 1 p (Toivo Kalavainen)

24.4.2005 Kemijärvi 1 p (Kirsti ja Juhani Pelkonen)

27.4.1999 Sodankylä kirkonkylä 1 p (J Kivilompolo)

27.4.2010 Posio Ahvensalmi 9 p (Mika Heikkala)

27.4.2017 Enontekiö Ounasjärvi 1 p (Mauri Sydänmetsä)

 

Pikkulokin kevätmuutto alkaa keskimäärin 4. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 30.4. – 14.5. Trendilaskennan mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 2,5 päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle pikkulokki saapuu keskimäärin 5.5. ja Inariin 13.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 8 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 828 havaintoa 12 540 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on tehty koko LLY:n alueen laajuudelta, joskin ”tyhjiä” seutujakin löytyy.

 

Syysmuutto

Pikkulokit lähtevät pääosin jo elokuun alkupuolella. Viimeiset yksittäishavainnot on kirjattu syyskuun puolivälin tienoilla.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.-17.9.2008 Pello Orajärvi 1 1kv juv p (Jorma V.A. Halonen)

8.9.1985 Pello Paamajärvi 1 p (Reijo Koivuranta)

8.9.1999 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Ossi Pihajoki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 734 havaintoa / 38 732 yksilöä (tilanne 16.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella havaintomäärien trendi on nouseva. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,3 ja yksilömäärien suhde 1,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kehityksen trendi on siis lähellä kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräistä kehitystä.

 

Linjalaskentoihin pikkulokki osunut viimeksi v. 2012.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

450 p, Posio Akanlahti 25.5.2008 (Antti Peuna)

420 p, Pello Orajärvi 29.5.2008 (Jorma V.A. Halonen)

345 p, Rovaniemi Pisajärvi 25.5.2008 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

400 p, Ylitornio Portimojärvi 18.6.2001 (Jyrki Pynnönen, Thomas Oesch)

350 p, Kemijärvi jätevesijärvi 14.6.2015 (Pirkka Aalto)

300 p, Kemijärvi jäteveden puhdistusaltaat 16.6.2016 (Pasi Alanko, Jari Laiho, Roland Lillkåla, Esa Mäkelä, Tiina Sillanpää)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50 p, Pellojärvi 3.8.1998 (Jorma V.A. Halonen)

20 p, Pellojärvi 2.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

10 p, Pellojärvi 3.8.1993 (Jorma V.A. Halonen)

 


JÄÄLOKKI

Levinneisyys

Jäälokki viettää koko vuoden pohjoisessa. Talven aikana muuttaa kiintojään reunan eteläpuolelle.

 

Fenologia

Jäälokin havainnot LLY:n alueella on kirjattu toukokuulta, heinäkuulta ja syyskuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähentynyt.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 23.8.2021)

 

LLY:n alueen havainnot

Syyskuu 1866 Kittilä Pallasjärvi 1 (havainnoija tuntematon)

21.-23.7.1972 Sodankylä Vuotso 1 ad p (T. Alapassi ym)

6.5.2017 Sodankylä Porttipahta 2 p (Pekka Kustula)

 


PIKKUKAJAVA

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisilla rannoilla. Talvehtii Sargassomerellä ja Atlantin länsirannikolla sekä Itä-Kiinan merellä ja Meksikon luoteisosassa.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat satunnaisesti eri puolille aluetta, eniten havaintoja on kirjattu Tenojokilaaksosta.

 

Fenologia

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan havaintoja pikkukajavasta lähes ympäri vuoden. Eniten havaintoja on kertynyt huhtikuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti vaarantunut, määrä vähentynyt.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 34 havaintoa / 147 yksilöä (tilanne 16.4.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

61 NE, Utsjoki kk 22.4.2020 (Eija Kurkela, Inga Gröndahl, Teemu Koskinen, Markku Salmelin, Jussi Martin)

50 p, Enontekiö Pienajänkkä 28.2.1962 (Olli Soutukorva, Uuno Niva ym)

3 ad p, Muonio Kihlanki 17.5.1999 (Seppo Friberg)

 


NAURULOKKI

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopassa ja Aasiassa sekä Islannissa, Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa. Talvehtii pääasiassa pesimäalueita etelämpänä, Suomen kanta Länsi-Euroopassa.

 

Suomessa pesii sekä meren rannikoilla että sisävesillä Keski-Lappiin asti.

 

Naurulokkihavaintoja on kirjattu Tiiraan eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

22.3.2013 Rovaniemi Lapinaukea 2 (Rauno Kalliskota)

29.3.2014 Rovaniemi Kivitaipale 1 p (Henna Pätsi)

31.3.2020 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Antti Keränen)

 

Naurulokin kevätmuutto alkaa keskimäärin 13. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 6. – 21.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on pysynyt tarkastelujaksolla muuttumattomana.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppuun.

 

Rovaniemelle naurulokki saapuu keskimäärin 13.4. ja Inariin 23.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 10 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 062 havaintoa 39 133 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Naurulokin syysmuutto ajoittuu pääosin jo elokuulle, mutta yksittäishavaintoja on tehty vielä marraskuullakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.11.2011 Rovaniemi Lainas/Ounaskoski 1 ad p kiert (Vesa Perttunen, Ismo Kreivi)

10.11.1985 Sodankylä Porttipahta 1 1kv p (Heikki Karhu, Olli Osmonen, Martti Rikkonen)

5.11.2000 Sodankylä Porttipahta 1 ad p (Ossi Pihajoki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 705 havaintoa / 382 506 yksilöä (tilanne 16.4.2022)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueen havaintorivien määrän trendi Tiirassa on kasvava, mutta havaintojen yksilömäärän trendi aavistuksen laskeva, vaikkakin v. 2020 määrät olivat ennätyksellisen suuret. Tätä edesauttoi se, että naurulokki ja pikkulokki olivat LLY:n vuoden lajeja, ja havaintomäärät tehostetun tarkkailun myötä aikaisempaa suurempia.

Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,8 ja yksilömäärien suhde 1,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintorivien määrän kasvu on siis suurempi kuin kaikkien lajien havaintorivien määrän keskimääräinen kehitys. Yksilömäärän muutos on jopa hivenen laskeva, kun lajien keskimääräinen yksilömäärän kehitys on nouseva.

 

Linjalaskentoihin naurulokki on osunut hyvin harvoin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4000, Rovaniemi Ounaskoski 1.5.2008 (Jukka Jokimäki)

3700 p, Rovaniemi Kuusiselkä 28.4.2013 (Ismo Kreivi)

3500 p, Rovaniemi Ounaskoski 27.4.2009 (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Veikko Vasama ym)

3500 p, Rovaniemi Ounaskoski 28.4.2010 (Antti Ruonakoski)

3500, Rovaniemi Kirkonjyrhämä 28.4.2015 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

1600 p, Rovaniemi Harjulampi 6.6.2017 (Jukka Simula)

1500 p, Rovaniemi Ounasjokisuisto 17.6.2020 (Andreas Nuspl)

1250 p, Rovaniemi Harjulampi 3.6.2004 (Jyrki Pynnönen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

700 p, Pello Yliranta 1.8.1988 (Jorma V.A. Halonen)

630 p, Pello Yliranta 11.8.1982 (Jorma V.A. Halonen)

600 p, Pello Yliranta 17.8.1983 (Jorma V.A. Halonen)

 


MUSTANMERENLOKKI

Levinneisyys

Pesii ja talvehtii Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Mustallamerellä, Kaukasuksella ja Azerbaidzanissa. Suomessa tavataan satunnaisesti.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty kesäkuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 16.4.2022).

 

LLY:n alueen havainto

2.-16.6.2016 Kemijärvi Kallaanvaara 1 ad p (Pirkka Aalto)

 


KALALOKKI

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikan länsi- ja luoteisosissa. Suomen kanta muuttaa talveksi Länsi-Eurooppaan.

 

Kalalokki pesii käytännössä koko maassa, harvalukuisin kanta on Keski-Lapissa.

 

LLY:n alueen havainnoissa on havaittavissa lajin vähäisyys Keski-Lapissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan neljä tammikuista havaintoa. Helmikuulta ei ole havaintoja.

2.1.2017 Sodankylä Kevitsa 1 ad p (Keijo Vihriälä)

4.1.2012 Kemijärvi Isokylä 1 ad p kuollut (Pirkka Aalto, Lauri Alatarvas ym)

15.1.2018 Pello Yliranta 1 m N-W (Markku Sirkka)

26.1.2020 Savukoski Korvatunturintie 1 (Eija Kivekäs, Arto Kivekäs)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

14.3.2016 Kolari Iso-Ylläs 1 p (Jarmo Santala)

29.3.2019 Pello Sirkkakoski 1 m W (Tomi Rautio)

1.4.2015 Salla Leusjärvi 2 (Tatu Hänninen)

 

Kalalokin kevätmuutto alkaa keskimäärin 11. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 1. – 21.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla yhdeksän päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun lopulle.

 

Rovaniemelle kalalokki saapuu keskimäärin 12.4. ja Inariin 23.4. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 11 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 722 havaintoa 6 828 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnoissakin on havaittavissa lajin vähäisyys Keski-Lapissa.

Syysmuutto

Kalalokin syysmuutto hiljenee lokakuun puolivälin jälkeen. Viimeiset havainnot on kuitenkin kirjattu joulukuulta ja talvihavaintoja on myös tammikuulta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.-16.12.1984 Sodankylä Porttipahta 1 juv p (Heikki Karhu)

13.12.2020 Sodankylä Kitinen 1 tp p (Ossi Pihajoki)

1.-10.12.2011 Rovaniemi Kirkonjyrhämä 1 (Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Antti Ruonakoski, Lea Maalismaa)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 604 havaintoa / 33 504 yksilöä (tilanne 16.4.2022)

 

Havaintomäärät

Kalalokin havaintomäärien trendi LLY:n alueella Tiirassa on kasvava. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,8 ja yksilömäärien suhde 1,5. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintorivien määrän kasvu on siis ollut nopeampaa kuin kaikkien lajien havaintorivien määrän keskimääräinen kehitys. Yksilömäärän muutos on samaa luokkaa kuin lajien keskimäärin.

 

Linjalaskennoissa kalalokin tiheys on ollut alle 0,07 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

470 p, Rovaniemi Ounasjokisuisto 4.5.2007 (Antti Ruonakoski)

434 p, Rovaniemi Ounaskoski 29.4.2008 (Anssi Mäkinen)

215 p, Rovaniemi Kivijärvi 3.5.2015 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

75 ad p, Kemijärvi Pieskansalmi 15.7.2017 (Pirkka Aalto)

70 ad p, Ranua Piittisjärvi 1.7.2012 (Pirkka Aalto)

70 ad p, Kemijärvi jätevesijärvi 13.7.2017 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120 p, Posio Livojärvi 23.9.2016 (Tuukka Pahtamaa)

92 m, Porio Mourusalmi 13.10.2013 (Mika Heikkala, Osmo Heikkala, Eero Heikkala)

90 m, Inari kirkonkylä 20.10.1987 (Jouni Aikio, Anja Vest)

 


SELKÄLOKKI

Levinneisyys

Pesii Atlantin ja Jäämeren rannoilla. Suomen kanta talvehtii pääasiassa Itä-Afrikassa.

 

Suomessa selkälokki on meren saariston ja suurimpien sisävesien asukas.

 

Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, joskin varsin laikuttaisesti.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

9.4.2006 Kemijärvi sillat 1 ad p (Pirkka Aalto)

9.4.2010 Posio Alasuolijärvi 1 (Toivo Baas)

11.4.2016 Kemijärvi Juujärvi 2 m (Eerik Sotaniemi)

 

Selkälokin kevätmuutto alkaa keskimäärin 19. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 9. – 24.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupäiviin.

 

Rovaniemelle selkälokki saapuu keskimäärin 20.4. ja Enontekiölle 30.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 10 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 366 havaintoa 641 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavainnot painottuvat alueen kaakkoisille osille ja Inarin seudulle.

 

Syysmuutto

Selkälokin syysmuuton aika on pääosin syyskuun alkupuolella, mutta yksittäishavaintoja on kirjattu vielä lokakuun lopustakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.10.2013 Kemijärvi Seitakorva 4 (Juha Severinkangas)

22.10.2013 Rovaniemi Vanttauskoski 1 juv p (Jorma V.A. Halonen)

19.10.2006 Rovaniemi Vanttauskoski 2 juv p NW (Anssi Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 453 havaintoa / 3 182 yksilöä (tilanne 16.4.2022)

 

Havaintomäärät

Kalalokin havaintomäärien trendi LLY:n alueella Tiirassa on kasvava. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,8 ja yksilömäärien suhde 1,9. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kasvu on siis ollut varsin samantasoista kuin kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräinen kehitys.

 

Linjalaskentoihin selkälokki on osunut kaksi kertaa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

47 ad p, Posio Ahvensalmi 3.5.2021 (Akseli Myllyneva, Frans Myllyneva)

38 p, Rovaniemi Kivijärvi 3.5.2015 (Antti Ruonakoski)

34 p, Posio Ahvensalmi 10.5.2021 (Akseli Myllyneva)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

17 p (10 ad, 7 juv), Posio Autiosaaret 20.7.2008 (Jyrki Mäkelä)

15 p, Ranua Simojärvi 9.7.2011 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Pyry Hamari, Lenni Hamari)

12 ad p, Ranua Simojärvi 9.7.2014 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9 p (4ad 5juv), Ranua Simojärvi 1.8.2011 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

8 ad p, Ranua Simojärvi 4.8.2007 (Pirkka Aalto)

8 p, Posio Ala-Suolijärvi 5. ja 9.9.2009 (Pasi Alanko)

 


HARMAALOKKI

Levinneisyys

Pesii Länsi- ja Luoteis-Euroopassa (”Euroopan harmaalokki”) sekä myös Pohjois-Amerikassa ja Keski- ja Pohjois-Aasiassa (”Amerikan harmaalokki”). Siirtyy talvisin etelämmäksi Itä- ja Pohjois-Afrikkaan sekä Väli-Amerikan ja Itä-Aasian rannikoille.

 

Harmaalokki pesii meren saaristossa ja sisämaajärvillä Keski-Lappiin saakka, maan pohjoisimmissa osissa levinneisyys on harvinta.

 

Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, joskin tyhjiäkin alueita löytyy.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta 18 havaintoa 21 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat melko satunnaisesti alueelle Saariselän tason eteläpuolelle.

 

Kevätmuutto

Tammi-helmikuun talvihavaintojen jälkeen maaliskuussa on kirjattu LLY:n alueelta 231 havaintoa 2 117 yksilöstä. Kevätmuuton alun määrittäminen saattaa olla siis joinakin vuosina hieman haastavaa. Alla olevasta laskelmasta on jätetty tammi-helmikuun havainnot pois ja sen jälkeen määritetty muuton alku viiden päivän säännöllä, jonka mukaan havaintopäivä katsotaan muuton alkupäiväksi, jos sitä seuraa alueella seuraava havainto viiden päivän sisällä.

Harmaalokin kevätmuutto alkaa keskimäärin 20. maaliskuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 6.3. – 3.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla päivän verran varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun puoliväliin.

 

Rovaniemelle harmaalokki saapuu keskimäärin 20.3. ja Enontekiölle 24.3. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää siis 4 päivää. Savukosken ja Utsjoen saapumisaikoja ei ole graafissa vähäisten havaintomäärien takia.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 676 havaintoa 5 862 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on tehty laajalti LLY:n alueen laajuudelta, joskin tyhjiä alueitakin löytyy.

 

Syysmuutto

Harmaalokit muuttavat pääosin loka-marraskuussa. Joulukuultakin on kuitenkin kirjattu vielä 34 havaintoa 658 yksilöstä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

31.12.2014 Rovaniemi Ratantaus 1 fl S (Rauno Kalliskota, Markku Pernu)

26.12.2006 Rovaniemi Patokoski 1 (Heikki Torvinen)

26.12.2019 Kemijärvi keskusta 1 tp kiert (Paula Kivilompolo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 534 havaintoa / 203 467 yksilöä (tilanne 17.4.2022)

 

Havaintomäärät

Harmaalokin havaintorivien määrä LLY:n alueella Tiirassa on kasvanut, mutta yksilömäärät ovat vähentyneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,5 ja yksilömäärien suhde 0,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintorivien kasvu on siis ollut hitaampaa kuin kaikkien lajien havaintorivien keskimääräinen kehitys ja yksilömäärien kehityksen trendi on ollut nopeasti laskevaa. Yksilömäärien romahdus tapahtui v. 2016, jonka jälkeen määrät ovat pysyneet tasaisempana. Tuohon yksittäiseen romahdukseen on syynä Rovaniemen Kuusiselän kaatopaikan biojätekasauksessa tapahtuneet muutokset, jonka seurauksena Rovaniemen alueen isot parvihavainnot vähenivät merkittävästi.

 

Linjalaskennoissa harmaalokin tiheys on luokkaa 0,02 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

850 p, Rovaniemi Hirvas 16.4.2014 (Allan Hamari)

750 p, Rovaniemi Hirvas 24.4.2010 (Pirkka Aalto)

688 p, Rovaniemi Hirvas 18.4.2014 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

400 p, Rovaniemi Ounasjokisuisto 9.6.2015 (Antti Ruonakoski)

340 p, Rovaniemi Kuusiselkä 7.6.2015 (Ismo Kreivi)

340 p, Rovaniemi Ounasjokisuisto 26.6.2015 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3500 p, Rovaniemi Kuusiselkä 2.11.2011 (Jukka Jokimäki)

3500, Rovaniemi Kuusiselkä 2.10.2012 (Allan Hamari, Antti Ruonakoski)

2870 p lask, Rovaniemi Harjulampi 16.10.2015 (Antti Rissanen)

 


GRÖNLANNINLOKKI

Levinneisyys

Pesii Kanadan Arktisissa osissa ja Grönlannin rannikoilla. Talvehtii etelämpänä Atlantilla, mm. Islannissa ja Brittein saarilla sekä Yhdysvaltain itärannikolla ja Suurten järvien alueella.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty syyskuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 17.4.2022).

 

LLY:n alueen havainto

11.9.2015 Sodankylä Porttipahta 1 p (Lasse Ruoho)

 


ISOLOKKI

Levinneisyys

Pesii arktisilla alueilla Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii Pohjois-Atlantilla ja Tyynenmeren pohjoisosissa. Suomessa tavataan merialueilla enimmäkseen talvisin.

 

LLY:n havainnot ovat Kittilä – Pelkosenniemi -linjan lounaispuolelta ja Tenojokivarresta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole kirjattu Tiira-havaintoja talvikuukausilta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

3.4.1998 Pello Kivilaki 1 p (Mauri Niemi)

6.4.2014 Kemijärvi Juujärvi 1 3kv p nous (Pirkka Aalto)

14.-16.4.2014 Rovaniemi Hirvas 1 +2kv p (Jukka Siltanen, Antti Ruonakoski, Allan Hamari)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 5 havaintoa 5 yksilöstä. Pesintähavaintoja ei ole. Havaintoja on kirjattu Pellosta (2), Rovaniemeltä, Kittilästä ja Utsjoelta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

5.12.2011 Rovaniemi Kuusiselkä 1 1kv juv p (Olli-Pekka Karlin)

26.11.2011 Rovaniemi Kirkonjyrhämä 1 2kv (Veikko Vasama, Rauno Kalliskota)

22.11.2011 Rovaniemi Kirkonjyrhämä 1 p (Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Veikko Vasama)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 32 havaintoa / 38 yksilöä (tilanne 17.4.2022)

 

Suurimmat yksilömäärät

3 ad p, Pello Miekojärvi 12.10.1995 (Reijo Pantsar)

3, Kittilä kk 30.4.2012 (Hilkka Suomalainen)

Muut havainnot ovat 1-2 linnusta.

 


MERILOKKI

Levinneisyys

Merilokki pesii luoteisen Euroopan ja Pohjois-Amerikan rannikoilla, saarissa ja osin myös sisämaassa. Suomen merilokit muuttavat Itämerellä etelämmäksi tai Pohjanmerelle.

 

Suomessa merilokin pesinnät keskittyvät merialueelle. Sisämaapesinnät ovat yksittäisiä.

 

LLY:n havainnot jakaantuvat koko alueelle. Tiheimmin havaintoja on kirjattu Inarista ja Utsjoelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

5.2.2022 Sodankylä Kitinen 1 (Marita Riipi, Arja Heikkinen)

15.2.2014 Sodankylä Orajärvi 1 ad p (Pekka Kasurinen)

19.2.2014 Ivalo Pikku-Petsamo 1 N-E (Jan-Erik Tanhua)

27.2.2014 Rovaniemi Pöykkölä 1 +5kv jp p (Anssi Mäkinen)

 

Kevätmuutto

Varhaisimmat havainnot on tehty helmikuulla. Havaintojen määrä alkaa tihentyä maalis-huhtikuun vaihteessa.

Merilokin kevätmuutto alkaa keskimäärin 9. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 31.3. – 23.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun lopulle.

 

Rovaniemelle merilokki saapuu keskimäärin 11.4. ja Inariin 27.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 16 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 239 havaintoa 394 yksilöstä. Mukana on myös muutamia pesintään viittaavia havaintoja. Kesähavainnot painottuvat Inarin ja Utsjoen alueille.

 

Syysmuutto

Merilokin syysmuutto ajoittuu pääosin loka-marraskuun vaihteeseen, ja viimeiset havainnot on kirjattu marraskuun puolivälissä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.11.2013 Rovaniemi Ounaskoski 1 ad p (Veikko Vasama, Marko Junttila)

15.-16.11.2011 Sodankylä Lokka Hanhireikä 1-2 ad p (Sampo Laukkanen)

15.11.2011 Sodankylä Lokka Viuvalo 3 1kv p (Sampo Laukkanen)

15.11.2018 Inarijärvi 2 1ad 1juv nous W (Roope Ruokonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 039 havaintoa / 1 821 yksilöä (tilanne 17.4.2022)

 

Havaintomäärät

Merilokin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet hitaasti. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,1 ja yksilömäärien suhde samoin 1,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kasvu on siis ollut selvästi hitaampaa kuin kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräinen kehitys.

 

Linjalaskentoihin merilokki on osunut vain muutaman kerran.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

16 p, Rovaniemi Hirvas 1.5.2012 (Veikko Isomursu)

11 ad p, Rovaniemi Hirvas 24.4.2010 (Pirkka Aalto)

11 ad p, Sodankylä Sattanen 11.5.2020 (Olavi Nyyssönen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

15 p, Utsjoki Alaköngäs 16.6.2006 (Turo Ketola, Tommi Merta, Petri Shemeikka)

12 p, Utsjoki Alaköngäs 11.7.1985 (Heikki Karhu)

11 p, Utsjoki Nuorgam 9.7.2006 (Timo Lahti)

 

Syksy (elo-joulukuu)

11 p (5ad 6juv), Utsjoki Alaköngäs 4.8.2008 (Jouni Riihimäki, Eero Niinikoski, Sami Tuomela)

11 p, Sodankylä Lokka 26.8.2018 (Jukka Parkkonen)

9 ad a9 m kiert, Inari Mellanaapa 17.9.2020 (Roope Ruokonen)