LINTUKATSAUKSET – rantalinnut

RANTALINNUT

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja rantalintujen osalta.

Vuosikatsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017

Tämän sivun lajit:

Avosetti Meriharakka Siperiankurmitsa Kapustarinta Tundrakurmitsa Töyhtöhyyppä Pikkutylli Tylli Kaspiantylli Keräkurmitsa Pikkukuovi Kuovi Mustapyrstökuiri Punakuiri Karikukko Isosirri Suokukko Jänkäsirriäinen Kuovisirri Lapinsirri Pulmussirri Suosirri Merisirri Pikkusirri Vesipääsky Isovesipääsky Rantakurvi Rantasipi Metsäviklo Mustaviklo Valkoviklo Lampiviklo Liro Punajalkaviklo Jänkäkurppa Lehtokurppa Taivaanvuohi Heinäkurppa Leveäpyrstökihu Merikihu Tunturikihu Isokihu Lunni Riskilä Ruokki Pikkuruokki Etelänkiisla Pohjankiisla Räyskä Mustatiira Valkosiipitiira Kalatiira Lapintiira Pikkulokki Jäälokki Pikkukajava Naurulokki Mustanmerenlokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Grönlanninlokki Isolokki Merilokki

 


AVOSETTI

Levinneisyys

Avosetti pesii Euroopassa ja Keski-Aasiassa ja talvehtii Afrikassa tai Etelä-Aasiassa.

 

Fenologia

Molemmat LLY:n alueelta kirjatut havainnot on tehty toukokuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu, globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

18.5.2005 Kittilä Alakylä 1 nous N (Jukka Mämmilä)

7.5.2016 Ranua Portimojärvi 2 p (Olli Näyhä)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Ranua Portimojärvi 7.5.2016 (Olli Näyhä)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


MERIHARAKKA

Levinneisyys

Meriharakka pesii Länsi-Euroopassa, Keski-Euraasiassa, Kamtsatkalla ja Kiinassa. Talvehtimisalueita ovat Pohjois-Afrikka, Etelä-Eurooppa ja Etelä-Aasia.

 

Suomessa meriharakka on rannikkoseutujen laji, mutta on alkanut levittäytyä sisämaahan.

 

LLY:n alueen havainnot jakautuvat eri puolille aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Meriharakasta Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.3.2005 Kemijärvi Mäntyvaara 1 p (Marja-Liisa ja Raimo Nuutinen)

2.4.2010 Sodankylä Kelujärvi (Miina Pelkonen)

7.4.2011 Rovaniemi Vikajärvi (Arja Huczkowski, Keijo Leinonen)

7.4.2016 Rovaniemi Ounaskoski (Anssi Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Rissanen)

 

Kevätmuutto

Eniten havaintoja kertyy huhtikuun lopun ja toukokuun puolivälin tietämissä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2005 Kolari Yllästunturi (Matti Sulko, Reija Heinonen, Pekka Hietaniemi)

10.10.1990 Inari Ukonselkä 1 p (Martti Rikkonen)

5.10.2005 Rovaniemi Tapionkylä 1 p (Sirpa Seppälä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen, globaalisti silmälläpidettävä (kanta vähenee).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 436 havaintoa / 993 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet suurinpiirtein samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

46 p, Kemijärvi Kummunkylä 11.5.2010 (Pirkka Aalto, Kauko Uino, Marjatta Uino)

22 p nous, Sodankylä Kelukoski 21.4.2019 (Marja-Liisa Annala)

15 p, Rovaniemi Valajaskoski 2.5.2010 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8 p, Muonio Jerisjärvi 20.6.2006 (Miika Halonen)

8 E, Rovaniemi Eteläranta 15.6.2017 (Vesa Nivala)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100 p, Sodankylä Lokka Viuvalo 15.8.2007 (Juhani Pelkonen)

35 S, Sodankylä Lokka Hanhireikä 4.8.2001 (Kivil)

20 p, Inarijärvi Palkissaaret 3.8.2013 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Aimo Koistinen ym)

 


SIPERIANKURMITSA

Levinneisyys

Siperiankurmitsa pesii Pohjois-Siperiassa ja Länsi-Alaskassa. Se talvehtii Etelä-Aasiassa ja Australiassa. Suomessa se on harvinainen harhailija.

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on syyskuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu, globaalisti elinvoimainen (kanta kuitenkin vähenevä).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 18.6.2020)

 

LLY:n alueen havainto

14.-17.9.1996 Pellojärvi 1 juv p (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

 


KAPUSTARINTA

Levinneisyys

Kapustarinta pesii Euroopan pohjoisosissa, Pohjois-Venäjällä ja Grönlannissa. Se talvehtii Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.

 

Kapustarinta on Lapin tunturinummien lintu. Etelässä se on yleisin Satakunnan ja Pohjanmaan avosoilla. Lapissa havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2011 Rovaniemi Niskanperä (Antti Ruonakoski, Leena Muotka)

18.4.2007 Rovaniemi Ounaskoski (Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski)

18.4.2013 Savukoski Rannisjärvi (Tiina Pyhäjärvi)

 

 

Kevätmuutto

Kevätmuutto alkaa huhtikuun loppupuolella ja on kiivaimmillaan toukokuun alkupuoliskolla.

 

 

Syysmuutto

Kapustarinnan päämuutto on syyskuussa, ja havaintomäärä putoaa nollaan lokakuun puolivälissä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

19.10.2018 Rovaniemi Alakorkalo 1 p (Jorma Salo)

16.10.2017 Rovaniemi Juuniemi 1 p (Eerik Sotaniemi)

12.10.2009 Kemijärvi Pitkäsilta 1 p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen sekä Suomessa että globaalisti (kanta kasvava).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 940 havaintoa / 31 478 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen vuosittainen määrä on kasvanut likipitäen samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

207, Ylitornio Kauliranta 14.5.2014 (Jarmo Saarela)

200 p, Rovaniemi Apukka 17.5.2006 (Veikko Isomursu)

200 p, Pello Turtola 14.5.2008 (Jorma V.A. Halonen)

200 p, Utsjoki Välimaa 19.5.2008 (Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150 p, Enontekiö Ropi-Peera 7.-13.7.1990 (Pekka Toola)

130 p, Enontekiö Käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

100 ad n p, Utsjoki Muotkatunturien NW-osa 26.-31.7.2017 (Teemu Lehtiniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

130 p, Enontekiö Käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

50 p, Enontekiö Dierpmesjavri 10.8.1983 (Jyrki Pynnönen, Petro Pynnönen ym)

47 p, Enontekiö Saarijärvi – Guonjarvaggi – Gahperuvarri – Bierfejohka – Meekonjärvi 29.8.1974 (Tuomas Lukkarinen, Eero Kettunen, Harri Santare)

 


TUNDRAKURMITSA

Levinneisyys

Tundrakurmitsa pesii arktisilla saarilla ja rannikoilla Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa. Talvehtimisalueita ovat Brittein saaret, Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikot, Pohjois-Afrikka, Etelä-Aasia ja Australia sekä Etelä-Amerikka.

 

Suomessa tundrakurmitsa on läpimuuttaja. Lapissa lajia on havaittu hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta. Havaintoja on kirjattu toukokuusta lokakuuhun, eniten syyskuussa (40 havaintoa / 241 yksilöä).

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

30.4.2013 Rovaniemi Aronperä 2 (Jukka Soppela)

9.5.2011 Inari Sarviniemi 1 jp NNE (Martti Rikkonen)

13.5.2016 Rovaniemi Paavalniemi 1 k jp kiert (Anssi Mäkinen)

13.5.2016 Rovaniemi Niskanperä 1 k jp p (Mika Bäckman, Vesa Nivala)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.10.2013 Kemijärvi Särkeläntie 1 (Teuvo Hietajärvi)

11.10.2000 Sodankylä Kirkonkylä 1 S (Kivil)

8.10.2000 Sodankylä Kirkonkylä 1 kiert (Kivil)

8.10.2003 Pellojärvi 2 p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu, globaalisti elinvoimainen mutta kanta laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 89 havaintoa / 478 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5 m N, Ylitornio Miekojärvi 26.5.1976 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

Muut havainnot 1-2 linnusta.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25 m SW, Posio Mourusalmi 28.7.2009 (Olli Lamminsalo, Heikki Seppänen)

6 ad lask, Sodankylä Lokka Korvanen 27.7.2011 (Ossi Pihajoki)

4 p, Utsjoki Karikasniemi 6.6.2014 (Reijo Nieminen, Veijo Nurminen, Antero Tyynmaa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

87 m, Posio Mourusalmi 11.8.2009 (Olli Lamminsalo, Hannu Manninen, Jukka Parkkonen, Antti Peuna)

60, Sodankylä Vuotso 3.8.2010 (Osmo Hirvasvuopio)

50 kiert, Pelkosenniemi Kilpiaapa 19.9.2007 (Matti Välimäki)

 


TÖYHTÖHYYPPÄ

Levinneisyys

Töyhtöhyyppä pesii Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa. Talvehtimisalueet ovat Länsi- ja Lounais-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa.

 

Suomessa töyhtöhyypän pesimäalueet painottuvat eteläiseen osaan, mutta myös Lapista hyyppiä löytää.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle, painottuen etelä- ja länsiosiin.

Fenologia

Talvihavainnot

20.2.2015 Sodankylä Kelujärvi (Timo Lokka)

 

Kevään varhaisimmat havainnot

4.3.2015 Salla (Piia Piisilä, Olli Niemelä)

11.3.2008 Ylitornio Vähälohijärvi (Jouko Huhta)

 

Kevätmuutto

Kevätmuutto käynnistyy jo maalis-huhtikuun vaihteessa ja on kiivaimmillaan huhtikuun puolenvälin jälkeen.

 

 

Syysmuutto

Töyhtöhyypän muutto on pääosin elokuussa ja päättyy syyskuun puolenvälin tietämissä. Sen jälkeiset havainnot ovat yksittäisiä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

18.11.2018 Ranua Hyyhelönpelto (Tuomo Kiminki)

6.10.1976 Pello Turtola (Mika Knuuti)

2.10.2016 Kemijärvi keskustan venesatama (Kauko Uino)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen, alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi), globaalisti silmälläpidettävä (kanta väheneeä).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 773 havaintoa / 19 465 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut jonkinverran enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Linjalaskennoissa töyhtöhyypän tiheys on pysynyt sangen vakiona 2000-luvulla.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150, Pello keskusta 28.-29.4.1979 (Jari Leskinen)

122, Ylitornio Kuivakangas 26.4.2012 (Jarmo Saarela)

120, Pello Poikkihaka 26.4.1975 (Jorma V.A. Halonen, Luontokerholaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

75-92, Ylitornio Kuivakangas 22.-24.7.2015 (Jarmo Saarela)

50 ad p, Ylitornio Littiäisvuoma 22.7.2011 (Antti Jaako)

49 p, Ylitornio Rantakylä 5.6.2016 (Tomi Rautio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

57 p, Pellojärvi 2.9.1980 (Jorma V.A. Halonen)

35 p, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

31 p, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)


PIKKUTYLLI

Levinneisyys

Pikkutylli pesii Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Afrikassa.

 

Suomessa pikkutylli pesii Keski-Lapin korkeudelle saakka.

 

Havaintoja LLY:n alueella on kirjattu lähinnä alueen eteläosissa, mutta muutamia havaintoja myös ihan pohjoisimmilla alueilla.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

24.4.2012 Rovaniemi Alakorkalo (Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Antti Ruonakoski)

24.4.2012 Rovaniemi Aronperä (Jukka Simula, Pekka Suunta)

24.4.2014 Kemijärvi Pumppuasema (Allan Hamari)

 

Kevätmuutto

Pikkutyllin kevätmuutto alkaa keskimäärin juuri vapun alla.

 

 

Syysmuutto

Pikkutylli muuttaa elokuun alkupuolella. Syyskuun havainnot ovat yksittäisiä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

21.9.2007 ja 16.9.2007 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi)

5.-7.9.2018 Rovaniemi Harjulampi (Ismo Pyhtilä, Jukka Simula)

3.9.2015 Rovaniemi Aronperä (Matti Välimäki)

3.9.2017 Kemijärvi Jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (yksilöiden määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen (kanta vakaa).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 135 havaintoa / 1 961 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut hivenen enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Suurimmat yksilömäärät

18, Rovaniemi Aronperä 15.7.2012 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson)

13, Ylitornio Lylymaanvaara 8.7.2011 (Ismo Kreivi, Heta Kreivi)

9, Rovaniemi Aronperä 27.7.2015 (Jukka Simula)

 


TYLLI

Levinneisyys

Tylli pesii Pohjois-Euraasiassa, Grönlannissa, Islannissa ja Luoteis-Kanadassa. Talvehtii Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa tylli pesii koko rannikkoalueella ja sisämaassa Kainuusta pohjoiseen.

 

Lapissa havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eniten alueen pohjoisosista.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.-27.4.2007 Rovaniemi Harjulampi (Antti Ruonakoski, Petri Kemppainen, Matti Välimäki)

26.-27.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

27.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu (Antti Ruonakoski)

27.4.2016 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin, Marko Junttila, Rauno Kalliskota)

 

Kevätmuutto

Tyllin kevätmuuton alkupäivä on keskimäärin heti vapun jälkeen, joskin vaihtelu on suurta.

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Syysmuutto

Tyllin havaintomäärät pienenevät reilusti jo elokuussa ja muutto jatkuu läpi syyskuun. Lokakuun havainnot ovat yksittäisiä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.-12.10.2014 Rovaniemi Aronperä (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Elisa Konttaniemi, Antti Ruonakoski, Jukka Simula)

10.10.2000 Inari Harjuntausjärvi (Jouni Aikio)

5.10.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen mutta kanta laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 095 havaintoa / 9 618 yksilöä (tilanne 22.8.2020).

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut, mutta aavistuksen verran vähemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

50, Rovaniemi Paavalniemi 29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki)

42, Sodankylä Vuotso 25.5.2017 (Osmo Hirvasvuopio)

32 p, Utsjoki Karigasniemi 27.5.2014 (Juhani Honkola, Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

27, Rovaniemi Aronperä 31.7.2015 (Veikko Isomursu)

26 p, Sodankylä Myllykylä 25.7.2020 (Ossi Pihajoki)

25, Enontekiö Porokotajärvi 31.7.2009 (Timo J. Leppänen)

25 p, Kolari Rautuvaara 4.6.2016 (Auli Patjas, Eeva Patjas, Päivi Patjas)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

50 p, Sodankylä jätevesialtaat 5.8.1999 (Ossi Pihajoki)

45, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

41, Pellojärvi 13.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

 


KASPIANTYLLI

Levinneisyys

Kaspiantylli pesii Keski-Aasiassa Kaspianmeren pohjois- ja itäpuolella. Se talvehtii Itä- ja Etelä-Afrikassa. Suomessa kaspiantylli on havaittu kahdesti, toinen havainnoista on Rovaniemeltä.

Fenologia

LLY:n alueen ainoa havainto on tehty kesäkuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu, globaalisti elinvoimainen mutta kanta vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 18.6.2020)

 

LLY:n alueen havainto

3.6.2005 Rovaniemi Niskanperä 1 k jp p (löytäjä Petri Kemppainen)

 


KERÄKURMITSA

Levinneisyys

Keräkurmitsa pesii Skandinavian pohjoisrannikoilla ja Siperiassa sekä joillakin ylänköalueilla kuten Alpeilla ja Skotlannissa. Talvehtii Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

 

Suomessa keräkurmitsa pesii Tunturi-Lapissa.

 

Lapin havainnot painottuvat pohjoisimpiin osiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

9.5.2010 Rovaniemi Alakorkalo (Juhani Jalkanen)

15.5.2015 Rovaniemi Aronperä (Mika Bäckman, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Kari Rissanen, Tapani Tapio)

17.5.2009 Rovaniemi Pöykkölä (Jukka Soppela)

17.5.2012 Kolari Kurtakko (Pekka Peltoniemi)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

19.9.2009 Enontekiö Pikku-Jehkas (Jorma Pulkkinen, Anneli Pulkkinen)

11.9.2014 Sodankylä Siliäselkä (Tarmo Myntti, Kari Myntti)

6.9.2012 Posio Riisitunturi (Vesa Valkola)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (yksilöiden määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, mutta vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 408 havaintoa / 3 981 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjausten määrä on kasvanut suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Suurimmat yksilömäärät

100, Utsjoki Kevo 31.7.2015 (Petteri Polojärvi)

37, Pello Naamijoki 28.5.1998 (Jorma V.A. Halonen)

26, Sodankylä Lumipää 12.8.2010 (Tarmo Myntti, Kari Myntti)

26, Enontekiö Korkea-Jehkas 14.8.2013 (Ilkka Saarenpää, Pia Saari)

 


PIKKUKUOVI

Levinneisyys

Pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Muuttaa talveksi etelämmäksi, Euraasiasta Afrikan ja Australian rannikoille.

 

Suomessa pikkukuovi pesii Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. LLY:n alueelta kirjauksia on tehty koko alueelta.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.2019 Ranua Topin lintutorni (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

24.4.1976 Rovaniemi Ylikylä (Jouko Hiltunen)

24.4.1983 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

24.4.2006 Rovaniemi Jaatilansaari (Anssi Mäkinen)

24.4.2007 Ranua Piittisjärvi (Allan Hamari)

 

Kevätmuutto

Muutto alkaa keskimäärin hitusen ennen vappua.

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.

 

Syysmuutto

Pikkukuovi muuttaa pääosin jo elokuussa, ja muutaman yksittäisen syyskuun havainnon jälkeen lajista ei ole kirjauksia.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.9.2006 Utsjoki Luomusjärvi (Jan-Erik Tanhua)

25.9.2018 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

10.9.2009 Utsjoki Luomusjärvet (Jyri Heino)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen mutta kanta vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 728 havaintoa / 8 234 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua hitaammin.

 

Linjalaskennoissa pikkukuovin tiheys on pieni.

 

Suurimmat yksilömäärät

110, Pello Turtola 25.8.1981 (Mika Knuuti)

58, Pello Poikkihaka 13.5.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Ilkka Jolma, Pasi Leskinen ym.)

50, Pello Turtola 15.5.1978

 


KUOVI

Levinneisyys

Kuovi pesii Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiass ja Afrikassa.

 

Suomessa kuovi pesii pohjoisessa Sodankylän-Inarin tietämille saakka.

 

LLY:n alueella havainnot ovat pohjoisimmassa osassa selvästi harvempia kuin etelämpänä.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

24.3.2012 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Vesa-Matti Hillberg)

5.4.2005 Pelkosenniemi 1 p (Yrjö Suutari ym)

7.4.2011 Rovaniemi Harjulampi (Toivo Baas)

 

Kevätmuutto

Muutto alkaa tyypillisesti heti huhtikuun puolivälin jälkeen.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu vapun tietämille.

 

Syysmuutto

Kuovin syysmuuton huippu on elokuun puolivälissä ja syyskuultakin on enää yksittäisiä havaintoja.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.-17.10.1981 Pello Turtola (Reijo Koivuranta)

23.9.2012 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin, Markku Pernu)

14.9.2019 Rovaniemi keskusta (Pekka Peltoniemi)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (yksilöiden määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti silmälläpidettävä (kanta vähenevä).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 958 havaintoa / 21 828 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut kutakuinkin keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua vastaavasti.

 

Linjalaskennoissa kuovin tiheys on pieni ja vaihteleva.

 

Suurimmat yksilömäärät

200, Pello Turtola 1.5.1980 (Mika Knuuti)

130-180, Pello Turtola 4.-8.5.1979 (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

130, Pello Turtola 3.5.1978 (Mika Knuuti)

 


MUSTAPYRSTÖKUIRI

Levinneisyys

Mustapyrstökuiri pesii Keski-Euroopasta Keski-Aasiaan ulottuvalla alueella sekä paikoin Itä-Aasiassa. Se talvehtii Välimeren maissa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa mustapyrstökuiri pesii vähälukuisena lähinnä Liminganlahdella. Lapissa on kirjattu yksittäisiä havaintoja eri puolilta aluetta.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

30.4.2006 Rovaniemi Kivitaipale 1 p (Antti Ruonakoski, Ilkka Rautio)

1.5.2002 Enontekiö Peltovuoma 1 (Timo J. Leppänen, Pirkka Aalto, Pekka Sulkava)

4.5.1986 Pello Nivanpää 1 kiert (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.7.2011 Ylitornio Kuivakangas 1 (Jarmo Saarela)

26.6.2011 Ylitornio Kannalanlahti 1 k (Jarmo Saarela)

24.6.2011 Ylitornio Kuivakangas 1 (Hannu Varo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatiokoko). Globaalisti silmälläpidettävä (kanta vähenevä).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 30 havaintoa / 31 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Kemijärvi keskusta 17.5.2012 (Pirkka Aalto)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


PUNAKUIRI

Levinneisyys

Punakuiri pesii Pohjois-Fennoskandiassa, Pohjois-Venäjällä ja Alaskassa. Talvehtimisalueet ovat rannikoilla Länsi-Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa.

 

Suomessa punakuiri pesii Pohjois-Lapissa.

 

Lapin havainnot keskittyvät alueen pohjoisosiin.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

2.5.2012 Rovaniemi Jätkänkynttilä (Matti Kassala)

3.5.1980 Pello Turtola (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

3.-5.5.2013 Sodankylä Ilmakkijärvi (Markku Jääskö, Kaija Paananen, Olavi Akkanen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

10.9.2016 Rovaniemi Ranta (Jorma Salo)

11.8.2009 Posio Mourusalmi (Olli Lamminsalo, Hannu Manninen, Jukka Parkkonen, Antti Peuna)

11.8.2017 Utsjoki Guotteoaivi (Antti Karjalainen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (yksilöiden määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti hävinnyt (Perä-Pohjola). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti silmälläpidettävä (määrä vähenevä).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 361 havaintoa / 1 168 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjausten määrä on pysynyt kokolailla tasaisena, vaikka yleinen kirjausaktiivisuus on noussut.

 

Suurimmat yksilömäärät

44, Rovaniemi Paavalniemi 12.5.2008 (Antti Aholainen, Allan Hamari, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Ruonakoski)

41, Utsjoki Karigasniemi 10.6.2014 (Kimmo Olkio, Jouko Olkio)

35, Enontekiö Mannakoski 17.5.2017 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 


KARIKUKKO

Levinneisyys

Karikukon pesimäaluetta ovat Euraasian pohjoisrannikot, Grönlanti, Kanada ja Alaska. Se talvehtii Euroopan länsirannikolla sekä Afrikan, Etelä-Aasian, Australian, Etelä-Amerikan ja Pohjois-Amerikan eteläosien rannikoilla.

 

Suomessa karikukko pesii ulkosaaristossa Suomenlahdella ja Pohjanlahdella. LLY:n alueen havainnot ovat hajanaisesti eri puolilta aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2012 Sodankylä Vuotso (Osmo Hirvasvuopio)

7.5.2006 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Oiva Mäkinen)

7.5.2011 Posio Nilojokisuu (Mika Heikkala)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

28.8.2016 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

20.8.2018 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

14.8.2008 Kemijärvi Sellu (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti hävinnyt (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen mutta kanta vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 61 havaintoa / 79 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Inari Jääsaari-Siltasaari-Lintusaari-Viimassaari 25.6.1986 (Antti Lammi, Ksly:n Atlasretki Inarinjärvelle, Esko Martikainen)

3, Kemijärvi Luusua 14.6.1998 (Jyrki Pynnönen, Ilpo Huolman, Thomas Oesch)

3, Kemijärvi keskusta 23.5.2017 (Pirkka Aalto, Marko Ollila)

 


ISOSIRRI

Levinneisyys

Isosirri pesii arktisilla rannoilla. Talvehtimisalueet eteläisemmillä rannoilla eri puolilla maapalloa, Euroopassa Pohjanmerellä ja mantereen länsirannikolla. Suomessa havaitaan säännöllisesti muuttoaikoina.

 

Lapissa havaintoja on tehty hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

11.-12.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi (Antti Ruonakoski, Anssi Mäkinen, Antti Aholainen, Allan Hamari)

11.-13.5.2018 Rovaniemi Niskanperä (Veikko Isomursu, Raimo Metsomäki, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Ruonakoski, Anette Simola, Tuija Nivala, Juhani Jalkanen, Leena Muotka ym)

12.5.2014 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Antti Ruonakoski, Veikka Aalto)

12.5.2018 Inari Juutuanvuono (Juhani Honkola, Vesa Juntunen, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

12.5.2004 Utsjoki Nivajoki (Pirkka Aalto)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.9.1988 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

9.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

9.9.2002 Pello Säynäjäjärvi (Jorma. V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä (kanta vähenevä).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 38 havaintoa / 125 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella vuosittaiset havaintomäärät ovat pieniä. Ennätys on vuodelta 2008, kaikkiaan 11 havaintoa. Lajia ei havaita Lapissa joka vuosi.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Rovaniemi Niskanperä 11.5.2018 (Veikko Isomursu)

9, Inari Juutuanvuono 22.5.2014 (Mauri Sydänmetsä, Olli Osmonen, Jorma Niemelä)

9, Inari Kirkkoranta 22.5.2014 (Jouni Aikio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30 SW, Sodankylä Kelujärvi 14.7.2000 (Ossi Pihajoki)

2, Inari Karigasniemi 10.6.2003 (Pentti Perttula)

2, Utsjoki Skoarrajärvi 15.6.2019 (Perttu Johansen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

14, Utsjoki Pulmankijärvi 6.-9.8.1990 (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

11, Pello Säynäjäjärvi 4.9.2002 (Jorma V.A. Halonen)

8 juv S, Pelkosenniemi Ellitsa 13.8.1999 (Kivilompolot)

8, Enontekiö Saarijärvi 2.9.2009 (Jörgen Palmgren)

 


SUOKUKKO

Levinneisyys

Suokukko pesii pohjois-Euroopassa ja Venähällä. Talvehtimisalueet ovat Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa suokukko on yleisin Lapissa ja länsirannikolla, muualla harvinaisempi pesijä. Tiira-havainnot Lapissa kattavat koko LLY:n alueen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

25.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Tapani Tapio)

25.4.2019 Ylitornio Kauliranta (Jarmo Saarela)

27.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Vesa Nivala, Ilpo YJ Kojola)

 

Kevätmuutto

Muuton alku on keskimäärin 6. toukokuuta. Vuonna 2019 alku oli ennätysaikainen, ja ensimmäistä kertaa huhtikuun puolella.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Syysmuutto

Suokukon syysmuuton huippu on elo-syyskuun vaihteessa. Viimeiset yksittäiset havainnot ovat syys-lokakuun vaihteesta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.10.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

28.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

27.9.1996 Pellojärvi (Reijo Pantsar)

27.9.2018 Inari Mellanaapa (Roope Ruokonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (yksilöiden määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, mutta kanta vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 787 havaintoa / 49 188 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut keskimääräistä havaintoaktiivisuuden kasvua enemmän, vaikka laji on kokonaisuudessaan vähentynyt.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

600, Kemijärvi Isokylä 15.5.2016 (Pirkka Aalto, Tuukka Aalto, Iina Aalto, Veikka Aalto)

400 p, Enontekiö Karesuvanto 23.5.2020 (Timo J. Leppänen)

300, Ylitornio Purasenvaara 20.5.2012 (Tomi Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Ylitornio Jaukkuri 1.6.2017 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

70, Sodankylä Lokka 5.6.1994 (Toni Eskelin, Arvo Ohtonen, Jorma Pessa)

70, Inari Toivonniemi 3.6.2012 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius)

70, Kittilä Rautuskylä 1.6.2017 (Timo J. Leppänen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

320, Pellojärvi 26.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pellojärvi 2.9.1980 (Jorma V.A. Halonen)

250, Pellojärvi 28.8.1994 (Jorma V.A. Halonen)

250, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintojen tarkastelua

Tiiran merkintöjen mukaan suokukko on maamme 37. lintulaji. Se on mainittu Elias Laguksen Kuusamon lajien luettelossa vuonna 1772. Vanhin havainto LLY:n alueelta on vuodelta 1962 Sodankylästä [118. laji]. Sen jälkeen rivejä suokukosta on kertynyt lähes 4.000 (tilanne 20.9.2020). Osuus Suomen havainnoista on 3,0%.

Miten lajin muutto etenee meillä ja muualla? Suokukon kevätmuuton saapumisjärjestyksen mediaani LLY:n seurannassa vuodesta 2003 lähtien on 107,5. Listakertoja on 18, vaihteluväli on 91 – 117 ja saapumisen poikkeaminen yli 12 sijaa mediaanista suuntaansa eli variaatiosuhde on 6 %.

Suomessa kevätmuuton aikaisia havaintoja suokukosta on kertynyt 7 % viimeistään 1.5. ja LLY:n alueella 10.5. mennessä. Toukokuun lopussa vuosittaisista havainnoista on alueellamme tehty jo lähes 57 %. Viimeiset 7 % riveistä meillä on kirjattu 26.7. tai myöhemmin, mutta koko Suomessa vasta parin kuukauden päästä siitä: 16.9. alkaen.

Seitsemässä kunnassa suokukosta on tehty vähintään 200 havaintoa. Niistä muutto on ehtinyt  toukokuun lopussa pisimmälle Rovaniemellä, jossa karttuma on lähes 83 %. Kittilä on kunnista keskimmäinen (66 %) ja Utsjoki on viimeisenä (16 %).

Säännölliset keväthavainnot suokukosta alueellamme alkavat vuodesta 1972. Aukkoja ketjussa on kolme: vuodet 1989, 1991 ja 1993. Sitä mukaa kuin vanhojen havaintojen syöttäminen edistyy, puutteet arvatenkin poistuvat.

Kunnan nimeä seuraa suluissa kaksi suokukon havaintomäärää: Kauttaviivan edellä on tilanne 31.5. mennessä (Utsjoella muuton hitauden vuoksi myös 10.6. tilanne) ja sen jälkeen havainnot kaikkiaan. Seuraavina ovat vuosittaisten ensihavaintojen päivämäärät kunnittain.

Havaintopäivämäärien jälkeen näkyy ko. kunnan ensimmäinen Tiiraan kirjattu havainto suokukosta järjestysnumeroineen.

 

Enontekiö (262/603) 25.5.1998, 20.5.1999, 17.5.2000, 15.5.2001, 7.5.2002, 14.5.2003, 7.5.2005, 10.5.2006, 16.5.2007, 18.5.2008, 9.5.2009, 8.5.2010, 9.5.2011, 20.5.2012, 12.5.2013, 15.5.2014, 8.5.2015, 7.5.2016, 17.5.2017, 14.5.2018, 10.5.2019, 20.5.2020; ensihavainto Tiirassa 12.7.1970 [52].

Inari (277/611) 28.5.1979, 13.5.1985, 20.5.1988, 16.5.1990, 28.5.1992, 21.5.1994, 21.5.1995, 26.5.1996, 25.5.1997, 31.5.1998, 23.5.1999, 24.5.2000, 12.5.2002, 8.5.2004, 22.5.2005, 10.5.2006, 14.5.2007, 21.5.2008, 10.5.2009, 12.5.2010, 9.5.2011, 15.5.2012, 10.5.2013, 12.5.2014, 6.5.2015, 7.5.2016, 18.5.2017, 9.5.2018, 12.5.2019, 13.5.2020; ensihavainto Tiirassa 28.5.1979 [130].

Kemijärvi (114/187) 25.5.2002, 5.5.2006, 7.5.2007, 10.5.2008, 9.5.2009, 11.5.2010, 7.5.2011, 9.5.2012, 7.5.2013, 13.5.2014, 13.5.2015, 3.5.2016, 18.5.2017, 9.5.2018, 9.5.2019, 10.5.2020; ensihavainto Tiirassa 3.6.1995 [108].

Kittilä (139/210) 18.5.1978, 15.5.2007, 9.5.2008, 10.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 8.5.2012, 12.5.2013, 17.5.2014, 6.5.2015, 4.5.2016, 17.5.2017, 16.5.2018, 11.5.2019, 13.5.2020; ensihavainto Tiirassa 6.6.1975 [56].

Kolari (90/120) 11.5.1972, 12.5.1973, 12.5.1974, 25.5.1976, 22.5.1977, 19.5.1978, 21.5.1979, 19.5.1980, 18.5.1981, 16.5.1983, 21.5.1984, 27.5.1985, 14.5.2006, 13.5.2007, 9.5.2008, 7.5.2009, 16.5.2010, 10.5.2011, 17.5.2012, 15.5.2013, 19.5.2014, 12.5.2015, 8.5.2016, 19.5.2017, 9.5.2018, 11.5.2019, 19.5.2020; ensihavainto Tiirassa 11.5.1972 [40].

Muonio (47/65) 18.5.1978, 15.5.1979, 12.5.2002, 18.5.2007, 20.5.2009, 15.5.2012, 14.5.2013, 16.5.2014, 11.5.2015, 5.5.2016, 27.5.2017, 18.5.2018, 27.5.2019, 24.5.2020; ensihavainto Tiirassa 6.6.1977 [40].

Pelkosenniemi (22/35) 9.5.2007, 11.5.2011, 11.5.2012, 18.5.2014, 13.5.2016, 20.5.2017, 14.5.2018, 26.5.2019, 23.5.2020; ensihavainto Tiirassa 16.7.1975 [27].

Pello (217/311) 15.5.1972, 11.5.1973, 11.5.1974, 10.5.1975, 12.5.1976, 6.5.1977, 10.5.1978, 10.5.1979, 2.5.1980, 9.5.1981, 4.5.1982, 1.5.1983, 30.4.1984, 20.5.1985, 9.5.1986, 15.5.1987, 14.5.2007, 14.5.2008, 9.5.2009, 8.5 2010, 7.5.2011, 9.5.2013, 11.5.2014, 8.5.2015, 7.5.2016, 18.5.2017, 9.5.2018, 11.5.2019, 7.5.2020; ensihavainto Tiirassa 15.5.1972 [83].

Posio (23/30) 27.5.1977, 17.5.2008, 12.5.2013, 16.5.2014, 20.5.2015, 9.5.2018, 15.5.2019, 17.5.2020; ensihavainto Tiirassa 27.5.1977 [82].

Ranua (30/38) 12.5.1979, 16.5.1984, 10.5.1985, 12.5.2006, 19.5.2008, 13.5.2012, 7.5.2013, 13.5.2015, 18.5.2016, 22.5.2017, 9.5.2018, 9.5.2019, 17.5.2020; ensihavainto Tiirassa 29.6.1971 [6].

Rovaniemi (608/734) 11.5.1974, 6.5.1975, 16.5.1976, 9.5.1979, 4.5.2004, 16.5.2005, 4.5.2006, 5.5.2007, 1.5.2008, 7.5.2009, 8.5.2010, 8.5.2011, 8.5.2012, 6.5.2013, 29.4.2014, 6.5.2015, 3.5.2016, 16.5.2017, 9.5.2018, 1.5.2019, 5.5.2020; ensihavainto Tiirassa 19.5.1974 [82].

Salla (51/65) 8.5.1975, 14.5.1978, 15.5.1979, 19.5.2007, 18.5.2008, 8.5.2009, 9.5.2010, 7.5.2011, 23.5.2012, 15.5.2013, 23.5.2014, 14.5.2015, 7.5.2016, 22.5.2017, 11.5.2018, 13.5.2019, 20.5.2020; ensihavainto Tiirassa 8.5.1975 [69].

Savukoski (33/39) 16.5.1977, 19.5.1978, 14.5.1979, 15.5.2009, 15.5.2010, 15.5.2011, 17.5.2012, 18.5.2013, 17.5.2014, 17.5.2015, 10.5.2016, 11.5.2018, 19.5.2020; ensihavainto Tiirassa 16.5.1977 [48].

Sodankylä (57/157) 17.5.1978, 19.5.1979, 27.5.1984, 25.5.2007, 31.5.2008, 13.5.2009, 16.5.2010, 9.5.2011, 12.5.2012, 21.5.2014, 10.5.2015, 9.5.2016, 22.5.2017, 13.5.2018, 18.5.2019, 20.5.2020; ensihavainto Tiirassa 5.6.1962 [18].

Utsjoki (31.5: 84/519; 10.6: 181/519) 31.5.1976, 24.5.1977, 27.5.1978, 29.5.1979, 6.6.1981, 25.5.1990, 1.6.1992, 8.6.2006, 24.5.2007, 25.5.2008, 20.5.2009, 20.5.2010, 14.5.2011, 16.5.2012, 16.5.2013, 22.5.2014, 21.5.2015, 12.5.2016, 22.5.2017, 12.5.2018, 12.5.2019, 19.5.2020; ensihavainto Tiirassa 17.7.1975 [73].

Ylitornio (211/256) 1.5.1975, 27.5.1976, 25.5.1983, 6.5.2006, 17.5.2007, 3.5.2008, 9.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 7.5.2012, 12.5.2013, 11.5.2014, 8.5.2015, 5.5.2016, 20.5.2017, 8.5.2018, 25.4.2019, 10.5.2020; ensihavainto Tiirassa 1.5.1975 [62].

 


JÄNKÄSIRRIÄINEN

Levinneisyys

Jänkäsirriäinen pesii Fennoskandiassa ja muutamilla alueilla Venäjän pohjoisosissa. Se talvehtii Itä-Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa jänkäsirriäinen on harvalukuinen pesimälintu. Sen tiheys on suurimmillaan Pohjois-Suomessa.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat pohjoiseen.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

7.5.2016 Inari Mielikköjärvi (Juhani Honkola, Esko Sirjola, Vesa Luhta, Jan-Erik Tanhua)

8.5.2012 Savukoski Värriöjärvi (Eila Ylilokka)

10.5.2018 Sodankylä kk (Pekka Paarman)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.9.2012 Sodankylä Viiankiaapa (Olli-Pekka Karlin)

18.8.2014 Sodankylä Halssiaapa (Hanna Hyvönen)

16.8.2000 Sodankylä Kirkonkylä 2 m (Kivil)

16.8.2003 Sodankylä Lokka Hanhireikä 1 m (Kivilompolot)

16.8.2011 Inari Peltojoenjänkä (Olli Osmonen, Arto Saikkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (yksilöiden määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa). Globaalisti elinvoimainen, mutta kanta vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 881 havaintoa / 2 140 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat Tiira-historian aikana laskeneet.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

43, Rovaniemi Paavalniemi 29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki)

20, Rovaniemi Paavalniemi 25.5.2017 (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

16, Rovaniemi Niskanperä 28.5.2015 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

55, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Tuomo Jaakkonen, Vesa Jouhki, Mika Ilari Koskinen, Petri Lampila, Tarmo Lehtilä, Kari Lindblom, Jari Nummelin, Mika Ohtonen, Jouko Olkio, Ari Parviainen, Antti Pesola, Jorma Pessa, Jukka Piirainen, Jari Siven, Sami Tuomela, Andreas Uppstu, Roni Väisänen, Leo Wallinmaa, ym)

31, Kittilä Kelontekemä 11.7.2009 (Pekka Peltoniemi)

24, Sodankylä Pajuaapa 16.6.2013 (Markku Mikkola-Roos)

24, Enontekiö Pöyrisvuoma linjalaskenta 11.6.2016 (Tuomas Lahti)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Sodankylä Sota-aapa 3.8.2007 (Kari Penttilä)

2, Kittilä Munajärvi 6.8.1975 (Jarmo Laine)

2, Enontekiö Hirvasvuoma 8.8.1985 (Jorma V.A. Halonen)

2, Sodankylä kirkonkylä 16.8.2000 (Kivil)

2, Utsjoki Piesjänkä 7.8.2014 (Martti Rikkonen)

 


KUOVISIRRI

Levinneisyys

Kuovisirri pesii Siperian tundralla ja talvehtii Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

20.5.2018 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl, Antti Ruonakoski, Jorma Salo, Anette Simola, Turisteja)

27.5.2020 Rovaniemi Paavalniemi (Andreas Nuspl)

3.6.2005 Rovaniemi Niskanperä (Antti Ruonakoski ym)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

24.9.1996 Pellojärvi Salminniemi 14 p (Jorma V.A. Halonen)

24.9.1996 Pellojärvi (perint.) 3 p (Jorma V.A. Halonen)

24.9.1999 Pello Säynäjäjärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä (kanta vähentynyt).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 38 havaintoa / 136 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

 

Suurimmat yksilömäärät

22, Pellojärvi 20.8.1978 (Jorma V.A. Halonen)

20, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

14, Pellojärvi 24.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

 


LAPINSIRRI

Levinneisyys

Lapinsirri pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Se talvehtii Välimeren ympäristössä, Afrikassa ja Aasian eteläosissa.

 

Suomen kanta pesii Lapissa, lähinnä Enontekiön ja Utsjoen alueella. Perämerellä elää erillinen pieni populaatio, joka on viime vuosina voimakkaasti vähentynyt.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu koko alueelta. Havaintojen painopiste on selvästi pohjoisimmilla alueilla.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

24.4.2014 Kemijärvi pumppuasema (Allan Hamari)

7.5.2015 Kittilä maatalouskoulu (Paula Lehtonen)

9.5.2015 Rovaniemi Souharinlampi (Tuomo Suhonen)

 

Kevätmuutto

Muuton alku on tyypillisesti toukokuun puolivälissä, ja se näyttää aikaistuneen muutaman päivän 2000-luvulla.

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.9.1995 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

7.9.2019 Rovaniemi Aronperä (Andreas Nuspl)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 677 havaintoa / 5 438 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30-80, Rovaniemi Paavalniemi/Niskanperä  26.-29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki, Rauno Yrjölä, Veikko Isomursu, Jorma Salo)

32, Inari Mellanaapa 23.5.2007 (Jorma Niemelä)

30, Rovaniemi Vikajärvi 29.5.2017 (Hannu Jauhiainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

70, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Tuomo Jaakkonen, Vesa Jouhki, Mika Ilari Koskinen, Petri Lampila, Kari Lindblom, Jari Nummelin, Mika Ohtonen, Ari Parviainen, Antti Pesola, Jorma Pessa, Jukka Piirainen, Jari Siven, Sami Tuomela, Roni Väisänen ym)

20, Enontekiö Jäkälävaara 10.7.1987 (Jukka Simula)

20, Enontekiö Salvasjärvi 5.7.1997 (Janne Aalto, Pirkka Aalto)

20, Utsjoki Junnájeaggi 2.6.2018 (Jouni Aikio, Vesa Juntunen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

17, Rovaniemi Aronperä 18.8.2008 (Veikko Isomursu)

14, Pellojärvi 12.8.1994 (Jorma V.A. Halonen)

13, Pellojärvi 27.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

 


PULMUSSIRRI

Levinneisyys

Pulmussirri pesii pohjoisimmilla alueilla Kanadassa, Grönlannissa, Huippuvuorilla ja Venäjällä. Se tavehtii eteläisemmillä rannikoilla Afrikassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä Amerikassa.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat satunnaisesti eri puolille aluetta.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.5.2018 Rovaniemi Sahanperä 1 p (Anssi Mäkinen, Ismo Pyhtilä)

30.5.2017 Kittilä Maatalouskoulu 1 p (Juha Takalo, Anja Lindroos)

9.6.2015 Utsjoki Teno Nivajoki 10 p (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.9.2008 Rovaniemi Arktikumin ranta 1 juv p (Veikko Isomursu, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Oiva Mäkinen)

14.9.1996 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

9.9.1973 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 15 havaintoa / 60 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

22 kiert, Inari Ahkioniemi 25.7.2019 (Sampo Parkkonen, JK.RK.HT ja RR)

10 p, Utsjoki Teno Nivajoki 9.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

9, Inari Ahkioniemi 14.7.2006 (Sampo Parkkonen)

 


SUOSIRRI

Levinneisyys

Suosirri pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Talvehtimaan se siirtyy Afrikkaan, Etelä-Aasiaan ja eteläisempiin osiin Pohjois-Amerikkaa.

 

Suosirrin nimialalaji pesii Lapissa. Itämeren piirissä pesii etelänsuosirri, joka on vähentynyt voimakkaasti.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

2.5.2011 Posio Nilojokisuu (Mika Heikkala)

6.5.2018 Inari Mellanaapa (Jorma Niemelä, Aila Niemelä)

7.5.2007 Rovaniemi Kivitaipale (Allan Hamari)

7.5.2016 Kemijärvi Tuulanniemi (Erkki Jokelainen)

 

Kevätmuutto

Suosirrin muuton alku näyttää aikaistuvan. 2010-luvulla se alkoi tyypillisesti n. 10.5.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

 

Syysmuutto

Suosirrin syysmuutto on vilkkaimmillaan syyskuun puolivälissä ja loppuu lokakuun alkupäivinä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

10.10.2000 Inari Harjuntausjärvi (Jouni Aikio)

9.10.2003 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

7.10.1995 Pellojärvi (Heikki Helle, Mikko Jaukkuri)

7.10.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Suomessa alalaji etelänsuosirri erittäin uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti suosirri elinvoimainen mutta määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 086 havaintoa / 4 440 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120, Enontekiö Sotkajärvi 18.5.2000 (Pirkka Aalto)

55, Enontekiö Sotkajärvi 23.5.1999 (Pirkka Aalto)

35, Sodankylä Vuotso 25.5.2017 (Osmo Hirvasvuopio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

37, Ylitornio Kuivakangas 14.7.2012 (Jarmo Saarela, Tapani Tapio)

26, Utsjoki Nuvvus 4.-8.7.2018 (Risto Willamo, Teemu Willamo)

20, Utsjoki poroerotus 10.6.2015 (Auli Patjas, Eeva Patjas, Päivi Patjas)

 

Syksy (elo-joulukuu)

250, Pellojärvi 9.9.1973 (Jorma V.A. Halonen)

120, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

100, Pellojärvi 30.8.1975 (Jorma V.A. Halonen)

 


MERISIRRI

Levinneisyys

Merisirri pesii pohjoisen tundramaastoissa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii osittain samoilla alueilla, osittain siirtyy vähän etelämmäksi.

 

Merisirri esiintyy Suomessa enimmäkseen rannikon vierailijana syksyllä ja talvella. Käsivarressa on todettu muutama pesintä.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan on kirjattu kuusi havaintoa tammi-helmikuulta. Havainnot ovat Enontekiöltä, Inarista ja Rovaniemeltä.

 

Kevätmuutto

Huhti-toukokuisia havaintoja on Tiiraan kirjattu viisi, Inarista, Utsjoelta ja Kittilästä.

 

Syysmuutto

Syys-lokakuulta on Tiira-havaintoja kirjattu kahdeksan, Inarista, Sodankylästä, Muoniosta ja Utsjoelta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

28.12.1996 Sodankylä Luosto 1 p (Ossi Pihajoki)

21.12.1981 Kemijärvi keskusta (Seppo Saari)

11.12.1988 Sodankylä Siurunmaa 1 p (Pekka Paarman)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen mutta määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 25 havaintoa / 32 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Havainnot ovat alueen pohjoisosasta Rovaniemi-Kemijärvi -linjan pohjoispuolelta.

 

Suurimmat yksilömäärät

5 p, Inari Riutula 13.4.1975 (Lauri Arrela / Iso-Iivari)

4 m, Sodankylä kirkonkylä 16.10.2014 (Pekka Paarman)

3 p, Inari Kasariselkä 2.10.2004 (Kari Penttilä)

 


PIKKUSIRRI

Levinneisyys

Pikkusirri pesii Aasian ja Euroopan pohjoisimmissa osissa. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Viimeisimmässä Atlas-kartoituksessa ei tehty pesintään viittaavia havaintoja Suomessa. Lajin tiedetään pesineen Lapissa aiemmin, muutama havaintojen ulkopuolelle jäänyt pari saattaa edelleenkin pesiä.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

15.5.2015 Rovaniemi Apukka (Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen)

16.5.2010 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

17.5.2012 Kolari Kurtakko (Pekka Peltoniemi)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

2.10.2016 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

27.9.2007 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi)

27.9.2014 Enontekiö Kelottijärvi (Timo J. Leppänen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 148 havaintoa / 790 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskusuunnassa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

7, Kittilä Karinnokka 18.5.2012 (Jouni Kannonlahti, Eemeli Peltonen, Anna Tiitola)

6, Kolari Rautuvaara 25.5.2014 (Pekka Hietaniemi)

4, Rovaniemi kaupunki 29.5.1979 (Osmo Junila)

4, Inari Juutuanvuono 26.-27.5.2014 (Anja Vest, Erkki Pylväs, Juhani Honkola, Esko Sirjola, Mikko Tanhua, Allan Hamari, Olli Osmonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Tuomo Jaakkonen, Vesa Jouhki, Mika Ilari Koskinen, Petri Lampila, Tarmo Lehtilä, Kari Lindblom, Jari Nummelin, Mika Ohtonen, Jouko Olkio, Ari Parviainen, Antti Pesola, Jorma Pessa, Jukka Piirainen, Jari Siven, Sami Tuomela, Andreas Uppstu, Roni Väisänen, Leo Wallinmaa ym)

4, Utsjoki Alaköngäs 11.6.2014 (Jouni Riihimäki, Aarne Ohtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

200, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

150, Pellojärvi 14.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

28, Pellojärvi 8.9.1996 (Reijo Pantsar)

 


VESIPÄÄSKY

Levinneisyys

Vesipääsky pesii pohjoisen arktisilla alueilla ja talvehtii trooppisilla valtamerillä.

 

Suomen pesintähavainnot keskittyvät Lappiin, myös Pohjanlahden rannikolla on paikoin pesintöjä.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

10.5.2015 Pello Jolmanpudas (Marja Vaattovaara, Jyrki Vaattovaara, Eva Lantto)

12.5.2016 Inari Kittiläntie (Jan-Erik Tanhua)

13.5.2016 Inari Männiköntie (Markku Jääskö)

 

Kevätmuutto

Vesipääskyn kevätmuuton alku näyttää aikaistuvan ja on nyt tyypillisesti heti toukokuun puolivälin jälkeen. Muutto on vauhdikkaimmillaan toukokuun lopussa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

28.8.2014 Inari Mellanaapa (Olli Osmonen)

16.8.2015 Utsjoki Piesjänkä (Vesa Jouhki)

15.8.1977 Kittilä Munajärvi (Jarmo Laine)

15.8.2008 Enontekiö Pöyrisjärvi (Antti Karppi)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen mutta määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 984 havaintoa / 10 265 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat hieman kasvaneet, kuitenkin vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden verran.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150, Kolari Rautuvaara 27.5.2014 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

120, Salla Termusjärvi 27.5.2008 (Ari-Antti Aska)

70, Enontekiö Sotkajärvi (Timo J. Leppänen, Olli Osmonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100-130, Enontekiö Sotkajärvi 2.-3.6.2005 (Timo J. Leppänen, Jukka Mämmilä)

110, Kittilä Sirkka 1.6.2017 (Timo J. Leppänen)

70, Kolari Rautuvaara 3.6.2017 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius, Juhani Suni)

 

Syksy (elo-joulukuu)

37, Enontekiö Ragatjavri 7.8.2011 (Joni Sundström, Helena Pirttisaari)

12, Kittilä Munajärvi 15.8.1977 (Jarmo Laine)

10, Kittilä Munajärvi 3.8.1975 (Jarmo Laine)

10, Utsjoki Kuhkesjavri 1.8.2005 (Tarmo Lehtilä, Risto Suksi, Leo Wallinmaa)

 


ISOVESIPÄÄSKY

Levinneisyys

Isovesipääsky pesii Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa sekä Islannissa ja Huippuvuorilla. Se talvehtii trooppisilla merialueilla.

Fenologia

LLY:n alueelta kirjatut havainnot ovat kesä-lokakuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

5.6.2007 Kolari Ylläslompolo 2 p (Pekka Hietaniemi)

8.-9.10.2010 Kemijärvi Pitkäsilta 1 1kv p (Pirkka Aalto)

26.8.2011 Kolari Ylläslompolo 2 1k1n (Pekka Hietaniemi)

2.6.2015 Enontekiö Sotkajärvi 1 n jp (Timo J. Leppänen)

27.6.2017 Muonio Muonionjoki 1 (Risto Mella, Kalle Roimaa)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Kolari Ylläslompolo 5.6.2007 (Pekka Hietaniemi)

2 1k1n, Kolari Ylläslompolo 26.8.2011 (Pekka Hietaniemi)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


RANTAKURVI

Levinneisyys

Rantakurvi pesii Venäjällä ja Pohjois-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Itä-Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa pesinnöistä on tehty muutamia havaintoja.

Fenologia

LLY:n alueelta kirjatut havainnot ovat touko-kesäkuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen mutta määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

3.6.1995 Kemijärvi (Sami Tuomela, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Elisa Keto)

20.5.2007 Rovaniemi (Petri Kemppainen, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

25.5.2015 Muonio (Orvo Öhman)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 pariutuneet p, Kemijärvi Veitsiluoto 3.6.1995 (Sami Tuomela, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Elisa Keto)

2 p, Muonio Pyssykorva 20.5.2007 (Orvo Öhman)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 


RANTASIPI

Levinneisyys

Rantasipi pesii lähes koko Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa Rantasipiä tavataan vesien äärellä kutakuinkin koko maassa.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

27.4.2019 Rovaniemi Lapioaapa (Pekka Pahtaja)

28.4.2019 Rovaniemi Olkkajärvi (Tuulikki Karinen, Matti Karinen)

29.4.2008 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

29.4.2008 Rovaniemi Aronperä (Veikko Vasama)

29.4.2016 Kemijärvi Juujärvi (Eerik Sotaniemi)

 

Kevätmuutto

Rantasipin muutto käynnistyy tyypillisesti heti vapulta ja on vauhdikkainta toukokuun puolivälissä.

 

Syysmuutto

Rantasipin syysmuutto on  vauhdikkaimmillaan jo heinä-elokuun vaihteessa ja viimeiset yksittäiset havainnot ovat syyskuun puolivälistä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

18.9.2006 Kemijärvi Sellu (Pirkka Aalto)

15.9.2011 Ylitornio Haapakoski (Jarmo Saarela)

15.9.2018 Inarijärvi (Roope Ruokonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen mutta määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 066 havaintoa / 8 438 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30, Rovaniemi Ylikylä 10.5.1976 (Jouko Hiltunen)

17, Posio Oiva 30.4.2015 (Toivo Baas)

15, Rovaniemi Valajaskoski 15.5.2015 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

60, Ranua Simojärvi 30.7.2015 (Pirkka Aalto)

44, Kittilä Kapsajoki 28.5.2013 (Antti Hulsi)

40, Inari Lemmenjoki 21.7.2015 (Timo Tikka)

 

Syksy (elo-joulukuu)

30, Kolari Rautuvaara 3.8.2012 (Timo J. Leppänen)

27, Kemijärvi Pitkänsillan pumppuasema 5.8.2009 (Pirkka Aalto)

20 p, Pello Nivanpää 7.8.1986 (Leif Piippola)

 


METSÄVIKLO

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Etelä-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa metsäviklo pesii lähes koko maassa, mutta Pohjois-Lapissa se on melko harvalukuinen.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2008 Pello Nivanpää (Jorma V.A. Halonen)

18.4.2018 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

18.4.2018 Pello Sirkkakoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen)

18.-19.4.2019 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Kevätmuutto

Metsäviklon kevätmuutto alkaa keskimäärin huhtikuun 20. päivän jälkeen.

 

 

Syysmuutto

Metsäviklon syysmuutto on vauhdikkaimmillaan heinä-elokuun vaihteessa ja viimeiset yksittäishavainnot on tehty syyskuun puolivälin tietämissä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.9.2017 Posio Viitaranta (Juho Salo)

14.9.2017 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

10.9.2002 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

10.9.2003 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen ja määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 899 havaintoa / 3 030 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa metsäviklon tiheys on erittäin pieni ja vaihteleva.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

13, Pello Kaaraneskoski 1.5.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

11, Ranua Roosinki 12.5.2007 (Ville Impiö)

11, Pello Kaaraneskoski 5.5.2014 (Tomi Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

15, Salla Värriö IBA-laskennat 12.-17.6.2008 (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

14, Ylitornio Haapakoski 21.6.2013 (Jarmo Saarela)

11, Sodankylä Jeesiöjoki 19.-20.6.2015 (Risto Willamo, Teemu Willamo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4, Ylitornio Haapakoski 7.8.2011 (Jarmo Saarela)

2, Ylitornio Kopanmäentie 9.8.2015 (Tomi Rautio)

2, Enontekiö Kenttä 10.8.2019 (Antti Karlin)

 


MUSTAVIKLO

Levinneisyys

Pesimäalueet Fennoskandian ja Aasian pohjoisosissa. Talvehtii Afrikassa, Euroopan rannikoilla ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa mustaviklo pesii lähinnä Pohjois-Suomessa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

23.4.2011 Inari Näätämö (Vesa Orassalo)

25.4.2014 Rovaniemi Jaatila (Anssi Mäkinen)

26.4.2011 Ylitornio Aavasaksa (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kevätmuutto

Mustaviklon kevätmuutto alkaa keskimäärin heti vapun jälkeen.

 

Syysmuutto

Mustaviklo muuttaa pääosin elokuun alkupuolella ja viimeiset kirjaukset on tehty syyskuun puolivälissä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.9.1994 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio). Globaalisti elinvoimainen, kanta vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 211 havaintoa / 9 979 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät laskeneet.

 

Linjalaskennoissa mustaviklon tiheys on pieni ja vaihteleva.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100-180, Rovaniemi Paavalniemi / Niskanperä 10-13.5.2008 (Veikko Isomursu, Paavo Laine, Antti Ruonakoski, Mika Kilpala, Vesa Nivala)

95, Rovaniemi Kivitaipale 10.5.2012 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

19, Pellojärvi 29.7.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15, Kittilä Munajärvi 6.6.1975 (Jarmo Laine)

15, Pellojärvi 30.7.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15, Enontekiö Leppäjärvi 19.6.2007 (Pekka Sulkava)

15, Enontekiö Nunnanen 11.6.2012 (Timo Lainema)

15, Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni 11.6.2012 (Ari Lähteenpää, Pentti Murtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12, Inari Joutilasjärvi 2.8.1991 (Jyrki Pynnönen)

10, Kittilä Munajärvi 3.8.1975 (Jarmo Laine)

8, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

 


VALKOVIKLO

Levinneisyys

Pesimäalueet Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa valkoviklo on pohjoinen laji, vaikkakin esiintyy lähes koko maassa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Jukka Soppela, Antti Ruonakoski)

22.4.2014 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

23.4.2019 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Kevätmuutto

Valkoviklon kevätmuutto käynnistyy keskimäärin pari päivää ennen vappua.

 

Syysmuutto

Valkoviklo muuttaa pääosin jo elokuussa, viimeiset yksittäiset havainnot ovat lokakuulta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.10.1983 Kolari Saaripudas (Matti Mela)

5.10.1977 Pello kk (Arvo Leskinen)

14.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, kanta vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 927 havaintoa / 12 152 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

 

Havaintomäärät

Rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät pysyneet lähes vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa valkoviklon tiheys on pieni ja vaihteleva.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60-135, Rovaniemi Paavalniemi / Niskanperä  10.-15.5.2008 (Antti Ruonakoski, Veikko Isomursu, Paavo Laine, Mika Kilpala)

60, Rovaniemi Kivitaipale 9.5.2012 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 (Miika Halonen, Muitakin Vaeltajia)

19, Inari Hammastunturin erämaa linjalaskentoja 9.-15.6.2009 (Ilkka Kuvaja)

18, Rovaniemi Sahanperä 21.6.2015 (Leena Muotka)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Pellojärvi 26.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

16, Pellojärvi 20.8.1978 (Jorma V.A. Halonen)

11, Pellojärvi 27.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

11, Rovaniemi Ounasjokisuisto 4.8.2018 (Jorma Salo)

11, Kittilä Vuontisjärvi 2.8.2018 (Joni Sundström)

 


LAMPIVIKLO

Levinneisyys

Pesimisalueet Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomeen lampivikloja harhautuu lähinnä muuttoaikoina, pesinnät ovat satunnaisia. Lapissa havainnot jakautuvat satunnaisesti LLY:n alueelle.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

8.5.2016 Rovaniemi Kuolajoensuu 1 fl p nous (Vesa Nivala)

10.5.2016 Rovaniemi Paavalniemi 1 p (Mika Bäckman, Olli-Pekka Karlin, Petri Kemppainen, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

17.-18.5.1992 Inari Pikku-Petsamo 1 (Heikki Karhu, Jouni Aikio)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.-27.8.1997 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

23.7.2018 Rovaniemi Vikajärvi 1 p nous S (Kalle Lindeman)

19.6.2019 Pelkosenniemi Läskilampi 1 p (Merja Värtö-Niemi, Leena Ukkola)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen mutta määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 16 havaintoa / 16 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


LIRO

Levinneisyys

Pesimäalueet Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Liro pesii koko maassa, mutta kanta on tihein Keski- ja Pohjois-Suomessa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

22.-29.4.1984 Pello Konttajärvi (kyläläiset)

25.4.2011 Ranua Portimo (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

25.4.2013 Rovaniemi Jaatilansaari (Vesa Nivala, Jorma Kemppainen)

25.4.2014 Pello Sirkkakoski (Markku Sirkka)

25.4.2019 Kemijärvi Itäranta (Kari Peuna)

 

Kevätmuutto

Liron kevätmuutto alkaa keskimäärin vapun tietämillä.

 

Syysmuutto

Liro muuttaa jo heinä-elokuun vaihteessa. Yksittäisiä havaintoja on vielä syyskuulta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.9.2004 Sodankylä kirkonkylä 1 m (PaulaK)

16.9.2010 Enontekiö Porokotajärvi (Timo J. Leppänen)

14.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, kanta vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 6 6285 havaintoa / 41 778 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

 

Havaintomäärät

Rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät pysyneet liki vakiona.

 

Linjalaskennoissa liron tiheys on vaihteleva.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

352, Rovaniemi Jarkonojan suu 11.5.2008 (Antti Ruonakoski)

334, Rovaniemi Paavalniemi 13.5.2008 (Veikko Isomursu)

320, Rovaniemi Jarkonojan suu 15.5.2008 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

175, Enontekiö Pöyrisvuoma 21.-25.6.2007 (Jukka Simula)

140 p, Sodankylä Satojärvi 16.6.2020 (Iikka Heikkala, Osmo Heikkala)

100 p, Sodankylä Sattanen 20.7.2000 (Ossi Pihajoki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70, Sodankylä Luirojoki 8.8.2017 (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa, Raimo Mattila)

57, Kittilä Vedenottamo 1.8.2014 (Virpi Uusisalmi)

30, Pellojärvi 26.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

30, Kemijärvi jätevesijärvi 1.8.2018 (Pirkka Aalto)

 


PUNAJALKAVIKLO

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja laajalti Aasiassa. Talvehtii Välimeren seudulla, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Punajalkaviklo pesii Suomessa rannikkoalueilla, satunnaisti sisämaassa. LLY:n alueella esiintyminen keskittyy pohjoisiin osiin.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

27.4.2019 Ylitornio Kuivakangas 1-2 p (Jouni Parviainen, Vesa Nivala, Ilpo YJ Kojola)

28.4.2016 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jarmo Saarela)

28.4.2019 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jouni Parviainen)

 

Kevätmuutto

Punajalkaviklon kevätmuutto käynnistyy keskimäärin vapun tietämillä.

 

Syysmuutto

Punajalkaviklo muuttaa vilkkaimmin heinä-elokuun vaihteessa. Viimeiset yksittäiset havainnot ovat syyskuulta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.9.1975 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

12.9.2008 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

9.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessaa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 599 havaintoa / 2 400 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa punajalkaviklon tiheys on erittäin pieni.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

20, Kolari Kurtakko 17.5.2012 (Pekka Peltoniemi)

15 p, Utsjoki Välimaa 21.5.2020 (Petteri Polojärvi)

10, Kolari Ylläslompolo 16.5.2010 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

10, Utsjoki Sirma 19.-22.5.2017 (Olli-Pekka Karlin)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Enontekiö Termisjärvi-Masetvarri 11.7.2010 (Otso Häärä)

8, Ylitornio Kuivakangas 29.6.2018 (Tomi Rautio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Enontekiö Kilpisjärvi 6.8.2014 (Ville Suorsa, Aino Ventelä-Suorsa)

3, Kemijärvi Pitkäsilta 12.8.2017 (Pirkka Aalto)

3, Ylitornio Kuivakangas 1.8.2018 (Jouni Parviainen)

3, Enontekiö Tsahkaljärvi 5.8.2018 (Mikko Oksanen)

 


JÄNKÄKURPPA

Levinneisyys

Pesii Fennoskandiassa, Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomen jänkäkurpista suurin osa pesii Oulun pohjoispuolisella alueella.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2007 Ranua Toivakka (Allan Hamari)

1.5.2008 Rovaniemi Apukka (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

1.5.2019 Pello Kaaraneskoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

1.5.2019 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

 

Kevätmuutto

Jänkäkurpan kevätmuutto alkaa toukokuun 10. päivän tienoilla.

 

 

Syysmuutto

Jänkäkurppa muuttaa vilkkaimmin syyskuun lopulla. Viimeiset yksittäiset havainnot ovat lokakuulta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.10.2006 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto)

10.-11.10.2015 Ylitornio Tiskiniva (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

9.10.2015 Rovaniemi Kirkkolampi (Antti Ruonakoski, Ismo Pyhtilä, Rauno Kalliskota)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen sekä Suomessa että globaalisti.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 542 havaintoa / 1 989 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvua hitaammin.

 

Linjalaskennoissa jänkäkurpan tiheys on pieni ja vaihteleva.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Ylitornio Saarivuoma 22.5.2014 (Ilkka Ruuska)

9, Ylitornio Kilsiaapa 21.5.2013 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

7, Ylitornio Heinivuoma 22.5.2013 (Ilkka Ruuska)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Utsjoki Linkinjänkä 17.5.2007 (Martti Rikkonen)

9, Sodankylä Kaita-aapa 4.6.2014 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

9, Inari Sammuttijänkä-Vaijoenjänkä 12.6.2014 (Tuomas Lahti)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Enontekiö Sotkajärvi 20.-23.8.2009 (Antti Aholainen)

5, Rovaniemi Aronperä 21.9.2015 (Jukka Simula)

5, Rovaniemi Aronpreä 23.9.2015 (Jukka Simula)

 


LEHTOKURPPA

Levinneisyys

Pesimäalueet Euraasiassa. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat etelämmäksi, Etelä-Eurooppaan, Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan.

 

Lehtokurppa on yleinen pesimälintu Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa kanta on harvempi.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

3.4.2015 Rovaniemi kauppatori (Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen)

5.4.2011 Posio Säikkä (Raimo Holappa)

5.4.2015 Enontekiö Peltovuoma (Aulis ja Sirkka Harju)

 

Kevätmuutto

Lehtokurpan kevätmuutto alkaa huhtikuun 20. päivän tienoilla.

 

 

Syysmuutto

Lehtokurpan muutto on vauhdikkaimmilaan syys-lokakuun vaihteessa. Yksittäishavaintoja on kirjattu vielä marraskuun lopussakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.11.1984 Kittilä Rauhala (Pentti Kurkoja)

27.11.2009 Sodankylä kirkonkylä 1 juv p kuollut (Tapani Tuovinen, Ossi Pihajoki)

24.11.2017 Rovaniemi Lidlin piha (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen sekä Suomessa että globaalisti.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 290 havaintoa / 2 757 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Salla Vallovaara 29.5.2014 (Veli Niemi)

5, Pello Sirkkakoski 27.5.2018 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen, Pertti Rautio, Seija Rautio, Tommi Enbuska)

5, Ylitornio Hyllykylä 17.5.2019 (Tomi Rautio)

5, Rovaniemi Ylikylä 30.5.2019 (Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Pello Lempeä 9.7.2010 (Eija, Elina Ja Tapani Kangas)

6, Ylitornio Haapakoski 20.6.2012 (Jarmo Saarela, Sirpa Saarela)

6, Ylitornio Törmäsjärvi 17.6.2016 (Hille-Stina Huhtanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6, Pello Konttajärvi 2.9.2003 (Anne Pallari)

6, Kemijärvi Joutsijärvi 9.8.2019 (Kalevi Roivas, Wilma Roivas, Jake Roivas)

 


TAIVAANVUOHI

Levinneisyys

Pesii ainakin Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, todennäköisesti myös Pohjois-Amerikassa. Euroopan linnut talvehtivat Etelä-Euroopassa ja Afrikassa.

 

Suomessa taivaanvuohi pesii yleisenä koko maassa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

9.4.2016 Rovaniemi Alakorkalo (Matti Kassala)

12.4.2016 Inari Ryynenpolku (Pertti Kukkala)

17.4.2014 Ylitornio Purasenvaara (Tapani Tapio)

 

Kevätmuutto

Taivaanvuohen kevätmuutto alkaa keskimäärin huhtikuun 23. päivän tienoilla.

 

 

Syysmuutto

Taivaanvuohen havainnot laskevat jyrkästi lokakuun alkupuoliskolla. Viimeiset havainnnot on kirjattu ennen lokakuun loppua.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.10.2015 Rovaniemi Autti (Kaisa Karhula)

22.10.2017 Pello Välikylä (Jorma V.A. Halonen)

20.10.2017 Kittilä kk (Aila Moksi, Erkki Koskela)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen mutta määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 830 havaintoa / 7 433 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 

Linjalaskennoissa taivaanvuohen paritiheys on pieni ja vaihteleva.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

35, Pello Poikkihaka 13.5.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Ilkka Jolma, Pasi Leskinen ym)

30, Rovaniemi Aronperä 1.5.2008 (Jukka Jokimäki)

25, Pello Yliranta 11.5.1977 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

23, Sodankylä Kaita-aapa 4.6.2014 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

21, Pelkosenniemi Sudenvaaranaapa 8.6.2004 (Jyrki Pynnönen)

20, Inari Kaamanen 23.6.2008 (Jouni Aikio)

20, Inari Mielikköjärvi 25.6.2013 (Martti Tuukkanen, Maria Björkell, Peter Buchert, Veikko Forsberg, Kari Korhonen, Aulikki Nygrén, Martti Partanen, Heli Perttula, Virva Poikonen, Aarne Potinkara, Lauri Saarela, Antero Salokoski, Sirkka Tuomaala, Sakari Vainio, Ilpo Terkki, Anna Innola, Pertti Hakari, Kyösti Kopra, Jussi Hoviseppä, Pirkko Tarvainen, Pertti Tarvainen)

20, Sodankylä Viiankiaapa 4.6.2014 (Harry Seppälä, Matti Maskulin)

 

Syksy (elo-joulukuu)

24, Rovaniemi Aronperä 8.10.2012 (Olli-Pekka Karlin, Jukka Siltanen)

15, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15, Rovaniemi  Aronperä 21.9.2015 (Jukka Simula)

15, Rovaniemi Aronperä 8.9.2016 (Jukka Simula)

 


HEINÄKURPPA

Levinneisyys

Pesimisalueet ovat Koillis-Euroopassa ja Luoteis-Venäjällä, talvehtimisalueet Afrikassa.

 

Suomen pesimäkanta on vain muutamia pareja.

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on kirjattu välillä touko-lokakuu.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti silmälläpidettävä (määrä vähenevä).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 8 havaintoa / 10 yksilöä (tilanne 23.8.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

9.8.1975 Pellojärvi 2 p (Jorma V.A. Halonen)

29.9.1990 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

5.7.2006 Kittilä Soasvuoma 1 (Petteri Polojärvi)

1.10.2007 Rovaniemi Niskanperä 1 p (Anssi Mäkinen)

19.5.2008 Sodankylä Vuotso 1 p (Osmo Hirvasvuopio)

27.9.2008 Ranua kk 1 (Seppo Karjalainen)

6.9.2012 Rovaniemi Katajatie 1 kiert (Jarno Luiro)

3.9.2015 Rovaniemi Aronperä 2 än p (Jukka Jokimäki, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Pellojärvi 9.8.1975 (Jorma V.A. Halonen)

2 än p, Rovaniemi Aronperä 3.9.2015 (Jukka Jokimäki, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)

 


LEVEÄPYRSTÖKIHU

Levinneisyys

Leveäpyrstökihu pesii Pohjois-Amerikan ja Euraasian pohjoisosissa. Se talvehtii trooppisilla merillä. Suomessa se on vähälukuinen läpimuuttaja erityisesti toukokuussa.

 

LLY:n alueen havainnot keskittyvät alueen pohjoisosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.-4.5.2003 Sodankylä Kelujärvi 1 ad vaalea p (Ossi Pihajoki ym)

1.5.2004 Sodankylä Porttipahta 1 vaalea p nous (Terttu Riikonen, Marita Riipi)

6.5.2000 Sodankylä Vuotso 6 p (Ossi Pihajoki ym)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

3.11.2007 Inarijärvi Sarviniemi 3 kiert (Martti Rikkonen)

1.11.2004 Rovaniemi Sonkajärvi 1 E (Merja Vierelä, Riitta ja Veli-Matti Vierelä)

28.10.1985 Kolari Nuottajoki 1 +1kv p (Jorma V.A. Halonen, Veli Ajanki, Hillevi Halonen, luontokerholaisia)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen (määrä vakaa).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 38 havaintoa / 150 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

30 m, Inari Syysjärvi 24.5.2016 (Antero Virtanen, Jukka Porkka)

24, Utsjoki Ailigas-tunturi 11.6.2012 (Pekka Toiminen, P T, Pinja Tiusanen, Karperi Tiusanen, Elliot)

19 m N, Utsjoki Tsuomasvarri 11.6.2012 (Eemeli Peltonen, Pekka Peltonen)

 


MERIKIHU

Levinneisyys

Merikihu pesii lähinnä arktisilla ja subarktisilla seuduilla Alaskasta ja Pohjois-Kanadasta Pohjois-Eurooppaan ja -Aasiaan ulottuvilla alueilla. Talveksi muuttaa eteläisen pallonpuoliskon rannikoille.

 

Suomessa merikihu pesii lähestulkoon vain saaristossa.

 

LLY:n alueelta kirjatut havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

1.5.2008 Sodankylä Sattanen 4 p (Markus Salmi)

1.5.2011 Rovaniemi Vanttauskoski 5 p (Aila ja Mikko A)

8.5.2018 Rovaniemi Pöykkölä 2 m NW (Kalevi Roivas)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

24.9.2014 Kemijärvi Kalkonniemi 4 ad (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

23.9.2004 Inari Ahkioniemi 2 kiert (Sampo Parkkonen)

3.9.2011 Inarijärvi Kapaselkä 1 ad SW (Martti Rikkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen Suomessa ja globaalisti.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 63 havaintoa / 104 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

8, Inari Menesjärvi 7.6.1993 NE (Jouni Aikio, Anja Vest)

5, Rovaniemi Vanttauskoski 1.5.2011 p (Aila ja Mikko A)

5, Kittilä Kenttälä 14.5.2013 (Juha Takalo)

5, Sodankylä Sattanen 21.5.2020 (Ola Nyyssönen)

 


TUNTURIKIHU

Levinneisyys

Tunturikihut pesivät pohjoisessa Kanadassa, Siperiassa ja Alaskassa, paikoin muuallakin Pohjois-Euroopassa. Ne talvehtivat Atlantin ja Tyynenmeren eteläosissa.

 

Tunturikihu pesii Suomessa vain Tunturi-Lapissa. LLY:n alueelta on kirjattu havaintoja eri puolilta aluetta, mutta painotus on hyvin selvästi Tunturi-Lapissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

22.4.2003 Sodankylä kirkonkylä 3 ad SW (Inkeri ja Erkki Nieminen)

9.5.1978 Salla Pulkkatunturi (Keijo Ikonen)

10.5.1979 Rovaniemi Misi (Jaakko Rintala)

10.5.2015 Utsjoki Vetsikko (Jani Hoffren)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.11.1995 Kemijärvi Joutsijärvi 1 p (JJ ym)

20.9.-5.10.2002 Sodankylä Purnumukka 1 ad p (Ossi Pihajoki, Lauri ja Esa Magga, Nikodemus ym)

28.9.2014 Sodankylä Orajärvi (Esko Pulju)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, kanta vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 465 havaintoa / 9 865 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimäärisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60, Utsjoki Biesjeaggi 28.5.2010 (Olli Osmonen)

60, Utsjoki Biesjeaggi 31.5.2018 (Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Juha Sihvo)

16 p, Utsjoki Kaldoaivi 23.5.2020 (Henrikki Hetemaa)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

145, Utsjoki Piesjänkä 3.6.2018 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

98, Utsjoki Piesjänkä 2.6.2009 (Olli-Pekka Karlin)

95, Utsjoki Piesjänkä 3.6.2009 (Osmo Heikkala, Jaana Heikkala)

 

Syksy (elo-joulukuu)

22, Utsjoki retkeilyreitti 17.-22.8.2011 (Milka Keihäs)

21, Utsjoki Kaldoaivi 4.8.2019 (Antti Karjalainen)

17, Utsjoki Kaldoaivi 3.8.2019 (Antti Karjalainen)

 


ISOKIHU

Levinneisyys

Isokihun nimialalaji pesii Pohjois-Atlantin saarilla ja rannikoilla ja talvehtii Atlantin vesillä. Muita alalajeja pesii Etelä-Atlantilla sekä Tyynen meren ja Intian valtameren eteläosan saarilla.

 

Fenologia

Suurin osa LLY:n alueen havainnoista on kirjattu kesäkuulta. Varhaisin on maaliskuulta ja myöhäisin lokakuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 10 havaintoa / 10 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

Lokakuu 1920 Enontekiö (Justus Montell)

14.8.1978 Enontekiö Kilpisjärvi (Ulf Gärdenfors)

9.10.1983 Sodankylä Kelujärvi (Ossi Pihajoki)

11.6.1993 Utsjoki Pulmankijärvi (Jyrki Pynnönen, Petteri Tolvanen)

12.3.1997 Sodankylä Vuotso (Osmo Hirvasvuopio)

4.6.1999 Enontekiö Hetta 1 kiert WSW (Mika Ohtonen ym)

19.6.2006 Inari Vasikkaselkä 1 SW (Jörgen Palmgren, Visa Rauste)

4.6.2008 Enontekiö Sotkajärvi 1 (Timo J. Leppänen)

8.6.2019 Inari Paatari 1 p (Hans ja Aslak Mattus)

15.6.2020 Utsjoki Paistunturin erämaa 1 W, SW (Pekka Rusanen, Otso Häärä, Tuomas Lahti)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


LUNNI

Levinneisyys

Lunni pesii Pohjois-Atlantin ja Jäämeren rannikoilla. Talvehtimisalueet ovat avomerellä Atlantilla, Pohjanmerellä, Välimerellä sekä Grönlannin ja Newfoundlandin vesillä.

Fenologia

Kaikki LLY:n alueen havainnot on kirjattu alkuvuodesta, tammi-maaliskuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti vaarantunut, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 23.6.2020).

 

LLY:n alueen havainnot

23.1.1993 Kittilä Kaukonen 1 juv p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen ym. luontokerholaisia)

5.1.1998 Inari Törmänen 1 2kv p (Terho Kinisjärvi)

7.-10.1.1999 Posio Vääräjärvi 1 2kv p (Heikki Seppänen, Jukka Makkonen, Lauri Rytilä, Kai Säkkinen, Tuomo Pirttimaa)

20.2.2005 Inarijärvi 1 ad p (Jouni Aikio, Eino Nikula, Elna Aikio, Jonne Aikio, Mika Siivikko, Olli Osmonen)

6.3.2020 Kemijärvi Raajärvi 1 2kv p (Heikki Silvola, Ari Ruopsa)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


RISKILÄ

Levinneisyys

Riskilä pesii Pohjois-Atlantin ja Jäämeren kalliorannoilla. Se voi siirtyä talvehtimaan eteläisemmille vesille.

 

Riskilät pesivät merialueilla.

 

Fenologia

LLY:n alueen kaksi havaintoa on kirjattu helmikuulta ja heinäkuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 23.6.2020).

 

LLY:n alueen havainnot

6.7.2008 Enontekiö Kilpisjärvi (Allan Hamari, Pyry ja Lenni Hamari)

2.2.2020 Inari Sarviniementie 1 2kv p (Mia Hirvi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


RUOKKI

Levinneisyys

Ruokki pesii Pohjois-Atlantin rannikoilla. Talvehtii tarvittaessa etelämpänä, missä meri ei jäädy.

 

Suomessa ruokki pesii ulkosaariston kivikkoisilla luodoilla.

 

Fenologia

Molemmat LLY:n alueen havainnot ovat tammikuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio). Globaalisti silmälläpidettävä (määrä vähentynyt).

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomiten (ARK) kirjanpidossa kaksi havaintoa (tilanne 23.6.2020).

 

LLY:n alueen havainnot ARK:n kirjanpidossa

18.1.1976 Törmänen

5.1.1987 Inari kirkonkylä

 


PIKKURUOKKI

Levinneisyys

Pesii pohjoisen jäämeren saarilla. Siirtyy talveksi etelämmäksi.

 

Fenologia

LLY:n alueen pikkuruokkihavainnot on kirjattu talvikautena lokakuun ja huhtikuun välillä. Kesäaikaisia havaintoja ei ole.

 

Aikaisimmat syyshavainnot

16.10.2010 Inarijärvi 1 (Veikko Väänänen)

16.10.2005 Inari Kasariselkä 1 p (Jouni Aikio)

18.10.1998 Inari Kuivajärvi 1 (Pertti Sotaniemi)

 

Myöhäisimmät keväthavainnot

18.4.2016 Inari Ukonjärvi 1 p kuollut (Taneli Halonen, Pekka Visala)

16.2.2005 Inari Sevettijärvi 1 p kuollut (Viljo Semenoja, Aleksi Fofonoff)

10.2.2018 Kittilä Kaukonen 1 (Jouni Seppälä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 23 havaintoa / 25 yksilöä (tilanne 23.8.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

3 tp kiert E, Inarijärvi 31.10.2013 (Olli Osmonen)

Kaikki muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


ETELÄNKIISLA

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Atlantin ja pohjoisen Tyynemeren rannikoilla. Pesimistä lukuunottamatta viettää aikaansa merellä.

 

Suomessa etelänkiisla on hyvin harvalukuinen ulkosaariston pesimälaji.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on kirjattu elokuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 2 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

LLY:n alueen havainto

9.8.1990 Utsjoki Nuorgam 2 p (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

 


POHJANKIISLA

Levinneisyys

Pesii luodoilla, saarilla ja rannikoilla pohjoisilla merialueilla. Siirtyy talveksi hiukan etelämmäksi jäärajaa seuraten.

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on kirjattu heinäkuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 23.6.2020).

 

LLY:n alueen havainto

13.7.2008 Inarijärvi Vieppisaaret 1 p (Minna Poikonen, Kirsti Puro)

 


RÄYSKÄ

Levinneisyys

Räyskä pesii kaikilla mantereilla Etelämannerta ja Etelä-Amerikkaa lukuunottamatta. Euroopan räyskät talvehtivat Välimeren etelärannalla ja Länsi-Afrikassa.

 

Suomessa räyskä on merensaariston pesimälaji kaikilla merialueillamme.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

13.-23.5.2012 Rovaniemi Kivitaipale 1 kiert (Ilkka Rautio)

30.5.2006 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 NW (Anssi Mäkinen)

2.6.2012 Inari Ahkioniemi 1 kiert (Sampo Parkkonen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.8.1983 Ylitornio Kainuunkylä 2 p (Jorma V.A. Halonen, Voitto Viinanen)

30.7.2004 Inari Solojärvi 1 kiert (Sampo Parkkonen, Mika Portti)

24.-25.7.2019 Pello Yliranta 2 ad p (Jorma V.A. Halonen, Minna Kaan, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen, Kati Sirkka, Minna Sarkkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 16 havaintoa / 19 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Ylitornio Kainuunkylä 16.8.1983 (Jorma V.A. Halonen, Voitto Viinanen)

2 ad p, Rovaniemi Ounasjokisuisto 10.7.2019 (Anssi Mäkinen, Jukka Simula, Sirke Piirainen)

2 ad p, Pello Yliranta 24.-26.7.2019 (Jorma V.A. Halonen, Minna Kaan, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen, Kati Sirkka, Minna Sarkkinen)

 


MUSTATIIRA

Levinneisyys

Mustatiira pesii Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan linnut talvehtivat Afrikassa.

Fenologia

Kaikki LLY:n alueen havainnot ovat toukokuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 24.8.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

26.5.1995 Sodankylä Kitinen 1 p (Pekka Punnonen)

20.5.2000 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Ossi Pihajoki)

25.5.2015 Kolari Rautuvaara 1 (Pekka Hietaniemi)

29.5.2015 Kolari Rautuvaara 2 p (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Kolari Rautuvaara 29.5.2015 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


VALKOSIIPITIIRA

Levinneisyys

Pesimäalueet Kaakkois-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtiminen Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

Fenologia

Molemmat LLY:n alueen havainnot ovat toukokuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiirassa ei  havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kaksi havaintoa (tilanne 23.6.2020).

 

LLY:n alueen havainnot ARK:n kirjanpidossa

27.5.1996 Rovaniemi Ulkujärvet

26.–27.5.2000 Sodankylä Ilmakkijärvi

 


KALATIIRA

Levinneisyys

Pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii trooppisilla valtamerillä.

 

Suomessa kalatiiran levinneisyys ulottuu Etelä-Lappiin saakka. LLY:n alueella havaintoja on kirjattu koko alueelta painottuen kuitenkin selvästi alueen eteläosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

30.4.2016 Rovaniemi Saarenkylä (Pekka Pistokoski)

30.4.2019 Rovaniemi Kirkkolampi (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

1.5.2019 Rovaniemi Kuolajokisuu (Mika Bäckman)

 

Kevätmuutto

Kalatiiran muutto alkaa keskimäärin 6. toukokuuta.

 

 

Syysmuutto

Kalatiirat lähtevät pääosin jo elokuun alkupuolella, mutta yksittäisiä havaintoja on kirjattu lokakuun puoliväliin saakka.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2001 Sodankylä Kirkonkylä 1 jp kiert (Kivilompolot)

10.-11.10.1998 Inari Kuivajärvi (Jouni Aikio, Pertti Sotaniemi, Anniina Iranto)

2.10.2014 Pello Sirkkakoski (Jouko Sirkkala)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 358 havaintoa / 4 241 yksilöä (tilanne 24.8.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30, Pello Paamajärvi 19.5.1982 (Mika Knuuti)

27, Ranua Impiö 28.5.1979 (Pentti Impiö)

27, Kemijärvi Kalkonniemi 23.5.2020 (Andreas Nuspl)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

80, Posio Livojärvi 22.7.2010 (Mika Heikkala)

40-53, Pello Sirkkakoski 21.-22.7.2016 (Tomi Rautio, Pertti Rautio, Markku Sirkka)

40, Kemijärvi venesatama 4.6.2017 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

40, Rovaniemi Viirinsuvanto 10.7.2017 (William Velmala, Ismo Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

15, Rovaniemi Salmijärvi 2.8.2019 (Matti Välimäki)

14, Posio Mourusalmi 4.8.2009 (Olli Lamminsalo, Heidi Ahonen, Jukka Makkonen)

8, Inari Ahkioniemi 28.3.2013 (Sampo Parkkonen)

8 kiert, Sodankylä Kelujärvi 15.8.2020 (Ossi Pihajoki)

 


LAPINTIIRA

Levinneisyys

Pesii pohjoisen pallonpuoliskon mantereiden pohjoisosissa. Talvehtii Etelämantereen rannikoilla ja Etelä-Afrikassa.

 

Suomessa lapintiiran pesimäalueet ovat merialueilla ja sisämaassa maan pohjoisosissa. LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen pohjoisiin osiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.2011 Kemijärvi pitkäsilta (Pentti Mettiäinen)

2.5.1979 Muonio Torassieppi (Martti Kotakorva)

3.5.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Esa Huhta, Antti Ruonakoski, Hannu Jauhiainen)

3.5.2015 Kittilä Karinnokka (Esa Lehtonen)

 

Kevätmuutto

Lapintiiran kevätmuutto alkaa keskimäärin toukokuun 11. päivän tienoilla.

 

 

 

Syysmuutto

Lapintiirat lähtevät pääosin jo elokuun alussa, mutta yksittäishavaintoja on tehty vielä loka-marraskuun vaihteessakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.11.2016 Rovaniemi Ounaskoski (Rauno Kalliskota)

26.10.-1.11.2013 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Allan Hamari, Eija Leppänen, Esa Koistinen)

13.10.2007 Rovaniemi Pieni Toramojärvi (Matti Välimäki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 679 havaintoa / 17 075 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Havaintomäärät

Rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet mutta yksilömäärät pienentyneet.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

130, Enontekiö Sotkajärvi 20.5.2000 (Pirkka Aalto)

110, Inari Tuolbájavri (Jouni Aikio)

105, Enontekiö Sotkajärvi 25.5.2008 (Timo J. Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Kittilä Munajärvi 15.6.1975 (Jarmo Laine)

150, Inari Iijärvi 26.6.2009 (Olli Osmonen)

140, Enontekiö Markkina Seitavuopio 14.6.2007 (Peter Uppstu)

 

Syksy (elo-joulukuu)

40, Inari Menesjärvi 1.8.1994 (Jouni Aikio)

38, Inari Menesjärvi 6.8.1996 (Jouni Aikio, Anja Vest)

25, Enontekiö Saarijärvi 7.8.2008 (Joni Sundström)

 


PIKKULOKKI

Levinneisyys

Pesii Euraasian ja Kanadan pohjoisosissa. Euroopan kanta talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimerellä.

 

Pikkulokki pesii tiheimmin Keski-Suomesta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella.

 

Tiiraan on pikkulokista kirjattu havaintoja eri puolilta LLY:n aluetta.

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

17.4.2010 Ranua Simojärvi 1 p (Toivo Kalavainen)

24.4.2005 Kemijärvi 1 p (Kirsti ja Juhani Pelkonen)

27.4.1999 Sodankylä kirkonkylä 1 p (J Kivilompolo)

27.4.2010 Posio Ahvensalmi 9 p (Mika Heikkala)

27.4.2017 Enontekiö Ounasjärvi 1 p (Mauri Sydänmetsä)

 

Kevätmuutto

Pikkulokin kevätmuutto alkaa keskimäärin 5. toukokuuta.

 

 

Syysmuutto

Pikkulokit lähtevät pääosin jo elokuun alkupuolella. Viimeiset yksittäishavainnot on kirjattu syyskuun puolivälin tienoilla.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.-17.9.2008 Pello Orajärvi 1 1kv juv p (Jorma V.A. Halonen)

8.9.1985 Pello Paamajärvi 1 p (Reijo Koivuranta)

8.9.1999 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Ossi Pihajoki)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 463 havaintoa / 34 751 yksilöä (tilanne 24.8.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät ovat nousseet selvästi, mutta yksilömäärät vain vähän.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

450, Posio Akanlahti 25.5.2008 (Antti Peuna)

420, Pello Orajärvi 29.5.2008 (Jorma V.A. Halonen)

345, Rovaniemi Pisajärvi 25.5.2008 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

400, Ylitornio Portimojärvi 18.6.2001 (Jyrki Pynnönen, Thomas Oesch)

350, Kemijärvi jätevesijärvi 14.6.2015 (Pirkka Aalto)

300, Kemijärvi jäteveden puhdistusaltaa 16.6.2016 (Pasi Alanko, Jari Laiho, Roland Lillkåla, Esa Mäkelä, Tiina Sillanpää)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50, Pellojärvi 3.8.1998 (Jorma V.A. Halonen)

20, Pellojärvi 2.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

10, Pellojärvi 3.8.1993 (Jorma V.A. Halonen)

 


JÄÄLOKKI

Levinneisyys

Jäälokki viettää koko vuoden pohjoisessa. Talven aikana muuttaa kiintojään reunan eteläpuolelle.

 

Fenologia

Jäälokin havainnot LLY:n alueella on kirjattu toukokuulta ja syyskuulta.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä (määrä vähentynyt).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

LLY:n alueen havainnot

Syyskuu 1866 Kittilä Pallasjärvi 1 (havainnoija tuntematon)

6.5.2017 Sodankylä Porttipahta 2 p (Pekka Kustula)

 


PIKKUKAJAVA

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisilla rannoilla. Talvehtii Sargassomerellä ja Atlantin länsirannikolla sekä Itä-Kiinan merellä ja Meksikon luoteisosassa. LLY:n alueen havainnot jakaantuvat satunnaisesti eri puolille aluetta, eniten havaintoja on kirjattu Tenojokilaaksosta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

1.1.1993 Kolari Törmäsniska 1 juv p (Heino Joki)

13.1.2012 Salla Varvikko 1 2kv p (Pirkka Aalto, Elina Arola)

28.2.1962 Enontekiö Pienajänkkä 50 p (Olli Soutukorva, Uuno Niva ym)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.11.1985 Kittilä kk 1 1kv juv p (Antti Sallinen)

13.11.2011 Sodankylä Lokka 1 1kv S (Sampo Laukkanen)

9.11.2000 Sodankylä kk 1 juv S (Paula Kivilompolo)

9.11.2013 Rovaniemi Koskikatu 1 1kv (Rauno Kalliskota)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti vaarantunut (määrä vähentynyt).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 27 havaintoa / 140 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

61 NE, Utsjoki kk 22.4.2020 (Eija Kurkela, Inga Gröndahl, Teemu Koskinen, Markku Salmelin, Jussi Martin)

50 p, Enontekiö Pienajänkkä 28.2.1962 (Olli Soutukorva, Uuno Niva ym)

3 ad p, Muonio Kihlanki 17.5.1999 (Seppo Friberg)

 


NAURULOKKI

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopassa ja Aasiassa sekä Islannissa, Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa. Talvehtii pääasiassa pesimäalueita etelämpänä, Suomen kanta Länsi-Euroopassa.

 

Suomessa pesii sekä meren rannikoilla että sisävesillä Keski-Lappiin asti.

 

Naurulokkihavaintoja on kirjattu Tiiraan eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

22.3.2013 Rovaniemi Lapinaukea (Rauno Kalliskota)

29.3.2014 Rovaniemi Kivitaipale (Henna Pätsi)

31.3.2020 Rovaniemi Ounaskoski 1 (Antti Keränen)

 

Kevätmuutto

Naurulokin muutto alkaa keskimäärin hieman ennen huhtikuun puoltaväliä.

 

 

 

Syysmuutto

Naurulokin syysmuutto ajoittuu syyskuulle, mutta yksittäishavaintoja on tehty vielä marraskuullakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.11.2011 Rovaniemi Lainas/Ounaskoski (Vesa Perttunen, Ismo Kreivi)

5.11.2000 Sodankylä Porttipahta 1 ad p (Ossi Pihajoki)

26.10.2009 Kemijärvi Pöyliöjärvi (Pirkka Aalto)

26.10.2013 Kemijärvi Pöyliöjärvi (Sampo Laukkanen)

26.10.2016 Rovaniemi Kirkkolampi (Veikko Vasama)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 900 havaintoa / 345 589 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on kasvanut, mutta havaintojen yksilömäärä laskenut.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4000, Rovaniemi Ounaskoski 1.5.2008 (Jukka Jokimäki)

3700, Rovaniemi Kuusiselkä 28.4.2013 (Ismo Kreivi)

3500, Rovaniemi Ounaskoski 27.4.2009 (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Veikko Vasama ym)

3500, Rovaniemi Ounaskoski 28.4.2010 (Antti Ruonakoski)

3500, Rovaniemi Kirkonjyrhämä 28.4.2015 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

1600, Rovaniemi Harjulampi 6.6.2017 (Jukka Simula)

1250, Rovaniemi Harjulampi 3.6.2004 (Jyrki Pynnönen)

530, Pello Yliranta 27.7.1982 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

630, Pello Yliranta 11.8.1982 (Jorma V.A. Halonen)

600, Pello Yliranta 17.8.1983 (Jorma V.A. Halonen)

500, Pello kk 30.8.1982 (Jorma V.A. Halonen)

 


MUSTANMERENLOKKI

Levinneisyys

Pesii ja talvehtii Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Mustallamerellä, Kaukasuksella ja Azerbaidzanissa. Suomessa tavataan satunnaisesti.

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty kesäkuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 23.6.2020).

 

LLY:n alueen havainto

2.-16.6.2016 Kemijärvi Kallaanvaara 1 ad p (Pirkka Aalto, Pasi Alanko, Mats Björklund, Christer Casagrande, Tuomo Eronen, Jorma V.A. Halonen, Jorma Hannu, Eero Hietanen, Jaakko Hynninen, Panu Hämäläinen, Hannu Jauhiainen, Yrjö Kahila, Olli-Pekka Karlin, Istvan Kecskeméti, Mika Knuuti, Kyösti Kopra, Kari Laamanen, Jari Laiho, Erkki Lehtovirta, Timo J. Leppänen, Roland Lillkåla, Minna Mikkola, Esa Mäkelä, Jyrki Mäkelä, Arto Niemi, Veli Niemi, Seppo Pudas, Kari Rissanen, Petri Saari, Timo Sahi, Markku Sirkka, Tuula Suihko, Risto Suksi, Jouni Tittonen, Jukka Österberg, Ismo Peijari, Jussi Murtosaari, Kari Kallio, Tuula Saarela)

 


KALALOKKI

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikan länsi- ja luoteisosissa. Suomen kanta muuttaa talveksi Länsi-Eurooppaan.

 

Kalalokki pesii käytännössä koko maassa, harvalukuisin kanta on Keski-Lapissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

2.1.2017 Sodankylä Kevitsa (Keijo Vihriälä)

4.1.2012 Kemijärvi Isokylä (Pirkka Aalto, Lauri Alatarvas ym)

15.1.2018 Pello Yliranta (Markku Sirkka)

 

Kevätmuutto

Kalalokin kevätmuutto alkaa huhtikuun 10. päivän tienoilla.

 

 

Syysmuutto

Kalalokin syysmuutto hiljenee lokakuun puolivälin jälkeen. Viimeiset havainnot on kuitenkin kirjattu joulukuulta.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.-16.12.1984 Sodankylä Porttipahta (Heikki Karhu)

1.-10.12.2011 Rovaniemi Kirkonjyrhämä (Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Antti Ruonakoski, Lea Maalismaa)

9.12.2009 Kolari Äkäslompolo (Vesa Kaulanen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 720 havaintoa / 29 230 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on noussut suunnilleen havaintoaktiivisuuden keskimääräisen kasvun verran, mutta yksilömäärän kasvu on selvästi hitaampaa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

470, Rovaniemi Ounasjokisuisto 4.5.2007 (Antti Ruonakoski)

434, Rovaniemi Ounaskoski 29.4.2008 (Anssi Mäkinen)

215, Rovaniemi Kivijärvi 3.5.2015 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

75, Kemijärvi Pieskansalmi 15.7.2017 (Pirkka Aalto)

70, Ranua Piittisjärvi 1.7.2012 (Pirkka Aalto)

70, Kemijärvi jätevesijärvi 13.7.2017 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120, Posio Livojärvi 23.9.2016 (Tuukka Pahtamaa)

92, Porio Mourusalmi 13.10.2013 (Mika Heikkala, Osmo Heikkala, Eero Heikkala)

90, Inari kirkonkylä 20.10.1987 (Jouni Aikio, Anja Vest)

 


SELKÄLOKKI

Levinneisyys

Pesii Atlantin ja Jäämeren rannoilla. Suomen kanta talvehtii pääasiassa Itä-Afrikassa.

 

Suomessa selkälokki on meren saariston ja suurimpien sisävesien asukas. Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

9.4.2006 Kemijärvi sillat (Pirkka Aalto)

9.4.2010 Posio Alasuolijärvi (Toivo Baas)

11.4.2016 Kemijärvi Juujärvi (Eerik Sotaniemi)

 

Kevätmuutto

Selkälokin kevätmuutto alkaa huhtikuun 20. päivän tienoilla.

 

Syysmuutto

Selkälokin syysmuuton aika on pääosin syyskuun alkupuolella, mutta yksittäishavaintoja on kirjattu vielä lokakuun lopustakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.10.2013 Kemijärvi Seitakorva (Juha Severinkangas)

22.10.2013 Rovaniemi Vanttauskoski (Jorma V.A. Halonen)

19.10.2006 Rovaniemi Vanttauskoski (Anssi Mäkinen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen (määrä kasvava).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 249 havaintoa / 2 636 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on hieman kasvanut, mutta yksilömäärä pysynyt aikalailla vakiona.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

32 p, Rovaniemi Kivijärvi 3.5.2015 (Antti Ruonakoski)

24 ad p, Posio Ahvensalmi 14.5.2020 (Akseli Myllyneva)

20 ad p, Rovaniemi Kivitaipale 4.5.2015 (Veikko Isomursu)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

17, Porio Autiosaaret 20.7.2008 (Jyrki Mäkelä)

15, Ranua Simojärvi 9.7.2011 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Pyry Hamari, Lenni Hamari)

12, Ranua Simojärvi 9.7.2014 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9, Ranua Simojärvi 1.8.2011 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

8, Ranua Simojärvi 4.8.2007 (Pirkka Aalto)

8, Posio Ala-Suolijärvi 5. ja 9.9.2009 (Pasi Alanko)

 


HARMAALOKKI

Levinneisyys

Pesii Länsi- ja Luoteis-Euroopassa sekä myös Pohjois-Amerikassa ja Keski- ja Pohjois-Aasiassa. Siirtyy talvisin etelämmäksi Itä- ja Pohjois-Afrikkaan sekä Väli-Amerikan ja Itä-Aasian rannikoille.

 

Harmaalokki pesii meren saaristossa ja sisämaajärvillä Keski-Lappiin saakka, maan pohjoisimmissa osissa levinneisyys on harvinta. Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

2.1.2009 Kolari Lappea (Juha Pieskä, Eeva Uusitalo)

6.1.2011 Kittilä kk (Jorma Yliniemi)

27.1.2008 Rovaniemi keskusta (Seija Ålander, Vesa Perttunen)

Kevätmuutto

Harmaalokin kevätmuutto alkaa keskimäärin 20. maaliskuuta, vaihteluväli on 6.3. – 3.4.

 

Syysmuutto

Harmaalokit muuttavat loka-marraskuussa. Muutama talvihavaintokin on tehty.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

31.12.2014 Rovaniemi Ratantaus (Rauno Kalliskota, Markku Pernu)

26.12.2006 Rovaniemi Patokoski (Heikki Torvinen)

26.12.2019 Kemijärvi keskusta (Paula Kivilompolo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen (määrä laskeva).

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 4 631 havaintoa / 197 353 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on kasvanut, mutta yksilömäärät ovat vähentyneet.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

850, Rovaniemi Hirvas 16.4.2014 (Allan Hamari)

750, Rovaniemi Hirvas 24.4.2010 (Pirkka Aalto)

688, Rovaniemi Hirvas 18.4.2014 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

400, Rovaniemi Ounasjokisuisto 9.6.2015 (Antti Ruonakoski)

340, Rovaniemi Kuusiselkä 7.6.2015 (Ismo Kreivi)

340, Rovaniemi Ounasjokisuisto 26.6.2015 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3500, Rovaniemi Kuusiselkä 2.11.2011 (Jukka Jokimäki)

3500, Rovaniemi Kuusiselkä 2.10.2012 (Allan Hamari, Antti Ruonakoski)

2870, Rovaniemi Harjulampi 16.10.2015 (Antti Rissanen)

 


GRÖNLANNINLOKKI

Levinneisyys

Pesii Kanadan Arktisissa osissa ja Grönlannin rannikoilla. Talvehtii etelämpänä Atlantilla, mm. Islannissa ja Brittein saarilla sekä Yhdysvaltain itärannikolla ja Suurten järvien alueella.

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty syyskuulla.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 23.6.2020).

 

LLY:n alueen havainto

11.9.2015 Sodankylä Porttipahta 1 p (Lasse Ruoho)

 


ISOLOKKI

Levinneisyys

Pesii arktisilla alueilla Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii Pohjois-Atlantilla ja Tyynenmeren pohjoisosissa. Suomessa tavataan merialueilla enimmäkseen talvisin. LLY:n havainnot ovat Kittilä – Pelkosenniemi -linjan lounaispuolelta ja Tenojokivarresta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei Tiira-havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

6.4.2014 Kemijärvi Juujärvi 1 3kv p nous (Pirkka Aalto)

14.-16.4.2014 Rovaniemi Hirvas 1 +2kv p (Jukka Siltanen, Antti Ruonakoski, Allan Hamari)

18.4.2012 Kittilä Immeljärvi 2 nous (Esa Lehtonen, Jakko Eerola)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

5.12.2011 Rovaniemi Kuusiselkä 1 1kv juv p (Olli-Pekka Karlin)

26.11.2011 Rovaniemi Kirkonjyrhämä 1 2kv (Veikko Vasama, Rauno Kalliskota)

22.11.2011 Rovaniemi Kirkonjyrhämä 1 p (Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Veikko Vasama)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 29 havaintoa / 33 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Suurimmat yksilömäärät

3, Kittilä kk 30.4.2012 (Hilkka Suomalainen)

Muut havainnot ovat 1-2 linnusta.

 


MERILOKKI

Levinneisyys

Merilokki pesii luoteisen Euroopan ja Pohjois-Amerikan rannikoilla, saarissa ja osin myös sisämaassa. Suomen merilokit muuttavat Itämerellä etelämmäksi tai Pohjanmerelle.

 

Suomessa merilokin pesinnät keskittyvät merialueelle. Sisämaapesinnät ovat yksittäisiä. LLY:n havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Fenologia

Talvihavainnot

15.2.2014 Sodankylä Orajärvi 1 ad p (Pekka Kasurinen)

19.2.2014 Ivalo Pikku-Petsamo (Jan-Erik Tanhua)

27.2.2014 Rovaniemi Pöykkölä (Anssi Mäkinen)

 

Kevätmuutto

Merilokin kevätmuutto käynnistyy keskimäärin huhtikuun 10. päivän tienoilla.

 

 

Syysmuutto

Merilokin syysmuutto ajoittuu loka-marraskuun vaihteeseen, ja viimeiset havainnot on kirjattu marraskuun puolivälissä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.11.2013 Rovaniemi Ounaskoski (Veikko Vasama, Marko Junttila)

15.-16.11.2011 Sodankylä Lokka (Sampo Laukkanen)

15.11.2018 Inarijärvi (Roope Ruokonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 927 havaintoa / 1 634 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet kirjausaktiivisuuden keskimääräistä kasvua vähemmän.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

16, Rovaniemi Hirvas 1.5.2012 (Veikko Isomursu)

11, Rovaniemi Hirvas 24.4.2010 (Pirkka Aalto)

10, Rovaniemi Hirvas 25.4.2010 (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

10, Rovaniemi Hirvas 23.4.2015 (Veikko Isomursu)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

15, Utsjoki Alaköngäs 16.6.2006 (Turo Ketola, Tommi Merta, Petri Shemeikka)

12, Utsjoki Alaköngäs 11.7.1985 (Heikki Karhu)

10, Inarinjärvi Nellim 27.-30.7.2013 (Aki Arkiomaa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

11, Utsjoki Alaköngäs 4.8.2008 (Jouni Riihimäki, Eero Niinikoski, Sami Tuomela)

11, Sodankylä Lokka 26.8.2018 (Jukka Parkkonen)