Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja pöllölintujen osalta.
Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022 – Katsaus 2021 – Katsaus 2020 – Katsaus 2019 – Katsaus 2018 – Katsaus 2017.
Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.
Tämän sivun lajit:
Huuhkaja Tunturipöllö Hiiripöllö Varpuspöllö Lehtopöllö Viirupöllö Lapinpöllö Sarvipöllö Suopöllö Helmipöllö
HUUHKAJA
Levinneisyys
Huuhkaja elää Euroopassa, Aasiassa ja osassa Pohjois-Afrikkaa.
Suomessa huuhkajan pesimäkanta on tiheintä etelässä ja Lounaassa, Lapissa se on harvalukuinen.
LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläosiin. Myös Inarista on tehty useita havaintoja.
Fenologia
Huuhkaja on paikkalintu, joten havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.
Havainnot neljännesvuosittain
Tammi-maaliskuu: 59 havaintoa / 63 yksilöä
Huhti-kesäkuu: 44 havaintoa / 47 yksilöä
Heinä-syyskuu: 14 havaintoa / 14 yksilöä
Loka-joulukuu: 14 havaintoa / 14 yksilöä
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.
Tiiraan kirjatut havainnot: 131 havaintoa / 138 yksilöä (tilanne 20.4.2022)
Havaintomäärät
Huuhkajan havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat laskusuunnassa. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,2 ja yksilömäärien suhde 1,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kasvu on siis ollut selvästi hitaampaa kuin kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräinen kehitys ja koko Tiira-historian havaintomäärien trendi on laskeva.
Suurimmat yksilömäärät
Kaikki havainnot ovat 1-2 linnusta.
TUNTURIPÖLLÖ
Levinneisyys
Tunturipöllö pesii laajalla alueella pohjoisella tundravyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa.
Tunturipöllö pesii satunnaisesti Pohjois-Lapin tuntureilla. LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.
Fenologia
Tunturipöllö vaeltaa ravintotilanteen mukaan, joten havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti vaarantunut, määrä vähenevä.
Tiiraan kirjatut havainnot: 141 havaintoa / 194 yksilöä (tilanne 20.4.2022)
Suurimmat yksilömäärät
Kaikki elävien lintujen havainnot 1-7 lintua. Lisäksi 10 lintua kirjattu 1900-luvun alusta Justus Montellin kirjoitusten mukaan, linnut kerätty kokoelmiin.
HIIRIPÖLLÖ
Levinneisyys
Hiiripöllö asustaa pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Suomessa hiiripöllö on pääsääntöisesti pohjoinen pesimälaji.
Fenologia
Hiiripöllö on paikkalintu, vaeltaa ajoittain, joten havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.
Havainnot neljännesvuosittain
Tammi-maaliskuu: 1 824 havaintoa / 1 998 yksilöä
Huhti-kesäkuu: 1 798 havaintoa / 2 363 yksilöä
Heinä-syyskuu: 1 701 havaintoa / 2 207 yksilöä
Loka-joulukuu: 1 714 havaintoa / 1 869 yksilöä
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.
Tiiraan kirjatut havainnot: 7 002 havaintoa / 8 387 yksilöä (tilanne 20.4.2022)
Havaintomäärät
Hiiripöllön havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat hitaasti kasvaneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,4 ja yksilömäärien suhde 1,8. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kasvu on siis näillä kertoimilla tarkasteltuna ollut jopa hivenen nopeampaa kuin kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräinen kehitys, mutta koko Tiira-historian ajalta piirretty trendiviiva on lähes vaakasuora sekä rivi- että yksilömäärien osalta. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.
Hiiripöllö esiintyy talvilintulaskennoissa satunnaisesti ja määrät ovat pieniä.
Linjalaskennoissa hiiripöllön tiheys on ollut alle 0,03 paria / km.
Suurimmat yksilömäärät
Suurin laskettu yksilömäärä on 18. Suurimmat yksilömäärät on kirjattu vaellusten aikana yhteenlasketuista havainnoista. Poikasaikaan suurin yksilömäärä on 10 (emot ja poikaset yhteenlaskettuna).
18, Salla Tuntsan kaira 28.2.-2.3.2012 (Petri Piisilä). Reitin pituus n. 50 km, tiheys 0,4 yksilöä / km.
14, Inari Luolaselkä 11.9.2011 (Martti Rikkonen). Reitin pituus n. 15 km, tiheys 0,9 yksilöä / km.
13 p (2k 2n 5pm 4pm), Posio Jaksamo 21.6.1989 (Jyrki Mäkelä). Kaksi poikuetta, joiden välimatka ei tiedossa.
12, Kittilä Otusmaa 1.6.2011 (Pekka Peltoniemi). Kaksi poikuetta (emot, toisella parilla 5 poikasta, toisella 3). Poikueiden välimatka 330 m.
11 p, Savukoski Karhavaara 29.12.2020 (Eila Ylilokka)
10 p (emot + 8 pull), Ylitornio Pakisjärvi 15.5.2007 (Jorma V.A. Halonen)
10 p (emot + 8 pp pull reng), Ranua Palovaarantie 26.5.2011 (Eero Pätsi, Pekka Peltoniemi, Henna Pätsi, Juho Pätsi)
10, Savukoski UK-puisto Nuortin ja Jaurin välissä 6.-8.3.2012 (Petri Piisilä). Matka n. 35 km, tiheys 0,3 yksilöä / km.
VARPUSPÖLLÖ
Levinneisyys
Varpuspöllö pesii Keski-ja Pohjois-Euroopassa sekä Aasiassa.
Suomessa varpuspöllön levinneisyys ulottuu yhteinäisenä suunnilleen Oulun korkeudelle saakka, mutta sitä tavataan myös pohjoisempana.
Tiira-havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta, etelä- ja länsiosista tiheimmin.
Fenologia
Varpuspöllö on paikka- ja vaelluslintu, joten havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.
Havainnot neljännesvuosittain
Tammi-maaliskuu: 863 havaintoa / 874 yksilöä
Huhti-kesäkuu: 169 havaintoa / 180 yksilöä
Heinä-syyskuu: 135 havaintoa / 164 yksilöä
Loka-joulukuu: 593 havaintoa / 603 yksilöä
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.
Tiiraan kirjatut havainnot: 1 746 havaintoa / 1 807 yksilöä (tilanne 20.4.2022)
Havaintomäärät
Varpuspöllön havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat hitaasti kasvaneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,1 ja yksilömäärien suhde samoin 2,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kasvu on siis näillä kertoimilla tarkasteltuna ollut samanlaista tai jopa hivenen nopeampaa kuin kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräinen kehitys, mutta koko Tiira-historian ajalta piirretty trendiviiva ei osoista ihan samanlaista nousua. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.
Suurimmat yksilömäärät
6 pp p, Inari Ahkioniemi 15.6.2011 (Sampo Parkkonen)
6 (koiras ja vähintään 5 poikasta), Muonio Madeojankuusikko 4.7.2016 (Hannu Virtanen)
Muut havainnot 1-3 linnusta.
LEHTOPÖLLÖ
Levinneisyys
Lehtopöllö asustaa Euroopassa ja pohjoisimmassa Afrikassa sekä Aasiassa.
Suomessa lehtopöllöjä löytää lähinnä maan eteläisimmistä osista.
Fenologia
LLY:n alueen havainnot on kirjattu maaliskuulta ja elokuulta.
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.
Tiiraan kirjatut havainnot: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 20.4.2022).
LLY:n alueen havainnot
8.8.1981 Kittilä 1 p (Kai Norrdahl)
3.3.2012 Rovaniemi 1 k nous (Ilkka Rautio)
VIIRUPÖLLÖ
Levinneisyys
Viirupöllön asumisalueita löytyy Skandinaviasta ja paikoin Keski-Euroopasta sekä laajalti Aasiasta.
Suomessa viirupöllö on yleinen maan etelä- ja keskiosissa.
LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläosiin.
Fenologia
Viirupöllö on paikkalintu, joten havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.
Havainnot neljännesvuosittain
Tammi-maaliskuu: 89 havaintoa / 90 yksilöä
Huhti-kesäkuu: 79 havaintoa / 94 yksilöä
Heinä-syyskuu: 31 havaintoa / 40 yksilöä
Loka-joulukuu: 43 havaintoa / 43 yksilöä
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.
Tiiraan kirjatut havainnot: 242 havaintoa / 267 yksilöä (tilanne 20.4.2022)
Havaintomäärät
Viirupöllön havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat hitaasti kasvaneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,3 ja yksilömäärien suhde samoin 1,3. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kasvu on siis ollut hitaampaa kuin kaikilla lajeilla keskimäärin.
Suurimmat yksilömäärät
7 p (1 n +1kv ad, 6 1kv juv), Kemijärvi Jupuravaara 4.7.2011 (Ville Suorsa, Minna Takalo)
6 p (emot ja 4 maastopoikasta), Kolari Pohjaisnenä 5.6.2974 (Jorma V.A. Halonen, Esko Rundgren)
4 ( 1 aikuinen, 3 poikasta reng), Ranua Iso Majovaara 7.6.2010 (Jani Suua)
LAPINPÖLLÖ
Levinneisyys
Lapinpöllö pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Suomessa pääosa lapinpöllöistä pesii Keski-Suomesta Metsä-Lappiin sijoittuvalla alueella.
LLY:n alueen havainnot kattavat lähes koko alueen.
Fenologia
Lapinpöllö on paikkalintu, vaeltaa ravintotilanteen mukaan, joten havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.
Havainnot neljännesvuosittain
Tammi-maaliskuu: 400 havaintoa / 507 yksilöä
Huhti-kesäkuu: 375 havaintoa / 516 yksilöä
Heinä-syyskuu: 70 havaintoa / 81 yksilöä
Loka-joulukuu: 116 havaintoa / 122 yksilöä
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.
Tiiraan kirjatut havainnot: 942 havaintoa / 1 159 yksilöä (tilanne 20.4.2022)
Havaintomäärät
Lapinpöllön havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on peräti 6,5 ja yksilömäärien suhde 6,6. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kasvu on siis näillä kertoimilla tarkasteltuna ollut jopa reilusti nopeampaa kuin kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräinen kehitys. Koko Tiira-historian ajalta piirretty trendiviiva osoittoaa kuitenkin maltillisempaa kasvua, ja graafi osoittaa kolmen vuoden kertoimien suhteen johtuvan vuoden 2020 suurista havaintomääristä. Keväällä 2020 lapinpöllöjä oli paljon näkyvillä ja ihmisten lähellä johtuen vaikeasta lumitilanteesta (useita kovia lumikerroksia), joka vaikeutti ravinnonsaantia.
Suurimmat yksilömäärät
Suurimmat yksilömäärät on kirjattu tienvarresta väliltä Rovaniemi – Kittilä keväällä 2012.
33 p, tien varrelta väliltä Rovaniemi-Kittilä 24.2.-6.5.2012 (Pekka Peltoniemi). Matka n. 150 km, tiheys 0,2 yksilöä / km.
24, väli Kittilä Alakylä – Rovaniemi Patokoski 25.4.2012 (Olli-Pekka Karlin, Markku Pernu). Matka n. 67 km, tiheys 0,36 yksilöä / km.
10 p, Rovaniemi väli Lohiniva – Maijanen 22.4.2012 (Pekka Peltoniemi, Hanne Eriksson, Pirjo Peltoniemi). Matka n. 11 km, tiheys 0,9 yksilöä / km.
9 p, Rovaniemi Lohiniva 18.3.2012 (Pekka Peltoniemi). Matka n. 4 km, tiheys 2,25 yksilöä / km.
8, Rovaniemi Lohiniva 10.-11.3.2012 (Teuvo Hietajärvi, Markku Pernu). Matka n. 3 km, tiheys 2,7 yksilöä / km.
Yksittäisen havainnon suurin yksilömäärä on viisi, 25.8.2011 Inari (Seppo ja Sinikka Saraspää).
SARVIPÖLLÖ
Levinneisyys
Sarvipöllö pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Lintuatlakseen pesimishavaintoja on kirjaantunut Etelä-Suomesta Keski-Lappiin saakka.
Tiira-havaintoja on kirjattu melko laajalti LLY:n alueelta.
Fenologia
Sarvipöllö on pääosin muuttolintu, mutta osittain kuitenkin paikkalintu, joten havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.
Havainnot neljännesvuosittain
Tammi-maaliskuu: 20 havaintoa / 25 yksilöä
Huhti-kesäkuu: 71 havaintoa / 97 yksilöä
Heinä-syyskuu: 47 havaintoa / 99 yksilöä
Loka-joulukuu: 12 havaintoa / 17 yksilöä
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.
Tiiraan kirjatut havainnot: 146 havaintoa / 221 yksilöä (tilanne 20.4.2022)
Havaintomäärät
Vuosittaiset havaintomäärät ovat pieniä. Suurimmat määrät on kirjattu vuonna 2011, jolloin havaittiin myös useita pesintöjä.
Sarvipöllön havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat hitaasti laskeneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,0 ja yksilömäärien suhde 1,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärät ovat siis näillä kertoimilla tarkasteltuna pysyneet lähes vakiona, mutta koko Tiira-historian ajalta piirretty trendiviiva osoittaa laskevaa suuntaa. Suuntaan kylläkin vaikuttaa merkittävästi v. 2011 havaintohuippu.
Suurimmat yksilömäärät
7 p (2 pariutuneet, 5 imm), Rovaniemi Rautiosaari 2.-20.7.2011 (Heikki Ylitalo, Olavi Tennilä).
6 p, Muonio v. 1907 pesimähavainto (havainnoija tuntematon, dokumentoinut Justus Montell)
6 än p (viisi poikasta ja emo, mahdollisesti kaksi emolintua), Inari kirkonkylä 21.7.2015 (Anja Vest, Ritva Tammela, Martti Kosonen)
6 p (emot ja 4 poikasta), Ylitornio Karjosaari 24.6.2018 (Ismo Kreivi, Minna Luolamo, Topi Kreivi, Mari Honkuri, Kari Honkuri ym)
SUOPÖLLÖ
Levinneisyys
Suopöllö pesii Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomalaiset suopöllöt talvehtivat Etelä-Euroopassa.
Suopöllöä tavataan lähes koko Suomessa, tiheimmin Pohjanmaalla ja Lounais-Lapissa.
LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan havaintoja kattavasti koko alueelta.
Fenologia
Talvihavainnot
Lajista ei ole kirjattu varsinaisia talvihavaintoja, joskin yksi havainto on kirjattu karkauspäivänä 2012 (ks. kevään varhaisimmat havainnot). Lisäksi Justus Montellin kirjoituksesta on päätelty 2 suopöllöä nähdyn aikavälillä tammi-huhtikuu v. 1904 Muoniossa.
Kevätmuutto
Kevään varhaisimmat havainnot
29.2.2012 Ivalo 1 (Tapio Kyrö)
11.3.2012 Inari Alempi Akujärvi 1 p (Esko ja Annikki Sirjola)
6.4.2020 Utsjoki Mivttejohka 1 kuollut (Juho Toivanen)
Suopöllön kevätmuutto alkaa keskimäärin 22. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 8.4. – 6.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alun ajankohta on tarkastelujaksolla pysynyt vakiona.
Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.
Rovaniemelle suopöllö saapuu keskimäärin 25.4. ja Inariin 3.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 8 päivää.
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 452 havaintoa 1 771 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.
Syysmuutto
Suopöllön havaintomäärät pienenevät hiljalleen syys-lokakuun aikana, ja viimeiset kirjaukset on tehty marraskuun puolella.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
7.11.2008 Rovaniemi Arktikum 1 nous (Veikko Vasama)
5.11.2011 Inari Muotkatunturi 1 p (Markku Välitalo)
29.10.2016 Pello Juntinlehto 1 p (Markku Sirkka, Juha Marjeta)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.
Tiiraan kirjatut havainnot: 3 817 havaintoa / 4 815 yksilöä (tilanne 20.4.2022)
Havaintomäärät
Suopöllön havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,6 ja yksilömäärien suhde 2,3. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kasvu on siis näillä kertoimilla tarkasteltuna ollut jopa hivenen nopeampaa kuin kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräinen kehitys. Myös Tiira-historan ajalta piirretty trendiviiva näyttää kasvua.
Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Havaintomäärät näyttävät olevan huipussaan 4-5 vuoden välein, mahdollisesti myyräkannan runsaudesta riippuen.
Linjalaskennoissa suopöllön tiheys on ollut pääosin alle 0,08 paria / km.
Suurimmat yksilömäärät
Alkuvuosi (tammi-toukokuu)
14 rev, Utsjoki Pulmankijärvi länsipuoli 20.5.2007 (Seppo Hjerppe, Kimmo Häkkinen, Vesa Häkkinen). Matka n. 8 km, tiheys 1,75 rev / km.
8 kiert p, Enontekiö Kilpisjärvi – Sonkamuotka 13.5.2015 (Eino Hiekkanen, Tauno Hiekkanen). Matka n. 140 km, tiheys 0,06 yksilöä / km.
8 p, Rovaniemi Ounasjoki suisto 7.5.2020 (Antti Ruonakoski). Pinta-ala n. 150 hehtaaria, tiheys n. 0,05 yksilöä / hehtaari.
8 p, Rovaniemi Ounasjokisuisto 12.5.2020 (Jukka Simula). Yhtäaikaa näkyvissä.
Kesä (kesä-heinäkuu)
11 p (emot + 9 poikasta), Kittilä Kallo 14.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)
10 p, Inari Säytsjärvi 17.6.2007 (Aarne Ohtonen, Jouni Riihimäki)
10 p (emot + 8 poikasta), Kittilä Kotivaara 14.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)
10 p (emot + 8 poikasta), Kittilä Totovaarantie Roukumalehto 14.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)
10 p (emot + 8 poikasta), Muonio Äkäsjärvi 15.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)
10 p (emot + 8 poikasta), Rovaniemi Lapioaapa 29.6.-11.7.2011 (Pekka Peltoniemi)
Syksy (elo-joulukuu)
22 p, Utsjoki – Säytsjärvi 7.9.207 (Aarne Ohtonen, Jouni Riihimäki). Matka n. 60 km, tiheys 0,37 yksilöä / km.
15 (kaksi poikuetta), Ranua Kuha – Saariharju 7.8.2011 (Mika Heikkala). Matka n. 20 km, tiheys n. 0,8 yksilöä/km.
11, Enontekiö Kivilompolo 21.9.2007 (Pekka Sulkava)
HELMIPÖLLÖ
Levinneisyys
Helmipöllö asustaa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Suomessa helmipöllö pesii koko maassa tunturialueita lukuunottamatta.
LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu melko kattavasti koko alueelta.
Fenologia
Helmipöllö on paikkalintu, vaeltaa toisinaan, joten havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.
Havainnot neljännesvuosittain
Tammi-maaliskuu: 1 503 havaintoa / 1 659 yksilöä
Huhti-kesäkuu: 677 havaintoa / 980 yksilöä
Heinä-syyskuu: 264 havaintoa / 645 yksilöä
Loka-joulukuu: 304 havaintoa / 336 yksilöä
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.
Tiiraan kirjatut havainnot: 2 710 havaintoa / 3 576 yksilöä (tilanne 20.4.2022)
Havaintomäärät
Havaintomäärissä ei ole tapahtunut trendimäistä muutosta, mutta vuosivaihtelut ovat suuria.
Helmipöllön havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat pysyneet lähes vakiona. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,3 ja yksilömäärien suhde 1,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6. Havaintomäärien kasvu on siis näillä kertoimilla tarkasteltuna ollut hitaampaa kuin kaikkien lajien havaintomäärien keskimääräinen kehitys. Tiira-historan ajalta piirretty trendiviiva näyttää hiukan laskua.
Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.
Suurimmat yksilömäärät
Suurimmat yksilömäärät ovat kertyneet rengastuksista tai keväisten kuunteluretkien aikana.
21 reng, Rovaniemi Nappikumpu 9.-11.9.2016 (Mikko Lantto)
14 k Ä, Kittilä Ylläsjärvi Jauhojärventien varressa 12.3.2008 (Pekka Peura). Matka n. 8 km, tiheys 1,75 yksilöä / km.
14 reng, Ylitornio Tiskiniva 13.-14.9.2014 (Ismo Kreivi, Topi Kreivi, Ari Kreivi)
14 reng, Posio Nilonkangas 14.-15.9.2015 (Arto Linnas)