Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja kurkilintujen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022 – Katsaus 2021 – Katsaus 2020 – Katsaus 2019 – Katsaus 2018 – Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

Tämän sivun lajit:

Luhtakana Luhtahuitti Pikkuhuitti Ruisrääkkä Liejukana Nokikana Kurki Neitokurki Pikkutrappi

LUHTAKANA

Levinneisyys

Luhtakana pesii Euroopassa ja Aasiassa. Se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joitakin yksilöitä voi talvehtia myös Suomessa.

Eteläisessä Suomessa on tehty havaintoja varmoista tai mahdollisista luhtakanan pesinnöistä.

LLY:n alueen harvat havainnot ovat varsin hajallaan alueella.

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty huhti-toukokuussa ja marraskuussa.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 25.3.2022).

LLY:n alueen havainnot

7.11.1979 Pello Yliranta 1 p (Jorma V.A. Halonen, Pasi Romakkaniemi ym)

10.11.2001 Enontekiö Hetta 1 (Timo J. Leppänen, Pirkka Aalto, Eija Leppänen)

7.4.2016 Inari Akujärvi 1 kuollut (Katariina Schultz)

13.5.2016 Inari Männiköntie 1 k p (Markku Jääskö, Jan-Erik Tanhua)

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

LUHTAHUITTI

Levinneisyys

Luhtahuitti pesii Euroopassa ja Länsi-Aasiassa talvehtien Afrikassa ja Intiassa.

Suomen luhtahuittihavainnot painottuvat eteläiseen Suomeen.

LLY:n havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

Fenologia

Talvihavainnot

Luhtahuitista ei ole kirjattu talvikuukausien havaintoja LLY:n alueelta.

Kevään varhaisimmat havainnot

21.5.2005 Ranua Lieteoja 2 k p Ä (Martti ja Anja Salo, Simo Romakkaniemi)

1.-30.6.1902 Salla Sovajärvi 1 k p Ä (kyläläiset, Merikallio 1921)

2.6.2006 Pellojärvi Pitkäniemi 1 k p Ä (Jorma V.A. Halonen)

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 16 havaintoa 16 yksilöstä. Pesintään viittaavia havaintoja ei ole.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.9.2021 Rovaniemi Koivusaari 1 lask (Ismo Pyhtilä)

2.8.2011 Kolari Ylläslompolo 1 Ä (Mikko Alestalo, Helena Alestalo)

7.-11.7.2006 Rovaniemi Kivijärvi 1 Ä (Jukka Jokimäki, Antti Ruonakoski)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 19 havaintoa / 20 yksilöä (tilanne 25.3.2022).

Suurimmat yksilömäärät

2 k p Ä, Ranua Lieteoja 21.5.2005 (Martti ja Anja Salo, Simo Romakkaniemi)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

PIKKUHUITTI

Levinneisyys

Pikkuhuitin pesimäalue ulottuu Itä-Euroopasta Luoteis-Kiinaan. Länsi-Euroopassa lajilla on hajaesiintymiä. Laji talvehtii Afrikassa.

Pikkuhuitti tuli Pohjoismaihin 1980-luvulla. Suomessa niitä pesi säännöllisesti vain Parikkalan Siikalahdella, jossa havainnot vähentyivät ja muuttuivat epäsäännöllisiksi 1990-luvulla. Suomessa laji on kevät- ja kesävieras hyvillä lintujärvillä. Pikkuhuitteja pesii Suomessa nykyään todennäköisesti noin 5-10 paria. Yhtäkään pesintää ei kuitenkaan ole täysin varmistettu.

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on kirjattu huhtikuulta.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.3.2022).

LLY:n alueen havainto

21.-23.4.1983 Sodankylä Varuskunta 1 n kuollut (K. Harakka, Heikki Karhu)

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

RUISRÄÄKKÄ

Levinneisyys

Ruisrääkkä pesii Euroopassa 45. leveysasteen pohjoispuolella napapiirille asti sekä Länsi-Aasiassa. Se talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Ruisrääkkää esiintyy Suomessa napapiirille asti.

LLY:n havainnot on kirjattu alueen eteläosista.

Fenologia

Talvihavainnot

Ruisrääkästä ei ole kirjattu talvikuukausien havaintoja LLY:n alueella.

Kevään varhaisimmat havainnot

22.5.2009 Rovaniemi Vaarala 1 p Ä (Pekka Nurmela)

1.6.2013 Rovaniemi Kivitaipale 1 k p Ä (Ilkka Rautio)

7.6.2020 Pello Lankojärvi 1 Ä (Keijo Vaara)

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 22 havaintoa 22 yksilöstä. Varmoja pesintähavaintoja ei ole, mahdollisia kylläkin muutama.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.9.2002 Rovaniemi Koskenkylä 1 nous (Veikko Vasama)

2.9.1990 Pello Lempeä 1 p ä (Jorma V.A. Halonen)

4.8.2007 Sodankylä Jeesiö 1 Ä (Jari Aaltio)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 25 havaintoa / 25 yksilöä (tilanne 25.3.2022).

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

LIEJUKANA

Levinneisyys

Liejukanaa esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi Etelänapamantereella ja Australaasiassa (kartasta puuttuvat Pohjois- ja Etelä-Amerikan levinneisyysalueet). Pohjois-Euroopan liejukanat talvehtivat etelämpänä, Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

Suomessa liejukana on harvalukuinen pesimälintu etelän rehevillä vesillä. Satunnaisesti sitä esiintyy Oulu-Joensuu linjalla asti.

LLY:n alueen havainnot ovat aikalailla satunnaisesti jakautuneita.

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta yksi havainto.

Tammikuu 1992, Savukoski Martti kuollut lintu (havainnoitsija tuntematon)

Kevään varhaisimmat havainnot

30.3.1985 Rovaniemi Sinettä 1 p (Pekka Rahko, Pentti Rahko, Hilkka Rahko, Kalle Rahko)

2.4.1979 Sodankylä kk 1 p (paikalliset)

7.4.2000 Kittilä Kinisjärvi 1 p (Hanna Ranta)

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on tallennettu Tiiraan kesä-heinäkuulta 7 havaintoa 8 yksilöstä. Mukana on pari mahdollista pesintää. Havainnot ovat Sodankylästä, Savukoskelta ja Rovaniemeltä.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.11.1981 Inari Virtaniemi 1 1kv juv p (rajavartijat, Esko Sirjola)

9.-13.11.2002 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

4.11.1992 Sodankylä 1 p (Teuvo Mikkola, Pekka Paarman)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 25 havaintoa / 26 yksilöä (tilanne 26.3.2022). Ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 1979. Sen jälkeen on kirjattu satunnaisia havaintoja, ja havaintojen välillä voi olla useitakin vuosia, joina havaintoja ei ole kirjattu.

Suurimmat yksilömäärät

2 pariutuneet p, Sodankylä Peurasuvanto 20.6.2003 (Jorma Tourunen)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

NOKIKANA

Levinneisyys

Nokikana on levinnyt Eurooppaan ja Aasiaan sekä Indonesian ja Uuden-Guinean kautta Australiaan, Tasmaniaan ja Uuteen-Seelantiin.

Nokikanat talvehtivat Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Nokikana esiintyy yleisenä runsasravinteisissa vesissä Keski- ja Etelä-Suomessa. Eniten nokikanaa esiintyy Lounais-Suomessa, mistä levinneisyys ulottuu Perämeren tuntumaan ja Pohjois-Karjalaan.

Nokikanahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eteläisistä osista enemmän.

Fenologia

Talvihavainnot

Nokikanasta ei ole kirjattu tammi-helmikuulta havaintoja LLY:n alueelta.

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.1997 Kittilä Helppi 1 p (Gullstenit)

2.4.2014 Kolari Äkäslompolo 1 (Pekka Hietaniemi, Anja Ylitalo, Vesa Ylitalo)

3.4.2006 Posio Tolva 1 p (Markku Kallinen)

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 22 havaintoa 27 yksilöstä. Mukana on yksi varma pesintähavainto Rovaniemen Kivitaipaleesta 10.7.2016 (Ismo Kreivi). Havaintoja on kirjattu hajanaisesti eri puolilta LLY:n aluetta. Pohjoisin hvainto on Inarista.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.11.2018 Kemijärvi Soppela 1 p (Pirkka Aalto, Sirkka Berg)

19.11.2017 Enontekiö Peltovuoma 1 p (Markus Peltovuoma)

27.9.2008 Pellojärvi 1 p (Jorma Salo, Ilkka Spets)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot: 140 havaintoa / 157 yksilöä (tilanne 26.3.2022).

Havaintomäärät

Nokikanan havaintomäärät ovat laskeneet Tiira-historian aikana.

Suurimmat yksilömäärät

4 p, Pello 4.5.1978 (havainto kirjattu Pellon keväthavainnoista, havaitsija ei tiedossa)

3 p (2 poikasta ja aikuinen), Rovaniemi Kivitaipale 10.7.2016 (Ismo Kreivi)

Muut havainnot ovat 1-2 linnusta.

KURKI

Levinneisyys

Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Kurki on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa.

Suomessa kurki on levittäytynyt kutakuinkin koko maahan.

LLY:n havaintoja on kirjattu runsaasti eri puolilta aluetta.

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu yksi havainto tammi-helmikuulta.

1.1.2016 Kemijärvi Kostamo 1 p (Päivi Kostamo)

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

16.3.2009 Kittilä Pahkavuoma 1 (Toivo Suutari)

27.3.2020 Kolari Rautuvaara 2 p (Pekka Möykkynen)

29.3.1978 Pello Isoranta 1 p (Markku Välimaa)

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on 2.-18. huhtikuuta. Trendilaskelman perusteella kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 4 päivää varhaisemmaksi.

Kevätmuuton huippu on vapun aikaan.

Rovaniemelle kurki saapuu keskimäärin 14.4. ja Inariin 19.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 5 päivää.

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 597 havaintoa 7 075 yksilöstä. Mukana on myös pesintä- ja poikashavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

Syysmuutto

Kurjen syysmuutto on vauhdikkaimmillaan syyskuussa ja putoaa lähes nollaan lokakuun alkupuolella. Sen jälkeen havainnot ovat yksittäisiä. Yksi vuodenvaihteeseen saakka jatkunut viivyttely on kirjattu.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.10.2015-1.1.2016 Kemijärvi Kostamo 1 p (Pirkka Aalto, Jarmo Kumpula, Eino Kettunen, Mika Jokelainen, Päivi Kostamo)

20.11.1926 Sodankylä Vaalajärvi 3 (havaitsija tuntematon)

31.10.2008 Inari Jurmukoski 14 (Matti Morottaja)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 8 886 havaintoa / 102 240 yksilöä (tilanne 27.3.2022).

Havaintomäärät

Kurkihavaintojen rivimäärä on kasvanut yleisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, sen sijaan yksilömäärät ovat kasvaneet selvästi enemmän.

Linjalaskennoissa tiheys on pääsääntöisesti 0,2 paria / km tai vähemmän.

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

568 m N NE, Ranua Opiston pellot 22.4.2019 (Kari-Pekka Hiltunen)

548 m, Ranua Portimojärvi 28.4.2012 (Ilkka Rautio, Maria Rantonen)

417 m, Rovaniemi Oikarainen 27.4.2016 (Antti Pekki)

Kesä (kesä-heinäkuu)

102 p, Ylitornio Kuivakangas 16.6.2019 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

91 nous E, Ylitornio Rantakylä 22.7.2020 (Tapani Tapio)

86 p, Pelkosenniemi Saunavaara 6.6.2017 (Jaana Sarvala, Anu Hiittenkallio)

Syksy (elo-joulukuu)

1000 p, Ylitornio Kuivakangas 13.9.2018 (Jarmo Saarela)

560 – 800 p, Ylitornio Kuivakangas 26.-31.8.2019 (Jarmo Saarela, Tomi Rautio, Jorma V.A. Halonen)

500, Ylitornio Kuivakangas 27.9.2015 (Jarmo Saarela, Pasi Viippola)

NEITOKURKI

Levinneisyys

Neitokurjet pesivät Keski-Aasiassa ja talvehtivat Afrikassa. Joitakin yksilöitä pesii Kyproksella ja Turkin itäosissa.

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on kirjattu touko-kesäkuulta.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 3 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 28.3.2022).

LLY:n alueen havainnot

10.-14.5.1977 Enontekiö Kilpisjärvi 2 p (Simo Pylväs, Antero Järvinen ym)

16.-18.6.1995 Kemijärvi Joutsijärvi 1 p (Esko Högman)

27.5.2000 Kemijärvi Joutsijärvi 1 p (Esk0 Högman ym)

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Enontekiö Kilpisjärvi 10.-14.5.1977 (Simo Pylväs, Antero Järvinen ym)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

PIKKUTRAPPI

Levinneisyys

Lajia tavataan Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä keskisessä Aasiassa.

Fenologia

LLY:n alueen ainut päivämäärälleen tiedossa oleva havainto on toukokuulta.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 28.3.2022).

LLY:n alueen havainnot

v. 1795 Utsjoki 1 (havainnoija tuntematon)

6.-14.5.2015 Rovaniemi Ylikylä – Aronperä 1 k p (Mikko Lantto ym)

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.