Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja kurkilintujen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022 – Katsaus 2021 – Katsaus 2020 – Katsaus 2019 – Katsaus 2018 – Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

Tämän sivun lajit:

Luhtakana Luhtahuitti Pikkuhuitti Ruisrääkkä Liejukana Nokikana Kurki Neitokurki Pikkutrappi

LUHTAKANA

Levinneisyys

Luhtakana pesii Euroopassa ja Aasiassa. Se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joitakin yksilöitä voi talvehtia myös Suomessa.

Eteläisessä Suomessa on tehty havaintoja varmoista tai mahdollisista luhtakanan pesinnöistä.

LLY:n alueen harvat havainnot ovat varsin hajallaan alueella.

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on tehty huhti-toukokuussa ja marraskuussa.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 4 havaintoa 4 yksilöstä (tilanne 27.7.2022).

LLY:n alueen havainnot

7.11.1979 Pello Yliranta 1 p (Jorma V.A. Halonen, Pasi Romakkaniemi ym)

10.11.2001 Enontekiö Hetta 1 (Timo J. Leppänen, Pirkka Aalto, Eija Leppänen)

7.4.2016 Inari Akujärvi 1 kuollut (Katariina Schultz)

13.5.2016 Inari Männiköntie 1 k p (Markku Jääskö, Jan-Erik Tanhua)

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

LUHTAHUITTI

Levinneisyys

Luhtahuitti pesii Euroopassa ja Länsi-Aasiassa ja talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

Suomen luhtahuittihavainnot painottuvat eteläiseen Suomeen.

LLY:n havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

Fenologia

Talvihavainnot

Luhtahuitista ei ole kirjattu talvikuukausien havaintoja LLY:n alueelta.

Kevään varhaisimmat havainnot

21.5.2005 Ranua Lieteoja 2 k p Ä (Martti ja Anja Salo, Simo Romakkaniemi)

1.-30.6.1902 Salla Sovajärvi 1 k p Ä (kyläläiset, Merikallio 1921)

2.6.2006 Pellojärvi Pitkäniemi 1 k p Ä (Jorma V.A. Halonen)

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 17 havaintoa 17 yksilöstä. Pesintään viittaavia havaintoja ei ole.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.9.2021 Rovaniemi Koivusaari 1 lask (Ismo Pyhtilä)

2.8.2011 Kolari Ylläslompolo 1 Ä (Mikko Alestalo, Helena Alestalo)

7.-11.7.2006 Rovaniemi Kivijärvi 1 Ä (Jukka Jokimäki, Antti Ruonakoski)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 20 havaintoa 21 yksilöstä (tilanne 27.7.2022).

Suurimmat yksilömäärät

2 k p Ä, Ranua Lieteoja 21.5.2005 (Martti ja Anja Salo, Simo Romakkaniemi)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

PIKKUHUITTI

Levinneisyys

Pikkuhuitin pesimäalue ulottuu Itä-Euroopasta Luoteis-Kiinaan. Länsi-Euroopassa lajilla on hajaesiintymiä. Laji talvehtii Afrikassa.

Pikkuhuitti tuli Pohjoismaihin 1980-luvulla. Suomessa niitä pesi säännöllisesti vain Parikkalan Siikalahdella, jossa havainnot vähentyivät ja muuttuivat epäsäännöllisiksi 1990-luvulla. Suomessa laji on kevät- ja kesävieras hyvillä lintujärvillä. Pikkuhuitteja pesii Suomessa nykyään todennäköisesti noin 5-10 paria. Yhtäkään pesintää ei kuitenkaan ole täysin varmistettu.

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on kirjattu huhtikuulta.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 havainto 1 yksilöstä (tilanne 27.7.2022).

LLY:n alueen havainto

21.-23.4.1983 Sodankylä Varuskunta 1 n kuollut (K. Harakka, Heikki Karhu)

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

RUISRÄÄKKÄ

Levinneisyys

Ruisrääkkä pesii Euroopassa Välimereltä napapiirille saakka sekä Länsi-Aasiassa. Se talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Ruisrääkkää esiintyy Suomessa napapiirille asti.

LLY:n havainnot on kirjattu alueen eteläosista.

Fenologia

Talvihavainnot

Ruisrääkästä ei ole kirjattu talvikuukausien havaintoja LLY:n alueella.

Kevään varhaisimmat havainnot

22.5.2009 Rovaniemi Vaarala 1 p Ä (Pekka Nurmela)

1.6.2013 Rovaniemi Kivitaipale 1 k p Ä (Ilkka Rautio)

7.6.2020 Pello Lankojärvi 1 Ä (Keijo Vaara)

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 26 havaintoa 26 yksilöstä. Varmoja pesintähavaintoja ei ole, mahdollisia on muutama.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.9.2002 Rovaniemi Koskenkylä 1 nous (Veikko Vasama)

2.9.1990 Pello Lempeä 1 p ä (Jorma V.A. Halonen)

4.8.2007 Sodankylä Jeesiö 1 Ä (Jari Aaltio)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 29 havaintoa 29 yksilöä (tilanne 27.7.2022).

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

LIEJUKANA

Levinneisyys

Liejukanaa esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi Etelänapamantereella ja Australaasiassa (kartasta puuttuvat Pohjois- ja Etelä-Amerikan levinneisyysalueet). Pohjois-Euroopan liejukanat talvehtivat etelämpänä, Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

Suomessa liejukana on harvalukuinen pesimälintu etelän rehevillä vesillä. Satunnaisesti sitä esiintyy Oulu-Joensuu linjalla asti.

LLY:n alueen havainnot ovat aikalailla satunnaisesti jakautuneita.

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta yksi havainto.

Tammikuu 1992, Savukoski Martti kuollut lintu (havainnoitsija tuntematon)

Kevään varhaisimmat havainnot

30.3.1985 Rovaniemi Sinettä 1 p (Pekka Rahko, Pentti Rahko, Hilkka Rahko, Kalle Rahko)

2.4.1979 Sodankylä kk 1 p (paikalliset)

7.4.2000 Kittilä Kinisjärvi 1 p (Hanna Ranta)

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on tallennettu Tiiraan kesä-heinäkuulta 7 havaintoa 8 yksilöstä. Pesintähavaintoja ei ole, yksi mahdollinen pesintä on kirjattu (pariutuneet yksilöt).

Havainnot ovat Sodankylästä, Savukoskelta ja Rovaniemeltä.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.11.1981 Inari Virtaniemi 1 1kv juv p (rajavartijat, Esko Sirjola)

9.-13.11.2002 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

4.11.1992 Sodankylä 1 p (Teuvo Mikkola, Pekka Paarman)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 25 havaintoa 26 yksilöstä (tilanne 27.7.2022). Ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 1979. Sen jälkeen on kirjattu satunnaisia havaintoja, ja havaintojen välillä voi olla useitakin vuosia, joina havaintoja ei ole kirjattu.

Suurimmat yksilömäärät

2 pariutuneet p, Sodankylä Peurasuvanto 20.6.2003 (Jorma Tourunen)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

NOKIKANA

Levinneisyys

Nokikana on levinnyt Eurooppaan ja Aasiaan sekä Indonesian ja Uuden-Guinean kautta Australiaan, Tasmaniaan ja Uuteen-Seelantiin. Suomessa pesivät nokikanat talvehtivat Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Nokikana esiintyy yleisenä runsasravinteisissa vesissä Keski- ja Etelä-Suomessa. Eniten nokikanaa esiintyy Lounais-Suomessa, mistä levinneisyys ulottuu Perämeren tuntumaan ja Pohjois-Karjalaan.

Nokikanahavaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta, eteläisistä osista eniten.

Fenologia

Talvihavainnot

Nokikanasta ei ole kirjattu tammi-helmikuulta havaintoja LLY:n alueelta.

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.1997 Kittilä Helppi 1 p (Gullstenit)

2.4.2014 Kolari Äkäslompolo 1 (Pekka Hietaniemi, Anja Ylitalo, Vesa Ylitalo)

3.4.2006 Posio Tolva 1 p (Markku Kallinen)

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 22 havaintoa 27 yksilöstä. Mukana on yksi varma pesintähavainto Rovaniemen Kivitaipaleesta 10.7.2016 (Ismo Kreivi). Kesähavaintoja on kirjattu hajanaisesti eri puolilta LLY:n aluetta. Pohjoisin havainto on Inarista.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.11.2018 Kemijärvi Soppela 1 p (Pirkka Aalto, Sirkka Berg)

19.11.2017 Enontekiö Peltovuoma 1 p (Markus Peltovuoma)

27.9.2008 Pellojärvi 1 p (Jorma Salo, Ilkka Spets)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 141 havaintoa 159 yksilöstä (tilanne 27.7.2022).

Havaintomäärien kehitys

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat laskeneet. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 0,3 ja yksilömäärien suhde niinikään 0,3. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

Suurimmat yksilömäärät

4 p, Pello 4.5.1978 (havainto kirjattu Pellon keväthavainnoista, havaitsija ei tiedossa)

3 p (2 poikasta ja aikuinen), Rovaniemi Kivitaipale 10.7.2016 (Ismo Kreivi)

Muut havainnot ovat 1-2 linnusta.

KURKI

Levinneisyys

Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Kurki on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa.

Suomessa kurki on levittäytynyt kutakuinkin koko maahan.

LLY:n havaintoja on kirjattu runsaasti eri puolilta aluetta.

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu yksi havainto tammi-helmikuulta.

1.1.2016 Kemijärvi Kostamo 1 p (Päivi Kostamo)

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

16.3.2009 Kittilä Pahkavuoma 1 (Toivo Suutari)

27.3.2020 Kolari Rautuvaara 2 p (Pekka Möykkynen)

29.3.1978 Pello Isoranta 1 p (Markku Välimaa)

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on 2.-18.4. Trendilaskelman perusteella kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla 3 päivää varhaisemmaksi.

Kevätmuuton huippu on vapun aikaan.

Rovaniemelle kurki saapuu keskimäärin 14.4. ja Inariin 19.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 5 päivää.

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 716 havaintoa 7 315 yksilöstä. Mukana on myös pesintä- ja poikashavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

Syysmuutto

Kurjen syysmuutto on vauhdikkaimmillaan syyskuussa ja on käytännössä ohi lokakuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen havainnot ovat yksittäisiä. Yksi vuodenvaihteeseen saakka jatkunut viivyttely on kirjattu.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.10.2015-1.1.2016 Kemijärvi Kostamo 1 p (Pirkka Aalto, Jarmo Kumpula, Eino Kettunen, Mika Jokelainen, Päivi Kostamo)

20.11.1926 Sodankylä Vaalajärvi 3 (havaitsija tuntematon)

31.10.2008 Inari Jurmukoski 14 (Matti Morottaja)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 9 381 havaintoa 104 110 yksilöstä (tilanne 27.7.2022).

Havaintomäärät

Lajin havaintorivien määrät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, mutta yksilömäärät selvästi enemmän. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,1 ja yksilömäärien suhde 5,8. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

Linjalaskennoissa tiheys on pääsääntöisesti 0,15 paria/km tai vähemmän.

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

568 m N NE, Ranua Opiston pellot 22.4.2019 klo 12:30-15:20 (Kari-Pekka Hiltunen)

548 m (46a, suurin parvi 70 m N), Ranua Portimojärvi 28.4.2012 (Ilkka Rautio, Maria Rantonen)

417 m (50a, suurin parvi 56 N), Rovaniemi Oikarainen 27.4.2016 klo 8:15-15:40 (Antti Pekki)

Kesä (kesä-heinäkuu)

102 p, Ylitornio Kuivakangas 16.6.2019 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

91 nous E, Ylitornio Rantakylä 22.7.2020 (Tapani Tapio)

86 p, Pelkosenniemi Saunavaara 6.6.2017 (Jaana Sarvala, Anu Hiittenkallio)

Syksy (elo-joulukuu)

1000 p, Ylitornio Kuivakangas 13.9.2018 (Jarmo Saarela)

800 p, Ylitornio Kuivakangas 29.8.2019 (Jarmo Saarela)

770 S, Ylitornio Kainuunkylä 26.9.2021 klo 10:45-12:00 (Tuukka Pahtamaa)

NEITOKURKI

Levinneisyys

Neitokurjet pesivät Keski-Aasiassa ja talvehtivat Afrikassa. Joitakin yksilöitä pesii Kyproksella ja Turkin itäosissa.

Suomessa havaintoja on kirjattu laajalti eri puolilta maata.

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on kirjattu touko-kesäkuulta.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 3 havaintoa 4 yksilöstä (tilanne 27.7.2022).

LLY:n alueen havainnot

10.-14.5.1977 Enontekiö Kilpisjärvi 2 p (Simo Pylväs, Antero Järvinen ym)

16.-18.6.1995 Kemijärvi Joutsijärvi 1 p (Esko Högman)

27.5.2000 Kemijärvi Joutsijärvi 1 p (Esk0 Högman ym)

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Enontekiö Kilpisjärvi 10.-14.5.1977 (Simo Pylväs, Antero Järvinen ym)

Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

PIKKUTRAPPI

Levinneisyys

Lajia tavataan Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä keskisessä Aasiassa.

Suomessa kirjatut havainnot keskittyvät maan eteläisimpiin osiin.

Fenologia

LLY:n alueen ainut päivämäärälleen tiedossa oleva havainto on toukokuulta.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 2 havaintoa 2 yksilöstä (tilanne 27.7.2022).

LLY:n alueen havainnot

v. 1795 Utsjoki 1 (havainnoija tuntematon, lähde Pohjolan linnut värikuvin)

6.-14.5.2015 Rovaniemi Ylikylä – Aronperä 1 k p (Mikko Lantto ym)

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.