KURKILINNUT
Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja kurkilintujen osalta.
Vuosikatsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2020 – Katsaus 2019 – Katsaus 2018 – Katsaus 2017
Tämän sivun lajit:
Luhtakana Luhtahuitti Pikkuhuitti Ruisrääkkä Liejukana Nokikana Kurki Neitokurki Pikkutrappi
LUHTAKANA
Levinneisyys
Luhtakana pesii Euroopassa ja Aasiassa. Se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joitakin yksilöitä voi talvehtia myös Suomessa.
Eteläisessä Suomessa on tehty havaintoja varmoista tai mahdollisista luhtakanan pesinnöistä. LLY:n alueen harvat havainnot ovat varsin hajallaan alueella.
Fenologia
LLY:n alueen havainnot on tehty huhti-toukokuussa ja marraskuussa.
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä vähenevä.
LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 29.12.2020).
LLY:n alueen havainnot
7.11.1979 Pello Yliranta 1 p (Jorma V.A. Halonen, Pasi Romakkaniemi ym)
10.11.2001 Enontekiö Hetta 1 (Timo J. Leppänen, Pirkka Aalto, Eija Leppänen)
7.4.2016 Inari Akujärvi 1 kuollut (Katariina Schultz)
13.5.2016 Inari Männiköntie 1 k p (Markku Jääskö, Jan-Erik Tanhua)
Suurimmat yksilömäärät
Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.
LUHTAHUITTI
Levinneisyys
Luhtahuitti pesii Euroopassa ja Länsi-Aasiassa talvehtien Afrikassa ja Intiassa.
Suomen luhtahuittihavainnot painottuvat eteläiseen Suomeen.
LLY:n havainnot painottuvat alueen eteläosiin.
Fenologia
Talvihavainnot
Luhtahuitista ei ole kirjattu talvikuukausien havaintoja LLY:n alueelta.
Kevään varhaisimmat havainnot
21.5.2005 Ranua Lieteoja 2 k p Ä (Martti ja Anja Salo, Simo Romakkaniemi)
2.6.2006 Pellojärvi Pitkäniemi 1 k p Ä (Jorma V.A. Halonen)
5.-6.6.2014 Kemijärvi Leväranta 1 Ä (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Panu Hämäläinen)
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 13 havaintoa 13 yksilöstä. Pesintään viittaavia havaintoja ei ole.
Myöhäisimmät havainnot
2.8.2011 Kolari Ylläslompolo 1 Ä (Mikko Alestalo, Helena Alestalo)
7.-11.7.2006 Rovaniemi Kivijärvi 1 Ä (Jukka Jokimäki, Antti Ruonakoski)
9.7.2015 Sodankylä Rajala 1 Ä (Olavi Nyyssönen)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa).
LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 15 havaintoa / 16 yksilöä (tilanne 29.12.2020).
Suurimmat yksilömäärät
2 k p Ä, Ranua Lieteoja 21.5.2005 (Martti ja Anja Salo, Simo Romakkaniemi)
Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.
PIKKUHUITTI
Levinneisyys
Pikkuhuitin pesimäalue ulottuu Itä-Euroopasta Luoteis-Kiinaan. Länsi-Euroopassa lajilla on hajaesiintymiä. Laji talvehtii Afrikassa.
Pikkuhuitti tuli Pohjoismaihin 1980-luvulla. Suomessa niitä pesi säännöllisesti vain Parikkalan Siikalahdella, jossa havainnot vähentyivät ja muuttuivat epäsäännöllisiksi 1990-luvulla. Suomessa laji on kevät- ja kesävieras hyvillä lintujärvillä. Pikkuhuitteja pesii Suomessa nykyään todennäköisesti noin 5-10 paria. Yhtäkään pesintää ei kuitenkaan ole täysin varmistettu.
Fenologia
LLY:n alueen ainut havainto on kirjattu huhtikuulta.
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, kanta vakaa.
Tiiraan kirjatut havainnot: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 29.12.2020).
LLY:n alueen havainto
21.-23.4.1983 Sodankylä Varuskunta 1 n kuollut (K. Harakka, Heikki Karhu)
Suurimmat yksilömäärät
Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.
RUISRÄÄKKÄ
Levinneisyys
Ruisrääkkä pesii Euroopassa 45. leveysasteen pohjoispuolella napapiirille asti sekä Länsi-Aasiassa. Se talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Ruisrääkkää esiintyy Suomessa napapiirille asti.
LLY:n havainnot on kirjattu alueen eteläosista.
Fenologia
Talvihavainnot
Ruisrääkästä ei ole kirjattu talvikuukausien havaintoja LLY:n alueella.
Kevään varhaisimmat havainnot
22.5.2009 Rovaniemi Vaarala 1 p Ä (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Matti Virtanen, Martti Salminen, Mika Knuuti, Pekka Nurmela, Ritva Mäkinen, Teppo Peltonen)
1.6.2013 Rovaniemi Kivitaipale 1 k p Ä (Ilkka Rautio)
7.6.2020 Pello Lankojärvi 1 ä (Keijo Vaara)
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 21 havaintoa 21 yksilöstä. Varmoja pesintähavaintoja ei ole, mahdollisia kylläkin muutama.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
11.9.2002 Rovaniemi Koskenkylä 1 nous (Veikko Vasama)
4.8.2007 Sodankylä Jeesiö 1 Ä (Jari Aaltio)
18.7.2010 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 Ä (Veikko Isomursu, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Jorma Salo, Petri Reponen)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen (kanta vakaa). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).
LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 23 havaintoa / 23 yksilöä (tilanne 30.12.2020).
Suurimmat yksilömäärät
Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.
LIEJUKANA
Levinneisyys
Liejukanaa esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi Etelänapamantereella ja Australaasiassa. Pohjois-Euroopan liejukanat talvehtivat etelämpänä, Länsi- ja Etelä-Euroopassa.
Suomessa liejukana on harvalukuinen pesimälintu etelän rehevillä vesillä. Satunnaisesti sitä esiintyy Oulu-Joensuu linjalla asti.
LLY:n alueen havainnot ovat aikalailla satunnaisesti jakautuneita.
Fenologia
Talvihavainnot
Tammikuu 1992, Savukoski Martti kuollut lintu (havainnoitsija tuntematon)
Kevään varhaisimmat havainnot
30.3.1985 Rovaniemi Sinettä 1 p (Pekka Rahko, Pentti Rahko, Hilkka Rahko, Kalle Rahko)
2.4.1979 Sodankylä kk 1 p (Paikalliset)
7.4.2000 Kittilä Kinisjärvi 1 p (Hanna Ranta)
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on tallennettu Tiiraan kesä-heinäkuulta 7 havaintoa 8 yksilöstä. Mukana on pari mahdollista pesintää.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
14.11.1981 Inari Virtaniemi 1 1kv juv p (rajavartijat, Esko Sirjola)
9.-13.11.2002 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)
4.11.1992 Sodankylä 1 p (Teuvo Mikkola, Pekka Paarman)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen (kanta vakaa).
LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 20 havaintoa / 21 yksilöä (tilanne 30.12.2020). Ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 1979. Sen jälkeen on kirjattu satunnaisia havaintoja, ja havaintojen välillä voi olla useitakin vuosia, joina havaintoja ei ole kirjattu.
Suurimmat yksilömäärät
2 pariutuneet p, Sodankylä Peurasuvanto 20.6.2003 (Jorma Tourunen)
Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.
NOKIKANA
Levinneisyys
Nokikana on levinnyt Eurooppaan ja Aasiaan sekä Indonesian ja Uuden-Guinean kautta Australiaan, Tasmaniaan ja Uuteen-Seelantiin.
Nokikanat talvehtivat Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Nokikana esiintyy yleisenä runsasravinteisissa vesissä Keski- ja Etelä-Suomessa. Eniten nokikanaa esiintyy Lounais-Suomessa, mistä levinneisyys ulottuu Perämeren tuntumaan ja Pohjois-Karjalaan.
Nokikanahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eteläisistä osista enemmän.
Fenologia
Talvihavainnot
Nokikanasta ei ole kirjattu tammi-helmikuulta havaintoja LLY:n alueelta.
Kevään varhaisimmat havainnot
31.3.1997 Kittilä Helppi 1 p (Gullstenit)
2.4.2014 Kolari Äkäslompolo 1 (Pekka Hietaniemi, Anja Ylitalo, Vesa Ylitalo)
3.4.2006 Posio Tolva 1 p (Markku Kallinen)
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 21 havaintoa 26 yksilöstä. Mukana on yksi varma pesintähavainto Rovaniemen Kivitaipaleesta 10.7.2016 (Ismo Kreivi).
Syksyn myöhäisimmät havainnot
23.11.2018 Kemijärvi Soppela 1 p (Pirkka Aalto, Sirkka Berg)
19.11.2017 Enontekiö Peltovuoma 1 p (Markus Peltovuoma)
27.9.2008 Pellojärvi 1 p (Jorma Salo, Ilkka Spets)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen (kanta kasvava).
Tiiraan kirjatut havainnot: 127 havaintoa / 144 yksilöä (tilanne 31.12.2020).
Havaintomäärät
Nokikanan havaintomäärät ovat laskeneet Tiira-historian aikana.
Suurimmat yksilömäärät
4 p, Pello 4.5.1978 (havainto kirjattu Pellon keväthavainnoista, havaitsija ei tiedossa)
3 p, Rovaniemi Kivitaipale 10.7.2016 (Ismo Kreivi)
Muut havainnot ovat 1-2 linnusta.
KURKI
Levinneisyys
Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Kurki on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa.
Suomessa kurki on levittäytynyt kutakuinkin koko maahan. LLY:n havaintoja on kirjattu runsaasti eri puolilta aluetta.
Fenologia
Talvihavainnot
Kurkihavaintoja ei ole kirjattu LLY:n alueelta tammi-helmikuulta.
Kevään varhaisimmat havainnot
16.3.2009 Kittilä Pahkavuoma (Toivo Suutari)
27.3.2020 Kolari Rautuvaara 2 p (Pekka Möykkynen)
29.3.1978 Pello Isoranta (Markku Välimaa)
Kevätmuutto
Kevätmuutto alkaa pääsääntöisesti ennen huhtikuun puoliväliä ja on huipussaan vapun alla.
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 443 havaintoa 6 672 yksilöstä. Mukana on myös pesintä- ja poikashavaintoja.
Syysmuutto
Kurjen syysmuutto on vauhdikkaimmillaan syyskuussa ja putoaa lähes nollaan lokakuun alkupuolella. Sen jälkeen havainnot ovat yksittäisiä. Yksi vuodenvaihteeseen saakka jatkunut viivyttely on kirjattu.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
30.10.2015-1.1.2016 Kemijärvi Kostamo 1 p (Pirkka Aalto, Jarmo Kumpula, Eino Kettunen, Mika Jokelainen, Päivi Kostamo)
20.11.1926 Sodankylä Vaalajärvi 3 (havaitsija tuntematon)
31.10.2008 Inari Jurmukoski 14 (Matti Morottaja)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen (kanta kasvava).
LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 7 891 havaintoa / 89 502 yksilöä (tilanne 31.12.2020).
Havaintomäärät
Kurkihavaintojen rivimäärä on kasvanut hieman enemmän kuin yleinen kirjausaktiivisuus, sen sijaan yksilömäärät ovat kasvaneet huomattavastikin enemmän.
Suurimmat yksilömäärät
Alkuvuosi (tammi-toukokuu)
568 m N NE, Ranua Opiston pellot 22.4.2019 (Kari-Pekka Hiltunen)
548 m, Ranua Portimojärvi 28.4.2012 (Ilkka Rautio, Maria Rantonen)
417 m, Rovaniemi Oikarainen 27.4.2016 (Antti Pekki)
Kesä (kesä-heinäkuu)
102 p, Ylitornio Kuivakangas 16.6.2019 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)
91, Ylitornio Rantakylä 22.7.2020 (Tapani Tapio)
86 p, Pelkosenniemi Saunavaara 6.6.2017 (Jaana Sarvala, Anu Hiittenkallio)
Syksy (elo-joulukuu)
1000 p, Ylitornio Kuivakangas 13.9.2018 (Jarmo Saarela). Samalta paikalta havaittu 300-800 yksilöä syksyisin vuosittain 2015-2019.
NEITOKURKI
Levinneisyys
Neitokurjet pesivät Keski-Aasiassa ja talvehtivat Afrikassa. Joitakin yksilöitä pesii Kyproksella ja Turkin itäosissa.
Fenologia
LLY:n alueen havainnot on kirjattu touko-kesäkuulta.
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen (kanta kasvava).
LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 3 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 31.12.2020). Pienestä havaintomäärästä ei voi tehdä johtopäätöksiä trendeistä.
LLY:n alueen havainnot
10.-14.5.1977 Enontekiö Kilpisjärvi 2 p (Simo Pylväs, Antero Järvinen ym)
16.-18.6.1995 Kemijärvi Joutsijärvi 1 p (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Arto Keskinen, Juha Kettunen, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Reijo Pantsar, Jouni Riihimäki, Asko Rokala, Sami Tuomela, Anne Keskinen, Jukka-Pekka Bergman, Samuel Kallionpää, Taneli Halonen)
27.5.2000 Kemijärvi Joutsijärvi 1 p (Esk0 Högman ym)
Suurimmat yksilömäärät
2 p, Enontekiö Kilpisjärvi 10.14.5.1977 (Simo Pylväs, Antero Järvinen ym)
Muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.
PIKKUTRAPPI
Levinneisyys
Lajia tavataan Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä keskisessä Aasiassa.
Fenologia
LLY:n alueen ainut päivämäärälleen tiedossa oleva havainto on toukokuulta.
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä (kanta vähenevä).
LLY:n alueelta Tiiraan kirjatut havainnot: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 31.12.2020).
LLY:n alueen havainnot
v. 1795 Utsjoki (havainnoija tuntematon)
6.-14.5.2015 Rovaniemi Ylikylä – Aronperä (Mikko Lantto ym)
Suurimmat yksilömäärät
Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.