Tämä sivu sisältää pidemmän ajan tietoja kuikka-, uikku-, ulappa- ja pelikaanilintujen osalta.
Vuosikatsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2021 – Katsaus 2020 – Katsaus 2019 – Katsaus 2018 – Katsaus 2017
Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.
Tämän sivun lajit:
Kaakkuri Kuikka Amerikanjääkuikka Jääkuikka Pikku-uikku Silkkiuikku Härkälintu Mustakurkku-uikku Myrskylintu Suula Merimetso
KAAKKURI
Levinneisyys
Kaakkuri pesii pohjoisessa Euraasiassa ja arktisessa Kanadassa. Talvehtimisalueet ovat Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikoilla.
Suomessa kaakkuri esiintyy koko maassa.
LLY:n alueella kaakkurihavaintoja on kirjattu koko alueelta.
Fenologia
Talvihavainnot
LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta yksi havainto.
6.1.2011 Savukoski Martti 1 p (Jouni Arvola, Iines Röninki)
Kevätmuutto
Kevään varhaisimmat havainnot
26.4.2014 Rovaniemi Vitikanpää 1 NW (Jukka Simula)
26.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi 1 lask (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)
26.4.2014 Pello Kuusijärvi 2 p (Pertti Harila)
26.4.2014 Sodankylä Sattanen 1 p (OlaN)
Kevätmuuton alku ajoittuu yleensä vapun tietämiin.
Kevätmuuton huippu sattuu pääosin toukokuun alkupuoliskolle.
LLY:n alueen eteläisimpiin ja pohjoisimpiin kuntiin kaakkuri saapuu keskimäärin lähes samanaikaisesti. Tämä viittaa kahteen muuttosuuntaan: toinen etelästä Lappiin ja toinen Norjan kautta pohjoisimpaan Lappiin.
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 1 359 havaintoa 2 803 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, tiheimmin pohjoisista kunnista.
Syysmuutto
Kaakkurihavaintojen määrä putoaa jyrkästi jo syyskuun alussa, mutta yksittäisiä havaintoja on kirjattu joulukuun alkuun saakka.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
6.12.2010 Inari kirkonkylä (Sampo Parkkonen, Jukka Vilppola, Pekka Wäre, Martti Rikkonen)
30.11.-1.12.2009 Kittilä Sirkka (Jorma V.A. Halonen, Pertti Kaarlela ym)
1.12.2009 Pello Sirkkakoski (Jorma V.A. Halonen)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.
Havaintomäärät
Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 994 havaintoa / 6 207 yksilöä (tilanne 2.8.2021).
Kaakkurin havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjaamisaktiivisuuden kasvun verran.
Suurimmat yksilömäärät
Alkuvuosi (tammi-toukokuu)
80 m N, Kemijärvi Seitakorva 26.5.2019 (Erkki Jokelainen)
13 p, Inari Juutuanvuono 25.5.2017 (Anja Vest)
12, Rovaniemi Muurola 14.5.2021 (Niklas Haxberg)
Kesä (kesä-heinäkuu)
28 p, Enontekiö Kilpisjärvi 23.6.2011 (Aki Aintila)
16 p, Enontekiö Kilpisjärvi 6. ja 14.6.2009 (Jani Vastamäki, Roland Vösa)
16 p, Enontekiö Kilpisjärvi 15.7.2012 (Aki Aintila)
16 ad p, Enontekiö Kilpisjärvi 3.7.2018 (Timo Böhme, Leena Törnqvist)
Syksy (elo-joulukuu)
13 p, Inari Nellim 16.8.2009 (Panu Kunttu, Sanna-Mari Kunttu)
12 p, Enontekiö Saana 25.8.2002 (Janne Aalto, Hanna Aalto, Pirkka Aalto)
12 p, Enontekiö Peera 7.9.2013 (Raimo Uusitalo, Hannele Uusitalo)
12 p, Inari Tsieskadasjärvi 1.8.2014 (Jouni Riihimäki)
KUIKKA
Levinneisyys
Kuikan levinneisyys ulottuu läpi Euraasian mantereen pohjoisosien. Euroopassa kuikkia pesii Venäjän ja Pohjoismaiden lisäksi vain Skotlannissa sekä vähälukuisena Baltian maissa ja Valko-Venäjällä. Euroopan kuikkien päätalvehtimisalue on Mustameri, mutta kuikkia talvehtii jonkin verran myös Väli- ja Itämerellä.
Suomessa kuikka esiintyy koko maassa.
Kuikkahavaintoja on kirjattu kutakuinkin koko LLY:n alueelta.
Fenologia
Talvihavainnot
LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu yksi havainto tammi-helmikuulta. Kyseessä lentokyvytön nuori lintu, ei talvehtimisyritys.
10.1.2021 Pello Sirkkakoski 1 pv1kv (Markku Sirkka, Kati Sirkka, Niina Keränen, Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)
Kevätmuutto
Kevään varhaisimmat havainnot
20.4.2015 Inari Ukonjärvi 6 p (Sampo Parkkonen)
21.4.2021 Inari Riutula 1 (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)
25.4.2018 Rovaniemi Hirvas 1 jp p (Pirkka Aalto)
Muuton alku
Kuikan muuton voi sanoa alkavan vapun aikaan.
Päämuutto keväällä alkaa vapun jälkeen ja jatkuu yli toukokuun puolivälin.
Kuikka saapuu keväällä viimeisiinkin Lapin kuntiin toukokuun loppupuolella.
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 2 450 havaintoa 6 124 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat yhdityksen koko alueelle.
Syysmuutto
Kuikkahavaintojen määrä laskee jo syyskuun aikana, mutta yksittäishavaintoja on kirjattu vielä joulukuussakin.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
16.12.2007 Sodankylä Kelukoski 1 1kv p (Ossi Pihajoki, EkiN)
3.12.2007 Sodankylä kk 1 juv p (Jouni Hannula, Pekka Paarman)
1.12.2007 Ranua Kirkonkylä 1 tp (Olli Näyhä)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.
Havaintomäärät
LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 6 311 havaintoa / 20 034 yksilöä (tilanne 2.8.2021).
Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on jonkin verran kasvanut. Kasvu on kuitenkin pienempää kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvu.
Suurimmat yksilömäärät
Alkuvuosi (tammi-toukokuu)
100 p nous m, Sodankylä Orajärvi 25.5.2010 (Tuomas Väyrynen, Petri Piisilä, Heikki Tuohimaa)
86, Sodankylä Sattanen 21.5.2017 (OlaN, Ossi Pihajoki)
82 p, Enontekiö Sotkajärvi 26.5.2000 (Pirkka Aalto, Tuomo Salmi)
Kesä (kesä-heinäkuu)
150 m N-E, Posio Mäntyjärvi 2.6.2019 (Heino Simontaival)
57 p, Posio Livo Kellinniemi 6.6.2021 (Akseli Myllyneva)
47 p, Posio Mourusalmi 26.7.2010 (Olli Lamminsalo)
Syksy (elo-joulukuu)
31, Salla Hietajärvi 2.9.2014 (Teuvo Hietajärvi)
29 25p4SW, Posio Mourusalmi 24.8.2019 (Akseli Myllyneva)
28 p, Posio Yli-Kitka 11.8.2020 (Teuvo Sorsa, Tuula Stenholm)
AMERIKANJÄÄKUIKKA
Levinneisyys
Amerikanjääkuikan alueita ovat Pohjois-Amerikan pohjoisosat, Grönlanti ja Islanti. Talvehtii pesimisalueita etelämpänä, Euroopassa rannikoilla Norjasta Välimerelle saakka. Suomessa ja Lapissa laji on satunnainen harhailija.
Fenologia
Talvihavainnot
LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu yksi havainto tammi-helmikuulta.
4.1.1932 Inari Taimenjärvi 1 2kv (havainnoija tuntematon)
Kevään varhaisimmat havainnot
2.-3.6.2009 Kemijärvi Pitkäsilta 1 2kv p (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Kimmo Olkio, Ilkka Vatanen ym)
8.6.2009 Enontekiö Kilpisjärvi 1 imm p (Roland Vösa, Antero Järvinen, Ahti Launis)
9.6.2020 Enontekiö Peeraonkka 1 jp p (Lauri Havu, Anneli Kiiskinen, Pentti Kiiskinen)
Kesähavainnot
Suurin osa havainnoista on kirjattu kesä-heinäkuulla. Pesimähavaintoja ei ole.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
17.8.-7.9.2012 Inari Juutuanvuono 1 +2kv p (Markku Stylman)
17.6.-6.9.2010 Inari Partakko 1 jp p (Juhani Honkola, Eino Repo, Timo Sahi, Esko Sirjola, Jouni Aikio, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Pekka Kokkonen, Elle-Mari Kokkonen, Sirkka Loimo, Martti Loimo)
15.8.1986 Inari Mutusjärvi 1 +2kv p kuollut (Heikki Karhu, Jouni Mattus)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.
Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueella: 17 havaintoa / 18 yksilöä (tilanne 2.8.2021).
LLY:n alueen havainnot keskittyvät alueen pohjoisiin osiin. Pienen havaintomäärän takia esiintymisen kehityksen arviointi ei ole mahdollista.
Suurimmat yksilömäärät
2 pariutuneet, Inari Menesjärvi 1.7.2000 (Jouni Aikio, Maire Puikko)
Kaikki muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.
JÄÄKUIKKA
Levinneisyys
Jääkuikka pesii Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa. Euroopan talvehtimisalue on Norjan rannikoilla. Suomessa jääkuikka on erittäin vähälukuinen läpimuuttaja.
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.
LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 9 havaintoa / 9 yksilöä (tilanne 2.8.2021).
Harvat havainnot on tehty pääosin alueen pohjoisimmista osista.
15.12.1978 Kittilä Pokka 1 1kv p kuoli (Bertta ja Eeva Kinisjärvi)
11.10.1979 Inarinjärvi 1 jp p kuollut (Jaakko Kyrö, Rauno Peltonen)
7.-10.11.1985 Inari Sevettijärvi 1 1kv p, pyydystetty ja siirretty Sodankylän Porttipahdalle (Heikki Karhu, Semenoff, Olli Osmonen, Martti Rikkonen)
20.10.1986 Inarijärvi Kasariselkä 1 +2kv jp p kuollut (Olli Osmonen, Matti Ruotsalainen)
2.6.1994 Rovaniemi Meltaus 1 p (Heikki Helle, Mikko Jaukkuri)
13.6.2005 Utsjoki Vuolit Cuokkajávri 1 p (Esko Aikio)
8.7.2008 Utsjoki Pulmankijärvi 1 jp p (Mika Vainio, Esa Åke, Harri Salo, Juhani Honkola, Kirsti Vainio, Ulla Åke)
19.12.2018 Kittilä kk 1 1kv p (Eero Anttila)
26.1.2021 Inari Angeli 1 2kv (Olli Osmonen)
PIKKU-UIKKU
Levinneisyys
Esiintyy Euroopassa (Skandinaviassa yleisemmin vain Etelä-Ruotsissa), Afrikassa ja Aasiassa. Pohjoisin kanta muuttaa talveksi etelämmäksi.
Suomessa laji on levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla.
Lapissa on tehty yksittäisiä havaintoja eri puolilla LLY:n aluetta.
Fenologia
Vuoden 1981, jolloin on kirjattu ensimmäinen pikku-uikkuhavainto Tiiraan, jälkeen on lajista kirjattu 1-10 havaintoa vuoden eri kuukausille. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu lähes joka vuosi, ei kuitenkaan ihan jokaisena vuotena.
Havaintojen jakautumista vuodenajoille havainnollistaa alla oleva graafi. Eniten havaintoja on tehty loka-marraskuussa.
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.
LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 51 havaintoa / 53 yksilöä (tilanne 2.8.2021).
Pienestä havaintomäärästä johtuen alueellisen tai määrällisen kehityksen trendiä ei ole nähtävissä.
Suurimmat yksilömäärät
2 p, Pello Konttajärvi 1.-6.12.1991 (Seppo Mäkilä)
2 p, Enontekiö Sotkajärvi 9.7.1997 (Pirkka Aalto)
Kaikki muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.
SILKKIUIKKU
Levinneisyys
Pesii Euroopan ja Aasian järvissä ja vähäsuolaisilla merialueilla. Skandinaviassa Suomen, Ruotsin ja Norjan eteläisemmillä alueella Perämeren kaarta myöten. Talvehtimisalueet sulavesillä pesimisalueita etelämpänä.
Suomessa yleinen Oulun korkeudelle saakka, siitä pohjoisempana esiintyy paikoitellen.
LLY:n alueella havainnot painottuvat etelä- ja lounaisosiin.
Fenologia
Talvihavainnot
Tammi-helmikuulta ei ole kirjattu LLY:n alueelta havaintoja Tiiraan.
Kevätmuutto
Kevään aikaisimmat havainnot
17.-20.4.2014 Rovaniemi Valajaskoski 1 p (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)
22.4.2015 Rovaniemi Hirvas 2 p (Jukka Siltanen, Antti Ruonakoski)
25.4.2019 Rovaniemi Hirvas 1 p (Veikko Isomursu)
Muuton alku ajoittuu tyypillisesti vapun alle.
Kevätmuuton huippu alkaa vapun tietämillä ja kestää pari viikkoa.
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 285 havaintoa 753 yksilöstä. Havainnot painottuvat Muonio-Salla -linjan lounaispuolelle, mutta Inaristakin on kirjattu kaksi havaintoa, molemmat vuodelta 2020.
Havainnoissa on mukana myös runsaasti pesintä- ja poikuehavaintoja.
Syysmuutto
Silkkiuikut muuttavat syys-lokakuussa. Havaintojen määrä romahtaa lokakuun puolivälissä, jonka jälkeen on tehty vain muutama yksittäinen havainto.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
12.11.2011 Sodankylä Kitinen 1 tp p (Sampo Laukkanen)
8.11.2020 Rovaniemi Harjulampi 1 tp p (Ismo Pyhtilä)
23.10.2008 Inari Solojärvi 2 tp (Sampo Parkkonen)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen.
Havaintomäärien kehitys
LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 179 havaintoa / 3 084 yksilöä (tilanne 2.8.2021).
Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut koko järjestelmän historian ajan niin paljon, että voidaan hyvällä syyllä olettaa silkkiuikkumäärien kasvun Lapissa olevan totta.
Suurimmat yksilömäärät
Alkuvuosi (tammi-toukokuu)
35 p, Rovaniemi Lammassaari 2.-3.5.2016 (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki, Tiina Saarijärvi, Jorma Salo, Jukka Simula)
18 p, Rovaniemi Pöykkölä 4.5.2016 (Anssi Mäkinen)
14 p, Ylitornio Portimojärvi 16.5.2010 (Tapani Tapio)
Kesä (kesä-heinäkuu)
21 p, Ylitornio Portimojärvi 28.7.2014 (Tapani Tapio)
16 p, Ranua Kuhajärvi 29.7.2006 (Pirkka Aalto)
12 p, Ylitornio Portimojärvi 25.6.2011 (Tapani Tapio)
Syksy (elo-joulukuu)
18 p, Ylitornio Portimojärvi 22.9.2012 (Tapani Tapio)
18 p, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio)
16 p, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2013 (Tapani Tapio)
HÄRKÄLINTU
Levinneisyys
Härkälintu pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan luoteisosien järvillä. Härkälintu muuttaa talveksi meren rannalle sulan veden ääreen. Suomesta muutto suuntautuu Tanskaan ja Pohjanmeren rannoille.
Suomessa vähälukuinen pesimälaji ympäri Suomea.
LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu lähes koko alueelta, kutenkin hajanaisesti niin että isojakin alueita on jäänyt ilman havaintoja.
Fenologia
Talvihavainnot
Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja LLY:n alueelta tammi-helmikuulta.
Kevätmuutto
Kevään varhaisimmat havainnot
30.4.2014 Ylitornio Portimojärvi 3 p (Antti Jaako)
2.5.2008 Rovaniemi Hirvasmutka 1 p (Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski)
2.5.2014 Ylitornio Portimojärvi 10 p (Tapani Tapio)
Kevätmuutto alkaa tyypillisesti viikko vapusta.
Kevätmuuton huippu on toukokuun puolivälin tietämissä.
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 395 havaintoa 1 628 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, mutta painopiste on eteläisimmissä kunnissa. Havainnoissa on myös pesintä- ja poikuehavaintoja.
Syysmuutto
Härkälinnut muuttavat syys-lokakuussa. Lokakuun puolivälin jälkeen on kirjattu vain yksittäisiä havaintoja.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
12.12.2019 Sodankylä Petkula Kevitsa 1 tp p (Iiro Eirtola)
18.11.1991 Muonio Tiurajärvi 1 p (Markku Mäntylä)
4.11.2016 Kemijärvi Pitkäsilta 1 p (Pirkka Aalto)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.
Havaintomäärien kehitys
LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 105 havaintoa / 4 294 yksilöä (tilanne 2.8.2021).
Havaintomäärät ovat kasvaneet kutakuinkin Tiiran kirjausaktiivisuuden mukaisesti.
Suurimmat yksilömäärät
Alkuvuosi (tammi-toukokuu)
28 p, Ylitornio Portimojärvi 29.5.2020 (Tapani Tapio)
26 p, Posio Ylikitka 20.5.2019 (Heikki Ketola)
20 p, Ylitornio Portimojärvi lintutorni 16.5.2010 (Jorma V.A. Halonen, Ilkka Spets, Arto Kolehmainen ym)
20 p, Ylitornio Portimojärvi lintutorni 24.5.2014 (Antti Jaako, Mikko Jaako)
20 p, Ylitornio Portimojärvi lintutorni 18.5.2019 (Jorma V.A. Halonen, Erkki Hekkanen, Seija Piippola ym)
Kesä (kesä-heinäkuu)
46 p, Ylitornio Portimojärvi 28.7.2014 (Tapani Tapio)
43 p, Ylitornio Portimojärvi 24.7.2021 (Tapani Tapio)
40, Ylitornio Portimojärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)
Syksy (elo-joulukuu)
61 p, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio).
51 p, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2013 (Tapani Tapio).
31 p, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2021 (Tapani Tapio).
MUSTAKURKKU-UIKKU
Levinneisyys
Mustakurkku-uikku pesii järvillä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomalainen kanta talvehtii Länsi-Euroopan rannikoilla.
Suomessa vähälukuinen mutta kuitenkin suhteellisen yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Lapissa kirjatut havainnot ovat eri puolilta LLY:n aluetta. Eniten kirjauksia on tehty alueen lounais- ja länsiosissa.
Fenologia
Talvihavainnot
LLY:n alueelta Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.
Kevätmuutto
Kevään varhaisimmat havainnot
2.5.2008 Rovaniemi Hirvas 2 p (Antti Ruonakoski)
2.5.2016 Rovaniemi Lammassaari 3 p (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)
3.5.2004 Rovaniemi Paavalniemi 2 p (Anssi Mäkinen)
3.5.2016 Ranua Ranuansalmi 2 (Kari-Pekka Hiltunen)
Kevätmuutto alkaa vuosittain keskimäärin 7.5., vaihteluväli vuosina 2007-21 on ollut 2.-14.5.
Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tienoille.
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu Tiiraan 113 havaintoa 158 yksilöstä. Pohjoisin havainto on Karigasniemestä, joskin painotus havainnoilla on selkeästi alueen lounaisosassa. Mukana on muutamia pesintä- tai poikuehavaintoja.
Syysmuutto
Syksyisiä mustakurkku-uikkuhavaintoja on vähän. Pääosin muuttajat lähtevät lokakuun alkuun mennessä, mutta onpa jolukuultakin kirjattu yksi havainto.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
9.12.2019 Kemijärvi Tapionniemi 1 1kv tp p (Pirkka Aalto, Pentti Pauna)
3.-5.10.2007 Ylitornio Portimojärvi 2 tp p (Jorma V.A. Halonen, Jukka Kivilompolo)
30.9.2018 Rovaniemi Niskanperä 1 juv p (Pirkka Aalto)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti vaarantunut, määrä laskeva.
Havaintomäärät
LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 340 havaintoa / 593 yksilöä (tilanne 3.8.2021).
Havaintomäärien trendi on kasvava suunnilleen saman verran kuin yleinen kirjausaktiivisuus. Vuosittaiset havaintomäärät toki ovat pieniä.
Suurimmat yksilömäärät
Alkuvuosi (tammi-toukokuu)
9 p, Rovaniemi Hirvas 19.5.2017 (Antti Ruonakoski)
7 p, Kemijärvi Seitakorva 13.-14.5.2021 (Pirkka Aalto, Erkki Jokelainen, Kari Peuna, Sirpa Ulkuniemi, Mika Jokelainen)
6, Enontekiö Markkina 9.5.2009 (Olli-Pekka Karlin)
6 p, Rovaniemi Putaanperä 14.5.2020 (Jorma Salo)
Kesä (kesä-heinäkuu)
5 p, Ylitornio Iso Meltosjärvi 8.7.1996 (Tapani Pirinen)
4 p, Rovaniemi Nisälammit 9.6.2009 (Pekka Peltoniemi)
4 p, Rovaniemi Tuomilampi 30.6.2014 (Antti Ruonakoski, Allan Hamari)
Syksy (elo-joulukuu)
4 p, Kolari Vaarajärvi 1.8.2013 (Eija-Leena Laiho) ja 6.8.2013 (Pekka Hietaniemi)
2, Enontekiö Sotkajärvi 25.9.2004 (Timo J. Leppänen)
2 tp p, Ylitornio Portimojärvi 3.-5.10.2007 (Jorma V.A. Halonen, Jukka Kivilompolo)
MYRSKYLINTU
Levinneisyys
Esiintyy Pohjois-Atlantilla Kanadasta Islantiin sekä paikoin Grönlannissa, Norjassa, Huippuvuorilla ja Britteinsaarilla. Viettää talvet kierrellen pohjoisen pallonpuoliskon valtamerillä. Suomessa harvinainen harhailija.
Fenologia
Kaikki päivämäärälleen kirjatut havainnot Tiirassa on tehty kesä-elokuussa.
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.
Tiiraan kirjatut havainnot: 8 havaintoa / 8 yksilöä (tilanne 3.8.2021). Havainnot on tehty LLY:n alueen pohjoisimmista kunnista. Eteläisin havianto on kirjattu Kolarista 1881.
Tiira-havainnoista vain yksi on tehty 2000-luvulla.
Havaintojen vähyyden vuoksi trendejä esiintymisestä ei voida päätellä.
LLY:n alueen havainnot
v. 1881 Kolari (havainnoija tuntematon, lähde P.Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot)
21.8.1957 Utsjoki Mantojärvi 1 p (paikalliset, lähde Uusi Kuvalehti)
28.-29.7.1982 Utsjoki 1 ad p (Ari, Juha ja Viljo Valle)
29.7.1987 Inari Juutua 1 p (Jukka Parkkonen, Olli Osmonen, Sampo Parkkonen, Pertti Heikkuri)
19.7.1990 Utsjoki 1 (Harri Muukkonen)
20.7.1990 Utsjoki Mantojärvi 1 p (Mika Bruun, Esko Heiskanen, Hannu Hellstén, Pekka Kankaanpää, Esko Pasanen, Ari Lehtinen)
22.6.1999 Enontekiö Pöyrisjärvi 1 kiert N (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Aappo Luukkonen)
22.8.2010 Inari kirkonkylä Juutuanjoki 1 ad E (Martti Rikkonen)
Suurimmat yksilömäärät
Kaikki Tiiraan kirjatut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.
SUULA
Levinneisyys
Suula pesii Pohjois-Atlantin rannoilla ja saarilla. Itä-Atlantin nuoret linnut viettävät kaksi ensimmäistä talveaan Afrikan länsirannikolla. Osa siirtyy sen jälkeen läntiselle Välimerelle. Neljävuotiaina lähes kaikki suulat ovat palanneet pesimäalueilleen. Vanhat linnut talvehtivat Länsi-Euroopan rannikoilla. Suomessa suula on erittäin vähälukuinen, mutta vuosittainen suurharvinaisuus keväisin ja syksyisin.
Fenologia
LLY:n alueen havainnot on kirjattu touko-kesäkuussa ja syyskuussa.
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.
LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 8 havaintoa / 8 yksilöä (tilanne 3.8.2021)
Vähäisestä havaintomäärästä johtuen trendejä alueellisesta ja määrällisestä kehityksestä ei ole nähtävissä.
LLY:n alueen havainnot
4.9.1974 Kittilä Köngäs 1 n 1kv kuollut (lähde: Oulun yliopiston kokoelma)
31.5.1979 Sodankylä Lokka 1 ad p (Erkki Pulliainen)
25.-16.9.1988 Sodankylä Kelujärvi 1 subad p (Ilkka Parviainen)
15.9.1990 Kittilä Raattama 1 juv p (Lauri Laakso, Väinö Petramaa, Pentti Sorvali). Lintu otettu kiinni ja vapautettu 16.9.1990 Pellon Miekojärvellä (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, luontokerholaisia)
26.9.1993 Kittilä Juoksuvaara 1 1kv juv p (Onni Suvanto, J. Ahola)
28.5.2013 Kittilä Pekkala 1 (Rantakokko Olli, Marjatta Ja Teuvo Aatsinki)
24.6.2014 Inari Katajaoja 1 kuollut (Esko Mähkä)
19.5.2021 Ivalo Käpypolku 1 (Jan-Erik Tanhua)
Suurimmat yksilömäärät
Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.
MERIMETSO
Levinneisyys
Merimetsot pesivät Euraasiassa, Afrikassa, Australiassa sekä Pohjois-Amerikan Atlantinpuoleisella rannikolla ja Grönlannin itärannikolla. Pohjoisimpana pesivät yksilöt muuttavat talveksi etelämmäksi.
Suomessa merimetso pesii länsi- ja etelärannikolla. Se palasi Suomen pesimälajiksi vuonna 1996. Ensimmäinen pesintä tapahtui Tammisaaren saaristossa, ja tämän jälkeen Suomen merimetsokanta on kasvanut vahvasti. Aiemmin merimetso oli pesinyt Suomessa ilmeisesti pari sataa vuotta sitten.
Merimetsokannat ovat kasvaneet myös muualla Euroopassa, ja Suomen merimetsokantojen runsastuminen liittyy yleiseurooppalaiseen kannankehitykseen.
LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.
Fenologia
Talvihavainnot
Tammikuussa v. 2012 yksi yksilö havaittiin kahdesti Inarissa (mahdollisesti sama yksilö):
5.1.2012 Inari kalalaitos 1 p (Erno Salonen, Hannu Toivola)
24.-25.1.2012 Inari Juutua 1 p (Jouni Aikio, Martti Kosonen)
Helmikuun havaintoja:
3.-10.2.2005 1 p Kemijärvi (Petri Piisilä, Kauko Uino)
25.2.1975 Ylitornio Raanujärvi (Veikko Granath)
Kevätmuutto
Kevätmuuton alku on keskimäärin 16.4., vaihteluväli 4.4. – 7.5. vuosina 2007-2021.
Kevätmuuton huippukohta on vapun tietämillä.
Kesähavainnot
LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu Tiiraan 161 havaintoa 371 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta, joskin Inarin seudulla on tehty havaintoja tiheämmin kuin muualla. Varmoja pesimähavaintoja ei ole kirjattu.
Syysmuutto
Syysmuuton vilkkain aika on syyskuun alkupuoliskolla. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu joulukuun viimeisiin päiviin saakka.
Syksyn myöhäisimmät havainnot
27.12.2019 Inari Saariselkä 1 lask (Riina Tervo)
25.12.2011 Kemijärvi Juujärvi 1 p (Erkki Jokelainen, Antti Peuna, Kari Peuna)
25.12.2019 Utsjoki Uhca Aibmejohvarri 1 S (Aimo Leppäkangas)
Alueellinen ja määrällinen kehitys
Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.
Havaintomäärät
LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 501 havaintoa / 5 609 yksilöä (tilanne 4.8.2021).
Merimetson havaintomäärät ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.
Suurimmat yksilömäärät
Alkuvuosi (tammi-toukokuu)
120 m N, Pello Kaaraneskoski 24.4.1993 (Jouni Lehtola)
100 NNW, Sodankylä Vajunen 6.4.2002 (EkiN)
60 NE, Sodankylä Kommattivaara 30.3.2000 (Tapio Strand)
Kesä (kesä-heinäkuu)
50 p, Sodankylä Lokka 12.6.1999 (Jokimäki, Kreivi)
24 kiert, Sodankylä Sompiojärvi 14.6.1999 (Koistinen, Rinne)
17 kiert, Inari Ahkioniemi 5.6.2017 (Sampo Parkkonen)
Syksy (elo-joulukuu)
70 SW, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-liisa Kaisanlahti)
60 m S, Salla Värriön luonnonpuisto 22.8.2007 (Teuvo Hietajärvi)
49 m S, Pellojärvi 29.8.1997 (Reijo Pantsar)