LINTUKATSAUKSET – Kuikka-, uikku-, ulappa- ja pelikaanilinnut

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan tietoja kuikka-, uikku-, ulappa- ja pelikaanilintujen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022Katsaus 2021Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

 

Tämän sivun lajit:

Kaakkuri Kuikka Amerikanjääkuikka Jääkuikka Pikku-uikku Silkkiuikku Härkälintu Mustakurkku-uikku Myrskylintu Suula Merimetso

 


KAAKKURI

Levinneisyys

Kaakkuri pesii pohjoisessa Euraasiassa ja arktisessa Kanadassa. Euroopan kannan talvehtimisalueet ovat Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikoilla.

 

Kaakkuri pesii koko Suomessa.

 

Kaakkurihavainnot kattavat koko LLY:n alueen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta yksi havainto.

6.1.2011 Savukoski Martti 1 p (Jouni Arvola, Iines Röninki)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2014 Rovaniemi Vitikanpää 1 NW (Jukka Simula)

26.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi 1 lask (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

26.4.2014 Pello Kuusijärvi 2 p (Pertti Harila)

26.4.2014 Sodankylä Sattanen 1 p (OlaN)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 2. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 26.4. – 12.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla kuusi päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Pelloon kaakkuri saapuu keskimäärin 4.5. ja Inariin 9.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 5 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuussa 1 540 havaintoa 3 106 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, tiheimmin pohjoisista kunnista.  Mukana on myös pesintähavaintoja.

 

Syysmuutto

Kaakkurihavaintojen määrä putoaa selvästi jo syyskuun alussa, mutta yksittäisiä havaintoja on kirjattu joulukuun alkuun saakka.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2010 Inari kirkonkylä (Sampo Parkkonen, Jukka Vilppola, Pekka Wäre, Martti Rikkonen)

30.11.-1.12.2009 Kittilä Sirkka (Jorma V.A. Halonen, Pertti Kaarlela ym)

1.12.2009 Pello Sirkkakoski (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 374 havaintoa / 6 909 yksilöä (tilanne 21.7.2022).

 

Havaintomäärien kehitys

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,9 ja yksilömäärien suhde 1,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa kaakkurin tiheys on ollut viime vuosina tasoa 0,1-0,3 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

80 m N, Kemijärvi Seitakorva 26.5.2019 (Erkki Jokelainen)

13 p, Inari Juutuanvuono 25.5.2017 (Anja Vest)

12, Rovaniemi Muurola 14.5.2021 (Niklas Haxberg)

12 p, Inari kk Pappilanniemen kärki 15.5.2022 (Martti Rikkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

35, Inari Iijärvi 31.7.2009 (Olli Osmonen). Koko järven laskenta veneellä.

28 p, Enontekiö Kilpisjärvi 23.6.2011 (Aki Aintila)

16 p, Enontekiö Kilpisjärvi 6. ja 14.6.2009 (Jani Vastamäki, Roland Vösa)

16 p, Enontekiö Kilpisjärvi 15.7.2012 (Aki Aintila)

16 ad p, Enontekiö Kilpisjärvi 3.7.2018 (Timo Böhme, Leena Törnqvist)

 

Syksy (elo-joulukuu)

33 pysrev, Inari Iijärvi 21.-22.8.2009 (Martti Rikkonen)

32 ad p, Inari Iijärvi 4.8.2012 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Eino Bogdanoff, Kiki Bogdanoff). Koko järven laskenta veneellä.

26, Inari Iijärvi 12.-14.8.2011 (Olli  Osmonen, Riitta Osmonen, Eino Bogdanoff, Kiki Bogdanoff). Koko järven laskenta veneellä.

25 p, Inari Iijärvi 6.-8.8.2010 (Olli  Osmonen, Riitta Osmonen, Eino Bogdanoff, Kiki Bogdanoff).

13 p, Inari Nellim Keskimöjärvi 16.8.2009 (Panu Kunttu, Sanna-Mari Kunttu)

12 p, Enontekiö Saana 25.8.2002 (Janne Aalto, Hanna Aalto, Pirkka Aalto)

12 p, Enontekiö Peera 7.9.2013 (Raimo Uusitalo, Hannele Uusitalo)

12 p, Inari Tsieskadasjärvi 1.8.2014 (Jouni Riihimäki)

 


KUIKKA

Levinneisyys

Kuikan levinneisyys ulottuu läpi Euraasian mantereen pohjoisosien. Euroopassa kuikkia pesii Venäjän ja Pohjoismaiden lisäksi vain Skotlannissa sekä vähälukuisena Baltian maissa ja Valko-Venäjällä. Euroopan kuikkien päätalvehtimisalue on Mustameri, mutta kuikkia talvehtii jonkin verran myös Väli- ja Itämerellä.

 

Kuikka pesii koko Suomessa.

 

Kuikkahavainnot kattavat koko LLY:n alueen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu yksi havainto tammi-helmikuulta. Kyseessä lentokyvytön nuori lintu, ei talvehtimisyritys.

10.1.2021 Pello Sirkkakoski 1 pv1kv (Markku Sirkka, Kati Sirkka, Niina Keränen, Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

20.4.2015 Inari Ukonjärvi 6 p (Sampo Parkkonen)

21.4.2021 Inari Riutula 1 (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

25.4.2018 Rovaniemi Hirvas 1 jp p (Pirkka Aalto)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 2. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 26.4. – 14.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Rovaniemelle kuikka saapuu keskimäärin 4.5. ja Inariin 9.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 5 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 2 666 havaintoa 6 585 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat kutakuinkin yhdistyksen koko alueelle. Mukana on myös pesintähavaintoja.

 

Syysmuutto

Kuikkahavaintojen määrä laskee jo syys-lokakuun vaihteessa, mutta yksittäishavaintoja on kirjattu vielä joulukuussakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.12.2007 Sodankylä Kelukoski 1 1kv p (Ossi Pihajoki, EkiN)

12.12.1997 Sodankylä Tanhuantie 1 p (Pekka Paarman)

3.12.2007 Sodankylä kk 1 juv p (Jouni Hannula, Pekka Paarman)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 6 843 havaintoa / 21 293 yksilöä (tilanne 21.7.2022).

 

Havaintomäärien kehitys

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet hieman vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,4 ja yksilömäärien suhde niinikään 1,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskennoissa kuikan tiheys on ollut luokkaa 0,01-0,035 paria/km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100 p nous m, Sodankylä Orajärvi 25.5.2010 (Tuomas Väyrynen, Petri Piisilä, Heikki Tuohimaa)

86, Sodankylä Sattanen 21.5.2017 (OlaN, Ossi Pihajoki)

82 p, Enontekiö Sotkajärvi 26.5.2000 (Pirkka Aalto, Tuomo Salmi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150 m N-E, Posio Mäntyjärvi 2.6.2019 (Heino Simontaival)

57 p, Posio Livo Kellinniemi 6.6.2021 (Akseli Myllyneva)

47 p, Posio Mourusalmi 26.7.2010 (Olli Lamminsalo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

31, Salla Hietajärvi 2.9.2014 (Teuvo Hietajärvi)

29 (25 p, 4 SW, suurin parvi 12 yksilöä), Posio Mourusalmi 24.8.2019 (Akseli Myllyneva)

28 p, Posio Yli-Kitka Lahdenperä 11.8.2020 (Teuvo Sorsa, Tuula Stenholm)

 


AMERIKANJÄÄKUIKKA

Levinneisyys

Amerikanjääkuikan alueita ovat Pohjois-Amerikan pohjoisosat, Grönlanti, Islanti ja Huippuvuoret. Talvehtii pesimisalueita etelämpänä, Euroopassa rannikoilla Norjasta Välimerelle saakka. Suomessa ja Lapissa laji on satunnainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot keskittyvät alueen pohjoisiin osiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu yksi havainto tammikuulta. Muutoin havainnot on kirjattu kesä-lokakuulta.

4.1.1932 Inari Taimenjärvi 1 2kv (havainnoija tuntematon)

 

Kevään varhaisimmat havainnot

27.5.2022 Utsjoki Vuolit Cuokkajávri 1 p (Esko Aikio)

2.-3.6.2009 Kemijärvi Pitkäsilta 1 2kv p (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Kimmo Olkio, Ilkka Vatanen ym)

4.-11.6.2022 Rovaniemi Lapinsuvanto 1 +2kv jp p (Antti Ruonakoski, Anette Simola ym)

 

Kesähavainnot

Kesä-heinäkuulta on LLY:n alueelta kirjattu Tiiraan 13 havaintoa 14 yksilöstä. Pesimähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.10.2021 Inari Juutuanvuono 1 +1kv tp p (Heikki Karhu, Olli Osmonen)

17.8.-7.9.2012 Inari Juutuanvuono 1 +2kv p (Markku Stylman ym)

17.6.-6.9.2010 Inari Partakko 1 jp p (Juhani Honkola, Eino Repo, Timo Sahi, Esko Sirjola, Jouni Aikio, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Pekka Kokkonen, Elle-Mari Kokkonen, Sirkka Loimo, Martti Loimo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueella: 20 havaintoa / 21 yksilöä (tilanne 21.7.2022).

 

Suurimmat yksilömäärät

2 pariutuneet, Inari Menesjärvi 1.7.2000 (Jouni Aikio, Maire Puikko)

Kaikki muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


JÄÄKUIKKA

Levinneisyys

Jääkuikka pesii Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa. Euroopan talvehtimisalue on Norjan rannikoilla. Suomessa jääkuikka on erittäin vähälukuinen läpimuuttaja.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 10 havaintoa / 10 yksilöä (tilanne 21.7.2022).

 

Harvat havainnot on tehty pääosin alueen pohjoisimmista osista.

 

15.12.1978 Kittilä Pokka 1 1kv p kuoli (Bertta ja Eeva Kinisjärvi)

11.10.1979 Inarinjärvi 1 jp p kuollut (Jaakko Kyrö, Rauno Peltonen)

7.-10.11.1985 Inari Sevettijärvi 1 1kv p, pyydystetty ja siirretty Sodankylän Porttipahdalle (Heikki Karhu, Semenoff, Olli Osmonen, Martti Rikkonen)

20.10.1986 Inarijärvi Kasariselkä 1 +2kv jp p kuollut (Olli Osmonen, Matti Ruotsalainen)

2.6.1994 Rovaniemi Meltaus 1 p (Heikki Helle, Mikko Jaukkuri)

13.6.2005 Utsjoki Vuolit Cuokkajávri 1 p (Esko Aikio)

8.7.2008 Utsjoki Pulmankijärvi 1 jp p (Mika Vainio, Esa Åke, Harri Salo, Juhani Honkola, Kirsti Vainio, Ulla Åke)

19.12.2018 Kittilä kk 1 1kv p (Eero Anttila)

26.1.2021 Inari Angeli 1 2kv (Olli Osmonen)

 


PIKKU-UIKKU

Levinneisyys

Esiintyy Euroopassa (Skandinaviassa yleisemmin vain Etelä-Ruotsissa), Afrikassa ja Aasiassa. Pohjoisin kanta muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa laji on levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla.

 

Lapissa on tehty yksittäisiä havaintoja eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Vuoden 1981, jolloin on kirjattu ensimmäinen pikku-uikkuhavainto Tiiraan, jälkeen on lajista kirjattu 1-15 havaintoa vuoden eri kuukausille. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu lähes joka vuosi, ei kuitenkaan ihan jokaisena vuotena.

Havaintojen jakautumista vuodenajoille havainnollistaa alla oleva graafi. Eniten havaintoja on tehty loka-marraskuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 52 havaintoa / 54 yksilöä (tilanne 21.7.2022).

Pienestä havaintomäärästä johtuen alueellisen tai määrällisen kehityksen trendiä ei ole nähtävissä.

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Pello Konttajärvi 1.-6.12.1991 (Seppo Mäkilä)

2 p, Enontekiö Sotkajärvi 9.7.1997 (Pirkka Aalto)

Kaikki muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


SILKKIUIKKU

Levinneisyys

Pesii Euroopan ja Aasian järvissä ja vähäsuolaisilla merialueilla. Skandinaviassa Suomen, Ruotsin ja Norjan eteläisemmillä alueella Perämeren kaarta myöten. Talvehtimisalueet sulavesillä pesimisalueita etelämpänä.

 

Suomessa yleinen Oulun korkeudelle saakka, siitä pohjoisempana esiintyy paikoitellen.

 

LLY:n alueella havainnot painottuvat etelä- ja lounaisosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta ei ole kirjattu LLY:n alueelta havaintoja Tiiraan.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

17.-20.4.2014 Rovaniemi Valajaskoski 1 p (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

22.4.2015 Rovaniemi Hirvas 2 p (Jukka Siltanen, Antti Ruonakoski)

25.4.2019 Rovaniemi Hirvas 1 p (Veikko Isomursu)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 29. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 22.4. – 10.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla pysynyt vakiona.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Rovaniemelle silkkiuikku saapuu keskimäärin 30.4. ja Pelkosenniemelle 17.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko esiintymisalueelle LLY:n alueella kestää 17 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 309 havaintoa 799 yksilöstä. Havainnot painottuvat Muonio-Salla -linjan lounaispuolelle, mutta Inaristakin on kirjattu kaksi havaintoa, molemmat vuodelta 2020.  Havainnoissa on mukana myös runsaasti pesintä- ja poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Silkkiuikut muuttavat syys-lokakuussa. Havaintojen määrä romahtaa lokakuun puolivälissä, jonka jälkeen on tehty vain muutama yksittäinen havainto.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.11.2011 Sodankylä Kitinen 1 tp p (Sampo Laukkanen)

8.11.2020 Rovaniemi Harjulampi 1 tp p (Ismo Pyhtilä)

23.10.2008 Inari Solojärvi 2 tp (Sampo Parkkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 236 havaintoa / 3 197 yksilöä (tilanne 21.7.2022).

 

Havaintomäärien kehitys

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet hitusen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde 2,3. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut vuoteen 2020 saakka niin paljon, että voidaan hyvällä syyllä olettaa silkkiuikkumäärien kasvun Lapissa olevan totta. Vuoden 2021 havaintomäärien romahdus vaatii tarkempaa tutkimista, mutta näyttää siltä, että pesiviä pareja on ollut vain Rovaniemellä ja Ylitorniolla. Niiden lisäksi on tehty vain yksittäiset havainnot Pellosta ja Sodankylästä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

32-35 p, Rovaniemi Lammassaari 2.-3.5.2016 (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki, Tiina Saarijärvi, Jorma Salo, Jukka Simula)

18 p, Rovaniemi Pöykkölä 4.5.2016 (Anssi Mäkinen)

14 p, Ylitornio Portimojärvi 16.5.2010 (Tapani Tapio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

21 p, Ylitornio Portimojärvi 28.7.2014 (Tapani Tapio)

16 p, Ranua Kuhajärvi 29.7.2006 (Pirkka Aalto)

12 p, Ylitornio Portimojärvi 25.6.2011 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

18 p, Ylitornio Portimojärvi  22.9.2012 (Tapani Tapio)

18 p, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio)

16 p, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2013 (Tapani Tapio)

 


HÄRKÄLINTU

Levinneisyys

Härkälintu pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan luoteisosien järvillä. Härkälintu muuttaa talveksi meren rannalle sulan veden ääreen. Suomesta muutto suuntautuu Tanskaan ja Pohjanmeren rannoille.

 

Suomessa härkälintu on vähälukuinen pesimälaji lähes ympäri Suomea.

 

LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu lähes koko alueelta, kutenkin hajanaisesti niin että isojakin alueita on jäänyt ilman havaintoja.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja LLY:n alueelta tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

30.4.2014 Ylitornio Portimojärvi 3 p (Antti Jaako)

2.5.2008 Rovaniemi Hirvasmutka 1 p (Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski)

2.5.2014 Ylitornio Portimojärvi 10 p (Tapani Tapio)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 7. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 30.4. – 20.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuoliskolle.

 

Ylitorniolle härkälintu saapuu keskimäärin 8.5. ja Inariin 16.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 8 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 428 havaintoa 1 707 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, mutta painopiste on eteläisimmissä kunnissa. Havainnoissa on myös pesintä- ja poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Härkälinnut muuttavat syys-lokakuun vaihteen tietämillä. Lokakuun puolivälin jälkeen on kirjattu vain yksittäisiä havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.12.2019 Sodankylä Petkula Kevitsa 1 tp p (Iiro Eirtola)

18.11.1991 Muonio Tiurajärvi 1 p (Markku Mäntylä)

4.11.2016 Kemijärvi Pitkäsilta 1 p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 187 havaintoa 4 609 yksilöstä (tilanne 21.7.2022).

 

Havaintomäärien kehitys

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,8 ja yksilömäärien suhde 2,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

28 p, Ylitornio Portimojärvi 29.5.2020 (Tapani Tapio)

27 p, Ylitornio Portimojärvi 26.5.2022 (Tapani Tapio)

26 p, Posio Ylikitka 20.5.2019 (Heikki Ketola)

26 p, Ylitornio Portimojärvi 29.5.2021 (Jorma V.A. Halonen, Seija Piippola, Marja Pasula ym)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

46 p, Ylitornio Portimojärvi 28.7.2014 (Tapani Tapio)

43 p, Ylitornio Portimojärvi 24.7.2021 (Tapani Tapio)

40, Ylitornio Portimojärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

61 p, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio).

51 p, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2013 (Tapani Tapio).

31 p, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2021 (Tapani Tapio).

 


MUSTAKURKKU-UIKKU

Levinneisyys

Mustakurkku-uikku pesii järvillä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomalainen kanta talvehtii Länsi-Euroopan rannikoilla.

 

Suomessa vähälukuinen mutta kuitenkin suhteellisen yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

 

Lapissa kirjatut havainnot ovat eri puolilta LLY:n aluetta. Eniten kirjauksia on tehty alueen lounais- ja länsiosissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

2.5.2008 Rovaniemi Hirvas 2 p (Antti Ruonakoski)

2.5.2016 Rovaniemi Lammassaari 3 p (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)

3.5.2004 Rovaniemi Paavalniemi 2 p (Anssi Mäkinen)

3.5.2016 Ranua Ranuansalmi 2 (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 7. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 2.-14.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kaksi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tienoille.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu Tiiraan 136 havaintoa 204 yksilöstä. Pohjoisin havainto on Karigasniemestä, joskin painotus havainnoilla on  selkeästi alueen lounaisosassa. Mukana on muutamia pesintä- tai poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Syksyisiä mustakurkku-uikkuhavaintoja on vähän. Pääosin muuttajat lähtevät lokakuun alkuun mennessä, mutta onpa jolukuultakin kirjattu yksi havainto.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.12.2019 Kemijärvi Tapionniemi 1 1kv tp p (Pirkka Aalto, Pentti Pauna)

3.-5.10.2007 Ylitornio Portimojärvi 2 tp p (Jorma V.A. Halonen, Jukka Kivilompolo)

30.9.2018 Rovaniemi Niskanperä 1 juv p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti vaarantunut, määrä laskeva.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 394 havaintoa 700 yksilöstä (tilanne 21.7.2022).

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,0 ja yksilömäärien suhde 1,8. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

9 p, Rovaniemi Hirvas 19.5.2017 (Antti Ruonakoski)

7 p, Kemijärvi Seitakorva 13.-14.5.2021 (Pirkka Aalto, Erkki Jokelainen, Kari Peuna, Sirpa Ulkuniemi, Mika Jokelainen)

6, Enontekiö Markkina 9.5.2009 (Olli-Pekka Karlin)

6 p, Rovaniemi Putaanperä 14.5.2020 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6 p (1 ad, 1 pm, 1 ad, 1 pm, 2 pm), Rovaniemi Suksiaapa 13.7.2022 (Pirkka Aalto)

5 p (poikue), Ylitornio Iso Meltosjärvi 8.7.1996 (Tapani Pirinen)

5 p (emot + poikaset), Rovaniemi Suksiaapa 22.6.2022 (Jorma Hellsten)

5 p (2 ad, 3 pm), Enontekiö Ymmyräinenmaa 9.7.2022 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4 p (2 ad, 2 pull), Kolari Vaarajärvi 1.8.2013 (Eija-Leena Laiho) ja 6.8.2013 (Pekka Hietaniemi)

2, Enontekiö Sotkajärvi 25.9.2004 (Timo J. Leppänen)

2 tp p, Ylitornio Portimojärvi 3.-5.10.2007 (Jorma V.A. Halonen, Jukka Kivilompolo)

2 p (1 fl vp, 1 1kv juv), Rovaniemi Tuomilampi 8.8.2021 (Esko Nevala, Paula Nevala)

 


MYRSKYLINTU

Levinneisyys

Esiintyy Pohjois-Atlantilla Kanadasta Islantiin sekä paikoin Grönlannissa, Norjassa, Huippuvuorilla ja Britteinsaarilla. Viettää talvet kierrellen pohjoisen pallonpuoliskon valtamerillä. Suomessa harvinainen harhailija.

 

LLY:n alueelta kirjatut havainnot keskittyvät alueen pohjoisiin osiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei Tiiraan ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

17.5.2001 Utsjoki Vetsikko Välimaa 1 tumma muoto (Heikki Karhu, Viljo Valle)

22.6.1999 Enontekiö Pöyrisjärvi 1 kiert N vaalea muoto (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Aappo Luukkonen)

19.7.1990 Utsjoki 1 (Harri Muukkonen)

 

Kesähavainnot

Kesä-heinäkuulta on LLY:n alueelta kirjattu Tiiraan 7 havaintoa 7 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu Utsjoelta, Inarista ja Enontekiöltä. Pesimähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.11.1990 Inari Opukasjärvi 1 p (Jouni Mosnikoff)

22.8.2010 Inari kk Juutuanjoki 1 ad E vaalea muoto (Martti Rikkonen)

21.8.1957 Utsjoki Mantojärvi 1 p (Matti Uusi-Honko)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot: 13 havaintoa 13 yksilöstä (tilanne 21.7.2022). Tiira-havainnoista vain yksi on tehty 2000-luvulla.

Havaintojen vähyyden vuoksi trendejä esiintymisestä ei voida päätellä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki Tiiraan kirjatut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


SUULA

Levinneisyys

Suula pesii Pohjois-Atlantin rannoilla ja saarilla. Itä-Atlantin nuoret linnut viettävät kaksi ensimmäistä talveaan Afrikan länsirannikolla. Osa siirtyy sen jälkeen läntiselle Välimerelle. Neljävuotiaina lähes kaikki suulat ovat palanneet pesimäalueilleen. Vanhat linnut talvehtivat Länsi-Euroopan rannikoilla. Suomessa suula on erittäin vähälukuinen, mutta vuosittainen suurharvinaisuus keväisin ja syksyisin.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on kirjattu touko-kesäkuussa ja syyskuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 7 havaintoa 7 yksilöstä (tilanne 21.7.2022)

Vähäisestä havaintomäärästä johtuen trendejä alueellisesta ja määrällisestä kehityksestä ei ole nähtävissä.

 

LLY:n alueen havainnot

4.9.1974 Kittilä Köngäs 1 n 1kv kuollut (lähde: Oulun yliopiston kokoelma)

31.5.1979 Sodankylä Lokka 1 ad p (Erkki Pulliainen)

25.-16.9.1988 Sodankylä Kelujärvi 1 subad p (Ilkka Parviainen)

15.-16.9.1990 Kittilä Raattama 1 juv p (Lauri Laakso, Väinö Petramaa, Pentti Sorvali). Lintu otettu kiinni ja vapautettu 16.9.1990 Pellon Miekojärvellä (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, luontokerholaisia)

26.9.1993 Kittilä Juoksuvaara 1 1kv juv p (Onni Suvanto, J. Ahola)

28.5.2013 Kittilä Pekkala 1 (Rantakokko Olli, Marjatta Ja Teuvo Aatsinki)

24.6.2014 Inari Katajaoja 1 kuollut (Esko Mähkä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


MERIMETSO

Levinneisyys

Merimetsot pesivät Euraasiassa, Afrikassa, Australiassa sekä Pohjois-Amerikan Atlantinpuoleisella rannikolla ja Grönlannin itärannikolla. Pohjoisimpana pesivät yksilöt muuttavat talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa merimetso pesii länsi- ja etelärannikolla. Se palasi Suomen pesimälajiksi vuonna 1996. Ensimmäinen pesintä tapahtui Tammisaaren saaristossa, ja tämän jälkeen Suomen merimetsokanta on kasvanut vahvasti. Aiemmin merimetso oli pesinyt Suomessa ilmeisesti pari sataa vuotta sitten.

Merimetsokannat ovat kasvaneet myös muualla Euroopassa, ja Suomen merimetsokantojen runsastuminen liittyy yleiseurooppalaiseen kannankehitykseen.

 

Merimetsohavainnot kattavat koko LLY:n alueen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammikuussa v. 2012 yksi yksilö havaittiin kahdesti Inarissa (mahdollisesti sama yksilö):

5.1.2012 Inari kalalaitos 1 p (Erno Salonen, Hannu Toivola)

24.-25.1.2012 Inari Juutua 1 p (Jouni Aikio, Martti Kosonen)

Helmikuun havaintoja on kaksi:

3.-10.2.2005 1 p Kemijärvi (Petri Piisilä, Kauko Uino)

25.2.1975 Ylitornio Raanujärvi (Veikko Granath)

 

Kevätmuutto

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 16. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 23.3. – 7.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt 13 päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppuun.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu Tiiraan 165 havaintoa 379 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta, joskin Inarin seudulla on tehty havaintoja tiheämmin kuin muualla. Varmoja pesimähavaintoja ei ole kirjattu.

 

Syysmuutto

Syysmuuton vilkkain aika on syyskuun aikana, ja muutto on pääosin ohi lokakuun puoliväliin mennessä. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu joulukuun viimeisiin päiviin saakka.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2019 Inari Saariselkä 1 lask (Riina Tervo)

25.12.2011 Kemijärvi Juujärvi 1 p (Erkki Jokelainen, Antti Peuna, Kari Peuna)

25.12.2019 Utsjoki Uhca Aibmejohvarri 1 S (Aimo Leppäkangas)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 612 havaintoa 6 290 yksilöstä (tilanne 21.7.2022).

 

Havaintomäärät

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet hitusen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,7 ja yksilömäärien suhde 1,2. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120 m N, Pello Kaaraneskoski 24.4.1993 (Jouni Lehtola)

100 m SE, Rovaniemi Napapiiri 5.4.1998 (Hannu Hänninen)

100 NNW, Sodankylä Vajunen 6.4.2002 (EkiN)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50 p, Sodankylä Lokka 12.6.1999 (Jokimäki, Kreivi)

24 kiert, Sodankylä Sompiojärvi 14.6.1999 (Koistinen, Rinne)

17 kiert, Inari Ahkioniemi 5.6.2017 (Sampo Parkkonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

150 p, Muonio Särkilompolo 10.10.1997 (Pentti K. Rautio)

70 SW, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-liisa Kaisanlahti)

60 m S, Salla Värriön luonnonpuisto 22.8.2007 (Teuvo Hietajärvi)