LINTUKATSAUKSET – Kuikka-, uikku-, ulappa- ja pelikaanilinnut

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan tietoja kuikka-, uikku-, ulappa- ja pelikaanilintujen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022Katsaus 2021Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

 

Tämän sivun lajit:

Kaakkuri Kuikka Amerikanjääkuikka Jääkuikka Pikku-uikku Silkkiuikku Härkälintu Mustakurkku-uikku Myrskylintu Suula Merimetso

 


KAAKKURI

Levinneisyys

Kaakkuri pesii pohjoisessa Euraasiassa ja arktisessa Kanadassa. Talvehtimisalueet ovat Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikoilla.

 

Suomessa kaakkuri esiintyy koko maassa.

 

LLY:n alueella kaakkurihavaintoja on kirjattu koko alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta yksi havainto.

6.1.2011 Savukoski Martti 1 p (Jouni Arvola, Iines Röninki)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

26.4.2014 Rovaniemi Vitikanpää 1 NW (Jukka Simula)

26.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi 1 lask (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

26.4.2014 Pello Kuusijärvi 2 p (Pertti Harila)

26.4.2014 Sodankylä Sattanen 1 p (OlaN)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 1. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 26.4. – 6.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on siirtynyt tarkastelujaksolla viisi päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Pelloon ja Kemijärvelle kaakkuri saapuu keskimäärin 4.5. ja Inariin 9.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää siis 5 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 1 359 havaintoa 2 803 yksilöstä. Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, tiheimmin pohjoisista kunnista.

 

Syysmuutto

Kaakkurihavaintojen määrä putoaa jyrkästi jo syyskuun alussa, mutta yksittäisiä havaintoja on kirjattu joulukuun alkuun saakka.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2010 Inari kirkonkylä (Sampo Parkkonen, Jukka Vilppola, Pekka Wäre, Martti Rikkonen)

30.11.-1.12.2009 Kittilä Sirkka (Jorma V.A. Halonen, Pertti Kaarlela ym)

1.12.2009 Pello Sirkkakoski (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 056 havaintoa / 6 332 yksilöä (tilanne 23.11.2021).

 

Kaakkurin havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjaamisaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa kaakkurin tiheys on ollut alle 0,05 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

80 m N, Kemijärvi Seitakorva 26.5.2019 (Erkki Jokelainen)

13 p, Inari Juutuanvuono 25.5.2017 (Anja Vest)

12, Rovaniemi Muurola 14.5.2021 (Niklas Haxberg)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

35, Inari Iijärvi 31.7.2009 (Olli Osmonen). Koko järven laskenta veneellä.

28 p, Enontekiö Kilpisjärvi 23.6.2011 (Aki Aintila)

16 p, Enontekiö Kilpisjärvi 6. ja 14.6.2009 (Jani Vastamäki, Roland Vösa)

16 p, Enontekiö Kilpisjärvi 15.7.2012 (Aki Aintila)

16 ad p, Enontekiö Kilpisjärvi 3.7.2018 (Timo Böhme, Leena Törnqvist)

 

Syksy (elo-joulukuu)

31 ad p, Inari Iijärvi 4.8.2012 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Eino Bogdanoff, Kiki Bogdanoff). Koko järven laskenta veneellä.

13 p, Inari Nellim 16.8.2009 (Panu Kunttu, Sanna-Mari Kunttu)

12 p, Enontekiö Saana 25.8.2002 (Janne Aalto, Hanna Aalto, Pirkka Aalto)

12 p, Enontekiö Peera 7.9.2013 (Raimo Uusitalo, Hannele Uusitalo)

12 p, Inari Tsieskadasjärvi 1.8.2014 (Jouni Riihimäki)

 


KUIKKA

Levinneisyys

Kuikan levinneisyys ulottuu läpi Euraasian mantereen pohjoisosien. Euroopassa kuikkia pesii Venäjän ja Pohjoismaiden lisäksi vain Skotlannissa sekä vähälukuisena Baltian maissa ja Valko-Venäjällä. Euroopan kuikkien päätalvehtimisalue on Mustameri, mutta kuikkia talvehtii jonkin verran myös Väli- ja Itämerellä.

 

Suomessa kuikka esiintyy koko maassa.

 

Kuikkahavaintoja on kirjattu kutakuinkin koko LLY:n alueelta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu yksi havainto tammi-helmikuulta. Kyseessä lentokyvytön nuori lintu, ei talvehtimisyritys.

10.1.2021 Pello Sirkkakoski 1 pv1kv (Markku Sirkka, Kati Sirkka, Niina Keränen, Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

20.4.2015 Inari Ukonjärvi 6 p (Sampo Parkkonen)

21.4.2021 Inari Riutula 1 (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

25.4.2018 Rovaniemi Hirvas 1 jp p (Pirkka Aalto)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 2. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 26.4. – 14.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Rovaniemelle kuikka saapuu keskimäärin 4.5. ja Inariin 9.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 5 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 2 450 havaintoa 6 124 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat kutakuinkin yhdistyksen koko alueelle.

 

Syysmuutto

Kuikkahavaintojen määrä laskee jo syyskuun aikana, mutta yksittäishavaintoja on kirjattu vielä joulukuussakin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.12.2007 Sodankylä Kelukoski 1 1kv p (Ossi Pihajoki, EkiN)

3.12.2007 Sodankylä kk 1 juv p (Jouni Hannula, Pekka Paarman)

1.12.2007 Ranua Kirkonkylä 1 tp (Olli Näyhä)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta Tiiraan on kirjattu 6 419 havaintoa / 20 355 yksilöä (tilanne 23.11.2021).

 

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on jonkin verran kasvanut. Kasvu on kuitenkin pienempää kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 

Linjalaskennoissa kuikan tiheys on ollut alle 0,035 paria / km.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100 p nous m, Sodankylä Orajärvi 25.5.2010 (Tuomas Väyrynen, Petri Piisilä, Heikki Tuohimaa)

86, Sodankylä Sattanen 21.5.2017 (OlaN, Ossi Pihajoki)

82 p, Enontekiö Sotkajärvi 26.5.2000 (Pirkka Aalto, Tuomo Salmi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150 m N-E, Posio Mäntyjärvi 2.6.2019 (Heino Simontaival)

57 p, Posio Livo Kellinniemi 6.6.2021 (Akseli Myllyneva)

47 p, Posio Mourusalmi 26.7.2010 (Olli Lamminsalo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

31, Salla Hietajärvi 2.9.2014 (Teuvo Hietajärvi)

29 25p4SW, Posio Mourusalmi 24.8.2019 (Akseli Myllyneva)

28 p, Posio Yli-Kitka 11.8.2020 (Teuvo Sorsa, Tuula Stenholm)

 


AMERIKANJÄÄKUIKKA

Levinneisyys

Amerikanjääkuikan alueita ovat Pohjois-Amerikan pohjoisosat, Grönlanti ja Islanti. Talvehtii pesimisalueita etelämpänä, Euroopassa rannikoilla Norjasta Välimerelle saakka. Suomessa ja Lapissa laji on satunnainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot keskittyvät alueen pohjoisiin osiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu yksi havainto tammikuulta. Muutoin havainnot on kirjattu kesä-lokakuulta.

4.1.1932 Inari Taimenjärvi 1 2kv (havainnoija tuntematon)

 

Kevään varhaisimmat havainnot

2.-3.6.2009 Kemijärvi Pitkäsilta 1 2kv p (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Kimmo Olkio, Ilkka Vatanen ym)

8.6.2009 Enontekiö Kilpisjärvi 1 imm p (Roland Vösa, Antero Järvinen, Ahti Launis)

9.6.2020 Enontekiö Peeraonkka 1 jp p (Lauri Havu, Anneli Kiiskinen, Pentti Kiiskinen)

 

Kesähavainnot

Kesä-heinäkuulta on kirjattu 12 havaintoa 13 yksilöstä. Pesimähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.10.2021 Inari Juutuanvuono 1 +1kv tp p (Heikki Karhu, Olli Osmonen)

17.8.-7.9.2012 Inari Juutuanvuono 1 +2kv p (Markku Stylman)

17.6.-6.9.2010 Inari Partakko 1 jp p (Juhani Honkola, Eino Repo, Timo Sahi, Esko Sirjola, Jouni Aikio, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Pekka Kokkonen, Elle-Mari Kokkonen, Sirkka Loimo, Martti Loimo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueella: 18 havaintoa / 19 yksilöä (tilanne 23.11.2021).

 

Suurimmat yksilömäärät

2 pariutuneet, Inari Menesjärvi 1.7.2000 (Jouni Aikio, Maire Puikko)

Kaikki muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


JÄÄKUIKKA

Levinneisyys

Jääkuikka pesii Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa. Euroopan talvehtimisalue on Norjan rannikoilla. Suomessa jääkuikka on erittäin vähälukuinen läpimuuttaja.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 9 havaintoa / 9 yksilöä (tilanne 23.11.2021).

 

Harvat havainnot on tehty pääosin alueen pohjoisimmista osista.

 

15.12.1978 Kittilä Pokka 1 1kv p kuoli (Bertta ja Eeva Kinisjärvi)

11.10.1979 Inarinjärvi 1 jp p kuollut (Jaakko Kyrö, Rauno Peltonen)

7.-10.11.1985 Inari Sevettijärvi 1 1kv p, pyydystetty ja siirretty Sodankylän Porttipahdalle (Heikki Karhu, Semenoff, Olli Osmonen, Martti Rikkonen)

20.10.1986 Inarijärvi Kasariselkä 1 +2kv jp p kuollut (Olli Osmonen, Matti Ruotsalainen)

2.6.1994 Rovaniemi Meltaus 1 p (Heikki Helle, Mikko Jaukkuri)

13.6.2005 Utsjoki Vuolit Cuokkajávri 1 p (Esko Aikio)

8.7.2008 Utsjoki Pulmankijärvi 1 jp p (Mika Vainio, Esa Åke, Harri Salo, Juhani Honkola, Kirsti Vainio, Ulla Åke)

19.12.2018 Kittilä kk 1 1kv p (Eero Anttila)

26.1.2021 Inari Angeli 1 2kv (Olli Osmonen)

 


PIKKU-UIKKU

Levinneisyys

Esiintyy Euroopassa (Skandinaviassa yleisemmin vain Etelä-Ruotsissa), Afrikassa ja Aasiassa. Pohjoisin kanta muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa laji on levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla.

 

Lapissa on tehty yksittäisiä havaintoja eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Fenologia

Vuoden 1981, jolloin on kirjattu ensimmäinen pikku-uikkuhavainto Tiiraan, jälkeen on lajista kirjattu 1-10 havaintoa vuoden eri kuukausille. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu lähes joka vuosi, ei kuitenkaan ihan jokaisena vuotena.

Havaintojen jakautumista vuodenajoille havainnollistaa alla oleva graafi. Eniten havaintoja on tehty loka-marraskuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 51 havaintoa / 53 yksilöä (tilanne 23.11.2021).

Pienestä havaintomäärästä johtuen alueellisen tai määrällisen kehityksen trendiä ei ole nähtävissä.

 

Suurimmat yksilömäärät

2 p, Pello Konttajärvi 1.-6.12.1991 (Seppo Mäkilä)

2 p, Enontekiö Sotkajärvi 9.7.1997 (Pirkka Aalto)

Kaikki muut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


SILKKIUIKKU

Levinneisyys

Pesii Euroopan ja Aasian järvissä ja vähäsuolaisilla merialueilla. Skandinaviassa Suomen, Ruotsin ja Norjan eteläisemmillä alueella Perämeren kaarta myöten. Talvehtimisalueet sulavesillä pesimisalueita etelämpänä.

 

Suomessa yleinen Oulun korkeudelle saakka, siitä pohjoisempana esiintyy paikoitellen.

 

LLY:n alueella havainnot painottuvat etelä- ja lounaisosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammi-helmikuulta ei ole kirjattu LLY:n alueelta havaintoja Tiiraan.

 

Kevätmuutto

Kevään aikaisimmat havainnot

17.-20.4.2014 Rovaniemi Valajaskoski 1 p (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

22.4.2015 Rovaniemi Hirvas 2 p (Jukka Siltanen, Antti Ruonakoski)

25.4.2019 Rovaniemi Hirvas 1 p (Veikko Isomursu)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 29. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 22.4. – 10.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kaksi päivää varhaisemmaksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle.

 

Rovaniemelle silkkiuikku saapuu keskimäärin 29.4. ja Pelkosenniemelle 17.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko esiintymisalueelle LLY:n alueella kestää 18 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuulta kirjattu Tiiraan 286 havaintoa 756 yksilöstä. Havainnot painottuvat Muonio-Salla -linjan lounaispuolelle, mutta Inaristakin on kirjattu kaksi havaintoa, molemmat vuodelta 2020.  Havainnoissa on mukana myös runsaasti pesintä- ja poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Silkkiuikut muuttavat syys-lokakuussa. Havaintojen määrä romahtaa lokakuun puolivälissä, jonka jälkeen on tehty vain muutama yksittäinen havainto.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.11.2011 Sodankylä Kitinen 1 tp p (Sampo Laukkanen)

8.11.2020 Rovaniemi Harjulampi 1 tp p (Ismo Pyhtilä)

23.10.2008 Inari Solojärvi 2 tp (Sampo Parkkonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärien kehitys

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 183 havaintoa / 3 093 yksilöä (tilanne 24.11.2021).

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut koko järjestelmän historian ajan niin paljon, että voidaan hyvällä syyllä olettaa silkkiuikkumäärien kasvun Lapissa olevan totta. Vuoden 2021 havaintomäärien romahdus vaatii tarkempaa tutkimista, mutta näyttää siltä, että pesiviä pareja on ollut vain Rovaniemellä ja Ylitorniolla. Niiden lisäksi on tehty vain yksittäiset havainnot Pellosta ja Sodankylästä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

35 p, Rovaniemi Lammassaari 2.-3.5.2016 (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki, Tiina Saarijärvi, Jorma Salo, Jukka Simula)

18 p, Rovaniemi Pöykkölä 4.5.2016 (Anssi Mäkinen)

14 p, Ylitornio Portimojärvi 16.5.2010 (Tapani Tapio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

21 p, Ylitornio Portimojärvi 28.7.2014 (Tapani Tapio)

16 p, Ranua Kuhajärvi 29.7.2006 (Pirkka Aalto)

12 p, Ylitornio Portimojärvi 25.6.2011 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

18 p, Ylitornio Portimojärvi  22.9.2012 (Tapani Tapio)

18 p, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio)

16 p, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2013 (Tapani Tapio)

 


HÄRKÄLINTU

Levinneisyys

Härkälintu pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan luoteisosien järvillä. Härkälintu muuttaa talveksi meren rannalle sulan veden ääreen. Suomesta muutto suuntautuu Tanskaan ja Pohjanmeren rannoille.

 

Suomessa vähälukuinen pesimälaji ympäri Suomea.

 

LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu lähes koko alueelta, kutenkin hajanaisesti niin että isojakin alueita on jäänyt ilman havaintoja.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja LLY:n alueelta tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

30.4.2014 Ylitornio Portimojärvi 3 p (Antti Jaako)

2.5.2008 Rovaniemi Hirvasmutka 1 p (Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski)

2.5.2014 Ylitornio Portimojärvi 10 p (Tapani Tapio)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 7. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-21 on ollut 30.4. – 20.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

 

Ylitorniolle härkälintu saapuu keskimäärin 8.5. ja Inariin 16.5. Muuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää keskimäärin 8 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 395 havaintoa 1 628 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, mutta painopiste on eteläisimmissä kunnissa. Havainnoissa on myös pesintä- ja poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Härkälinnut muuttavat syys-lokakuussa. Lokakuun puolivälin jälkeen on kirjattu vain yksittäisiä havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.12.2019 Sodankylä Petkula Kevitsa 1 tp p (Iiro Eirtola)

18.11.1991 Muonio Tiurajärvi 1 p (Markku Mäntylä)

4.11.2016 Kemijärvi Pitkäsilta 1 p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä (määrä vähentynyt merkittävästi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio, Perä-Pohjola). Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

 

Havaintomäärien kehitys

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 125 havaintoa / 4 363 yksilöä (tilanne 24.11.2021).

 

Havaintomäärät ovat kasvaneet kutakuinkin Tiiran kirjausaktiivisuuden mukaisesti.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

28 p, Ylitornio Portimojärvi 29.5.2020 (Tapani Tapio)

26 p, Posio Ylikitka 20.5.2019 (Heikki Ketola)

26 p, Ylitornio Portimojärvi 29.5.2021 (Jorma V.A. Halonen, Seija Piippola, Marja Pasula ym)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

46 p, Ylitornio Portimojärvi 28.7.2014 (Tapani Tapio)

43 p, Ylitornio Portimojärvi 24.7.2021 (Tapani Tapio)

40, Ylitornio Portimojärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

61 p, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio).

51 p, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2013 (Tapani Tapio).

31 p, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2021 (Tapani Tapio).

 


MUSTAKURKKU-UIKKU

Levinneisyys

Mustakurkku-uikku pesii järvillä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomalainen kanta talvehtii Länsi-Euroopan rannikoilla.

 

Suomessa vähälukuinen mutta kuitenkin suhteellisen yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

 

Lapissa kirjatut havainnot ovat eri puolilta LLY:n aluetta. Eniten kirjauksia on tehty alueen lounais- ja länsiosissa.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

2.5.2008 Rovaniemi Hirvas 2 p (Antti Ruonakoski)

2.5.2016 Rovaniemi Lammassaari 3 p (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)

3.5.2004 Rovaniemi Paavalniemi 2 p (Anssi Mäkinen)

3.5.2016 Ranua Ranuansalmi 2 (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 7. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2007-21 on ollut 2.-14.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt kolme päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tienoille.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu Tiiraan 114 havaintoa 162 yksilöstä. Pohjoisin havainto on Karigasniemestä, joskin painotus havainnoilla on  selkeästi alueen lounaisosassa. Mukana on muutamia pesintä- tai poikuehavaintoja.

 

Syysmuutto

Syksyisiä mustakurkku-uikkuhavaintoja on vähän. Pääosin muuttajat lähtevät lokakuun alkuun mennessä, mutta onpa jolukuultakin kirjattu yksi havainto.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

9.12.2019 Kemijärvi Tapionniemi 1 1kv tp p (Pirkka Aalto, Pentti Pauna)

3.-5.10.2007 Ylitornio Portimojärvi 2 tp p (Jorma V.A. Halonen, Jukka Kivilompolo)

30.9.2018 Rovaniemi Niskanperä 1 juv p (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti vaarantunut, määrä laskeva.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 343 havaintoa / 600 yksilöä (tilanne 24.11.2021).

 

Havaintomäärien trendi on kasvava suunnilleen saman verran kuin yleinen kirjausaktiivisuus. Vuosittaiset havaintomäärät toki ovat pieniä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

9 p, Rovaniemi Hirvas 19.5.2017 (Antti Ruonakoski)

7 p, Kemijärvi Seitakorva 13.-14.5.2021 (Pirkka Aalto, Erkki Jokelainen, Kari Peuna, Sirpa Ulkuniemi, Mika Jokelainen)

6, Enontekiö Markkina 9.5.2009 (Olli-Pekka Karlin)

6 p, Rovaniemi Putaanperä 14.5.2020 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

5 p, Ylitornio Iso Meltosjärvi 8.7.1996 (Tapani Pirinen)

4 p, Rovaniemi Nisälammit 9.6.2009 (Pekka Peltoniemi)

4 p, Rovaniemi Tuomilampi 30.6.2014 (Antti Ruonakoski, Allan Hamari)

4 (3 ad, 1 1kv), Rovaniemi Suksiaapa 20.7.2021 (Niklas Haxberg)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4 p (2 ad, 2 pull), Kolari Vaarajärvi 1.8.2013 (Eija-Leena Laiho) ja 6.8.2013 (Pekka Hietaniemi)

2, Enontekiö Sotkajärvi 25.9.2004 (Timo J. Leppänen)

2 tp p, Ylitornio Portimojärvi 3.-5.10.2007 (Jorma V.A. Halonen, Jukka Kivilompolo)

2 p (1 fl vp, 1 1kv juv), Rovaniemi Tuomilampi 8.8.2021 (Esko Nevala, Paula Nevala)

 


MYRSKYLINTU

Levinneisyys

Esiintyy Pohjois-Atlantilla Kanadasta Islantiin sekä paikoin Grönlannissa, Norjassa, Huippuvuorilla ja Britteinsaarilla. Viettää talvet kierrellen pohjoisen pallonpuoliskon valtamerillä. Suomessa harvinainen harhailija.

 

Fenologia

Kaikki päivämäärälleen kirjatut havainnot Tiirassa on tehty kesä-elokuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

Tiiraan kirjatut havainnot: 8 havaintoa / 8 yksilöä (tilanne 24.11.2021). Havainnot on tehty LLY:n alueen pohjoisimmista kunnista. Eteläisin havianto on kirjattu Kolarista 1881.

Tiira-havainnoista vain yksi on tehty 2000-luvulla.

Havaintojen vähyyden vuoksi trendejä esiintymisestä ei voida päätellä.

 

LLY:n alueen havainnot

v. 1881 Kolari (havainnoija tuntematon, lähde P.Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot)

21.8.1957 Utsjoki Mantojärvi 1 p (paikalliset, lähde Uusi Kuvalehti)

28.-29.7.1982 Utsjoki  1 ad p (Ari, Juha ja Viljo Valle)

29.7.1987 Inari Juutua 1 p (Jukka Parkkonen, Olli Osmonen, Sampo Parkkonen, Pertti Heikkuri)

19.7.1990 Utsjoki 1 (Harri Muukkonen)

20.7.1990 Utsjoki Mantojärvi 1 p (Mika Bruun, Esko Heiskanen, Hannu Hellstén, Pekka Kankaanpää, Esko Pasanen, Ari Lehtinen)

22.6.1999 Enontekiö Pöyrisjärvi 1 kiert N (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Aappo Luukkonen)

22.8.2010 Inari kirkonkylä Juutuanjoki 1 ad E (Martti Rikkonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki Tiiraan kirjatut havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


SUULA

Levinneisyys

Suula pesii Pohjois-Atlantin rannoilla ja saarilla. Itä-Atlantin nuoret linnut viettävät kaksi ensimmäistä talveaan Afrikan länsirannikolla. Osa siirtyy sen jälkeen läntiselle Välimerelle. Neljävuotiaina lähes kaikki suulat ovat palanneet pesimäalueilleen. Vanhat linnut talvehtivat Länsi-Euroopan rannikoilla. Suomessa suula on erittäin vähälukuinen, mutta vuosittainen suurharvinaisuus keväisin ja syksyisin.

 

Fenologia

LLY:n alueen havainnot on kirjattu touko-kesäkuussa ja syyskuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 8 havaintoa / 8 yksilöä (tilanne 24.11.2021)

Vähäisestä havaintomäärästä johtuen trendejä alueellisesta ja määrällisestä kehityksestä ei ole nähtävissä.

 

LLY:n alueen havainnot

4.9.1974 Kittilä Köngäs 1 n 1kv kuollut (lähde: Oulun yliopiston kokoelma)

31.5.1979 Sodankylä Lokka 1 ad p (Erkki Pulliainen)

25.-16.9.1988 Sodankylä Kelujärvi 1 subad p (Ilkka Parviainen)

15.9.1990 Kittilä Raattama 1 juv p (Lauri Laakso, Väinö Petramaa, Pentti Sorvali). Lintu otettu kiinni ja vapautettu 16.9.1990 Pellon Miekojärvellä (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, luontokerholaisia)

26.9.1993 Kittilä Juoksuvaara 1 1kv juv p (Onni Suvanto, J. Ahola)

28.5.2013 Kittilä Pekkala 1 (Rantakokko Olli, Marjatta Ja Teuvo Aatsinki)

24.6.2014 Inari Katajaoja 1 kuollut (Esko Mähkä)

19.5.2021 Ivalo Käpypolku 1 (Jan-Erik Tanhua)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


MERIMETSO

Levinneisyys

Merimetsot pesivät Euraasiassa, Afrikassa, Australiassa sekä Pohjois-Amerikan Atlantinpuoleisella rannikolla ja Grönlannin itärannikolla. Pohjoisimpana pesivät yksilöt muuttavat talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa merimetso pesii länsi- ja etelärannikolla. Se palasi Suomen pesimälajiksi vuonna 1996. Ensimmäinen pesintä tapahtui Tammisaaren saaristossa, ja tämän jälkeen Suomen merimetsokanta on kasvanut vahvasti. Aiemmin merimetso oli pesinyt Suomessa ilmeisesti pari sataa vuotta sitten.

Merimetsokannat ovat kasvaneet myös muualla Euroopassa, ja Suomen merimetsokantojen runsastuminen liittyy yleiseurooppalaiseen kannankehitykseen.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tammikuussa v. 2012 yksi yksilö havaittiin kahdesti Inarissa (mahdollisesti sama yksilö):

5.1.2012 Inari kalalaitos 1 p (Erno Salonen, Hannu Toivola)

24.-25.1.2012 Inari Juutua 1 p (Jouni Aikio, Martti Kosonen)

Helmikuun havaintoja on kaksi:

3.-10.2.2005 1 p Kemijärvi (Petri Piisilä, Kauko Uino)

25.2.1975 Ylitornio Raanujärvi (Veikko Granath)

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton alku on keskimäärin 16. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2007-21 on ollut 4.4. – 7.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt 20 päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu huhtikuun loppuun.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kesä-heinäkuussa kirjattu Tiiraan 161 havaintoa 371 yksilöstä. Havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta, joskin Inarin seudulla on tehty havaintoja tiheämmin kuin muualla. Varmoja pesimähavaintoja ei ole kirjattu.

 

Syysmuutto

Syysmuuton vilkkain aika on syyskuun alkupuoliskolla. Yksittäisiä havaintoja on kirjattu joulukuun viimeisiin päiviin saakka.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2019 Inari Saariselkä 1 lask (Riina Tervo)

25.12.2011 Kemijärvi Juujärvi 1 p (Erkki Jokelainen, Antti Peuna, Kari Peuna)

25.12.2019 Utsjoki Uhca Aibmejohvarri 1 S (Aimo Leppäkangas)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä kasvava.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 1 561 havaintoa / 5 821 yksilöä (tilanne 24.11.2021).

 

Merimetson havaintomäärät ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120 m N, Pello Kaaraneskoski 24.4.1993 (Jouni Lehtola)

100 NNW, Sodankylä Vajunen 6.4.2002 (EkiN)

60 NE, Sodankylä Kommattivaara 30.3.2000 (Tapio Strand)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50 p, Sodankylä Lokka 12.6.1999 (Jokimäki, Kreivi)

24 kiert, Sodankylä Sompiojärvi 14.6.1999 (Koistinen, Rinne)

17 kiert, Inari Ahkioniemi 5.6.2017 (Sampo Parkkonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70 SW, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-liisa Kaisanlahti)

60 m S, Salla Värriön luonnonpuisto 22.8.2007 (Teuvo Hietajärvi)

49 m S, Pellojärvi 29.8.1997 (Reijo Pantsar)