Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja kehrääjälintujen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022 – Katsaus 2021 – Katsaus 2020 – Katsaus 2019 – Katsaus 2018 – Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

Tämän sivun lajit:

Kehrääjä Tervapääsky Kuningaskalastaja Mehiläissyöjä Vihermehiläissyöjä Sininärhi Harjalintu

KEHRÄÄJÄ

Levinneisyys

Pesii Euroopassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Levinneisyysalue ulottuu myös pitkälti Aasiaan. Talvehtii Afrikassa.

Kehrääjän levinneisyys kattaa eteläisen Suomen.

LLY:n alueelta on kirjattu havaintoja eri puolilta aluetta.

Fenologia

LLY:n alueelta kirjatut havainnot on tehty kesäaikaan, touko-elokuulla.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 12 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 4.8.2022)

Puolet LLY:n alueen havainnoista on peräisin 1800-luvulta ja kirjattu siltä ajalta tutkitusta dokumentaatiosta.

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

TERVAPÄÄSKY

Levinneisyys

Tervapääsky pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet Afrikan eteläosissa.

Tervapääskyn levinneisyys kattaa koko Suomen pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

Tiira-havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta, pohjoisimmissa osissa harvimmin.

Fenologia

Talvihavainnot

Lajista ei ole kirjattu Tiiraan havaintoja talvikuukausilta LLY:n alueelta.

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

2.5.2020 Savukoski Martti 1 NW (Outi Liukkonen, Maarit Kaikkonen, Taisto Kaikkonen)

4.5.2008 Rovaniemi Ranuantie 1 W (Ilkka Rautio)

9.5.2002 Sodankylä Lehtovaara 1 (Jukka Jokimäki)

9.5.2016 Inari Kirkonkylä 1 N-E (Jouni Aikio)

Tervapääskyn kevätmuutto alkaa keskimäärin 17. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 9. – 22.5. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on pysynyt vakiona tarkastelujaksolla.

Kevätmuuton huippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

Rovaniemelle tervapääsky saapuu keskimäärin 18.5. ja Inariin 21.5. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää kolme päivää.

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 1 574 havaintoa 10 181 yksilöstä kesä-heinäkuulta. Mukana on myös pesintähavaintoja. Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, pohjoisista osista harvemmin.

Syysmuutto

Tervapääsky muuttaa pääosin jo elokuussa, mutta yksittäisiä havaintoja on kirjattu vielä lokakuultakin.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

24.10.1987 Pello Kylävaara 1 p (Mika Knuuti)

14.10.2017 Savukoski Maskaselkä 1 E (Teuvo Hietajärvi)

13.10.2020 Pello Koskela 1 (Tuomo Waara)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen (määrä vähentynyt merkittävästi). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 2 488 havaintoa / 15 001 yksilöä (tilanne 4.8.2022).

Havaintomäärät

Tervapääskyn havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet nopeammin kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,7 ja yksilömäärien suhde 4,0. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

Linjalaskennoissa tervapääskyn tiheys on ollut pääosin alle 0,1 paria / km.

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

70, Rovaniemi Sattajärvi 27.5.2011 (Veikko Isomursu)

50 p, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

50 p kiert, Posio Korouoma 30.5.2012 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

Kesä (kesä-heinäkuu)

500 p, Salla Leusjärvi 13.6.2008 (Jouni Meski, Saana Meski, Marika Sassali)

200 p, Ylitornio Martimo 12.7.2015 (Rauno Kosonen, Jorma Heinonen)

200 kiert, Rovaniemi Ounaskoski 13.7.2019 (Jukka Simula)

Syksy (elo-joulukuu)

150 kiert, Rovaniemi Ounasjokisuisto 10.8.2021 (Matti Välimäki)

130, Rovaniemi Aronperä 13.8.2019 (Andreas Nuspl)

80 p, Rovaniemi Saarijärvi 11.8.2018 (Viljo Ruokanen, Leena Ruokanen)

KUNINGASKALASTAJA

Levinneisyys

Kuningaskalastaja pesii Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Muuttaa etelämmäksi, jos pesimäalueen vedet jäätyvät.

Laji esiintyy Etelä-Suomessa erittäin harvinaisena pesijänä.

Fenologia

Kaikki LLY:n alueelta kirjatut havainnot ovat touko-kesäkuulta.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 7 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 4.8.2022)

LLY:n alueen havainnot

29.5.1981 Kolari kk 1 p (Heikki Eeronheimo, Matti Mela)

8.6.1995 Savukoski Kairijoki 1 p (Kalastajat)

9.5.2002 Pelkosenniemi Luosto Siurunjoki 1 kiert (Jari ja Jukka Kivilompolo)

19.6.2004 Sodankylä Kirkonkylä 1 lask (Rasmus Mäki)

2.5.2014 Rovaniemi Suutarinkorva 1 (Pekka Pistokoski, Anssi Mäkinen)

13.5.2015 Rovaniemi Niskanperä 1 kiert (Olli-Pekka Karlin, Antti Karlin, Antti Ruonakoski)

1.6.2019 Rovaniemi Ylikörköntie 1 (Kristiina Haajanen)

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

MEHILÄISSYÖJÄ

Levinneisyys

Mehiläissyöjä pesii Etelä- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa. Talvehtii Afrikassa. Suomessa lajia tavataan lähes vuosittain kesäaikaan.

LLY:n alueen havainnot ovat jakautuneet eri puolille alueen länsi- ja pohjoisosia.

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta lajista ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta. Varhaisimmat havainnot ovat toukokuulta ja myöhäisimmät heinäkuulta.

Kevään varhaisimmat havainnot

4.5.2016 Kittilä Vesmajärvi 1 p (Maritta Kautto-Korhonen)

7.5.2016 Inari kirkonkylä 1 p (Jouni Aikio, Pekka Wäre)

13.-14.5.2011 Sodankylä Vaalajärvi 1 p (Jari Aaltio)

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 9 havaintoa 23 yksilöstä kesä-heinäkuulta. Pesintähavaintoja ei ole.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

26.7.1986 Enontekiö Kilpisjärvi 5 p (Anssi Vähätalo, Tapani Länsirinne, Irma Teittinen)

3.7.2010 Enontekiö Hetta 5 p (Esa Koistinen, Tarja Koistinen)

22.6.1986 Utsjoki Kevonsuu 1 p (Veikko Rinne ym)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 17 havaintoa / 34 yksilöä (tilanne 4.8.2022)

Suurimmat yksilömäärät

7 p, Enontekiö Hetta 1.-6.6.1999 (Pirkka Aalto, Nils-Henrik Valkeapää ym)

5 p, Enontekiö Kilpisjärvi 26.7.1986 (Anssi Vähätalo, Tapani Länsirinne, Irma Teittinen)

5 p, Enontekiö Hetta 3.7.2010 (Esa Koistinen, Tarja Koistinen)

VIHERMEHILÄISSYÖJÄ

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty heinäkuulla.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 1 havainto / 1 yksilö (tilanne 4.8.2022).

LLY:n alueen havainto

9.7.1991 Sodankylä keskusta 1 (Pekka Paarman, Seppo Penttinen)

SININÄRHI

Levinneisyys

Sininärhi pesii Euroopassa, Länsi-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu yksi havainto (tilanne 5.8.2022).

LLY:n alueen havainto

1932 Rovaniemi Pekkala

HARJALINTU

Levinneisyys

Esiintyy Euroopassa pohjoisia alueita lukuunottamatta, Afrikassa ja Aasiassa.

Vaeltelee ajoittain Suomessa etenkin syysmuuton aikaan. Tiiraan kirjatut havainnot kattavat lähes koko Suomen alueen.

LLY:n alueelta kirjatut havainnot kattavat alueen lähes kokonaan.

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta lajista ei ole kirjattu havaintoja talvikuukausilta.

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

10.-12.4.1993 Pello Konttajärvi 1 p (Antti Unga)

22.4.2021 Inari Kettukangas 1 nous (Tamo Lietoff)

28.4.2014 Kittilä Kenttälä 1 Än (Juha Takalo)

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan 12 havaintoa 12 yksilöstä kesä-heinäkuulta. Pesintähavaintoja ei ole.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.11.1990 Salla Ahvenselkä 1 p (Timo Leino)

3.11.2008 Kemijärvi Kallaanvaara 1 p (Kallaan koulu oppilaat)

3.11.2021 Kittilä Rietsamo 1 p (Marko Mansikkasalo)

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vähenevä.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 263 havaintoa / 267 yksilöä (tilanne 4.8.2022)

Havaintomäärät

Harjalinnun havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat kasvaneet vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,4 ja yksilömäärien suhde samoin 1,4. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

Suurimmat yksilömäärät

2 pariutuneet p, Enontekiö Peltovuoma 15.5.1983 (Hugo Peltovuoma)

2 p, Utsjoki Aittijoki 19.9.1988 (Isak Guttorm)

2, Utsjoki Kevo 10.10.1990 (Heikki Nurminen)

2 p, Utsjoki Kaamasmukka 3.9.1993 (Ailu Valle)