LINTUKATSAUKSET – kanalinnut

KANALINNUT

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja kanalintujen osalta.

Vuosikatsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017

Tämän sivun lajit:

Viiriäinen Pyy Riekko Kiiruna Teeri Metso Peltopyy Fasaani

 


VIIRIÄINEN

Levinneisyys

Viiriäisen levinneisyys kattaa alueita Euroopasta ja Aasiasta, talvehtimisalueet ovat lähinnä Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa viiriäinen esiintyy lähinnä Etelä- ja Keski-Suomen peltoaukeilla. Lapissa laji on harvinainen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Ei talviaikaisia havaintoja LLY:n alueella.

 

Varhaisimmat havainnot

24.5.-18.6.2010 Kittilä Kelontekemä 1 p Ä (Jouni Junttila, Raili Junttila, Pekka Peltoniemi, Kari Ketola)

5.6.1997 Ylitornio Kainuunkylä 1 k p Ä (Ismo Kreivi, Martti Kemppainen)

12.-13.6.2006 Posio Lohiranta 1 k Ä (Jouni Riihimäki, Aarne Ohtonen, Matti Sulko, Jari Siven)

 

Myöhäisimmät havainnot

20.-29.7.2003 Pello Oranki 1 k p Ä (Jorma V.A. Halonen, Jari Kivilompolo, Markus Ollikainen)

4.-5.7.2018 Pello Tervaoja 1 Ä (Hannu Jauhiainen, Anssi Mäkinen)

1.-19.7.2018 Kolari Kallioniemi 1 k p Än (Timo Böhme, Jorma V.A. Halonen, Timo J. Leppänen, Leena Törnqvist, Aku Sirkkala, Mika Rundgren, Tiina Norrman)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa erittäin uhanalainen, globaalisti elinvoimainen.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 12 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 22.10.2020).

 

LLY:n alueen havainnot ovat satunnaisia, joten kannan kehittymisen trendiä ei ole nähtävissä. Alueellisesti havainnot ovat pääosin Sodankylän tasolta ja etelämpää, yksi kirjaus on tehty Inarin Näverinniemestä.

Viimeisin havainto on kirjattu v. 2018.

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 

 


PYY

Levinneisyys

Pyyn esiintymisalue ulottuu lähes läpi koko Euraasian.

 

Suomessa pyy on yleinen lähes koko maassa. Pyy viihtyy kuusimetsissä, joten levinneisyysalue noudattelee kuusen levinneisyyttä. Laji harvenee pohjoiseen mentäessä, ja puuttuu aivan pohjoisimmasta Lapista.

 

Pyyn puuttuminen pohjoisimmasta Lapista näkyy myös Tiira-havaintojen kartassa.

 

Fenologia

Pyy on paikkalintu. Havaintomäärät ovat varsin tasaisia läpi vuoden.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 722 havaintoa / 1 285 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 673 havaintoa / 990 yksilöä

Heinä-syyskuu: 476 havaintoa / 1 257 yksilöä

Loka-joulukuu: 870 havaintoa / 1 606 yksilöä

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut, globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärien kehitys

Tiiraan kirjatut havainnot: 2 739 havaintoa / 5 130 yksilöä (tilanne 4.5.2020).

 

Kokonaisuutena Tiira-järjestelmän havaintorivien määrä on kasvanut koko sen olemassaolon ajan. Metsäkanalintujen huono tilanne useana vuotena peräkkäin 2010-luvulla näkyy siinäkin, että vastoin yleistä suuntaa, pyynkin havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet aikavälillä 2011-2017. Vuosina 2018-19 myös havaintomäärissä on näkyvissä selkeä nousu.

 

Tiiran havaintomäärien kehitystä vastaava tilanne on nähtävissä myös riistakolmiolaskennan tuloksissa Lapin alueelta.

 

 

Linjalaskennoissa pyyn tiheys on ollut laskeva vuoden 2011 jälkeen.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

23, Sodankylä Mantovaarantie 1.-15.2.2013 (Esko Sokero)

11, Posio Ojalahti 26.1.2013 (Kalervo Pätsi)

10, Rovaniemi Patokoski 24.1.2007 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

20, Pelkosenniemi Pyhätunturi 4.-7.7.2011 (Matti Kytö)

13, Inari Tsarmitunturin erämaa 12.7.2019 (Iisakki Lämsä)

12, Kittilä Porokodanmaa 15.6.2011 (Erkki Takalokastari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

16 p, Pello Orajärvi 8.12.2019 (Sari Kainulainen)

13, Ivalo Mukanperä 12.-13-9.2010 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen)

13 p, Ylitornio Jolanki 19.8.2018 (Markku Sirkka)

 


RIEKKO

Levinneisyys

Riekon levinneisyys kattaa Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosat.

Suomessa riekko esiintyy tiheimmin Pohjois-Suomessa. Etelään päin mentäessä kanta harventuu ja eteläisimmässä Suomessa on hyvin harvalukuinen.

 

Fenologia

Riekko on paikkalintu. Havaintoja on kirjattu kaikilta vuodenajoilta.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 447 havaintoa / 4 789 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 166 havaintoa / 4 481 yksilöä

Heinä-syyskuu: 831 havaintoa / 3 659 yksilöä

Loka-joulukuu: 717 havaintoa / 2 487 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut, globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärien kehitys

Tiiraan kirjatut havainnot: 5 157 havaintoa / 15 323 yksilöä (tilanne 6.5.2020).

 

Kokonaisuutena Tiira-järjestelmän havaintorivien määrä on kasvanut koko sen olemassaolon ajan. Metsäkanalintujen huono tilanne useana vuotena peräkkäin 2010-luvulla näkyy siinäkin, että vastoin yleistä suuntaa, riekonkin havaintomäärät Tiirassa putosivat v. 2017 järjestelmän alkuvuosien 2007-2010 tasolle. Vuosina 2018-19 myös havaintomäärissä on näkyvissä nousua, mutta ei siinä määrin kuin vaikkapa pyyhavainnoissa.

 

 

Riistakolmiolaskennoissa pitkällä aikavälillä riekon tiheys Lapissa on laskeva. Vuoden 2011 ”piikistä” tiheys putosi alimpiin lukemiin 2017, ja on 2018-19 noususta huolimatta edelleen melko kaukana huippuvuosista.

 

Talvilintulaskennoissa riekkohavaintojen määrä on ollut pitkällä aikavälillä laskussa. Parina viime vuonna on ollut havaittavissa hienoista nousua.

 

Linjalaskennoissa riekon tiheys on vaihdellut vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150, Utsjoki Vetsijärvi 27.3.2015 (Seppo Hakkarainen)

128, Enontekiö Toskaljoki 15.4.2006 (Pekka Sulkava)

100 p, Utsjoki Linkinjeaggi 13.4.2016 (Petteri Polojärvi, Arto Saikkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

40, Inari Kolmesjärvi 23.7.2005 (Toni Eskelin, Petri Piisilä, Risto Karvonen)

30 p, Muonio Hetta-Pallas vaellusreitti 7.-10.6.2003 (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen)

18 p, Enontekiö Hevospohtuvaara 19.7.2011 (Panu Kunttu, Sanna-Mari Kunttu)

18, Inari Aittoaivi 25.7.2005 (Toni Eskelin, Petri Piisilä, Risto Karvonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100 NW, Sodankylä Vuotso 6.12.2007 (Osmo Hirvasvuopio)

60 p, Utsjoki Nuvvus Ailigas 9.10.2019 (Jan-Erik Tanhua)

50 p, Inari Kaunispää 6.10.1983 (Seppo Löfgren)

50, Salla Tuntsan Kaira 7.-9.12.2011 (Petri Piisilä)

 


KIIRUNA

Levinneisyys

Maailmanlaajuisesti kiirunaa esiintyy Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa ja Jäämeren pohjoisilla saarilla. Skandinaviassa kiirunaa elää Suomen ja Ruotsin pohjoisimmilla tuntureilla ja Norjan vuoristossa. Elinympäristö on puu- ja pensasrajan yläpuolella.

Allaolevassa kuvassa on esitetty kiirunan pesintäalueet Lintuatlaksen mukaan.

 

Fenologia

Kiiruna on paikkalintu. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 144 havaintoa / 643 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 952 havaintoa / 1 961 yksilöä

Heinä-syyskuu: 619 havaintoa / 2 828 yksilöä

Loka-joulukuu: 106 havaintoa / 632 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola).

 

Havaintomäärien kehitys

Tiiraan kirjatut havainnot: 1 821 havaintoa / 6 064 yksilöä (tilanne 7.5.2020).

 

Havainto- ja yksilömäärät vaihtelevat. Kiirunan runsauden vaihteluiden on todettu olevan huomattavia, mutta kannoissa ei tiedetä tapahtuneen dramaattisia muutoksia viime vuosikymmeninä.

 

Linjalaskennoissa kiirunan tiheys on ollut vaihteleva.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

62 p, Saariselkä Kiilopää 15.3.2012 (Ari Aalto, Matti Aalto)

32 p, Saariselkä Kiilopää 12.3.2012 (Ari Aalto, Matti Aalto)

25, Kolari Ylläs 8.3.2003 (Harri Päivärinta)

25 p, Enontekiö Kilpisjärvi 22.1.2016 (Kristiina Johansson)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25 p, Saariselkä Kiilopää 16.6.2003 (Pekka Toiminen)

21 p, Saariselkä Kiilopää 28.7.2012 (Liisa Kilpeläinen, Tuula Granroth)

20 p, Saariselkä Kiilopää 2.7.2003 (Petteri Mäkelä, Veikko Aalo, Matti Mäkelä, Pentti Kuusela)

 

Syksy (elo-joulukuu)

140 p, Enontekiö Ounastunturi 27.9.2002 (Jukka Simula)

50 vp p, Inari Kiilopää 1.10.2013 (Seppo Aspelund)

40 p, Saariselkä SE-tunturit 28.9.2016 (Sampo Laukkanen, Jouni Alakorva)

 


TEERI

Levinneisyys

Teertä tavataan Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä osissa Aasiaa.

 

Suomessa teeri pesii pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koko maassa.

 

Fenologia

Teeri on paikkalintu. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 399 havaintoa / 17 232 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 439 havaintoa / 5 715 yksilöä

Heinä-syyskuu: 304 havaintoa / 979 yksilöä

Loka-joulukuu: 999 havaintoa / 9 830 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen Suomessa ja globaalisti.

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjatut havainnot: 3 978 havaintoa / 32 774 yksilöä (tilanne 12.5.2020).

 

Riistakolmiolaskentojen perusteella teeren kanta on ollut vakaa ja jopa hiukan kasvussa 2000-luvulla. 2010-luvun pohjanoteeraus koettiin v. 2017, mutta siitä kanta on elpynyt kahden hyvän vuoden 2018-19 ansiosta.

 

Tiiran havaintomäärien perusteella arvio teerikannan kehityksestä 2000-luvulla vastaa riistakolmiolaskentoja.

 

Talvilintulaskennoissa havaittujen teerien määrä on ollut laskusuunnassa, mutta on noussut jonkin verran vuosina 2018-19.

 

Linjalaskennoissa teeren tiheys on ollut laskeva vuoden 2012 jälkeen.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

250, Sodankylä Siurunmaa 22.2.2007 (Martti Rikkonen)

200, Rovaniemi Vanttauskoski 17.1.2007 (Tuomo Ollila)

180, Pello Vittikkovuoma 10.2.2007 (Jari Pantsar)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

37 p, Posio Oiva 1.6.2012 (Toivo Baas)

22 k p, Ranua Ylijoki 5.6.2007 (Antti Ruonakoski)

22 k p, Savukoski Tenkkelmäaapa 1.6.2012 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

200, Ranua Toivakan pellot 11.12.2007 (Toivo Kalavainen)

200, Sodankylä Kelujärvi 10.11.2019 (Aira Strand)

175, Salla Kursu 22.11.2006 (Teuvo Hietajärvi)

 


METSO

Levinneisyys

Metson levinneisyys kattaa Euraasian havumetsävyöhykkeen Skandinaviasta Keski-Siperiaan. Lajilla on erillisesiintymiä Keski-Euroopan vuoristoalueilla.

 

Suomessa metsoa tavataan lähes koko maassa poislukien Tunturi-Lappi männyn metsärajan pohjoispuolella.

 

Fenologia

Metso on paikkalintu. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 659 havaintoa / 1 571 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 119 havaintoa / 3 484 yksilöä

Heinä-syyskuu: 844 havaintoa / 1 850 yksilöä

Loka-joulukuu: 707 havaintoa / 1 606 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen, alueellisesti uhanalainen (Tunturi-Lappi), globaalisti elinvoimainen.

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjatut havainnot: 4 049 havaintoa / 7 916 yksilöä (tilanne 13.5.2020).

 

Metson tiheydet Lapissa ovat kasvaneet 2018-19 niin, että riistakolmiolaskennoissa ollaan kohtuullisen lähellä laskentahistorian huippua.

 

Tiiraan kirjatut havainnot näyttävät samanlaista kehitystä 2017-19 kuin riistakolmiolaskennatkin.

 

Linjalaskennoissa metson tiheys  on pysynyt melko tasaisena viime vuosina.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

44, Salla Hirvasjokilaakso päiväsumma 17.1.2016 (Teuvo Hietajärvi)

42, Salla Värriötunturi päiväsumma 23.2.2012 (Teuvo Hietajärvi)

30 p, Savukoski Tulppio päivän aikana porotalouslennolla (Sampo Laukkanen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

16 p, Salla Hirvasjokilaakso 1.6.2017 (Teuvo Hietajärvi)

15, Salla Värriötunturi 26.7.2012 (Teuvo Hietajärvi, Tarmo Kylli, Ilmari Hirvonen)

14, Inari Tirro 12.6.2011 (Esko Rahkola)

14 p, Sodankylä Pyhänattanen 5.7.2011 (Petri Hasunen, Inga Holmström)

 

Syksy (elo-joulukuu)

45 p, Inari Mirhaminmaa 15 km soratienpätkällä 19.10.2009 (Martti Rikkonen)

30 k, Salla Onkamojärvi 24.12.2012 (Hannu Oiva, Janne Manninen)

29, Kittilä Jauhojärvi 24.12.2019 (Samuel Chazalmartin)

 


PELTOPYY

Levinneisyys

Peltopyitä tavataan liki koko Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.

Suomessa peltopyitä esiintyy Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen ja edelleen Kymenlaaksoon ulottuvalla alueella.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa silmälläpidettävä, alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio), globaalisti elinvoimainen.

 

1900-luvun alkupuolella peltopyy pesi vielä Etelä-Lappia myöten, mm. Kemi-Tornion alueelta on kirjattu 7 vanhaa havaintoa vuosilta 1907-1976. Sittemmin kanta on taantunut, ja nykyisin pohjoisimmatkin havainnot kirjataan pääosin Oulun eteläpuolelta.

 

LLY:n alueella peltopyystä on kirjattu 5 havaintoa / 9 yksilöä (tilanne 13.5.2020).

 

26.5.1961 Posio Lohiranta (Poropudas)

1.11.1975 Kittilä Kaukonen (Jukka Yliranta)

11.6.2005 Ylitornio Kuivakangas (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markus Ollikainen ym)

11.11.-20.12.2016 Rovaniemi Ratakatu-kauppatori (useita havaitsijoita)

24.12.2016-6.3.2017 Rovaniemi Prisman parkkipaikka (useita havaitsijoita, luultavasti sama lintu kuin edellisessä havainnossa)

 


FASAANI

Levinneisyys

Fasaanit ovat kotoisin Aasiasta ja Kaakkois-Euroopasta. Muualle ne ovat levinneet lähinnä siirtoistutuksin.

Ensimmäiset fasaanit Suomeen on istutettu 1900-luvun alussa. Yhtenäinen luonnonvarainen kanta rajoittuu maan eteläosiin. Muualla on pääosin paikallisia esiintymiä, jotka selviävät talvien yli lähinnä ruokintapaikkojen ansiosta.

 

LLY:n alueella fasaanihavainnot keskittyvät alueen eteläosiin.

 

Fenologia

Fasaani on paikkalintu. Havaintoja on kirjattu kaikkina vuodenaikoina.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 184 havaintoa / 477 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 456 havaintoa / 633 yksilöä

Heinä-syyskuu: 89 havaintoa / 175 yksilöä

Loka-joulukuu: 189 havaintoa / 699 yksilöä

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu, globaalisti elinvoimainen.

 

Vanhimpia kirjattuja havaintoja LLY:n alueelta

26.4.1980 Kolari Koivumaa (Kalle Rundgren)

25.10.1980 Rovaniemi Aronperä (Jorma V.A. Halonen)

1.4.2982 Ylitornio Pessalompolo (Jorma V.A. Halonen, Lauri Mäntyranta ym)

 

Havaintomäärät Tiirassa

864 havaintoa / 1 877 yksilöä (tilanne 15.5.2020).

 

Havaintomäärät ovat Tiira-järjestelmän historian aikana kasvaneet selkeästi enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Linjalaskennoissa fasaanin tiheys on pitkällä aikavälillä kasvanut, mutta laskenut vuodesta 2015 lähtien.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

21 12n9k, Rovaniemi Vonkamiehentie 24.1.2015 (Kaisa Väisänen, Erkki Väisänen)

18 p 11k7n, Rovaniemi Elokatu 1.1.2019 (Anssi Mäkinen)

13, Rovaniemi Pöykkölä 26.1.2014 (Kaisa Väisänen)

13 p 4n9k, Rovaniemi Sinkilänmutka 8.2.2014 (Esa Huhta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

4 p 3n1k, Rovaniemi Autti 24.6.2015 (Toivo Baas)

4 p 1n3juv, Rovaniemi Niemeläntie 15.7.2016 (Vesa Nivala)

 

Syksy (elo-joulukuu)

32 p, Rovaniemi Elokatu 1.12.2019 (Anssi Mäkinen)

30 p, Rovaniemi Pöykkölä 24.12.2014 (Jukka Soppela)

25, Rovaniemi Pöykkölä 17.11.2019 (Anssi Mäkinen)