LINTUKATSAUKSET – Jalohaukkalinnut

Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja jalohaukkalintujen osalta.

Vuosikohtaiset katsaukset löytyvät näistä linkeistä: Katsaus 2022Katsaus 2021Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017.

Tarkempia tietoja katsauksista >>LINTUKATSAUKSET -sivulta.

 

Tämän sivun lajit:

Pikkutuulihaukka Tuulihaukka Punajalkahaukka Ampuhaukka Nuolihaukka Tunturihaukka Muuttohaukka

 


Pikkutuulihaukka

Levinneisyys

Pikkutuulihaukka pesii Välimeren alueella, keskisessä Etelä-Aasiassa ja Kiinassa. Se talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa pikkutuulihaukka on erittäin harvinainen, koko maasta on Tiira-historiaan kirjattu 6 havaintoa (tilanne 26.7.2022).

 

Fenologia

LLY:n alueen ainut havainto on tehty lokakuussa.

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu yksi havainto.

15.10.1999 Enontekiö Hetta 1 n 1kv (T. Jaakkonen ym)

 


TUULIHAUKKA

Levinneisyys

Levinneisyysalue on hyvin laaja, käsittäen lähes koko Euraasian. Tuulihaukka muuttaa talveksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan. Joitakin yksilöitä jää Suomeen talvehtimaan hyville myyräapajille.

 

Tuulihaukka pesii koko Suomessa.

 

Tuulihaukkahavainnot kattavat koko LLY:n alueen.

 

Fenologia

Talvihavainnot

Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

25.3.1908 Muonio 1 k (Justus Montell)

31.3.2019 Ranua Opiston pellot  1 m (Kari-Pekka Hiltunen)

1.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 1 k p (Kauko Uino)

1.4.2008 Rovaniemi Nivankylä 1 (Helvi Kärkkäinen)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-2022 on ollut 31.3. – 20.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt neljä päivää myöhäisemmäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu vapun tietämille.

 

Rovaniemelle tuulihaukka saapuu keskimäärin 12.4. ja Inariin 26.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää 14 päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan kesä-heinäkuulta 1 779 havaintoa 2 338 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Syysmuutto

Tuulihaukkahavainnot vähenevät jo syyskuussa selvästi, ja lokakuun puolivälin jälkeen on kirjattu vain yksittäisiä havaintoja.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

7.11.2011 Ranua Rekilehto 1 n-puk p (Juho Pätsi)

5.11.2015 Rovaniemi Tennilä 1 p (Anssi Mäkinen)

2.11.2007 Salla Liinaharju 1 n (Ari-Antti Aska)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä laskeva.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 5 457 havaintoa / 7 097 yksilöä (tilanne 26.7.2022).

 

Havaintomäärien kehitys

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 2,2 ja yksilömäärien suhde 2,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskentoihin tuulihaukka on osunut viime vuosina melko säännöllisesti. Tiheys on yleensä 0,2 yksilöä/km tai vähemmän.

 

Suurimmat yksilömäärät

12 p, Ketomella – Hetta 21.8.2002 (Janne Aalto, Hanna Aalto). Matka n. 45 km, tiheys 0,3 yksilöä/km.

10, Enontekiö Pöyrisjärvi/Naapajärvi 21.8.2007 (Pekka Sulkava)

9 (emot + 7 poikasta), Kolari Kurtakkoselkä 2.7.2011 (Pekka Peltoniemi)

8 p, Kolari Teuravuoma 15.8.1977 (Jarmo Laine)

8 p, Pello Rattosjärvi 28.5.1979 (Reijo Koivuranta)

8 p (2 pariutuneet, 6 pp), Posio Jaksamo 21.6.1989 (Jyrki Mäkelä)

8 p (poikue), Enontekiö Pöyrisjärvi 24.8.2015 (Timo Vartiainen)

 


PUNAJALKAHAUKKA

Levinneisyys

Punajalkahaukka pesii Itä-Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Afrikassa.

 

Pesinyt Suomessa jokusen kerran satunnaisena yksittäispesijänä.

 

LLY:n alueen havainnot on tehty eri puolilta alueen eteläosia.

 

Fenologia

Tiiraan kirjatut havainnot ovat väliltä toukokuu – lokakuu.

 

Talvihavainnot

Tiiraan ei ole kirjattu havaintoja tammi-helmikuulta LLY:n alueelta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

20.5.2013 Kittilä Latvajärvi 1 n ad p (Ossi Pihajoki)

21.5.2000 Sodankylä Ilmakkiaapa 1 n p nous (Erkki ja Inkeri Nieminen)

4.6.2021 Kittilä Kerpuajärvi 1 k ad Än p (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu kesä-heinäkuulta Tiiraan 5 havaintoa 5 yksilöstä. Pesintähavaintoja ei ole.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

7.10.2003 Pelkosenniemi 1 k kiert p nous N (Pekka Nyman)

16.9.2007 Kolari Rautuvaaran allas 1 (Pekka Hietaniemi)

16.8.2003 Pellojärvi 1 n ad p (Jorma V.A. Halonen)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa ei arvioitu. Globaalisti silmälläpidettävä, määrä vähentynyt.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 13 havaintoa 13 yksilöstä (tilanne 26.7.2022). Havaintoja on kirjattu enimmillään kaksi vuodessa, ja havaintojen välissä voi olla useitakin vuosia, joina ei ole kirjattu yhtään havaintoa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat yksittäisistä linnuista.

 


AMPUHAUKKA

Levinneisyys

Levinneisyysalue käsittää Euroopan ja Aasian pohjoisosat sekä Pohjois-Amerikan. Talvehtii pesimäalueita etelämpänä, kuten Euroopassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.

 

Suomessa ampuhaukka pesii koko maassa, ja se on yleisin Pohjois-Suomessa. Talvehtimisalueet Suomessa pesivillä linnuilla ovat Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

 

Ampuhaukkahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueella.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan tammi-helmikuulta kaksi havaintoa.

12.-15.1.2009 Ranua 1 (Toivo Kalavainen, Eeva Saarijärvi)

22.-24.2.2008 Utsjoki Hotelli Pohjan Tuli 1 p (Kari Westerlund)

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

7.3.2011 Ivalo Saarineitamo 1 m N (Jorma Niemelä)

19.3.2011 Enontekiö Leppäjärvi 1 (Pirjo Huttunen)

30.3.2014 Ivalo Korteniemi 1 N (Mauri Sydänmetsä)

 

Kevätmuutto alkaa keskimäärin 15. huhtikuuta. Vaihteluväli vuosina 2006-22 on ollut 31.3. – 22.4. Trendilaskelman mukaan kevätmuuton alku on tarkastelujaksolla siirtynyt viisi päivää myöhäisemäksi.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu vapun tienoille.

 

Ampuhaukka saapuu Rovaniemelle keskimäärin 21.4. ja Inariin 24.4. Kevätmuuton eteneminen lähes koko LLY:n alueelle kestää kolme päivää.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 1 201 havaintoa 1 548 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Havainnot jakautuvat eri puolille LLY:n aluetta. Tiheimmin niitä on kirjattu pohjoisimmista osista.

 

Syysmuutto

Ampuhaukkahavaintojen määrä laskee jo syyskuulla, ja lokakuun puolivälin jälkeen on vain yksittäisiä havaintoja, kylläkin joulukuulle asti.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.-20.12.2008 Utsjoki Pohjan Tuli 1 (Kari Westerlund, Allan Hamari)

1.12.2019 Sodankylä Lokka 1 juv m S (Tommi Jyly)

19.11.2017 Kemijärvi Särkikangas 1 NW (Teuvo Hietajärvi)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

Tiiraan kirjatut havainnot LLY:n alueelta: 3 350 havaintoa / 3 995 yksilöä (tilanne 26.7.2022).

 

Havaintomäärien kehitys

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet selvästi vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,3 ja yksilömäärien suhde 1,1. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskentoihin ampuhaukka on osunut 2000-luvulla lähes vuosittain. Tiheys on yleensä 0,02 yksilöä / km tai vähemmän.

 

Suurimmat yksilömäärät

18 (6 pariutuneet p, 121 pp reng), Utsjoki Pulmankijärvi 12.7.1988 (Veli-Pekka Viklund, Kaarlo Savolainen). Pesät aika pienellä alueella.

12 (4 juv p ä, 4 juv p ä, 4 juv p ä), Enontekiö Kilpisjärvi 2.-4.8.2011 (Aki Aintila). Kolme lentopoikuetta Kilpisjärven alueella (Saanan rinne, tulli, retkeilykeskus).

7 (pari + poikaset), Savukoski Seitajärvi 13.7.2011 (Eila Ylilokka)

6 (pari + 4 poikasta reng), Kittilä Kallo 20.7.1987 (Pekka Peltoniemi)

6 (1n, 5 pull reng), Inari Muotkatunturit 17.7.1994 (Veli-Pekka Viklund, Kari Helin)

6 (vanhemmat ja 4 lentopoikasta), Salla Vasavaara 20.7.2011 (Raimo Mikkonen)

 


NUOLIHAUKKA

Levinneisyys

Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Talvehtimisalueet ovat pääosin trooppisessa Afrikassa.

 

Suomessa nuolihaukkaa tavataan etelärannikolta suunnilleen Napapiirille saakka.

 

LLY:n nuolihaukkahavainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Fenologia

Talvihavainnot

LLY:n alueelta ei ole Tiiraan kirjattu havaintoja nuolihaukasta tammi-helmikuulta.

 

Kevätmuutto

Kevään varhaisimmat havainnot

20.4.2022 Ranua Kortteenperä 1 (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

21.4.2012 Ranua Ahvenniemi 1 subad m NE (Eero Pätsi, Juho Pätsi)

23.4.2008 Kittilä Aholanperä ja Karinnokka 1 (Mikko Joensuu, Juha Takalo)

23.4.2011 Pello Välikylä 1 m N (Ilkka Spets)

23.4.2012 Ylitornio Kauliranta 1 (Jarmo Saarela)

23.4.2012 Ranua Kaitavirta 1 p (Tuomo Kiminki)

23.4.2015 Rovaniemi Paavalniemi 1 m (Jukka Soppela)

 

Kevään ensimmäiset havainnot on tehty keskimäärin 2. toukokuuta. Vaihteluväli vuosina 2008-21 on ollut 21.4. – 9.5. HUOM! Pienten havaintomäärien takia graafissa ei ole voitu käyttää viiden päivän sääntöä muuton alun ajankohdan määrittämiseksi, vaan on käytetty kunkin kevään ensihavainnon päivämäärää. Siten graafi ei ole vertailukelpoinen muiden lajien vastaavien graafien kanssa.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

 

Kesähavainnot

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kesä-heinäkuulta 320 havaintoa 379 yksilöstä. Mukana on myös pesintähavaintoja. Kesähavaintoja on kirjattu laajalti LLY:n alueelta, tiheimmin alueen eteläosista.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.9.2015 Ylitornio Kuivakangas 1 (Jarmo Saarela)

25.9.2011 Ranua Luolavaara 2 kiert (Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi)

23.9.2011 Kittilä Kenttälä 1 kiert (Juha Takalo)

 

Alueellinen ja määrällinen kehitys

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa elinvoimainen. Globaalisti elinvoimainen, mutta määrä laskeva.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 637 havaintoa / 762 yksilöä (tilanne 26.7.2022).

 

Havaintomäärien kehitys

Lajin havaintomäärät LLY:n alueella Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisen vuoden havaintorivien summan suhde on 1,8 ja yksilömäärien suhde 1,7. Vastaavat lukemat kaikkien lajien yhteissummien osalta ovat 2,1 ja 1,6.

 

Linjalaskentoihin nuolihaukka on osunut vain muutaman kerran.

 

Suurimmat yksilömäärät

10 p, Pellojärvi 4.7.1997 (Jorma V.A. Halonen)

6 p (lentopoikue), Rovaniemi Sinettä 13.-29.8.1985 (Pekka Rahko, Pentti Rahko)

6 p (pesä, 4 poikasta), Posio Kitka 23.7.2003 (P. Rahko)

 


TUNTURIHAUKKA

Levinneisyys

Tunturihaukkaa esiintyy arktisilla rannikoilla ympäri Pohjois-Amerikkaa, Eurooppaa ja Aasiaa.

 

Kannan koko ja levinneisyys Suomessa

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2021, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 18.11.2021, https://julkaisut.metsa.fi/fi/julkaisut/show/2624.

Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut isoja muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2021 kaikkiaan 47 sellaista tunturihaukkareviiriä, joilla on ollut merkkejä tunturihaukkojen asumisesta vuoden 2000 jälkeen. Näistä 26 reviiriä on ollut asuttuna vuosina 2017-2021. Pesintä on todettu vastaavana aikana 16 eri reviirillä.

Pesivän kannan koko on 16-26 paria.

 

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa äärimmäisen uhanalainen (pieni populaatio). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 


MUUTTOHAUKKA

Levinneisyys

Muuttohaukkoja on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta.

 

Kannan koko ja levinneisyys

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2021, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 18.11.2021, https://julkaisut.metsa.fi/fi/julkaisut/show/2624.

Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Lisäksi yksittäisiä reviirejä on Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuussa 2021 yhteensä 464 sellaista muuttohaukan pesäpaikkaa, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen. Näistä 307 paikkaa on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2017-2021. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 257 paikalla. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 257–307 paria. Vaikka uusien reviirien määrä on kasvanut tasaisesti, ei asuttujen reviirien määrä ole kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

 

 

Linjalaskentoihin muuttohaukka on osunut harvakseltaan.

 

Uhanalaisuusarviointi: Suomessa vaarantunut (pieni populaatiokoko). Globaalisti elinvoimainen, määrä vakaa.

 

Fenologia

Kevään varhaisimmat havainnot on kirjattu maalis-huhtikuun vaihteesta ja syksyn myöhäisimmät havainnot loka-marraskuulta.