LINTUKATSAUKSET

HUOM! Katsaussivut ovat koko ajan työn alla ja päivittyvät jatkuvasti. Mikäli haluat mukaan katsausten kirjoittajaksi tai sinulla on lisätietoja tai huomaat korjattavaa/muutettavaa/parannettavaa, ilmoita sähköpostilla sihteeri@lly.fi.

 

PIKALINKIT JA LAJIHAKU

Seuraavista pikalinkeistä pääset lajiryhmän ensimmäisen lajin kohdalle.

Sorsalinnut – Kanalinnut – Kuikkalinnut – Uikkulinnut – Ulappalinnut – Pelikaanilinnut – Haikaralinnut – Päiväpetolinnut – Jalohaukkalinnut – Kurkilinnut – Rantalinnut – Hietakanalinnut – Kyyhkylinnut – Käkilinnut – Pöllölinnut – Kehrääjälinnut – Kirskulinnut – Säihkylinnut – Tikkalinnut – Varpuslinnut (KiurutPääskytVästäräkitTilhetKoskikaratPeukaloisetRautiaisetRastaatKertutSiepotPyrstötiaisetTiaisetPähkinänakkelitPuukiipijätKuhankeittäjätLepinkäisetVariksetKottaraisetVarpusetPeipotSirkut)

Windows-käyttöjärjestelmässä voi painaa ctrl-F ja kirjoittaa hakemasi lajin. Sivu siirtyy hakutuloksen kohdalle. Mobiililaitteissa voi käyttää ”Haku sivulta” tai ”Find in page” -toimintoa.

Vuosikatsaukset löytyvät tämän sivun alasivuina valikosta ja näistä linkeistä: Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017

 

KATSAUSTEN TARKOITUS

Lintukatsauksen tarkoitus on antaa yleiskuva kunkin lajin esiintymisestä ja kehityksestä LLY:n alueella. Katsauksen sisältämien tietojen pohjalta voidaan ryhtyä tekemään tarkempia tutkimuksia ja analyysiä kiinnostavista aiheista. Katsaus myös opastaa lintuharrastajia alueellisesti ja ajallisesti, kertoen mistä ja milloin eri lintulajeja tapaa. Laajemmat levinneisyyskartat antavat osviittaa siitä, miksi joku laji Lapista löytyy (ympärivuotinen paikkalintu, pesivä muuttolintu, säännöllinen tai satunnainen läpimuuttaja, harhailija).

 

LÄHTEET

Katsauksiin kerätyt tiedot pohjautuvat pitkälti BirdLife Suomen Tiira-järjestelmään (www.tiira.fi) kirjattuihin havaintoihin.

Valtakunnalliset uhanalaisuusarviot perustuvat Suomen Ympäristökeskuksen Punaiseen kirjaan 2019 (https://www.ymparisto.fi/punainenlista). Alueelliset uhanalaisuusarviot perustuvat Punaiseen kirjaan 2010. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa käytetyt metsäkasvillisuusvyöhykkeet löytyvät karkealla tasolla BirdLifen sivulta https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/alue/ ja tarkennettuna tämän katsauksen alasivulta >>Metsäkasvillisuusvyöhykkeet.

Globaalit levinneisyyskartat ovat IUCN:n (The International Union for Conservation of Nature) ”The IUCN Red List of Threatened species” lajikuvausten materiaalista.  Suomen levinneisyyskartat perustuvat Lintuatlakseen 2006-2010.

Joidenkin lajien kohdalla viitataan talvilintulaskentoihin. Niillä tarkoitetaan Luonnontieteellisen Keskusmuseon organisoimia laskentoja (https://www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat), ja lähteenä on näissä viittauksissa käytetty kyseisten laskentojen tuloksia.

Mikäli jonkin lajin kohdalla on käytetty myös muualta kuin yllämainituista lähteistä saatuja tietoja, on lähde erikseen mainittu kyseisen lajin kohdalla.

 

HAVAINTOMÄÄRIÄ

Tiira on otettu käyttöön v. 2006. Vuoden 2005 loppuun mennessä tehtyjä havaintoja on järjestelmään kirjattu 68 407, vuoden 2006 alusta eteenpäin tehtyjä havaintoja on kirjattuna 565 858 (tilanne 28.3.2020). Painoarvo on siis reilusti vuoden 2005 jälkeen tehdyillä havainnoilla.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kaikkina aikoina havaintoja 318 luonnonvaraisesta lajista. Lisäksi havaintoja on 5 ei-luonnonvaraisesta lajista eli todennäköisistä häkki- tai tarhakarkulaisista.

Vuodelta 2006 Tiiraan on kirjattu 11 275 havaintoriviä koskien 105 218 yksilöä. Vuoden 2018 kirjauksia löytyy 51 012 koskien 367 249 yksilöä (tilanne 28.3.2020). Kirjausmäärien kehitys näkyy alla olevista graafeista.

Lajikohtaiset määrägraafit on pääsääntöisesti aloitettu vuodesta 2007, koska Tiiran käyttöönotto tapahtui v. 2006 kesken vuotta, ja kirjausmäärät ovat siitä johtuen vielä selkeästi pienemmät kuin v. 2007.

Vuodesta 2007 (havaintorivejä karkeasti 30 000) vuoteen 2019 (havaintorivejä karkeasti 60 000) havaintojen määrät ovat kasvaneet suunnilleen kaksinkertaiseksi. Yksilömäärät ovat puolestaan kasvaneet suunnilleen 1,5 – kertaiseksi. Nämä kertoimet antanevat suuntaviivaa sille, miten havaintojen kirjausaktiivisuuden kasvu on vaikuttanut havaintomääriin. Kun jonkin lajin havaintomäärien kehitystä verrataan näihin kertoimiin, voidaan saada hyvin ylimalkainen käsitys, onko kyseisen lajin kanta kasvanut tai laskenut. Ja heti perään vielä varoitus: näiden kertoimien perusteella ei todellakaan voida mennä tekemään kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

 

 

Kuukausittain eniten lajeja on kirjattu kesäkuussa (271) ja toukokuussa (270). Vähiten lajeja on kirjattu helmikuussa (96).

 

TIETOJEN TARKISTUS JA KÄYTTÖ

Katsauksen tekohetkellä kaikkia havaintoja ei välttämättä ole varmistettu, esimerkiksi harvinaisuuksien osalta rariteettikomiteoissa (valtakunnalliset harvinaisuudet RK, alueelliset ARK). Lukijaa pyydetään tarvittaessa tarkistamaan havainnot Tiira-järjestelmästä ja rariteettikomiteoiden pöytäkirjoista.

Kevätmuuton alkamisen arvioinnissa on käytetty 5 päivän sääntöä: havaintoa pitää seurata uusi havainto eri paikasta 5 päivän sisällä, että muutto katsotaan alkaneeksi.

Kukin vuosikatsaus sisältää kyseisen vuoden osalta kaikki LLY:n alueella aikaisempinakin vuosina havaitut lajit. Kaikkia lajeja ei ole välttämättä havaittu ollenkaan kyseisenä katsausvuonna.

Katsauksista voidaan valita osa tai kaikkikin vuosittaiseen Kokko-lehteen.

Katsaukset sisältävät runsaasti satunnaishavaintojen tietoja, ja eivät siten välttämättä täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä. Näihin katsauksiin ei pidä viitata tieteellisissä julkaisuissa ilman tarkempaa analyysiä. Muissa yhteyksissä viitattaessa tähän katsaukseen ja siihen liittyviin vuosikatsauksiin käytetään viitteenä ”LLY:n linnuston vuosikatsaukset verkkosivulla lly.fi”. Viittaukseen tulee lisätä päivämäärä, jolloin viitattu tieto on sivulta katsottu. Katsaukset on suurimmaksi osaksi kirjoittanut Esko Nevala. Muut kirjoittajat: Olli-Pekka Karlin, Jouni Parviainen (harmaasorsa ja tiltaltti yleiskatsaus) ja Pekka Suunta (kuntakohtaiset ensihavaintograafit ja kevätmuuton saapumisaikagraafit).

 

ENSIHAVAINTOGRAAFIT

Katsauksissa käytetään useiden lajien kohdalla kuntakohtaisten ensihavaintojen kuvaajana alla olevan mukaista graafia (esimerkkinä metsähanhi). Kunnat ovat siinä karkeasti järjestyksessä etelä-lounaasta pohjois-koilliseen. Graafissa oleva suuntaviiva kertoo suunnilleen, kuinka kauan kullakin lajilla menee koko Lapin alueelle saapumiseen. Luonnollisesti laajan alueen ja vähäisten harrastajamäärien takia graafit sisältävät runsaasti satunnaisia tekijöitä, mutta toivottavasti antavat kuitenkin suuntaviittaa.

Graafista on hyvä etsiä myös poikkeamia ja syventää tutkimusta niiden osalta halutessaan. Metsähanhigraafista voisi esimerkiksi aiheellisesti tutkia, miksi Sallan kunnassa on toistuvasti tehty ensihavaintoja yhtä aikaisin kuin Rovaniemellä, kun naapurikunnissa ensihavainnot ovat pääsääntöisesti myöhemmin.

 

 

Lintuharrastajien määrä kunnittain on sangen pieni. Eniten harrastajia on Rovaniemellä ja Inarin kunnassa, joten näiden kuntien havainnot useasti erottuvat aikaisimpina graafissa. Lajien saapumisaikoja voidaankin arvioida näiden kahden kunnan havaintojen mukaan, kuten alla olevassa esimerkissä haapanan osalta. Melko useasti Rovaniemi-Inari -viiva graafissa olisi saman suuntainen kuin keskimääräinen trendiviivakin, ja ehkäpä se perusteella saapumisaikoja voi arvioida jopa hiukan paremmin kuin pelkän trendiviivan avulla. Mutta minkäänlaisena tieteellisenä totuutena sitä ei voi pitää!

 

KEVÄTMUUTTO

Kevätmuuton vilkkautta kuvataan yleisten lajien kohdalla graafilla, jossa on kirjattuna havaintojen yksilömäärät kolmanneskuukausittain väliltä maalis-toukokuu. Yhdistettynä varhaisimpien havaintojen ja kuntakohtaisen graafin kanssa näillä tiedoilla saa kohtuullisen hyvän kuvan kevätmuuton ajoittumisesta. Alla esimerkkinä graafi rantasipin kevätmuutosta, jonka voidaan arvioida olevan vilkkaimmillaan toukokuun puolivälissä (graafi nousee jyrkimmin jaksolla 10.-20.5.). Graafit sisältävät kaikki Tiiraan kirjatut havainnot kyseisestä lajista koko LLY:n alueelta.

 

 

HAVAINTOJEN SUURIMMAT YKSILÖMÄÄRÄT

Useiden lajien osalta on tarkasteltu myös yksittäisten havaintojen sisältämiä yksilömääriä. Usein ne on jaettu kolmeen aika-alueeseen: alkuvuosi, kesäkuukaudet (kesä-heinäkuu) ja loppuvuosi.

Yksilömääriä tarkastellessa kannattaa huomioida, että yhden havainnon yksilömäärä ei läheskään aina ole sama kuin parvikoko. Yksittäisen parvikoon lisäksi havainnoissa on usein kirjattu yhteislukema pidemmän ajan ja isomman alueen havainnoista, kuten erilaiset laskennat (linja-, talvilintu-, IBA- yms laskennat), havaintopäivän yhteissumma, rengastukset yhdeltä päivältä tai vaellusreittien summat jopa useamman päivän ajalta.

 



Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja eri lajien osalta.

 



SORSALINNUT

Kyhmyjoutsen

10 havaintoa / 14 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä, josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. Kyhmyjoutsenta on istutettu muun muassa Yhdysvaltoihin, missä se on levinnyt ja lisääntyy nyt villinä. Sitä on istutettu myös Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan.

 

Suomessa kyhmyjoutsenta tavataan rannikkoalueilla koko Suomenlahdella, Perämerellä ja useilla sisävesillä. Perämeren rannoilla se pesii suunnilleen Oulun korkeudelle saakka. Ensimmäiset kyhmyjoutsenet tuotiin Ahvenanmaalle puistolinnuiksi, mutta linnut siirtyivät myös vapauteen ja ensimmäinen pesintä todettiin Ahvenanmaalla vuonna 1934. Laji on levittäytynyt Suomessa varsin nopeasti.

Kyhmyjoutsen ei ole varsinainen muuttolintu, mutta vesistöjen jäätyminen pakottaa osan populaatioista siirtymään sulan veden alueille.

 

Alla olevan kuvan neliöt kertovat kyhmyjoutsenen pesimäalueen muutoksen 2006-2010 lintuatlaksessa verrattuna 1970 ja -80 -luvuilla tehtyihin atlaskartoituksiin. Pesimäalue on laajentunut Perämerellä selkeästi pohjoiseen.

 

Kyhmyjoutsen on LLY:n alueella satunnainen harhailija. Laji levittäytyy pohjoiseen, mutta luultavasti on iso kynnys siirtyä pesimään Perämeren rannikolta sisämaahan Lappiin, vaikkakin eteläisessä Suomessa laji on jo levinnyt myös sisämaavesille. Ilmaston lämpeneminen ja siitä seuraava talvien leudontuminen saattaa kuitenkin edesauttaa lajin pesimäalueen leviämistä Kemi-Tornio -korkeudelle saakka, jolloin on mahdollista, että harhailijoiden määrä LLY:n alueella kasvaa.

Kaikki Tiiraan kirjatut havainnot Xenuksen ja PPLY:n alueilla on esitetty allaolevassa kartassa (tilanne 13.11.2019). Siitä on nähtävissä, että Oulun pohjoispuolelta Haukiputaan tasolta pohjoiseen päin havaintojen määrä laskee selvästi.

 

LLY:n alueen havainnot

LLY:n alueella harhailijoita havaitsee historian perusteella todennäköisimmin touko-heinäkuussa. Vuosien varrella tehdyt havainnot ovat yllättävänkin hajallaan eri puolilla LLY:n aluetta, vaikka olettaa voisi niiden keskittyvän lähelle Perämeren pohjukkaa.

21.4.1975 Salla Ahvenselkä 2 m (Petteri Peura)

6.7.1990 Inari Aksujärvi 1 p (Jouni Aikio, Anja Vest)

13.6.2004 Rovaniemi Ounasjokisuisto, Koivusaari 1 ad p (Anssi Mäkinen ym)

28.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi, lintutorni 1 2kv p (Antti Ruonakoski)

4.6.2015 Rovaniemi Harjulampi, lintutorni 2 ad p (Mika Bäckman, Jaakko Kauppinen, Mikko Lantto, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ilkka Ruuska, Matti Välimäki, +2 muuta bongaria, Petr Gibas)

23.-24.6.2015 Muonio Muonionjärvi, Puthaanranta lintutorni 1 p (Kerttu Laurila, Timo J. Leppänen)

16.8.-5.10.2015 Kittilä Kenttälä,Nälkäjärvi 1 ad p (Juha Takalo, Allan Hamari, Anja Lindroos, Emma ja Pekka Laitala)

16.7.2017 Rovaniemi Ounasjokisuisto 2 ad Tippuivat p, moottoriveneiden pelästyttäminä nousivat NW/E (Jouni Lindqvist)

17.7.2017 Rovaniemi Niskanperä, lintutorni, 2 ad p (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jorma Salo, Jukka Simula)

5.5.2018 Ylitornio Kuivakangas 1 kiert S Oleili joen sulassa rannassa (Kimmo Salmi)

 


Pikkujoutsen

12 havaintoa / 19 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pikkujoutsen pesii arktisella tundralla Koillis-Venäjällä, Kuolan niemimaalta itään, ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Euraasian kanta talvehtii Luoteis-Euroopassa, Kiinassa ja Japanissa, Pohjois-Amerikan kanta muuttaa talveksi etelämmäksi arktisilta alueilta.

 

LLY:n alueella pikkujoutsen on satunnainen läpikulkija. Pikkujoutsenen havaitseminen on todennäköisintä toukokuussa. Havaitaan useimmiten laulujoutsenten mukana.

 

LLY:n alueen havainnot

Havainnot keskittyvät alueen eteläosiin.

20.-25.10.1981 Pello Yliranta 1 p Heikki Alaniemen ilmoittama ”joutsen” (Jorma V.A. Halonen)

29.4.2000 Pello Teikovaara 4 m N Lensivät neljän laulujoutsenen seurassa. Kokoero selvä. Nokat lähes mustat. (Mikko Lassila)

23.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi, lintutorni 2 ad p Laulujoutsenparven mukana (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski)

19.5.2012 Rovaniemi Kivitaipale 1 p (Tapani Pirinen)

31.5.2012 Rovaniemi Souharilampi 1 ad erottui muista paikalla olleista joutsenista pienempänä, kapeakaulaisempana, ”isopäisempänä” ja nokan musta osa ulottui yli sierainten (Allan Hamari)

21.5.2013 Ranua Portimojärvi, lintutorni, 1 p joutsenparven mukana (Jukka Jokimäki, Harri Taavetti)

23.5.2013 Rovaniemi Kilvenaapa 1 ad E Silmiinpistävän valkea. Lyhyt kaula. Lennossa matalalla. (Eero Pätsi)

26.5.2013 Rovaniemi Paavalniemi, lintutorni, 2 p toinen puhtaan valkoinen, toisella varsinkin päässä ja kaulassa harmaata (Antti Ruonakoski, Mika Bäckman, Anssi Mäkinen)

3.-8.5.2014 Posio Ahvensalmi 1 p Mika Heikkalan löytämä lintu (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Mika Heikkala, Raimo Holappa, Ilkka Maaninka)

11.5.2014 Pello Lempeä (koti) 2 ad m S (Jorma V.A. Halonen)

24.5.2014 Kemijärvi Myllykumpu, lintutorni, 1 p (Pirkka Aalto, Anitta Aalto, Tuukka Aalto, Iina Aalto)

15.5.2019 Pello Pellojärvi, Hannunranta lintutorni, 2 p nous Kahden laulujoutsenen seurassa. (Jorma V.A. Halonen, ryhmä eräopaskoulutettavia)

 


Laulujoutsen

18 880 havaintoa / 369 707 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Laulujoutsen on pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelämmäs sulan veden perässä.

 

Laulujoutsen pesii Suomessa käytännössä koko maassa.

 

Lapissa kirjatut havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Laulujoutsenen talviesiintymiset LLY:n alueella

Tiira-järjestelmään on vuosien varrella kirjattu 126 tammikuista havaintoa (osa koontihavaintoja) laulujoutsenista, yhteensä 546 yksilöstä.

Tiiran käyttö alkoi v. 2006. Sitä aikaisemmista havainnoista on järjestelmään kulkeutunut kaksi: 14.1.1980 kaksi kiertelevää pohjoiseen matkannutta yksilöä Ylitorniolta (Hosiovaarat, Ahti Kanerva) ja 4.1.1998 yksi paikallinen lintu Ranualta (Simojoki Kaitavirta, Pirkka Aalto).

Vuodesta 2006 lähtien on tammikuisia joutsenia kirjattu vuosittain vähintään muutama kappale.

Joutsenten tunnetuin talvehtimispaikka Lapissa lienee Muonion Kutuniva. Ensimmäinen Tiiraan tallennettu tammikuinen havainto sieltä on vuodelta 2006 (4 yksilöä koko talven Jerisjoen sulapaikoissa, Jorma Ylivirta). Kattavampi havaintojen ketju alkaa vuodelta 2012, jonka jälkeen Kutunivasta on kirjattu havaintoja vuosittain. Suurin yksittäisen havainnon yksilömäärä on 14 (10 ad 4 juv, Hannu ja Marita Maula). Havainto on tehty 13.1.2019.

 

Kunnittain tammikuisia joutsenhavaintoja on tehty seuraavasti:

Enontekiö 2009 Naimakka

Inari 2006, 2008-2013, 2015 (Lusmaniemi, Paatsjoki, Kettukoski, Nellim, Ahkioniemi, Solojärvi, Riitajänkä, Saariselkä)

Kemijärvi 2007, 2009-2011, 2017, 2019 (Jumisko, Joutsijärvi, keskusta, Kaisansalmi)

Kittilä 2019 (Ylivaara)

Kolari 2015 (Äkäslompolo)

Muonio 2006, 2012-2019 (Kutuniva, Pallaksentie, Kemiläisen metsätie, Särkijärvi)

Pello 2009, 2012, 2014-2015 (Korpilompolo, Isoranta, Konttajärvi, Perävaara, Mikontörmä, Jolmanpudas)

Ranua 2009-2014, 2017-2018 (Kaitavirta, Kirkonkylä, Simojärvi Rieskaniemi, Saukkojärvi, Koivuperäntie)

Rovaniemi 2007, 2011, 2014-2015, 2017, 2019 (Raudanjoki Ylinampa, keskusta, Vikajärvi Vikaköngäs, Paavalniemi, Niesi)

Salla 2010 (Kursu)

Utsjoki 2019 (Suoppajärvi)

Ylitornio 2010-2013, 2016, 2019 (Raanujärvi Palolompolo, Pessanranta, Pessakoski, Pessalompolo)

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton alkamisen arvioinnissa on poistettu oletetut talvehtijat, ja käytetty viiden päivän sääntöä muiden osalta.

Vuosivaihtelut muuton alkamiselle ovat kohtalaisen suuria, mutta karkeasti voi todeta, että laulujoutsenen kevätmuutto LLY:n alueella alkaa viimeistään heti maaliskuun puolivälin jälkeen.

 

 

Allaolevassa graafissa esitetään havaintoihin kirjatut yksilömäärät kolmanneskuukauden jaksoissa (1.-10., 11-20. ja 21.-30/31. pv) summana vuosilta 2006-2019. Graafi näyttää, että laulujoutsenen päämuutto on huhtikuun loppupuolella. Toukokuussa kolmanneskuukaudessa havaitut yksilömäärät eivät enää nouse.

 

Kuntakohtaisista ensihavainnoista on pyritty poistamaan talvehtivien yksilöiden vaikutus. Kannattaa tiedostaa, että täyttä varmuutta talvehtineiden ja muuttavien lintujen havaintojen erottamisesta ei voida saada.

 

Suurimmat kevään yksilömäärät

Vuoden alusta toukokuun puoliväliin ulottuvalla aikavälillä on havaittu suurimmillaan vajaan 200 yksilön määriä. Suurimmat niistä on kirjattu Ylitornion Portimojärveltä vuosina 2013-16. Muutamia suuria tokkia on havaittu myös Kemijärvellä ja Inarissa (Solojärvi ja Alalusma).

11.5.2013 Ylitornio Portimojärvi 189 yksilöä (Antti Jaako)

11.5.2016 Ylitornio Portimojärvi 172 yksilöä (Jarmo Saarela)

2.5.2014 Ylitornio Portimojärvi 151 yksilöä (Tapani Tapio)

12.5.2009 Kemijärvi Pitkäsilta 140 yksilöä (Pirkka Aalto)

11.5.2006 Kemijärvi keskusta 135 yksilöä (Pirkka Aalto)

1.5.2018 Inari Solojärvi 134 yksilöä (Sampo Parkkonen)

 

Suurimmat alkukesän (16.5. – 15.7.) yksilömäärät

Mukaan on otettu kultakin vuodelta vain suurin yksilömäärä samalta havaintopaikalta.

11.6.2017 Kemijärvi Pitkäsilta 340 (Pirkka Aalto)

23.5.2014 Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 300 (Jukka Jokimäki)

25.5.2015 Ylitornio Portimojärvi 272 (Jarmo Saarela)

3.6.2017 Kolari Sieppijärvi 250 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Mauri Sirkka)

 

Suurimmat loppuvuoden (16.7.-31.12.) yksilömäärät

Mukaan on otettu kultakin vuodelta vain suurin yksilömäärä samalta havaintopaikalta.

21.10.2013 Kemijärvi Pitkäsilta 1600 (Pirkka Aalto)

26.10.2006 Kemijärvi sillat 1500 (Pirkka Aalto)

29.9.2008 Enontekiö Saarikoski 1200 (Pekka Sulkava)

29.9. 2019 Kemijärvi Pitkäsilta 1200 (Pirkka Aalto)

9.10.2017 Kemijärvi Pitkäsilta 1150 (Pirkka Aalto)

29.9.2014 Kemijärvi Varrio-Kostamo 1050 (Jukka Jokimäki)

5.10.1998 Pello Säynäjäjärvi 935 (Jorma V.A. Halonen)

 

Marras-joulukuun havainnot

Vuosien varrella marraskuisia havaintoja on kirjattu 721 kpl 13 364 yksilöstä ja joulukuisia 227 kpl 1088 yksilöstä.

 

Talvilintulaskennoissa syksyn jaksossa (marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa) on lähes säännöllisesti kirjattu myös laulujoutsenhavaintoja. Suurin keskimääräinen lukumäärä laskettua reittiä kohden on vuodelta 2005: kirjattujen laskentareittien (19 kpl) yksilömäärä yhteensä 332 eli yli 17 yksilöä reittiä kohden. Suurin kokonaismäärä on syksyltä 2018, jolloin 37 reitiltä laskettiin yhteensä 447 laulujoutsenta. Keskitalven ja kevään laskennoissa laulujoutsenhavainnot ovat olleet selvästi satunnaisempia.

 


Hanhilajit

Lajilleen tunnistettujen hanhihavaintojen lisäksi Tiiraan on aikojen saatossa kirjattu hanhia nimikkeillä ”hanhilaji”, ”harmaahanhilaji” (anser sp) ja ”kirjohanhilaji” (branta sp) . Varsin turvallinen oletus lienee, että reilusti yli puolet lajilleen tunnistamattomista hanhista/harmaahanhista on metsähanhia.

 

Eri nimikkeillä kirjattujen lajien määrät (tilanne 15.12.2019)

Metsähanhi: 4 946 havaintoa / 60 563 yksilöä

Lyhytnokkahanhi: 191 havaintoa / 480 yksilöä

Tundrahanhi: 113 havaintoa / 196 yksilöä

Kiljuhanhi: 44 havaintoa / 109 yksilöä

Merihanhi: 509 havaintoa / 1 874 yksilöä

Lumihanhi: 6 havaintoa / 8 yksilöä

Kanadanhanhi: 535 havaintoa / 1 071 yksilöä

Valkoposkihanhi: 205 havaintoa / 4 923 yksilöä

Sepelhanhi: 60 havaintoa / 2 448 yksilöä

Hanhilaji: 222 havaintoa / 4682 yksilöä

Harmaahanhilaji: 492 havaintoa / 8508 yksilöä

Kirjohanhilaji: 7 havaintoa / 453 yksilöä

 


Metsähanhi

4 946 havaintoa / 60 563 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Havainnoista alalajilleen on tunnistettu:

Taigametsähanhi 670 havaintoa / 5 724 yksilöä

Tundrametsähanhi 43 havaintoa / 277 yksilöä

Uhanalaisuus on arvioitu alalajeittain: taigametsähanhi vaarantunut, tundrametsähanhi erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Metsähanhi pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa ja talvehtii etelässä. Suomalaiset metsähanhet talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Luoteis-Venäjän metsähanhia muuttaa Suomen eteläosien yli arviolta 40 000 – 60 000 yksilöä.

 

Suomessa laji on ennen kaikkea Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan asukas, mutta esiintyy suoalueilla myös keskisessä Suomessa aina Satakunnan rajoille saakka lännessä ja Pohjois-Karjalan itäosiin saakka idässä.

Havaintoja metsähanhesta on kirjattu koko LLY:n alueelta. Myös pesintäaikaiset havainnot jakautuvat koko alueelle.

 

Havaintomäärien kehitys

Metsähanhen kanta on Suomessa vähentynyt, ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (taigametsähanhi). Viimeisimmän lintuatlaksen vertailu aiempiin näyttää varsin paljoon punaista väriä, eli pesimähavainnot ovat vähentyneet.

 

Tiiran havaintomäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta vuosien 2011 – 2019 välillä sahanneet samoissa arvoissa. Tänä aikana yleinen havaintojen kirjaamisaktiivisuus on kuitenkin noussut (kaikkien lajien havaintomäärät 1,5-2 -kertaiseksi 2007-2019), joten metsähanhen havaintomäärät eivät ole nousseet vastaavasti.

 

Aikaisimmat keväthavainnot:

Ainoastaan kerran on Tiiraan kirjattu metsähanhihavainto ennen huhtikuun alkua: 19.3.2015 yksi lintu uiskenteli sulassa Ylitornion Pessakoskessa (Markku Sirkka).

1.4.2017 laji on kirjattu Posiolla (Toivo Baas). Seuraavat havainnot ovat sitten 5.4. (2005 Rovaniemellä, 2014 Kemijärvellä, 2015 Sallassa ja 2017 Rovaniemellä). Siitä eteenpäin havaintoja on sitten runsaammin.

Vuosivaihtelut kevätmuuton alkamiselle ovat kohtalaisen suuria, mutta karkeasti voi todeta, että metsähanhen kevätmuutto LLY:n alueella alkaa viimeistään huhtikuun puolivälin tietämillä.

 

Allaolevassa graafissa esitetään yksilömäärät kolmanneskuukauden jaksoissa (1.-10., 11-20. ja 21.-30/31. pv) summana kaikista kirjatuista havainnoista. Graafi näyttää, että metsähanhen päämuutto on huhtikuun viimeisellä viikolla ja toukokuun alussa.

 

Keskimäärin ensimmäiset metsähanhet LLY:n alueella havaitaan huhtikuun puolivälissä ja kaikissa kunnissa ensihavainnot on tehty vappuun mennessä.

Myöhäisimmät havainnot:

27.11.2011 Kemijärvi Isokylä (Pirkka Aalto, Taisto Imporanta ym.)

17.11.2011 Ivalo (Petteri Polojärvi, Sami Granath)

15.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara (Eila Ylilokka)

2.11.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

4.11.2007 Kittilä keskusta (Mikko Joensuu)

Kevään suurimmat yksilömäärät

Kaikki vuosittain ennen toukokuun loppua kirjatut yli 200 yksilöä sisältävät havainnot on taltioitu Utsjoelta. Suurin tokka on kirjattu 18.5.2008 Kiviniemestä: 650 yksilöä (Harri Taavetti, 5 brittiä). Yli 300 yksilön määriä on kirjattu myös vuosina 2014 ja 2017.

Suurimmat määrät muualta kuin Utsjoelta on kirjattu 30.4.2016 Inarin Toivoniemestä 170 (Anja Vest, Satu Vilppola, Katariina Musta) ja 30.4.2009 Ranuan Portimojärveltä 162 (Ilkka Rautio).

 

Kesän suurimmat yksilömäärät

Kesä-heinäkuussa kirjatut suurimmat yksilömäärät:

23.6.2017 Pelkosenniemi Kilpiaapa 70 (Pekka Punnonen)

4.6.2017 Utsjoki Dittigeadggenjarga 70 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markku Oinaala)

7.6.2008 Salla Joutsenaapa 60 (Matti Salo)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

28.9.2015 Salla Aitaselänkangas 486 (Olli-Pekka Karlin)

5.9.2018 Inari Mellanaapa 160 (Olli Osmonen, Heikki Karhu, Seppo Neuvonen)

7.9.2007 Inari Ivalojokisuu 150 (Jari Pitkäkoski)

25.9.2015 Kemijärvi Juujärvi 150 (Eerik Sotaniemi)

24.9.2017 Ranua Takajärvi 150 (Kari-Pekka Hiltunen)

17.9.2019 Kemijärvi Varrio 150 (Jarmo Kumpula)

 


Lyhytnokkahanhi

191 havaintoa / 480 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lyhytnokkahanhi pesii Grönlannissa ja Islannissa (talvehtimisalueet Brittein saarilla) sekä Huippuvuorilla (talvehtimisalueet Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Norjassa).

 

Lyhytnokkahavaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta. Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, pesimäaikaisia havaintoja ei juurikaan ole kirjattu. Hanhiparvet kannattaa tarkistaa huolellisesti, lyhytnokkahanhet ovat usein metsähanhien joukossa.

 

Aikaisimmat havainnot

20.4.2011 Pello Nivanpää (Anneli Lappea)

22.4.2011 Ylitornio Purasenvaara (Tuomas Seimola)

22.4.2016 Pelkosenniemi Arvospuoli (Jaakko Lilleberg)

22.4.2019 Rovaniemi Jaatilansaari (Jorma Salo)

 

Myöhäisimmät havainnot

5.11.2013 Kittilä Salmijärvi (Allan Hamari, Mikko Joensuu, Paula Lehtonen, Hilkka Suomalainen, Juha Takalo, Anja Lindroos, Enni Lindroos, Katariina Lonnakko)

2.11.2007 Ylitornio Lohijärvi (Jorma V.A. Halonen, Anssi Mäkinen, Tapani Tapio, Alpo Rova ym)

27.10.2016 Pello Lampsijärvi (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka, Kati Sirkka, Kimmo Ja Sanna Romakkaniemi, Veijo Mantere)

 

Suurimmat yksilömäärät

38, Utsjoki Pulmankijärvi 20.9.2012 (William Velmala, Heikki Eriksson, Aleksi Lehikoinen)

35, Enontekiö Suonttajärvi 2.9.2011 (Unto Kelottijärvi, Raimo Ylikankaanpää)

10, Utsjoki Välimaa 15.5.2014 (Petri Piisilä, Olli-Pekka Karlin)

10, Rovaniemi Jaatila 16.5.2015 (Antti Ruonakoski, Elisa Konttaniemi)

 


Tundrahanhi

113 havaintoa / 196 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Tundrahanhi pesii tundralla koillis-Venäjällä ja Siperiassa ja talvehtii länsi-, koillis- ja kaakkois-Euroopassa. Grönlannissa oma alalaji, joka talvehtii Brittein saarilla. Tundrahanhi esiintyy myös Pohjois-Amerikassa, jossa muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, kesäaikaisia havaintoja on kirjattu vain muutama. Havainnot jakautuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Aikaisimmat keväthavainnot

21.3.2015 Ylitornio Pessakoski (Jarmo Saarela)

4.4.2014 Ylitornio Pessakoski (Jarmo Saarela)

21.4.2019 Ranua Vasantie (Kari-Pekka Hiltunen)

21.4.2019 Enontekiö Maunu (Reijo Mannela)

 

Myöhäisimmät keväthavainnot

15.6.2018 Ivalo Karsimukka (Vesa Juntunen, Jessica Jyränkö, Olli Osmonen, Jan-Erik Tanhua, Tapio Tynys, Jorma Niemelä)

12.6.2012 Utsjoki Piesjänkä (Allan Hamari, Allan Hamari, Herikki Luokkamäki ja Matti)

7.6.2013 Enontekiö Vuontisjärvi (Ulla Saarnio, Ritva Laakso, Pauli Laakso, Ilkka Saarnio)

 

Aikaisimmat syyshavainnot

27.9.1990 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

9.10.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

15.10.2017 Ylitornio Aittamaa (Jarmo Saarela)

 

Myöhäisimmät syyshavainnot

20.10.2019 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Anssi Mäkinen, Ismo Pyhtilä, Jorma Salo, Jukka Simula)

20.10.2013 Ylitornio Aavasaksa (Jarmo Saarela, Tapani Tapio)

19.10.1996 Pellojärvi (Reijo Pantsar)

 

Suurimmat yksilömäärät

19, Rovaniemi Nivankylä 8.5.2006 (Pekka Peltoniemi)

8, Ivalo 5.5.2018 (Timo Rintamäki)

5, Utsjoki Sirma 13.5.2013 (Petri Piisilä)

 


Kiljuhanhi

44 havaintoa / 109 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Kiljuhanhi pesii Aasian ja Fennoskandian pohjoisosissa. Talvehtivana sitä esiintyy Euroopan kaakkoisosissa, Lähi-idässä sekä Itä-Aasiassa.

 

Kiljuhanhen pesintä Suomessa on varmistettu viimeksi vuonna 1995. Pesintöjä on lähialueellamme Pohjoismaissa varmuudella vain Norjassa. Kiljuhanhia on istutettu sekä Suomeen että Ruotsiin.

Lajia havaitaan LLY:n alueella lähinnä läpimuuttajana.

 

Aikaisimmat keväthavainnot

3.5.2017 Kittilä kirkonkylä (Pekka Nyman)

4.5.2013 Utsjoki Cuoggá (Esko Aikio)

4.5.2014 Utsjoki Aittijoki (Eila Guttorm)

 

Kesä- ja syyshavainnot

Kesällä 2019 Rovaniemen Harjulammen-Kirkkolammen-Nätynginnokan alueella oleskeli neljä kiljuhanhea 11.7.-22.8. Kolme niistä oli rengastettuja, ja renkaiden perusteella Ruotsiin istutettuja yksilöitä. Yksi linnuista oli rengastamaton.

18.9.2018 Rovaniemen Vikajärvelle paikannettiin Norjan Porsanginvuonolla pesinyt satelliittilähetinhanhi.

5.-6.9.1995 Pellojärvellä viivähti kaksi lintua.

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Rovaniemi Nätynginnokka 12.-22.8.2019 (Niklas Haxberg, Jukka Jokimäki, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Aino Piirainen, Antti Ruonakoski, Veikko Vasama, Lotta Hirvas)

3, Rovaniemi Harjulampi-Kirkkolampi 11.7.-11.8.2019 (Jukka Simula)

 


Merihanhi

509 havaintoa / 1 874 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Merihanhi pesii lähes koko Euroopassa, ja itään aina Kiinaan asti.

 

Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa vain joillakin järvillä. Varmoja pesintämerkintöjä ei LLY:n alueen kirjauksissa ole.

 

Merihanhia on havaittu eri puolilla LLY:n aluetta, eniten alueen lounaisosissa. Alueella nähtävät hanhet lienevät pääosin matkalla pesimäalueelle Pohjois-Norjaan tai sieltä talvehtimisalueille Länsi- ja Etelä-Eurooppaan tai Pohjois-Afrikkaan.

Kevään aikaisimmat havainnot

20.2.2015 Savukoski kk (Jarmo Ahtinen, Jarmo Pekkala, Venla Väisänen)

10.3.2011 Ylitornio Kuivakangas (Jouko Ylisaukko-oja)

30.3.2015 Pello Sirkkakoski (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen, Markku Sirkka)

30.3. 2014 Ranua Kaitavirta (Allan Hamari, Olli Näyhä)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2011 Sodankylä Torvinen (Pia Kangas)

21.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara (Arto Keto-Tokoi ym)

17.11.2011 Pelkosenniemi Arvospuoli (Kirsti Pelkonen, Arto Keto-Tokoi, Juhani Pelkonen)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrät ovat olleet kasvussa koko järjestelmän olemassaolon ajan. Kasvu on jonkin verran suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden aiheuttama kasvu.

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

43, Pellojärvi 28.4.2015 (Ilkka Spets)

29, Inari Riutula 29.4.2018 (Vesa Juntunen, Martti Rikkonen, Jouni Aikio)

24, Ylitornio Kuivakangas 28.4.2015 (Jarmo Saarela)

 

Kesän suurimmat yksilömäärät

Kesä-heinäkuussa kirjatut suurimmat yksilömäärät:

12, Kittilä Aakenus 11.6.2014 (Matti Kiuru)

Kaikki muut havainnot 1-2 yksilöstä.

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

85, Muonio Kangosjärvi 3.9.2016 (Seija Olkkonen, Taneli Kangosjärvi, Niila Kangosjärvi)

60, Ivalo keskusta 29.9.2017 (Sampo Laukkanen)

39, Kittilä Molkojärvi 5.9.2015 (Merja Vierelä)

 


Tiibetinhanhi

97 havaintoa / 586 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Keski-Aasia.


Kanadanhanhi

535 havaintoa / 1 071 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kanadanhanhi on tuotu Eurooppaan Kanadasta 1600-luvun lopulla. Suomeen istutuksia on tehty 1960-luvulta lähtien.

 

Viimeisen parin vuosikymennen aikana kanadanhanhi on runsastunut voimakkaasti maassamme; esiintymisruutujen määrä (n. 800 kpl) on nyt noin nelinkertainen 1980-luvun atlakseen verrattuna. Voimakas kannankasvu ilmenee myös levittäytymisenä vanhoilta Etelä- ja Lounais-Suomen pesimäalueilta pohjoisemmaksi: nykyään varmistettuja pesintöjä on aiempaa huomattavasti enemmän keskisestä Suomesta aina Pohjois-Karjalaa ja Kemi-Tornion -seutua myöten. LLY:n alueelta ei ole ilmoitettu Tiiraan varmoja pesintöjä, joskin mahdollisia pesintöjä on havaittu muutama.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu eri puolilla aluetta, eniten havaintoja on alueen lounaisosista.

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä, samoin kuin yksilöiden määrä on selvästi kasvanut vuosien varrella. Samalla keskimääräinen yksilömäärä per havainto on noussut n. 1,5-1,8 luokasta yli kahden.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

29.3.2014 Ylitornio Nuotioranta (Anne Kaihua, Antti Pörhölä)

6.4.2016 Pello Sirkkakoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

7.4.2015 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.1982 Pello Mätäs (Jorma V.A. Halonen)

12.10.2019 Pello Ylipää (Mika Knuuti, Mikko Granath)

7.10.2014 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

7.10.1982 Pello Yliranta (Jorma V.A. Halonen, Hra Keinänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

12, Rovaniemi Lapinrinne 8.5.2004 (Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

11, Rovaniemi Vitikanpää 4.5.2018 (Tuomo Suhonen, Hilkka Suhonen)

11, Ylitornio Maijalanranta 2.10.2019 (Leena Muotka)

 

 


Valkoposkihanhi

205 havaintoa / 4 923 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Valkoposkihanhi on alun perin tundran laji. Se pesii Pohjoisen jäämeren ympäristössä Venäjällä, Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Talvehtimisalueet ovat Keski-Euroopan luoteiskolkassa, Brittein saarilla ja Norjan eteläosissa.

 

1970-luvun alussa löydettiin Gotlannista ensimmäinen pesivä pari. Sen jälkeen laji on runsastunut Itämerellä. Suomen rannikoilla laji pesii jo lähes Perämeren pohjukkaa myöten.

 

LLY:n alueen havainnot

Havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta. Painotus on kuitenkin alueen eteläosissa.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien kehitys LLY:n alueella on ollut nouseva. Havaintorivejä on viime vuosina ollut parikymmentä vuosittain. Yksilömääriä hallitsee ylivoimaisesti vuosi 2015, jolloin syysmuutolla havaittiin useampaan kertaan satojen yksilöiden parvia. Yksilöiden yhteismäärä havainnoissa v. 2015 oli lähes 4000, kun muina vuosina on kirjattu korkeintaan hieman yli 200 yksilöä. Huippumäärä johtunee Venäjän pohjoisosista muuttaneiden hanhien reitin siirtymisestä normaalia lännemmäksi, mahdollisesti sääolosuhteiden, esim. tuulten, takia.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

17.4.2016 Pelkosenniemi (Anna-Liisa Kelloniemi)

20.4.2012 Kittilä Kaukonen (Mimmi ja Ahti Kulppi)

25.4.2011 Posio Ahvensalmi (Mika Heikkala)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.-23.11. Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen, Esa Kumpulainen, Heli Kinisjärvi, + noin 10 henkilöä)

1.11.2018 Enontekiö Vuontisjärvi (Juho Keskitalo)

31.10.2018 Enontekiö Peltovuoma (Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät:

329, Rovaniemi Viirinkylä 19.9.2015 (Viljo Ruokanen)

280, Rovaniemi Vikajärvi 21.9.2015 (Jorma Pessa, Esko Pasanen)

277, Kemijärvi Kostamo 21.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

Yli 100 yksilön havaintoja on kirjattu 18. Yksi niistä on kirjattu 2014, kaikki muut syyskuun loppupuolella 2015.

 

 


Sepelhanhi

60 havaintoa / 2 448 yksilöä (tilanne 15.12.2019). Yli puolet kirjatuista havainnoista on tehty 1900-luvulla.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Sepelhanhen Euroopan kanta pesii Huippuvuorilla ja Pohjois-Venäjällä. Talvehtimisalueet ovat pääasiassa Keski-Euroopan rannikoilla ja Brittein saarilla. Suomessa sitä nähdään muuttomatkoilla.

 

Havaintoja on kirjattu suhteellisen tasaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

30.4.2015 Sodankylä Sattanen (Hannu Kropsu)

1.5.2002 Sodankylä Kersilö (Terttu Riikonen ym)

15.5.1993 Pello Nuasjärvi (Kaarina Ukkonen ym)

15.5.2007 Sodankylä Kelujärvi (Tapio Lämsä ym)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.11.1987 Rovaniemi Viirinkangas (Ilkka Koskinen)

31.10.1987 Sodankylä Kelujärvi (Pekka Paarman)

26.10.1987 Sodankylä Lokka (Pekka Paarman)

 

Suurimmat yksilömäärät

650, Inari Sarmitunturi 17.10.1987 (Martti Rikkonen)

550, Ylitornio Raanujärvi 18.9.1998 (Risto Kauppinen)

300, Sodankylä Kelujärvi 31.10.1987 (Pekka Paarman)


Ruostesorsa

3 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesimäalueet ovat Kaakkois-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Aasian eteläosissa.

 

Ruostesorsa on Lapissa hyvin harvinainen harhailija.

LLY:n alueen havainnot

6.-14.6.2005 Pelkosenniemi Arvospuoli (Pirkka Aalto, Eero Hietanen)

12.5.2016 Ylitornio Kainuunkylä (Mauri Kallio)

23.-29.8.2019 Inari Ivalo (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Anu Hiekkanen, Eino Hiekkanen, Juhani Honkola, Jessica Jyränkö, Petri Kemppainen, Eija Kurkela, Olli Osmonen, Bita Palmberg, Markku Sirkka, Mauri Sydänmetsä, Jan-Erik Tanhua, Tapio Tynys, Anja Akujärvi, Jouni Männistö, Liuta Taksimiehiä Ym. Kyläläisiä, Marius Palmber, Martti Rikkonen, Outi Jokinen, Pekka Pouttu, Sanna Jokinen, Tero Sirkka)

 


Ristisorsa

37 havaintoa / 74 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Ristisorsaa tavataan pesivänä Euroopassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Lisäksi sitä esiintyy talvehtivana Pohjois-Afrikassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa.

 

Ristisorsa on Lapissa satunnainen harhailija. Pesintäalueet Suomessa ovat rannikolla. Perämerellä Hailuodossa on yksi pääpesimäalueista. Pesintöjä on todennäköisesti myös Perämeren pohjukassa, vaikkakaan varmoja havaintoja siitä ei ole saatu (Lintuatlas 2006-2010).

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, painottuen kuitenkin länsiosiin.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

23.-25.2.1998 Kolari Sieppijärvi (Jorma V.A. Halonen, Heino Hietanen ym)

8.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

9.4.2016 Rovaniemi Louekari (Sakari Harju, Matti Kassala, Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Jukka Simula, Päivi Väisänen, Pekka Pistokoski)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kemijärvi sillat (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

7.10.1999 Pello Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

27.9.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

19, Inari Solojärvi 2.8.2010 (Sampo Parkkonen, Urpo ja Hanna Huhtamella)

6, Kolari Kurtakko 17.5.2018 (Pekka Peltoniemi)

6, Utsjoki Välimaa 18.5.2018 (Petteri Polojärvi, Petri Piisilä)

 


Mandariinisorsa

19 havaintoa / 31 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mandariinisorsa on alunperin itä-aasialainen laji. Euroopassa tarhatuista karkulaisista on syntynyt luonnonvarainen kanta.

 

LLY:n alueen havainnot

Lapissa laji on harvinainen harhailija. Ensimmäinen kirjattu havainto on vuodelta 1986, toinen vuodelta 1999. Loput ovatkin sitten 2000-luvulta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

12.4.2003 Inari Kettukoski (Petri Kemppainen)

28.4.2013 Enontekiö Hetta (Taina Ylitalo, Jari Räty, Raimo Korkalo)

28.4.2016 Rovaniemi Valajaskoski (Samu Aleksi Remes)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.9.2015 Pello Sirkkakoski, viimeisin havainto kesän yli Sirkkakoskella viipyneistä kahdesta linnusta (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka)

31.7.1986 Inari Riutula (Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen, Aimo Sieppi ym)

 


Haapana

5 578 havaintoa / 89 456 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Haapana pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa Islannista Aasian itärannikolle, ja esiintymisiä on myös Pohjois-Amerikassa. Euraasian kanta talvehtii etelämpänä, Keski- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa haapana pesii koko maassa. Lajin havaintoja on kirjattu myös koko LLY:n alueelta.

 

Havaintomäärät

Tiiran olemassaolon aikana havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden mukaisesti.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

5.4.2011 Kolari Ylläslompolo (Tapani Rantahalvari)

8.-9.4.2017 Rovaniemi Alakorkalo (Matti Kassala, Vesa Nivala, Pekka Pahtaja, Jukka Simula)

15.4.2007 Ranua Välttämönsalmi (Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

 

 

Kevätmuuton huippu

Suurin osa haapanoista saapuu Lappiin toukokuun ensimmäisen puoliskon aikana.

Syksyn viimeiset havainnot

20.-21.11.2018 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

20.11.2012 Inari Solojärvi (Sampo Parkkonen)

17.11.2012 Rovaniemi Sairaalan ranta (Ismo Kreivi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

245, Rovaniemi Niskanperä 14.5.2008 (Veikko Isomursu, Vesa Nivala, Jorma Salo)

220, Ylitornio Taroniemi 5.5.2016 (Jarmo Saarela)

210, Rovaniemi Niskanperä 13.5.2008 (Veikko Isomursu, Paavo Laine)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350, Pellojärvi 11.7.2003 (Jorma V.A. Halonen)

241, Ylitornio Iso Meltosjärvi 2.7.2007 (Antti Ruonakoski)

200, Pellojärvi 11.6.1976 (Jorma V.A. Halonen, Eero Peltonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

400, Kemijärvi Alakallaanvaara 25.9.2014 (Pirkka Aalto)

380, Pellojärvi 19.8.2004 (Jorma V.A. Halonen)

350, Pellojärvi 10.9.1996, 11.7.2003 ja 25.9.2011 (Jorma V.A. Halonen, Esa Lehtonen)

350, Muonio Puthaanrannantie 21.9.2018 (Leena Muotka)

 


Amerikanhaapana

3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Amerikanhaapana pesii Alaskassa ja Kanadassa, talvehtii Meksikonlahdella. Suomessa vuosittainen harhailija, Lapissä erittäin harvinainen.

LLY:n alueen havainnot

23.5.2001 Inari Ivalojokisuu (Petri Kemppainen, Olli Osmonen, Juhani Honkola)

9.5.2002 Enontekiö Sotkajärvi (Pirkka Aalto)

18.5.2012 Kemijärvi Särkikangas (Pirkka Aalto, Teuvo Hietajärvi)

 


Harmaasorsa

250 havaintoa / 501 yksilöä (tilanne 23.1.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Harmaasorsaa tavataan pesivänä Euroopassa ja Keski- ja Itä-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Se talvehtii Pohjois- ja Itä-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa sekä Meksikossa.

 

Suomessa harmaasorsa on harvalukuinen pesimälaji.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

LLY:n alueen havainnot

Harmaasorsasta on Suomen III lintuatlaksen havaintoruuduissa tehty LLY:n alueella vain tusina pesintähavaintoa. Vuoden 1993 ensihavainnosta lähtien Tiiraan on LLY:n alueella kirjattu 243 havaintoriviä syksyyn 2019 mennessä. Se on 0,6 % kaikista Suomen harmaasorsahavainnoista.

Vähintään yksi vuosittainen  harmaasorsahavainto on jossakin päin aluettamme tehty vuodesta 2004 lähtien. Vain Muoniossa harmaasorsaa ei vielä ole nähty lainkaan.

Ohessa vuosittaiset 31.5. mennessä tehdyt ensihavainnot kunnittain. 

Enontekiö (8) 13.5.2002, 6.5.2004, 13.5.2005, 17.5.2010, 21.5.2013

Inari (22) 25.5.1993, 20.5.2009, 9.5.2011, 19.5.2012, 13.5.2015, 27.5.2017, 16.5.2018

Kemijärvi (25) 10.5.2006, 1.5.2008, 18.5.2013, 14.5.2014, 10.5.2015, 9.5.2016, 11.5.2019

Kittilä (4) 22.5.2008, 21.5.2010, 11.5.2016

Kolari (11) 20.5.2007, 12.5.2014

Muonio (0) 

Pelkosenniemi (1) 

Pello (5) 8.5.2010, 20.5.2013, 7.5.2016

Posio (1) 14.5.2019

Ranua (2) 17.5.2008, 18.5.2009

Rovaniemi (120) 8.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 2.5.2009, 21.5.2010, 14.5.2012, 19.5.2013, 28.4.2014, 23.4.2015, 3.5.2016, 23.5.2017, 11.5.2018, 29.4.2019

Salla (7) 14.5.2007, 20.5.2008, 27.5.2014, 7.5.2016

Savukoski (1) 9.5.2016

Sodankylä (11) 28.5.2004, 21.5.2006, 25.5.2007, 4.5.2019

Utsjoki (5) 26.5.2007, 27.5.2010, 18.5.2012

Ylitornio (23) 12.5.2007, 19.5.2013, 8.5.2015, 7.5.2016, 8.5.2017, 15.5.2018, 4.5.2019

 

Havaintomäärät

LLY:n alueen havaintomäärät vaihtelevat melkoisesti vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

11, Kolari Ylläsjärvi 14.7.2006 (Pekka Hietaniemi)

7, Kolari Ylläsjärvi 13.10.2006 (Pekka Hietaniemi)

7, Rovaniemi Niskanperä 17.5.2015 (Vesa Nivala)

7, Ylitornio Kuivakangas 28.7.2017 (Jouni Parviainen)

7, Rovaniemi Kirkkolampi 10.6.2019 (Mika Knuuti)

 


Tavi

5 381 havaintoa / 68 063 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Tavin levinneisyys on laaja Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan kanta talvehtii Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

 

Tavi pesii Suomessa koko maassa.

 

Havaintomäärät

Tavin havaintomäärät LLY:n alueelta ovat kasvaneet suunnilleen havaintoaktiivisuuden mukaisesti.

 

Talvihavainnot

14.1.2011 Rovaniemi Ounaskoski (Anja Haavikko)

14.1.2019 Inari Kontosjokisuu (Petteri Polojärvi)

 

Kevään aikaisimmat havainnot

5.4.1982 Pello Kaaranneskoksi (Reijo Uusitalo)

15.4.1930 Rovaniemi Muurola (Rita Gripenberg, S. Nordberg)

16.4.2007 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen)

 

 

Kevätmuuton huippu

Muuton kiivain vaihe alkaa vapun tietämiltä ja kestää pari viikkoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2015 Enontekiö Peltovuoma (Aulis Harju)

15.11.2015 Salla Tuntsajoki (Teuvo Hietajärvi)

14.11.2007 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

13.11.2011 Pello Säynäjäjärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

700 / 400, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

355, Rovaniemi Vikajärvi 23.5.2017 (Hannu Jauhiainen)

255, Rovaniemi Vikajärvi 14.5.2012 (Hannu Jauhiainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350, Kemijärvi jätevesijärvi 19.6.2010 (Pirkka Aalto)

260, Kemijärvi jätevesijärvi 20.7.2018 (Pirkka Aalto)

255, Kemijärvi jätevesijärvi 23.7.2015 (Pirkka Aalto)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

500, Pellojärvi 6.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

355, Pello Säynäjäjärvi 10.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

350, Pellojärvi 10.9.-26.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

350, Sodankylä Moskuvaara 4.9.2019 (Olli-Pekka Karlin)

 


Sinisorsa

9 042 havaintoa / 98 289 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Sinisorsaa esiintyy lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisimmat linnut muuttavat talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa sinisorsa on levinnyt koko maahan. Myös Lapissa esiintyy pieniä määriä talvehtivia yksilöitä.

 

Talviset havainnot

Tammi-helmikuulta on kirjattu LLY:n alueella 187 havaintoa / 602 yksilöä. Ensimmäiset kirjaukset ovat vuodelta 1981 Pellon Sirkkakoskelta (Jorma V.A. Halonen). 2000-luvulla kirjauksia on tehty vuosittain alkaen tammikuulta 2002 Enontekiön Hetasta (Timo J. Leppänen).

Suurin yksittäinen yksilömäärä on 18, kirjattu 25.2.2014 Sallan Onkamojärveltä (Martti Onkamo).

 

Talvihavainnot jakautuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Kevätmuuton huippu

Maaliskuussa jo havaitaan kasvavia sinisorsamääriä, mutta varsinainen muuton huippuaika on huhtikuun puolivälistä vappuun.

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

207, Rovaniemi Oikarainen 30.4.2015 (Viljo Ruokanen). 1.5.2015 kirjattu 157 yksilöä.

130, Rovaniemi Matinmikonperä 25.4.2016 (Tuomas Väyrynen)

110, Ylitornio Kuivakangas 8.5.2017 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesän suurimmat yksilömäärät

85, Ylitornio Iso Meltosjärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

60, Muonionjärvi 21.6.2013 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius)

55, Muonionjärvi 17.7.2019 (Leena Muotka)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

500, Pellojärvi 24.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

450, Pellojärvi 8.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

360, Pello Säynäjäjärvi 4.10.1997 (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

360, Kemijärvi jätevesijärvi 6.10.2013 (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen nopeammin kuin keskimääräisen kirjausaktiviteetin verran.

 


Nokisorsa

3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Nokisorsa elää Pohjois-Amerikassa Kanadasta Meksikoon ja Bermudalle. Länsi-Euroopassa harhailijoita säännöllisesti.

 

LLY:n alueen havainnot

Kaikki kolme havaintoa on kirjattu 26.5.-30.6.2004 Sodankylän keskustassa / jätevedenpuhdistamolla. Koskenevat samaa yksilöä.

 


Jouhisorsa

2 559 / 10 206 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Jouhisorsa pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Euroopan kanta muuttaa talveksi etelä-Eurooppaan ja Afrikkaan.

 

Jouhisorsia esiintyy koko Suomessa. Havaintoja on kirjattu myös koko LLY:n alueelta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

18.4.2015 Ylitornio Kannalanlahti (Tomi Rautio, Jarmo Saarela)

20.4.2006 Kemijärvi Sellu (Pirkka Aalto)

20.4.2014 Posio Kynsijoki (Unto Laitala)

 

Muuttohuippu

Jouhisorsan vilkkain muutto alkaa lähellä vappua ja jatkuu yli toukokuun puolivälin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.10.2015 Rovaniemi Harjulampi (Kirsi Nikkola, Vesa Perttunen, Antti Rissanen)

21.10.2014 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Pekka Nikander, Jukka Simula)

20.10.1999 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

20.10.2012 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

128, Pello Turtola 17.5.1979

64, Rovaniemi Niskanperä 15.5.2008 (Veikko Isomursu, Anssi Mäkinen)

57, Ylitornio Kannalanlahti 19.7.2009 (Tapani Tapio)

 

Havaintomäärät

Tiiran havaintorivien määrä on noussut kutakuinkin kirjausaktiivisuuden mukaisesti, mutta yksilömäärien nousu on ollut pienempää.

 


Heinätavi

302 havaintoa / 497 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut. Alueellisesti hävinnyt (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Heinätavi pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa. Euroopan kannan talvehtimisalueet sijaitsevat Afrikassa.

 

Suomessa heinätavin pesimäalue painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen.

 

Lapissa havainnot harvenevat hieman pohjoiseen päin mentäessä.

 

Aikaisimmat havainnot

27.4.2014 Rovaniemi Ala-Korkalo (Allan Hamari, Sakari Harju, Matti Kassala, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Peuna, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Matti Välimäki, Päivi Väisänen)

3.5.1978 Salla Vallovaara (Kauko Mikkola)

3.5.2008 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Martti Ja Sara Salminen, Ilkka Spets, Teppo Peltonen)

 

Myöhäisimmät havainnot

12.9.2010 Muonio Kätkäsuvanto (Timo J. Leppänen)

11.9.1991 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

2.9.1973 Pellojärvi (kyläläinen)

 

Suurimmat yksilömäärät

9, Salla Salmivaara 10.6.2010 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Inari Kaamanen 24.6.2011 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Salla Salmivaara 3.6.2013 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Kittilä vedenottamo 29.6.2016 (Virpi Uusisalmi)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueen havaintomäärät ovat Tiira-historian aikana pysyneet melko vakaina. Havaintoaktiivisuuden nousun takia tämä tarkoittanee sitä, että kannan kehityssuunta on aleneva.

 

 


Lapasorsa

1 479 havaintoa / 3 295 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Lapasorsa pesii Euroopassa, Keski- ja Pohjois-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Talvehtimaan se muuttaa etelään. Euroopassa muutto suuntautuu Afrikkaan.

Suomessa lapasorsa pesii lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

 

Havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Lapasorsan ensihavaintojen aikoja kunnittain

Ttoukokuuta myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole otettu mukaan.

 

Enontekiö 28.5.1998, 23.5.1999, 22.5.2000, 24.5.2003, 11.5.2005, 26.5.2007, 24.5.2008, 17.5.2010, 22.5.2012, 17.5.2015, 27.5.2017, 28.5.2019

Inari 22.5.1982, 23.5.1992, 20.4.2007, 24.5.2008, 17.5.2009, 17.5.2010, 11.5.2011, 15.5.2012, 17.5.2013, 13.5.2014, 25.4.2015, 10.5.2016, 15.5.2018, 13.5.2019

Kemijärvi 5.5.1978, 13.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 3.5.2009, 14.5.2010, 1.5.2011, 20.5.2012, 14.5.2013, 26.4.2014, 1.5.2015, 10.5.2016, 25.5.2017, 12.5.2018, 12.5.2019

Kittilä 18.5.1976, 17.5.1977, 20.5.1978, 26.5.1979, 9.5.1983, 21.5.2006, 11.5.2007, 7.5.2008, 11.5.2009, 18.5.2010, 7.5.2011, 9.5.2012, 18.5.2013, 20.5.2014, 7.5.2016, 25.5.2017

Kolari 8.5.1983, 14.5.2006, 20.5.2007, 21.5.2009, 16.5.2010, 26.5.2015, 7.5.2016

Muonio 21.5.1978, 16.5.1979, 18.5.2007, 15.5.2011, 17.5.2012, 14.5.2013, 19.5.2014

Pelkosenniemi 18.5.2007, 10.5.2011, 28.5.2013, 18.5.2014

Pello 12.5.1976, 26.5.1979, 14.5.1980, 10.5.1981, 1.5.1983, 18.5.1984, 9.5.2007, 3.5.2008, 10.5.2009, 9.5.2010, 7.5.2011, 18.5.2012, 12.5.2013, 1.5.2016, 18.5.2017

Posio 22.5.2007, 16.5.2013, 22.5.2017, 15.5.2019

Ranua 19.5.1979, 14.5.2006, 12.5.2007, 10.5.2009, 10.5.2012, 14.5.2015

Rovaniemi 17.5.1974, 5.5.1975, 14.5.1979, 3.5.2004, 1.5.2006, 26.4.2007, 30.4.2008, 1.5.2009, 7.5.2010, 4.5.2011, 8.5.2012, 9.5.2013, 9.5.2014, 4.5.2015, 30.4.2016, 19.5.2017, 2.5.2018, 21.4.2019

Salla 21.5.2007, 25.5.2008, 9.5.2009, 23.5.2010, 11.5.2011, 11.5.2012, 29.5.2014, 10.5.2015, 7.5.2016, 31.5.2017, 12.5.2018

Savukoski 14.5.2009, 13.5.2010, 31.5.2014, 7.5.2016

Sodankylä 14.5.1978, 28.5.2004, 20.5.2006, 21.5.2007, 20.5.2009, 21.5.2012, 30.5.2014, 8.5.2015, 25.5.2017

Utsjoki 26.5.2007, 31.5.2008, 16.5.2010, 24.5.2012, 16.5.2014, 21.5.2019

Ylitornio 30.4.1975, 19.5.2007, 3.5.2008, 5.5.2009, 15.5.2010, 7.5.2011, 3.5.2012, 1.5.2013, 23.4.2014, 1.5.2015, 8.5.2016, 18.5.2017, 29.4.2018, 30.4.2019

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjausten määrä on kasvanut suunnilleen havaintoaktiivisuuden mukaisesti.

 


Punasotka

147 havaintoa / 283 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Punasotkan pesimäaluee ulottuu lähes koko Pohjois-Eurooppaan ja laajalti Aasiaan. Talvehtimisalueet sijaitsevat Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa punasotkan esiintyminen painottuu maan eteläosiin.

 

Alueellinen jakauma: Punasotkaa on havaittu hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

30.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

30.4.2014 Rovaniemi Kuolajokisuu (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Veikko Vasama, Matti Välimäki, Ilpo Y. Kojola)

2.5.2015 Rovaniemi Paavalniemi (Marja Eronen, Veikko Isomursu, Kirsi Nikkola, Jukka Soppela, Jukka Soppela)

2.5.2019 Muonio kk (Kerttu Laurila, Risto Mella)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

11.9.2016 Kemijärvi jätevesijärvi / Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

8.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

3.9.2017 Kittilä Molkojärvi (Merja Vierelä)

 

Suurimmat yksilömäärät

13, Pellojärvi 10.5.1983 (Jorma V.A. Halonen)

10, Pellojärvi 1.6.1973 (Jorma V.A. Halonen)

8, Pellojärvi 15.5.1983 (Jorma V.A. Halonen, Tapani Muotka, Sami Mäkikyrö, Pasi Niva, Teija Välimaa)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät LLY:n alueella ovat kasvaneet suunnilleen havaintoaktiivisuuden kasvun verran.

 


Amerikantukkasotka

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Amerikantukkasotka pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa. Euroopassa laji on harhailija, Suomessa suurharvinaisuus. Osa Euroopan havainnoista koskenee tarhakarkulaisia.

 

LLY:n alueen ainoa havainto:

20.5.-8.7.2013 Enontekiö, Sotkajärvi, lintutorni, 1 k jp p (Eija ja Timo J. Leppäsen löytämä lintu).

 


Tukkasotka

6 020 havaintoa / 118 443 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Tukkasotkan pesimäalueet ovat laajalti Euraasiassa. Talvehtimisalueet sijaitsevat Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Etelä-Aasiassa ja osin Afrikassa.

 

Suomessa tukkasotka pesii koko maassa.

 

Saapumisaika

Alla olevassa graafissa on esitetty Tiiraan kirjatut tukkasotkan ensihavaintojen päivämäärät vuosittain. Graafia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että ennen vuotta 2006 tehdyt havainnot ovat lähinnä yksittäisten harrastajien vanhoista muistiinpanoistaan Tiiraan kirjaamia merkintöjä, ja niiden kattavuus on huomattavasti vähäisempi kuin vuoden 2006 aikana ja sen jälkeen kirjattujen havaintojen.

Tiiraan on kirjattu neljä havaintoa (vuoden 1992 havainnot lienevät samasta linnusta), joiden voisi olettaa olevan talvehtineista linnuista:

2.1.1992 Ylitornio Tengeliönjoki, Pessaniva 1 p Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Juha Koskenkorva, Markku Ahonen

15.3.1992 Ylitornio Tengeliönjoki, Pessaniva 1 k Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Matti Suopajärvi, Juha Koskenkorva

23.2.2014 Rovaniemi Niesi 1 p siipirikko Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa

11.12.2015.-30.1.2016 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tapani Tapio

 

Alemmassa graafissa on esitetty tukkasotkan saapumisajat vuosina 2006-19 sekä saapumisajan trendiviiva. Trendi on hiemen aikaistuva, mutta lyhyen tarkastelujakson sisällä ei kannattane tehdä suuria johtopäätöksiä.

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

400, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

400, Pellojärvi 15.5.2015 (Jorma V.A. Halonen)

241, Pellojärvi 12.5.2015 (Ilkka Spets)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

360, Enontekiö Sotkajärvi 12.7.2015 (Timo J. Leppänen)

340, Enontekiö Sotkajärvi 8.7.2019 (Heikki Hiekkanen)

300, Salla Termusjärvi 3.6.2017 (Veli Niemi)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

620, Enontekiö Sotkajärvi 30.9.2014 (Timo J. Leppänen). Suuria yksilömääriä on kirjattu selvästi eniten juuri Sotkajärveltä.

460, Enontekiö Sotkajärvi 1.10.2014 (Timo J. Leppänen)

414, Enontekiö Sotkajärvi 8.9.2015 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Lapissa havaintomäärät ovat nousseet, likipitäen havaintoaktiivisuuden nousun verran.

 


Lapasotka

622 havaintoa / 1 845 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Lapasotka pesii Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa. Euroopassa talvehtii Itämeren eteläosissa, Pohjanmerellä ja osittain Välimerellä.

 

Suomessa pesii harvalukuisena Lapissa ja Pohjanlahdella.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueen havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen havaintoaktiivisuuden kasvun verran.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

3.5.2014 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Pekka Salminen)

7.5.2008 Rovaniemi Kivitaipale (Ilkka Rautio)

7.5.2015 Rovaniemi Paavalniemi (Kirsin Nikkola)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2008 Rovaniemi Kallentalontie (Ismo Kreivi, Maria Alanne ym)

28.11.2009 Ylitornio Pessanranta (Tapani Tapio)

10.11.2018 Kemijärvi Alakallaanvaara (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta, painotus kuitenkin käsivarressa ja Inarin ja Utsjoen kunnissa.

 

Suurimmat yksilömäärät

20, Salla Leusjärvi 20.5.2012 (Tatu Hänninen)

20, Ranua Kuhan Takajärvi 21.10.2016 (Pirkka Aalto)

17, Enontekiö Kilpisjärvi 1.7.2008 (Matti Aalto)

 


Haahka

7 havaintoa / 11 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Haahka pesii LLY:n lähialueilla sekä etelässä (Itämeri, harvalukuisena Perämeren pohjukkaan saakka) että pohjoisessa (Jäämeren rannikot Vienanmerelle saakka). Se myös talvehtii lähialueillamme, Itämerelläkin aivan jäänreunan tuntumassa mm. Ahvenanmaalla. Onkin hieman yllättävää, että LLY:n alueen havaintomäärät ovat hyvin pienet, kun laji oleskelee kuitenkin ihan lähialueilla niin kesällä kuin talvellakin.

 

Suomessa haahka pesii merialueilla Perämeren pohjukkaan saakka. Tiheys harvenee pohjoista kohti.

LLY:n alueen havainnot

10.6.1977 Utsjoki Vuogojávri (Esko Aikio)

16.6.2006 Pello Vaaranperä (Mari-Tuulia, Ville ja Seppo Pasma ym)

19.5.2007 Pellojärvi (Martti Salminen)

28.9.2007 Inarijärvi (Martti Rikkonen)

15.7.2009 Ylitornio Tynnyrinmukka (Aatu ja Topi Kreivi)

3.6.2010 Salla Salmivaara (Timo Valkonen)

24.5.2014 Ivalo (Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

 


Kyhmyhaahka

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kyhmyhaahka pesii Pohjoisen jäämeren rannoilla, talvehtii Norjassa ja Kanadassa. Suomessa vähälukuinen läpimuuttaja.

LLY:n alueen havainnot

31.10.1985 Inari Sevettijärvi (Heikki Karhu)

5.6.2012 Sodankylä Ilmakkijärvi (Olli-Pekka Karlin)

 


Allihaahka

8 havaintoa / 19 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Allihaahka pesii Siperian rannikolla ja talvehtii Pohjois-Norjan rannikolla.

 

LLY:n alueen havainnot

22.5.2000 Muonionjärvi (Pirkka Aalto)

4.-5.6.2000 Enontekiö (Pirkka Aalto)

27.5.2004 Kolari Ylläslompolo (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

8.6.2006 Pelkosenniemi Kairala (Tatu Itkonen)

13.6.2008 Sodankylä Riipijärvi (Asko Suoranta, Veijo Peltola)

6.-7.6.2009 Pello Säynäjäjärvi (Jorma V.A. Halonen, Martti Salminen, Mika Knuuti, Teppo Peltonen)

10.6.2009 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Harri Ja Roope Hakola, Arto Ja Pekka Paajanen, Pekka Peltonen)

11.-12.5.2012 Rovaniemi Vikajärvi (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Ritva Mäkinen, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Hannu Jauhiainen, Lea Maalismaa)

 


Alli

1 557 havaintoa / 5 088 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Allit pesivät Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtiminen tapahtuu hieman etelämpänä, Euroopassa paljolti Itämeren alueella.

 

Lintuatlaksen mukaan allin pesimäalue Suomessa on maan pohjoisimmissa osissa. Lapissa havaintoja on tehty eri puolilta LLY:n aluetta. Havaintojen painopiste on selkeästi alueen pohjoisosissa.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

17.3.1991 Ylitornio Tengeliönjoki (Pekka Suopajärvi, Kari Oittinen)

20.4.2014 Inari Ukonjärvi (Jan-Erik Tanhua, Mikko Tanhua, Miia Helander)

25.4.2019 Kittilä Alakylä (Leena Neitiniemi-Upola, Esko Upola)

 

Allin kevätmuuton huippu on toukokuun puolivälin jälkeen. Havaintomäärät lähtevät jyrkempään nousuun vasta toukokuun 10. päivän tienoilta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.11.2012 Rovaniemi Paavalniemi (Markus Korteniemi)

29.11.2012 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen)

25.11.2016 Inari Juutua (Jouni Aikio, Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

80, Utsjoki Vuogojávri 9.-10.9.2000 (Jouni Aikio)

40, Utsjoki Biesjávrrit 1.6.1992 (Jouni Aikio)

34, Enontekiö Somasjärvi 14.7.2008 (Aleksi Lehikoinen, Mikael Wickman)

34, Enontekiö Pitsusjärvi 5.-6.9.2013 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrät ovat kasvaneet, mutta aavistuksen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Mustalintu

3 702 havaintoa / 33 051 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Mustalintu pesii Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa sekä Grönlannissa ja Islannissa. Talvehtimisalueet ovat Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin rannikoilla.

 

Suomessa pesimäalueet painottuvat Oulun pohjoispuoliselle alueelle. Lapissa havaintoja on kirjattu tasaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

2.3.2014 Savukoski Värriöjärvi (Eila Ylilokka)

6.4.2016 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

12.4.2015 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen)

 

Kiivain kevätmuutto käynnistyy vapun tietämillä ja kestää toukokuun loppupuolelle saakka.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.12.2017 Rovaniemi Pannunkorva (Pekka Pistokoski)

21.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Jarno Luiro, Anssi Mäkinen)

16.12.2014 Rovaniemi Pieskanniemi (Olli-Pekka Karlin)

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

500, Kemijärvi Kulmunginniemi 10.5.2015 (Kari Peuna)

350, Ranua Penämönjärvi 12.5.2006 (Ville Impiö)

200, Kemijärvi Pitkäsilta 11.5.2007 (Pirkka Aalto)

200, Savukoski Värriöjärvi 26.5.2014 (Eila Ylilokka)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

150, Pello Rattosjärvi 3.10.1978 (Kari K. Koivuranta)

100, Kolari Äkäslompolo 12.10.2008 (Pekka Hietaniemi)

100, Kemijärvi Alakallaanvaara 6.10.2012 (Pirkka Aalto)

100, Kemijärvi Pitkäsilta 16.10.2016 (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet Tiirassa, mutta hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua vähemmän.

 


Pilkkaniska

6 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pilkkaniska pesii Kanadassa ja Alaskassa. Talvehtii Yhdysvaltain pohjoisosien rannikoilla. Osa talvehtii Brittein saarilla. Näistä yksilöistä osa harhautuu Skandinaviaan ja Suomeenkin. LLY:n alueen havainnot ovat touko-kesäkuulta ja alueen pohjoisimmissa osissa tehtyjä.

LLY:n alueen havainnot

1858 Kittilä Kyrö (lähde P. Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot, Pohjolan linnut värikuvin, havainnoija tuntematon)

30.5.2008 Inari Vaskojoki (Pekka Kulonen, Merja Kulonen)

2.6.2010 Inari Harjuntausjärvi (Jouni Aikio, Hannu Maula, Marita Maula, Olli Osmonen, Martti Rikkonen, Juha Sihvo, Outi Rikkonen, Taru Rikkonen)

20.5.2011 Enontekiö Sotkajärvi (Timo J. Leppänen, Leena Ja Jorma Heikkonen, Eija Leppänen)

30.5.2016 Utsjoki Pulmankijärvi (Leo Saarijärvi, Soile Saarijärvi)

7.-14.6.2019 Kittilä Kuivasalmi (Pirkka Aalto, Timo Böhme, Kari Haataja, Lauri Havu, Vesa Heikkilä, Eero Hietanen, Veli-Pekka Honkanen, Sami Kalliokoski, Jarmo Kivilompolo, Jukka Kivilompolo, Jorma Knaapi, Jaakko Koistinen, Mika Ilari Koskinen, Leena Laitinen, Osmo Lamminen, Tarmo Lehtilä, Juhana Lehtonen, Kristian Lehtonen, Pekka Lähteenmäki, Hannu Maula, Marita Maula, Leena Muotka, Seppo Neuvonen, Jaakko Paakki, Roope Ruokonen, Jouni Rytkönen, Teemu Saarenpää, Harri Sopo, Risto Suksi, Leena Törnqvist, Jouni Valkeeniemi, Tapani Vuonokari, Hannele Valkeeniemi, Juhani Karvonen, Juhani Suni, Kari Varpenius, Martti Muikkula, Mauri Leiviskä, Mika Liimatainen, Päivi Lamminen, Viola Valkeeniemi)

 


Pilkkasiipi

1 550 havaintoa / 9 144 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pilkkasiipi pesii pääosin Skandinaviassa, Venäjällä ja Baltiassa. Talvehtimisalueet ovat Euroopan / Aasian alueella laikuttain Kaspianmereltä Brittein saarille ja Norjan länsirannikolle.

 

Pesimäalueet Suomessa ovat merenrannikoilla (lähinnä keski- ja ulkosaaristossa) ja Pohjois-Suomen sisävesillä. Lapissa havaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

27.1.2018 Ylitornio Littiäisharju (kuollut lintu, Arto Onnela / Jorma V.A. Halonen)

28.4.2008 Inari Alalusma (Sampo Parkkonen)

7.5.2009 Ylitornio Portimojärvi (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi, Aatu Ja Topi Kreivi, Ilkka Spets, Ismo, Jarmo Saarela, Olli Sälevä)

8.5.2009 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Ilkka Spets, Jorma Salo, Martti Ja Sara Salminen, Simo Valkonen)

8.5.2016 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

8.5.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Heikki Tuomi-Nikula)

 

Pilkkasiiven muutto alkaa kiihtyä toukokuun toisella viikolla ja vilkkainta on toukokuun loppupuolella.

 

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

28.-30.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Vesa Nivala, Anja Vest, Marko Junttila)

25.12.2008 Ylitornio Pessanranta (Tapani Tapio)

10.-18.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Olli-Pekka Karlin, Jarno Luiro, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Ruonakoski, Jorma Salo)

12.-16.12.2014 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen, Olli-Pekka Karlin)

 

Suurimmat yksilömäärät

81, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2013 (Antti Ruonakoski, Aija Lehikoinen)

72, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2009 (Pirkka Aalto, Ossi Pihajoki)

57, Kittilä Rastinjärvi 12.6.2019 (Kari Haataja)

 

Havaintomäärät

Kirjausaktiivisuuden keskimääräisestä kasvusta huolimatta Tiiraan tallennettujen havaintojen määrä on hiukan laskenut.

 


Telkkä

13 158 havaintoa / 155 837 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Telkkä pesii laajoilla alueilla Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtimisalueet ovat jonkinverran pesimäalueita etelämpänä. Talvehtivista linnuista on tehty Tiira-kirjauksia Lapissakin.

Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan telkkä on yleinen koko maassa sisäsaaristosta pohjoisimpaan Tunturi-Lappiin. Tiiraan on kirjattu havaintoja telkästä koko LLY:n alueelta.

 

Telkän talviesiintymiset LLY:n alueella

Tiiraan on kirjattu talvisia havaintoja telkästä seuraavasti: tammikuu 20 havaintoa / 23 yksilöä, helmikuu 14 havaintoa / 20 yksilöä.

Talvihavaintojen alueellinen jakauma on esitetty allaolevassa kuvassa. Useita havaintoja on kirjattu Inarista, Rovaniemeltä ja Ylitorniolta, 1-2 havaintoa Enontekiöltä, Kemijärveltä, Pellosta ja Savukoskelta.

 

Kevätmuutto

Telkän kevätmuutto lähtee kiihtymään jo huhtikuun alkupuolella, on kiihkeimmillään vapun tienoilla ja tasaantuu jo reilusti ennen toukokuun puoltaväliä.

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

424, Ylitornio Portimojärvi 30.4.2014 (Antti Jaako), 403 yksilöä 2.5.2014 (Tapani Tapio)

300, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

220, Pellojärvi 1.5.2014 (Ilkka Spets)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

395, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

300, Muonio Kutuniva 13.9.2016 (Matti Päiviö, Kai Lindstöm)

260, Enontekiö Sotkajärvi 30.9.1998 (Pirkka Aalto)

260, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 29.9.2014 (Jukka Jokimäki)

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 225 havaintoa / 597 yksilöä. Joulukuun luvut ovat 53 havaintoa / 62 yksilöä.

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrät ovat nousseet samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Uivelo

5 343 havaintoa / 25 004 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Uivelon pesintäalue ulottuu Skandinavian pohjoisosista Aasian itärannikolle. Talvehtimisalueet ovat jonkin verran etelämpänä, Suomen kannan osalta Itämeren eteläosissa ja Länsi-Euroopassa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja uivelosta koko LLY:n alueelta. Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan lajin pesintä painottuu selkeästi Lappiin ja Koillismaalle.

 

Uivelon talviesiintymiset LLY:n alueella

Tammi-helmikuisia uivelohavaintoja on kirjattu 5:

1.1.2000 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto)

28.2.2011 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

26.12.2012-13.1.2013 ja 10.2.-7.4.2013 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Ville Impiö, Olli-Pekka Karlin, Olli Näyhä, Helvi Impiö, Pyry Hamari, Raimo Koskenkorva, Jouko Kärkkäinen, Kari Oittinen, Janne Vesa, Kalervo Kujala, Mauri Kujla)

31.12.2016-12.2.2017 Pello Sirkkakoski (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Pertti Rautio)

 

Kevätmuutto

Uivelon muuttohuippu alkaa reilusti ennen vappua ja kiihkein vaihe on ohi ennen toukokuun puoltaväliä.

 

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

25, Salla Aapa-Tuohilampi 7.5.2016 (Raimo Mikkonen, Esa Karkkola, Olli Särkelä)

22, Kemijärvi Kulmunginniemi 7.5.2015 (Antti Peuna, Kari Peuna)

20, Rovaniemi Paavalniemi 11.5.2012 (Veikko Isomursu)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

142, Enontekiö Kelottijärvi 29.9.2012 (Timo J. Leppänen)

93, Kemijärvi Pitkäsilta 16.9.2007 (Pirkka Aalto)

81, Enontekiö Kelottijärvi 19.9.2010 (Timo J. Leppänen)

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 24 havaintoa / 66 yksilöä, joulukuussa 4 havaintoa / 4 yksilöä.

 

Havaintomäärät

Uivelohavaintojen rivimäärät ovat hieman kasvaneet Tiira-vuosina, mutta yksilömäärän trendi on hieman laskeva.

 


Tukkakoskelo

3 017 havaintoa / 12 001 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Lajia esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Talvehtii pääosin Länsi-Euroopassa ja Välimerellä, pieni osa Ahvenanmaallakin.

Tukkakoskelon levinneisyys kattaa koko Suomen, ja Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta.

Kevään varhaisimmat havainnot

27.2.1984 Pello Teikoniemi (Jorma V.A. Halonen, Matti Alahuhta ym). Lintu otettu kiinni, hoidettu ja vapautettu Sirkkakoskella 1.3.1984.

5.4.2015 ja 15.4.2015 Utsjoki Vetsikko (Jani Hoffren)

19.4.2015 Ylitornio Vuennonkoski (Jarmo Saarela)

19.4.2016 Inari Kettukoski (Vesa Juntunen)

 

Kevätmuuton huippu alkaa vapun alla ja jatkuu suunnilleen toukokuun puoliväliin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.11.1994 Utsjoki Ollila (Jouni Aikio)

23.10.-18.11.2009 Kemijärvi keskustan venesatama (Pirkka Aalto)

18.11.2017 Inari Kerttuoja (Mauri Sydänmetsä)

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

40, Rovaniemi Kursungin/Illinallas 21.5.2008 (Jukka Jokimäki)

40, Kemijärvi Kalkonniemi 20.5.2015 (Pirkka Aalto)

34, Enontekiö Mannakoski 22.5.2014 (Timo J. Leppänen)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

120, Kittilä Syväjärvi 13.9.2007 (Timo Valkonen)

100, Muonionjärvi 19.9.2012 (Leena Muotka)

82, Rovaniemi Oikarainen 29.-30.10.2013 (Antti Pekki)

 

Tukkakoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (elokuun alkupäivinä) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on jopa viitisenkymmentä poikasta.

 

Havaintomäärät

Tiira-kaudella tukkakoskelohavainnot ovat kasvaneet kutakuinkin samaa tahtia kuin yleinen havaintojen kirjaamisaktiivisuus.

 


Isokoskelo

6 300 havaintoa / 216 888 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pohjoisella pallonpuoliskolla isokoskelo esiintyy laajalti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Euroopan osalta talvehtimisalueita on eri puolilla maanosaa.

 

Suomessa isokoskelo esiintyy koko maan alueella. LLY:n alueen osaltakin havaintoja on kirjattu koko alueelta.

Isokoskelon talviesiintymiset LLY:n alueella

Isokoskelosta on Tiiraan kirjattu 48 tammi-helmikuun aikaista havaintoa isokoskelosta, yhteensä 97 yksilöstä.

 

Vanhimmat talvihavainnot:

21.2. ja 25.2.1979 Pello (Kaarannekoski ja Sirkkakoski)

27.2.-20.3.1980 Utsjoki Cuokkajárbohki (Jouni Aikio, Eetu Aikio)

23.2.1985 Sodankylä Porttipahta (Heikki Karhu)

 

Vuodesta 2007 lähtien tammi-helmikuun havaintoja on kirjattu lähes vuosittain. Havaintoja on kirjattu laajalti eri puolilla LLY:n aluetta (ks. kartta). Eniten kirjauksia on tehty Inarin kirkonkylän tienoilta (Jäniskoski 2011) ja Kemijärven Juujärveltä (2019).

 

Kevätmuutto

Isokoskelon vilkkain kevätmuutto alkaa jo ennen huhtikuun puoliväliä ja laantuu toukokuun puolivälin tienoilla.

Kevään suurimmat yksilömäärät

200, Kemijärvi 16.5.2015 (Jani Hoffren)

141, Rovaniem Sierijärvi 19.5.2015 (Jukka Jokimäki)

136, Pelkosenniemi Kitinen 14.5.2014 (Allan Hamari)

 

Isokoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (heinä-elokuun vaihteessa) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on reilut parikymmentä poikasta.

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

3000, Muonio Kutuniva 28.9.2004 (Timo J. Leppänen)

2101, Ylitornio Marjosaari 7.10.2018 (Tapani Tapio)

2000, Muonio Jerisjärvi Isosaari 9.10.2010 (Timo J. Leppänen)

2000, Muonio Koivarova 9.10.2013 (Jouni Sakki)

2000, Muonio Jerisjärvi 4.10.2017 (Paula Häyrinen)

2000, Muonio Jerisjärvi Keimiöniemi 5.9.2019 (Leena Muotka)

 

Havaintomäärät

Isokoskelon havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden nousun verran Tiiran aikana.

 


Kuparisorsa

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Luonnonkanta Pohjois-Amerikassa, Euroopassa tarhakarkulaisista muodostunut pysyvä kanta lähinnä Brittein saarilla ja Ranskassa. Suomessa satunnainen harhailija, kaikkiaan 52 havaintoa 84 yksilöstä.

LLY:n alueen havainto

11.-25.8.1998 Enontekiö Sotkajärvi (Anitta Aalto, Pirkka Aalto)

 



KANALINNUT

Viiriäinen

12 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Viiriäisen levinneisyys kattaa alueita Euroopasta ja Aasiasta, talvehtimisalueet ovat lähinnä Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa viiriäinen esiintyy lähinnä Etelä- ja Keski-Suomen peltoaukeilla. Lapissa laji on harvinainen.

 

LLY:n alueen havainnot

26.6.1992 Pello kirkonkylä (Jorma V.A. Halonen)

5.6.1997 Ylitornio Kainuunkylä (Ismo Kreivi, Martti Kemppainen)

22.6.-5.8.2003 Sodankylä Sattanen (Hanna Aalto, Janne Aalto, Elina Kuuri Ym., Juha Heimovirta)

30.6.2003 Salla Paljas Matovaara (Järi-Karl Seim, Fred Jässi, Anu Ladvik)

20.-29.7.2003 Pello Oranki (Jorma V.A. Halonen, Jari Kivilompolo, Markus Ollikainen)

12.-13.6.2006 Posio Lohiranta (Jouni Riihimäki, Aarne Ohtonen, Matti Sulko, Jari Siven)

18.6.2006 Inari Näverinniemi (Pekka Koski)

16.6.2008 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

24.5.-18.6.2010 Kittilä Kelontekemä (Pekka Peltoniemi, Jouni Junttila, Kari Ketola, Raili Junttila)

25.6.-1.8.2010 Ylitornio Pessalompolo (Tiina Mäkitaro, Tuula Mäntyranta ym.)

1.-19.7.2018 Kolari Kallioniemi (Timo Böhme, Jorma V.A. Halonen, Timo J. Leppänen, Leena Törnqvist, Aku Sirkkala, Mika Rundgren, Tiina Norrman)

5.-5.7.2018 Pello Tervaohja, luultavasti sama lintu kuin Kolarin havainnossa (Hannu Jauhiainen, Anssi Mäkinen)

 


Pyy

2 568 havaintoa / 4 847 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pyyn esiintymisalue ulottuu lähes läpi koko Euraasian.

 

Suomessa pyy on yleinen lähes koko maassa. Pyy viihtyy kuusimetsissä, joten levinneisyysalue noudattelee kuusen levinneisyyttä. Laji harvenee pohjoiseen mentäessä, ja puuttuu aivan pohjoisimmasta Lapista.

 

Pyyn puuttuminen pohjoisimmasta Lapista näkyy myös Tiira-havaintojen kartassa.

 

Havaintomäärien kehitys

Kokonaisuutena Tiira-järjestelmän havaintorivien määrä on kasvanut koko sen olemassaolon ajan. Metsäkanalintujen huono tilanne useana vuotena peräkkäin 2010-luvulla näkyy siinäkin, että vastoin yleistä suuntaa, pyynkin havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet aikavälillä 2011-2017. Vuosina 2018-19 myös havaintomäärissä on näkyvissä selkeä nousu.

 

Tiiran havaintomäärien kehitystä vastaava tilanne on nähtävissä myös riistakolmiolaskennan tuloksissa Lapin alueelta.

 

 


Riekko

5 056 havaintoa / 15 136 yksilöä (tilanne 26.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Riekon levinneisyys kattaa Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosat.

Suomessa riekko esiintyy tiheimmin Pohjois-Suomessa. Etelään päin mentäessä kanta harventuu ja eteläisimmässä Suomessa on hyvin harvalukuinen.

 

Havaintomäärien kehitys

Kokonaisuutena Tiira-järjestelmän havaintorivien määrä on kasvanut koko sen olemassaolon ajan. Metsäkanalintujen huono tilanne useana vuotena peräkkäin 2010-luvulla näkyy siinäkin, että vastoin yleistä suuntaa, riekonkin havaintomäärät Tiirassa putosivat v. 2017 järjestelmän alkuvuosien 2007-2010 tasolle. Vuosina 2018-19 myös havaintomäärissä on näkyvissä nousua, mutta ei siinä määrin kuin vaikkapa pyyhavainnoissa.

 

 

Riistakolmiolaskennoissa pitkällä aikavälillä riekon tiheys Lapissa on laskeva. Vuoden 2011 ”piikistä” tiheys putosi alimpiin lukemiin 2017, ja on 2018-19 noususta huolimatta edelleen melko kaukana huippuvuosista.

 

Talvilintulaskennoissa riekkohavaintojen määrä on ollut pitkällä aikavälillä laskussa. Parina viime vuonna on ollut havaittavissa hienoista nousua.

 


Kiiruna

1 860 havaintoa / 6 259 yksilöä (tilanne 26.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola).

Levinneisyys

Maailmanlaajuisesti kiirunaa esiintyy Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa ja Jäämeren pohjoisilla saarilla. Skandinaviassa kiirunaa elää Suomen ja Ruotsin pohjoisimmilla tuntureilla ja Norjan vuoristossa. Elinympäristö on puu- ja pensasrajan yläpuolella.

Allaolevassa kuvassa on esitetty kiirunan pesintäalueet Lintuatlaksen mukaan.

 

 

Havaintomäärien kehitys

Havainto- ja yksilömäärät vaihtelevat. Kiirunan runsauden vaihteluiden on todettu olevan huomattavia, mutta kannoissa ei tiedetä tapahtuneen dramaattisia muutoksia viime vuosikymmeninä.

 


Teeri

3 769 havaintoa / 30 795 yksilöä (tilanne 26.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Teertä tavataan Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä osissa Aasiaa.

 

Suomessa teeri pesii pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koko maassa.

 

Havaintomäärät

Riistakolmiolaskentojen perusteella teeren kanta on ollut vakaa ja jopa hiukan kasvussa 2000-luvulla. 2010-luvun pohjanoteeraus koettiin v. 2017, mutta siitä kanta on elpynyt kahden hyvän vuoden 2018-19 ansiosta.

 

Tiiran havaintomäärien perusteella arvio teerikannan kehityksestä 2000-luvulla vastaa riistakolmiolaskentoja.

 

Talvilintulaskennoissa havaittujen teerien määrä on ollut laskusuunnassa, mutta on noussut jonkin verran vuosina 2018-19.

 

Suurimmat yksilömäärät

200, Rovaniemi Vanttauskoski 17.1.2007 (Tuomo Ollila)

200, Ranua Toivakan pellot 11.12.2007 (Toivo Kalavainen)

180, Pello Vittikkovuoma 10.2.2007 (Jari Pantsar)

 


Metso

4 280 havaintoa / 8 344 yksilöä (tilanne 27.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Tunturi-Lappi).

 

Levinneisyys

Metson levinneisyys kattaa Euraasian havumetsävyöhykkeen Skandinaviasta Keski-Siperiaan. Lajilla on erillisesiintymiä Keski-Euroopan vuoristoalueilla.

 

Suomessa metsoa tavataan lähes koko maassa poislukien Tunturi-Lappi männyn metsärajan pohjoispuolella.

 

Havaintomäärät

Metson tiheydet Lapissa ovat kasvaneet 2018-19 niin, että riistakolmiolaskennoissa ollaan kohtuullisen lähellä laskentahistorian huippua.

 

Tiiraan kirjatut havainnot näyttävät samanlaista kehitystä 2017-19 kuin riistakolmiolaskennatkin.

 


Peltopyy

5 havaintoa / 9 yksilöä (tilanne 27.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Peltopyitä tavataan liki koko Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.

Suomessa peltopyitä esiintyy Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen ja edelleen Kymenlaaksoon ulottuvalla alueella.

 

1900-luvun alkupuolella peltopyy pesi vielä Etelä-Lappia myöten, mm. Kemi-Tornion alueelta on kirjattu 7 vanhaa havaintoa vuosilta 1907-1976. Sittemmin kanta on taantunut, ja nykyisin pohjoisimmatkin havainnot kirjataan pääosin Oulun eteläpuolelta.

 

LLY:n alueella peltopyystä on kirjattu vain viisi havaintoa:

26.5.1961 Posio Lohiranta (Poropudas)

1.11.1975 Kittilä Kaukonen (Jukka Yliranta)

11.6.2005 Ylitornio Kuivakangas (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markus Ollikainen ym)

11.11.-20.12.2016 Rovaniemi Ratakatu-kauppatori (useita havaitsijoita)

24.12.2016-6.3.2017 Rovaniemi Prisman parkkipaikka (useita havaitsijoita, luultavasti sama lintu kuin edellisessä havainnossa)

 


Fasaani

802 havaintoa / 1 657 yksilöä (tilanne 27.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Fasaanit ovat kotoisin Aasiasta ja Kaakkois-Euroopasta. Muualle ne ovat levinneet lähinnä siirtoistutuksin.

Ensimmäiset fasaanit Suomeen on istutettu 1900-luvun alussa. Yhtenäinen luonnonvarainen kanta rajoittuu maan eteläosiin. Muualla on pääosin paikallisia esiintymiä, jotka selviävät talvien yli lähinnä ruokintapaikkojen ansiosta.

 

LLY:n alueella fasaanihavainnot keskittyvät alueen eteläosiin.

 

Vanhimpia kirjattuja havaintoja LLY:n alueelta:

26.4.1980 Kolari Koivumaa (Kalle Rundgren)

25.10.1980 Rovaniemi Aronperä (Jorma V.A. Halonen)

1.4.2982 Ylitornio Pessalompolo (Jorma V.A. Halonen, Lauri Mäntyranta ym)

 

Havaintomäärät Tiirassa

Havaintomäärät ovat Tiira-järjestelmän historian aikana kasvaneet selkeästi enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

 



KUIKKALINNUT

Kaakkuri

2 478 havaintoa / 5 240 yksilöä (tilanne 28.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kaakkuri pesii pohjoisessa Euraasiassa ja arktisessa Kanadassa. Talvehtimisalueet ovat Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikoilla.

 

Suomessa kaakkuri esiintyy koko maassa. LLY:n alueella kaakkurihavaintoja on kirjattu koko alueelta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

6.1.2011 Savukoski Martti (Jouni Arvola, Iines Röninki)

26.4.2014 Rovaniemi Vitikanpää (Jukka Simula)

26.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

26.4.2014 Pello Kuusijärvi (Pertti Harila)

 

Kaakkurin kevätmuutto ajoittuu pääosin toukokuun alkupuoliskolle.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2010 Inari kirkonkylä (Sampo Parkkonen, Jukka Vilppola, Pekka Wäre, Martti Rikkonen)

30.11.-1.12.2009 Kittilä Sirkka (Jorma V.A. Halonen, Pertti Kaarlela ym)

1.12.2009 Pello Sirkkakoski (Jorma V.A. Halonen)

12.-13.11.2011 Sodankylä Lokka (Sampo Laukkanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

80, Kemijärvi Seitakorva 26.5.2019 (Erkki Jokelainen)

35, Inari Iijärvi 31.7.2009 (Olli Osmonen)

33, Inari Iijärvi 21.-22.8.2009 (Martti Rikkonen)

32, Inari Iijärvi 4.8.2012 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Eino Bogdanoof ja Kiki Bogdanoff)

28, Enontekiö Kilpijärvi 23.6.2011 (Aki Aintila)

 

Havaintomäärät

 


Kuikka

5 305 havaintoa / 16 487 yksilöä (tilanne 1.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kuikan levinneisyys ulottuu läpi Euraasian mantereen pohjoisosien. Euroopassa kuikkia pesii Venäjän ja Pohjoismaiden lisäksi vain Skotlannissa sekä vähälukuisena Baltian maissa ja Valko-Venäjällä. Euroopan kuikkien päätalvehtimisalue on Mustameri, mutta kuikkia talvehtii jonkin verran myös Väli- ja Itämerellä.

 

Suomessa kuikka esiintyy koko maassa. Kuikkahavaintoja on kirjattu kutakuinkin koko LLY:n alueelta.

Kevään aikaisimmat havainnot

20.4.2015 Inari Ukonjärvi (Sampo Parkkonen)

25.4.2018 Rovaniemi Hirvas (Pirkka Aalto)

26.4. 2014 Rovaniemi Niskanperä (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Sakari Harju, Päivi Väisänen)

26.4.2014 Kemijärvi Juujärvi (Eerik Sotaniemi)

26.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

 

Kuikan päämuutto alkaa vapun tietämillä ja jatkuu reilut pari viikkoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.12.2007 Ranua Kirkonkylä (Olli Näyhä)

22.11.2019 Ylitornio Lohiniva (Tapani Tapio)

21.11.2015 Ranua Simojärvi (Ilkka Karttunen)

20.11.2018 Inari Ukonjärvi (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat keväiset yksilömäärät

150, Posio Mäntyjärvi 2.6.2019 (Heino Simontaival)

100, Sodankylä Orajärvi 25.5.2010 (Tuomas Väyrynen, Petri Piisilä, Heikki Tuohimaa)

82, Enontekiö Sotkajärvi 26.5.2000 (Pirkka Aalto, Tuomo Salmi)

 

Suurimmat syksyiset yksilömäärät

31, Salla Hietajärvi 2.9.2014 (Teuvo Hietajärvi)

26, Rovaniemi Norvajärvi 17.9.2017 (Tuomo Suhonen, Hilkka Suhonen)

 

Havaintomäärät

Tiiran rivi- ja yksilömäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien varrella. Edes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden mukaista kasvua ei ole tapahtunut.

 


Amerikanjääkuikka

13 havaintoa / 14 yksilöä (tilanne 1.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Amerikanjääkuikan alueita ovat Pohjois-Amerikan pohjoisosat, Grönlanti ja Islanti. Talvehtii pesimisalueita etelämpänä, Euroopassa rannikoilla Norjasta Välimerelle saakka. Suomessa ja Lapissa laji on satunnainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot

Havainnot keskittyvät LLY:n alueen pohjoisiin osiin.

 

4.1.1932 Inari Taimenjärvi (havainnoija tuntematon)

2.7.1986 Sodankylä Sompiojärvi (Markku Heinonen, Pekka Routasuo)

3.7.1986 Inari Muddusjärvi (Markku Heinonen, Pekka Routasuo)

5.8.1986 Inari kirkonkylä (Pertti Veijola)

11.6.1998 Utsjoki Kevojärvi (Jukka Reinikainen)

1.7.2000 Inari Menesjärvi (Jouni Aikio, Maire Puikko)

21.6.2007 Utsjoki Pulmankijärvi (Roni Väisänen, Marika Kuittinen)

29.7.2008 Utsjoki Pulmankijärvi (Raimo Metsomäki, Heini Haverinen)

4.8.2008 Utsjoki Pulmankijärvi (Jouni Riihimäki, Eero Niinikoski, Sami Tuomela)

2.-3.6.2009 Kemijärvi Pitkäsilta (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Kimmo Olkio, Ilkka Vatanen ym)

8.6.2009 Enontekiö Kilpisjärvi (Roland Vösa, Antero Järvinen, Ahti Launis)

17.6.-6.9.2010 Inari Partakko (Juhani Honkola, Eino Repo, Timo Sahi, Esko Sirjola, Ilmoitti Jouni Aikio, Ilmoitti Martti Rikkonen, Jorma Niemelä, Jouni Aikio, Olli & Riitta Osmonen, Pekka & Elle-Mari Kokkonen, Pekka Kokkonen, Sirkka Loimo, Sirkka & Martti Loimo)

17.8.-7.9.2012 Inari Juutuanvuono (Jouni Aikio, Mats Björklund, Allan Hamari, Veli-Pekka Honkanen, Thomas Hulten, Mika Ilari Koskinen, Jorma Niemelä, Pasi Numminen, Martti Rikkonen, Markku Stylman, Kaija Toivonen, Kirsi Schildt, Markku Stylman, Olli Osmonen)

 


Jääkuikka

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 2.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Jääkuikka pesii Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa. Euroopan talvehtimisalue on Norjan rannikoilla. Suomessa jääkuikka on erittäin vähälukuinen läpimuuttaja.

LLY:n alueen havainnot

Harvat havainnot on tehty alueen pohjoisimmista osista.

 

15.12.1978 Kittilä Pokka (Bertta ja Eeva Kinisjärvi)

11.10.1979 Inarinjärvi (Jaakko Kyrö, Rauno Peltonen)

13.6.2005 Utsjoki Vuolit Cuokkajávri (Esko Aikio)

8.7.2008 Utsjoki Pulmankijärvi (Mika Vainio, Esa Åke, Harri Salo, Juhani Honkola, Kirsti Vainio, Ulla Åke)

19.12.2018 Kittilä kk (Eero Anttila)

 



UIKKULINNUT

Pikku-uikku

36 havaintoa / 37 yksilöä (tilanne 2.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Esiintyy Euroopassa (Skandinaviassa yleisemmin vain Etelä-Ruotsissa), Afrikassa ja Aasiassa. Pohjoisin kanta muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa laji on levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla.

 

Lapissa on tehty yksittäisiä havaintoja eri puolilla LLY:n aluetta.

Vanhin kirjattu havainto LLY:n alueelta on 16.-23.11.1981 Enontekiö Hetta (Jorma V.A. Halonen, Onni Ylimaunu, Seppo Ahvenjärvi ym).

Havaintojen jakautumista vuodenajoille havainnollistaa alla oleva graafi. Eniten havaintoja on tehty loka-marraskuussa. Vain kesäkuussa ei ole kirjattu yhtään havaintoa.

 


Silkkiuikku

995 havaintoa / 2 620 yksilöä (tilanne 2.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pesii Euroopan ja Aasian järvissä ja vähäsuolaisilla merialueilla. Skandinaviassa Suomen, Ruotsin ja Norjan eteläisemmillä alueella Perämeren kaarta myöten. Talvehtimisalueet sulavesillä pesimisalueita etelämpänä.

 

Suomessa yleinen Oulun korkeudelle saakka, siitä pohjoisempana paikoitellen.

 

LLY:n alueella havainnot painottuvat etelä- ja lounaisosiin.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

17.-20.4.2014 Rovaniemi Valajaskoski (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

22.4.2015 Rovaniemi Hirvas (Jukka Siltanen, Antti Ruonakoski)

25.4.2019 Rovaniemi Hirvas (Veikko Isomursu)

 

 

Kevätmuuton huippu alkaa vapun tietämillä ja kestää pari viikkoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.11.2011 Sodankylä Kitinen (Sampo Laukkanen)

23.10.2008 Inari Solojärvi (Sampo Parkkonen)

18.10.2006 Rovaniemi Niskanperä (Matti Välimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

35, Rovaniemi Lammassaari 2.-3.5.2016 (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki, Tiina Saarijärvi, Jorma Salo, Jukka Simula)

21, Ylitornio Portimojärvi 28.7.2014 (Tapani Tapio)

18, Ylitornio Portimojärvi  22.9.2012 (Tapani Tapio)

18, Rovaniemi Pöykkölä 4.5.2016 (Anssi Mäkinen)

18, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio)

 

Havaintomäärien kehitys

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut koko järjestelmän historian ajan niin paljon, että voidaan hyvällä syyllä olettaa silkkiuikkumäärien kasvun Lapissa olevan totta.

 


Härkälintu

937 havaintoa / 3 705 yksilöä (tilanne 4.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Härkälintu pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan luoteisosien järvillä. Härkälintu muuttaa talveksi meren rannalle sulan veden ääreen. Suomesta muutto suuntautuu Tanskaan ja Pohjanmeren rannoille.

 

Suomessa vähälukuinen pesimälaji ympäri Suomea.

 

LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu lähes koko alueelta, kutenkin hajanaisesti niin että isojakin alueita on jäänyt ilman havaintoja.

Kevään aikaisimmat havainnot

30.4.2014 Ylitornio Portimojärvi (Antti Jaako)

2.4.2008 Rovaniemi Hirvasmutka (Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski)

3.5.2019 Ylitornio Portimojärvi (Ismo Kreivi)

 

 

Kevätmuuton huippu alkaa vapun jälkeen ja taittuu toukokuun puolivälin jälkeen.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.11.2016 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

27.-30.10.2013 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Allan Hamari, Eija Leppänen)

26.10.2008 Posio Livojärvi (Timo Posio)

 

Suurimmat yksilömäärät

61, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio). Suurimmat yksilömäärät (>15 yksilöä) on lähes kaikki kirjattu Portimojärveltä vuosina 2007-16.

26, Posio Ylikitka 20.5.2019 (Heikki Ketola)

18, Kemijärvi Pitkäsilta 13.8.2017 (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärien kehitys

Havaintomäärät ovat kasvaneet kutakuinkin Tiiran kirjausaktiivisuuden mukaisesti.

 


Mustakurkku-uikku

296 havaintoa / 506 yksilöä (tilanne 4.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Mustakurkku-uikku pesii järvillä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Täkälainen kanta talvehtii Länsi-Euroopan rannikoilla.

 

Suomessa vähälukuinen mutta kuitenkin suhteellisen yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

 

Lapissa kirjatut havainnot ovat eri puolilta LLY:n aluetta. Eniten kirjauksia on tehty alueen lounais- ja länsiosissa.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

2.5.2008 Rovaniemi Hirvas (Antti Ruonakoski)

2.5.2016 Rovaniemi Lammassaari (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)

3.5.2004 Rovaniemi Paavalniemi (Anssi Mäkinen)

3.5.2016 Ranua Ranuansalmi (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

3.-5.10.2007 Ylitornio Portimojärvi (Jorma V.A. Halonen, Jukka Kivilompolo)

30.9.2018 Rovaniemi Niskanperä (Pirkka Aalto)

25.9.2004 Enontekiö Sotkajärvi (Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

9, Rovaniemi Hirvas 19.5.2017 (Antti Ruonakoski)

6, Enontekiö Markkina 5.-9.5.2009 (Olli-Pekka Karlin, Timo J. Leppänen)

5, Ylitornio Iso Meltosjärvi 8.7.1996 (Tapani Pirinen)

5, Pello Kaaraneskoski 19.5.2017 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen, Kati Sirkka)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi on kasvava suunnilleen saman verran kuin yleinen kirjausaktiivisuus. Parin viime vuoden aikana määrät ovat kuitenkin laskeneet.

 



ULAPPALINNUT

Myrskylintu

7 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 5.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintyy Pohjois-Atlantilla Kanadasta Islantiin sekä paikoin Grönlannissa, Norjassa, Huippuvuorilla ja Britteinsaarilla. Viettää talvet kierrellen pohjoisen pallonpuoliskon valtamerillä. Suomessa harvinainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot

v. 1881 Kolari (havainnoija tuntematon, lähde P.Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot)

28.-29.7.1982 Utsjoki  (Ari, Juha Ja Viljo Valle)

29.7.1987 Inari Juutua (Jukka Parkkonen, Olli Osmonen, Sampo Parkkonen, Pertti Heikkuri)

19.7.1990 Utsjoki (Harri Muukkonen)

20.7.1990 Utsjoki Mantojärvi (Mika Bruun, Esko Heiskanen, Hannu Hellstén, Pekka Kankaanpää, Esko Pasanen, Ari Lehtinen)

22.6.1999 Enontekiö Pöyrisjärvi (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Aappo Luukkonen)

22.8.2010 Inari kirkonkylä Juutuanjoki (Martti Rikkonen)

 



PELIKAANILINNUT

Suula

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Suula pesii Pohjois-Atlantin rannoilla ja saarilla. Itä-Atlantin nuoret linnut viettävät kaksi ensimmäistä talveaan Afrikan länsirannikolla. Osa siirtyy sen jälkeen läntiselle Välimerelle. Neljävuotiaina lähes kaikki suulat ovat palanneet pesimäalueilleen. Vanhat linnut talvehtivat Länsi-Euroopan rannikoilla. Suomessa suula on erittäin vähälukuinen, mutta vuosittainen suurharvinaisuus keväisin ja syksyisin.

 

LLY:n alueen havainnot

4.9.1974 Kittilä Köngäs (lähde: Oulun yliopiston kokoelma)

31.5.1979 Sodankylä Lokka (Erkki Pulliainen)

25.-16.9.1988 Sodankylä Kelujärvi (Ilkka Parviainen)

28.5.2013 Kittilä Pekkala (Rantakokko Olli, Marjatta Ja Teuvo Aatsinki)

24.6.2014 Inari Katajaoja (Esko Mähkä)

 


Merimetso

1 273 havaintoa / 4 378 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Merimetsot pesivät Euraasiassa, Afrikassa, Australiassa sekä Pohjois-Amerikan Atlantinpuoleisella rannikolla ja Grönlannin itärannikolla. Pohjoisimpana pesivät yksilöt muuttavat talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa merimetso pesii länsi- ja etelärannikolla. Se palasi Suomen pesimälajiksi vuonna 1996. Ensimmäinen pesintä tapahtui Tammisaaren saaristossa, ja tämän jälkeen Suomen merimetsokanta on kasvanut vahvasti. Aiemmin merimetso oli pesinyt Suomessa ilmeisesti pari sataa vuotta sitten.

Merimetsokannat ovat kasvaneet myös muualla Euroopassa, ja Suomen merimetsokantojen runsastuminen liittyy yleiseurooppalaiseen kannankehitykseen

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

Tammikuussa v. 2012 yksi yksilö havaittiin kahdesti Inarissa (mahdollisesti sama yksilö):

5.1.2012 Inari kalalaitos (Erno Salonen, Hannu Toivola)

24.-25.1.2012 Inari Juutua (Jouni Aikio, Martti Kosonen)

Helmikuun havaintoja:

3.-10.2.2005 Kemijärvi (Petri Piisilä, Kauko Uino)

25.2.1975 Ylitornio Raanujärvi (Veikko Granath)

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton huippukohta on vapun tietämillä.

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

48, Enontekiö Kilpisjärvi 17.4.2016 (Kristiina Johansson)

46, Rovaniemi Paavalniemi 25.4.2009 (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

44, Rovaniemi Niskanperä 23.4.2016 (Jukka Simula, Esko Nevala, Jukka Siltanen)

 

Syysmuutto

Syysmuuton kiireisin aika on syyskuun alkupuoliskolla.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.12.2011 Kemijärvi Juujärvi (Erkki Jokelainen, Antti Peuna, Kari Peuna)

20.12.2008 Pello Vietonen (Pekka Räinä)

11.-12.12.1997 Posio Kuloharju (Arto Saarinen)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

70, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-liisa Kaisanlahti)

60, Salla Värriön luonnonpuisto 22.8.2007 (Teuvo Hietajärvi)

49, Pellojärvi 29.8.1997 (Reijo Pantsar)

 

Havaintomäärät

Merimetson havaintomäärät ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 



HAIKARALINNUT

Kaulushaikara

12 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kaulushaikara pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla (keltainen / vihreä väri kartassa). Pohjoisimmat yksilöt muuttavat vesien jäätyessä etelämmäksi.

 

Suomessa kanta on kasvanut tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien, ja eniten lintuja tavataan nykyään Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa.

 

LLY:n havainnot ovat pääasiassa alueen lounais- ja keskiosista.

 

LLY:n alueen havainnot

22.9.1997 Inari Peurakaira (Ari Huru / OO)

20.8.2001 Rovaniemi Louejärvi (Teuvo Eskola)

9.5.-4.6.2002 Sodankylä Orajärvi (Raimo Ja Ritva Kangas, Mikko Ja Sirpa Sipola, Ville Vasko ym)

25.5.-4.6.2003 Sodankylä Riipijärvi (Janne Bruun)

17.8.2007 Sodankylä Sattanen (Raimo Saastamoinen ym)

4.5.2009 Rovaniemi Kivitaipale (Ilkka Rautio)

2.4.2016 Pello Konttajärvi (Inkeri ja Leevi Puolakka)

16.-19.5.2016 Ylitornio Närkki (Heidi Karpale)

23.5.2016 Kemijärvi Kaakkurivaara (Teresia Kiemunki)

10.5.2018 Sodankylä Lismanaapa (Markus Kaihua ja 3 muuta)

25.-26.5.2019 Rovaniemi Kivitaipale (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Ruonakoski, Anette Simola)

14.9.2019 Rovaniemi Alakorkalo (Mikko Huuskonen)

 


Lehmähaikara

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lehmähaikara on kotoisin Afrikasta, mutta se on levinnyt Etelä-Eurooppaan, Kaakkois-Aasiaan, Australiaan sekä Keski- ja Etelä-Amerikkaan. Se on levittäytynyt voimakkaasti kaikkialla viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ja kolonisoinut jo eteläisen Pohjois-Amerikankin.

 

Ensimmäisen kerran luonnonvarainen lehmähaikara tavattiin Suomessa Eckerössä 15. toukokuuta 2002 ja toisen kerran Ylivieskassa 6. lokakuuta 2006. Kaikkiaan lajista on kirjattu Tiiraan koko Suomesta 22 havaintoa 22 yksilöstä.

 

LLY:n alueen havainnot

9.-18.10.2006 Rovaniemi Pekkala (Pirkka Aalto, Osmo Heikkala, Petri Kemppainen, Mika Ilari Koskinen, Anssi Mäkinen, Jörgen Palmgren, Aino Kaihua, Antti Aholainen, Auli Ja Taneli Halonen, Eero Heikkala, Oiva Mäkinen, Olli Näyhä, Petri Piisilä)

10.10.2006 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen, Matti Ja Martti Alaviiri)

 


Silkkihaikara

Tiirassa ei havaintoja (tilanne 6.12.2019). Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kolme havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Levinneisyysaluetta ovat Brittein saaret, Etelä-Eurooppa, Etelä-Aasia, Afrikka ja Australia.

 

Tiirasta löytyy 50 havaintoa yksittäisistä haikarayksilöistä koko Suomen osalta.

Havainnot ARK:n kirjanpidosta (LLY:n alue):

1.6.1998 Inari Koppelo (havainto RK:n hyväksymä)

15.–16.10.1998 Salla Sallatunturi (havainto RK:n hyväksymä)

21.5.2007 Pello Orajärvi

 


Jalohaikara

30 havaintoa / 32 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Jalohaikaraa esiintyy ympäri maailmaa, lukuun ottamatta monia valtamerten saaria, Etelämannerta ja Grönlantia. 

 

Suomen havainnot painottuvat Etelä- ja Keski-Suomeen sekä länsirannikolle. Jalohaikara pesi ensi kertaa Suomessa 2018.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu eri puolilta aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

21.4.2019 Rovaniemi Jaatilansaari (Elisa Konttaniemi)

29.4.1990 Utsjoki Niemelä (Teemu Tast, Janne Aikio, Reino Laiti)

7.-14.5.2001 Sodankylä Kurkiaska (Ossi Pihajoki, Tapani Rahkola, Ola Nyyssönen ym)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.9.2009 Ranua Portimojärvi (Allan Hamari, Olli Näyhä)

25.8.2006 Savukoski Tammakkosuvanto (Kari Oinonen)

18.8.2016 Sodankylä Lokka (Kari Rissanen)

 


Harmaahaikara

298 havaintoa / 356 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Harmaahaikaroita on melkein kaikkialla Euroopassa ja Aasiassa, pohjoisessa niitä kylläkin näkee harvoin.

 

Suomessa harmaahaikara on levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Ensipesinnät varmistettiin 1920-luvulla, ja laji on siitä lähtien runsastunut.

 

LLY:n alueella havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

12.3.2010 Muonio Saijanvuoma (Kari Autto)

29.3.2012 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

11.4.2014 Enontekiö Hetta (Risto Korkalo, Reino Harju, Reima Kurkkio)

17.4.2008 Ranua Portimo (Pekka Laivamaa, Ilkka Karttunen)

 

Syksyn myöhäisimmät hvainnot

25.11.2017 Pello Konttajärvi (Jari Gröhn, Jussi Ja Isidor Sihvo, Karri Niva, Mari Ja Sanna-Mari Sihvo, Noora Kovalainen, Paavo Niva, Santeri Viitasaari, Unto Salmijärvi)

24.11.2009 Pello Oivala (Veli-Hannu ja Ville Paakki)

19.-24.10.2007 Muonio Jerisjärvi (Orvo Öhman)

 

Suurimmat yksilömäärät

5, Pello Sirkkakoski 7.8.2017 (Aimo Sirkka, Pentti Koivumaa ym)

4, Ylitornio Kauliranta 19.9.2019 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Lapissa ovat pieniä mutta kasvussa.

 


Mustahaikara

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mustahaikara pesii lämpimissä osissa Eurooppaa, lähinnä mantereen keski- ja itäosissa. Talvet linnut viettävät trooppisessa Afrikassa, lukuun ottamatta Espanjan populaatiota, joka talvehtii pesimäalueillaan. Pesi aikaisemmin Suomessa, mutta katosi 1800-luvulla pesimälajistostamme.

 

Mustahaikara on harvinainen vieras Suomessa, joitain yksilöitä eksyy vuosittain, tavallisimmin kevätmuuton yhteydessä toukokuussa ja syysmuutolla elo-syyskuussa.

 

LLY:n havainnot

Tiira: v. 1998 Rovaniemi Sonka (Oiva Mäkinen)

Lisäksi ARK:n arkistossa kirjaukset:

19.5.1998 Rovaniemi Sinettä

27.7.2003 Rovaniemi Tikkasenkari

17.5.2005 Ranua Kirveslampi

 


Kattohaikara

31 havaintoa / 45 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kattohaikara pesii Euroopassa, Länsi-Aasiassa sekä paikoin Afrikassa. Useimmat yksilöt talvehtivat Afrikassa Saharan eteläpuolella. Yksi alalaji elää Turkestanissa ja talvehtii Iranissa ja Intiassa.

 

Suomessa säännöllinen vieras pääosin keväällä maan eteläosissa. Voimakkaat pitkäaikaiset etelänpuoleiset virtaukset huhti-toukokuussa tuovat Suomeen kattohaikaroita Virosta ja Venäjältä. Vuosittain tavataan joistain kymmenistä jopa neljään sataan kattohaikaraa.

LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläisimpiin osiin.

 

Kevään  aikaisimmat havainnot

29.4.1980 Enontekiö Kaaresuvanto (kyläläiset)

3.-5.5.2004 Kemijärvi Luusua (paikalliset)

4.5.2004 Ranua kirkonkylä (Ilkka Karttunen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

18.-19.10.2002 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Veikko Vasama, Ilpo Kojola)

6.10.2008 Ylitornio Nuotioranta (Raili Luusua)

30.9.-1.10.1996 Kittilä Kaukonen (Armi Ojanperä)

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Salla Haukkala 24.-25.5.2000 (Olli Särkelä)

4, Posio 26.-27.5.2000 (Raimo Kitkala, Kauko ja Reijo Soutusaari)

4, Ranua kirkonkylä 4.5.2004 (Ilkka Karttunen)

 



PÄIVÄPETOLINNUT

Mehiläishaukka

353 havaintoa / 418 yksilöä (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Mehiläishaukan kesälevinnäisyysalue kattaa liki koko Euroopan ja läntisen Aasian. Talveksi mehiläishaukka muuttaa trooppiseen Afrikkaan.

 

Suomessa mehiläishaukka pesii säännöllisesti Napapiirin korkeudelle saakka, toki etelässä kanta on runsaampi.

 

LLY:n alueen havainnot keskittyvät alueen eteläpuoliskolle.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

2.5.1982 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

2.5.2009 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela, Jukka Ja Taina Siltanen)

5.5.1982 Pello Turtola (Mika Knuuti)

12.5.1979 Pello Yliranta (Jorma V.A. Halonen, Luontokerholaisia)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

7.10.2008 Rovaniemi Paavalniemi (Anssi Mäkinen, Allan Hamari)

24.9.2014 Kolari Sieppijärvi (Pekka Sulkava)

19.9.2009 Kemijärvi Juujärvi (Erkki Jokelainen)

 

Suurimmat yksilömäärät

6, Ylitornio Reväsvaara 31.8.2016 (Harri Taavetti)

5, Rovaniemi Vittakumpu 22.6.2016 (Raimo Metsomäki, Heini Haverinen)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Haarahaukka

105 havaintoa / 109 yksilöä (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Haarahaukka on levinnyt monina alalajeina miltei koko Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan ja Australiaan. Se on monin paikoin Euroopassa erittäin yleinen.  Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

 

Suomessa se on erittäin harvalukuinen pesimälaji pääosin Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Keväisin ja syksyisin nähdään joitain kymmeniä harhailijoita.

 

LLY:n alueen havainnot

LLY:n alueen havainnot on kirjattu hajanaisesti eri puolilta aluetta.

 

Kevään ensimmäiset havainnot

15.4.2008 Sodankylä Kitisenranna koulu (Marita Strand)

24.4.2015 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

26.4.2009 Rovaniemi Paavalniemi (Jukka Soppela, Antti Ruonakoski)

26.4.2010 Rovaniemi Paavalniemi (Ismo Kreivi, Antti Ruonakoski)

26.4.2011 Pello Konttajärvi (Meiju Määttä)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2008 Inari Keväjärvi (Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

3.10.2016 Ranua Ahvenniemi (Henna Pätsi)

4.9.2009 Rovaniemi Lapinrinne (Viljo Ruokanen, Terhi Peteri)

 


Merikotka

3 184 havaintoa / 4 064 yksilöä (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Merikotkan levinneisyysaluetta ovat Pohjois-Eurooppa ja Aasia. Skotlantiin se on istutettu uudestaan. Euroopassa niitä pesinee noin 4 000 paria, joista noin 1 500 Norjassa. Venäjällä on 900–1 000 ja Turkissa 10–30 paria.

Lapin linnut talvehtivat useasti etelämpänä. Nuoria lintuja tavataan vaeltelevina melkein ympäri vuoden. Sydäntalvella nuoret linnut eivät vaella, vaan hyödyntävät usein haaskoja. Talvisilla haaskoilla vierailee runsaasti merikotkia myös Venäjän Karjalasta sekä Ruotsista. Läpimuuttavina Suomessa nähdään myös Jäämeren lintuja.

 

Suomen kanta on tiheimmillään merenrannikoilla ja Lapin tekojärvien alueilla.

 

Kannan koko Lapissa

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Pohjois-Suomessa tunnetaan lokakuun lopussa 2019 kaikkiaan 147 sellaista merikotkareviiriä, joilla on vuoden 1977 jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 136 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2015–2019, ja pesintä on todettu samana aikana 124:llä eri reviirillä. PohjoisSuomen pesivän merikotkakannan koko on 124–136 paria. Merikotkien esiintymisalue laajenee, ja lähivuosina uusia reviirejä löydetään vielä nyt tyhjiltä alueilta Etelä- ja Länsi-Lapista.

Tiira-havainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle.

 

Suurimmat yksilömäärät

9, Sodankylä Porttipahta 12.4.2008 (Olli-Pekka Karlin)

8, Rovaniemi Vanttauskoski 10.4.2016 (Matti Virtanen)

6, Enontekiö Palojoensuu 16.-20.9.2019 (Matti Kassala)

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjausten määrät ovat kasvaneet samaa tahtia tai jopa aavistuksen enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Pikkukorppikotka

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Laji elää Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Intiassa sekä Afrikassa Sahelin alueella ja paikoin mantereen pohjoisosissa. Suomessa pikkukorppikotkasta on Tiiraan kirjattu toistaiseksi kuusi havaintoa.

 

LLY:n alueen havainto

3.8.1962 Inari Ivalo (havainnoija tuntematon, lintu ammuttu kaatopaikalla)

 


Ruskosuohaukka

614 havaintoa / 686 yksilöä (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Ruskosuohaukka pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, ja talvehtii yleensä Afrikassa.

 

Suomessa pesii harvakseltaan Etelä-Suomessa Perämeren pohjukkaan saakka. Se on levinnyt Suomeen vasta viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana. Nykyään Suomen pesiväksi kannaksi on arvioitu reilu 1 000 paria.

 

LLY:n alueen havainnot ovat jakaantuneet koko alueelle, tiheimmin lajia on havaittu alueen lounaisosassa.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

18.4.2003 Ylitornio Flyykärinpää (Tapani Tapio)

21.4.2013 Ylitornio Saarimaan vuoma (Tomi Rautio, Toni Karhunen)

22.4.2012 Ranua Palovaaran tie (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

22.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Tapani Tapio)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.9.1996 Rovaniemi Tarsankangas (Janne Aalto)

22.9.2007 Sodankylä Vajunen (Risto Talman, Ritva Talman)

22.9.2012 Sodankylä Kiveliö (Antero Väänänen, Anja Väänänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Rovaniemi Kivitaipale 30.7.2011 (Ismo Kreivi)

4, Kemijärvi Oinas 26.8.2011 (Panu Hämäläinen)

 

Havaintomäärät

Tiira-vuosien aikana havaintomäärät eivät ole merkittävästi muuttuneet.

 


Sinisuohaukka

2 222 havaintoa / 2 548 yksilöä (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Sinisuohaukka pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa. Pohjoisimmilta alueilta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan.

 

Suomessa sinisuohaukkoja tavataan etenkin Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

 

Lapissa havainnot jakaantuvat koko alueelle. Tiheimmin havaintoja on tehty alueen lounaisosissa.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

8.2.1984 Kolari Sieppijärvi (Asko Kaikusalo)

1.3.2008 Kolari Pohjasenvaara (Pertti Unga)

4.4.2010 Rovaniemi Aronperä (Antti Ruonakoski)

4.4.2010 Salla Salmivaara (Eeva-Liisa Vuonnala)

 

Kevätmuuton kiihkein aika on vapun molemmin puolin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.10.2010 Kemijärvi Kalkiaisuopaja (Keijo Vihriälä)

14.10.2018 Rovaniemi Syvänlamminvaara (Mikko Lantto)

13.10.2001 Enontekiö Muotkajärvi (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

18, Rovaniemi Niskanperä 6.5.1979 (Vesa Nivala)

10, Salla Kuninkaankuusikko 1.9.2015 (Olli-Pekka Karlin, Petri Piisilä)

8, Enontekiö Ketomella-Hetta 21.8.2002 (Janne Aalto, Hanna Aalto)

 

Havaintomäärät

Tiira-järjestelmän aikana havaintomäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, vaikka kirjausaktiivisuus on kasvanut.

 


Arosuohaukka

136 havaintoa / 143 yksilöä (tilanne 8.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Arosuohaukka pesii Itä-Euroopan eteläosissa ja Keski-Aasiassa. Se viettää talvet pääosin Intiassa ja Etelä-Aasiassa. Länsi-Euroopassa lintu on harvinainen vieras.

 

Suomessa arosuohaukka on pääsääntöisesti harvinainen harhailija erityisesti huhti-toukokuussa ja syyskuussa. Viime vuosina laji on pesinyt useaan otteeseen lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilla.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Havaintomäärien kehitys

Ennen vuotta 2007 tehtyjä havaintoja Tiiraan on kirjattu 7 havaintoa 7 yksilöstä. Ensimmäinen havainto on vuodelta 1993. Vuodesta 2007 lähtien havaintomäärät ovat kasvaneet.

 

Eniten havaintoja on kirjattu huhti-toukokuussa.

 


Niittysuohaukka

3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 26.1.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Keski-Euroopasta Aasiaan.

 

Suomessa niittysuohaukka on vakiintunut hyvin vähälukuiseksi pesimälajiksi (0-10 paria), näiden lisäksi harhailijoita tavataan joitain kymmeniä.

 

LLY:n alueen havainnot

30.5.-1.6.2010 Kemijärvi Tohmo (Pirkka Aalto)

18.5.2011 Utsjoki Pulmankijärvi (Petteri Polojärvi)

27.8.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

 


Kanahaukka

2 251 havaintoa / 2 393 yksilöä (tilanne 8.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Kanahaukan pesimäalue ulottuu Länsi-Euroopasta halki Venäjän Tyynenmeren rantaan ja Japaniin. Se pesii myös Pohjois-Amerikassa. Kanahaukka on pääasiassa paikkalintu, mutta erityisesti nuoret linnut ovat yleensä lyhyen matkan muuttajia.

 

Kanahaukka pesii koko Suomessa ulkosaaristoa ja tunturipaljakoita lukuun ottamatta.

 

LLY:n alueella kanahaukkahavaintoja on tehty lähes koko alueella, eteläisissä osissa havaintoja on tiheimmin.

 

Myös Tiiran havaintomääristä näkee, että kanahaukka on paikkalintu, pääosin ei muuttolintu.

 

Havaintomäärien kehitys

Suomen kanahaukkakanta on vähentynyt edellisen parinkymmenen vuoden aikana noin 25 prosenttia. Myös LLY:n alueen havaintomäärissä on laskeva trendi.

 


Varpushaukka

3 247 havaintoa / 3 605 yksilöä (tilanne 8.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Varpushaukka on levinnyt laajalle Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Afrikkaan. Pohjoisimmat pesijät talvehtivat etelässä.

 

Aivan pohjoisimmasta Lapista varpushaukka puuttuu pesivänä. Pääosa muuttaa Keski-Eurooppaan, lähinnä Saksaan.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja varpushaukasta lähes koko LLY:n alueelta. Havainnot harvenevat pohjoista kohti mentäessä.

 

Havaintomäärien kehitys

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut kutakuinkin samaa tahtia kuin yleinen kirjausaktiivisuus.

 

Havaintomäärien vuosijakaumasta erottuvat muuttoajat selkeästi. Osa yksilöistä talvehtii LLY:n alueellakin.

 


Hiirihaukka

888 havaintoa / 1 166 yksilöä (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Hiirihaukkaa tavataan pesivänä suuressa osassa Eurooppaa sekä Keski-Aasiassa. Talvehtivana sitä esiintyy lisäksi Lähi-idässä, Etelä-Intiassa, osissa Pohjois- ja Länsi-Afrikkaa sekä laajalla alueella Eteläisessä ja Itäisessä Afrikassa.

 

Suomessa hiirihaukan alalajia buteo tavataan maan etelä- ja länsiosissa ja alalajia vulpinus itä- ja keskiosissa.

 

Lapin havainnot painottuvat selkeästi alueen eteläosiin.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

1.4.2007 Rovaniemi Oikarainen (Olli-Pekka Karlin)

2.4.2017 Rovaniemi Juotas (Raimo Metsomäki, Heini Haverinen)

3.4.2011 Ranua Palovaarantie (Eero Pätsi, Juha Pätsi)

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.10.2016 Rovaniemi Piiruoja (Anssi Mäkinen)

20.10.2018 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen)

18.10.2019 Pello Teollisuusalue (Ilkka Spets)

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut hieman hitaammin kuin yleinen kirjaamisaktiivisuus.

 


Piekana

5 733 havaintoa / 9 561 yksilöä (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Piekana pesii pohjoisen pallonpuoliskon tundralla Euraasiassa, Kanadan pohjoisosissa ja Grönlannissa. Se on pääasiassa muuttolintu, joka talvehtii Keski-Euroopassa, keskisessä Aasiassa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadan eteläosissa. Talvehtijoita nähdään hyvinä myyrävuosina eteläisessä Suomessakin. Keski- ja Etelä-Suomessa nähdään piekanoja etenkin muuttoaikana: Pohjois-Norjan ja -Ruotsin piekanat muuttavat yleensä tätä kautta.

 

Suomessa piekana pesii yleensä vain Pohjois-Lapissa, mutta hyvinä myyrävuosina pesintöjä saattaa löytyä Keski-Suomestakin.

 

Piekanahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, pohjoisosista eniten.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

1.2.2017 Pello Kylävaara (Kalevi Koiruranta)

28.2.2011 Ivalo Alimmainen Maunujärvi (Sami Lappi)

7.3.2014 Inari Hammastunturin erämaa (Jan-Erik Tanhua)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

28.12.2011 Utsjoki Pikku-Ailigastunturi (Katariina Roiha)

11.12.2011 Rovaniemi Ahokankaantie (Jukka Simula)

10.12.2011 Rovaniemi Muurola (Pekka Räinä)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Kiljukotka

7 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 26.1.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Kiljukotka on levittäytynyt pohjoisesta Euroopasta Aasiaan saakka. Se talvehtii Kaakkois-Euroopassa, Keski-idässä ja Etelä-Aasiassa. Koko Siperian taigan halki yltävän levinneisyysalueensa ja vähäisen parimääränsä (maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan noin 3 000 paria) takia kiljukotka on maailmanlaajuisesti uhanalainen.

 

Kiljukotka on kadonnut Suomen vakituisesta pesimälajistosta, ja se luokitellaan maasta hävinneeksi lajiksi. Muutamia harhailijoita tavataan Suomessa kuitenkin vuosittain, ja satunnaispesintöjä on todettu 2000-luvulla.

 

LLY:n alueen muutamat havainnot on kirjattu lähinnä alueen eteläosista.

 

LLY:n alueen havainnot

4.5.2013 Salla Aapa-Tuohilampi (Esa Karkkola, Raimo Mikkonen, Klaus Loisa, Olli Särkelä)

28.4.2015 Rovaniemi Muurolan allas (Vesa Nivala)

18.5.2015 Rovaniemi Ounasrinne (Anssi Mäkinen)

31.5.2015 Kittilä Sirkka (Jorma Holopainen, Tuija Holopainen)

24.7.2016 Rovaniemi Kuusiselkä (Ismo Kreivi, Esko Nevala)

6.5.2018 Rovaniemi Kaihuanvaara (Antti Ruonakoski)

27.9.2019 Pello kirkonkylä (Jari Niskanen)

 


Pikkukiljukotka

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kolme havaintoa (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii pääosin Itä-Euroopassa itäisestä Saksasta Venäjälle ja Kreikasta Viroon. Mahdollisesti pesinyt Suomessa epäsäännöllisesti aikaisemmin. Keski- ja Itä-Euroopassa pesivät linnut talvehtivat Afrikassa. Viron pesimäkanta noussut vakaasti 1990-2000 -luvuilla. Suomessa säännöllinen mutta vähälukuinen vieras pääosin touko-syyskuussa etelärannikolla.

 

Havainnot ARK:n kirjanpidosta:

5.7.2000 Enontekiö Iitto

v. 2000 Sodankylä Porttipahta

10.6.2005 Rovaniemi Autti

 


Maakotka

2 921 havaintoa / 3 609 yksilöä (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys globaalisti

Maakotka on kaikista kotkista laajimmalle levinnyt laji, jota tavataan niin Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Afrikassa kuin Pohjois-Amerikassa.

 

Kannan koko ja levinneisyys Suomessa

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Maakotkan levinneisyys on selvästi pohjoinen. Noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella ja noin 80 prosenttia reviireistä vanhan Lapin läänin alueella. Kaikkiaan rekisterissä oli lokakuun 2019 lopussa 551 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu ainakin kerran merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina 2015–2019 näistä on ollut ainakin kerran asuttuna 470 reviiriä ja pesintä on todettu 339:lla eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on 339–470 paria. Lähes kaikki maakotkan pesät ovat puussa ja lähes aina männyssä, muutama pesä on kuusessa, haavassa tai koivussa. Kalliopesiä on todettu kaikkiaan 14 eri reviirillä.

 

 

Tiira-havainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 


Arokotka

4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Arokotka pesii Romanian itäosissa ja siitä itään Mongoliaan asti. Osittaismuuttaja, talvehtijat siirtyvät pesimäalueilta etelämmäksi. Pesimättömät linnut harhailevat pohjoiseen pesimäalueista, näitä harhautuu säännöllisesti Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Suomessa arokotka on lähes jokavuotinen suurharvinaisuus pääasiassa kesäisin.

 

LLY:n alueen havainnot

28.-30.5.1980 Ivalo Sahanperä (Jorma V.A. Halonen, Pentti Pennanen, Esko Sirjola)

19.7.1988 Utsjoki Puksajärvi (Juha Merilä, Ari Lavinto)

14.7.2005 Inari Solojärvi (Sampo Parkkonen, Hanna ja Urpo Huhtamella, KalevaP)

4.-29.6.2017 Rovaniemi Kuusiselkä (löytäjä Ismo Kreivi)

 


Keisarikotka

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 10.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Keisarikotkia tavataan Kaakkois-Euroopassa ja Länsi- ja Keski-Aasiassa. Se on kadonnut monin paikoin Keski-Euroopasta, mm. Unkarista ja Itävallasta. Se on muuttolintu ja talvehtii Afrikassa, Intiassa tai Kiinassa. Suomessa äärimmäisen harvinainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot

28.5.2018 Kolari Kiuasselänjänkkä (Vesa Kaulanen)

 


Sääksi

2 217 havaintoa / 2 839 yksilöä (tilanne 11.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Sääksi on eräs maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Euroopassa sen pesimisalue ulottuu Skotlannin pohjoisosiin ja Itä-Saksasta Mustallemerelle vedetyn linjan koillispuolelle. Euroopan sääkset talvehtivat Afrikassa.

 

Suomessakin sääksi pesii koko maassa etelärannikolta pohjoisimpaan Lappiin saakka.

Lapin havaintoja on myös kertynyt koko alueen laajuudelta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.2007 Kemijärvi Juujärvi (Kari Peuna)

15.4.2015 Ylitornio Sammaljokisuu (Jarmo Saarela)

17.4.2007 Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

17.4.2016 Rovaniemi Vanttauskoski (Matti Virtanen)

 

Sääksen päämuutto on toukokuun alkupäivinä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2017 Kolari Ylläslompolo (Pekka Peltoniemi)

13.10.2009 Rovaniemi Vanttauskoski (Toivo Baas)

7.10.2015 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Suurimmat yksilömäärät (6-9 yksilöä) on havaittu Rovaniemen Vanttauskoskella. 9 yksilöä havaittiin 4.9.2013 (Olli-Pekka Karlin). 6 yksilöä on havaittu myös Kemijärven Hoppulassa (22.8.2018 Erkki Jokelainen).

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat olleet huipussaan vuosina 2013-14, jonka jälkeen ne putosivat jyrkästi. Vuosina 2018-19 on taas oltu korkeammissa lukemissa.

 



JALOHAUKKALINNUT

Pikkutuulihaukka

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa yksi havainto (tilanne 11.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pikkutuulihaukka pesii Välimeren alueella, keskisessä Etelä-Aasiassa ja Kiinassa. Se talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa on kirjattu neljä havaintoa Tiiraan, kaikki eteläisessä Suomessa.

 

Havainto ARK:n kirjanpidossa:

15.10.1999 Enontekiö Hetta

 


Tuulihaukka

4 456 havaintoa / 6 146 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue on hyvin laaja, käsittäen lähes koko Euraasian. Tuulihaukka muuttaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Joitakin yksilöitä jää Suomeen talvehtimaan hyville myyräapajille.

 

Suomessa tuulihaukka esiintyy pesimälintuna koko maassa aina Tunturi-Lappia myöten.

 

Tiirakirjauksia on tehty koko LLY:n alueelta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.2019 Ranua Opiston pellot (Kari-Pekka Hiltunen)

1.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta (Kauko Uino)

1.4.2008 Rovaniemi Nivankylä (Helvi Kärkkäinen)

 

Tuulihaukan kevätmuutto käynnistyy huhtikuun alkupäivinä ja on vilkkaimmillaan vapun tietämillä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

7.11.2011 Ranua Rekilehto (Juho Pätsi)

5.11.2015 Rovaniemi Tennilä (Anssi Mäkinen)

2.11.2007 Salla Liinaharju (Ari-Antti Aska)

 

Suurimmat yksilömäärät

12, Enontekiö Ketomella-Hetta 21.8.2002 (Janne Aalto, Hanna Aalto)

10, Enontekiö Pöyrisjärvi/Naapajärvi 21.8.2007 (Pekka Sulkava)

9, Kolari Kurtakkoselkä 2.7.2011 (Pekka Peltoniemi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet kutakuinkin Tiiran keskimääräisen kirjaamisaktiivisuuden mukaisesti.

 


Punajalkahaukka

9 havaintoa / 9 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Punajalkahaukka pesii Itä-Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Afrikassa.

 

Pesinyt Suomessa jokusen kerran satunnaisena yksittäispesijänä.

 

LLY:n alueen havainnot on tehty eri puolilta alueen eteläosia.

 

LLY:n alueen havainnot

10.8.1993 Rovaniemi Jokela (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

16.8.2003 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

12.8.2006 Kolari Rautuvaaran allas (Pekka Hietaniemi)

16.9.2007 Kolari Rautuvaaran allas (Pekka Hietaniemi)

25.7.2008 Kolari Rautuvaaran allas (Pekka Hietaniemi, Vuokko Hietaniemi, Aki Vaha)

9.6.2011 Salla Salmivaara (Eeva-Liisa Vuonnala)

7.8.2012 Sodankylä Kurkiaska (Mikko Väänänen, Antero Väänänen)

20.5.2013 Kittilä Latvajärvi (Ossi Pihajoki)

13.7.2016 Sodankylä Känsäsaarenmaa (Nico Niemenmaa)

 


Ampuhaukka

2 819 havaintoa / 3 555 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue käsittää Euroopan ja Aasian pohjoisosat sekä Pohjois-Amerikan.

 

Suomessa ampuhaukka pesii koko maassa, ja se on yleisin Pohjois-Suomessa. Talvehtimisalueet Suomessa pesivillä linnuilla ovat Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

 

Ampuhaukkahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueella.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

12.-15.1.2009 Ranua (Toivo Kalavainen, Eeva Saarijärvi)

22.-24.2.2008 Utsjoki Hotelli Pohjan Tuli (Kari Westerlund)

7.3.2011 Ivalo Saarineitamo (Jorma Niemelä)

 

Kevätmuutto käynnistyy huhtikuun alkupuolella ja on vauhdikkaimmillaan vapun tienoilla.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.-20.12.2008 Utsjoki Pohjan Tuli (Kari Westerlund, Allan Hamari)

1.12.2019 Sodankylä Lokka (Tommi Jyly)

19.11.2017 Kemijärvi Särkikangas (Teuvo Hietajärvi)

 

Suurimmat yksilömäärät

18, Utsjoki Pulmankijärvi 12.7.1988 (Veli-Pekka Viklund, Kaarlo Savolainen)

12, Enontekiö Kilpisjärvi 2.-4.8.2011 (Aki Aintila)

7, Savukoski Seitajärvi 13.7.2011 (Eila Ylilokka)

 

Havaintomäärät

Kirjattujen havaintojen määrä on aavistuksen laskenut Tiira-historian aikana.

 


Nuolihaukka

478 havaintoa / 598 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Talvehtimisalueet ovat pääosin trooppisessa Afrikassa.

 

Suomessa nuolihaukkaa tavataan etelärannikolta suunnilleen Napapiirille saakka.

 

LLY:n nuolihaukkahavainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.2012 Ranua Ahvenniemi (Eero Pätsi, Juho Pätsi)

23.4.2008 Kittilä Aholanperä ja Karinnokka (Mikko Joensuu, Juha Takalo)

23.4.2011 Pello Välikylä (Ilkka Spets)

23.4.2012 Ylitornio Kauliranta (Jarmo Saarela)

23.4.2012 Ranua Kaitavirta (Tuomo Kiminki)

23.4.2015 Rovaniemi Paavalniemi (Jukka Soppela)

 

Nuolihaukan kevätmuutto käynnistyy huhtikuun lopulla ja on vilkkaimmillaan toukokuun aikana.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.9.2015 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

25.9.2011 Ranua Luolavaara (Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi)

23.9.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

 

Suurimmat yksilömäärät

10, Pellojärvi 4.7.1997 (Jorma V.A. Halonen)

6, Posio Kitka (Jyrki Mäkelä)

6, Rovaniemi Sinettä 13.-29.8.1985 (Pekka Rahko, Pentti Rahko)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hitaammin kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Tunturihaukka

25 havaintoa / 26 yksilöä (tilanne 26.1.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys globaalisti

Tunturihaukkaa esiintyy arktisilla rannikoilla ympäri Pohjois-Amerikkaa, Eurooppaa ja Aasiaa.

 

Kannan koko ja levinneisyys Suomessa

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut isoja muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2019 kaikkiaan 49 sellaista tunturihaukkareviiriä, joilla on ollut merkkejä tunturihaukkojen asumisesta tarkastushistorian aikana. Näistä 28 on ollut asuttuna vuosina 2015–2019. Pesintä on todettu vastaavana aikana 22 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 22–28 paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät kalliolla; puupesintä on todettu yhdeksällä eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä.

Tiira-havainnot painottuvat selkeästi LLY:n alueen pohjoisimpiin osiin.

 

Havaintojen jakauma kuukausittain

Yksittäisiä tunturihaukkahavaintoja on kirjattu Tiiraan LLY:n alueelta ympäri vuoden.

 


Muuttohaukka

225 havaintoa / 261 yksilöä (tilanne 26.1.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Muuttohaukkoja on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta.

 

Kannan koko ja levinneisyys

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Tämän lisäksi yksittäisiä reviirejä on Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2019 yhteensä 435 sellaista muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun
jälkeen. Näistä 317 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2015–2019. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 277 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 277–317 paria.

Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii aapasoilla, kalliopesiä on todettu seurannan aikana 57:llä eri reviirillä Lapin tunturialueella ja Koillismaalla. Puupesintöjä todetaan lisääntyvässä määrin, ja vuosien aikana sellainen on todettu noin neljälläkymmenellä eri reviirillä kalasääsken, merikotkan, maakotkan tai korpin rakentamissa pesissä. Kerran pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa.

Tiira-havainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

27.3.2007 Rovaniemi kaupunki (Anssi Mäkinen)

2.4.2015 Rovaniemi Aronperä (Marko Junttila)

4.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu (Päivi Kreivi)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.-30.11.2011 Kolari Ruonajärvi (Aili ja Arvo Mäntyranta)

8.-9.10.2010 Salla Kotala (Tommi Roth)

6.10.2009 Kemijärvi Joutsijärvi (Olli-Pekka Karlin)

6.10.2018 Enontekiö Peltovuoma (Timo J. Leppänen)

 



KURKILINNUT

Luhtakana

4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Luhtakana pesii Euroopassa ja Aasiassa. Se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joitakin yksilöitä voi talvehtia myös Suomessa.

 

Eteläisessä Suomessa on tehty havaintoja varmoista tai mahdollisista luhtakanan pesinnöistä.

 

LLY:n havainnot ovat varsin hajallaan alueella.

 

LLY:n alueen havainnot

7.11.1979 Pello Yliranta (Jorma V.A. Halonen, Pasi Romakkaniemi ym)

10.11.2001 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Pirkka Aalto, Eija Leppänen)

7.4.2016 Inari Akujärvi (Katariina Schultz)

13.5.2016 Inari Männiköntie (Markku Jääskö, Jan-Erik Tanhua)

 


Luhtahuitti

15 havaintoa / 16 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa).

 

Levinneisyys

Luhtahuitti pesii Euroopassa ja Länsi-Aasiassa talvehtien Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomen luhtahuittihavainnot painottuvat eteläiseen Suomeen.

 

LLY:n havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

 


Pikkuhuitti

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pikkuhuitin pesimäalue ulottuu Itä-Euroopasta Luoteis-Kiinaan. Länsi-Euroopassa lajilla on hajaesiintymiä. Laji talvehtii Afrikassa.

 

Pikkuhuitti tuli Pohjoismaihin 1980-luvulla. Suomessa niitä pesi säännöllisesti vain Parikkalan Siikalahdella, jossa havainnot vähentyivät ja muuttuivat epäsäännöllisiksi 1990-luvulla. Suomessa laji on kevät- ja kesävieras hyvillä lintujärvillä.  Pikkuhuitteja pesii Suomessa nykyään todennäköisesti noin 5-10 paria. Yhtäkään pesintää ei kuitenkaan ole täysin varmistettu.

 

LLY:n alueen havainnot

21.-23.4.1983 Sodankylä Varuskunta (K. Harakka, Heikki Karhu)

 


Ruisrääkkä

20 havaintoa / 20 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Ruisrääkkä pesii Euroopassa 45. leveysasteen pohjoispuolella napapiirille asti sekä Länsi-Aasiassa. Se talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

 

Ruisrääkkää esiintyy Suomessa napapiirille asti.

 

LLY:n havainnot on kirjattu alueen eteläosista.

 


Liejukana

13 havaintoa / 13 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Liejukanaa esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi Etelänapamantereella ja Australaasiassa. Pohjois-Euroopan liejukanat talvehtivat etelämpänä, Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa liejukana on harvalukuinen pesimälintu etelän rehevillä vesillä. Satunnaisesti sitä esiintyy Oulu-Joensuu linjalla asti.

 

LLY:n alueen havainnot ovat aikalailla satunnaisesti jakautuneita.

 

LLY:n alueen havainnot

13.12.1977 Kemijärvi Pöyliöjärvi (paikalliset)

2.4.1979 Sodankylä kirkonkylä (paikalliset)

8.6.1979 Rovaniemi kaupunki (Osmo Junila)

14.11.1981 Inari Virtaniemen rajavartioasema (Esko Sirjola ym)

30.3.1985 Rovaniemi Sinettä (Pekka Rahko, Pentti Rahko, Hilkka Rahko, Kalle Rahko)

7.-9.4.2000 Kittilä Kinisjärvi (Hanna Ranta)

31.3.-5.4.2001 Utsjoki Karigasniemi (Hans Rasmus, Esa Vuomajoki, Eila Guttorm)

23.6.2007 Rovaniemi Kivitaipale (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

14.-22.4.2009 Inari Saariselkä (Olli Osmonen, Leena Sulko, Matti Sulko, Jorma Niemelä Ja Esko Sirjola., Juhani Honkola, Juha Rekilä)

16.-18.4.2011 Ranua Portimo (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Olli Näyhä, Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi, Ilkka Rautio, Ritva Mäkinen)

22.4.2011 Ranua Portimo (Teemu Saarenpää, Hanna Jussila)

12.-14.4.2012 Inari Kiilopää (Olli Osmonen, Maria Tölli, Pekka Hänninen, Riitta Osmonen, Risto Kiviniemi)

8.-10.9.2014 Inari Mellanaapa (Olli Osmonen, Mauri Sydänmetsä, Mikko Tanhua)

 


Nokikana

123 havaintoa / 138 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Nokikana on levinnyt Eurooppaan ja Aasiaan sekä Indonesian ja Uuden-Guinean kautta Australiaan, Tasmaniaan ja Uuteen-Seelantiin.

Nokikanat talvehtivat Keski- ja Etelä-Euroopassa.

 

Nokikana esiintyy yleisenä runsasravinteisissa vesissä Keski- ja Etelä-Suomessa. Eniten nokikanaa esiintyy Lounais-Suomessa, mistä levinneisyys ulottuu Perämeren tuntumaan ja Pohjois-Karjalaan.

 

Nokikanahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eteläisistä osista enemmän.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.1997 Kittilä Helppi (Gullstenit)

2.-5.4.2014 Kolari Äkäslompolo (Pekka Hietaniemi, Anja Ylitalo, Vesa Ylitalo)

3.4.2006 Posio Tolva (Markku Kallinen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.11.2018 Kemijärvi Soppela (Pirkka Aalto, Sirkka Berg)

19.11.2017 Enontekiö Peltovuoma (Markus Peltovuoma)

9.-27.9.2008 Pellojärvi (Jorma Salo, Ilkka Spets)

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Pello 4.5.1978 (havaitsija ei tiedossa)

3, Rovaniemi Kivitaipale 10.7.2016 (Ismo Kreivi)

 

Havaintomäärät

Nokikanan havaintomäärät ovat laskeneet Tiira-historian aikana.

 


Kurki

6 963 havaintoa / 78 338 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Kurki on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa kurki on levittäytynyt kutakuinkin koko maahan.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu runsaasti eri puolilta aluetta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

16.3.2009 Kittilä Pahkavuoma (Toivo Suutari)

29.3.1978 Pello Poikkihaka (Toivo Hopeavuori)

29.3.1978 Pello Isoranta (Markku Välimaa)

 

Kevätmuutto alkaa huhtikuun puolivälissä ja on huipussaan vapun alla.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.10.2015-1.1.2016 Kemijärvi Kostamo (Pirkka Aalto, Jarmo Kumpula, Eino Kettunen, Mika Jokelainen, Päivi Kostamo)

31.10.2008 Inari Jurmukoski (Matti Morottaja)

23.10.2016 Rovaniemi Jaatila (Jorma Salo)

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

568, Ranua Opiston pellot 22.4.2019 (Kari-Pekka Hiltunen)

548, Ranua Portimojärvi 28.4.2012 (Ilkka Rautio, Maria Rantonen)

417, Rovaniemi Oikarainen 27..2016 (Antti Pekki)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

1000, Ylitornio Kuivakangas 13.9.2018 (Jarmo Saarela). Samalta paikalta havaittu 300-800 yksilöä syksyisin vuosittain 2015-2019.

 

Havaintomäärät

Kurkihavaintojen rivimäärä on kasvanut kutakuinkin saman verran kuin yleinen kirjausaktiivisuus, sen sijaan yksilömäärät ovat kasvaneet huomattavasti enemmän.

 


Neitokurki

3 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Neitokurjet pesivät Keski-Aasiassa ja talvehtivat Afrikassa. Joitakin yksilöitä pesii Kyproksella ja Turkin itäosissa.

 

LLY:n alueen havainnot

10.-14.5.1977 Enontekiö Kilpisjärvi (Simo Pylväs, Antero Järvinen ym)

16.-18.6.1995 Kemijärvi Joutsijärvi (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Arto Keskinen, Juha Kettunen, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Reijo Pantsar, Jouni Riihimäki, Asko Rokala, Sami Tuomela, Anne Keskinen, Jukka-Pekka Bergman, Samuel Kallionpää, Taneli Halonen)

27.5.2000 Kemijärvi Joutsijärvi (Eskl Högman ym)

 


Pikkutrappi

Hakutulosten määrä: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lajia tavataan Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä keskisessä Aasiassa.

 

LLY:n alueen havainnot

v. 1795 Utsjoki (havainnoija tuntematon)

6.-14.5.2015 Rovaniemi Ylikylä – Aronperä (Mikko Lantto ym)

 



RANTALINNUT

Avosetti

2 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Avosetti pesii Euroopassa ja Keski-Aasiassa ja talvehtii Afrikassa tai Etelä-Aasiassa.

 

LLY:n alueen havainnot

18.5.2005 Kittilä Alakylä (Jukka Mämmilä)

7.5.2016 Ranua Portimojärvi (Olli Näyhä)

 


Meriharakka

398 havaintoa / 901 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Meriharakka pesii Länsi-Euroopassa, Keski-Euraasiassa, Kamtsatkalla ja Kiinassa. Talvehtimisalueita ovat Pohjois-Afrikka, Etelä-Eurooppa ja Etelä-Aasia.

 

Suomessa meriharakka on rannikkoseutujen laji, mutta on alkanut levittäytyä sisämaahan.

 

LLY:n alueen havainnot jakautuvat eri puolille aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

2.4.2010 Sodankylä Kelujärvi (Miina Pelkonen)

7.4.2011 Rovaniemi Vikajärvi (Arja Huczkowski, Keijo Leinonen)

7.4.2016 Rovaniemi Ounaskoski (Anssi Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Rissanen)

 

Eniten havaintoja kertyy huhtikuun lopun ja toukokuun puolivälin tietämissä.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet suurinpiirtein samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Siperiankurmitsa

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Siperiankurmitsa pesii Pohjois-Siperiassa ja Länsi-Alaskassa. Se talvehtii Etelä-Aasiassa ja Australiassa. Suomessa se on harvinainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainto

14.-17.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

 


Kapustarinta

4 623 havaintoa / 29 181 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kapustarinta pesii Euroopan pohjoisosissa, Pohjois-Venäjällä ja Grönlannissa. Se talvehtii Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.

 

Kapustarinta on Lapin tunturinummien lintu. Etelässä se on yleisin Satakunnan ja Pohjanmaan avosoilla. Lapissa havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Aikaisimmat havainnot

17.4.2011 Rovaniemi Niskanperä (Antti Ruonakoski, Leena Muotka)

18.4.2007 Rovaniemi Ounaskoski (Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski)

18.4.2013 Savukoski Rannisjärvi (Tiina Pyhäjärvi)

 

Kevätmuutto

Kevätmuutto alkaa huhtikuun loppupuolella ja on kiivaimmillaan toukokuun alkupuoliskolla.

 

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen vuosittainen määrä on kasvanut likipitäen samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Tundrakurmitsa

88 havaintoa / 477 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Tundrakurmitsa pesii arktisilla saarilla ja rannikoilla Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa. Talvehtimisalueita ovat Brittein saaret, Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikot, Pohjois-Afrikka, Etelä-Aasia ja Australia sekä Etelä-Amerikka.

 

Suomessa tundrakurmitsa on läpimuuttaja. Lapissa lajia on havaittu hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta. Havaintoja on kirjattu toukokuusta lokakuuhun, eniten syyskuussa (40 havaintoa / 241 yksilöä).

 


Töyhtöhyyppä

3 372 havaintoa / 17 594 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Töyhtöhyyppä pesii Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa. Talvehtimisalueet ovat Länsi- ja Lounais-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa.

 

Suomessa töyhtöhyypän pesimäalueet painottuvat eteläiseen osaan, mutta myös Lapista hyyppiä löytää.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle, painottuen etelä- ja länsiosiin.

 

Aikaisimmat havainnot

20.2.2015 Sodankylä Kelujärvi (Timo Lokka)

4.3.2015 Salla (Piia Piisilä, Olli Niemelä)

11.3.2008 Ylitornio Vähälohijärvi (Jouko Huhta)

 

Kevätmuutto käynnistyy jo maalis-huhtikuun vaihteessa ja on kiivaimmillaan huhtikuun puolenvälin jälkeen.

 

Myöhäisimmät havainnot

18.11.2018 Ranua Hyyhelönpelto (Tuomo Kiminki)

6.10.1976 Pello Turtola (Mika Knuuti)

2.10.2016 Kemijärvi keskustan venesatama (Kauko Uino)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut jonkinverran enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Suurimmat yksilömäärät

150, Pello keskusta 28.-29.4.1979 (Jari Leskinen)

122, Ylitornio Kuivakangas 26.4.2012 (Jarmo Saarela)

120, Pello Poikkihaka 26.4.1975 (Jorma V.A. Halonen, Luontokerholaisia)

 


Pikkutylli

1 069 havaintoa / 1 821 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pikkutylli pesii Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Afrikassa.

 

Suomessa pikkutylli pesii Keski-Lapin korkeudelle saakka.

 

Havaintoja LLY:n alueella on kirjattu lähinnä alueen eteläosissa, mutta muutamia havaintoja myös ihan pohjoisimmilla alueilla.

 

Varhaisimmat havainnot

24.4.2012 Rovaniemi Alakorkalo (Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Antti Ruonakoski)

24.4.2012 Rovaniemi Aronperä (Jukka Simula, Pekka Suunta)

24.4.2014 Kemijärvi Pumppuasema (Allan Hamari)

 

Kevätmuutto

 

Myöhäisimmät havainnot

21.9.2007 ja 16.9.2007 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi)

5.-7.9.2018 Rovaniemi Harjulampi (Ismo Pyhtilä, Jukka Simula)

3.9.2015 Rovaniemi Aronperä (Matti Välimäki)

3.9.2017 Kemijärvi Jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut hivenen enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Suurimmat yksilömäärät

18, Rovaniemi Aronperä 15.7.2012 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson)

13, Ylitornio Lylymaanvaara 8.7.2011 (Ismo Kreivi, Heta Kreivi)

9, Rovaniemi Aronperä 27.7.2015 (Jukka Simula)

 


Tylli

2 776 havaintoa / 8 622 yksilöä (tilanne 28.1.2020).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Tylli pesii Pohjois-Euraasiassa, Grönlannissa, Islannissa ja Luoteis-Kanadassa. Talvehtii Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa tylli pesii koko rannikkoalueella ja sisämaassa Kainuusta pohjoiseen.

 

Lapissa havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eniten alueen pohjoisosista.

 

Varhaisimmat havainnot

26.-27.4.2007 Rovaniemi Harjulampi (Antti Ruonakoski, Petri Kemppainen, Matti Välimäki)

26.-27.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

27.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu (Antti Ruonakoski)

27.4.2016 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin, Marko Junttila, Rauno Kalliskota)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Myöhäisimmät havainnot

11.-12.10.2014 Rovaniemi Aronperä (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Elisa Konttaniemi, Antti Ruonakoski, Jukka Simula)

10.10.2000 Inari Harjuntausjärvi (Jouni Aikio)

5.10.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

50, Rovaniemi Paavalniemi 29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki)

45, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

42, Sodankylä Vuotso 25.5.2017 (Osmo Hirvasvuopio)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut, mutta aavistuksen verran vähemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Kaspiantylli

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kaspiantylli pesii Keski-Aasiassa Kaspianmeren pohjois- ja itäpuolella. Se talvehtii Itä- ja Etelä-Afrikassa. Suomessa kaspiantylli on havaittu kahdesti, toinen havainnoista on Rovaniemeltä.

 

LLY:n alueen havainto

3.6.2005 Rovaniemi Niskanperä (löytäjä Petri Kemppainen)

 


Keräkurmitsa

1 399 havaintoa / 4 023 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Keräkurmitsa pesii Skandinavian pohjoisrannikoilla ja Siperiassa sekä joillakin ylänköalueilla kuten Alpeilla ja Skotlannissa. Talvehtii Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

 

Suomessa keräkurmitsa pesii Tunturi-Lapissa.

 

Lapin havainnot painottuvat pohjoisimpiin osiin.

 

Varhaisimmat havainnot

9.5.2010 Rovaniemi Alakorkalo (Juhani Jalkanen)

15.5.2015 Rovaniemi Aronperä (Mika Bäckman, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Kari Rissanen, Tapani Tapio)

17.5.2009 Rovaniemi Pöykkölä (Jukka Soppela)

17.5.2012 Kolari Kurtakko (Pekka Peltoniemi)

 

Myöhäisimmät havainnot

19.9.2009 Enontekiö Pikku-Jehkas (Jorma Pulkkinen, Anneli Pulkkinen)

11.9.2014 Sodankylä Siliäselkä (Tarmo Myntti, Kari Myntti)

6.9.2012 Posio Riisitunturi (Vesa Valkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

100, Utsjoki Kevo 31.7.2015 (Petteri Polojärvi)

37, Pello Naamijoki 28.5.1998 (Jorma V.A. Halonen)

26, Sodankylä Lumipää 12.8.2010 (Tarmo Myntti, Kari Myntti)

26, Enontekiö Korkea-Jehkas 14.8.2013 (Ilkka Saarenpää, Pia Saari)

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjausten määrä on kasvanut suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Pikkukuovi

3 410 havaintoa / 7 576 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Muuttaa talveksi etelämmäksi, Euraasiasta Afrikan ja Australian rannikoille.

 

Suomessa pikkukuovi pesii Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. LLY:n alueelta kirjauksia on tehty koko alueelta.

 

Varhaisimmat havainnot

23.4.2019 Ranua Topin lintutorni (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

24.4.1976 Rovaniemi Ylikylä (Jouko Hiltunen)

24.4.1983 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

24.4.2006 Rovaniemi Jaatilansaari (Anssi Mäkinen)

24.4.2007 Ranua Piittisjärvi (Allan Hamari)

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.

 

Myöhäisimmät havainnot

30.9.2006 Utsjoki Luomusjärvi (Jan-Erik Tanhua)

25.9.2018 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

10.9.2009 Utsjoki Luomusjärvet (Jyri Heino)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua hitaammin.

 

Suurimmat yksilömäärät

110, Pello Turtola 25.8.1981 (Mika Knuuti)

58, Pello Poikkihaka 13.5.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Ilkka Jolma, Pasi Leskinen ym.)

50, Pello Turtola 15.5.1978

 


Kuovi

4282 havaintoa / 19078 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Kuovi pesii Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiass ja Afrikassa.

 

Suomessa kuovi pesii pohjoisessa Sodankylän-Inarin tietämille saakka.

 

LLY:n alueella havainnot ovat pohjoisimmassa osassa selvästi harvempia kuin etelämpänä.

 

Varhaisimmat havainnot

24.3.2012 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Vesa-Matti Hillberg)

7.4.2011 Rovaniemi Harjulampi (Toivo Baas)

11.4.2014 Pello Lankojärvi (Tuomo Waara)

Kevätmuuton huippu ajoittuu vapun tietämille.

Myöhäisimmät havainnot

9.-17.10.1981 Pello Turtola (Reijo Koivuranta)

23.9.2012 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin, Markku Pernu)

14.9.2019 Rovaniemi keskusta (Pekka Peltoniemi)

 

Suurimmat yksilömäärät

200, Pello Turtola 1.5.1980 (Mika Knuuti)

130-180, Pello Turtola 4.-8.5.1979 (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

130, Pello Turtola 3.5.1978 (Mika Knuuti)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut kutakuinkin keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua vastaavasti.

 


Mustapyrstökuiri

27 havaintoa / 28 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Mustapyrstökuiri pesii Keski-Euroopasta Keski-Aasiaan ulottuvalla alueella sekä paikoin Itä-Aasiassa. Se talvehtii Välimeren maissa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa mustapyrstökuiri pesii vähälukuisena lähinnä Liminganlahdella. Lapissa on kirjattu yksittäisiä havaintoja eri puolilta aluetta.

 


Punakuiri

877 havaintoa / 3 166 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti hävinnyt (Perä-Pohjola). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Punakuiri pesii Pohjois-Fennoskandiassa, Pohjois-Venäjällä ja Alaskassa. Talvehtimisalueet ovat rannikoilla Länsi-Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa.

 

Suomessa punakuiri pesii Pohjois-Lapissa.

 

Lapin havainnot keskittyvät alueen pohjoisosiin.

 

Varhaisimmat havainnot

2.5.2012 Rovaniemi Jätkänkynttilä (Matti Kassala)

3.5.1980 Pello Turtola (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

3.-5.5.2013 Sodankylä Ilmakkijärvi (Markku Jääskö, Kaija Paananen, Olavi Akkanen)

 

Myöhäisimmät havainnot

10.9.2016 Rovaniemi Ranta (Jorma Salo)

11.8.2009 Posio Mourusalmi (Olli Lamminsalo, Hannu Manninen, Jukka Parkkonen, Antti Peuna)

11.8.2017 Utsjoki Guotteoaivi (Antti Karjalainen)

 

Suurimmat yksilömäärät

44, Rovaniemi Paavalniemi 12.5.2008 (Antti Aholainen, Allan Hamari, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Ruonakoski)

41, Utsjoki Karigasniemi 10.6.2014 (Kimmo Olkio, Jouko Olkio)

35, Enontekiö Mannakoski 17.5.2017 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjausten määrä on pysynyt kokolailla tasaisena, vaikka yleinen kirjausaktiivisuus on noussut.

 


Karikukko

58 havaintoa / 76 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti hävinnyt (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Karikukon pesimäaluetta ovat Euraasian pohjoisrannikot, Grönlanti, Kanada ja Alaska. Se talvehtii Euroopan länsirannikolla sekä Afrikan, Etelä-Aasian, Australian, Etelä-Amerikan ja Pohjois-Amerikan eteläosien rannikoilla.

 

Suomessa karikukko pesii ulkosaaristossa Suomenlahdella ja Pohjanlahdella. LLY:n alueen havainnot ovat hajanaisesti eri puolilta aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

26.4.2012 Sodankylä Vuotso (Osmo Hirvasvuopio)

7.5.2006 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Oiva Mäkinen)

7.6.2011 Posio Nilojokisuu (Mika Heikkala)

 

Myöhäisimmät havainnot

28.8.2016 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

20.8.2018 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

14.8.2008 Kemijärvi Sellu (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

3, Kemijärvi keskusta 23.5.2017 (Pirkka Aalto, Marko Ollila)

Muut havainnot 1-2 yksilöstä.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

4, Inari Jääsaari-Siltasaari-Lintusaari-Viimassaari 25.6.1986 (Antti Lammi, Ksly:n Atlasretki Inarinjärvelle, Esko Martikainen)

3, Kemijärvi Luusua 14.6.1998 (Jyrki Pynnönen, Ilpo Huolman, Thomas Oesch)

 

Syksy (elo-joulukuu)

2, Posio Ahvensalmi 6.8.2008 (Pirkka Aalto, Mika Heikkala)

2, Kemijärvi Sellu 14.8.2008 (Pirkka Aalto)

 


Isosirri

38 havaintoa / 125 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Isosirri pesii arktisilla rannoilla. Talvehtimisalueet eteläisemmillä rannoilla eri puolilla maapalloa, Euroopassa Pohjanmerellä ja mantereen länsirannikolla. Suomessa havaitaan säännöllisesti muuttoaikoina.

 

Lapissa havaintoja on tehty hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

11.-12.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi (Antti Ruonakoski, Anssi Mäkinen, Antti Aholainen, Allan Hamari)

11.-13.5.2018 Rovaniemi Niskanperä (Veikko Isomursu, Raimo Metsomäki, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Ruonakoski, Anette Simola, Tuija Nivala, Juhani Jalkanen, Leena Muotka ym)

12.5.2014 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Antti Ruonakoski, Veikka Aalto)

12.5.2018 Inari Juutuanvuono (Juhani Honkola, Vesa Juntunen, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

12.5.2004 Utsjoki Nivajoki (Pirkka Aalto)

 

Myöhäisimmät havainnot

16.9.1988 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

9.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

9.9.2002 Pello Säynäjäjärvi (Jorma. V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Rovaniemi Niskanperä 11.5.2018 (Veikko Isomursu)

9, Inari Juutuanvuono 22.5.2014 (Mauri Sydänmetsä, Olli Osmonen, Jorma Niemelä)

9, Inari Kirkkoranta 22.5.2014 (Jouni Aikio)

7, Rovaniemi Paavalniemi 11.5.2008 (Antti Ruonakoski, Anssi Mäkinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2, Inari Karigasniemi 10.6.2003 (Pentti Perttula)

2, Utsjoki Skoarrajärvi 15.6.2019 (Perttu Johansen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

14, 6.-9.8.1990 Utsjoki Pulmankijärvi (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

11, Pello Säynäjäjärvi 4.9.2002 (Jorma V.A. Halonen)

8, Enontekiö Saarijärvi 2.9.2009 (Jörgen Palmgren)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella vuosittaiset havaintomäärät ovat pieniä. Ennätys on vuodelta 2008, kaikkiaan 11 havaintoa. Lajia ei havaita Lapissa joka vuosi.

 


Suokukko

3 476 havaintoa / 45 194 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Suokukko pesii pohjois-Euroopassa ja Venähällä. Talvehtimisalueet ovat Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa suokukko on yleisin Lapissa ja länsirannikolla, muualla harvinaisempi pesijä. Tiira-havainnot Lapissa kattavat koko LLY:n alueen.

 

Varhaisimmat havainnot

25.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Tapani Tapio)

25.4.2019 Ylitornio Kauliranta (Jarmo Saarela)

27.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Vesa Nivala, Ilpo YJ Kojola)

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Myöhäisimmät havainnot

1.10.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

28.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

27.9.1996 Pellojärvi (Reijo Pantsar)

27.9.2018 Inari Mellanaapa (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

600, Kemijärvi Isokylä 15.5.2016 (Pirkka Aalto, Tuukka Aalto, Iina Aalto, Veikka Aalto)

300, Ylitornio Purasenvaara 20.5.2012 (Tomi Rautio)

290, Ylitornio Nuotioranta 14.5.2015 (Jarmo Saarela)

290, Rovaniemi Niskanperä 15.5.2016 (Anssi Mäkinen, Jorma Salo ym)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Ylitornio Jaukkuri 1.6.2017 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

70, Sodankylä Lokka 5.6.1994 (Toni Eskelin, Arvo Ohtonen, Jorma Pessa)

70, Inari Toivonniemi 3.6.2012 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius)

 

Syksy (elo-joulukuu)

320, Pellojärvi 26.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pellojärvi 2.9.1980 (Jorma V.A. Halonen)

350, Pellojärvi 28.8.1994 (Jorma V.A. Halonen)

350, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut keskimääräistä havaintoaktiivisuuden kasvua enemmän, vaikka laji on kokonaisuudessaan vähentynyt.

 


Jänkäsirriäinen

871 havaintoa / 2150 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa).

 

Levinneisyys

Jänkäsirriäinen pesii Fennoskandiassa ja muutamilla alueilla Venäjän pohjoisosissa. Se talvehtii Itä-Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa jänkäsirriäinen on harvalukuinen pesimälintu. Sen tiheys on suurimmillaan Pohjois-Suomessa.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat pohjoiseen.

 

Varhaisimmat havainnot

7.5.2016 Inari Mielikköjärvi (Juhani Honkola, Esko Sirjola, Vesa Luhta, Jan-Erik Tanhua)

8.5.2012 Savukoski Värriöjärvi (Eila Ylilokka)

10.5.2018 Sodankylä kk (Pekka Paarman)

 

Myöhäisimmät havainnot

11.9.2012 Sodankylä Viiankiaapa (Olli-Pekka Karlin)

18.8.2014 Sodankylä Halssiaapa (Hanna Hyvönen)

16.8.2011 Inari Peltojoenjänkä (Olli Osmonen, Arto Saikkonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

43, Rovaniemi Paavalniemi 29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki)

20, Rovaniemi Paavalniemi 25.5.2017 (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

16, Rovaniemi Niskanperä 28.5.2015 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

55, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Tuomo Jaakkonen, Vesa Jouhki, Mika Ilari Koskinen, Petri Lampila, Tarmo Lehtilä, Kari Lindblom, Jari Nummelin, Mika Ohtonen, Jouko Olkio, Ari Parviainen, Antti Pesola, Jorma Pessa, Jukka Piirainen, Jari Siven, Sami Tuomela, Andreas Uppstu, Roni Väisänen, Leo Wallinmaa, ym)

31, Kittilä Kelontekemä 11.7.2009 (Pekka Peltoniemi)

24, Sodankylä Pajuaapa 16.6.2013 (Markku Mikkola-Roos)

24, Enontekiö Pöyrisvuoma linjalaskenta 11.6.2016 (Tuomas Lahti)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Sodankylä Sota-aapa 3.8.2007 (Kari Penttilä)

2, Kittilä Munajärvi 6.8.1975 (Jarmo Laine)

2, Utsjoki Piesjänkä 7.8.2014 (Martti Rikkonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat Tiira-historian aikana laskeneet.

 


Kuovisirri

35 havaintoa / 124 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kuovisirri pesii Siperian tundralla ja talvehtii Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Varhaisimmat havainnot

20.5.2018 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl, Antti Ruonakoski, Jorma Salo, Anette Simola, Turisteja)

3.6.2005 Rovaniemi Niskanperä (Antti Ruonakoski ym)

9.7.2018 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto, Katja Palmqvist)

 

Myöhäisimmät havainnot

24.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

24.9.1999 Pello Säynäjäjärvi (Jorma V.A. Halonen)

21.9.2007 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi)

 

Suurimmat yksilömäärät

22, Pellojärvi 20.8.1978 (Jorma V.A. Halonen)

20, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

14, Pellojärvi 24.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

 


Lapinsirri

1 601 havaintoa / 5 297 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Lapinsirri pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Se talvehtii Välimeren ympäristössä, Afrikassa ja Aasian eteläosissa.

 

Suomen kanta pesii Lapissa, lähinnä Enontekiön ja Utsjoen alueella. Perämerellä elää erillinen pieni populaatio, joka on viime vuosina voimakkaasti vähentynyt.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu koko alueelta. Havaintojen painopiste on selvästi pohjoisimmilla alueilla.

 

Varhaisimmat havainnot

24.4.2014 Kemijärvi pumppuasema (Allan Hamari)

7.5.2015 Kittilä maatalouskoulu (Paula Lehtonen)

9.5.2015 Rovaniemi Souharinlampi (Tuomo Suhonen)

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Myöhäisimmät havainnot

22.9.1995 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

7.9.2019 Rovaniemi Aronperä (Andreas Nuspl)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30-80, Rovaniemi Paavalniemi/Niskanperä  26.-29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki, Rauno Yrjölä, Veikko Isomursu, Jorma Salo)

32, Inari Mellanaapa 23.5.2007 (Jorma Niemelä)

30, Rovaniemi Vikajärvi 29.5.2017 (Hannu Jauhiainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

70, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Tuomo Jaakkonen, Vesa Jouhki, Mika Ilari Koskinen, Petri Lampila, Kari Lindblom, Jari Nummelin, Mika Ohtonen, Ari Parviainen, Antti Pesola, Jorma Pessa, Jukka Piirainen, Jari Siven, Sami Tuomela, Roni Väisänen ym)

20, Enontekiö Jäkälävaara 10.7.1987 (Jukka Simula)

20, Enontekiö Salvasjärvi 5.7.1997 (Janne Aalto, Pirkka Aalto)

20, Utsjoki Junnájeaggi 2.6.2018 (Jouni Aikio, Vesa Juntunen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

17, Rovaniemi Aronperä 18.8.2008 (Veikko Isomursu)

14, Pellojärvi 12.8.1994 (Jorma V.A. Halonen)

13, Pellojärvi 27.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Pulmussirri

14 havaintoa / 59 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pulmussirri pesii pohjoisimmilla alueilla Kanadassa, Grönlannissa, Huippuvuorilla ja Venäjällä. Se tavehtii eteläisemmillä rannikoilla Afrikassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä Amerikassa.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat satunnaisesti eri puolille aluetta.

 


Suosirri

1 094 havaintoa / 4 345 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Suosirri pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Talvehtimaan se siirtyy Afrikkaan, Etelä-Aasiaan ja eteläisempiin osiin Pohjois-Amerikkaa.

 

Suosirrin nimialalaji pesii Lapissa. Itämeren piirissä pesii etelänsuosirri, joka on vähentynyt voimakkaasti.

 

Varhaisimmat havainnot

2.5.2011 Posio Nilojokisuu (Mika Heikkala)

6.5.2018 Inari Mellanaapa (Jorma Niemelä, Aila Niemelä)

7.5.2007 Rovaniemi Kivitaipale (Allan Hamari)

7.5.2016 Kemijärvi Tuulanniemi (Erkki Jokelainen)

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Myöhäisimmät havainnot

10.10.2000 Inari Harjuntausjärvi (Jouni Aikio)

9.10.2003 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

7.10.1995 Pellojärvi (Heikki Helle, Mikko Jaukkuri)

7.10.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120, Enontekiö Sotkajärvi 18.5.2000 (Pirkka Aalto)

55, Enontekiö Sotkajärvi 23.5.1999 (Pirkka Aalto)

35, Sodankylä Vuotso 25.5.2017 (Osmo Hirvasvuopio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

37, Ylitornio Kuivakangas 14.7.2012 (Jarmo Saarela, Tapani Tapio)

26, Utsjoki Nuvvus 4.-8.7.2018 (Risto Willamo, Teemu Willamo)

20, Utsjoki poroerotus 10.6.2015 (Auli Patjas, Eeva Patjas, Päivi Patjas)

 

Syksy (elo-joulukuu)

250, Pellojärvi 9.9.1973 (Jorma V.A. Halonen)

120, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

100, Pellojärvi 30.8.1975 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

 


Merisirri

63 havaintoa / 99 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Merisirri pesii pohjoisen tundramaastoissa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii osittain samoilla alueilla, osittain siirtyy vähän etelämmäksi.

 

Merisirri esiintyy Suomessa enimmäkseen rannikon vierailijana syksyllä ja talvella. Käsivarressa on todettu muutama pesintä.

 

Varhaisimmat havainnot

11.1.2017 Enontekiö Maunu (Reijo Mannela)

26.1.2012 Ivalo keskusta (Olli Osmonen, Jouni Lukkari)

30.1.2009 Inari Nanguvuononselkä (Tomi Sarvi, Rauno Pehkonen, Pentti Kujala)

 

Myöhäisimmät havainnot

21.12.1981 Kemijärvi keskusta (Seppo Saari)

28.11.1998 Ylitornio Pessalompolo (Esa Lanko)

20.11.2016 Inarijärvi (Mika Alava)

 

Suurimmat yksilömäärät

3, Inari Kasariselkä 2.10.2004 (Kari Penttilä)

Muut havainnot yksittäisistä yksilöistä.

 


Pikkusirri

149 havaintoa / 800 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pikkusirri pesii Aasian ja Euroopan pohjoisimmissa osissa. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Viimeisimmässä Atlas-kartoituksessa ei tehty pesintään viittaavia havaintoja Suomessa. Lajin tiedetään pesineen Lapissa aiemmin, muutama havaintojen ulkopuolelle jäänyt pari saattaa edelleenkin pesiä.

 

Varhaisimmat havainnot

15.5.2015 Rovaniemi Apukka (Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen)

16.5.2010 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

17.5.2012 Kolari Kurtakko (Pekka Peltoniemi)

 

Myöhäisimmät havainnot

2.10.2016 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

27.9.2007 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi)

27.9.2014 Enontekiö Kelottijärvi (Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

7, Kittilä Karinnokka 18.5.2012 (Jouni Kannonlahti, Eemeli Peltonen, Anna Tiitola)

6, Kolari Rautuvaara 25.5.2014 (Pekka Hietaniemi)

4, Rovaniemi kaupunki 29.5.1979 (Osmo Junila)

4, Inari Juutuanvuono 26.-27.5.2014 (Anja Vest, Erkki Pylväs, Juhani Honkola, Esko Sirjola, Mikko Tanhua, Allan Hamari, Olli Osmonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Tuomo Jaakkonen, Vesa Jouhki, Mika Ilari Koskinen, Petri Lampila, Tarmo Lehtilä, Kari Lindblom, Jari Nummelin, Mika Ohtonen, Jouko Olkio, Ari Parviainen, Antti Pesola, Jorma Pessa, Jukka Piirainen, Jari Siven, Sami Tuomela, Andreas Uppstu, Roni Väisänen, Leo Wallinmaa ym)

4, Utsjoki Alaköngäs 11.6.2014 (Jouni Riihimäki, Aarne Ohtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

200, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

150, Pellojärvi 14.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

28, Pellojärvi 8.9.1996 (Reijo Pantsar)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskusuunnassa.

 


Vesipääsky

1 927 havaintoa / 9 502 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Vesipääsky pesii pohjoisen arktisilla alueilla ja talvehtii trooppisilla valtamerillä.

 

Suomen pesintähavainnot keskittyvät Lappiin, myös Pohjanlahden rannikolla on paikoin pesintöjä.

 

Varhaisimmat havainnot

10.5.2015 Pello Jolmanpudas (Marja Vaattovaara, Jyrki Vaattovaara, Eva Lantto)

12.5.2016 Inari Kittiläntie (Jan-Erik Tanhua)

13.5.2016 Inari Männiköntie (Markku Jääskö)

 

Myöhäisimmät havainnot

28.8.2014 Inari Mellanaapa (Olli Osmonen)

16.8.2015 Utsjoki Piesjänkä (Vesa Jouhki)

15.8.1977 Kittilä Munajärvi (Jarmo Laine)

15.8.2008 Enontekiö Pöyrisjärvi (Antti Karppi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150, Kolari Rautuvaara 27.5.2014 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

120, Salla Termusjärvi 27.5.2008 (Ari-Antti Aska)

70, Enontekiö Sotkajärvi (Timo J. Leppänen, Olli Osmonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100-130, Enontekiö Sotkajärvi 2.-3.6.2005 (Timo J. Leppänen, Jukka Mämmilä)

110, Kittilä Sirkka 1.6.2017 (Timo J. Leppänen)

70, Kolari Rautuvaara 3.6.2017 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius, Juhani Suni)

 

Syksy (elo-joulukuu)

37, Enontekiö Ragatjavri 7.8.2011 (Joni Sundström, Helena Pirttisaari)

12, Kittilä Munajärvi 15.8.1977 (Jarmo Laine)

10, Kittilä Munajärvi 3.8.1975 (Jarmo Laine)

10, Utsjoki Kuhkesjavri 1.8.2005 (Tarmo Lehtilä, Risto Suksi, Leo Wallinmaa)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat hieman kasvaneet, kuitenkin vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden verran.

 

 


Isovesipääsky

4 havaintoa / 5 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Isovesipääsky pesii Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa sekä Islannissa ja Huippuvuorilla. Se talvehtii trooppisilla merialueilla.

 


Rantakurvi

26 havaintoa / 40 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Rantakurvi pesii Venäjällä ja Pohjois-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Itä-Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa pesinnöistä on tehty muutamia havaintoja.

 


Rantasipi

3 637 havaintoa / 7 582 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Rantasipi pesii lähes koko Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa Rantasipiä tavataan vesien äärellä kutakuinkin koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

27.4.2019 Rovaniemi Lapioaapa (Pekka Pahtaja)

28.4.2019 Rovaniemi Olkkajärvi (Tuulikki Karinen, Matti Karinen)

29.4.2008 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

29.4.2008 Rovaniemi Aronperä (Veikko Vasama)

29.4.2016 Kemijärvi Juujärvi (Eerik Sotaniemi)

 

Myöhäisimmät havainnot

18.9.2006 Kemijärvi Sellu (Pirkka Aalto)

15.9.2011 Ylitornio Haapakoski (Jarmo Saarela)

15.9.2018 Inarijärvi (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30, Rovaniemi Ylikylä 10.5.1976 (Jouko Hiltunen)

17, Posio Oiva 30.4.2015 (Toivo Baas)

15, Rovaniemi Valajaskoski 15.5.2015 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

60, Ranua Simojärvi 30.7.2015 (Pirkka Aalto)

44, Kittilä Kapsajoki 28.5.2013 (Antti Hulsi)

40, Inari Lemmenjoki 21.7.2015 (Timo Tikka)

 

Syksy (elo-joulukuu)

30, Kolari Rautuvaara 3.8.2012 (Timo J. Leppänen)

27, Kemijärvi Pitkänsillan pumppuasema 5.8.2009 (Pirkka Aalto)

17, Posio Oiva 4.8.2016 (Toivo Baas)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 


Metsäviklo

1 708 havaintoa / 2 727 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Etelä-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa metsäviklo pesii lähes koko maassa, mutta Pohjois-Lapissa se on melko harvalukuinen.

 

Varhaisimmat havainnot

17.4.2008 Pello Nivanpää (Jorma V.A. Halonen)

18.-19.4.2018 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

18.4.2018 Pello Sirkkakoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen)

 

Myöhäisimmät havainnot

26.9.2017 Posio Viitaranta (Juho Salo)

14.9.2017 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

10.9.2002 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

10.9.2003 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

13, Pello Kaaraneskoski 1.5.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

11, Ranua Roosinki 12.5.2007 (Ville Impiö)

11, Pello Kaaraneskoski 5.5.2014 (Tomi Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

15, Salla Värriö IBA-laskennat 12.-17.6.2008 (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

14, Ylitornio Haapakoski 21.6.2013 (Jarmo Saarela)

11, Sodankylä Jeesiöjoki 19.-20.6.2015 (Risto Willamo, Teemu Willamo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4, Ylitornio Haapakoski 7.8.2011 (Jarmo Saarela)

2, Ylitornio Kopanmäentie 9.8.2015 (Tomi Rautio)

2, Enontekiö Kenttä 10.8.2019 (Antti Karlin)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Mustaviklo

2 899 havaintoa / 9 137 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Fennoskandian ja Aasian pohjoisosissa. Talvehtii Afrikassa, Euroopan rannikoilla ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa mustaviklo pesii lähinnä Pohjois-Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

23.4.2011 Inari Näätämö (Vesa Orassalo)

25.4.2014 Rovaniemi Jaatila (Anssi Mäkinen)

26.4.2011 Ylitornio Aavasaksa (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Myöhäisimmät havainnot

15.9.1994 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100-180, Rovaniemi Paavalniemi / Niskanperä 10-13.5.2008 (Veikko Isomursu, Paavo Laine, Antti Ruonakoski, Mika Kilpala, Vesa Nivala)

95, Rovaniemi Kivitaipale 10.5.2012 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

19, Pellojärvi 29.7.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15, Kittilä Munajärvi 6.6.1975 (Jarmo Laine)

15, Pellojärvi 30.7.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15, Enontekiö Leppäjärvi 19.6.2007 (Pekka Sulkava)

15, Enontekiö Nunnanen 11.6.2012 (Timo Lainema)

15, Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni 11.6.2012 (Ari Lähteenpää, Pentti Murtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12, Inari Joutilasjärvi 2.8.1991 (Jyrki Pynnönen)

10, Kittilä Munajärvi 3.8.1975 (Jarmo Laine)

8, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät laskeneet.

 


Valkoviklo

4 314 havaintoa / 10 737 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa valkoviklo on pohjoinen laji, vaikkakin esiintyy lähes koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

21.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Jukka Soppela, Antti Ruonakoski)

22.4.2014 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

23.4.2019 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Myöhäisimmät havainnot

16.10.1983 Kolari Saaripudas (Matti Mela)

5.10.1977 Pello kk (Arvo Leskinen)

14.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60-135, Rovaniemi Paavalniemi / Niskanperä  10.-15.5.2008 (Antti Ruonakoski, Veikko Isomursu, Paavo Laine, Mika Kilpala)

60, Rovaniemi Kivitaipale 9.5.2012 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 (Miika Halonen, Muitakin Vaeltajia)

19, Inari Hammastunturin erämaa linjalaskentoja 9.-15.6.2009 (Ilkka Kuvaja)

18, Rovaniemi Sahanperä 21.6.2015 (Leena Muotka)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Pellojärvi 26.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

16, Pellojärvi 20.8.1978 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät pysyneet lähes vakiona.

 

 


Lampiviklo

13 havaintoa / 13 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesimisalueet Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomeen lampivikloja harhautuu lähinnä muuttoaikoina, pesinnät ovat satunnaisia. Lapissa havainnot jakautuvat satunnaisesti LLY:n alueelle.

 


Liro

5 975 havaintoa / 37 796 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Liro pesii koko maassa, mutta kanta on tihein Keski- ja Pohjois-Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

22.-29.4.1984 Pello Konttajärvi (kyläläiset)

25.4.2011 Ranua Portimo (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

25.4.2013 Rovaniemi Jaatilansaari (Vesa Nivala, Jorma Kemppainen)

25.4.2014 Pello Sirkkakoski (Markku Sirkka)

25.4.2019 Kemijärvi Itäranta (Kari Peuna)

 

Myöhäisimmät havainnot

16.9.2010 Enontekiö Porokotajärvi (Timo J. Leppänen)

14.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

4.9.1998 Enontekiö Sotkajärvi (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

352, Rovaniemi Jarkonojan suu 11.5.2008 (Antti Ruonakoski)

334, Rovaniemi Paavalniemi 13.5.2008 (Veikko Isomursu)

320, Rovaniemi Jarkonojan suu 15.5.2008 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

175, Enontekiö Pöyrisvuoma 21.-25.6.2007 (Jukka Simula)

94, Pelkosenniemi Kilpiaapa 26.7.2011 (Petri Saarinen)

90, Enontekiö Pöyrisjärvi 27.6.2007 (Matti Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70, Sodankylä Luirojoki 8.8.2017 (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa, Raimo Mattila)

57, Kittilä Vedenottamo 1.8.2014 (Virpi Uusisalmi)

30, Pellojärvi 26.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

30, Kemijärvi jätevesijärvi 1.8.2018 (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärät

Rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät pysyneet liki vakiona.

 


Punajalkaviklo

1 412 havaintoa / 2 111 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja laajalti Aasiassa. Talvehtii Välimeren seudulla, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Punajalkaviklo pesii Suomessa rannikkoalueilla, satunnaisti sisämaassa. LLY:n alueella esiintyminen keskittyy pohjoisiin osiin.

 

Varhaisimmat havainnot

27.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Jouni Parviainen, Vesa Nivala, Ilpo YJ Kojola)

28.4.2016 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

28.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Jouni Parviainen)

 

Myöhäisimmät havainnot

20.9.1975 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

12.9.2008 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

9.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

20, Kolari Kurtakko 17.5.2012 (Pekka Peltoniemi)

10, Kolari Ylläslompolo 16.5.2010 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

10, Utsjoki Sirma 19.-22.5.2017 (Olli-Pekka Karlin)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Enontekiö Termisjärvi-Masetvarri 11.7.2010 (Otso Häärä)

8, Ylitornio Kuivakangas 29.6.2018 (Tomi Rautio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Enontekiö Kilpisjärvi 6.8.2014 (Ville Suorsa, Aino Ventelä-Suorsa)

3, Kemijärvi Pitkäsilta 12.8.2017 (Pirkka Aalto)

3, Ylitornio Kuivakangas 1.8.2018 (Jouni Parviainen)

3, Enontekiö Tsahkaljärvi 5.8.2018 (Mikko Oksanen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Jänkäkurppa

1 459 havaintoa / 1 895 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Fennoskandiassa, Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomen jänkäkurpista suurin osa pesii Oulun pohjoispuolisella alueella.

 

Varhaisimmat havainnot

26.4.2007 Ranua Toivakka (Allan Hamari)

1.5.2008 Rovaniemi Apukka (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

1.5.2019 Pello Kaaraneskoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

1.5.2019 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

 

Myöhäisimmät havainnot

20.10.2006 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto)

10.-11.10.2015 Ylitornio Tiskiniva (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

9.10.2015 Rovaniemi Kirkkolampi (Antti Ruonakoski, Ismo Pyhtilä, Rauno Kalliskota)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Ylitornio Saarivuoma 22.5.2014 (Ilkka Ruuska)

9, Ylitornio Kilsiaapa 21.5.2013 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

7, Ylitornio Heinivuoma 22.5.2013 (Ilkka Ruuska)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Utsjoki Linkinjänkä 17.5.2007 (Martti Rikkonen)

9, Sodankylä Kaita-aapa 4.6.2014 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

9, Inari Sammuttijänkä-Vaijoenjänkä 12.6.2014 (Tuomas Lahti)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Enontekiö Sotkajärvi 20.-23.8.2009 (Antti Aholainen)

5, Rovaniemi Aronperä 22.9.2015 (Jukka Simula)

5, Rovaniemi Aronpreä 23.9.2015 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvua hitaammin.

 


Lehtokurppa

2 131 havaintoa / 2 556 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Euraasiassa. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat etelämmäksi, Etelä-Eurooppaan, Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan.

 

Lehtokurppa on yleinen pesimälintu Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa kanta on harvempi.

 

Varhaisimmat havainnot

3.4.2015 Rovaniemi kauppatori (Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen)

5.4.2011 Posio Säikkä (Raimo Holappa)

5.4.2015 Enontekiö Peltovuoma (Aulis ja Sirkka Harju)

 

Myöhäisimmät havainnot

30.11.1984 Kittilä Rauhala (Pentti Kurkoja)

24.11.2017 Rovaniemi Lidlin piha (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

23.11.2009 Rovaniemi Tennilä (Toivo Baas)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Salla Vallovaara 29.5.2014 (Veli Niemi)

5, Pello Sirkkakoski 27.5.2018 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen, Pertti Rautio, Seija Rautio, Tommi Enbuska)

5, Ylitornio Hyllykylä 17.5.2019 (Tomi Rautio)

5, Rovaniemi Ylikylä 30.5.2019 (Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Pello Lempeä 9.7.2010 (Eija, Elina Ja Tapani Kangas)

6, Ylitornio Haapakoski 20.6.2012 (Jarmo Saarela, Sirpa Saarela)

6, Ylitornio Törmäsjärvi 17.6.2016 (Hille-Stina Huhtanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6, Pello Konttajärvi 2.9.2003 (Anne Pallari)

6, Kemijärvi Joutsijärvi 9.8.2019 (Kalevi Roivas, Wilma Roivas, Jake Roivas)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Taivaanvuohi

3 460 havaintoa / 6 772 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesii ainakin Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, todennäköisesti myös Pohjois-Amerikassa. Euroopan linnut talvehtivat Etelä-Euroopassa ja Afrikassa.

 

Suomessa taivaanvuohi pesii yleisenä koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

9.4.2016 Rovaniemi Alakorkalo (Matti Kassala)

12.4.2016 Inari Ryynenpolku (Pertti Kukkala)

17.4.2014 Ylitornio Purasenvaara (Tapani Tapio)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

25.10.2015 Rovaniemi Autti (Kaisa Karhula)

22.10.2017 Pello Välikylä (Jorma V.A. Halonen)

20.10.2017 Kittilä kk (Aila Moksi, Erkki Koskela)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

35, Pello Poikkihaka 13.5.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Ilkka Jolma, Pasi Leskinen ym)

30, Rovaniemi Aronperä 1.5.2008 (Jukka Jokimäki)

25, Pello Yliranta 11.5.1977 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

23, Sodankylä Kaita-aapa 4.6.2014 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

21, Pelkosenniemi Sudenvaaranaapa 8.6.2004 (Jyrki Pynnönen)

20, Inari Kaamanen 23.6.2008 (Jouni Aikio)

20, Inari Mielikköjärvi 25.6.2013 (Martti Tuukkanen, Maria Björkell, Peter Buchert, Veikko Forsberg, Kari Korhonen, Aulikki Nygrén, Martti Partanen, Heli Perttula, Virva Poikonen, Aarne Potinkara, Lauri Saarela, Antero Salokoski, Sirkka Tuomaala, Sakari Vainio, Ilpo Terkki, Anna Innola, Pertti Hakari, Kyösti Kopra, Jussi Hoviseppä, Pirkko Tarvainen, Pertti Tarvainen)

20, Sodankylä Viiankiaapa 4.6.2014 (Harry Seppälä, Matti Maskulin)

 

Syksy (elo-joulukuu)

24, Rovaniemi Aronperä 8.10.2012 (Olli-Pekka Karlin, Jukka Siltanen)

15, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15, Rovaniemi  Aronperä 21.9.2015 (Jukka Simula)

15, Rovaniemi Aronperä 8.9.2016 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 


Heinäkurppa

8 havaintoa / 10 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesimisalueet ovat Koillis-Euroopassa ja Luoteis-Venäjällä, talvehtimisalueet Afrikassa.

 

Suomen pesimäkanta on vain muutamia pareja.

 

 


Leveäpyrstökihu

37 havaintoa / 149 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

 


Merikihu

59 havaintoa / 96 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

 

Merikihu pesii lähestulkoon vain saaristossa.

 


Tunturikihu

2 349 havaintoa / 9 355 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

 

Tunturikihu pesii Suomessa vain Tunturi-Lapissa.

 

Varhaisimmat havainnot

9.5.1978 Salla Pulkkatunturi (Keijo Ikonen)

10.5.1979 Rovaniemi Misi (Jaakko Rintala)

10.5.2015 Utsjoki Vetsikko (Jani Hoffren)

 

Myöhäisimmät havainnot

28.9.2014 Sodankylä Orajärvi (Esko Pulju)

22.9.2007 Posio Livojärvi (Jukka Vierimaa)

15.9.2019 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60, Utsjoki Biesjeaggi 28.5.2010 (Olli Osmonen)

60, Utsjoki Biesjeaggi 31.5.2018 (Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Juha Sihvo)

10, Utsjoki Karigasniemi 30.5.2009 (Jarmo Lehtonen, Kari Aromäki, Mauno Niskanen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

145, Utsjoki Piesjänkä 3.6.2018 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

98, Utsjoki Piesjänkä 2.6.2009 (Olli-Pekka Karlin)

95, Utsjoki Piesjänkä 3.6.2009 (Osmo Heikkala, Jaana Heikkala)

 

Syksy (elo-joulukuu)

22, Utsjoki retkeilyreitti 17.-22.8.2011 (Milka Keihäs)

21, Utsjoki Kaldoaivi 4.8.2019 (Antti Karjalainen)

17, Utsjoki Kaldoaivi 3.8.2019 (Antti Karjalainen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimäärisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Isokihu

9 havaintoa / 9 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Isokihun nimialalaji pesii Pohjois-Atlantin saarilla ja rannikoilla ja talvehtii Atlantin vesillä. Muita alalajeja pesii Etelä-Atlantilla sekä Tyynen meren ja Intian valtameren eteläosan saarilla.

 


Lunni

5 havaintoa / 5 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lunni pesii Pohjois-Atlantin ja Jäämeren rannikoilla. Talvehtimisalueet ovat avomerellä Atlantilla, Pohjanmerellä, Välimerellä sekä Grönlannin ja Newfoundlandin vesillä.

 


Riskilä

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Riskilä pesii Pohjois-Atlantin ja Jäämeren kalliorannoilla. Se voi siirtyä talvehtimaan eteläisemmille vesille.

 

Riskilät pesivät merialueilla.

 

 


Ruokki

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomiten (ARK) kirjanpidossa kaksi havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Ruokki pesii Pohjois-Atlantin rannikoilla. Talvehtii tarvittaessa etelämpänä, missä meri ei jäädy.

 

Suomessa ruokki pesii ulkosaariston kivikkoisilla luodoilla.

Havainnot ARK:n kirjanpidossa:

18.1.1976 Törmänen

5.1.1987 Inari kirkonkylä

 


Pikkuruokki

20 havaintoa / 22 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii pohjoisen jäämeren saarilla. Siirtyy talveksi etelämmäksi.

 


Etelänkiisla

1 havainto / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Atlantin ja pohjoisen Tyynemeren rannikoilla. Pesimistä lukuunottamatta viettää aikaansa merellä.

 

Suomessa etelänkiisla on hyvin harvalukuinen ulkosaariston pesimälaji.

 


Pohjankiisla

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii luodoilla, saarilla ja rannikoilla pohjoisilla merialueilla. Siirtyy talveksi hiukan etelämmäksi jäärajaa seuraten.

 

 


Räyskä

16 havaintoa / 19 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Räyskä pesii kaikilla mantereilla Etelämannerta ja Etelä-Amerikkaa lukuunottamatta. Euroopan räyskät talvehtivat Välimeren etelärannalla ja Länsi-Afrikassa.

 

Suomessa räyskä on merensaariston pesimälaji kaikilla merialueillamme.

 


Mustatiira

2 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mustatiira pesii Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan linnut talvehtivat Afrikassa.

 


Valkosiipitiira

Tiirassa ei  havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kaksi havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Kaakkois-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtiminen Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

27.5.1996 Rovaniemi Ulkujärvet

26.–27.5.2000 Sodankylä Ilmakkijärvi

 


Kalatiira

1 187 havaintoa / 3 757 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii trooppisilla valtamerillä.

 

Suomessa kalatiiran levinneisyys ulottuu Etelä-Lappiin saakka.

 

Varhaisimmat havainnot

30.4.2016 Rovaniemi Saarenkylä (Pekka Pistokoski)

30.4.2019 Rovaniemi Kirkkolampi (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

1.5.2019 Rovaniemi Kuolajokisuu (Mika Bäckman)

 

Myöhäisimmät havainnot

10.-11.10.1998 Inari Kuivajärvi (Jouni Aikio, Pertti Sotaniemi, Anniina Iranto)

2.10.2014 Pello Sirkkakoski (Jouko Sirkkala)

15.9.1983 Sodankylä Kelujärvi (Ossi Pihajoki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30, Pello Paamajärvi 19.5.1982 (Mika Knuuti)

27, Ranua Impiö 28.5.1979 (Pentti Impiö)

20, Kemijärvi Kalkonniemi 15.5.2019 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

80, Posio Livojärvi 22.7.2010 (Mika Heikkala)

40-53, Pello Sirkkakoski 21.-22.7.2016 (Tomi Rautio, Pertti Rautio, Markku Sirkka)

40, Kemijärvi venesatama 4.6.2017 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

40, Rovaniemi Viirinsuvanto 10.7.2017 (William Velmala, Ismo Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

15, Rovaniemi Salmijärvi 2.8.2019 (Matti Välimäki)

14, Posio Mourusalmi 4.8.2009 (Olli Lamminsalo, Heidi Ahonen, Jukka Makkonen)

8, Inari Ahkioniemi 28.3.2013 (Sampo Parkkonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Lapintiira

2 500 havaintoa / 16 208 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii pohjoisen pallonpuoliskon mantereiden pohjoisosissa. Talvehtii Etelämantereen rannikoilla ja Etelä-Afrikassa.

 

Suomessa lapintiiran pesimäalueet ovat merialueilla ja sisämaassa maan pohjoisosissa.

 

Varhaisimmat havainnot

21.4.2011 Kemijärvi pitkäsilta (Pentti Mettiäinen)

2.5.1979 Muonio Torassieppi (Martti Kotakorva)

3.5.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Esa Huhta, Antti Ruonakoski, Hannu Jauhiainen)

3.5.2015 Kittilä Karinnokka (Esa Lehtonen)

 

Myöhäisimmät havainnot

4.11.2016 Rovaniemi Ounaskoski (Rauno Kalliskota)

26.10.-1.11.2013 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Allan Hamari, Eija Leppänen, Esa Koistinen)

13.10.2007 Rovaniemi Pieni Toramojärvi (Matti Välimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

130, Enontekiö Sotkajärvi 20.5.2000 (Pirkka Aalto)

110, Inari Tuolbájavri (Jouni Aikio)

105, Enontekiö Sotkajärvi 25.5.2008 (Timo J. Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Kittilä Munajärvi 15.6.1975 (Jarmo Laine)

150, Inari Iijärvi 26.6.2009 (Olli Osmonen)

140, Enontekiö Markkina Seitavuopio 14.6.2007 (Peter Uppstu)

 

Syksy (elo-joulukuu)

40, Inari Menesjärvi 1.8.1994 (Jouni Aikio)

38, Inari Menesjärvi 6.8.1996 (Jouni Aikio, Anja Vest)

25, Enontekiö Saarijärvi 7.8.2008 (Joni Sundström)

 

Havaintomäärät

Rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet mutta yksilömäärät pienentyneet.

 


Pikkulokki

2 175 havaintoa / 31 367 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii Euraasian ja Kanadan pohjoisosissa. Euroopan kanta talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimerellä.

 

Pikkulokki pesii tiheimmin Keski-Suomesta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella.

 

Tiiraan on pikkulokista kirjattu havaintoja eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

17.4.2010 Ranua Simojärvi (Toivo Kalavainen)

27.4.2010 Posio Ahvensalmi (Mika Heikkala)

27.4.2017 Enontekiö Ounasjärvi (Mauri Sydänmetsä)

 

Myöhäisimmät havainnot

15.-17.9.2008 Pello Orajärvi (Jorma V.A. Halonen)

8.9.1985 Pello Paamajärvi (Reijo Koivuranta)

6.9.2019 Inarijärvi (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

450, Posio Akanlahti 25.5.2008 (Antti Peuna)

420, Pello Orajärvi 29.5.2008 (Jorma V.A. Halonen)

345, Rovaniemi Pisajärvi 25.5.2008 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

400, Ylitornio Portimojärvi 18.6.2001 (Jyrki Pynnönen, Thomas Oesch)

350, Kemijärvi jätevesijärvi 14.6.2015 (Pirkka Aalto)

300, Kemijärvi jäteveden puhdistusaltaa 16.6.2016 (Pasi Alanko, Jari Laiho, Roland Lillkåla, Esa Mäkelä, Tiina Sillanpää)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50, Pellojärvi 3.8.1998 (Jorma V.A. Halonen)

20, Pellojärvi 2.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

10, Pellojärvi 3.8.1993 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät ovat nousseet selvästi, mutta yksilömäärät vain vähän.

 


Jäälokki

2 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Jäälokki viettää koko vuoden pohjoisessa. Talven aikana muuttaa kiintojään reunan eteläpuolelle.

 


Pikkukajava

26 havaintoa / 79 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisilla rannoilla. Talvehtii Sargassomerellä ja Atlantin länsirannikolla sekä Itä-Kiinan merellä ja Meksikon luoteisosassa.

 


Naurulokki

3 432 havaintoa / 310 464 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopassa ja Aasiassa sekä Islannissa, Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa. Talvehtii pääasiassa pesimäalueita etelämpänä, Suomen kanta Länsi-Euroopassa.

 

Suomessa pesii sekä meren rannikoilla että sisävesillä Keski-Lappiin asti.

 

Naurulokkihavaintoja on kirjattu Tiiraan eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

22.3.2013 Rovaniemi Lapinaukea (Rauno Kalliskota)

29.3.2014 Rovaniemi Kivitaipale (Henna Pätsi)

2.4.2015 Kemijärvi (Pentti Mettiäinen)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

13.11.2011 Rovaniemi Lainas/Ounaskoski (Vesa Perttunen, Ismo Kreivi)

26.10.2009 Kemijärvi Pöyliöjärvi (Pirkka Aalto)

26.10.2013 Kemijärvi Pöyliöjärvi (Sampo Laukkanen)

26.10.2016 Rovaniemi Kirkkolampi (Veikko Vasama)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4000, Rovaniemi Ounaskoski 1.5.2008 (Jukka Jokimäki)

3700, Rovaniemi Kuusiselkä 28.4.2013 (Ismo Kreivi)

3500, Rovaniemi Ounaskoski 27.4.2009 (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Veikko Vasama ym)

3500, Rovaniemi Ounaskoski 28.4.2010 (Antti Ruonakoski)

3500, Rovaniemi Kirkonjyrhämä 28.4.2015 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

1600, Rovaniemi Harjulampi 6.6.2017 (Jukka Simula)

1250, Rovaniemi Harjulampi 3.6.2004 (Jyrki Pynnönen)

530, Pello Yliranta 27.7.1982 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

630, Pello Yliranta 11.8.1982 (Jorma V.A. Halonen)

600, Pello Yliranta 17.8.1983 (Jorma V.A. Halonen)

500, Pello kk 30.8.1982 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on kasvanut, mutta havaintojen yksilömäärä laskenut.

 


Mustanmerenlokki

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii ja talvehtii Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Mustallamerellä, Kaukasuksella ja Azerbaidzanissa.

 


Kalalokki

4224 havaintoa / 26281 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikan länsi- ja luoteisosissa. Suomen kanta muuttaa talveksi Länsi-Eurooppaan.

 

Kalalokki pesii käytännössä koko maassa, harvalukuisin kanta on Keski-Lapissa.

 

Varhaisimmat havainnot

2.1.2017 Sodankylä Kevitsa (Keijo Vihriälä)

4.1.2012 Kemijärvi Isokylä (Pirkka Aalto, Lauri Alatarvas ym)

15.1.2018 Pello Yliranta (Markku Sirkka)

 

Myöhäisimmät havainnot

15.-16.12.1984 Sodankylä Porttipahta (Heikki Karhu)

1.-10.12.2011 Rovaniemi Kirkonjyrhämä (Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Antti Ruonakoski, Lea Maalismaa)

9.12.2009 Kolari Äkäslompolo (Vesa Kaulanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

470, Rovaniemi Ounasjokisuisto 4.5.2007 (Antti Ruonakoski)

434, Rovaniemi Ounaskoski 29.4.2008 (Anssi Mäkinen)

215, Rovaniemi Kivijärvi 3.5.2015 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

75, Kemijärvi Pieskansalmi 15.7.2017 (Pirkka Aalto)

70, Ranua Piittisjärvi 1.7.2012 (Pirkka Aalto)

70, Kemijärvi jätevesijärvi 13.7.2017 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120, Posio Livojärvi 23.9.2016 (Tuukka Pahtamaa)

92, Porio Mourusalmi 13.10.2013 (Mika Heikkala, Osmo Heikkala, Eero Heikkala)

90, Inari kirkonkylä 20.10.1987 (Jouni Aikio, Anja Vest)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on noussut suunnilleen havaintoaktiivisuuden keskimääräisen kasvun verran, mutta yksilömäärän kasvu on selvästi hitaampaa.

 


Selkälokki

1 116 havaintoa / 2 328 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii Atlantin ja Jäämeren rannoilla. Suomen kanta talvehtii pääasiassa Itä-Afrikassa.

 

Suomessa selkälokki on meren saariston ja suurimpien sisävesien asukas.

 

Varhaisimmat havainnot

9.4.2006 Kemijärvi sillat (Pirkka Aalto)

9.4.2010 Posio Alasuolijärvi (Toivo Baas)

11.4.2016 Kemijärvi Juujärvi (Eerik Sotaniemi)

 

Myöhäisimmät havainnot

27.10.2013 Kemijärvi Seitakorva (Juha Severinkangas)

22.10.2013 Rovaniemi Vanttauskoski (Jorma V.A. Halonen)

19.10.2006 Rovaniemi Vanttauskoski (Anssi Mäkinen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

32, Rovaniemi Kivijärvi 3.5.2015 (Antti Ruonakoski)

20, Rovaniemi Kivitaipale 4.5.2015 (Veikko Isomursu)

19, Rovaniemi Kivijärvi 30.4.2014 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Anssi Mäkinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

17, Porio Autiosaaret 20.7.2008 (Jyrki Mäkelä)

15, Ranua Simojärvi 9.7.2011 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Pyry Hamari, Lenni Hamari)

12, Ranua Simojärvi 9.7.2014 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9, Ranua Simojärvi 1.8.2011 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

8, Ranua Simojärvi 4.8.2007 (Pirkka Aalto)

8, Posio Ala-Suolijärvi 5. ja 9.9.2009 (Pasi Alanko)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on hieman kasvanut, mutta yksilömäärä pysynyt aikalailla vakiona.

 


Harmaalokki

4 293 havaintoa / 193 222 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesii Länsi- ja Luoteis-Euroopassa sekä myös Pohjois-Amerikassa ja Keski- ja Pohjois-Aasiassa. Siirtyy talvisin etelämmäksi Itä- ja Pohjois-Afrikkaan sekä Väli-Amerikan ja Itä-Aasian rannikoille.

 

Harmaalokki pesii meren saaristossa ja sisämaajärvillä Keski-Lappiin saakka, maan pohjoisimmissa osissa levinneisyys on harvinta.

 

Varhaisimmat havainnot

2.1.2009 Kolari Lappea (Juha Pieskä, Eeva Uusitalo)

6.1.2011 Kittilä kk (Jorma Yliniemi)

27.1.2008 Rovaniemi keskusta (Seija Ålander, Vesa Perttunen)

 

Myöhäisimmät havainnot

31.12.2014 Rovaniemi Ratantaus (Rauno Kalliskota, Markku Pernu)

26.12.2006 Rovaniemi Patokoski (Heikki Torvinen)

26.12.2019 Kemijärvi keskusta (Paula Kivilompolo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

850, Rovaniemi Hirvas 16.4.2014 (Allan Hamari)

750, Rovaniemi Hirvas 24.4.2010 (Pirkka Aalto)

688, Rovaniemi Hirvas 18.4.2014 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

400, Rovaniemi Ounasjokisuisto 9.6.2015 (Antti Ruonakoski)

340, Rovaniemi Kuusiselkä 7.6.2015 (Ismo Kreivi)

340, Rovaniemi Ounasjokisuisto 26.6.2015 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3500, Rovaniemi Kuusiselkä 2.11.2011 (Jukka Jokimäki)

3500, Rovaniemi Kuusiselkä 2.10.2012 (Allan Hamari, Antti Ruonakoski)

2870, Rovaniemi Harjulampi 16.10.2015 (Antti Rissanen)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on kasvanut, mutta yksilömäärät ovat vähentyneet.

 


Grönlanninlokki

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Kanadan Arktisissa osissa ja Grönlannin rannikoilla. Talvehtii etelämpänä Atlantilla, mm. Islannissa ja Brittein saarilla sekä Yhdysvaltain itärannikolla ja Suurten järvien alueella.

 


Isolokki

30 havaintoa / 35 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii arktisilla alueilla Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii Pohjois-Atlantilla ja Tyynenmeren pohjoisosissa.

 

 


Merilokki

871 havaintoa / 1 551 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Merilokki pesii luoteisen Euroopan ja Pohjois-Amerikan rannikoilla, saarissa ja osin myös sisämaassa. Suomen merilokit muuttavat Itämerellä etelämmäksi tai Pohjanmerelle.

 

Suomessa merilokin pesinnät keskittyvät merialueelle. Sisämaapesinnät ovat yksittäisiä.

 

Varhaisimmat havainnot

19.2.2014 Ivalo Pikku-Petsamo (Jan-Erik Tanhua)

27.2.2014 Rovaniemi Pöykkölä (Anssi Mäkinen)

2.3.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Pauliina Kulmala)

 

Myöhäisimmät havainnot

17.11.2013 Rovaniemi Ounaskoski (Veikko Vasama, Marko Junttila)

15.-16.11.2011 Sodankylä Lokka (Sampo Laukkanen)

15.11.2018 Inarijärvi (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

16, Rovaniemi Hirvas 1.5.2012 (Veikko Isomursu)

11, Rovaniemi Hirvas 24.4.2010 (Pirkka Aalto)

10, Rovaniemi Hirvas 25.4.2010 (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

10, Rovaniemi Hirvas 23.4.2015 (Veikko Isomursu)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

15, Utsjoki Alaköngäs 16.6.2006 (Turo Ketola, Tommi Merta, Petri Shemeikka)

12, Utsjoki Alaköngäs 11.7.1985 (Heikki Karhu)

10, Inarinjärvi Nellim 27.-30.7.2013 (Aki Arkiomaa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

11, Utsjoki Alaköngäs 4.8.2008 (Jouni Riihimäki, Eero Niinikoski, Sami Tuomela)

11, Sodankylä Lokka 26.8.2018 (Jukka Parkkonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet kirjausaktiivisuuden keskimääräistä kasvua vähemmän.

 



HIETAKANALINNUT

Ei havaintoja LLY:n alueella.

 



KYYHKYLINNUT

Kesykyyhky

2 184 havaintoa / 20 840 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kesykyyhky asustaa kaupungeissa ympäri maapalloa. Alkuperäisiä kesykyyhkyjä pesii edelleen Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa kesykyyhkyä tavataan suurimpien asutuskeskusten ympäristössä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

140, Rovaniemi Pohjolankatu 3.1.2011 (Toivo Baas)

135, Rovaniemi Ounaskoski 10.1.2010 (Veikko Vasama, Rauno Kalliskota, Marko Junttila)

130, Rovaniemi Ahkiomaa 2.2.2011 (Toivo Baas)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

85, Rovaniemi Mäntyvaara 25.7.2010 (Jukka Jokimäki)

35, Kemijärvi Kirkkokatu 30.7.2015 (Jukka Jokimäki)

32, Rovaniemi Mäntyvaara 17.6.2010 (Jukka Jokimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

150, Rovaniemi Koskikatu-Lapinkävijäntie 8.11.2014 (Jukka Jokimäki)

120, Rovaniemi Koskikatu-Lapinkävijäntie 3.11.2014 (Jukka Jokimäki)

98, Rovaniemi keskusta 28.12.2010 (Jukka Jokimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on kasvanut suunnilleen keskimäärisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, yksilömäärissä kasvu on ollut hitaampaa.

 

Talvilintulaskennoissa kesykyyhkyn määrä on loivasti noussut, joskin viimeiset vuodet ovat poikkeus trendissä.

 


Uuttukyyhky

146 havaintoa / 198 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Uuttukyyhky pesii Euroopassa ja Aasiassa. Suomalaiset uuttukyyhkyt talvehtivat Ranskassa ja Espanjassa.

 

Suomen pesimäkanta on keskittynyt Lounais-Suomeen, mutta pesintöjä on kirjattu myös Kaakkois-Suomessa ja Pohjanlahden rannikkoseudulla.

 

Varhaisimmat havainnot

29.-30.3.2016 Ylitornio Kuivakangas (Tomi Rautio, Jarmo Saarela)

3.4.2007 Ivalo Saarineitamo (Olli Osmonen)

8.4.2011 Salla Tuohikylä (Anna-Liisa Kelloniemi)

 

Myöhäisimmät havainnot

3.-4.11.2016 Pello Sirkkakoski (Aimo Sirkka)

4.10.2008 Rovaniemi Printtivaara (Jukka Soppela)

25.9.2016 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Pello jätevedenpuhdistamo 10.5.2008 (Timo Valkonen)

5, Ivalo emäntäkoulu 4.-6.5.2014 (Juhani Honkola, Olli Osmonen, Mauri, Matti Sydänmetsä, Marianne Viinikainen, Jan-Erik Tanhua)

4, Kemijärvi Juujärvi 9.4.2010 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2, Pello Turtola 2.6.1984 (Mika Knuuti)

2, Ivalo 5.6.2015 (Mauri Sydänmetsä, Marianne Viinikainen)

2, Pello Lankojärvi 7.6.2015 (Pirkko Pönkkä)

2, Inari Törmänen 16.6.2016 (Vesa Juntunen, Riigu Juntunen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


Sepelkyyhky

4 075 havaintoa / 40 383 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Sepelkyyhky pesii Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Pohjoisimmat ovat muuttolintuja. Suomalaiset sepelkyyhkyt talvehtivat Ranskassa ja Iberian niemimaalla.

 

Sepelkyyhkyn yhtenäinen levinneisyysalue ulottuu Etelä-Lappiin.

 

Varhaisimmat havainnot

14.1.2007 Rovaniemi Arktikum (Olli-Pekka Karlin)

1.1.2011 Kittilä Pokka, talvehti syksystä kevääseen, tarkat päivät eivät tiedossa (Kari Kokkomäki)

26.1. – 25.3.2020 Rovaniemi Muurola (Marjatta Korhonen, Markku Niemelä)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

31.12.2010 Kittilä Pokka (Kari Kokkomäki)

11.11.2016 Ylitornio Jolanki (Ritva Schroderus)

8.11.2016 Pello Kylävaara (Meiju Määttä )

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

370, Rovaniemi Jaatila 22.4.2018 (Jorma Salo)

275, Pello Turtola 12.5.1982 (Mika Knuuti)

260, Rovaniemi Jaatila 21.4.2018 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

304, Ylitornio Aavasaksa 15.7.2012 (Jarmo Saarela)

254, Ylitornio Kuivakangas 12.7.2012 (Tapani Tapio)

174, Ylitornio Kuivakangas 23.6.2016 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

350, Rovaniemi Jaatila 14.9.2019 (Anssi Mäkinen)

220, Ylitornio Portimojärvi 23.9.2016 (Tomi Rautio, Juha Nalli)

210, Rovaniemi Jaatilansaari 13.9.2009 (Anssi Mäkinen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 

 


Turkinkyyhky

228 havaintoa / 268 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Turkinkyyhky esiintyy Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.

 

Suomessa turkinkyyhky on harvalukuinen lähinnä länsirannikolla esiintyvä laji.

 


Turturikyyhky

73 havaintoa / 75 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Turturikyyhky pesii Euroopassa, Turkissa ja Pohjois-Afrikassa. Se talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

Suomen harvat pesinnät ovat maan kaakkoisosissa.

 


Idänturturikyyhky

5 havaintoa / 5 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Idänturturikyyhky pesii Siperiassa ja talvehtii Intiassa ja Japanissa.

 

 



KÄKILINNUT

Käki

2 841 havaintoa / 3 596 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Käkeä tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.  Se talvehtii päiväntasaajan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa käki esiintyy lähes koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

20.4.2007 Pello Saukkoriipi (Leevi Puolakka)

22.4.2014 Pello Rovanpää (Veli-Matti Sihvo, Jussi Sihvo)

27.4.2011 Salla Raja-asema (Jukka Kenttämaa)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

2.10.2013 Salla Vallovaara (Veli Niemi)

23.9.2017 Kemijärvi Kummunkylä (Jarmo Kumpula)

19.9.2007 Pelkosenniemi Kokkosniva (Matti Välimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

6, Salla Ahvenselkä 28.4.1975 (Petteri Peura)

6, Posio Oiva 21.5.2010 (Toivo Baas)

4, Posio Oiva 18.5.2013 (Toivo Baas)

4, Posio Oiva 27.5.2015 (Toivo Baas)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

75, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

50, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muita vaeltajia)

37, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

2, Rovaniemi Ylikuohunki 6.8.2007 (Anssi Mäkinen)

2, Utsjoki Patoniva 12.8.2011 (Janne Lampolahti)

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut suunnilleen saman verran kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 



PÖLLÖLINNUT

Huuhkaja

129 havaintoa / 139 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Huuhkaja elää Euroopassa, Aasiassa ja osassa Pohjois-Afrikkaa.

 

Suomessa huuhkajan pesimäkanta on tiheintä etelässä ja Lounaassa, Lapissa se on harvalukuinen.

 

Havaintomäärät

Vuosittaiset havaintomäärät ovat pieniä.

 

 


Tunturipöllö

110 havaintoa / 141 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Tunturipöllö pesii laajalla alueella pohjoisella tundravyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa.

 

Tunturipöllö pesii satunnaisesti Pohjois-Lapin tuntureilla.

 


Hiiripöllö

6 464 havaintoa / 8 027 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Hiiripöllö asustaa pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa hiiripöllö on pääsääntöisesti pohjoinen pesimälaji.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat hieman nousseet, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.

 


Varpuspöllö

1 381 havaintoa / 1 450 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Varpuspöllö pesii Keski-ja Pohjois-Euroopassa sekä Aasiassa.

 

Suomessa varpuspöllön levinneisyys ulottuu yhteinäisenä suunnilleen Oulun korkeudelle saakka, mutta sitä tavataan myös pohjoisempana.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat hieman nousseeet, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.

 


Lehtopöllö

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Lehtopöllö asustaa Euroopassa ja pohjoisimmassa Afrikassa sekä Aasiassa.

 

Suomessa lehtopöllöjä löytää lähinnä maan eteläisimmistä osista.

 


Viirupöllö

219 havaintoa / 244 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Viirupöllön asumisalueita löytyy Skandinaviasta ja paikoin Keski-Euroopasta sekä laajalti Aasiasta.

 

Suomessa viirupöllö on yleinen maan etelä- ja keskiosissa.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 


Lapinpöllö

596 havaintoa / 803 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Lapinpöllö pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa pääosa lapinpöllöistä pesii Keski-Suomesta Metsä-Lappiin sijoittuvalla alueella.

 

Havaintomäärät

Vuosittaiset havaintomäärät ovat pieniä, merkittävä piikki on vuonna 2012.

 


Sarvipöllö

153 havaintoa / 279 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Sarvipöllö pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa esiintymisalueen pohjoisraja kulkee Tornio-Kuusamo -linjan paikkeilla.

 


Suopöllö

2 879 havaintoa / 3 780 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Suopöllö pesii Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomalaiset suopöllöt talvehtivat Etelä-Euroopassa.

 

Suopöllöä tavataan lähes koko Suomessa, tiheimmin Pohjanmaalla ja Lounais-Lapissa.

 

Varhaisimmat havainnot

29.2.2012 Ivalo (Tapio Kyrö)

11.3.2012 Inari Alempi Akujärvi (Esko ja Annikki Sirjola)

8.4.2014 Ranua Saukkojärvi (Henna Pätsi, Juho Pätsi)

 

Muuttohuippu

Suopöllön havaintomäärät kasvavat jyrkimmin huhtikuun lopusta toukokuun puoliväliin.

 

Myöhäisimmät havainnot

7.11.2008 Rovaniemi Arktikum (Veikko Vasama)

5.11.2011 Inari Muotkatunturi (Markku Välitalo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

14, Utsjoki Pulmankijärvi 20.5.2007 (Seppo Hjerppe, Kimmo Häkkinen, Vesa Häkkinen)

8, Enontekiö Kilpisjärvi 13.5.2015 (Eino Hiekkanen, Tauno Hiekkanen)

7, Inari Ivalojokisuu 9.5.2015 (Olli Osmonen, Mikko Tanhua, Jorma Niemelä, Juha Sihvo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Kittilä Kallo 14.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)

10, Inari Säytsjärvi 17.6.2007 (Aarne Ohtonen, Jouni Riihimäki)

10, Kittilä Kotivaara 14.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)

10, Kittilä Totovaarantie Roukumalehto 14.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)

10, Muonio Äkäsjärvi 15.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)

10, Rovaniemi Lapioaapa 29.6.-11.7.2011 (Pekka Peltoniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

22, Utsjoki Petsikko 7.9.207 (Aarne Ohtonen, Jouni Riihimäki)

15, Ranua Kuha 7.8.2011 (Mika Heikkala)

11, Enontekiö Kivilompolo 21.9.2007 (Pekka Sulkava)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat hieman kasvaneet, kuitenkin vähemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu on ollut.

 

 


Helmipöllö

2 424 havaintoa / 3 459 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Helmipöllö asustaa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa helmipöllö pesii koko maassa tunturialueita lukuunottamatta.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärissä ei ole tapahtunut trendimäistä muutosta, mutta vuosivaihtelut ovat suuria.

 

 



KEHRÄÄJÄLINNUT

Kehrääjä

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Levinneisyysalue ulottuu myös pitkälti Aasiaan. Talvehtii Afrikassa.

 

Kehrääjän levinneisyys kattaa eteläisen Suomen.

 



KIRSKULINNUT

Tervapääsky

1 772 havaintoa / 11 341 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Tervapääsky pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet Afrikan eteläosissa.

 

Tervapääskyn levinneisyys kattaa koko Suomen pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

 

Varhaisimmat havainnot

4.5.2008 Rovaniemi Ranuantie (Ilkka Rautio)

9.5.2016 Inari Kirkonkylä (Jouni Aikio)

11.5.2014 Rovaniemi Kuolajokisuu (Leena Muotka)

11.5.2019 Inari Mellanaapa (Jan-Erik Tanhua)

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2017 Savukoski Maskaselkä (Teuvo Hietajärvi)

9.10.1982 Sodankylä Seipäjärvi (Jukka Vuorela)

7.-8.10.1982 Inari Kirkonkylä (Jouni Aikio)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

70, Rovaniemi Sattajärvi 27.5.2011 (Veikko Isomursu)

50, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

50, Posio Korouoma 30.5.2012 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

500, Salla Leusjärvi 13.6.2008 (Jouni Meski, Saana Meski, Marika Sassali)

200, Ylitornio Martimo 12.7.2015 (Rauno Kosonen, Jorma Heinonen)

200, Rovaniemi Ounaskoski 13.7.2019 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

130, Rovaniemi Aronperä 13.8.2019 (Andreas Nuspl)

80, Rovaniemi Saarijärvi 11.8.2018 (Viljo Ruokanen, Leena Ruokanen)

65, Rovaniemi Aronperä 20.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjaamisaktiivisuuden kasvun verran.

 



SÄIHKYLINNUT

Kuningaskalastaja

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Kuningaskalastaja pesii Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Muuttaa etelämmäksi, jos pesimäalueen vedet jäätyvät.

 

Laji esiintyy Etelä-Suomessa erittäin harvinaisena pesijänä.

 


Mehiläissyöjä

17 havaintoa / 38 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mehiläissyöjä pesii Etelä- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa. Talvehtii Afrikassa.

 

 


Vihermehiläissyöjä

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 


Sininärhi

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa yksi havainto.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Sininärhi pesii Euroopassa, Länsi-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

Havainto ARK:n kirjanpidossa:

1932 Rovaniemi Pekkala

 


Harjalintu

164 havaintoa / 168 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Euroopassa pohjoisia alueita lukuunottamatta, Afrikassa ja Aasiassa.

 

Varhaisimmat havainnot

10.-12.4.1993 Pello Konttajärvi (Antti Unga)

28.4.2014 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

1.-2.5.2016 Pello Ruuhijärvi (Jarmo Ylipeura, Jukka-Pekka Bergman, Terttu Harri)

 

Myöhäisimmät havainnot

3.11.2008 Kemijärvi Kallaanvaara (Kallaan koulu oppilaat)

26.10.2011 Enontekiö Näkkälä (Paavo Laakso)

26.10.2012 Pello Turtola (Leena ja Kalervo Buska)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Enontekiö Peltovuoma 15.5.1983 (Hugo Peltovuoma)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

2, Utsjoki Kaamasmukka 3.9.1993 (Ailu Valle)

 



TIKKALINNUT

Käenpiika

579 havaintoa / 656 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Käenpiika pesii Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa, ja pienellä alueella Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet trooppisessa Afrikassa ja Aasiassa.

 

Levinneisyysalue painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen.

 

Varhaisimmat havainnot

26.4.2019 Pellojärvi (Ilkka Spets)

30.4.2019 Kittilä Kallo (Pekka Peltoniemi, Pirjo Peltoniemi)

1.5.2008 Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni (Juho Keskitalo)

 

Myöhäisimmät havainnot

20.8.2014 Inari Rautujärvet (Allan Hamari)

18.8.2014 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

15.8.1971 Pello Nuasjärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

3, Rovaniemi Kuohungintie 13.5.2007 (Ilkka Rautio)

3, Pello Paamajärvi 13.5.2007 (Ilkka Spets)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

9-10, Pello Turtola 26.6.-6.7.1977 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jorma Alaniemi, Tuula Jaaranen)

5, Ranua Palovaarantie 13.7.2011 (Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi)

4, Pello Alinen Lupovaara 4.7.2009 (Ilkka Spets)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3, Pello Nuasjärvi 15.8.1971 (Jorma V.A. Halonen)

2, Kittilä Kenttälä 18.8.2014 (Juha Takalo)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 


Harmaapäätikka

1 668 havaintoa / 1 775 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Laji esiintyy Euraasiassa poislukien pohjoisimmat ja eteleäisimmät alueet.

 

Levinneisyys painottuu Etelä-Suomeen, mutta pohjoisen havaintomäärät kasvavat varsin nopeasti.

 

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen havaintoaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Palokärki

2 776 havaintoa / 2 981 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Palokärki esiintyy lähes koko Euroopassa ja Aasiassa.

 

Suomessa palokärki esiintyy koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat hieman kasvaneet.

 

 


Käpytikka

8 101 havaintoa / 11 894 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintymisalue käsittää Euroopan, suuren osan Aasiaa ja alueita Pohjois-Afrikassa.

 

Käpytikan levinneisyysalue on sama kuin havupuiden.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on laskeva.

 

 

Talvilintulaskennoissa käpytikan esiintymistiheyden trendi on ollut nouseva, vaikkakin vuosittaisissa luvuissa on suurehkoja vaihteluita.

 


Valkoselkätikka

18 havaintoa / 21 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu länsi-Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta läpi Aasian Japaniin saakka.

 

Valkoselkätikan kanta on tiheimmillään Kaakkois-Suomessa.

 


Pikkutikka

1 004 havaintoa / 1 101 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintymisaluee kattaa lähes koko Euroopan ja suuren osan Aasiaa.

 

Pikkutikan levinneisyys keskittyy Suomessa maan etelä- ja keskiosiin, pohjoisempana se on harvinaisempi.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on laskeva.

 

 


Pohjantikka

2 097 havaintoa / 2 464 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintymisaluee kattaa suuren osan Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.

 

Pohjantikan levinneisyysalue kattaa koko maan, joskin pohjoisimman Lapin kanta on harvalukuinen.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on nouseva suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 



VARPUSLINNUT


Arokiuru

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Välimeren alueelta Keski-Aasiaan.

 

 


Ylänkökiuru

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalueet sijaitsevat Turkissa, Lähi-Idässä, Lounais-Aasiassa ja Koillis-Afrikassa.

 


Lyhytvarvaskiuru

4 havaintoa / 4 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.

 


Töyhtökiuru

4 havaintoa / 4 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalue Keski- ja Etelä-Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja osia Aasiasta.

 


Kangaskiuru

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesimisalue Eurooppa poislukien pohjoisimmat alueet, Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä. Talvehtii Keski-Euroopassa.

 

Suomessa kangaskiurun esiintymisalue painottuu maan eteläisimpään osaan.

 


Kiuru

1 521 havaintoa / 4 658 yksilöä (tilanne 29.3.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.

 

Kiurun esiintymistiheys on suurimmillaan Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvenee pohjoista kohti.

 

Varhaisimmat havainnot

9.-20.2.2018 Rovaniemi Kylväjäntie (Pirkka Aalto, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Simula, Marko Junttila)

15.3.2007 Rovaniemi Linja-autoasema (Matti Välimäki)

17.3.2015 Sodankylä Jeesiö (Pirkka Aalto)

 

Myöhäisimmät havainnot

13.11.2007 Ranua kirkonkylä (Olli Näyhä)

31.10.2010 Ivalo Kyrönpuoli (Olli Osmonen)

26.10.2013 Rovaniemi Aronperä (Jukka Simula)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120, Pello Yliranta 6.5.1973 (Jorma V.A. Halonen)

110, Pello Turtola 24.4.1980 (Mika Knuuti ym)

70, Pello Poikkihaka 29.4.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Pasi Leskinen, Reijo Koivuranta, Jaakko Pakisjärvi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Kittilä Pakatti 9.7.2009 (Pekka Peltoniemi)

8, Pello Turtola 8.6.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Jarmo Saarela)

7, Rovaniemi Alakorkalo 18.7.2019 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

16, Rovaniemi Aronperä 2.9.2007 (Anssi Mäkinen)

7, Rovaniemi Alakorkalo 18.8 (Andreas Nuspl)

5, Kittilä maatalouskoulu 8.10.2009 (Mikko Joensuu)

5, Ylitornio Jänkkävainio 4.8.2016 (Tapani Tapio)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on nouseva suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Tunturikiuru

137 havaintoa / 346 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Esiintyy laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla. Pesimäalueet pohjoisimmissa osissa ja talvehtiminen etelämpänä.

 

Suomessa tunturikiuru on erittäin harvalukuinen pesimälaji pohjoisimmassa osassa maata.

 

Varhaisimmat havainnot

10.4.2019 Rovaniemi Alakorkalo (Andreas Nuspl)

11.-12.4.2016 Rovaniemi Aronperä (Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Jukka Simula, Mika Bäckman, Sakari Harju, Antti Keränen, Päivi Väisänen)

13.4.2011 Utsjoki Tsuomasvaara (Petteri Polojärvi)

 

Myöhäisimmät havainnot

12.-13.11.2018 Inari Törmänen (Juha Sihvo, Leevi Sihvo)

11.-12.11.2012 Rovaniemi Vaarala (Allan Hamari, Olli-Pekka Karlin, Mika Puustinen)

15.10.1977 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

11, Rovaniemi Aronperä 2.-4.5.2007 (Veikko Isomursu, Olli-Pekka Karlin, Ismo Kreivi)

9, Rovaniemi Leive 3.5.2015 (Ismo ja Eeva Pyhtilä)

8, Rovaniemi Aronperä 25.4.2004 (Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

3-4, Utsjoki Ailikas 20.-27.6.1958 (Mauri Rautkari)

Kaikki muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

21, Salla Värriö 8.10.1996 (Teuvo Hietajärvi)

7, Salla Värriö 11.10.1996 (Teuvo Hietajärvi)

7, Salla Värriö 7.-9.10.2012 (Teuvo Hietajärvi, Eeva Vakkari)

 


Törmäpääsky

1 683 havaintoa / 50 409 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii Afrikan itä- ja eteläosissa, eteläisessä Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

 

Törmäpääskyjä löytyy Suomessa koko maasta.

 

Varhaisimmat havainnot

15.4.2018 Rovaniemi Louejärvi (Sirpa Marttila)

21.-22.4.2011 Rovaniemi Ounaskoski (Vesa Perttunen, Jarno Luiro)

1.5.2014 Rovaniemi Juotasjärvi (Jorma V.A. Halonen, Taneli, Auli, Eeva, Pihla, Kaisa Ja Visa Halonen, Hillevi Halonen)

 

Myöhäisimmät havainnot

1.10.2013 Rovaniemi Vartioniemi (Mikko Ahvenjärvi)

23.9.2012 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin, Markku Pernu)

17.9.2008 Ylitornio Portimojärvi (Ari Kekki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2000, Rovaniemi Niskanperä 30.5.-1.6.2006 (Anssi Mäkinen)

600, Rovaniemi Kirkkolampi 24.5.2011 (Jukka Jokimäki)

600, Rovaniemi Salmijärvi 17.5.2016 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2000, Rovaniemi Niskanperä 30.5.-1.6.2006 (Anssi Mäkinen)

1300, Pello Orajärvi 1.6.2009 (Jorma V.A. Halonen)

800, Rovaniemi Ounaskoski 17.6.2009 (Jukka Jokimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

800, Rovaniemi Ounasjokisuisto 8.8.2016 (Jukka Simula)

500, Rovaniemi Salmijärvi 2.8.2019 (Matti Välimäki)

400, Kittilä Munajärvi 9.8.1975 (Jarmo Laine)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Kalliopääsky

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalueet Välimeren ympäristössä ja eteläisessä Aasiassa.

 


Haarapääsky

3 135 havaintoa / 20 438 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Etelä-Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

 

Suomessa haarapääsky pesii koko maassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta.

 

Varhaisimmat havainnot

30.3.2007 Sodankylä Orajärvi (Riikka Maijanen)

3.4.1999 Inari Kirkonkylä (Mauri Nieminen)

3.4.2017 Rovaniemi Napapiiri (Helvi Kärkkäinen, Matti Heiskari, Anu Kemppainen)

 

Myöhäisimmät havainnot

20.10.-31.12.2018 Kittilä Kelontekemä (Jorma V.A. Halonen, Heta Tammela, Kari, Kari Tammela, Seppo Wuolli, Terhi Ja Heta Tammela, Virpi Uusisalmi)

23.10.2008 Kittilä keskusta (Juha Takalo, Erkki Takalokastari)

23.10.2008 Enontekiö Hetta (Riitta Majava, Pirkko Salmela)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150, Pellojärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

100, Rovaniemi Salmijärvi 20.5.2012 (Jukka Jokimäki)

80, Pello Säynäjäjärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350, Sodankylä Ilmakkijärvi 7.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

150, Pellojärvi 30.7.2014 (Jorma V.A. Halonen)

100, Salla Aapa-Tuohilampi 5.6.2008 (Petri Piisilä, Raimo Mikkonen)

100, Rovaniemi Kivitaipale 9.6.2008 (Ilkka Rautio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

420, Ylitornio Kainuunkylä 11.8.2019 (Jarmo Saarela)

300, Kolari Ylläsjärvi 3.8.2012 (Teemu Tast)

250, Rovaniemi Apukka 22.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Räystäspääsky

2 171 havaintoa / 21 991 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Afrikassa.

 

Räystäspääskyjä löytyy koko maasta, pohjoisimmasta osasta harvimmin.

 

Varhaisimmat havainnot

15.4.2009 Posio Tolvanniemi (Erkki Piepponen)

21.4.2008 Pello Yliranta (Sara Salminen)

22.4.2010 Inari Talvitupajärvi (Jan-Erik Tanhua)

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2008 Pello Lupokangas (Jorma V.A. Halonen)

11.10.2006 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu)

8.-9.10.2012 Enontekiö Kilpisjärvi (Tuomas Heikkilä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300, Rovaniemi Pisajärvi 24.5.2007 (Pekka Peltoniemi)

150, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

150, Pellojärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

480, Sodankylä Ilmakkiaapa 30.7.2013 (Teemu Lehtiniemi)

250, Sodankylä Ilmakkijärvi 7.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

200, Kittilä kirkonkylä 5.7.1967 (Jouko Pihlainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

470, Ylitornio Kauliranta 4.8.2012 (Jarmo Saarela)

400, Ylitornio Kauliranta 3.8.2016 (Jarmo Saarela)

350, Ylitorni Aittamaa 7.8.2013 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Ruostepääsky

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalue Etelä-Eurooppa, Aasian etelä- ja keskiosat sekä Pohjois-Afrikka.

 


Isokirvinen

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Isokirvinen on itäisen Aasian lintu.

 


Mongoliankirvinen

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa yksi havainto.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mongoliankirvinen pesii Keski-Aasiassa ja talvehtii Intiassa.

Havainto ARK:n kirjanpidossa:

15.11.2004 Ylitornio Etelä-Portimojärvi

 


Nummikirvinen

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Nummikirvinen pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Se talvehtii trooppisessa Afrikassa ja Intiassa. Suomessa nummikirvisestä ei tehdä enää edes joka vuosi havaintoja, ja viimeisimmässä lintuatlaksessa ei tehty pesintään viittavia havaintoja.

 

 


Taigakirvinen

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Aasiassa ja itäisimmässä Euroopassa. Tavehtii Etelä-Aasiassa.

 


Metsäkirvinen

1 564 havaintoa / 3 623 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Metsäkirvinen esiintyy koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta.

 

Varhaisimmat havainnot

23.-24.4.2019 Ranua Hyyhelö (Kari-Pekka Hiltunen)

23.4.2019 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

25.4.2011 Rovaniemi Niskanperä (Ismo Kreivi, Topi Kreivi)

 

Myöhäisimmät havainnot

20.10.2006 Rovaniemi Koivusaari (Veikko Vasama)

5.10.2019 Inari Mellanaapa (Roope Ruokonen)

4.10.2019 Rovaniemi Takavaara (Matti Välimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

45, Salla Märkäjärvi 19.5.2008 (Ari-Antti Aska)

30, Rovaniemi Niskanperä 26.4.1974 (Juha Salmi)

20, Rovaniemi Vaattunki 1.5.2008 (Olli Sälevä)

20, Rovaniemi Santamäki 29.4.2018 (Tuomo Herttua)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

27, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

20, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym)

17, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

77, Rovaniemi Aronperä 26.8.2019 (Andreas Nuspl)

61, Rovaniemi Aronperä 24.8.2019 (Andreas Nuspl)

58, Rovaniemi Aronperä 8.9.2013 (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Niittykirvinen

3 956 havaintoa / 33 317 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Länsi-Euroopasta Uralille ulottuvalla alueella. Tavehtii pääosin Välimeren ympäristössä.

 

Niittykirvisen levinneisyys kattaa koko Suomen.

 

Varhaisimmat havainnot

28.3.2007 Rovaniemi Aronperä (Matti Välimäki)

13.4.1994 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

13.4.2006 Rovaniemi Niskanperä (Antti Ruonakoski)

13.4.2010 Rovaniemi Teollisuuskylä (Veikko Isomursu)

13.4.2016 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

 

Myöhäisimmät havainnot

26.10.2019 Rovaniemi Koivusaari (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa)

24.10.2004 Rovaniemi Koivusaari (Jukka Soppela)

21.10.2016 Ranua Toivakka (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

250, Rovaniemi Isoaavan lumenkaatopaikka 7.5.2017 (Vesa Nivala)

120, Inari Sarviniementie 1.5.2011 (Martti Rikkonen)

120, Pello Mätäs 7.5.2018 (Matti Välimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Utsjoki Muotkatunturit 26.-31.7.2017 vaellus (Teemu Lehtiniemi)

120, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

100, Enontekiö Ropi-Peera 7.-13.7.1990 (Pekka Toola)

 

Syksy (elo-joulukuu)

320, Rovaniemi Aronperä 31.8.2019 (Andreas Nuspl)

290, Rovaniemi Aronperä 7.9.2019 (Andreas Nuspl)

190, Rovaniemi Aronperä 14.9.2019 (Anreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Lapinkirvinen

562 havaintoa / 1 062 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesimisalueet ovat pohjoisessa Euraasiassa ja Alaskassa. Talvehtii trooppisilla alueilla Afrikassa ja Aasiassa.

 

Lapinkirvinen pesii Pohjois-Suomen tunturipaljakoilla ja -koivikoissa.

 

Varhaisimmat havainnot

28.4.2016 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

9.5.2016 Inari kirkonkylä (Esko Aikio)

13.5.2011 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi)

 

Myöhäisimmät havainnot

25.10.2007 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen)

9.10.1993 Inari Menesjärvi (Jouni Aikio, Anja Vest)

2.10.2010 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi Aronperä 22.5.2012 (Sakari Harju)

4, Rovaniemi Jaatila 25.5.2008 (Antti Ruonakoski)

4, Utsjoki Biesjeaggi 28.5.2010 (Olli Osmonen)

4, Inari Ahkioniemi 22.5.2014 (Sampo Parkkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

14, Utsjoki Piesjänkä 1.-10.7-1976 (Jukka Simula)

10, Inari Biesjävrre 9.7.1962 (Pertti Sulkava, Urpo Häyrinen)

9, Utsjoki Piessuo 19.6.1958 (Mauri Rautkari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

14, Rovaniemi Aronperä 29.8.2019 (Andreas Nuspl)

13, Inari Mellanaapa 20.8.2019 (Pekka Topp)

13, Rovaniemi Aronperä 30.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Luotokirvinen

11 havaintoa / 11 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Talvehtii Pohjanmerellä ja Britteinsaarilla.

 

Luotokirvinen pesii Suomessa harvalukuisena ulkosaaristossa.

 

 


Keltavästäräkki

3 827 havaintoa / 21 628 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesimisalue lähes koko Eurooppa ja Aasia. Talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa keltavästäkkejä löytyy koko maasta.

 

Varhaisimmat havainnot

23.4.2014 Ylitornio Kallijoki (Jarmo Saarela)

28.4.2014 Ylitornio Kauliranta (Jarmo Saarela)

29.4.1973 Kolari Vaattoniemi (Juhani Pitkänen)

29.4.2004 Enontekiö Hetta (Pirkka Aalto)

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2018 Inari Lusmaniemi (Jouni Aikio)

30.9.2011 Sodanäkylä Lokka (Sampo Laukkanen)

29.9.2006 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

29.9.2012 Inari Menesjärvi (Jouni Aikio)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

350, Inari Kaamasjokisuu 25.5.2015 (Pertti Forss)

200, Rovaniemi Niskanperä 24.5.2015 (Anssi Mäkinen, Pirkka Aalto, Antti Peuna)

120, Rovaniemi Kuolajokisuu 17.5.2012 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200, Kittilä Naatsukka 3.7.2007 (Esko Pasanen)

105, Enontekiö Pöyrisvuoma 21.-25.6.2007 linjalaskenta (Jukka Simula)

100, Kittilä Naskama-aapa 2.7.2007 (Esko Pasanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

525, Rovaniemi Aronperä 13.8.2019 (Andreas Nuspl)

250, Kolari Teuravuoma 15.8.1977 (Jarmo Laine)

248, Rovaniemi Arktikum 8.8.2016 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Sitruunavästäräkki

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Sitruunavästäräkki on Aasian laji.

 

Suomessa harvat pesinnät löytyvät Keski- tai Etelä-Suomesta.

 


Virtavästäräkki

343 havaintoa / 469 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesimisalueet Euroopassa ja Aasiassa, talvehtimisalueet Välimeren maissa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa virtavästärakin voi löytää harvinaisena eri puolilta maata.

 

Varhaisimmat havainnot

4.4.2005 Ranua Penämö (Helvi Impiö)

7.4.2017 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

13.4.2019 Rovaniemi Vaattunki (Esa Huhta)

 

Myöhäisimmät havainnot

27.9.-11.10.2012 Ivalo Salmenranta (Jouni Aikio, Juhani Honkola, Allan Hamari, Annikki Sirjola, Esko Sirjola, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

8.10.2014 Salla Sauoivan kurut (Teuvo Hietajärvi)

1.10.2010 Muonio Sammakko-oja (Olli Soutukorva)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Salla Värriö 27.5.2007 (Teuvo Hietajärvi)

2, Utsjoki Tenojoki 14.5.2018 (Osmo Heikkala, Mika Heikkala, Iikka Heikkala)

2, Muonio Pyhäjoki 23.-27.5.2019 (Pekka Hietaniemi, Timo J. Leppänen, Leena Muotka, Pirkko Hietanniemi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Kolari Äkäslompolo 27.6.2019 (Joonatan Toivanen)

8, Rovaniemi Auttiköngäs 25.6.1982 (Jorma V.A. Halonen, Hillevi, Tuuli Ja Taneli Halonen)

6, Kolari Yllästunturi 30.7.2007 (Pekka Hietaniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Muonio Jerisjärvi 27.8.2009 (Matti Nuotio)

3, Rovaniemi Auttiköngäs 21.8.2010 (Jarmo Saarela)

3, Kolari Ylläs 5.8.2014 (Ville Suorsa, Aino Ventelä-Suorsa)

3, Pelkosenniemi Pyhätunturi 5.6.-18.9.2018 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Kari Hiltunen, Jörgen Palmgren, Eero Perttunen, Hannu Ruotsalainen, Kirsi Tiihonen, Hanna-Maija Heikkilä, Juha Kovalainen, Lennart Saari, Maiju Mustonen, Sanna Kalttonen, Seija Vihonen)

3, Muonio Vatikuru 8.9.2019 (Sakari Roininen, Eira Pulju)

 


Västäräkki

7 008 havaintoa / 25 236 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesimisalueet Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Pohjoisilta alueilta siirtyy talvehtimaan Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan.

 

Västäräkkejä löytyy koko Suomesta.

 

Varhaisimmat havainnot

23.3.1983 Pello Konttajärvi (Veli-Matti Sihvo)

28.3.2019 Pello Jolmanpää (Esa Jolma)

29.3.2007 Kittilä Pulju (Harri Päivärinta)

29.3.2007 Rovaniemi Pisa (Heikki Peura)

29.3.20018 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo, Pekka Laitala)

 

Myöhäisimmät havainnot

26.11.-31.12.2010 Kemijärvi Kostamo (Päivi Kostamo)

19.-21.11.1984 Rovaniemi Sahanperä (Annina Kervinen)

13.11.2018 Rovaniemi Ulakatu (Esko Nevala)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100, Utsjoki Aittijoki 23.5.1979 (Eila Guttorm, Kirsti Guttorm, Aimo Guttorm)

90, Ylitornio Kuivakangas 26.4.2018 (Tomi Rautio, Jarmo Saarela)

90, Pellojärvi 4.5.2019 (Jorma V.A. Halonen, Minna Kaan, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100, Kemijärvi Sellu 30.7.2008 (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

50, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

30, Rovaniemi Alakorkalo 12.7.2012 (Jukka Jokimäki)

30, Kolari Kurtakko 19.7.2015 (Pekka Peltoniemi)

30, Pelkosenniemi keskusta 16.7.2019 (Panu Hämäläinen, Maria Hämäläinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

220, Pello Sirkkakoski 15.8.2018 (Markku Sirkka)

200, Ylitornio Kuivakangas 20.8.2014 (Jarmo Saarela)

120, Ylitornio Haapakoski 27.8.2014 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Tilhi

9 626 havaintoa / 500 334 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Tilhi on pohjoisen pallonpuoliskon laji, sitä esiintyy niin Euraasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin.

 

Tilhi pesii miltei koko maassa, pohjoisosissa tiheimmin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

3000, Rovaniemi keskusta 20.1.2006 (Jukka Jokimäki)

2000, Rovaniemi Vartiokatu 13.1.2007 (Veikko Vasama)

1500, Kemijärvi keskusta 4.-11.1.2007 (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2000, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

60, Inari Tsarmin erämaa 30.7.-4.8.2006 (Kimmo Leinonen)

37, Inari Riutula 5.6.2017 (Kari Varpenius, Jaakko Koistinen, Juhani Suni)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6000, Ivalo keskusta 1.11.2012 (Olli Osmonen)

3200, Rovaniemi Lapinaukio 29.11.2012 (Toivo Baas)

3180, Inari Ivalo-Koppelo talvilintulaskenta (Juhani Honkola, Esko Sirjola, Olli Osmonen)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät vähentyneet.

 

 

Talvilintulaskennoissa tilhien määrät vaihtelevat paljon vuosittain. Helmi-maaliskuun vaihteen laskennassa tilhiä esiintyy hyvin vähän.

 


Koskikara

5 152 havaintoa / 12 684 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopan pohjoisimmissa osissa, talvehtii etelämpänä sulapaikoissa.

 

Koskikara pesii Suomessa harvalukuisena, tiheimmin maan pohjoisosissa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

38-39, Inari Jurmukoski 3.-25.1.2011 (Martti Rikkonen, Sampo Parkkonen, Mauri Sydänmetsä, Katja Alaviiri, Jouni Aikio, Vesa Juntunen)

36, Inari Jurmukoski 26.1.2006 (Sampo Parkkonen)

36, Inari Jurmukoski 28.3.2009 (Martti Rikkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Posio Kurtankaltio 10.-11.6.2016 (Arto Linnas)

6, Posio Palojoki 20.6.1995 (Jyrki Mäkelä)

6, Muonio Pallas 3.7.2010 (Kristiina Johansson, Juhani Jalkanen)

6, Inari Tolosentie 28.6.2011 (Martti Tuukkanen, Ariel Ahlblad, Pertti Aula, Veikko Forsberg, Kristiina Järvenpää, Eila Knuuti, Kari Korhonen, Tuulikki Kärkkäinen, Anneli Nieminen, Aulikki Nygrén, Martti Partanen, Jouni Pihlaja, Virva Poikonen, Aarne Potinkara, Juhani Raula, Mirjami Raula, Lauri Saarela, Antero Salokoski, Marjatta Seppänen, Sirkka Tuomaala, Suoma Virnes, Tauno Jäntti, Annamaija Lehvo, Ari Linkolehto, Marjatta Ruutinen, Kirsi Pihlaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

39-41, Inari Jurmukoski 3.-4.11.2006 (Martti Rikkonen, Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen)

34-36, Inari Jurmukoski 22.11.-4.12.2010 (Sampo Parkkonen, Jukka Parkkonen)

34, Inari Jurmukoski 26.12.2018 (Aleksi Mikola, Pinja Kettunen, Marja Mikola, Markku Mikola, Oili Mikola, Anni Mikola, Ville Pesola)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Peukaloinen

612 havaintoa / 883 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä osissa Keski- ja Itä-Aasiaa, Pohjois-Amerikkaa ja Pohjois-Afrikkaa. Levinneisyysalueen pohjoisosissa muuttaa etelämmäksi.

 

Peukaloisen esiintyminen harvenee Oulun ja Kainuun korkeudelta pohjoiseen päin.

 

Varhaisimmat havainnot

4.4.2019 Salla Peklo-oja (Raimo Mikkonen)

8.4.2019 Sodankylä Tähtelä (Jyri Heilimo)

9.4.2015 Utsjoki Korretoja (Jouni Aikio, Edvard Aikio, Helena Aikio, Esko Aikio, Aune Veersalu, Piibe Aikio)

 

Myöhäisimmät havainnot

30.11.2014 Rovaniemi Nivankylä (Merja Vierelä)

22.11.1984 Pello Lankojärvi (Leena Rautio)

12.10.2017 Rovaniemi Aronperä (Mauri Sydänmetsä, Marianne Viinikainen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

12, Posio Korouoma 30.5.2012 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

3, Kolari Äkäslompolo 27.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen)

3, Rovaniemi Auttiköngäs 23.5.2016 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Posio Korouoma 17.6.2012 (Jukka Piispanen, Katri Väänänen)

8, Salla Jyppyränvaara 31.7.2012 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

7, Pello Lempeä 18.9.1976 (Jorma V.A. Halonen)

7, Kolari Varkaankuru 3.8.2015 (Jari Kontiokorpi, Anniina Kontiokorpi, Otso Kontiokorpi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Rautiainen

2 247 havaintoa / 4 450 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii koko Euroopassa, talvehtii Välimeren ympäristössä ja Keski-Euroopassa.

 

Suomessa rautiaisen esiintyminen painottuu eteläpäähän maata.

 

Varhaisimmat havainnot

9.4.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

10.4.2005 Inari Matkajoki (Rauna Paadar-Leivo)

12.4.2009 Ranua Simojärvi (Toivo Kalavainen)

 

Myöhäisimmät havainnot

22.10.-31.12.1982 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Hillevi Ja Tuuli Halonen)

5.11.-31.12.2010 Muonio Putaanranta (Olli-Pekka Karlin, Kerttu Laurila)

5.11.-31.12.2013 Rovaniemi Alakorkalo (Lea ja Hans Mattus)

1.-31.12.2018 Savukoski Tanhua (Pirkko Kolkka)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

9, 28.4.2018 Rovaniemi Kaihuanvaara (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

9, Inari Sarmikuusikot 20.5.2019 (Olli Osmonen, Arto Saikkonen)

7, Rovaniemi Niskanperä 9.5.2017 (Pekka Pahtaja)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

33, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

18, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

11, Sodankylä Pomokaira 18.6.2008 linjalaskenta (Ari Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

69, Rovaniemi Aronperä 26.8.2019 (Andreas Nuspl)

61, Rovaniemi Aronperä 13.9.2019 (Andreas Nuspl)

50, Pello kk 9.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Punarinta

3 378 havaintoa / 4 377 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesimäalue lähes koko Eurooppa, keskinen Aasia ja Pohjois-Afrikka. Pohjoisimmilta ja itäisimmiltä alueilta muuttaa etelämmäksi.

 

Punarinta pesii lähes koko Suomessa, kuitenkin Metsä- ja Tunturi-Lapissa harvalukuisempana.

 

Varhaisimmat havainnot

5.1.2013 Rovaniemi Napapiiri (Mika Bäckman)

9.-20.1.2009 Rovaniemi Ounasrinne (Antti Ruonakoski)

11.1. Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

26.-31.12.2018 Enontekiö Peltovuoma (Asta Niemelä)

26.12.2009 Rovaniemi Karinrakka (Ilpo Kojola)

24.12.2009 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

29, Rovaniemi Kemijoen itäpuolentie välillä Petäjävaara-Ojanperä 7.4.2010 (Anssi Mäkinen)

14, Rovaniemi Kemijoen itäpuolentie välillä Petäjävaara-Rautiosaari 29.4.2010 (Anssi Mäkinen)

12, Rovaniemi Povarinoja 1.5.2008 (Ismo Kreivi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25, Savukoski Nuorttijoki 4.-8.6.2007 (Petri Piisilä)

9, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

9, Muonio Keimiötunturi 14.6.2013 linjalaskenta (Ilkka Ruuska)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10, Ranua Palovaarantie 10.9.2011 (Eero Pätsi)

10, Pello Saukko-ojanpää 16.9.2014 (Olli Urhonen)

9, Rovaniemi Apukka 22.8.2019 (Andreas Nuspl)

9, Rovaniemi Aronperä 3.9.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Satakieli

26 havaintoa / 27 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, talvehtii Itä- ja Kaakkois-Afrikassa.

 

Suomessa satakielen levinneisyys painottuu selkeästi maan eteläosiin.

 


Sinirinta

4 315 havaintoa / 13 796 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtii Etelä-Euroopassa, Afrikassa ja Aasian eteläosissa.

 

Sinirinta on Suomessa maan pohjoisimpien osien lintu.

 

Varhaisimmat havainnot

18.4.1976 Rovaniemi Nivankylä (Jouko Hiltunen)

28.4.2014 Inari Törmänen (Heikki Tanhua)

1.5.2008 Sodankylä kk (Pekka Paarman)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

9.-11.10.2015 Enontekiö Muotkajärvi (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

5.10.2008 Rovaniemi Aronperä (Jarno Luiro)

3.10.2014 Sodankylä Heinelmäaapa (Olli-Pekka Karlin)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

40, Enontekiö Kilpisjärvi 30.5.2009 (Roland Vösa)

30, Utsjoki Ailigas 24.-25.5.2007 (Seppo Hjerppe, Kimmo Häkkinen, Vesa Häkkinen)

30, Enontekiö Kilpisjärvi 24.5.2013 (Aki Aintila)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200, Enontekiö Ropi-Peera 7.-13.7.1990 (Pekka Toola)

200, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen, Jami Viljanmaa ym)

61, Enontekiö Njallavari 21.7.2010 (Hannu Kauppi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

114, Inari Mellanaapa 31.8.2018 rengastettu (Jari Laitsalo, Sampo Laukkanen)

88, Inari Mellanaapa 1.9.2017 rengastettu (Heikki Karhu, Olli Osmonen)

75, Inari Mellanaapa 4.9.2017 rengastettu (Heikki Karhu, Sampo Laukkanen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Sinipyrstö

246 havaintoa / 338 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Aasiassa ja Euroopankin puolella pohjoisessa sekä myös Etelä-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Kaakkois-Aasiassa.

 

Suomessa sinipyrstön pesimäaikaiset havainnot keskittyvät itärajan tuntumaan Pohjois-Karjalasta Itä-Lappiin ulottuvalle alueelle.

Varhaisimmat havainnot

21.4.2011 Enontekiö Kilpisjärvi (Kristiina Johansson)

26.4.2002 Sodankylä Rajala (Janne Bruun)

8.-10.5.2016 Inari Karhunpesävaara (Jouni Aikio, Vesa Juntunen, Martti Rikkonen, Mauri Sydänmetsä, Jan-Erik Tanhua, Mikko Tanhua, Marianne Viinikainen)

 

Myöhäisimmät havainnot

22.9.2012 Salla Kuutsjärvi (Teuvo Hietajärvi)

21.9.2019 Posio Iso Karitunturi (Akseli Myllyneva, Aarni Myllyneva)

19.9.2001 Sodankylä kk (Jari Kivilompolo, Jukka K., Paula K.)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Salla Kynsivaara 22.5.-26.6. (Teuvo Hietajärvi, Petri Piisilä)

2, Inari Karhunpesävaara 10.5.2016 (Anja Vest)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Salla Kynsivaara 22.5.-26.6.2013 (Teuvo Hietajärvi, Petri Piisilä)

8, Salla Pulkkatunturi 5.7.2012 (Teuvo Hietajärvi)

7, Posio Suvantovaara 25.6.2014 (Antti Ruonakoski)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3-7, Salla Kuutsjärvi 27.-30.8.2010 (Teuvo Hietajärvi, Petri Sola, Lennart Saari, Tarmo Kylli)

3, Salla Värriö 7.9.2010 (Teuvo Hietajärvi)

 


Mustaleppälintu

50 havaintoa / 56 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtii etelämpänä.

 

Mustaleppälinnun pesintöjä on löytynyt Suomesta harvakseltaan lähinnä maan eteläosista.

 


Leppälintu

3 185 havaintoa / 6 546 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesiin lähes koko Euroopassa, Pohjois- ja Länsi-Afrikassa sekä eteläisessä Aasiassa. Talvehtii etelämpänä.

 

Leppälintu esiintyy koko Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

14.4.2016 Salla Kotalankylä (Lea Sopanen)

16.4.1992 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

20.4.2014 Ylitornio Pessanranta (Jarmo Saarela)

 

Myöhäisimmät havainnot

15.11.2017 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi)

1.11.2008 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi)

27.10.2016 Pello vanha koulu (Markku Sirkka, Reijo Saukkoriipi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

31, Utsjoki välillä kirkonkylä-Pulmankijärven eteläpää 25.5.2016 (Olli Osmonen)

30, Kolari Aakenustunturi 28.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen)

20, Utsjoen kunta 30.5.-2.6.2011 (Raimo Seppälä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

191, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

115, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

105, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

15, Utsjoki Pulmankijärvi 31.7.-6.8.2013 (Teemu Lehtiniemi)

11, Pello Kellarikangas 15.8.1973 (Jorma V.A. Halonen)

10, Rovaniemi Ounasvaara 4.8.2017 (Jorma Salo)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Pensastasku

1 580 havaintoa / 2 766 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Afrikassa. Suomessa pensastasku pesii koko maassa tunturialueita lukuunottamatta.

 

Varhaisimmat havainnot

26.4.2009 Kittilä Sätkenä (Mikko Joensuu)

26.4.2011 Inari Mellanaapa (Jan-Erik Tanhua)

30.4.2016 Rovaniemi Pahtaja (Vesa Peltonen)

30.4.2019 Ranua Hyyhelö (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2016 Kemijärvi keskustan venesatama (Pirkka Aalto)

25.9.2015 Ylitornio Mellakoski (Jarmo Saarela)

24.9.2017 Inari Mellanaapa (Sampo Laukkanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Rovaniemi Niskanperä 21.5.2016 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

8, Pellojärvi 23.5.1976 (Jorma V.A. Halonen)

8, Ylitornio Viisavaaranvuoma 12.5.2011 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

21, Ylitornio Kainuunkylä 22.7.2016 (Jarmo Saarela)

20, Pellojärvi 12.7.2007 (Jorma V.A. Halonen)

20, Pellojärvi 18.7.2015 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

18-48, Ylitornio Kallijoki 4.-18.8.2013 (Jarmo Saarela)

18, Pello Ratasjärvi 5.8.2014 (Jarmo Saarela)

17, Ylitornio Viisavaaranvuoma 4.8.20112 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Sepeltasku

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Aasiassa ja Itä-Euroopassa sekä eteläisessä Aasiassa.

Sepeltasku pesii Aasiassa ja itäisimmässä Euroopassa ja talvehtii Vanhan maailman tropiikissa. Sepeltasku on Suomessa harhailija, joka on myös pesinyt muutamia kertoja.

Valtakunnallisesti Tiiraan on kirjattu 249 havaintoa 261 yksilöstä.

 

LLY:n alueen havainnot

2.-3.5.2010 Rovaniemi Niskanperä (Pirkka Aalto, Antti Aholainen, Allan Hamari, Esa Huhta, Veikko Isomursu, Juhani Jalkanen, Jukka Jokimäki, Ismo Kreivi, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Paula Nevala, Vesa Nivala, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Olli Sälevä, Antti Ruonakoski, Esko Nevala, Heta Kreivi, Lotta Hirvas, Netta Aholainen, Tuomas Ruonakoski, Veera Rautio)

 


Mustapäätasku

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Euraasiassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Talvehtimisalueet etelämpänä.

 

Suomesta tunnetaan vuosien varrelta neljä mustapäätaskun pesintää ja kolme sekapesintää pensastaskun kanssa.

 


Kivitasku

2 576 havaintoa / 5 807 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Kivitaskua esiintyy lähes koko Euraasiassa ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Talvehtii Afrikassa.

 

Suomessa kivitasku esiintyy koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

6.4.2016 Inari Mellanaapa (Mauri Sydänmetsä)

12.4.2011 Sodankylä Lismansilta (Osmo Hirvasvuopio)

16.4.2007 Pello Poikkihaka (Jorma V.A. Halonen)

 

Myöhäisimmät havainnot

29.10.2006 Rovaniemi Niskanperä (Urpo Heikkinen)

19.10.2014 Rovaniemi Ounasvaara (Pekka Nikander)

16.10.2019 Rovaniemi Arktikum (Ismo Pyhtilä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100, Utsjoki Outakoski-kirkonkylä 29.5.2017 (Risto Salovaara, Marjatta Salovaara)

40, Utsjoki Kaamasmukka 22.5.2014 (Martti Rikkonen)

30, Rovaniemi Haukitaipale 18.5.2017 (Elisa Konttaniemi, Merja Konttaniemi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Enontekiö Käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

25, Salla Värriötunturi 27.6.2013 (Teuvo Hietajärvi, Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa, Arto Komulainen, Piritta Seipäjärvi)

25, Enontekiö Kilpisjärvi 1.-3.7.2016 (Touko Torppa)

25, Muonio Pallas-Ylläs 21.7.2016 (Kimmo Olkio, Jouko Olkio, Pekka Sundell)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

30, Enontekiö Ropi-Bizeoaivi 6.8.2007 (Juho Könönen, Lauri Mäkelä)

27, Utsjoki retkeilyreitti 17.-22.8.2011 (Milka Keihäs)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Nunnatasku

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa, talvehtii Itä-Afrikassa.

 


Sinirastas

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintyy Välimeren alueen ja Keski-Aasian vuoristoissa. Muuttaa osassa aluetta etelämmäksi.

 


Kirjorastas

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii pääasiassa Uralin itäpuolella Siperiassa. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat Kaakkois-Aasiaan.

 


Sepelrastas

1 205 havaintoa / 1 857 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut. Alueellisesti hävinnyt (Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pesii Länsi- ja Keski-Euroopan vuorisoissa ja Skandinaviassa. Talvehtii Välimeren maissa ja Lounais-Aasiassa.

 

Suomessa sepelrastas pesii harvalukuisena Tunturi-Lapissa.

 

Varhaisimmat havainnot

8.4.2017 Inari Appislompolo (Mikko Tanhua)

13.4.2007 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

13.4.2011 Enontekiö Kilpisjärvi (Viktor Mannela)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

20.10.2012 Rovaniemi Arktikum (Jukka Simula)

20.10.2014 Kolari Äkäslompolo (Teo Ylätalo)

17.10.2016 Enontekiö Vuontisjärvi (Sari Keskitalo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

7, Rovaniemi Alakorkalo 24.-25.4.2012 (Allan Hamari, Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Petri Kemppainen, Ismo Kreivi, Esko Nevala, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Jukka Simula, Pekka Suunta, Nora Ojala, Paula Nevala ym)

6, Enontekiö Muotkatakka 1.5.2009 (Kristiina Johansson)

6, Rovaniemi Alalkorkalo 29.4.2012 (Pirkka Aalto, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

6, Rovaniemi Törmänki 7.5.2014 (Heikki Tuomi-Nikula)

6, Inari Mellanaapa 4.-5.5.2015 (Mauri Sydänmetsä, Marianne Viinikainen, Olli Osmonen, Anja Akujärvi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Enontekiö Pikku-Malla 25.6.2012 (Aki Aintila)

8, Enontekiö Mallan luonnopuisto 29.6.2017 (Aki Aintila)

7, Enontekiö Pikku-Malla 16.6.2013 (Aki Aintila)

7, Enontekiö Muotkatakka 26.6.2015 (Mika Teivonen, Paavo Harri, Jarmo T. Koistinen, Isto Virtanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Ylitornio Kuivakangas 15.10.2016 (Iiris Orre)

9, Utsjoki Ailegas 23.9.2015 (Jorma Pessa, Esko Pasanen)

6, Utsjoki Nuvvus 17.9.2015 (Pekka Peltoniemi, Ruohotie)

6, Enontekiö Kilpisjärvi 17.9.2015 (Matti Välimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Mustarastas

2 801 havaintoa / 3 302 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Mustarastasta tavataan lähes koko Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa. Istutettu Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.

 

Suomessa mustarastaan levinneisyys painottuu maan eteläosiin, mutta laji levittäytyy kohti pohjoista.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Ruostesiipirastas

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Keski-Siperiassa taigalta tundralle. Talvehtii Etelä-Aasiassa.

 


Mustakaularastas

8 havaintoa / 8 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Siperiassa, muuttaa talveksi Etelä-Aasiaan.

 


Räkättirastas

8 403 havaintoa / 175 114 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Räkättirastas on yleinen koko Suomessa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300, Ylitornio Kauliranta 25.4.2011 (Tapani Tapio)

250, Rovaniemi Niskanperä 11.5.2017 (Jukka Simula)

220, Pello Yliranta 2.5.2018 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

250, Ylitornio Meltosjärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

120, Ylitornio Rantakylä 14.7.2012 (Tapani Tapio)

70, Enontekiö Hetta-Pallas 7.10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

70, Kemijärvi keskusta 31.7.2007 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12 000, Posio Kitkajärvi 22.9.2008 (Jukka Parkkonen, Olli Lamminsalo)

3000, Ylitornio Kuivakangas 4.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

2020, Posio Kitkajärvi 26.9.2009 (Olli Lamminsalo, Mika Heikkala, Ilka Maaninka, Lintukurssilaiset)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, yksilömäärät hieman vähemmän.

 

 

Talvilintulaskentojen syyslaskennassa on usein runsaitakin määriä rakättirastaita. Kevättä kohti määrät vähenevät.

 


Laulurastas

2 507 havaintoa / 4 785 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintyy lähes koko Euroopassa ja laajaltai myös Aasiassa. Muuttaa talveksi Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan.

 

Laulurastas pesii yleisenä koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

7.4.2015 Utsjoki (Rane Olsen, Harri Lehtonen)

16.4.2010 Salla Haukkala (Teuvo Karkkola)

17.4.2014 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

 

Myöhäisimmät havainnot

7.12.2008 Inari Törmänen (Eija Tukki, Antti Ananin)

4.12.2014 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi, Pekka Holck, Jukka Räisänen, Juho Similä)

18.11.2014 Kemijärvi keskusta (Teuvo Hietajärvi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

17, Kittilä Vittakumpu 10.5.2012 (Juha Takalo)

16, Pello Yliranta 9.5.1981 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

13, Muonio Pallasjärvi 23.5.2019 (Leena Muotka)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

135, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

103 Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

40, Muonio Jäkälä-Saivokero 27.6.2015 (Tuomas Väyrynen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

57, Rovaniemi Aronperä 9.9.2019 (Andreas Nuspl)

43, Rovaniemi Aronperä 13.9.2019 (Andreas Nuspl)

27, Inari Mellanaapa 24.9.2017 (Sampo Laukkanen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Punakylkirastas

4 963 havaintoa / 35 023 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii pohjoisessa Euraasiassa. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.

 

Punakylkirastas on runsaslukuinen koko Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

1.-2.1.2018 Rovaniemi Ounasmetsä (Esa Huhta)

4.1.2009 Rovaniemi Korkalovaara (Antti Aholainen)

10.1.2009 Rovaniemi Poroelontie (Leena Muotka)

 

Myöhäisimmät havainnot

25.11.2017 Rovaniemi Ounasmetsä (Matti Välimäki)

21.-25.11.2017 Kemijärvi Särkilammentie (Teuvo Hietajärvi, Antonina Hietajärvi)

16.11.2014 Rovaniemi Ahokankaantie (Jukka Simula)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

866, Pellojärvi 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pello Jolmanpää 9.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pello Kotivainio 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pello Yliranta 29.4.2016 (Jorma V.A. Halonen)

300, Rovaniemi Alakorkalo 27.4.2019 (Andreas Nuspl)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

152, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

85, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

84, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

546, Salla Aitaselänkangas 15.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

500, Ylitornio Kuivakangas 4.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

400, Pello Turtola 4.10.1981 (Leena Viinamäki)

400, Ivalo keskusta 24.9.2016 (Olli Osmonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Kulorastas

2 804 havaintoa / 7 642 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euraasiassa. Talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimeren maissa.

 

Suomessa kulorastas pesii havumetsävyöhykkeen pohjoisrajalle saakka.

 

Varhaisimmat havainnot

24.3.2016 Pello Romakkajärvi (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen)

1.4.2016 Rovaniemi Paskis (Vesa Nivala)

5.4.2011 Pello Lankojärvi (Leena Rautio)

 

Myöhäisimmät havainnot

9.12.2015 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

23.11.2017 Ranua Välttämösalmi (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

21.11.2017 Pello Jolmanpää (Matti Rintala)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

88, Kemijärvi Juujärvi 29.4.2012 (Pirkka Aalto)

88, Rovaniemi Apukka 4.5.2015 (Veikko Isomursu)

80, Kemijärvi Juujärvi 1.5.2012 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Sodankylä Vuotso 23.7.2009 (Tero Niskanen, Harri Koskinen)

24, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

17, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskenna (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100, Posio Kakkostenvaara 23.9.2013 (Aappo Luukkonen)

50, Inari Peskavaara 12.9.2010 (Martti Rikkonen)

40, Inari Lemmenjoen kansallispuisto 10.-11.9.2015 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen)

40, Rovaniemi Kauppijärvi 16.8.2016 (Matti Välimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Pensassirkkalintu

5 havaintoa / 5 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla, talvehtii Luoteis-Afrikassa ja Intiassa.

 

Laji pesii Etelä- ja Keski-Suomessa melko harvinaisena.

 

 


Vaaleakultarinta

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa, Vähä-Aasiassa ja Lähi-Idässä sekä Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Saharan eteläpuolella Afrikassa ja Arabian niemimaalla.

 


Kultarinta

8 havaintoa / 10 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintyy Euroopan länsiosista itään Venäjän Aasianpuoleiselle osalle. Talvehtii Afrikassa.

 

Levinneisyys keskittyy Etelä-Suomeen.

 


Ruokokerttunen

800 havaintoa / 1 104 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Tavehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

 

Suomessa ruokokerttunen esiintyy koko maassa, Lapissa harvalukuisena.

 

Varhaisimmat havainnot

18.5.1981 Pello Hannunranta (Jorma V.A. Halonen)

20.5.2010 Enontekiö Sotkajärvi (Petri Piisilä)

20.5.2013 Ylitornio Pakisjärvi (Antti Ruonakoski)

 

Myöhäisimmät havainnot

25.9.2017 Sodankylä Vuotso (Sampo Laukkanen)

25.9.2017 Rovaniemi Aronperä (Ismo Kreivi)

21.9.2015 Rovaniemi Aronperä (Markku Pernu)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi Kivitaipale 30.4.2011 (Ismo Kreivi)

3, Rovaniemi Koivusaari 29.5.2013 (Leena Muotka)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Rovaniemi Ounasjokisuisto 11.6.2017 (Jorma Salo)

11, Enontekiö Pöyrisjärvi 24.6.1999 (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Aappo Luukkonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9, Rovaniemi Aronperä 14.8.2009 (Veikko Isomursu)

6, Rovaniemi Ounasjokisuisto 7.8.2009 (Anssi Mäkinen)

6, Rovaniemi Aronperä 18.8.2010 (Veikko Isomursu, Jukka Jokimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet lähes vakiona.

 

 


Viitakerttunen

34 havaintoa / 34 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Itä-Euroopassa ja lauhkean ilmaston Aasiassa. Talvehtii Intiassa ja Sri Lankassa.

 

Pesintäalueet Suomessa keskittyvät etelä- ja keskiosiin maata.

 


Luhtakerttunen

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

 

 


Rusorintakerttu

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Etelä-Eurooppa ja Pohjois-Afrikka. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

 


Kirjokerttu

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Itä-Euroopasta Keski-Aasiaan. Talvehtii Itä-Afrikassa.

 


Hernekerttu

680 havaintoa / 726 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa lounaisinta ja pohjoisinta osaa lukuunottamatta sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella, Arabian niemimaalla ja Intiassa.

 

Suomessa levinneisyysalue ulottuu Etelä-Lappiin, pohjoisempana tavataan satunnaisesti.

 

Varhaisimmat havainnot

3.5.2018 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Martti Ja Sara Salminen, Ilkka Spets, Teppo Peltonen)

7.5.2016 Ranua Saariharju (Tiina Saarijärvi)

7.5.2016 Ylitornio Portimojärvi (Veikko Isomursu, Ismo, Aatu Ja Topi Kreivi, Minna Luolamo, Jarmo Saarela, Olli Sälevä)

7.-9.5.2016 Kittilä Sätkenä (Mikko Joensuu)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2010 Kemijärvi Särkilammentie (Teuvo Hietajärvi)

20.9.2017 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

16.9.2011 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Posio Lohiranta 19.5.1963 (Poropudas)

2, Rovaniemi Paavalniemi 20.5.2007 (Antti Ruonakoski)

2, Rovaniemi Hirvasmutka 22.5.2008 (Antti Ruonakoski)

2, Savukoski Lattuna 22.5.2014 (Teuvo Hietajärvi)

2, Rovaniemi Vitikanpää 24.5.2014 (Vesa Nivala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

3, Rovaniemi Hirvasmutka 4.7.2007 (Antti Ruonakoski)

3, Rovaniemi Salmikankaat 27.6.2009 (Antti Ruonakoski)

3, Rovaniemi Koivusaari 29.6.2014 (Antti Ruonakoski)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4, Rovaniemi Aronperä 16.8.2019 rengastettu (Veikko Isomursu)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Pensaskerttu

127 havaintoa / 129 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa lukuunottamatta pohjoisimpia osia ja Länsi-ja Keski-Aasiassa. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

 

Levinneisyys Suomessa ulottuu suunnilleen Oulun korkeudelle.

 

Varhaisimmat havainnot

14.5.2018 Rovaniemi Kivitaipale (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

16.5.2012 Rovaniemi Napapiiri (Mika Bäckman)

17.5.2010 Rovaniemi Muurola (Jukka Siltanen)

 

Myöhäisimmät havainnot

9.8.2013 Rovaniemi Paavalniemi (Juha Severinkangas)

18.7.1981 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

17.7.2015 Muonio Jerisjärvi (Ilmari Mäkisalo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2, Rovaniemi Ylikylä 2.7.2007 (Antti Ruonakoski)

2, Kemijärvi Juujärvi 2.7.2019 (Antti Peuna)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1, Rovaniemi Paavalniemi 8.9.2013

 


Lehtokerttu

1 046 havaintoa / 1 151 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä Aasian länsi- ja keskiosissa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

Levinneisyys ulottuu Lapin eteläosiin.

 

Varhaisimmat havainnot

14.5.2016 Kolari Teurajärvi (Jari Lehti)

16.5.2012 Rovaniemi Vanttauskoski (Taneli Halonen)

19.5.2010 Pello Välikylä (Jorma V.A. Halonen, Ilkka Spets)

 

Myöhäisimmät havainnot

23.10.-15.11.2017 Rovaniemi Pohjanhovi (Olli-Pekka Karlin, Jarno Luiro, Anssi Mäkinen, Vesa Perttunen, Ismo Pyhtilä, Jorma Salo, Jukka Simula, Lea Maalismaa, Marko Junttila, Rauno Kalliskota)

8.11.2010 Ivalo taajama (Jukka Parkkonen, Esko Sirjola, Jaana Pikkarainen)

9.10.2010 Rovaniemi Lapin keskussairaala (Antti Ruonakoski)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Rovaniemi Koivusaari 28.5.2013 (Veikko Isomursu)

2, Rovaniemi Vitikanpää 30.5.2013 (Anssi Mäkinen, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Rovaniemi Sahanperä 22.6.2010 (Anssi Mäkinen)

5, Kemijärvi Kelloniementie 11.7.2007 (Pirkka Aalto)

5, Rovaniemi Ylikylä 22.6.2010 (Anssi Mäkinen)

5, Rovaniemi Sahanperä 16.7.2010 (Anssi Mäkinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4, Pello jätevedenpuhdistamo 25.8.2013 (Timo Valkonen)

3, Rovaniemi Aronperä 20.8.2009 rengastettu (Veikko Isomursu)

3, Rovaniemi Aronperä 1.8.2012 rengastettu (Veikko Isomursu)

3, Rovaniemi Aronperä 6.8.2016 rengastettu (Veikko Isomursu)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet likimain vakiona.

 

 


Mustapääkerttu

673 havaintoa / 812 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuunottamatta sekä Aasian läntisissä osissa. Pohjoisen ja idän kannat talvehtivat Etelä-Euroopassa ja Afrikassa.

 

Tiheimmät esiintymisalueet Etelä-Suomessa, Oulu-Pohjois-Karjala -linjan pohjoispuolella harvinainen.

 

Varhaisimmat havainnot

2.-28.1.2007 Rovaniemi Viirinkangas (Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Paavo Sakari Laine)

2.-3.1.2015 Rovaniemi Katajaranta (Esa Huhta, Anssi Mäkinen)

3.1.2009 Rovaniemi Pöykkölä (Antti Kuulasmaa)

 

Myöhäisimmät havainnot

21.-31.12.2006 Rovaniemi Korkalovaara (Eeva-Liisa Hirvikoski)

14.-31.12.2011 Kemijärvi Särkikangas (Timo Jaakola, Pentti Mettiäinen, Paavo Martikainen)

15.11.-31.12.2014 Rovaniemi Syväsenvaara (Eila Heikkilä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Kemijärvi keskusta 7.1.2007 (Pirkka Aalto, Veronica Muhli)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2, Kolari Äkäslompolo 7.6.2019 (Pirkko Hietaniemi, Varpu Hietaniemi)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

6-8, Salla Liinaharju 29.10.-1.11.2009 (Ari-Antti Aska)

5, Rovaniemi Muurola 20.8.2008 (Martta Lammassaari)

5, Ivalo Salmenranta 29.10.2014 (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Idänuunilintu

101 havaintoa / 113 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Itäinen Eurooppa ja Keski-Aasia pesimäalueena, talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

Pesii harvalukuisena maan eteläosissa.

 

Varhaisimmat havainnot

13.5.2018 Sodankylä Siurunmaa (Seppo Penttinen)

24.5.-6.6.2016 Rovaniemi Vaattunkiköngäs (Mika Bäckman, Olli-Pekka Karlin, Mikko Lantto, Vesa Nivala, Pekka Punnonen, Lea Maalismaa)

27.5.1977 Posio Korouoma (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Arvo Leskinen, Luontokerholaisia)

 

Myöhäisimmät havainnot

23.8.2011 Posio Pienilahti (Mika Heikkala)

12.8.1983 Pelkosenniemi kk (Heikki Karhu)

24.7.1979 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

3, Posio Korouoma 11.6.2010 (Ari Leinonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Kaksi havaintoa, molemmat yksittäisistä linnuista.

 


Lapinuunilintu

256 havaintoa / 307 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii Fennoskandian pohjoisosissa, Pohjois-Aasiassa ja osin Alaskassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 

Suomessa harvalukuinen, esiintyy pääasiassa maan itä- ja pohjoisosissa.

 

Varhaisimmat havainnot

24.5.1979 Sodankylä Kirkonkylä (Anja Laine)

30.5.2014 Utsjoki Petsikko (Tapani Ritavuori, Eivor Ritavuori)

2.6.1982 Utsjoki Vudnejávri (Esko Aikio)

2.6.2008 Inari Petsikko (Simo Pylväs)

2.6.2012 Inari Kirkonkylä (Jouni Aikio, Martti Kosonen)

2.6.2014 Inari Saariselkä (Petri Hasunen)

 

Myöhäisimmät havainnot

13.9.2011 Utsjoki Tenontie (Olli Honkanen)

24.8.1980 Utsjoki Leppälä (Ari Valle)

23.8.2009 Rovaniemi Aronperä (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Utsjoki Akukoski 26.-28.6.2007 (Allan Hamari)

5, Kolari Teuravuoma 25.7.1983 (Janne Lampolahti)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Inari Juutua 10.-11.8.1990 (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

2, Muonio Puthaanrannantie 5.8.2012 (Hannu Holck)

2, Utsjoki Kostejärvi 1.8.2014 (Ari Vuorio)

 


Hippiäisuunilintu

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Etelä-Siperiassa, Mongoliassa, Tiibetissä ja Kiinassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 


Taigauunilintu

49 havaintoa / 53 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Uralin itäpuolella Aasian pohjoisosissa, talvehtii Aasian eteläosissa.

 


Sirittäjä

372 havaintoa / 447 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa, talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

Suomen levinneisyysalue ulottuu Oulun korkeudelle saakka, pohjoisempana harvinainen.

 

Varhaisimmat havainnot

5.5.2016 Pello Sirkkakoski (Pertti Rautio)

7.5.2008 Ranua Keskustie (Allan Hamari)

8.5.2000 Enontekiö Hetta (Pirkka Aalto)

 

Myöhäisimmät havainnot

30.8.2009 Ranua Simojärvi (Allan Hamari)

30.8.2010 Enontekiö Hietajärvi (Timo J. Leppänen)

19.8.2004 Pellojärvi (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4, Kemijärvi Riskinniemi 16.5.2012 (Pentti Mettiäinen)

Kaikki muut havainnot 1-2 yksilöstä.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Rovaniemi Ojanperä 29.6.1979 (Jorma V.A. Halonen, Jukka Jokimäki)

5, Posio Korouoma 27.-28.6.1985 (John Faldborg)

5, Posio Korouoma 6.6.1993 (Jyrki Mäkelä)

5, Posio Korouoma 5.-6.6.2003 (Antti Ruonakoski, Kai Takkunen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä ja pysyneet lähestulkoon vakiona.

 

 


Tiltaltti

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja osin Aasiassa. Talvehtivat Välimeren seudulla, Afrikassa ja Arabian niemimaalla.

 

Suomen levinneisyysalue ulottuu Lapin eteläosiin, pohjoisempana harvinainen.

 

Alla tiltaltin kokonaishavaintomäärä (suluissa) sekä vuosittaisten ensihavaintojen aikoja kunnittain. Hyväksytty fenologisesti varhainen havainto on osoitettu H-kirjaimella. Toukokuuta myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole otettu mukaan.

Havainnot alkavat vuodesta 1972. Sen jälkeen tiltalttihavaintojen ketju LLY:n alueella kuitenkaan ole vielä aivan yhtenäinen. Sitä mukaa kuin vanhojen havaintojen syöttäminen edistyy, puutteet varmasti poistuvat.

Aukkovuodet 1.9.2019 tilanteen mukaisesti ja aikaisintaan kesäkuussa tehdyn ensihavainnon tähden kuntakatsauksesta pois jätetyt vuodet: 1985, 1986, 1990, 2.6.1992, 1993, 1996, 1998, 2002, 2003, 2004, 2005.

Enontekiö (59) 4.5.2001, 26.4.2008, 4.5.2009, 8.5.2010, 24.4.2011, 11.5.2012, 11.5.2014, 2.5.2015, 25.5.2016, 28.5.2019

Inari (176) 3.5.1987, 28.5.1991, 4.5.1997, 21.4.1999, 11.5.2006, 27.5.2007, 23.5.2008, 23.5.2009, 17.4.2010, 24.4.2011, 11.5.2012, 23.4.2013, 27.4.2014, 4.5.2015, 23.4.2016, 24.5.2017, 18.5.2018, 23.4.2019

Kemijärvi (64) 13.5.2007, 1.5.2008, 21.5.2012, 3.4.2013, 12.5.2014, 12.5.2015, 16.5.2016, 20.5.2017, 10.5.2018, 26.4.2019

Kittilä (25) 29.4.2011, 8.5.2012, 25.5.2018, 22.4.2019

Kolari (19) 30.5.1974, 18.5.1980, 17.5.1982, 28.5.2010, 2.5.2013, 7.5.2016, 27.4.2018, 28.4.2019

Muonio (30) 12.5.2009, 25.4.2011, 28.4.2018, 9.5.2019

Pelkosenniemi (11) 25.5.2000, 3.5.2009, 19.5.2014, 7.5.2016, 14.5.2019

Pello (392) 18.5.1972, 26.5.1973, 10.5.1974, 3.5.1975, 12.5.1976, 6.5.1977, 20.5.1978, 3.5.1979, 5.5.1980, 9.5.1981, 10.5.1982, 24.4.1983, 30.4.1984, 10.5.2007, 29.4.2008, 26.4.2009, 6.5.2010, 12.5.2011, 11.5.2012, 27.4.2013, 28.4.2014, 6.5.2015, 28.4.2016, 6.5.2017, 16.4.2018, 29.4.2019

Posio (23) 16.5.2009, 8.5.2015, 31.5.2018, 23.4.2019

Ranua (13) 10.5.1979, 29.4.2016, 25.5.2017, 17.4.2018, 30.4.2019

Rovaniemi (646) 10.5.1976, 12.5.1979, 14.5.1984, 6.5.1988, 5.5.2006, 22.4.2007, 29.4.2008, 28.4.2009, 18.4.2010, 15.5.2011, 13.5.2012, 26.4.2013, 20.4.2014, 10.5.2015, 29.4.2016, 13.5.2017, H 31.3.2018, 7.4.2019

Salla (25) 19.5.1975, 14.5.1978, 26.5.1979, 21.5.2007, 22.5.2010, 20.5.2013, 18.4.2018

Savukoski (7) 23.4.2014

Sodankylä (18) 25.5.1979, 20.5.2009, 29.5.2013, 31.5.2015, 29.5.2016, 29.5.2018, 

Utsjoki (69) 30.5.1980, 29.4.1989, 28.4.1994, 25.5.1995, 6.5.2006, 3.5.2008, 25.4.2011, 13.5.2013, 8.5.2014, 18.4.2018, 19.5.2019

Ylitornio (224) 2.5.1975, 6.5.2006, 9.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 16.5.2012, 27.4.2013, 21.4.2014,  1.5.2015, 1.5.2016, 18.5.2017, 14.4.2018, 30.4.2019

 

Varhaisimmat havainnot

31.3.2018 Rovaniemi Vikajärvi (Sari Koski)

3.4.2013 Kemijärvi Riskinniemi (Pentti Mettiäinen)

7.4.2019 Rovaniemi Leive (Eeva Pyhtilä)

 

Myöhäisimmät havainnot

5.11.2010 Kittilä Venesuvanto (Tuija ja Tapio Seppälä)

4.11.2016 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

3.10.2010 Ivalo keskusta (Olli Osmonen, Juhani Honkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4, Rovaniemi Vanttauskoski 10.5.-20.6.2015 (Anssi Mäkinen)

4, Ranua Jäteasema 17.4.2018 (Kari-Pekka Hiltunen)

4, Rovaniemi Kaihuanvaara 17.5.2018 (Erkki Nieminen, Inkeri Nieminen)

4, Muonio Vatikuru 27.5.2018 (Arto Lehtinen, Simo Viinikkala)

4, Rovaniemi Puurosenranta 18.5.2019 (Anssi Mäkinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

5, Muonio Jerisjärvi 19.6.2006 (Miika Halonen, Soile Kaataja, Jarno Halonen, Erja Halonen, Jukka-Pekka Halonen)

5, Rovaniemi Puurosenranta 6.6.2015 (Vesa Nivala)

5,Rovaniemi Vanttauskoski 14.6.2017 (Anssi Mäkinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Ranua Takajärvi 25.8.2017 (Kari-Pekka Hiltunen)

4-5, Rovaniemi Aronperä 7.-9.9.2019 (Andreas Nuspl, Veikko Isomursu)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Pajulintu

4 630 havaintoa / 19 837 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä Aasiassa. Talvehtii Etelä-Afrikassa.

 

Pajulintu pesii koko Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

17.4.2012 Rovaniemi Lapinrinne (Ritva Mäkinen, Oiva Mäkinen)

22.4.1999 Utsjoki Gorretat (Esko Aikio)

27.4.2016 Rovaniemi Niskanperä (Jukka Soppela)

 

Myöhäisimmät havainnot

19.10.2018 Inari Mellanaapa (Olli Osmonen, Juhani Honkola)

14.10.2018 Inari Lusmaniemi (Jouni Aikio)

11.10.2009 Rovaniemi Kirkkolampi (Lauri Ikkala)

11.10.2015 Inari Savioja (Pekka Wäre)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60, Inari Porttikaltiontie 24.5.2012 (Jan-Erik Tanhua)

50, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

40, Rovaniemi Viirinkylä 25.5.1975 (Tuomo Ollila)

40, Pellojärvi 22.5.1981 (Jorma V.A. Halonen)

40, Pelkosenniemi Latvavaara 22.5.2014 (Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

386, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

342, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

195, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120, Utsjoki Pulmankijärvi 31.7.-6.8.2013 (Teemu Lehtiniemi)

81, Rovaniemi Aronperä 7.8.2013 rengastettu (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi)

81, Rovaniemi Aronperä 6.8.2014 rengastettu (Veikko Isomursu)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Hippiäinen

1 347 havaintoa / 2 381 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintymisalue Euroopassa ja osassa Aasiaa. Osittaismuuttaja, Suomen pesijöistä osa muuttaa Länsi- ja Keski-Eurooppaan.

 

Hippiäisen levinneisyys ulottuu Keski-Lappiin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

7, Rovaniemi Ounasvaara 28.5.2007 (Antti Ruonakoski)

5, Rovaniemi Povarivaara 22.5.2007 (Antti Ruonakoski)

5, Rovaniemi Hautapäänoja 23.5.2018 (Antti Ruonakoski)

5, Rovaniemi Porokatu 16.2.2009 (Ismo Kreivi)

5, Posio Korouoma 30.5.2011 (Pauliina Moilanen, Kuusamon Nilon Koulun Oppilaita)

5, Rovaniemi Asemieskatu 26.2.2015 (Jukka Jokimäki)

5, Pello Salmilompolo 16.4.2019 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

5, Rovaniemi Vaattunkiköngäs 19.4.2019 (Antti Keränen, Marko Junttila)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

10, Posio Korouoma 5.6.1993 (Jyrki Mäkelä)

10, Rovaniemi Kaihuanvaara 24.6.2017 rengastettu (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Posio Korouoma 20.10.2008 (Raimo Holappa)

15, Rovaniemi Ounasvaara 11.9.2008 (Antti Ruonakoski)

13, Savukoski Pommituskukkulat 28.8.2014 (Teuvo Hietajärvi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 


Harmaasieppo

1 469 havaintoa / 2 705 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä osittain Aasiassa sekä Pohjois-Afrikassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

 

Suomessa harmaasieppoa tavataan koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

10.5.1981 Pello Isoranta (Kari K. Koivuranta)

11.5.2012 Rovaniemi Kuolakangas (Hannu Jauhiainen)

11.5.2013 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi)

11.5.2018 Rovaniemi Sukulanrakka (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

11.5.2018 Ranua Ahvenniemi (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

 

Myöhäisimmät havainnot

4.10.2017 Rovaniemi Niemelänkangas (Niklas Haxberg)

3.10.2006 Sodankylä keskusta (Paula Kivilompolo)

3.10.2009 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto, Veikka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Rovaniemi Jaarankankaat 28.5.2014 (Jukka Siltanen)

5, Kittilä kirkonkylä 26.5.1979 (Hannu Salminen)

5, Pellojärvi 24.5.1984 (Jorma V.A. Halonen)

5, Rovaniemi Auttinköngäs 30.5.2016 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

35, Inari Lemmenjoen kansallispuisto 4.6.2016 (Olli Osmonen, Arto Saikkonen)

25, Kolari Porovuoma 31.7.1983 (Jorma V.A. Halonen)

24, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

25, Muonio Pallastunturi 8.9.2009 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson)

20, Pello Kuusilahdenvaara 4.8.1977 (Jorma V.A. Halonen)

17, Rovaniemi Vaattunkiköngäs 4.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet lähes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Pikkusieppo

58 havaintoa / 64 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Itä-Euroopassa, Siperiassa ja Kaukaasiassa. Talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa pikkusieppo on harvinainen, pesii lähinnä etelä- ja kaakkoisosissa maata.

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2, Salla Oulanka 14.6.1988 (Jyrki Mäkelä)

2, Posio Korouoma 5.6.2012 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

2, Posio Korouoma 17.6.2012 (Jukka Piispanen, Katri Väänänen)

2, Posio Korouoma 18.6.2012 (Allan Hamari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Yksi havainto yksittäisestä linnusta.

 


Kirjosieppo

3 660 havaintoa / 7 642 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii laajalti Euroopassa ja Aasiassa Länsi-Siperiaan saakka. Talvehtii Länsi-Afrikan eteläosissa.

 

Kirjosieppo on yleinen koko Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

12.4.2011 Kolari Äkäslompolo (Varpu Hietaniemi)

14.4.2016 Salla Kotalankylä (Lea Sopanen)

16.4.2011 Enontekiö Palojoensuu (Maija-Liisa Keskitalo)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

1.10.2012 Rovaniemi Napapiiri (Mika Bäckman)

25.9.2004 Rovaniemi Lapinrinne (Oiva Mäkinen)

25.9.2008 Kemijärvi Suomutunturi (Liisa Jäntti)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30, Kolari Aakenustunturi 28.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen)

25, Rovaniemi Korkalovaara 19.5.2010 (Jukka Jokimäki)

15, Rovaniemi Niskanperä 26.5.1974 (Juha Salmi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

65, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

45, Ranua Simojärvi 2.7.2019 (Pirkka Aalto)

38, Ylitornio Pessalompolo 6.6.2015 (Maija Mellajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9, Rovaniemi Aronperä 16.8.2017 rengastettu (Veikko Isomursu)

7, Rovaniemi Aronperä 8.9.2019 rengastettu (Veikko Isomursu)

 

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

 


Pyrstötiainen

1 303 havaintoa / 8 398 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintyy laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

 

Suomessa pyrstötiainen on maan eteleäosien laji, syksyiset vaellukset ulottuvat myös Lappiin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

15, Rovaniemi Mäntyvaara 1.1.2011 (Jukka Jokimäki)

14, Rovaniemi neljäs hautausmaa 15.1.2020 (Minna Luolamo)

12, Ivalo Jänkkävaara 19.2.2013 (Pertti Kukkala)

12, Ivalo Salmenranta 11.3.2013 (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

12, Ivalo Hirviniemi 20.3.2013 (Mauri Sydänmetsä)

12, Ivalo Sylvenvaara 3.1.2014 (Mauri Sydänmetsä)

12, Inari kirkonkylä 13.2.2015 (Jouni Aikio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30, Utsjoki Piesjoki 27.6.2013 (Jorma Laurila)

30, Inari Tommintie 9.7.2013 (Mikko Tanhua, Miia Helander)

16, Utsjoki Mieraslompolo 20.7.2013 (Taru Suninen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

103, Posio Kitkajärvi 8.10.2008 (Olli Lamminsalo)

50, Rovaniemi Juotasjärvi 6.10.2010 (Jari Kuukasjärvi)

38, Kemijärvi keskusta 30.9.2016 (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on kasvava, mutta vuosittaiset vaihtelut suuria.

 

 

 


Valkopäätiainen

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Itä-Euroopasta Aasiaan.

 

Suomessa valkopäätiainen on harvinaisuus.

 


Sinitiainen

12 393 havaintoa / 29 196 yksilöä (tilanne 29.3.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasian länsiosissa.

 

Suomessa sinitiainen on eteläinen laji, mutta levittäytyy pohjoisemmaksi.

 

Sinitiaisesta on kirjattu Tiiraan havaintoja koko LLY:n alueelta, mutta pohjoisimmista osista selvästi harvemmin kuin etelämpää.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

59, Kittilä Kuusitie 29.1.2012 (Maire Kurtakko)

43, Kittilä Kuusitie 27.1.2013 (Maire Kurtakko)

40, Ranua Kortteenperä 29.1.2012 (Esa Pernu)

40, Kittilä Kuusitie 26.1.2020 (Maire Kurtakko)

40, Rovaniemi Muurola 26.1.2020 (Marjatta Korhonen, Markku Niemelä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

21, Kittilä Sirkka 31.7.2012 (Juha Takalo)

14, Pello Lempeä 14.6.2013 (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen)

13, Rovaniemi Viirinkylä 20.6.2011 (Viljo Ruokanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

61, Rovaniemi Aronperä 14.9.2019 (Andreas Nuspl)

33, Kemijärvi keskusta 29.12.2009 talvilintulaskenta (Pirkka Aalto)

30, Rovaniemi Aronperä 7.9.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Sinitiainen on alkanut esiintymään jatkuvammin talvilintulaskennoissa 1980-luvulta lähtien, ja esiintymistiheyden trendi on ollut siitä lähtien selkeästi kasvava.

 


Talitiainen

22 189 havaintoa / 143 485 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintymisalueet koko Eurooppa sekä Aasian keski- ja eteläosat.

 

Talitiainen on yleinen koko maassa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

210, Rovaniemi pohjoisen kaupunginosan talvilintulaskenta 9.1.2012 (Jukka Jokimäki)

170, Rovaniemi Asemieskatu 26.2.2015 (Jukka Jokimäki)

148, Inari Ivalo-Koppelo talvilintulaskenta 4.1.2020 (Olli Osmonen, Jessica Jyränkö, Jan-Erik Tanhua, Jorma Niemelä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

20, Posio Oiva 11.6.2016 (Toivo Baas)

17, Pellojärvi 18.7.2014 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

167, Ivalo-Koppelo 1.11.2014 talvilintulaskenta (Olli Osmonen, Esko Sirjola)

162, Ivalo-Koppelo 6.11.2015 talvilintulaskenta (Olli Osmonen, Mauri Sydänmetsä)

160, Pello Isoranta 3.11.2011 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Talvilintulaskennoissa on talitiaishavaintoja kirjattu kaikkiaan 2 892. Määrän trendi on kasvava (ks graafi alla), viime vuosina yksilömäärä on ollut tasossa 40 yksilöä per laskentareitti.

 


Kuusitiainen

951 havaintoa / 1 365 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kuusitiainen on levinnyt koko Eurooppaan ja lähes koko Aasiaan sekä Pohjois-Afrikkaan.

 

Kuusitiainen on maan eteläosien laji, pohjoisessa harvinainen.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Kemijärvi Nokkaperäntie 30.1.2010 (Lea Maaninka)

8, Kittilä Kaukonen talvilintulaskenta 4.1.1964 (Jukka Yliranta)

8, Kittilä Kaukonen talvilintulaskenta 9.3.1974 (Jukka Yliranta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kaiki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

18, Salla Aitaselänkangas 15.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

6, Utsjoki Vetsikko 18.11.2006 (Jani Hoffren)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet lähes vakiona.

 

 


Töyhtötiainen

810 havaintoa / 1 152 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Esiintymisalue on lähes koko Eurooppa.

 

Töyhtötiaisen esiintymisalue ulottuu eteläiseen Lappiin saakka.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

8, Pello Turtola 4.3.1979 (Leena Viinamäki)

7, Rovaniemi Ounasvaara talvilintulaskenta 4.1.1963 (Kauko Uino)

6, Ylitornio Kuivakangas 9.5.2016 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

5, Pello Kittisvaara 3.6.1981 (Jouko Piippola)

4, Rovaniemi Ounasvaara 15.6.2018 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

4, Rovaniemi Autti 17.6.2018 (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6, Rovaniemi Auttinköngäs 12.10.2013 (Juha Severinkangas, Antti Salo)

6, Rovaniemi Ounasvaaara 25.11.2019 (Titta Salonen)

5, Rovaniemi Ounasvaara 28.9.2015 (Kirsi Nikkola)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä, mutta kasvussa.

 

 


Viitatiainen

12 havaintoa / 14 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Kaukoidässä.

 

 


Hömötiainen

14 336 havaintoa / 41 807 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa.

 

Hömötiaisen esiintymisalue ulottuu koko maahan. Pohjois-Lapissa esiintyminen on laikuttaista.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

46, Ranua Kortteenperä 30.1.2011 (Esa Pernu)

43, Savukoski 26.1.2014 (Salli Niemelä)

35, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1980 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

35, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1983 (Joma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

31, Kittilä Kenttälä 21.7.2014 (Juha Takalo)

30, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

20, Kittilä Rautusjärvi 11.7.2006 (Esko Pasanen, Jorma Pessa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

68, Pello Isoranta 6.11.1982 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

49, Pello Isoranta 8.11.1981 talvinlintulaskenta (Jorma V.A. Halonen ym)

48, Pello Isoranta 18.11.1984 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskennoissa hömötiaisen määrä on viime vuosina ollut luokkaa 3-6 yksilöä laskentareittiä kohti. Pitkällä aikavälillä 1980-luvulta lähtien tiheys laskennoissa on aleneva.

 


Lapintiainen

11 895 havaintoa / 29 951 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Skandinaviasta Aasian yli Alaskaan.

 

Suomessa lapintiainen esiintyy maan pohjoisosissa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

38, Enontekiö Nunnanen 19.1.2011 (Mervi Ikonen)

30, Rovaniemi ampumaleiri 21.-26.2.1992 (Toni Eskelin)

25, Enontekiö Pyhäkero 24.3.1997 (Janne Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32, Inari Hammastunturin erämaa 24.-28.7.2011 (Ilkka Kuvaja, Matti Aivila)

20, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

20, Muonio Keimiötunturi 9.7.2010 (Olli Salminen, Rauha Salminen)

20, Kemijärvi Ailangantunturi 4.7.2011 (Ville Suorsa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

40, Savukoski Maskaselkä-Nuorttijoki 20km matka (Teuvo Hietajärvi)

39, Savukoski Sokliaava 21 km matka (Teuvo Hietajärvi)

27, Inari Menesjärvi 4.9.1992 (Jouni Aikio)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 

Talvilintulaskennoissa lapintiashavaintojen määrän trendi on pitkällä aikavälillä laskeva.

 


Pähkinänakkeli

491 havaintoa / 591 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa sekä pienallä alueella Pohjois-Afrikassa.

 

Suomessa pähkinähakkeli on vaelluslintu, ja vaellusten jälkeisenä kesänä löytyy pesintöjä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Pello Orajärvi 15.10.1976-28.4.1977 (Elli Ylitalo)

3, Pello Yliranta 12.3.1977 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

7, Ranua Näskäjärvi 30.6.1997 (paikalliset mökkiläiset)

7, Rovaniemi Ala-Nampa 23.6.1998 (Jorma V.A. Halonen)

6, Ranua Näskäjärvi 29.6.1996 (paikalliset mökkiläiset)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Pello Orajärvi 15.10.1976-28.4.1977 (Elli Ylitalo)

4, Rovaniemi Petäjäskoski 10.-31.10.1976 (Annikki Koivusaari, paikalliset)

4, Pello Juoksenki 10.-13.11.1976 (Tero Mård)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä ja vuosittainen vaihtelu suurta.

 

 


Puukiipijä

2 074 havaintoa / 2 430 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

 

Yhtenäinen levinneisyysalue Suomessa ulottuu Etelä-Lappiin, pohjoisempana pesintä on satunnaista.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4, Rovaniemi Louevaara 29.5.2007 (Antti Ruonakoski)

4, Rovaniemi Ounasrinne 20.2.2015 (Matti Välimäki)

4, Ranua Hyyhelö 12.3.2018 (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

7, Posio Korouoma 8.6.2019 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Jouko Kärkkäinen)

6, Posio Livojärvi 12.7.2007 (Helena Rönkä, Risto Rönkä)

6, Pello Lankojärvi 8.6.2009 (Ari Aalto)

6, Salla Kuntasjoki 14.6.2013 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10, Posio Korouoma 8.9.2013 (Allan Hamari)

10, Posio Korouoma 1.10.2013 (Allan Hamari, Antti Ruonakoski)

6, Salla Karhunkierros 22.-23.8.2013 (Mikko Niemi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet likimain vakiona.

 

 


Kuhankeittäjä

5 havaintoa / 5 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtimisalueet trooppisessa Afrikassa.

 

Suomessa kuhankeittäjä pesiin maan kaakkoisosissa.

 


Pikkulepinkäinen

64 havaintoa / 70 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa).

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtii trooppisessa Itä-Afrikassa.

 

Suomessa pikkulepinkäinen pesii maan eteläpuoliskossa.

 


Mustaotsalepinkäinen

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kolme havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Kaakkois-Euroopassaj ja Etu-Aasiassa, talvhetii Etelä-Afrikassa.

 

Havainnot ARK:n kirjanpidossa:

30.8.1980 Rovaniemi Niskanperä

27.8.2001 Enontekiö Leppäjärvi

26.4.–8.5.2005 Savukoski Kivitsokka

 


Isolepinkäinen

2 768 havaintoa / 3 764 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii pesimäalueen eteläosissa tai sen eteläpuolella.

 

Suomessa isolepinkäinen pesii harvalukuisena koko maassa etelärannikkoa ja saaristoa lukuun ottamatta.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

12, Utsjoki Cuoggá 12.5.1996 (Esko Aikio)

6, Pellojärvi 6.5.2017 (Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Pekka Salminen)

5, Ranua Kaitavirta 23.4.2012 (Tuomo Kiminki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Salla Vilma 11.7.2011 (Petri Piisilä)

10, Savukoski Pihtijoki 18.6.2011 (Petri Piisilä)

9, Pello Oranki 7.6.1974 (Jorma V.A. Halonen, Juhani Kivilompolo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6, Utsjoki Nuorgam 2.8.2007 (Petteri Mäkelä, Marko Dahlman, Matti Mäkelä, Matleena Mäkelä)

6, Inari Mellanaapa 7.8.2013 (Olli Osmonen)

6, Inari Mellanaapa 16.-17.9.2015 (Olli Osmonen, Mauri Sydänmetsä, Juhani Honkola)

6, Inari Mellanaapa 31.8.2018 (Jari Laitasalo, Sampo Laukkanen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Närhi

10 580 havaintoa / 21 564 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa suurimman osan Eurooppaa, laajan alueen Aasiasta sekä osia myös Luoteis-Afrikasta.

 

Suomessa närhen levinneisyys ulottuu yhtenäisenä etelärannikolta Etelä-Lappiin, pohjoisempana lajia tavataan harvalukuisena paikoittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

13, Enontekiö Hetta 20.1.1992 (Marjatta Palismaa)

12, Ylitornio Portimo 27.4.2014 (Jarmo Saarela)

12, Ylitornio Pikku-Leukumaantie 27.1.2018 (Annikki Niska)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

7, Salla Hanhikangas 10.7.2009 (Raimo Mikkonen)

7, Ylitornio Tiskiniva 9.7.2010 (Ismo Kreivi, Topi Kreivi, Heta Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

30, Rovaniemi Alakorkalo 26.9.2013 (Hans Mattus)

21, Rovaniemi Paavalniemi 7.10.2012 (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa)

21, Rovaniemi Paavalniemi 25.9.2015 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskennoissa on närhien määrässä havaittavissa lievää nousua.

 

 


Kuukkeli

14 565 havaintoa / 39 474 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Pohjois-Euroopasta läpi Aasian.

 

Suomessa kuukkelin pääasiallinen levinneisyysalue on maan pohjoisella osalla, etelämpänä se pesii harvalukuisena paikoitellen.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

20, Kolari Äkäslompolo 7.1.2019 (Pekka Peltoniemi)

19-20, Kolari Äkäslompolo 23.2.-6.3.2019 (Pekka Leskelä, Pekka Peltoniemi)

19, Kolari Äkäslompolo 28.-30.3.2016 (Pekka Peltoniemi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25, Inari Hammastunturin erämaa 24.-28.7.2011 vaellus (Ilkka Kuvaja, Matti Aivila)

14, Sodankylä Pomokaira 18.6.2008 (Ari Aalto)

11, Inari Kuttura 10.6.2011 (Jukka Koivisto, Pekka Malmi)

11, Savukoski Naltiotunturi (Veli-Pekka Viklund, Kari Helin)

 

Syksy (elo-joulukuu)

25, Inari Vaskojoki 14.9.2010 (Martti Rikkonen)

25, Inari Kaamanen 1.10.2010 (Jarmo Lehtonen, Kari Aromäki, Mauno Niskanen)

20, Kittilä Tiukulehto 12.10.2015 (Pekka Sarvela)

20, Kolari Äkäslompolo 20.12.2018 (Pekka Peltoniemi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hiemen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskentojen kuukkelimäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä hienoisessa laskussa, mutta viime vuosien trendi on nouseva.

 

 


Harakka

14 197 havaintoa / 45 133 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan ja suuren osan Aasia sekä Luoteis-Afrikan.

 

Suomessa harakka on yleinen koko maassa pesivä paikkalintu.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

95, Rovaniemi Lampelankatu 16.1.2017 (Antti Keränen)

94, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1981 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

87, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1985 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

22, Ylitornio Portimo 22.7.2014 (Jarmo Saarela)

15, Savukoski Kuosku 15.6.2008 (Jyrki Pynnönen, Juha Honkala)

15, Kittilä Alakittilä 10.6.2012 (Paula Lehtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

108, Pello Isoranta 6.11.1982 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

90, Posio kaatopaikka 2.11.2002 (Jyrki Mäkelä)

89, Pello Isoranta 9.11.1980 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskentojen havaintomäärät ovat harakan osalta säilyneet kohtuullisen tasaisina, 10-20 yksilöä laskentaa kohti.

 


Pähkinähakki

2 897 havaintoa / 4 509 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa osia Euroopasta ja laajoja alueita Aasiasta.

 

Suomessa pähkinähakin pesimäalueet sijoittuvat pääasiassa Lounais- ja Etelä-Suomeen.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

11, Pello Hellandintie 16.3.2019 (Hannu Lehtimäki)

7, Rovaniemi Ounasvaara 12.1.2013 (Vesa Perttunen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6-7, Rovaniemi Hallituskatu 13.-18.7.2013 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson, Vesa Perttunen)

6, Rovaniemi Lääninhallituksen piha 18.7.2010 (Juhani Jalkanen, Vesa Perttunen, Rauno Kalliskota)

6, Rovaniemi II hautausmaa 11.7.2013 (Ismo Kreivi)

6, Ylitornio Kainuunkylä 27.7.-208.2015 (Milja Mustajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12, Rovaniemi Rautatieasema 9.9.2012 (Ismo Kreivi, Markku Pernu)

11, Rovaniemi Kirkonjyrhämä 21.9.2008 (Anssi Mäkinen)

11, Rovaniemi Linja-autoasema 5.9.2012 (Ismo Kreivi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Naakka

3 868 havaintoa / 51 070 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Lähes koko Eurooppa ja osia Aasiasta.

 

Suomessa naakka on ollut lounais- ja eteläosien laji, mutta viime vuosikymmenten aikana laji on voimakkaasti laajentunut maan keskiosiin ja pohjoisemmaksikin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

270, Ylitornio Kuivakangas 12.5.2012 (Jorma V.A. Halonen)

200, Rovaniemi Kiiruna 11.3.2012 (Anssi Mäkinen)

160 Ylitornio Kuivakangas 1.5.2017 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200-240, Ylitornio Kuivakangas 22.-26.7.2015 (Tapani Tapio, Jarmo Saarela, Jorma V.A. Halonen)

170, Ylitornio Kuivakangas 11.7.2016 (Tapani Tapio)

150, Ylitornio Kuivakangas 14.7.2018 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

240, Ylitornio Kuivakangas 4.9.2015 (Tapani Tapio)

230, Ylitornio Kuivakangas 8.9.2015 (Jarmo Saarela)

203, Ylitornio Kuivakangas 18.8.2016 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 

 


Mustavaris

454 havaintoa / 1 189 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euroopan länsireunasta Japaniin. Pohjoisimmat kannat muuttavat esiintymisalueella etelämmäksi.

 

Suomessa mustavaris on harvalukuinen tulokas, joka esiintyy lähinnä länsirannikolla.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

35, Pello Turtola 11.4.1980 (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

33, Rovaniemi 31.3.1979 (Vesa Nivala)

25, Pello Mustimaa 10.4.1979 (Jorma V.A. Halonen, Jari Leskinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Kittilä Alakylä 1.6.2008 (Gunnar Korkea, Risto Marttila)

4, Rovaniemi Mäntyvaara 6.6.2009 (Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

3, Ylitornio Kuivakangas 2.6.2013 (Jarmo Saarela)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3, Rovaniemi kaatopaikka 2.10.2008 (Allan Hamari)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 


Varis

8 844 havaintoa / 110 874 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue ulottuu yli Euroopan ja Aasian. Pohjoisimmilla aluella osittaismuuttaja.

 

Varis pesii yleisenä koko Suomessa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

750, Rovaniemi Karhunkaatajantie-Tori 17.1.2016 (Jukka Jokimäki)

600, Rovaniemi Mäntyvaara 17.3.2007 (Anssi Mäkinen)

600, Rovaniemi Pohjolankatu-tori 31.1.2016 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

270, Pello Lempeä 1.6.1975 (Jorma V.A. Halonen)

200, Pello Lempeä 30.7.1975 (Jorma V.A. Halonen)

180, Pello Lempeä 18.7.1979 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

749, Rovaniemi Ounaskoski  6.12.2015 (Marko Junttila)

700, Rovaniemi Asemieskatu 5.12.2015 (Jukka Jokimäki)

600, Rovaniemi keskusta 15.12.2015 (Jukka Jokimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskennoissa variksen esiintymistiheys on trendiltään kasvava, mutta aivan viime vuosina suunta on ollut laskeva.

 


Korppi

6 744 havaintoa / 33 817 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Korppia tavataan lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

 

Korppi on yleinen koko Suomessa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

410, Rovaniemi Mäntyvaara 20.1.2008 (Jukka Simula)

400, Rovaniemi Mäntyvaara 10.1.2008 (Jukka Simula)

400, Rovaniemi Kuusiselkä 16.1.2020 (Anssi Mäkinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200, Utsjoki Váisjeaggi 3.6.1988 (Harry Seppälä, Timo Lahti)

200, Rovaniemi Kuusiselkä 17.6.2019 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

150, Utsjoki Kevo 21.6.1987 (Tero Linjama)

 

Syksy (elo-joulukuu)

440, Rovaniemi Kuusiselkä kaatopaikka 15.12.2019 (Ismo Kreivi)

350, Posio kaatopaikka 2.11.2002 (Jyrki Mäkelä)

350, Rovaniemi Mäntyvaara kaatopaikka 28.12.2006 (Olli-Pekka Karlin)

 

Havaintomäärät

Havaintorivit Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, mutta yksilömäärät pysyneet vakiona.

 

 

Talvilintulaskennoissa korpin havaintotiheys on pysynyt melko tasaisena viime vuosikymmeninä.

 


Kottarainen

2 163 havaintoa / 62 511 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti hävinnyt (Tunturi-Lappi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Kottaraisen lähtöalueet ovat Euroopassa ja Länsi-Aasiassa, mutta ihmisen mukana se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan, Australiaan, Uuteen Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan. Suomen kottaraiset muuttavat talveksi pääasiassa Länsi-Eurooppaan.

 

Suomessa kottaraisen levinneisyys keskittyy maan etelä- ja keskiosiin, Lapissa laji on voimakkaasti taantunut.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

90, Rovaniemi Mäntyvaara 1.5.1982 (Jouni Aikio, Esko Aikio, Jukka Jokimäki)

50, Pello Yliranta 17.4.1974 (Jorma V.A. Halonen)

50, Pello Yliranta 30.4.1975 (Jorma V.A. Halonen)

50, Ylitornio kk 26.4.2013 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

734, Ylitornio Närkki 8.7.2016 (Tapani Tapio)

630, Ylitornio Kuivakangas 30.7.2017 (Jouni Parviainen)

475, Ylitornio Kuivakangas 22.7.2015 (Jarmo Saarela)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1500, Pello Juoksenki 3.9.1974 (Jorma V.A. Halonen)

1500, Pello Yliranta 6.9.1974 (Jorma V.A. Halonen)

1000, Ylitornio Kuivakangas 21.8.2009 (Jorma V.A. Halonen)

 


Punakottarainen

26 havaintoa / 26 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Punakottarainen pesii Kaakkois-Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa.

 

 


Varpunen

8 090 havaintoa / 121 681 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Varpusen luontainen levinneisyysalue on Euraasia ja Pohjois-Afrikka. Lajia on siirretty lähes joka puolelle maailmaan.

 

Suomessa varpusta esiintyy lähes koko maassa, pohjoisessa harvalukuisempana kuin etelässä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

220, Rovaniemi Lapinkävijäntie 4.1.2020 (Jukka Jokimäki)

210, Kittilä kk 15.1.2017 (Hilkka Suomalainen)

170, Rovaniemi 24.1.2007 (Sampo Parkkonen, Sirkka P)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100, Ranua Eläinpuisto 25.7.2019 (Kalle Hiekkanen)

76, Kemijärvi keskusta 3.7.-24.8.2013 (Pirkka Aalto)

60, Rovaniemi Eteläranta 13.7.2011 (Ismo Kreivi, Heta Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

168, Kittilä kk 7.12.2016 (Hilkka Suomalainen)

143, Inari Männiköntie 29.12.2018 (Jan-Erik Tanhua)

140, Enontekiö Hetta 28.12.1992 (Kari-Pekka ja Kaija Kumpulainen)

140, Enontekiö Leppäjärvi 30.12.1998 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Havaintomäärät

Tiiran havaintomäärien kasvu on ollut suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 

 

Talvilintulaskennoissa varpusen esiintymistiheys on ollut hienoisessa laskussa, mutta pientä nousua on havaittavissa aivan viimeisten vuosien aikana.

 


Pikkuvarpunen

6 235 havaintoa / 46 992 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pikkuvarpusen esiintymisaluetta on Eurooppa ja Aasia. Siirrettyjä kantoja on mm. Australiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa pikkuvarpunen levittäytyy voimakkaasta maan eteläosista kohti pohjoista.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

70, Kolari Äkäslompolo 28.1.2020 (Pekka Hietaniemi)

68, Kittilä kk 26.1.2020 (Hilkka Suomalainen)

65, Pello Hellandintie 26.1.2019 (Hannu Lehtimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

66, Kemijärvi keskusta 12.7.-16.8.2017 rengastettu (Pirkka Aalto)

60, Rovaniemi Ounasrinne 22.7.2016 (Jukka Jokimäki)

34, Kemijärvi keskusta 3.7.-25.8.2013 rengastettu (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

200, Rovaniemi Uimahallin puistot 25.8.2010 (Jukka Jokimäki)

130, Rovaniemi Pohjanhovin puisto 14.8.2015 (Jukka Jokimäki)

120, Rovaniemi Kotikatu 31.12.2018 (Jukka Jokimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien kasvu Tiirassa on ollut nopeampaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 

Pikkuvarpunen on alkanut esiintyä talvilintulaskennoissa säännöllisesti 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen jälkeen määrän kasvu on ollut nopeaa.

 


Peippo

7 434 havaintoa / 71 477 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Peippo pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Pohjoisimmat kannat muuttavat eteläisille esiintymisalueille talveksi.

 

Suomessa peippo on levinnyt lähes koko maahan, ei kuitenkaan ihan pohjoisimpiin Lapin alueisiin.

 

Kevätmuutto

 

Peipon kevätmuutto on aktiivisimmillaan huhtikuun puolivälistä vappuun.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

600, Pello Turtola 1.5.1982 (Mika Knuuti)

550, Pello Turtola 2.5.1980 (Mika Knuuti)

500, Pello Yliranta 1.5.1975 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

500, Ylitornio Portimo 27.4.2015 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

20, Ranua Simojärvi 31.7.2015 (Pirkka Aalto)

14, Kemijärvi Kutukuusikko 27.6.2006 (Pirkka Aalto)

12, Pello Konttajärvi 11.6.2019 (Minna Kaan)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1000, Ylitornio Kainuunkylä 26.8.2018 (Jarmo Saarela)

500, Ylitornio Kauliranta 21.9.2013 (Jarmo Saarela)

500, Ylitornio Portimojärvi 17.9.2014 (Jarmo Saarela)

500, Ylitornio Lohijärvi 4.10.2017 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

500, Rovaniemi Pekkala 12.9.2019 (Raimo Metsomäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien kasvu Tiirassa on ollut suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 


Järripeippo

6 567 havaintoa / 125 878 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesimäalue ulottuu Skandinaviasta Itä-Siperiaan. Talvehtimisalueet Länsi-, Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Itä- ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa järripeippo esiintyy koko maassa, kanta on voimakkain pohjoisessa.

Varhaisimmat havainnot

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

1000-2000, Enontekiö Hetta 6.-8.5.2018 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

1200, Pello Kotivainio 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

1000, Pello Sirkkakoski 10.5.2014 (Pertti Rautio)

1000, Enontekiö Hetta 15.-16.5.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

630, Posio Kitkajärvi 18.7.2008 (Olli Lamminsalo, Jukka Myllylä, Jukka Parkkonen)

455, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

398, Posio Kitkajärvi 25.7.2008 (Olli Lamminsalo, Jukka Parkkonen, Reijo Vallioniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

850, Rovaniemi Niskanperä 2-10.2012 (Jukka Jokimäki)

648, Kittilä Kenttälä 15.8.2014 (Juha Takalo)

600, Ylitornio Kauliranta 3.10.2017 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien kasvu on ollut suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 

 


Keltahemppo

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesimisalueet sijaitsevat Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Pohjoisimmat kannat siirtyvät talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa keltahemposta on jonkin verran pesimähavaintoja lähinnä maan eteläosista.

 


Viherpeippo

10 873 havaintoa / 90 615 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Esiintymisalueet ovat Eurooppa, Länsi-Aasia ja Pohjois-Afrikka. Pohjoisimmista kannoista osa muuttaa etelämmäksi talvehtimaan.

 

Viherpeippo on yleinen koko maassa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

160, Rovaniemi Asemieskatu 24.2.2009 (Jukka Jokimäki)

160, Rovaniemi Rantavitikka 11.1.2013 (Jukka Jokimäki)

137, Rovaniemi Linja-autoasema 27.2.2010 (Toivo Baas)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

60, Enontekiö Hetta 9.7.2015 (Timo J. Leppänen)

50, Ylitornio Kauliranta 2.7.2011 (Jarmo Saarela)

50, Rovaniemi Ylikylä 20.7.2015 (Mikko Lantto)

50, Inari Kaamanen 31.7.2016 (Peter Buchert)

50, Rovaniemi Aronperä 4.7.2018 ( Vesa Nivala)

 

Syksy (elo-joulukuu)

220, Enontekiö Hetta 24.9.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

200, Sodankylä Sattaspirtti 4.9.2007 (Rauno Kosonen)

200, Rovaniemi Heikkilänranta 13.9.2007 (Veikko Isomursu)

200, Kemijärvi keskusta 18.-19.9.2010 (Pirkka Aalto)

200, Enontekiö Hetta 30.9.-1.10.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet lähes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun tahtia.

 

Talvilintulaskentoihin viherpeippo kirjaantui ensimmäisiä kertoja 1970-luvun puolivälin jälkeen, ja siitä lähtien esiintymistiheyden trendi on ollut nouseva, viime vuosien jyrkähköön laskuun saakka.

 


Tikli

135 havaintoa / 155 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Tikli pesii lähes koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Pohjoisin kanta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa valtaosa tiklin kannasta keskittyy maan eteläosiin.

 


Vihervarpunen

4 006 havaintoa / 29 109 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesimäalueet ovat Pohjois- ja Keski-Euroopassa ja Venäjällä, erillinen populaatio elää Kaukoidässä. Pohjoisimmat kannat muuttavat talveksi etelämmäksi, Suomesta Länsi- ja Etelä-Eurooppaan.

 

Vihervarpunen pesii Tunturi-Lappia lukuunottamatta koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

400, Kemijärvi keskusta 16.5.2015 (Pirkka Aalto)

138, Rovaniemi Concordetie rengastettu 8.5.2019 (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

100, Ylitornio Portimojärvi 28.5.2015 (Jarmo Saarela)

100, Rovaniemi Eteläranta 28.5.2015 (Olli Sälevä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

230, Rovaniemi Poropolku 19.6.2013 (Pekka Peltoniemi)

200, Ylitornio Etelä-Portimojärvi 24.7.2011 (Antti Jaako)

150, Rovaniemi Poropolku 18.6.2013 (Pekka Peltoniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

300, Rovaniemi Niskanperä 15.8.2018 (Jukka Jokimäki)

280, Rovaniemi Aronperä 2.9.2019 (Andreas Nuspl)

272, Posio Kitkajärvi 22.9.2012 (Jouko Kärkkäinen, Raimo Koskenkorva, Jouni Kärkkäinen, Kari Oittinen †, Kalevi Tikkala, Kalervo Kujala, Mauri Kujala, Janne Vesa)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 

 


Hemppo

76 havaintoa / 115 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Hempon esiintymisalueeseen kuuluu suurin osa Euroopasta pohjoisimpia osia lukuunottamatta sekä alueita Pohjois-Afrikasta, Lähi-Idästä ja Aasiasta. Pohjoisimmilta alueilta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa hempon tiheys on suurimmillaan maan eteläosissa, vaikka pesintöjä tavataan Perämeren pohjukkaan saakka.

 


Vuorihemppo

370 havaintoa / 1 068 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Osa muuttaa talvehtimaan eteläisemmille alueille.

 

Suomessa vuorihemppo on hyvin harvalukuinen Tunturi-Lapin pesimälaji.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

22-24, Rovaniemi Arktikum 23.-24.4.2008 (Veikko Vasama, Veikko Isomursu)

15, Enontekiö Hetta 10.5.2005 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Enontekiö Biologinen asema 6.7.2010 (Aki Arkiomaa, Heini Jalava)

6, Enontekiö Kilpisjärvi 19.7.2010 (Aki Aintila, Otso Häärä ym)

 

Syksy (elo-joulukuu)

8, Rovaniemi Ounasjokisuisto 17.10.2004 (Anssi Mäkinen)

8, Inari Mellanaapa 19.10.2017 (Sampo Laukkanen)

7, Enontekiö Cahkaljärvi 10.8.1973 (Risto Saranto)

7, Utsjoki Yläköngäs 31.8.2006 (Mats Björklund, Leo Saarijärvi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat lievästi kasvaneet.

 


Urpiainen

10 654 havaintoa / 211 586 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Euraasian pohjoisosat ja Pohjois-Amerikka. Vaelluslintu, joka voi siirtyä talvehtimaan muualle kuin pesimäalueille.

 

Urpiaista tavataan koko maassa, tiheimmin pohjoisessa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

750, Savukoski Kemijokivarsi 7.1.2015 (Teuvo Hietajärvi)

550, Ivalo keskusta 6.1.2015 (Vesa Luhta)

510, Rovaniemi Länsikangas 14.4.2009 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

690, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

235, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

200, Inari Mellanaapa 30.7.2017 (Juhani Honkola)

200, Kemijärvi keskusta 12.7.2018 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3000, Sodankylä Lokka 19.9.1981 (Ossi Pihajoki)

3000, Kittilä Raattama 11.9.2017 (Markku Väänänen)

2300, Rovaniemi IV hautausmaa 19.9.2018 (Jukka Jokimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat hieman laskeneet.

 

 

Urpiaisen esiintymistiheys talvilintulaskennoissa on vaihdellut merkittävästi vuosittain.

 


Tundraurpiainen

2 753 havaintoa / 8 573 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Elää tundralla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Grönlannissa.

 

Suomessa tundraurpiainen pesii vain pohjoisimmassa Lapissa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

45-50, Pello Lempeä 25.-29.4.2008 (Jorma V.A. Halonen)

40, Inari Kaamanen 25.3.2003 (Toni Eskelin, Harri Taavetti)

40, Inari Kaamanen 17.3.2009 (Toni Eskelin)

40, Inari Kaamanen 4.4.2010 (Markus Lampinen, Rami Lindroos, Tom Lindroos, Jyrki Normaja)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

24, Enontekiö Hetta-Pallas 17.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym)

10, Utsjoki Vuolimusluoppal 8.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

6, Utsjoki Kevo 19.6.2007 vaellus (Tarja Pajari, Tuomas Uotila)

6, Sodankylä Anterinmukka 12.6.2008 (Joni Sundström)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Enontekiö Kilpisjärvi 22.10.2008 (Allan Hamari, Pyry ja Lenni Hamari)

20, Rovaniemi Kivitaipale 25.10.2008 (Ilkka Rautio)

20, Rovaniemi Papukumpu 30.10.2016 (Jukka Soppela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat selvästi laskeneet.

 

 


Kirjosiipikäpylintu

1 180 havaintoa / 3 372 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pohjois-Amerikka, Alaska ja Aasia Fennoskandian rajoille saakka.

 

Suomessa pesimälevinneisyys ulottuu Kainuusta Metsä-Lappiin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

40, Salla Tuntsa 1.-4.3.2011 (Petri Piisilä)

35, Savukoski Värriö 6.3.2011 (Teuvo Hietajärvi)

30, Salla Tuntsa 7.-9.3.2011 (Petri Piisilä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

41, Salla Värriö 11.6.2015 päiväsumma (Teuvo Hietajärvi)

39, Salla Värriö 19.6.2013 päiväsumma (Teuvo Hietajärvi)

35, Sodankylä Irtolaisauhti 1.7.2013 (Osmo Heinonen)

35, Ivalo Vasikkaniemi 8.7.2016 (Ari-Pekka Auvinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

26, Savukoski Ylä-Nuortti 8.12.2010 linjalaskenta (Teuvo Hietajärvi)

22, Enontekiö Sotkavuoma 8.8.1997 (Pirkka Aalto, Anitta Aalto)

22, Savukoski Värriö 27.10.2010 lintulaskenta (Teuvo Hietajärvi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat hieman laskevia.

 

 


Pikkukäpylintu

1 722 havaintoa / 11 139 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka.

 

Suomessa pikkukäpylintu on levinnyt lähes koko maahan kuusen kasvurajan mukaan.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100, Ylitornio Etelä-Portimojärvi 31.5.2015 (Antti Jaako, Saku Lindgren, Teemu Jokisaari)

85, Savukoski Värriö 19.1.2011 (Teuvo Hietajärvi)

70, Sodankylä 4-tie 9.2.2011 (Martti Rikkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Sodankylä Luosto 5.6.2011 (Esa Sojamo, Topi Mäkinen, Antti Sojamo)

130, Kittilä Sotkavuoma 14.6.2016 linjalaskenta (Kim Kuntze)

129, Ylitornio Tiskiniva 9.7.2010 (Ismo Kreivi, Topi Kreivi, Heta Kreivi, Ari Kreivi, Kaisa Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100, Savukoski Nuorttijoki 12.8.2006 (Panu Kunttu, Juhana Piha, Minerva Piha, Aura Piha)

100, Kemijärvi Juujärvi 12.12.2010 (Antti Peuna, Kari Peuna)

64, Savukoski Yli-Nuortti 8.12.2010 (Teuvo Hietajärvi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat lievästi laskevia.

 

 


Isokäpylintu

1 176 havaintoa / 5 632 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Skandinavia, Baltia ja Länsi-Venäjä.

 

Suomessa isokäpylinnun pesimäaluetta ovat koko maan havumetsävyöhykkeet.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

40, Rovaniemi Ounasvaara 9.5.2017 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

29, Rovaniemi Ounasvaara 24.1.2009 (Antti Ruonakoski)

20, Kolari Äkäslompolo 5.2.2011 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

20, Kittilä Sirkka 20.3.2011 (Timo Patosuo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

52, Salla Värriö 11.6.2015  päiväsumma (Teuvo Hietajärvi)

40, Inarijärvi Mahlatti 28.7.2019 (Olli Osmonen)

36, Muonio Äkässaivo 6.7.2009 (Pekka Peltoniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

110, Inari Lemmenjoki 17.9.2008 (Heikki Jaakola)

60, Kittilä Lainio 14.9.2008 (Pekka Peltoniemi)

50, Muonio Jerisjärvi 22.9.2016 (Erkki Kivelä)

50, Inari Kippisjärvi 7.8.2019 (Olli Osmonen, Pere Alzina, Alex, Oriel)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet lähes samanlaisina järjestelmän historian aikana, kuitenkin vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.

 

 


Aavikkotulkku

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pohjois-Afrikka, Lähi-Itä ja Keski-Aasia.

 


Punavarpunen

1 062 havaintoa / 1 302 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Punavarpunen pesii Aasiassa sekä Itä- ja Pohjois-Euroopassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa.

 

Suomessa punavarpunen on runsas etelärannikolta Etelä-Lappiin.

 

Varhaisimmat havainnot

26.4.2015 Rovaniemi Paskis (Vesa Nivala, Sakari Harju, Päivi Väisänen)

27.4.2012 Enontekiö Leppäjärvi (Pirjo Huttunen, Tapio Huttunen)

28.4.2016 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen)

 

Myöhäisimmät havainnot

6.-18.11.2014 Inari kk (Tarmo Lietoff, Sanni Lietoff)

12.11.2017 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

1.-2.11.1994 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

14, Rovaniemi Hirvas-Jaatila 25.5.2008 (Antti Ruonakoski)

7, Rovaniemi Lillukka 21.5.2012 (Sari Koski)

7, Rovaniemi Ylikylä 25.5.2016 (Mikko Lantto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

9, Pello Salmilompolontie 8.6.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Jarmo Saarela)

7, Rovaniemi Ounasjokisuisto 11.6.2017 (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

2, Rovaniemi Aronperä 4.8.2015 (Veikko Isomursu)

2, Rovaniemi Aronperä 10.8.2015 (Veikko Isomursu)

2, Pello Kellarikangas 12.8.2016 (Marja Keränen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Taviokuurna

5 821 havaintoa / 29 852 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa).

 

Levinneisyys

Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Osa muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Taviokuurnan pesimäalue ulottuu Metsä-Lapista Kainuuseen.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

75, Salla Tuntsa 28.2.-2.3.2012 (Petri Piisilä)

70, Rovaniemi Asemieskatu 22.3.2016 (Jukka Jokimäki)

70, Muonio Äkäsmylly 19.3.2019 (Pekka Peltoniemi)

70, Inari Tirro 4.4.2019 (Martti Rikkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

20, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

12, Inari Kaamanen 19.7.2019 (Risto Willamo, Teemu Willamo, Kerttu Willamo, Sari Autio)

10, Inari Muotkanruoktu 18.6.2019 (Tomas Klemets, Staffan Blom, Jan Nygård, Tommy Södergård)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70, Rovaniemi Teollisuustie 22.12.2012 (Petri Koivisto)

60, Rovaniemi Nelostien monttu 29.11.2012 (Olli-Pekka Karlin, Veikko Vasama)

50, Rovaniemi Linja-autoasema 3.12.2012 (Eero Pätsi)

50, Rovaniemi Kuusirinteentie 23.12.2014 (Olli-Pekka Karlin, Marko Junttila, Rauno Kalliskota)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus on kasvanut.

 

 

Talvilintulasennoissa taviokuurnien määrä on keväällä pieni, syksyllä ja talvella hyvin vaihteleva.

 


Punatulkku

11 357 havaintoa / 53 315 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Eurooppa ja Aasia. Osa pohjoisimmista kannoista muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Punatulkku elää koko Suomessa lähinnä kuusivoittoisissa metsissä. Tunturi-Lapista se puuttuu tai on hyvin harvinainen.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

36, Kemijärvi Jyväläntörmä 25.1.2009 (Vesa Koistinen)

36, Pello Sirkkakoski 5.1.2017 (Markku Sirkka)

36, Kolari Ylläsjärvi 9.2.-3.3.2018 (Pekka Peltoniemi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Kittilä Alakittilä 4.6.2015 (Paula Lehtonen, Esa Lehtonen)

12, Ylitornio Miekojärvi 10.7.2019 (Vesa Nivala, Tuija Nivala)

9, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50, Kittilä Ylivaara 17.11.2010 (Juha Takalo)

50, Kolari Äkäslompolo 4.12.2018 (Matti Sulko)

47, Pello Isoranta 9.11.1980 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen nopeammin kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus on kasvanut.

 

 

Talvilintulaskennoissa punatulkun esiintymistiheyden trendi on suhteellisen vakaa, mutta vuosittaiset vaihtelut melko suuria.

 


Nokkavarpunen

270 havaintoa / 362 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Eurooppa, Aasia ja pohjoisin Afrikka. Osa kannasta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa nokkavarpunen on harvalukuinen pesimälaji, jota tavataan lähinnä maan eteläosissa.

 


Lapinsirkku

2 465 havaintoa / 26 154 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Euraasian ja Pohjois-Amerikan arktiset alueet. Muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Suomessa lapinsirkku pesii pohjoisen tunturipaljakoilla ja avosoilla.

 

Varhaisimmat havainnot

10.4.2014 Pello Sirkkakoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Pertti Rautio)

15.4.2011 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

16.-17.4.2015 Pello Ruuhilehto (Reija Kelloniemi, Jukka-Pekka Bergman)

16.-19.4.2016 Rovaniemi Aronperä (Pirkka Aalto, Mikko Lantto, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Jukka Simula)

 

Myöhäisimmät havainnot

4.-5.11.2019 Posio Pikkukylä (Anni Hämeenniemi)

1.11.2010 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Olli-Pekka Karlin, Vesa Perttunen)

26.-31.10.2010 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Miikka Leinonen, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Ruonakoski, Ritva Mäkinen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

600, Pello Turtola 12.5.1982 (Mika Knuuti)

350-364, Kittilä Maatalouskoulu 8.-9.5.2016 (Paula Lehtonen, Juha Takalo, Anja Lindroos)

300, Pello 16.5.1978 (Jari Leskinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

203, Enontekiö Pöyrisvuoma 21.-25.6.2007 linjalaskenta (Jukka Simula)

110, Enontekiö Pöyrisjärvi 27.6.2007 10 km kävely (Matti Aalto)

106, Enontekiö Salvasjärvi-Salvastunturi 6.7.1997 (Janne Aalto, Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

75, Utsjoki Skallovaara 23.8.2018 (Pentti Zetterberg, Teija Zetterberg)

65, Salla Värriö 29.8.2010 (Lennart Saari , Pohjois-Suomen kurssi)

65, Utsjoki Skalluvaara 23.8.2018 (Olli Osmonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet, kuitenkin hitaammin kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu.

 


Pulmunen

5 340 havaintoa / 123 680 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pulmusia tavataan arktisella alueella koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Muuttavat pesimäalueilta talvehtimaan etelämmäksi.

 

Pulmunen pesiii Suomessa vain karuimmilla ja korkeimmilla tunturialueilla.

 

Varhaisimmat havainnot

23.1.2009 Utsjoki Parsi (Kirsti ja Piera Guttorm)

27.1.2019 Pelkosenniemi Suvanto (Janne Uusitalo, Vilma Pellinen)

28.1.2007 Rovaniemi Norvajärvi (Soile Vitikka)

Pulmusen kevätmuutto alkaa jo selvästi maaliskuun puolella ja on vauhdikkaimmillaan huhtikuun alkupuoliskolla.

 

Myöhäisimmät havainnot

29.12.2008 Savukoski Martti (Arja Kaitala)

28.12.2008 Ranua Hosio (Allan Hamari, Pyry Hamari)

28.12.2010 Rovaniemi Ounaskoski (Jukka Jokimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2000-8000, Utsjoki Sirma 28.4.-8.5.2014 (Petteri Polojärvi, Allan Hamari, Mauri Sydänmetsä, Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä, Janne Hongisto)

750-1000, Pello Juoksenki / Turtola 13.4.1972 (Jorma V.A. Halonen)

600, Ylitornio Kuivakangas 13.4.1972 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym)

32, Enontekiö Halti 31.7.2018 (Mikko Oksanen)

26, Enontekiö Guorolattu 26.6.2019 linjalaskenta (Tuomas Lahti)

 

Syksy (elo-joulukuu)

300, Enontekiö Vuontiskero 13.10.2007 (Jukka Kivilompolo ym)

250, Utsjoki Birkoaivi 4.-8.10.2015 (Pertti Impiö)

200, Sodankylä Anteripää 5.10.2016 (Sampo Laukkanen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa eivä ole juurikaan nousseet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvusta huolimatta.

 


Mäntysirkku

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Siperia ja Kaukoitä. Talvehtii Intiassa ja etelä-Kiinassa.

 

 


Keltasirkku

4 859 havaintoa / 30 705 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Koko Eurooppa ja iso osa Aasiaa. Kaikkein pohjoisimmat populaatiot muuttavat vähän etelämmäksi talvehtimaan.

 

Keltasirkku pesii lähes koko Suomessa, mutta kanta harvenee selvästi Pohjois-Lapissa ja laji puuttuu Tunturi-Lapista.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

200, Rovaniemi Lohiniva 14.3.2010 (Ismo Kreivi, Yrjö Poikela)

120, Rovaniemi Lehtojärvi 11.2.2009 (Anja Haavikko)

90, Kemijärvi Kostamo 20.1.2007 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

14, Posio Oivanjärvi 21.7.2010 (Toivo Baas)

8, Kittilä Raattama 29.6.2008 (Timo J. Leppänen)

8, Ylitornio Kuivakangas 12.7.2017 (Jouni Parviainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

300, Ylitornio Etelä-Portimojärvi 29.11.2015 (Jarmo Saarela)

180, Rovaniemi Jaatila 27.12.2019 (Jorma Salo)

170, Ylitornio Etelä-Portimojärvi 6.-7.12.2013 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on noussut keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, yksilömäärien kasvu sen sijaan on hitaampaa.

 

Talvilintulaskennoissa keltasirkkumäärät ovat olleet vaihtelevia, mutta viime vuosina määrät ovat laskeneet erityisesti keskitalven ja kevään laskennoissa.

 


Peltosirkku

131 havaintoa / 154 yksilöä (tilanne 5.2.2019).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Peltosirkun esiintymisalue kattaa pääosan Euroopasta ja Aasiasta länsiosia Mongoliaan saakka. Suomalaisten peltosirkkujen talvehtimisalue on trooppisessa Afrikassa.

 

Suomessa peltosirkku elää nykyään pääasiassa eteläisemmässä Suomessa. Se on taantunut voimakkaasti (99 prosenttia 30 vuodessa) ja sen ennustetaan häviävän Suomesta 30 vuoden kuluessa.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat eteläiseen osaan aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

23.4.2013 Kittilä Ala-Kittilä (Hilkka Suomalainen)

1.5.1974 Rovaniemi Heikkilänranta (Juha Salmi)

2.5.2017 Pello Jarhoinen (Maija Petri Kraft)

 

Myöhäisimmät havainnot

18.10.2008 Ivalo Salmenranta (Juhani Honkola, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

14.10.2019 Kemijärvi Juujärvi (Antti Peuna)

10.9.1977 Pello Poikkihaka (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi kaupunki 19.5.1979 (Osmo Junila)

4, Pello Nivanpää 11.5.1973 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

3, Pello Lempeä 26.7.1975 (Jorma V.A. Halonen)

3, Pello Nuasjärvi 27.6.1978 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

2, Pello Yliranta 5.9.1977 (Jorma V.A. Halonen)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu 131 havaintoa 154 yksilöstä. Näistä havainnoista peräti 100 on kirjattu ajalta ennen vuotta 2000, siis vain 31 havaintoa tältä vuosituhannelta.

Allaolevissa graafeissa on nähtävillä peltosirkkuhavaintojen määrän kehitys vuosikymmenittäin 1970-luvulta lähtien ja vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Molempien graafien trendiviivat ovat vahvasti alaspäin. 2010-luvulla on viisi vuotta, joilta havaintoja ei ole kertynyt ollenkaan.

 


Pohjansirkku

1 951 havaintoa / 6 056 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii Skandinaviasta itään Tyynellemerelle saakka. Muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

 

Pohjansirkku on Suomessa levinneisyytensä länsireunalla. Lajia esiintyy lähes koko maassa, tiheimmin itäosissa maata. Se on hyvin harvinainen Tunturi-Lapissa ja etelärannikolla.

 

Varhaisimmat havainnot

16.4.2007 Enontekiö Leppäjärvi (Pirjo ja Tapio Huttunen)

17.4.2014 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

18.4.2016 Pello Sirkkakoski (Markku Sirkka, Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio)

 

Myöhäisimmät havainnot

29.10.2012 Rovaniemi Matintie (Paavo Laine)

14.10.2014 Rovaniemi Pöykkölä (Anssi Mäkinen)

6.10.2018 Kittilä Karinnokka (Sirkka Alasjärvi, 8 Muuta Kittilän Luonnosta)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30-45, Pello Yliranta 10.-11.5.1977 (Jorma V.A. Halonen)

15, Pello Lempeä 10.5.1977 (Jorma V.A. Halonen)

15, Pello Turtola 12.5.1978 (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

250, Salla Värriö 17.-20.7.1989 (Jorma Pessa)

35, Salla Nisalampi 20.6.2013 linjalaskenta (Joonatan Toivanen, Paul Boijer, Kim Kuntze, Meri Öhman)

18, Salla Kotala 10.-14.6.2016 (Roni Väisänen, Kaisa Välimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70-172, Rovaniemi Aronperä 23.8.-7.9.2019 (Andreas Nuspl)

69-88, Ylitornio Tiskiniva 26.-27.8.2019 rengastettu (Ismo Kreivi)

60, Pello Yliranta 6.9.1973 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Pikkusirkku

995 havaintoa / 1 732 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Skandinaviasta itään Tyynelle merelle saakka. Talvehtii Kakkois-Aasiassa.

 

Pikkusirkun levinneisyysalue Suomessa on hajanainen, ulottuu Pohjois-Karjalasta Metsä-Lappiin.

 

Varhaisimmat havainnot

13.5.2010 Ranua Simojärvi (Allan Hamari)

13.5.2015 Sodankylä Vuotso (Osmo Hirvasvuopio)

20.5.2010 Inari Neitiaapa (Jorma Niemelä)

 

Myöhäisimmät havainnot

29.9.2002 Posio Kattavalahti (Osmo Heikkala, Jaana Heikkala)

25.9.2004 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

19.9.2009 Rovaniemi Kivitaipale (Ilkka Rautio)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Sodankylä Kelujärvi 28.5.2015 (Tuomas Lahti)

3, Inari Pikku-Petsamo 31.5.2010 (Toni Eskelin)

3, Inari Pikku-Petsamo 27.5.2013 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen)

3, Sodankylä Kelujärvi 31.5.2015 (Timo Haikarainen, Soili Kojola)

3, Inari Neitiaapa 28.5.-27.5.2019 (Henriika Haapakoski, Pertti Hakari, Allan Hamari, Petri Hasunen, Ilpo Hauta-aho, Eero Hietanen, Ilkka Iivonen, Vesa Juntunen, Jessica Jyränkö, Sami Kiema, Kari Korhonen, Eija Kurkela, Jouko Kärkkäinen, Anneli Leivo, Pekka Malmi, Rainer Mattsson, Nette Meriluoto, Jouko Mustalahti, Jouni Männistö, Jorma Niemelä, Lauri Nikkinen, Jouko Olkio, Kimmo Olkio, Olli Osmonen, Martti Partanen, Leena Pekkarinen, Helena Pesonen, Timo Piensuo, Virva Poikonen, Anne Rahko, Jukka Rahko, Timo Rintamäki, Anssi Ronkainen, Roope Ruokonen, Ari Saarinen, Jan-Erik Tanhua, Anitta Taxell, Kurt Taxell, Juha Tuomaala, Sirkka Tuomaala, Martti Tuukkanen, Hannele Vaahtila, Kalevi Yli-Erkkilä, Aila Niemelä, Airi Tuominen, Helge Wikström, Inga Holmström, Juha Sihvo, Tuula Hell)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

37, Salla Kotala 11.-15.6.2017 rengastettu (Roni Väisänen, Kaisa Välimäki)

36, Salla Nisalampi 20.6.2013 linjalaskenta (Joonatan Toivanen, Paul Boijer, Kim Kuntze, Meri Öhman)

36, Salla Kotala 10.-14.6.2016 rengastettu (Roni Väisänen, Kaisa Välimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

7, Rovaniemi Aronperä 7.8.2013 rengastettu (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi)

5, Ivalo Rantatie 28.8.1985 (Heikki Karhu)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä, kuitenkin jonkin verran nousevia. Selvä piikki on vuodelta 2013.

 

 


Kultasirkku

Uhanalaisuusarviointi: Suomesta hävinnyt

 

Levinneisyys

Pesii Venäjältä Tyynenmeren rannikolla. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 

Kultasirkku pesi muutama vuosikymmen sitten Suomessa lähinnä Kaakkois-Suomessa ja Perämeren rannikoilla. Nykyään lajia ei havaita maassamme edes joka vuosi.

 

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan vain yksi havainto: 20.5.1991 Kolarin Äkäslompolosta (Pirkko Hietaniemi). Suomessa laji on havaittu viimeksi vuonna 2007. BirdLifen v. 2019 ”Punaisessa kirjassa” laji on merkitty Suomesta hävinneeksi.

 


Pajusirkku

4 317 havaintoa / 15 688 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Keski- ja Pohjois-Aasiassa. Talvehtii etelämpänä, Välimeren ympäristössä ja Etelä-Aasiassa.

 

Pajusirkku on yleinen koko Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

4.4.2015 Pello Poikkihaka (Eila Pappila)

5.4.2011 Muonio Putaanranta (Kerttu Laurila)

9.4.2016 Ylitornio Kuivakangas (Tomi Rautio, Jarmo Saarela)

 

Myöhäisimmät havainnot

19.11.2017 Utsjoki Buolbmatjávri (Inger-Mari Aikio)

13.11.2006 Kemijärvi Päiväjoki (Erkki Jokelainen)

10.11.1984 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

50, Enontekiö Peltovuoma 19.5.2011 (Timo J. Leppänen)

30, Utsjoki Aittijoki 22.5.1979 (Eila Guttorm, Kirsti Guttorm, Aimo Guttorm)

30, Enontekiö Peltovuoma 10.5.2015 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

46, Rovaniemi Aronperä 31.7.2011 rengastettu (Ismo Kreivi)

41, Inari Ivalojokisuu 5.6.2019 14 km venereitti (Roope Ruokonen, Olli Osmonen)

39, Rovaniemi Ounasjokisuisto 11.6.2017 (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

500, Pellojärvi 9.9.1973 (Jorma V.A. Halonen)

130, Rovaniemi Aronperä 7.9.2019 (Andreas Nuspl)

129, Rovaniemi Aronperä 31.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Tiiran havaintomäärät ovat nousseet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Mustapääsirkku

1 havaintoa / 1 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Kaakkois-Euroopasta Lähi-Itään, Kaukasukselle, Kaspienmerelle ja Iraniin.

 


Harmaasirkku

4 havaintoa / 4 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Keski- ja Etelä-Eurooppa, Pohjois-Afrikka, Lähi-Itä, Afganistan ja läntinen Kiina.

 



Tarha-/ häkkikarkulaiset:

Mustajoutsen

3 havaintoa / 4 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Alkuperäinen esiintymisalue Australiassa, Euroopassa tarhataan.

 


Lumihanhi

6 havaintoa / 8 yksilöä (tilanne 15.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lumihanhi on pohjoisamerikkalainen laji. Euroopan satunnaiset havainnot tulkitaan pääsääntöisesti koskevan tarhakarkulaisia.

 

LLY:n alueen havainnot

Alueen havainnoista yksi on tehty Sodankylässä, loput Rovaniemellä.

 

28.4.2012 Rovaniemi Oikarainen (Antti Pekki)

2.5.2015 Rovaniemi Alanampa (Arto Vitikka)

21.5.2015 Rovaniemi Vitikanpää (Ismo Kreivi, Jukka Simula)

23.-25.5.2015 Rovaniemi Souharinlahti / Paavalniemi (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Elisa Konttaniemi, Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Peuna, Tomi Rautio, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Jarmo Saarela, Merja Konttaniemi)

29.4.2018 Sodankylä Vajusen allas (Marja-Leena Holappa, Kauko Pääkkölä)

 


Savannihaikara

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Afrikka Saharan eteläpuolella.

 


Indigokardinaali

Tiirassa ei havaintoja. Valtakunnallisen rariteettikomitean (RK) listalta löytyy kolme havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Havainnot RK:n listalla:

3.-7.5.1989 Ylitornio Ristioja (Jorma V.A. Halonen)

12.-24.5.1989 Utsjoki Kevo (R. Metsäranta)

9.-11.5.2001 Rovaniemi Sinettä (Jukka Jokimäki ym)

 

Levinneisyys

Yhdysvallat, Kanadan eteläosat ja Meskikon pohjoisosat. Talvehtii Väli-Amerikassa.

 


Turkoosikardinaali

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko.