LINTUKATSAUKSET

HUOM! Katsaussivut ovat koko ajan työn alla ja päivittyvät jatkuvasti. Mikäli haluat mukaan katsausten kirjoittajaksi tai sinulla on lisätietoja tai huomaat korjattavaa/muutettavaa/parannettavaa, ilmoita sähköpostilla esko.nevala (at) pp.inet.fi.

 


Tämän sivun kautta löytyy pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja eri lajien osalta.

Alla olevasta pikalinkkiluettelosta löytyvät kaikki LLY:n alueella havaitut lajit lajiryhmittäin jaoteltuna. Kukin lajiryhmä on sijoitettuna omalle sivulleen, johon löytyy linkki lajiryhmän otsikosta. Kukin lajiryhmä sisältää tietoja yhdestä tai useammasta lahkosta ja/tai heimosta.

Lajihaku tällä tai lajiryhmän sivulla voidaan suorittaa käyttämäsi järjestelmän hakutoiminnoilla. Windows-käyttöjärjestelmässä voi painaa ctrl-F ja kirjoittaa hakemasi lajin. Sivu siirtyy hakutuloksen kohdalle. Mobiililaitteissa voi käyttää ”Haku sivulta” tai ”Find in page” -toimintoa.

Vuosikatsaukset löytyvät tämän sivun alasivuina valikosta ja näistä linkeistä: Katsaus 2021Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017

Tämän sivun loppupuolelta löytyy perustietoa katsausten sisällöstä ja rakenteesta.

 


PIKALINKIT JA LAJIHAKU

Seuraavista pikalinkeistä pääset lajiryhmien sivuille.

Sorsalinnut sisältää seuraavat lajit:

Kyhmyjoutsen Pikkujoutsen Laulujoutsen Metsähanhi Lyhytnokkahanhi Tundrahanhi Kiljuhanhi Merihanhi Tiibetinhanhi Kanadanhanhi Valkoposkihanhi Sepelhanhi Ruostesorsa Ristisorsa Mandariinisorsa Haapana Amerikanhaapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Nokisorsa Jouhisorsa Heinätavi Lapasorsa Punasotka Amerikantukkasotka Tukkasotka Lapasotka Haahka Kyhmyhaahka Allihaahka Alli Mustalintu Pilkkaniska Pilkkasiipi Telkkä Uivelo Tukkakoskelo Isokoskelo Kuparisorsa

Kanalinnut sisältää seuraavat lajit:

Viiriäinen Pyy Riekko Kiiruna Teeri Metso Peltopyy Fasaani

Kuikka-, uikku-, ulappa- ja pelikaanilinnut sisältää seuraavat lajit:

Kaakkuri Kuikka Amerikanjääkuikka Jääkuikka Pikku-uikku Silkkiuikku Härkälintu Mustakurkku-uikku Myrskylintu Suula Merimetso

Haikaralinnut sisältää seuraavat lajit:

Kaulushaikara Lehmähaikara Silkkihaikara Jalohaikara Harmaahaikara Mustahaikara Kattohaikara

Päiväpetolinnut sisältää seuraavat lajit:

Mehiläishaukka Haarahaukka Merikotka Pikkukorppikotka Ruskosuohaukka Sinisuohaukka Arosuohaukka Niittysuohaukka Kanahaukka Varpushaukka Hiirihaukka Piekana Kiljukotka Pikkukiljukotka Maakotka Arokotka Keisarikotka Sääksi

Jalohaukkalinnut sisältää seuraavat lajit:

Pikkutuulihaukka Tuulihaukka Punajalkahaukka Ampuhaukka Nuolihaukka Tunturihaukka Muuttohaukka

Kurkilinnut sisältää seuraavat lajit:

Luhtakana Luhtahuitti Pikkuhuitti Ruisrääkkä Liejukana Nokikana Kurki Neitokurki Pikkutrappi

Rantalinnut sisältää seuraavat lajit:

Paksujalka Avosetti Meriharakka Siperiankurmitsa Kapustarinta Tundrakurmitsa Töyhtöhyyppä Pikkutylli Tylli Kaspiantylli Keräkurmitsa Pikkukuovi Kuovi Mustapyrstökuiri Punakuiri Karikukko Isosirri Suokukko Jänkäsirriäinen Kuovisirri Lapinsirri Pulmussirri Suosirri Merisirri Pikkusirri Vesipääsky Isovesipääsky Rantakurvi Rantasipi Metsäviklo Mustaviklo Valkoviklo Lampiviklo Liro Punajalkaviklo Jänkäkurppa Lehtokurppa Taivaanvuohi Heinäkurppa Leveäpyrstökihu Merikihu Tunturikihu Isokihu Lunni Riskilä Ruokki Pikkuruokki Etelänkiisla Pohjankiisla Räyskä Mustatiira Valkosiipitiira Kalatiira Lapintiira Pikkulokki Jäälokki Pikkukajava Naurulokki Mustanmerenlokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Grönlanninlokki Isolokki Merilokki

Kyyhky- ja käkilinnut sisältää seuraavat lajit:

Kesykyyhky Uuttukyyhky Sepelkyyhky Turkinkyyhky Turturikyyhky Idänturturikyyhky Käki

Pöllölinnut sisältää seuraavat lajit:

Huuhkaja Tunturipöllö Hiiripöllö Varpuspöllö Lehtopöllö Viirupöllö Lapinpöllö Sarvipöllö Suopöllö Helmipöllö

Kehrääjä-, kirsku- ja säihkylinnut sisältää seuraavat lajit:

Kehrääjä Tervapääsky Kuningaskalastaja Mehiläissyöjä Vihermehiläissyöjä Sininärhi Harjalintu

Tikkalinnut sisältää seuraavat lajit:

Käenpiika Harmaapäätikka Palokärki Käpytikka Valkoselkätikka Pikkutikka Pohjantikka

Varpuslinnut 1 sisältää seuraavat lajit:

Arokiuru Ylänkökiuru Lyhytvarvaskiuru Töyhtökiuru Kangaskiuru Kiuru Tunturikiuru Törmäpääsky Kalliopääsky Haarapääsky Räystäspääsky Ruostepääsky Isokirvinen Mongoliankirvinen Nummikirvinen Taigakirvinen Metsäkirvinen Niittykirvinen Lapinkirvinen Luotokirvinen Keltavästäräkki Sitruunavästäräkki Virtavästäräkki Västäräkki Tilhi Koskikara Peukaloinen Rautiainen Punarinta Satakieli Sinirinta Sinipyrstö Mustaleppälintu Leppälintu Pensastasku Sepeltasku Mustapäätasku Kivitasku Nunnatasku Sinirastas Kirjorastas Sepelrastas Mustarastas Ruostesiipirastas Mustakaularastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas Pensassirkkalintu Vaaleakultarinta Kultarinta Ruokokerttunen Viitakerttunen Luhtakerttunen Rusorintakerttu Kirjokerttu Hernekerttu Pensaskerttu Lehtokerttu Mustapääkerttu Idänuunilintu Lapinuunilintu Hippiäisuunilintu Taigauunilintu Ruskouunilintu Kamtshatkanuunilintu Sirittäjä Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen

Varpuslinnut 2 sisältää seuraavat lajit:

Harmaasieppo Pikkusieppo Kirjosieppo Pyrstötiainen Valkopäätiainen Sinitiainen Talitiainen Kuusitiainen Töyhtötiainen Viitatiainen Hömötiainen Lapintiainen Pähkinänakkeli Puukiipijä Kuhankeittäjä Pikkulepinkäinen Mustaotsalepinkäinen Isolepinkäinen Närhi Kuukkeli Harakka Pähkinähakki Naakka Mustavaris Varis Korppi Kottarainen Punakottarainen Varpunen Pikkuvarpunen Peippo Järripeippo Keltahemppo Viherpeippo Tikli Vihervarpunen Hemppo Vuorihemppo Urpiainen Tundraurpiainen Kirjosiipikäpylintu Pikkukäpylintu Isokäpylintu Aavikkotulkku Punavarpunen Taviokuurna Punatulkku Nokkavarpunen Lapinsirkku Pulmunen Mäntysirkku Keltasirkku Peltosirkku Pohjansirkku Pikkusirkku Kultasirkku Pajusirkku Mustapääsirkku Harmaasirkku

Tarha- ja häkkikarkulaiset sisältää seuraavat lajit:

Mustajoutsen Lumihanhi Savannihaikara Indigokardinaali Turkoosikardinaali

 



KATSAUSTEN TARKOITUS JA TIETOSISÄLTÖ

Lintukatsauksen tarkoitus on antaa yleiskuva kunkin lajin esiintymisestä ja kehityksestä LLY:n alueella. Katsauksen sisältämien tietojen pohjalta voidaan ryhtyä tekemään tarkempia tutkimuksia ja analyysiä kiinnostavista aiheista. Katsaus myös opastaa lintuharrastajia alueellisesti ja ajallisesti, kertoen mistä ja milloin eri lintulajeja tapaa. Laajemmat levinneisyyskartat antavat osviittaa siitä, miksi joku laji Lapista löytyy (ympärivuotinen paikkalintu, pesivä muuttolintu, säännöllinen tai satunnainen läpimuuttaja, vaeltaja, harhailija).

Kunkin lajin kohdalla tietosisältö on pyritty jakamaan neljän pääotsikon alle. Levinneisyyskartoilla kuvataan lajin esiintymistä globaalisti, Suomessa ja LLY:n alueella. Fenologia -otsikon alle on kerätty tietoja lajin esiintymisestä eri vuodenaikoina. Alueellinen ja määrällinen kehitys -osiossa pyritään kuvaamaan lajin mahdollisia muutoksia kuten kannan muutoksia ja mahdollista uhanalaisuutta sekä muutoksia maantieteellisillä alueilla. Suurimmat yksilömäärät -kappale kertoo lajin parvikäyttäytymisestä ja vaikkapa havaintotapahtumien aikana lasketuista määristä.

 

LÄHTEET

Katsauksiin kerätyt tiedot pohjautuvat pitkälti BirdLife Suomen Tiira-järjestelmään (www.tiira.fi) kirjattuihin havaintoihin. Katsauksissa käytetään vain julkisia havaintoja, kirjaajan tai järjestelmän salaamien havaintojen yksityiskohtaisia tietoja ei käytetä. Salatuista havainnoista voidaan kuitenkin ottaa tekstiin yleismaininta lajin esiintymisestä LLY:n alueella. Yleismaininnat muotoillaan niin, että havaintojen yksityiskohdat eivät tule esille.

Tietoja haetaan myös Sodankylän Bongariwebistä. Lajin, yksilömäärän, fenologian tai muun syyn takia katsauksiin kuuluvat Bongariwebbiin kirjatut havainnot pyritään tallentamaan myös Tiiraan.

Valtakunnalliset ja alueelliset uhanalaisuusarviot perustuvat Suomen Ympäristökeskuksen Punaiseen kirjaan 2019 (https://www.ymparisto.fi/punainenlista). Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa käytetyt metsäkasvillisuusvyöhykkeet löytyvät karkealla tasolla BirdLifen sivulta https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/alue/ ja tarkennettuna tämän katsauksen alasivulta >>Metsäkasvillisuusvyöhykkeet.

Globaalit uhanalaisuusarviot ja levinneisyyskartat ovat IUCN:n (The International Union for Conservation of Nature) ”The IUCN Red List of Threatened species” lajikuvausten materiaalista.  Suomen levinneisyyskartat perustuvat Lintuatlakseen 2006-2010. Tarkempia tietoja Lintuatlaskarttojen perusteista löydät sivulta >>Lintuatlaskartat.

Joidenkin lajien kohdalla viitataan talvilintu- tai linjalaskentoihin. Niillä tarkoitetaan Luonnontieteellisen Keskusmuseon organisoimia laskentoja (https://www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat ja https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta), ja lähteenä on näissä viittauksissa käytetty kyseisten laskentojen tuloksia.

Säähän liittyviä tietoja on kerätty Ilmatieteen laitoksen verkkojulkaisuista.

Myyräkannan kehityksen tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) verkkosivuilla esitettyyn kannanseurantamateriaaliin.

Mikäli jonkin lajin kohdalla on käytetty myös muualta kuin yllämainituista lähteistä saatuja tietoja, on lähde erikseen mainittu kyseisen lajin kohdalla.

 

HAVAINTOMÄÄRIÄ

Tiira on otettu käyttöön v. 2006. Vuoden 2005 loppuun mennessä tehtyjä havaintoja on järjestelmään kirjattu 78 614, vuoden 2006 alusta eteenpäin tehtyjä havaintoja on kirjattuna 628 130 (tilanne 12.1.2021). Painoarvo on siis reilusti vuoden 2005 jälkeen tehdyillä havainnoilla.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kaikkina aikoina havaintoja 318 luonnonvaraisesta lajista. Lisäksi havaintoja on 5 ei-luonnonvaraisesta lajista eli todennäköisistä häkki- tai tarhakarkulaisista.

Vuodelta 2006 Tiiraan on kirjattu 11 301 havaintoriviä koskien 105 363 yksilöä. Vuoden 2020 kirjauksia löytyy 72 196 koskien 570 652 yksilöä (tilanne 12.1.2021). Kirjausmäärien kehitys näkyy alla olevista graafeista.

Lajikohtaiset määrägraafit on pääsääntöisesti aloitettu vuodesta 2007, koska Tiiran käyttöönotto tapahtui v. 2006 kesken vuotta, ja kirjausmäärät ovat siitä johtuen vielä selkeästi pienemmät kuin v. 2007.

Vuodesta 2007 (havaintorivejä vajaa 30 000) vuoteen 2020 (havaintorivejä yli 70 000) havaintojen määrät ovat kasvaneet suunnilleen 2,7-kertaiseksi. Yksilömäärät ovat puolestaan kasvaneet suunnilleen 2,5-kertaiseksi. Nämä kertoimet antanevat suuntaviivaa sille, miten havaintojen kirjausaktiivisuuden kasvu on vaikuttanut havaintomääriin. Kun jonkin lajin havaintomäärien kehitystä verrataan näihin kertoimiin, voidaan saada hyvin ylimalkainen käsitys, onko kyseisen lajin kanta kasvanut tai laskenut. Ja heti perään vielä varoitus: näiden kertoimien perusteella ei todellakaan voida mennä tekemään kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

 

 

Kuukausittain eniten lajeja (tilanne 11.11.2019) on kirjattu kesäkuussa (271) ja toukokuussa (270). Vähiten lajeja on kirjattu helmikuussa (96).

 

TIETOJEN TARKISTUS JA KÄYTTÖ

Katsauksen tekohetkellä kaikkia havaintoja ei välttämättä ole varmistettu, esimerkiksi harvinaisuuksien osalta rariteettikomiteoissa (valtakunnalliset harvinaisuudet RK, alueelliset ARK). Lukijaa pyydetään tarvittaessa tarkistamaan havainnot Tiira-järjestelmästä ja rariteettikomiteoiden pöytäkirjoista.

Kevätmuuton alkamisen arvioinnissa on käytetty 5 päivän sääntöä: havaintoa pitää seurata uusi havainto eri paikasta 5 päivän sisällä, että muutto katsotaan alkaneeksi.

Kukin vuosikatsaus sisältää kyseisen vuoden osalta kaikki LLY:n alueella aikaisempinakin vuosina havaitut lajit. Kaikkia lajeja ei ole välttämättä havaittu ollenkaan kyseisenä katsausvuonna.

Katsauksista voidaan valita osa tai kaikkikin vuosittaiseen Kokko-lehteen.

Katsaukset sisältävät runsaasti satunnaishavaintojen tietoja, ja eivät siten välttämättä täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä. Näihin katsauksiin ei pidä viitata tieteellisissä julkaisuissa ilman tarkempaa analyysiä. Muissa yhteyksissä viitattaessa tähän katsaukseen ja siihen liittyviin vuosikatsauksiin käytetään viitteenä ”LLY:n linnuston vuosikatsaukset verkkosivulla lly.fi”. Viittaukseen tulee lisätä päivämäärä, jolloin viitattu tieto on sivulta katsottu.

Katsaukset on suurimmaksi osaksi kirjoittanut Esko Nevala. Muut kirjoittajat: Olli-Pekka Karlin (lajikatsauksia, pdf-dokumenttien taitto), Jouni Parviainen (lajikohtaisia tarkentavia analyysejä) ja Pekka Suunta (kuntakohtaiset ensihavaintograafit ja kevätmuuton saapumisaikagraafit).

 

ENSIHAVAINTOGRAAFIT

Katsauksissa käytetään useiden lajien kohdalla kuntakohtaisten ensihavaintojen kuvaajana alla olevan mukaista graafia (esimerkkinä metsähanhi). Kunnat ovat siinä karkeasti järjestyksessä etelä-lounaasta pohjois-koilliseen. Graafissa oleva suuntaviiva kertoo suunnilleen, kuinka kauan kullakin lajilla menee koko Lapin alueelle saapumiseen. Luonnollisesti laajan alueen ja vähäisten harrastajamäärien takia graafit sisältävät runsaasti satunnaisia tekijöitä, mutta toivottavasti antavat kuitenkin suuntaviittaa.

Graafista on hyvä etsiä myös poikkeamia ja syventää tutkimusta niiden osalta halutessaan. Metsähanhigraafista voisi esimerkiksi aiheellisesti tutkia, miksi Sallan kunnassa on toistuvasti tehty ensihavaintoja yhtä aikaisin kuin Rovaniemellä, kun naapurikunnissa ensihavainnot ovat pääsääntöisesti myöhemmin.

 

 

Lintuharrastajien määrä kunnittain on sangen pieni. Eniten harrastajia on Rovaniemellä ja Inarin kunnassa, joten näiden kuntien havainnot useasti erottuvat aikaisimpina graafissa. Lajien saapumisaikoja voidaankin arvioida näiden kahden kunnan havaintojen mukaan, kuten alla olevassa esimerkissä haapanan osalta. Melko useasti Rovaniemi-Inari -viiva graafissa olisi saman suuntainen kuin keskimääräinen trendiviivakin, ja ehkäpä se perusteella saapumisaikoja voi arvioida jopa hiukan paremmin kuin pelkän trendiviivan avulla. Mutta minkäänlaisena tieteellisenä totuutena sitä ei voi pitää!

 

KEVÄTMUUTTO

Kevätmuuttoa seurataan kuntakohtaisen kuvauksen lisäksi kevätmuuton alkua ja huippua kuvaavilla graafeilla sekä varhaisimpien havaintojen listalla.  Yhdistettynä kuntakohtaisen graafin kanssa näillä tiedoilla saa kohtuullisen hyvän lajikohtaisen kuvan kevätmuuton ajoittumisesta LLY:n alueella. Alla esimerkkinä graafi rantasipin kevätmuutosta, joka alkaa keskimäärin vapulta ja jonka voidaan arvioida olevan vilkkaimmillaan toukokuun puolivälissä (graafi nousee jyrkimmin jaksolla 10.-20.5.). Graafit sisältävät kaikki Tiiraan kirjatut havainnot kyseisestä lajista koko LLY:n alueelta.

Kevätmuuton alun tulkinta tehdään ns. viiden päivän säännöllä, eli ensimmäistä havaintoa on seurattava toinen havainto LLY:n alueella viiden päivän sisällä, että muutto katsotaan alkaneeksi. Lajeista, joiden yksilöitä talvehtii alueilla, pyritään poistamaan talvehtijoiden vaikutus. Kevätmuuton alkua kuvaaviin graafeihin on lisätty myös trendiviiva, jonka perusteella voi arvioida tarkastelujakson aikaista muutosta (onko muuton alku kenties siirtynyt aikaisemmaksi tai myöhäisemmäksi). Tähän heti varoitus: koska kyse on paljolti satunnaisdatasta, ei trendinkään osalta pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaan sen tarkoitus on herättää mielenkiintoa mahdollisiin lisätutkimuksiin.

 

Kevätmuuton vilkkautta kuvataan yleisten lajien kohdalla graafilla, jossa on kirjattuna havaintojen yksilömäärät koko Tiira-historian ajalta kolmanneskuukausittain väliltä maalis-toukokuu (myöhäisten muuttajien osalta väliltä huhti-kesäkuu).

 

KESÄHAVAINNOT

Kesähavainnoista on kirjattu lukumäärä sekä tieto mahdollisista pesintähavainnoista. Nämä tiedot kertovat siitä, pesiikö laji LLY:n alueella. Yksityiskohtaisia pesimätietoja ei ole julkaistu. Havainnoista tehdyllä kartalla pyritään kuvaamaan pesimäalueita.

 

SYYSMUUTTO

Syysmuuton ajoittumista kuvataan monen lajin kohdalla kolmanneskuukausittain havainnoista laskettujen yksilömäärien graafilla. Esimerkkigraafissa tukkasotkan havaintomäärät laskevat jyrkästi lokakuun puolivälissä, ja muuton voidaan katsoa olevan ohi lokakuun lopussa.

Muuttolinnuista on kirjattu myös viimeiset havainnot, jotka kertovat satunnaisista viivyttelijöistä.

 

 

HAVAINTOJEN SUURIMMAT YKSILÖMÄÄRÄT

Monien lajien osalta on tarkasteltu myös yksittäisten havaintojen sisältämiä yksilömääriä. Usein ne on jaettu kolmeen aika-alueeseen: alkuvuosi, kesäkuukaudet (kesä-heinäkuu) ja loppuvuosi.

Yksilömääriä tarkastellessa kannattaa huomioida, että yhden havainnon yksilömäärä ei aina ole sama kuin parvikoko tai kertymäalueen lintumäärä. Yksittäisen parvikoon lisäksi havainnoissa on usein kirjattu yhteislukema pidemmän ajan ja isomman alueen havainnoista, kuten erilaiset laskennat (linja-, talvilintu-, IBA- yms laskennat), havaintopäivän yhteissumma, rengastukset yhdeltä päivältä tai vaellusreittien summat jopa useamman päivän ajalta. Näiden havaintojen osalta katsausten suurimpia yksilömääriä on pyritty tarkentamaan niin, että huomioidaan samalta paikalta yhdellä havainnointikerralla tehdyt havainnot (paikalliset ja muuttavat sekä rengastetut, merkitään parvikoot, jos tieto saatavissa), ja pidemmältä matkalta tai suuremmalta alueelta, kuten vaellukselta tai laskentareitiltä (maa- tai vesialueella), on pyritty huomioimaan suurimmat parvikoot, mikäli ne on kirjattuun havaintoon merkitty, ja laskemaan esiintymistiheydet joko kuljettua kilometriä tai tarkastettua hehtaarimäärää kohden.

Parvimäärä merkitään numerolla, jota seuraa kirjain a (esim 3a = 3 parvea) ja parvikoko kirjaimella a, jota seuraa parven yksilömäärä (esim a16 = 16 linnun parvi).

Yksilömäärien listaukseen on pääsääntöisesti otettu kolme havaintoriviä. Joskus on useampia, esimerkiksi saman lukumäärän tai toistuvan saman paikan takia. Joissakin tapauksissa rivejä on vähemmän, jos havainnoista ei ole ollut mielekästä erotella enempää rivejä esimerkiksi pienten havaintomäärien takia.