LINTUKATSAUKSET

HUOM! Katsaussivut ovat koko ajan työn alla ja päivittyvät jatkuvasti. Mikäli haluat mukaan katsausten kirjoittajaksi tai sinulla on lisätietoja tai huomaat korjattavaa/muutettavaa/parannettavaa, ilmoita sähköpostilla sihteeri@lly.fi.

 



Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja eri lajien osalta.

Vuosikatsaukset löytyvät tämän sivun alasivuina valikosta ja näistä linkeistä: Katsaus 2020Katsaus 2019Katsaus 2018Katsaus 2017

 



 

PIKALINKIT JA LAJIHAKU

Seuraavista pikalinkeistä pääset lajiryhmän ensimmäisen lajin kohdalle.

Sorsalinnut – Kanalinnut – Kuikkalinnut – Uikkulinnut – Ulappalinnut – Pelikaanilinnut – Haikaralinnut – Päiväpetolinnut – Jalohaukkalinnut – Kurkilinnut – Rantalinnut – Hietakanalinnut – Kyyhkylinnut – Käkilinnut – Pöllölinnut – Kehrääjälinnut – Kirskulinnut – Säihkylinnut – Tikkalinnut – Varpuslinnut (KiurutPääskytVästäräkitTilhetKoskikaratPeukaloisetRautiaisetRastaatKertutSiepotPyrstötiaisetTiaisetPähkinänakkelitPuukiipijätKuhankeittäjätLepinkäisetVariksetKottaraisetVarpusetPeipotSirkut)

Windows-käyttöjärjestelmässä voi painaa ctrl-F ja kirjoittaa hakemasi lajin. Sivu siirtyy hakutuloksen kohdalle. Mobiililaitteissa voi käyttää ”Haku sivulta” tai ”Find in page” -toimintoa.

 

KATSAUSTEN TARKOITUS

Lintukatsauksen tarkoitus on antaa yleiskuva kunkin lajin esiintymisestä ja kehityksestä LLY:n alueella. Katsauksen sisältämien tietojen pohjalta voidaan ryhtyä tekemään tarkempia tutkimuksia ja analyysiä kiinnostavista aiheista. Katsaus myös opastaa lintuharrastajia alueellisesti ja ajallisesti, kertoen mistä ja milloin eri lintulajeja tapaa. Laajemmat levinneisyyskartat antavat osviittaa siitä, miksi joku laji Lapista löytyy (ympärivuotinen paikkalintu, pesivä muuttolintu, säännöllinen tai satunnainen läpimuuttaja, harhailija).

 

LÄHTEET

Katsauksiin kerätyt tiedot pohjautuvat pitkälti BirdLife Suomen Tiira-järjestelmään (www.tiira.fi) kirjattuihin havaintoihin. Katsauksissa käytetään vain julkisia havaintoja, kirjaajan tai järjestelmän salaamia havaintoja ei käytetä.

Tietoja haetaan myös Sodankylän Bongariwebistä. Lajin, yksilömäärän, fenologian tai muun syyn takia katsauksiin kuuluvat Bongariwebbiin kirjatut havainnot pyritään tallentamaan myös Tiiraan.

Valtakunnalliset uhanalaisuusarviot perustuvat Suomen Ympäristökeskuksen Punaiseen kirjaan 2019 (https://www.ymparisto.fi/punainenlista). Alueelliset uhanalaisuusarviot perustuvat Punaiseen kirjaan 2010. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa käytetyt metsäkasvillisuusvyöhykkeet löytyvät karkealla tasolla BirdLifen sivulta https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/alue/ ja tarkennettuna tämän katsauksen alasivulta >>Metsäkasvillisuusvyöhykkeet.

Globaalit levinneisyyskartat ovat IUCN:n (The International Union for Conservation of Nature) ”The IUCN Red List of Threatened species” lajikuvausten materiaalista.  Suomen levinneisyyskartat perustuvat Lintuatlakseen 2006-2010. Tarkempia tietoja Lintuatlaskarttojen perusteista löydät sivulta >>Lintuatlaskartat.

Joidenkin lajien kohdalla viitataan talvilintu- tai linjalaskentoihin. Niillä tarkoitetaan Luonnontieteellisen Keskusmuseon organisoimia laskentoja (https://www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat ja https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta), ja lähteenä on näissä viittauksissa käytetty kyseisten laskentojen tuloksia.

Mikäli jonkin lajin kohdalla on käytetty myös muualta kuin yllämainituista lähteistä saatuja tietoja, on lähde erikseen mainittu kyseisen lajin kohdalla.

 

HAVAINTOMÄÄRIÄ

Tiira on otettu käyttöön v. 2006. Vuoden 2005 loppuun mennessä tehtyjä havaintoja on järjestelmään kirjattu 74 850, vuoden 2006 alusta eteenpäin tehtyjä havaintoja on kirjattuna 608 808 (tilanne 13.8.2020). Painoarvo on siis reilusti vuoden 2005 jälkeen tehdyillä havainnoilla.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kaikkina aikoina havaintoja 318 luonnonvaraisesta lajista. Lisäksi havaintoja on 5 ei-luonnonvaraisesta lajista eli todennäköisistä häkki- tai tarhakarkulaisista.

Vuodelta 2006 Tiiraan on kirjattu 11 265 havaintoriviä koskien 105 221 yksilöä. Vuoden 2019 kirjauksia löytyy 63 650 koskien 427 233 yksilöä (tilanne 13.8.2020). Kirjausmäärien kehitys näkyy alla olevista graafeista.

Lajikohtaiset määrägraafit on pääsääntöisesti aloitettu vuodesta 2007, koska Tiiran käyttöönotto tapahtui v. 2006 kesken vuotta, ja kirjausmäärät ovat siitä johtuen vielä selkeästi pienemmät kuin v. 2007.

Vuodesta 2007 (havaintorivejä karkeasti 30 000) vuoteen 2019 (havaintorivejä karkeasti 60 000) havaintojen määrät ovat kasvaneet suunnilleen kaksinkertaiseksi. Yksilömäärät ovat puolestaan kasvaneet suunnilleen 1,5 – kertaiseksi. Nämä kertoimet antanevat suuntaviivaa sille, miten havaintojen kirjausaktiivisuuden kasvu on vaikuttanut havaintomääriin. Kun jonkin lajin havaintomäärien kehitystä verrataan näihin kertoimiin, voidaan saada hyvin ylimalkainen käsitys, onko kyseisen lajin kanta kasvanut tai laskenut. Ja heti perään vielä varoitus: näiden kertoimien perusteella ei todellakaan voida mennä tekemään kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

 

 

Kuukausittain eniten lajeja (tilanne 11.11.2019) on kirjattu kesäkuussa (271) ja toukokuussa (270). Vähiten lajeja on kirjattu helmikuussa (96).

 

TIETOJEN TARKISTUS JA KÄYTTÖ

Katsauksen tekohetkellä kaikkia havaintoja ei välttämättä ole varmistettu, esimerkiksi harvinaisuuksien osalta rariteettikomiteoissa (valtakunnalliset harvinaisuudet RK, alueelliset ARK). Lukijaa pyydetään tarvittaessa tarkistamaan havainnot Tiira-järjestelmästä ja rariteettikomiteoiden pöytäkirjoista.

Kevätmuuton alkamisen arvioinnissa on käytetty 5 päivän sääntöä: havaintoa pitää seurata uusi havainto eri paikasta 5 päivän sisällä, että muutto katsotaan alkaneeksi.

Kukin vuosikatsaus sisältää kyseisen vuoden osalta kaikki LLY:n alueella aikaisempinakin vuosina havaitut lajit. Kaikkia lajeja ei ole välttämättä havaittu ollenkaan kyseisenä katsausvuonna.

Katsauksista voidaan valita osa tai kaikkikin vuosittaiseen Kokko-lehteen.

Katsaukset sisältävät runsaasti satunnaishavaintojen tietoja, ja eivät siten välttämättä täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä. Näihin katsauksiin ei pidä viitata tieteellisissä julkaisuissa ilman tarkempaa analyysiä. Muissa yhteyksissä viitattaessa tähän katsaukseen ja siihen liittyviin vuosikatsauksiin käytetään viitteenä ”LLY:n linnuston vuosikatsaukset verkkosivulla lly.fi”. Viittaukseen tulee lisätä päivämäärä, jolloin viitattu tieto on sivulta katsottu. Katsaukset on suurimmaksi osaksi kirjoittanut Esko Nevala. Muut kirjoittajat: Olli-Pekka Karlin, Jouni Parviainen (harmaasorsa, tiltaltti, kottarainen ja suokukko yleiskatsaus) ja Pekka Suunta (kuntakohtaiset ensihavaintograafit ja kevätmuuton saapumisaikagraafit).

 

ENSIHAVAINTOGRAAFIT

Katsauksissa käytetään useiden lajien kohdalla kuntakohtaisten ensihavaintojen kuvaajana alla olevan mukaista graafia (esimerkkinä metsähanhi). Kunnat ovat siinä karkeasti järjestyksessä etelä-lounaasta pohjois-koilliseen. Graafissa oleva suuntaviiva kertoo suunnilleen, kuinka kauan kullakin lajilla menee koko Lapin alueelle saapumiseen. Luonnollisesti laajan alueen ja vähäisten harrastajamäärien takia graafit sisältävät runsaasti satunnaisia tekijöitä, mutta toivottavasti antavat kuitenkin suuntaviittaa.

Graafista on hyvä etsiä myös poikkeamia ja syventää tutkimusta niiden osalta halutessaan. Metsähanhigraafista voisi esimerkiksi aiheellisesti tutkia, miksi Sallan kunnassa on toistuvasti tehty ensihavaintoja yhtä aikaisin kuin Rovaniemellä, kun naapurikunnissa ensihavainnot ovat pääsääntöisesti myöhemmin.

 

 

Lintuharrastajien määrä kunnittain on sangen pieni. Eniten harrastajia on Rovaniemellä ja Inarin kunnassa, joten näiden kuntien havainnot useasti erottuvat aikaisimpina graafissa. Lajien saapumisaikoja voidaankin arvioida näiden kahden kunnan havaintojen mukaan, kuten alla olevassa esimerkissä haapanan osalta. Melko useasti Rovaniemi-Inari -viiva graafissa olisi saman suuntainen kuin keskimääräinen trendiviivakin, ja ehkäpä se perusteella saapumisaikoja voi arvioida jopa hiukan paremmin kuin pelkän trendiviivan avulla. Mutta minkäänlaisena tieteellisenä totuutena sitä ei voi pitää!

 

KEVÄTMUUTTO

Kevätmuuton alun tulkinta tehdään ns. viiden päivän säännöllä, eli ensimmäistä havaintoa on seurattava toinen havainto LLY:n alueella viiden päivän sisällä, että muutto katsotaan alkaneeksi. Lajeista, joiden yksilöitä talvehtii alueilla, pyritään poistamaan talvehtijoiden vaikutus.

Kevätmuuton vilkkautta kuvataan yleisten lajien kohdalla graafilla, jossa on kirjattuna havaintojen yksilömäärät kolmanneskuukausittain väliltä maalis-toukokuu.

Yhdistettynä varhaisimpien havaintojen ja kuntakohtaisen graafin kanssa näillä tiedoilla saa kohtuullisen hyvän kuvan kevätmuuton ajoittumisesta. Alla esimerkkinä graafi rantasipin kevätmuutosta, joka alkaa keskimäärin vapulta ja jonka voidaan arvioida olevan vilkkaimmillaan toukokuun puolivälissä (graafi nousee jyrkimmin jaksolla 10.-20.5.). Graafit sisältävät kaikki Tiiraan kirjatut havainnot kyseisestä lajista koko LLY:n alueelta.

 

 

SYYSMUUTTO

Syysmuuton ajoittumista kuvataan monen lajin kohdalla kolmanneskuukausittain havainnoista laskettujen yksilömäärien graafilla. Esimerkkigraafissa tukkasotkan havaintomäärät laskevat jyrkästi lokakuun puolivälissä, ja muuton voidaan katsoa olevan ohi lokakuun lopussa.

Muuttolinnuista on kirjattu myös viimeiset havainnot, jotka kertovat satunnaisista viivyttelijöistä.

 

 

HAVAINTOJEN SUURIMMAT YKSILÖMÄÄRÄT

Useiden lajien osalta on tarkasteltu myös yksittäisten havaintojen sisältämiä yksilömääriä. Usein ne on jaettu kolmeen aika-alueeseen: alkuvuosi, kesäkuukaudet (kesä-heinäkuu) ja loppuvuosi.

Yksilömääriä tarkastellessa kannattaa huomioida, että yhden havainnon yksilömäärä ei läheskään aina ole sama kuin parvikoko. Yksittäisen parvikoon lisäksi havainnoissa on usein kirjattu yhteislukema pidemmän ajan ja isomman alueen havainnoista, kuten erilaiset laskennat (linja-, talvilintu-, IBA- yms laskennat), havaintopäivän yhteissumma, rengastukset yhdeltä päivältä tai vaellusreittien summat jopa useamman päivän ajalta.

 



SORSALINNUT

Kyhmyjoutsen

13 havaintoa / 20 yksilöä (tilanne 14.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä, josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. Kyhmyjoutsenta on istutettu muun muassa Yhdysvaltoihin, missä se on levinnyt ja lisääntyy nyt villinä. Sitä on istutettu myös Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan.

 

Suomessa kyhmyjoutsenta tavataan rannikkoalueilla koko Suomenlahdella, Perämerellä ja useilla sisävesillä. Perämeren rannoilla se pesii suunnilleen Oulun korkeudelle saakka. Ensimmäiset kyhmyjoutsenet tuotiin Ahvenanmaalle puistolinnuiksi, mutta linnut siirtyivät myös vapauteen ja ensimmäinen pesintä todettiin Ahvenanmaalla vuonna 1934. Laji on levittäytynyt Suomessa varsin nopeasti.

Kyhmyjoutsen ei ole varsinainen muuttolintu, mutta vesistöjen jäätyminen pakottaa osan populaatioista siirtymään sulan veden alueille.

 

Alla olevan kuvan neliöt kertovat kyhmyjoutsenen pesimäalueen muutoksen 2006-2010 lintuatlaksessa verrattuna 1970 ja -80 -luvuilla tehtyihin atlaskartoituksiin. Pesimäalue on laajentunut Perämerellä selkeästi pohjoiseen.

 

Kyhmyjoutsen on LLY:n alueella satunnainen harhailija. Laji levittäytyy pohjoiseen, mutta luultavasti on iso kynnys siirtyä pesimään Perämeren rannikolta sisämaahan Lappiin, vaikkakin eteläisessä Suomessa laji on jo levinnyt myös sisämaavesille. Ilmaston lämpeneminen ja siitä seuraava talvien leudontuminen saattaa kuitenkin edesauttaa lajin pesimäalueen leviämistä Kemi-Tornio -korkeudelle saakka, jolloin on mahdollista, että harhailijoiden määrä LLY:n alueella kasvaa. Vuodesta 2015 lähtien havaintoja on tehty lähes vuosittain. Ennen vuotta 2015 kirjattuja havaintoja on vain neljä.

Kaikki Tiiraan kirjatut havainnot Xenuksen ja PPLY:n alueilla on esitetty allaolevassa kartassa (tilanne 13.11.2019). Siitä on nähtävissä, että Oulun pohjoispuolelta Haukiputaan tasolta pohjoiseen päin havaintojen määrä laskee selvästi.

 

LLY:n alueen havainnot

LLY:n alueella harhailijoita havaitsee historian perusteella todennäköisimmin touko-heinäkuussa. Vuosien varrella tehdyt havainnot ovat yllättävänkin hajallaan eri puolilla LLY:n aluetta, vaikka olettaa voisi niiden keskittyvän lähelle Perämeren pohjukkaa.

 

 

21.4.1975 Salla Ahvenselkä 2 m (Petteri Peura)

6.7.1990 Inari Aksujärvi 1 p (Jouni Aikio, Anja Vest)

13.6.2004 Rovaniemi Ounasjokisuisto, Koivusaari 1 ad p (Anssi Mäkinen ym)

28.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi, lintutorni 1 2kv p (Antti Ruonakoski)

4.6.2015 Rovaniemi Harjulampi, lintutorni 2 ad p (Mika Bäckman, Jaakko Kauppinen, Mikko Lantto, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ilkka Ruuska, Matti Välimäki, +2 muuta bongaria, Petr Gibas)

23.-24.6.2015 Muonio Muonionjärvi, Puthaanranta lintutorni 1 p (Kerttu Laurila, Timo J. Leppänen)

16.8.-5.10.2015 Kittilä Kenttälä,Nälkäjärvi 1 ad p (Juha Takalo, Allan Hamari, Anja Lindroos, Emma ja Pekka Laitala)

16.7.2017 Rovaniemi Ounasjokisuisto 2 ad Tippuivat p, moottoriveneiden pelästyttäminä nousivat NW/E (Jouni Lindqvist)

17.7.2017 Rovaniemi Niskanperä, lintutorni, 2 ad p (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jorma Salo, Jukka Simula)

5.5.2018 Ylitornio Kuivakangas 1 kiert S Oleili joen sulassa rannassa (Kimmo Salmi)

29.6.-1.7.2020 Rovaniemi Sinettä 3 p (Jorma V.A. Halonen, Heikki Juntti, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen)

7.-8.7.2020 Kemijärvi Oinas 2 ad p (Pirkka Aalto, Panu Hämäläinen, Maria Hämäläinen)

 


Pikkujoutsen

14 havaintoa / 42 yksilöä (tilanne 16.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pikkujoutsen pesii arktisella tundralla Koillis-Venäjällä, Kuolan niemimaalta itään, ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Euraasian kanta talvehtii Luoteis-Euroopassa, Kiinassa ja Japanissa, Pohjois-Amerikan kanta muuttaa talveksi etelämmäksi arktisilta alueilta.

 

LLY:n alueen havainnot

LLY:n alueella pikkujoutsen on satunnainen läpikulkija. Pikkujoutsenen havaitseminen on todennäköisintä toukokuussa. Havaitaan useimmiten laulujoutsenten mukana.

Havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

20.-25.10.1981 Pello Yliranta 1 p Heikki Alaniemen ilmoittama ”joutsen” (Jorma V.A. Halonen)

29.4.2000 Pello Teikovaara 4 m N Lensivät neljän laulujoutsenen seurassa. Kokoero selvä. Nokat lähes mustat. (Mikko Lassila)

26.5.2004 Sodankylä Vaalalompolo 1 p (Jari Aaltio)

23.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi, lintutorni 2 ad p Laulujoutsenparven mukana (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski)

11.6.2010 Sodankylä Kelujärvi 18 ad NE (Pekka Paarman)

19.5.2012 Rovaniemi Kivitaipale 1 p (Tapani Pirinen)

31.5.2012 Rovaniemi Souharilampi 1 ad erottui muista paikalla olleista joutsenista pienempänä, kapeakaulaisempana, ”isopäisempänä” ja nokan musta osa ulottui yli sierainten (Allan Hamari)

21.5.2013 Ranua Portimojärvi, lintutorni, 1 p joutsenparven mukana (Jukka Jokimäki, Harri Taavetti)

23.5.2013 Rovaniemi Kilvenaapa 1 ad E Silmiinpistävän valkea. Lyhyt kaula. Lennossa matalalla. (Eero Pätsi)

26.5.2013 Rovaniemi Paavalniemi, lintutorni, 2 p toinen puhtaan valkoinen, toisella varsinkin päässä ja kaulassa harmaata (Antti Ruonakoski, Mika Bäckman, Anssi Mäkinen)

3.-8.5.2014 Posio Ahvensalmi 1 p Mika Heikkalan löytämä lintu (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Mika Heikkala, Raimo Holappa, Ilkka Maaninka)

11.5.2014 Pello Lempeä (koti) 2 ad m S (Jorma V.A. Halonen)

24.5.2014 Kemijärvi Myllykumpu, lintutorni, 1 p (Pirkka Aalto, Anitta Aalto, Tuukka Aalto, Iina Aalto)

5.6.2019 Sodankylä Sompiojärvi 6 lask p nous NE (Pekka Paarman)

 


Laulujoutsen

20 487 havaintoa / 386 351 yksilöä (tilanne 14.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Laulujoutsen on pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelämmäs sulan veden perässä.

 

Laulujoutsen pesii Suomessa käytännössä koko maassa.

 

Lapissa kirjatut havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Laulujoutsenen talviesiintymiset LLY:n alueella

Tiira-järjestelmään on vuosien varrella kirjattu 134 tammikuista havaintoa (osa koontihavaintoja) laulujoutsenista, yhteensä 566 yksilöstä.

Tiiran käyttö alkoi v. 2006. Sitä aikaisemmista havainnoista on järjestelmään kulkeutunut kolme: 14.1.1980 kaksi kiertelevää pohjoiseen matkannutta yksilöä Ylitorniolta (Hosiovaarat, Ahti Kanerva), 4.1.1998 yksi paikallinen lintu Ranualta (Simojoki Kaitavirta, Pirkka Aalto) ja 6.1.-8.3.2002 Sodankylän Kukasjärveltä (Pasi Mikkola, Kalle Kuusela).

Vuodesta 2006 lähtien on tammikuisia joutsenia kirjattu vuosittain vähintään muutama kappale.

Joutsenten tunnetuin talvehtimispaikka Lapissa lienee Muonion Kutuniva. Ensimmäinen Tiiraan tallennettu tammikuinen havainto sieltä on vuodelta 2006 (4 yksilöä koko talven Jerisjoen sulapaikoissa, Jorma Ylivirta). Kattavampi havaintojen ketju alkaa vuodelta 2012, jonka jälkeen Kutunivasta on kirjattu havaintoja vuosittain. Suurin yksittäisen havainnon yksilömäärä on 14 (10 ad 4 juv 13.1.2019, Hannu ja Marita Maula).

 

Kunnittain tammikuisia joutsenhavaintoja on tehty seuraavasti:

Enontekiö 2009 Naimakka

Inari 2006, 2008-2013, 2015 (Lusmaniemi, Paatsjoki, Kettukoski, Nellim, Ahkioniemi, Solojärvi, Riitajänkä, Saariselkä)

Kemijärvi 2007, 2009-2011, 2017, 2019 (Jumisko, Joutsijärvi, keskusta, Kaisansalmi)

Kittilä 2019 (Ylivaara)

Kolari 2015 (Äkäslompolo)

Muonio 2006, 2012-2020 (Kutuniva, Pallaksentie, Kemiläisen metsätie, Särkijärvi)

Pello 2009, 2012, 2014-2015, 2020 (Korpilompolo, Isoranta, Konttajärvi, Perävaara, Mikontörmä, Jolmanpudas, Sirkkakoski)

Ranua 2009-2014, 2017-2018, 2020 (Kaitavirta, Kirkonkylä, Simojärvi Rieskaniemi, Saukkojärvi, Koivuperäntie, Ristisalmi)

Rovaniemi 2007, 2011, 2014-2015, 2017, 2019-2020 (Raudanjoki Ylinampa, keskusta, Vikajärvi Vikaköngäs, Paavalniemi, Niesi, Lainas, Hirvas, Välikoski)

Salla 2010 (Kursu)

Sodankylä 2002, 2011, 2020 (Kukasjärvi, Peurasuvanto, Ulingasjoki)

Utsjoki 2019 (Suoppajärvi)

Ylitornio 2010-2013, 2016, 2019 (Raanujärvi Palolompolo, Pessanranta, Pessakoski, Pessalompolo)

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton alkamisen arvioinnissa on poistettu oletetut talvehtijat, ja käytetty viiden päivän sääntöä muiden osalta.

Vuosivaihtelut muuton alkamiselle ovat kohtalaisen suuria, mutta karkeasti voi todeta, että laulujoutsenen kevätmuutto LLY:n alueella alkaa maaliskuun ensimmäisen viikon lopulla.

 

 

Allaolevassa graafissa esitetään havaintoihin kirjatut yksilömäärät kolmanneskuukauden jaksoissa (1.-10., 11-20. ja 21.-30/31. pv) summana Tiira-historian ajalta. Graafi näyttää, että laulujoutsenen päämuutto on huhtikuun loppupuolella. Toukokuussa kolmanneskuukaudessa havaitut yksilömäärät eivät enää nouse.

 

 

Kuntakohtaisista ensihavainnoista on pyritty poistamaan talvehtivien yksilöiden vaikutus. Kannattaa tiedostaa, että täyttä varmuutta talvehtineiden ja muuttavien lintujen havaintojen erottamisesta ei voida saada.

 

 

Syysmuutto

Marraskuisia havaintoja on kirjattu Tiiraan 748 kpl 13 511 yksilöstä ja joulukuisia 239 kpl 1 244 yksilöstä.

Graafi syys-marraskuun havaintojen yksilömääristä kertoo, että päämuuton aika on lokakuussa. Viivyttelijöitä ja talvehtijoita havaitaan lokakuun jälkeenkin.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 23.5.2014 (Jukka Jokimäki). Samalta paikalta on 25.5.2014 kirjattu 270 yksilöä (Pirkka Aalto, Allan Hamari).

272, Ylitornio Portimojärvi 25.5.2015 (Jarmo Saarela)

245, Kemijärvi Pitkäsilta 28.5.2020 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

343, Kemijärvi Pitkäsilta 1.6. 2020 (Pirkka Aalto)

340, Kemijärvi Pitkäsilta 11.6.2017 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta on 7.6.2017 kirjattu 335 yksilöä (Pirkka Aalto).

280, Kemijärvi Sipovaara 3.6.2020 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1600, Kemijärvi Pitkäsilta 21.10. ja 22.10.2013 (Pirkka Aalto). Samalta paikalta on 17.-19.10.2013 kirjattu 1300-1450 yksilöä.

1500, Kemijärvi sillat 26.10.2006 (Pirkka Aalto)

1200, Enontekiö Saarikoski 29.9.2008 (Pekka Sulkava)

 

Havaintomäärät

Laulujoutsenen vuosittaiset havaintomäärät ovat kasvaneet Tiira-historian aikana suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden verran.

 

Talvilintulaskennoissa syksyn jaksossa (marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa) on lähes säännöllisesti kirjattu myös laulujoutsenhavaintoja. Suurin keskimääräinen lukumäärä laskettua reittiä kohden on vuodelta 2005: kirjattujen laskentareittien (19 kpl) yksilömäärä yhteensä 332 eli yli 17 yksilöä reittiä kohden. Suurin kokonaismäärä on syksyltä 2018, jolloin 37 reitiltä laskettiin yhteensä 447 laulujoutsenta. Keskitalven ja kevään laskennoissa laulujoutsenhavainnot ovat olleet selvästi satunnaisempia.

 

Linjalaskennoissa laulujoutsenen parimäärä laskettua kilometriä kohden on ollut nousussa.

 


Hanhilajit

Lajilleen tunnistettujen hanhihavaintojen lisäksi Tiiraan on aikojen saatossa kirjattu hanhia nimikkeillä ”hanhilaji”, ”harmaahanhilaji” (anser sp) ja ”kirjohanhilaji” (branta sp) . Varsin turvallinen oletus lienee, että reilusti yli puolet lajilleen tunnistamattomista hanhista/harmaahanhista on metsähanhia.

 

Eri nimikkeillä kirjattujen lajien määrät (tilanne 14.8.2020)

Metsähanhi: 5 356 havaintoa / 71 412 yksilöä

Lyhytnokkahanhi: 198 havaintoa / 494 yksilöä

Tundrahanhi: 119 havaintoa / 202 yksilöä

Kiljuhanhi: 6 havaintoa / 12 yksilöä

Merihanhi: 558 havaintoa / 2 012 yksilöä

Lumihanhi: 7 havaintoa / 10 yksilöä

Kanadanhanhi: 745 havaintoa / 1 735 yksilöä

Valkoposkihanhi: 221 havaintoa / 4 954 yksilöä

Sepelhanhi: 66 havaintoa / 2 456 yksilöä

Hanhilaji: 255 havaintoa / 4 933 yksilöä

Harmaahanhilaji: 544 havaintoa / 9 048 yksilöä

Kirjohanhilaji: 8 havaintoa / 454 yksilöä

 


Metsähanhi

5 356 havaintoa / 71 412 yksilöä (tilanne 15.8.2020).

Havainnoista alalajilleen on tunnistettu:

Taigametsähanhi 718 havaintoa / 6 154 yksilöä

Tundrametsähanhi 55 havaintoa / 320 yksilöä

Uhanalaisuus on arvioitu alalajeittain: taigametsähanhi vaarantunut, tundrametsähanhi erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Metsähanhi pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa ja talvehtii etelässä. Suomalaiset metsähanhet talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Luoteis-Venäjän metsähanhia muuttaa Suomen eteläosien yli arviolta 40 000 – 60 000 yksilöä.

 

Suomessa laji on ennen kaikkea Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan asukas, mutta esiintyy suoalueilla myös keskisessä Suomessa aina Satakunnan rajoille saakka lännessä ja Pohjois-Karjalan itäosiin saakka idässä.

Havaintoja metsähanhesta on kirjattu koko LLY:n alueelta. Myös pesintäaikaiset havainnot jakautuvat koko alueelle.

 

Havaintomäärät

Metsähanhen kanta on Suomessa vähentynyt, ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (taigametsähanhi). Viimeisimmän lintuatlaksen vertailu aiempiin näyttää varsin paljoon punaista väriä, eli pesimähavainnot ovat vähentyneet.

 

Tiiran havaintomäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta vuosien 2011 – 2019 välillä sahanneet samoissa arvoissa. Tänä aikana yleinen havaintojen kirjaamisaktiivisuus on kuitenkin noussut (kaikkien lajien havaintomäärät 1,5-2 -kertaiseksi 2007-2019), joten metsähanhen havaintomäärät eivät ole nousseet vastaavasti.

 

Linjalaskennoissa metsähanhen parimäärä laskettua kilometriä kohden vaihtelee suuresti vuosittain.

 

Kevätmuutto

Varhaisimmat havainnot

19.3.2015 Ylitornio Pessakoski 1 p (Markku Sirkka)

1.4.2017 Posio Oiva 3 NW (Toivo Baas)

5.4.2005 Rovaniemi kauppatori 1 SSW (Anssi Mäkinen)

5.4.2014 Kemijärvi Hoppula 8 (Eerik Sotaniemi, Arto Juujärvi)

5.4.2015 Salla kirkonkylä 3 N (Jarmo Heimonen)

5.4.2017 Rovaniemi Niskanperä 1 (Pekka Pahtaja)

 

Kevätmuuton alku

Karkeasti voi todeta, että metsähanhen kevätmuutto LLY:n alueella alkaa viimeistään huhtikuun puolivälin tietämillä.

 

 

Päämuuton ajoittuminen

Allaolevassa graafissa esitetään yksilömäärät kolmanneskuukauden jaksoissa (1.-10., 11-20. ja 21.-30/31. pv) summana kaikista kirjatuista havainnoista. Graafi näyttää, että metsähanhen päämuutto on huhtikuun viimeisellä viikolla ja toukokuun alussa.

 

 

Keskimäärin ensimmäiset metsähanhet LLY:n alueella havaitaan huhtikuun puolivälissä ja kaikissa kunnissa ensihavainnot on tehty vappuun mennessä.

 

 

Syysmuutto

Loka-marraskuulta on Tiiraan kirjattu kaikkiaan 62 havaintoa 1 112 yksilöstä. Allaoleva graafi näyttää syys-marraskuun ajan havaintojen yksilömäärät 10-11 päivän jaksoissa. Se kertoo, että metsähanhen syysmuutto ajoittuu pääosin syys-lokakuun vaihteen tietämille ja käytännössä päättyy kohta lokakuun puolivälin jälkeen. Satunnaisia havaintoja on vielä marraskuultakin.

 

 

Myöhäisimmät havainnot

27.11.2011 Kemijärvi Isokylä 1 p (Pirkka Aalto, Taisto Imporanta ym.)

17.11.2011 Ivalo 1 (Petteri Polojärvi, Sami Granath)

15.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara 10 (Eila Ylilokka)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

650 p nous, Utsjoki Kiviniemi 18.6.2008 (Harri Taavetti, 5 brittiä)

Lähes kaikki vuosittain ennen toukokuun loppua kirjatut yli 200 yksilöä sisältävät havainnot on taltioitu Utsjoelta. Suurimmat määrät muualta kuin Utsjoelta:

243 m, Posio Mourusalmi 1.5.2020 (Akseli Myllyneva)

170 m, Inari Toivoniemi 30.4.2016 (Anja Vest, Satu Vilppola, Katariina Musta)

162 m, Ranua Portimojärvi 30.4.2009 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

70 p, Utsjoki Dittigeadggenjarga 4.6.2017 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markku Oinaala)

70 p, Pelkosenniemi Kilpiaapa 23.6.2017 (Pekka Punnonen)

60 p, Salla Joutsenaapa 7.6.2008 (Matti Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

486 m, Salla Aitaselänkangas 28.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

250 m, Sodankylä Lokka 17.9.2005 (Einari Hokkanen)

160 m, Inari Mellanaapa 5.9.2018 (Olli Osmonen, Heikki Karhu, Seppo Neuvonen)

 


Lyhytnokkahanhi

199 havaintoa / 512 yksilöä (tilanne 16.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lyhytnokkahanhi pesii Grönlannissa ja Islannissa (talvehtimisalueet Brittein saarilla) sekä Huippuvuorilla (talvehtimisalueet Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Norjassa).

 

Lyhytnokkahavaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta. Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, pesimäaikaisia havaintoja ei juurikaan ole kirjattu. Hanhiparvet kannattaa tarkistaa huolellisesti, lyhytnokkahanhet ovat usein metsähanhien joukossa.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet pieninä ja melkolailla vakiona.

 

 

Varhaisimmat havainnot

11.4.2020 Ylitornio Kuivakangas 3 lask kiert (Vesa Nivala, Jarmo Saarela)

20.4.2011 Pello Nivanpää (Anneli Lappea)

22.4.2011 Ylitornio Purasenvaara (Tuomas Seimola)

22.4.2016 Pelkosenniemi Arvospuoli (Jaakko Lilleberg)

22.4.2019 Rovaniemi Jaatilansaari (Jorma Salo)

 

Myöhäisimmät havainnot

5.11.2013 Kittilä Salmijärvi (Allan Hamari, Mikko Joensuu, Paula Lehtonen, Hilkka Suomalainen, Juha Takalo, Anja Lindroos, Enni Lindroos, Katariina Lonnakko)

2.11.2007 Ylitornio Lohijärvi (Jorma V.A. Halonen, Anssi Mäkinen, Tapani Tapio, Alpo Rova ym)

27.10.2016 Pello Lampsijärvi (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka, Kati Sirkka, Kimmo Ja Sanna Romakkaniemi, Veijo Mantere)

 

Suurimmat yksilömäärät

38, Utsjoki Pulmankijärvi 20.9.2012 (William Velmala, Heikki Eriksson, Aleksi Lehikoinen)

35, Enontekiö Suonttajärvi 2.9.2011 (Unto Kelottijärvi, Raimo Ylikankaanpää)

18, Pelkosenniemi kk 7.10.2013 (Kirsti ja Jussi Pelkonen, Toni Juuti)

 


Tundrahanhi

123 havaintoa / 250 yksilöä (tilanne 16.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Tundrahanhi pesii tundralla koillis-Venäjällä ja Siperiassa ja talvehtii länsi-, koillis- ja kaakkois-Euroopassa. Grönlannissa oma alalaji, joka talvehtii Brittein saarilla. Tundrahanhi esiintyy myös Pohjois-Amerikassa, jossa muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, kesäaikaisia havaintoja on kirjattu vain muutama. Havainnot jakautuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Havaintomäärät

Tundrahanhen vuosittaiset kirjausmäärät Tiirassa ovat pieniä. Suurin määrä on 20 havaintoa 28 yksilöstä vuodelta 2007. Havaintomäärät vaihtelevat välillä 1-20 havaintoriviä ja 2-28 yksilöä.

 

Varhaisimmat keväthavainnot

21.3.2015 Ylitornio Pessakoski (Jarmo Saarela)

4.4.2014 Ylitornio Pessakoski (Jarmo Saarela)

14.4.2010 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Väinö Strandvall)

 

Myöhäisimmät keväthavainnot

15.6.2018 Ivalo Karsimukka (Vesa Juntunen, Jessica Jyränkö, Olli Osmonen, Jan-Erik Tanhua, Tapio Tynys, Jorma Niemelä)

12.6.2012 Utsjoki Piesjänkä (Allan Hamari, Allan Hamari, Herikki Luokkamäki ja Matti)

7.6.2013 Enontekiö Vuontisjärvi (Ulla Saarnio, Ritva Laakso, Pauli Laakso, Ilkka Saarnio)

 

Varhaisimmat syyshavainnot

27.9.1990 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

9.10.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

15.10.2017 Ylitornio Aittamaa (Jarmo Saarela)

 

Myöhäisimmät syyshavainnot

5.12.2011 Sodankylä Torvinen 3 p (Ossi Pihajoki)

20.10.2019 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Anssi Mäkinen, Ismo Pyhtilä, Jorma Salo, Jukka Simula)

20.10.2013 Ylitornio Aavasaksa (Jarmo Saarela, Tapani Tapio)

 

Suurimmat yksilömäärät

30 S, Sodankylä Vaalajärvi 10.10.1999 (Tuomo Kustula)

19 NW, Rovaniemi Nivankylä 8.5.2006 (Pekka Peltoniemi)

14 m, Sodankylä Petkula 26.4.2013 (Jyrki Harju)

 


Kiljuhanhi

6 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 16.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Kiljuhanhi pesii Aasian ja Fennoskandian pohjoisosissa. Talvehtivana sitä esiintyy Euroopan kaakkoisosissa, Lähi-idässä sekä Itä-Aasiassa.

 

Kiljuhanhen pesintä Suomessa on varmistettu viimeksi vuonna 1995. Pesintöjä on lähialueellamme Pohjoismaissa varmuudella vain Norjassa. Kiljuhanhia on istutettu sekä Suomeen että Ruotsiin.

 

Havainnot Tiirassa

18.9.2018 Rovaniemi Vikajärvi 1, satelliittilähetinhanhi paikannettu (Ingar Öien, Tomas Aarvak)

11.7.-11.8.2019 Rovaniemi Harjulampi-Kirkkolampi 3, Ruotsin istukaslintuja (Jukka Simula)

12.-22.8.2019 Rovaniemi Nätynginnokka 4, yksi renkaaton tullut aiempien rengastettujen lisäksi, ruotsalaisia istukaslintuja (Niklas Haxberg, Jukka Jokimäki, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Aino Piirainen, Antti Ruonakoski, Veikko Vasama, Lotta Hirvas)

15.-16.5.2020 Utsjoki Sirma 2 pariutuneet p (Petteri Polojärvi, Petri Piisilä)

21.-23.5.2020 Utsjoki Sirma 1 ad p (Petteri Polojärvi, Timo Rintamäki, Ilkka Syväperä, Olli-Pekka Karlin)

23.5.2020 Utsjoki Sirma 1 2kv p (Olli Osmonen, Riitta Osmonen)

 


Merihanhi

559 havaintoa / 2 014 yksilöä (tilanne 16.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Merihanhi pesii lähes koko Euroopassa, ja itään aina Kiinaan asti.

 

Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa vain joillakin järvillä. Varmoja pesintämerkintöjä ei LLY:n alueen kirjauksissa ole.

 

Merihanhia on havaittu eri puolilla LLY:n aluetta, eniten alueen lounaisosissa. Alueella nähtävät hanhet lienevät pääosin matkalla pesimäalueelle Pohjois-Norjaan tai sieltä talvehtimisalueille Länsi- ja Etelä-Eurooppaan tai Pohjois-Afrikkaan.

Varhaisimmat havainnot

20.2.2015 Savukoski kk (Jarmo Ahtinen, Jarmo Pekkala, Venla Väisänen)

10.3.2011 Ylitornio Kuivakangas (Jouko Ylisaukko-oja)

25.3.2000 Sodankylä kk 2 N (Jarno Saarinen)

 

Myöhäisimmät havainnot

6.12.2011 Sodankylä Torvinen (Pia Kangas)

21.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara (Arto Keto-Tokoi ym)

17.11.2011 Pelkosenniemi Arvospuoli (Kirsti Pelkonen, Arto Keto-Tokoi, Juhani Pelkonen)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrät ovat olleet kasvussa koko järjestelmän olemassaolon ajan. Kasvu on jonkin verran suurempaa kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden aiheuttama kasvu.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

43, Pellojärvi 28.4.2015 (Ilkka Spets)

29, Inari Riutula 29.4.2018 (Vesa Juntunen, Martti Rikkonen, Jouni Aikio)

24, Ylitornio Kuivakangas 28.4.2015 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Kittilä Aakenus 11.6.2014 (Matti Kiuru)

Kaikki muut havainnot 1-2 yksilöstä.

 

Syksy (elo-joulukuu)

85, Muonio Kangosjärvi 3.9.2016 (Seija Olkkonen, Taneli Kangosjärvi, Niila Kangosjärvi)

60, Ivalo keskusta 29.9.2017 (Sampo Laukkanen)

39, Kittilä Molkojärvi 5.9.2015 (Merja Vierelä)

 


Tiibetinhanhi

105 havaintoa / 598 yksilöä (tilanne 17.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Tiibetinhanhi on peräisin Keski-Aasiasta. Euroopan kanta on alkuperältään istutettua, ja istukkaiden jälkeläisistä on muotoutunut alueelle luonnonvarainen kanta.

 

LLY:n alueen havainnot

Tiibetinhanhesta on kirjattu neljä havaintoa 1900-luvun puolella, 70-luvun lopulla Utsjoelta, Kittilästä ja Inarista sekä v. 1999 Pellosta. Vuodesta 2002 lähtien on useimpina vuosina kirjattu havaintoja, suurin osa Kemijärveltä. Yhtäjaksoisesti vuosittain on havaintoja kirjattu ajalta 2005-2011.

Suomen ensimmäinen pesintä on havaittu Kemijärveltä v. 2008 (Pirkka Aalto).

Karttakuva näyttää havaintojen jakautuvan eri puolille LLY:n aluetta. Yli puolet havainnoista on kirjattu Kemijärveltä vuosina 2002-2010.

Varhaisimmat havainnot

19.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu 2 p (Veikko Isomursu)

29.4. Kemijärvi Sellu 2 p (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

3.5.2008 Kemijärvi Pitkäsilta 2 p (Pirkka Aalto)

 

Myöhäisimmät havainnot

13.10.2008 Kemijärvi Sellu 1 juv (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

1.10.1999 Pellojärvi Hannunranta 3 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Matti Mäkikyrö)

28.9.2008 Kemijärvi Sellu 4 p (Anitta Aalto, Pirkka Aalto, Iina Aalto, Tuukka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

27 p, Kemijärvi Sellu 7.8.2005 Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

24 p, Kemijärvi Sellu 11.8.2007 (Pirkka Aalto, Olli-Pekka Karlin, Matti Tolvanen). Samalta paikalta useita väh. 20 yksilön kirjauksia kesä-elokuussa 2007.

17 N, Rovaniemi Niskanperä 27.6.2007 (Anssi Mäkinen, OIva Mäkinen)

17 p, Rovaniemi Hirvas 27.6.2007 (Timo Koutaniemi)

 


Kanadanhanhi

545 havaintoa / 1 108 yksilöä (tilanne 8.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kanadanhanhi on tuotu Eurooppaan Kanadasta 1600-luvun lopulla. Suomeen istutuksia on tehty 1960-luvulta lähtien.

 

Viimeisen parin vuosikymennen aikana kanadanhanhi on runsastunut voimakkaasti maassamme; esiintymisruutujen määrä (n. 800 kpl) on nyt noin nelinkertainen 1980-luvun atlakseen verrattuna. Voimakas kannankasvu ilmenee myös levittäytymisenä vanhoilta Etelä- ja Lounais-Suomen pesimäalueilta pohjoisemmaksi: nykyään varmistettuja pesintöjä on aiempaa huomattavasti enemmän keskisestä Suomesta aina Pohjois-Karjalaa ja Kemi-Tornion -seutua myöten. LLY:n alueelta ei ole ilmoitettu Tiiraan varmoja pesintöjä, joskin mahdollisia pesintöjä on havaittu muutama.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu eri puolilla aluetta, eniten havaintoja on alueen lounaisosista.

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä, samoin kuin yksilöiden määrä on selvästi kasvanut vuosien varrella. Samalla keskimääräinen yksilömäärä per havainto on noussut n. 1,5-1,8 luokasta yli kahden.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

28.3.2020 Rovaniemi Jaatilansaari 1 p (Jorma Salo)

29.3.2014 Ylitornio Nuotioranta (Anne Kaihua, Antti Pörhölä)

6.4.2016 Pello Sirkkakoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.1982 Pello Mätäs (Jorma V.A. Halonen)

12.10.2019 Pello Ylipää (Mika Knuuti, Mikko Granath)

7.10.2014 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

7.10.1982 Pello Yliranta (Jorma V.A. Halonen, Hra Keinänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

12, Rovaniemi Lapinrinne 8.5.2004 (Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

11, Rovaniemi Vitikanpää 4.5.2018 (Tuomo Suhonen, Hilkka Suhonen)

11, Ylitornio Maijalanranta 2.10.2019 (Leena Muotka)

 


Valkoposkihanhi

205 havaintoa / 4 922 yksilöä (tilanne 8.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Valkoposkihanhi on alun perin tundran laji. Se pesii Pohjoisen jäämeren ympäristössä Venäjällä, Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Talvehtimisalueet ovat Keski-Euroopan luoteiskolkassa, Brittein saarilla ja Norjan eteläosissa.

 

1970-luvun alussa löydettiin Gotlannista ensimmäinen pesivä pari. Sen jälkeen laji on runsastunut Itämerellä. Suomen rannikoilla laji pesii jo lähes Perämeren pohjukkaa myöten.

 

LLY:n alueen havainnot

Havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta. Painotus on kuitenkin alueen eteläosissa.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien kehitys LLY:n alueella on ollut nouseva. Havaintorivejä on viime vuosina ollut parikymmentä vuosittain. Yksilömääriä hallitsee ylivoimaisesti vuosi 2015, jolloin syysmuutolla havaittiin useampaan kertaan satojen yksilöiden parvia. Yksilöiden yhteismäärä havainnoissa v. 2015 oli lähes 4000, kun muina vuosina on kirjattu korkeintaan hieman yli 200 yksilöä. Huippumäärä johtunee Venäjän pohjoisosista muuttaneiden hanhien reitin siirtymisestä normaalia lännemmäksi, mahdollisesti sääolosuhteiden, esim. tuulten, takia.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

17.4.2016 Pelkosenniemi (Anna-Liisa Kelloniemi)

20.4.2012 Kittilä Kaukonen (Mimmi ja Ahti Kulppi)

25.4.2011 Posio Ahvensalmi (Mika Heikkala)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.-23.11. Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen, Esa Kumpulainen, Heli Kinisjärvi, + noin 10 henkilöä)

1.11.2018 Enontekiö Vuontisjärvi (Juho Keskitalo)

31.10.2018 Enontekiö Peltovuoma (Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

329, Rovaniemi Viirinkylä 19.9.2015 (Viljo Ruokanen)

280, Rovaniemi Vikajärvi 21.9.2015 (Jorma Pessa, Esko Pasanen)

277, Kemijärvi Kostamo 21.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

 

Yli 100 yksilön havaintoja on kirjattu 18. Yksi niistä on kirjattu 2014, kaikki muut syyskuun loppupuolella 2015.

 


Sepelhanhi

60 havaintoa / 2 448 yksilöä (tilanne 8.4.2020). Yli puolet kirjatuista havainnoista on tehty 1900-luvulla.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Sepelhanhen Euroopan kanta pesii Huippuvuorilla ja Pohjois-Venäjällä. Talvehtimisalueet ovat pääasiassa Keski-Euroopan rannikoilla ja Brittein saarilla. Suomessa sitä nähdään muuttomatkoilla.

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on kirjattu suhteellisen tasaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

30.4.2015 Sodankylä Sattanen (Hannu Kropsu)

1.5.2002 Sodankylä Kersilö (Terttu Riikonen ym)

4.5.2020 Ylitornio Nuottioranta 1 p (Ville Impiö)

4.5.2020 Rovaniemi Alakorkalo 1 nous (Alex Kortesalmi, Kirsi Kortesalmi)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.11.1987 Rovaniemi Viirinkangas (Ilkka Koskinen)

31.10.1987 Sodankylä Kelujärvi (Pekka Paarman)

26.10.1987 Sodankylä Lokka (Pekka Paarman)

 

Suurimmat yksilömäärät

650, Inari Sarmitunturi 17.10.1987 (Martti Rikkonen)

550, Ylitornio Raanujärvi 18.9.1998 (Risto Kauppinen)

300, Sodankylä Kelujärvi 31.10.1987 (Pekka Paarman)

 

1900-luvulla on kirjattu useitakin suuria yksilömääriä. 2000-luvun suurin yksilömäärä (200) on vuodelta 2017. Muutoin vuosittaiset havaintomäärät 2000-luvulla ovat olleet 0-3 havaintoa ja 0-14 yksilöä.

 


Ruostesorsa

3 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 8.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesimäalueet ovat Kaakkois-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Aasian eteläosissa.

 

Ruostesorsa on Lapissa hyvin harvinainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot

6.-14.6.2005 Pelkosenniemi Arvospuoli (Pirkka Aalto, Eero Hietanen)

12.5.2016 Ylitornio Kainuunkylä (Mauri Kallio)

23.-29.8.2019 Inari Ivalo (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Anu Hiekkanen, Eino Hiekkanen, Juhani Honkola, Jessica Jyränkö, Petri Kemppainen, Eija Kurkela, Olli Osmonen, Bita Palmberg, Markku Sirkka, Mauri Sydänmetsä, Jan-Erik Tanhua, Tapio Tynys, Anja Akujärvi, Jouni Männistö, Liuta Taksimiehiä Ym. Kyläläisiä, Marius Palmber, Martti Rikkonen, Outi Jokinen, Pekka Pouttu, Sanna Jokinen, Tero Sirkka)

 


Ristisorsa

37 havaintoa / 74 yksilöä (tilanne 8.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Ristisorsaa tavataan pesivänä Euroopassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Lisäksi sitä esiintyy talvehtivana Pohjois-Afrikassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa.

 

Ristisorsa on Lapissa satunnainen harhailija. Pesintäalueet Suomessa ovat rannikolla. Perämerellä Hailuodossa on yksi pääpesimäalueista. Pesintöjä on todennäköisesti myös Perämeren pohjukassa, vaikkakaan varmoja havaintoja siitä ei ole saatu (Lintuatlas 2006-2010).

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, painottuen kuitenkin länsiosiin.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

23.-25.2.1998 Kolari Sieppijärvi (Jorma V.A. Halonen, Heino Hietanen ym)

8.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

9.4.2016 Rovaniemi Louekari (Sakari Harju, Matti Kassala, Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Jukka Simula, Päivi Väisänen, Pekka Pistokoski)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kemijärvi sillat (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

7.10.1999 Pello Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

27.9.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

19, Inari Solojärvi 2.8.2010 (Sampo Parkkonen, Urpo ja Hanna Huhtamella)

18 k p nous S, Sodankylä Petkula 2.8.2004 (Jyrki Harju, Ola Nyyssönen ym)

6, Kolari Kurtakko 17.5.2018 (Pekka Peltoniemi)

6, Utsjoki Välimaa 18.5.2018 (Petteri Polojärvi, Petri Piisilä)

 


Mandariinisorsa

19 havaintoa / 31 yksilöä (tilanne 9.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mandariinisorsa on alunperin itä-aasialainen laji. Euroopassa tarhatuista karkulaisista on syntynyt luonnonvarainen kanta.

 

LLY:n alueen havainnot

Lapissa laji on harvinainen harhailija. Ensimmäinen kirjattu havainto on vuodelta 1986, toinen vuodelta 1999. Loput ovatkin sitten 2000-luvulta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

12.4.2003 Inari Kettukoski (Petri Kemppainen)

28.4.2013 Enontekiö Hetta (Taina Ylitalo, Jari Räty, Raimo Korkalo)

28.4.2016 Rovaniemi Valajaskoski (Samu Aleksi Remes)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.9.2015 Pello Sirkkakoski, viimeisin havainto kesän yli Sirkkakoskella viipyneistä kahdesta linnusta (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka)

31.7.1986 Inari Riutula (Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen, Aimo Sieppi ym)

 

Suurimmat yksilömäärät

Kaikki havainnot ovat 1-2 yksilöstä.

 


Haapana

5 587 havaintoa / 89 550 yksilöä (tilanne 10.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Haapana pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa Islannista Aasian itärannikolle, ja esiintymisiä on myös Pohjois-Amerikassa. Euraasian kanta talvehtii etelämpänä, Keski- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa haapana pesii koko maassa. Lajin havaintoja on kirjattu myös koko LLY:n alueelta.

 

Havaintomäärät

Tiiran olemassaolon aikana havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun mukaisesti.

 

 

Kevään aikaisimmat havainnot

5.4.2011 Kolari Ylläslompolo (Tapani Rantahalvari)

8.-9.4.2017 Rovaniemi Alakorkalo (Matti Kassala, Vesa Nivala, Pekka Pahtaja, Jukka Simula)

15.4.2007 Ranua Välttämönsalmi (Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

 

 

Haapanan muuton alku on sijoittunut huhtikuun puolen välin jälkeen.

 

Kevätmuuton huippu

Suurin osa haapanoista saapuu Lappiin toukokuun ensimmäisen puoliskon aikana.

Syysmuutto

Haapanasta on kirjattu joitakin havaintoja marraskuun puoleltakin, mutta pääosin syysmuutto tapahtuu ennen lokakuun puolta väliä.

Syksyn viimeiset havainnot

20.-21.11.2018 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

20.11.2012 Inari Solojärvi (Sampo Parkkonen)

17.11.2012 Rovaniemi Sairaalan ranta (Ismo Kreivi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

245, Rovaniemi Niskanperä 14.5.2008 (Veikko Isomursu, Vesa Nivala, Jorma Salo)

220, Ylitornio Taroniemi 5.5.2016 (Jarmo Saarela)

210, Rovaniemi Niskanperä 13.5.2008 (Veikko Isomursu, Paavo Laine)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350, Pellojärvi 11.7.2003 (Jorma V.A. Halonen)

241, Ylitornio Iso Meltosjärvi 2.7.2007 (Antti Ruonakoski)

200, Pellojärvi 11.6.1976 (Jorma V.A. Halonen, Eero Peltonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

400, Kemijärvi Alakallaanvaara 25.9.2014 (Pirkka Aalto)

380, Pellojärvi 19.8.2004 (Jorma V.A. Halonen)

350, Pellojärvi 10.9.1996, 11.7.2003 ja 25.9.2011 (Jorma V.A. Halonen, Esa Lehtonen)

350, Muonio Puthaanrannantie 21.9.2018 (Leena Muotka)

 


Amerikanhaapana

4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 17.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Amerikanhaapana pesii Alaskassa ja Kanadassa, talvehtii Meksikonlahdella. Suomessa vuosittainen harhailija, Lapissä erittäin harvinainen.

LLY:n alueen havainnot

6.-8.7.1999 Kemijärvi Sellutehtaan allas 1 k p (Dick Forsman, Matti Kapanen, Olavi Nyyssönen)

23.5.2001 Inari Ivalojokisuu (Petri Kemppainen, Olli Osmonen, Juhani Honkola)

9.5.2002 Enontekiö Sotkajärvi (Pirkka Aalto)

18.5.2012 Kemijärvi Särkikangas (Pirkka Aalto, Teuvo Hietajärvi)

 


Harmaasorsa

250 havaintoa / 501 yksilöä (tilanne 12.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Harmaasorsaa tavataan pesivänä Euroopassa ja Keski- ja Itä-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Se talvehtii Pohjois- ja Itä-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa sekä Meksikossa.

 

Suomessa harmaasorsa on harvalukuinen pesimälaji.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

LLY:n alueen havainnot

Harmaasorsasta on Suomen III lintuatlaksen havaintoruuduissa tehty LLY:n alueella vain tusina pesintähavaintoa. Lajin pesimävarmuussumma oli 19.

Vuoden 1993 ensihavainnosta lähtien (alueemme 254. laji) Tiiraan on LLY:n alueella kirjattu 282 havaintoriviä 15.9.2020 mennessä. Se on runsaat 0,6 % kaikista Suomen harmaasorsahavainnoista.

Säännöllisesti eli vähintään yksi vuosittainen harmaasorsahavainto jossakin päin aluettamme on tehty vuodesta 2004 lähtien. Viimeinen aukko kuntakohtaisessa kattavuudessa täyttyi vuonna 2020, jolloin laji tavattiin ensimmäisen kerran Muoniossa.

Ohessa vuosittaiset 31.5. mennessä tehdyt ensihavainnot kunnittain sekä kunnan ensimmäinen havainto lajista kartuntanumeroineen.

Enontekiö (8) 13.5.2002, 6.5.2004, 13.5.2005, 17.5.2010, 21.5.2013, ensimmäinen havainto Tiirassa 13.5.2002 [182].

Inari (25) 25.5.1993, 20.5.2009, 9.5.2011, 19.5.2012, 13.5.2015, 27.5.2017, 16.5.2018, 31.5.2020, ensimmäinen havainto Tiirassa 25.5.1993 [201].

Kemijärvi (36) 10.5.2006, 1.5.2008, 9.5.2009, 18.5.2013, 14.5.2014, 10.5.2015, 9.5.2016, 11.5.2019, 12.5.2020, ensimmäinen havainto Tiirassa 10.5.2006 [170].

Kittilä (4) 22.5.2008, 21.5.2010, 11.5.2016, ensimmäinen havainto Tiirassa 22.5.2008 [201].

Kolari (11) 20.5.2007, 12.5.2014, ensimmäinen havainto Tiirassa 14.7.2006 [184].

Muonio (2), ensimmäinen havainto Tiirassa 6.6.2020 [210].,

Pelkosenniemi (1) ensimmäinen havainto Tiirassa 4.6.2017 [193].

Pello (6) 8.5.2010, 20.5.2013, 7.5.2016, 15.5.2019, ensimmäinen havainto Tiirassa 8.5.2010 [226].

Posio (1) 14.5.2019, ensimmäinen havainto Tiirassa 14.5.2019 [206].

Ranua (2) 17.5.2008, 18.5.2009, ensimmäinen havainto Tiirassa 17.5.2008 [165].

Rovaniemi (128) 8.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 2.5.2009, 21.5.2010, 14.5.2012, 19.5.2013, 28.4.2014, 23.4.2015, 3.5.2016, 23.5.2017, 11.5.2018, 29.4.2019, 15.5.2020, ensimmäinen havainto Tiirassa 3.6.2005 [206].

Salla (7) 14.5.2007, 20.5.2008, 27.5.2014, 7.5.2016, ensimmäinen havainto Tiirassa 14.5.2007 [176].

Savukoski (1) 9.5.2016, ensimmäinen havainto Tiirassa 9.5.2016 [194].

Sodankylä (13) 28.5.2004, 21.5.2006, 25.5.2007, 4.5.2019, ensimmäinen havainto Tiirassa 28.5.2004 [207].

Utsjoki (7) 26.5.2007, 27.5.2010, 18.5.2012, 25.5.2020, ensimmäinen havainto Tiirassa 26.5.2007 [197].

Ylitornio (30) 12.5.2007, 19.5.2013, 8.5.2015, 7.5.2016, 8.5.2017, 15.5.2018, 4.5.2019, 19.5.2020, ensimmäinen havainto Tiirassa 12.5.2007 [179].

 

Havaintomäärät

LLY:n alueen havaintomäärät vaihtelevat melkoisesti vuosittain.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

23.4.2015 Rovaniemi Kuolajokisuu 1 k p (Veikko Isomursu, Antti Ruonakoski, Vesa Perttunen)

24.4.2015 Rovaniemi Ounaskoski 1 k p (Veikko Vasama)

28.4.2014 Rovaniemi Kivijärvi 1 k p (Antti Ruonakoski, Allan Hamari)

 

Muuton alkaminen on vuosittain keskimäärin 7.-8. toukokuuta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kolari Ylläsjärvi 7 p (Pekka Hietaniemi)

13.10.2013 Ylitornio Lohiniva 4, 1k3n (Jarmo Saarela)

8.10.2017 Ylitornio Portimojärvi 1 p k (Jarmo Saarela)

 

Suurimmat yksilömäärät

11, Kolari Ylläsjärvi 14.7.2006 (Pekka Hietaniemi)

7, Kolari Ylläsjärvi 13.10.2006 (Pekka Hietaniemi)

7, Rovaniemi Niskanperä 17.5.2015 (Vesa Nivala)

7, Ylitornio Kuivakangas 28.7.2017 (Jouni Parviainen)

7, Rovaniemi Kirkkolampi 10.6.2019 (Mika Knuuti)

 


Tavi

5 383 havaintoa / 68 113 yksilöä (tilanne 13.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Tavin levinneisyys on laaja Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan kanta talvehtii Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

 

Tavi pesii Suomessa koko maassa.

 

Havaintomäärät

Tavin havaintomäärät LLY:n alueelta ovat kasvaneet suunnilleen havaintoaktiivisuuden mukaisesti.

 

Talvihavainnot

14.1.2011 Rovaniemi Ounaskoski (Anja Haavikko)

14.1.2019 Inari Kontosjokisuu (Petteri Polojärvi)

 

Kevään aikaisimmat havainnot

5.4.1982 Pello Kaaraneskoksi (Reijo Uusitalo)

15.4.1930 Rovaniemi Muurola (Rita Gripenberg, S. Nordberg)

16.4.2007 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen)

 

 

Kevätmuuton huippu

Muuton kiivain vaihe alkaa vapun tietämiltä ja kestää pari viikkoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2015 Enontekiö Peltovuoma (Aulis Harju)

15.11.2015 Salla Tuntsajoki (Teuvo Hietajärvi)

14.11.2007 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

13.11.2011 Pello Säynäjäjärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Tavin syysmuutto ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen, lokakuun puolivälin tietämillä havaintomäärät laskevat jyrkästi.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

700 / 400, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

355, Rovaniemi Vikajärvi 23.5.2017 (Hannu Jauhiainen)

255, Rovaniemi Vikajärvi 14.5.2012 (Hannu Jauhiainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350, Kemijärvi jätevesijärvi 19.6.2010 (Pirkka Aalto)

260, Kemijärvi jätevesijärvi 20.7.2018 (Pirkka Aalto)

255, Kemijärvi jätevesijärvi 23.7.2015 (Pirkka Aalto)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

500, Pellojärvi 6.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

355, Pello Säynäjäjärvi 10.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

350, Pellojärvi 10.9.-26.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

350, Sodankylä Moskuvaara 4.9.2019 (Olli-Pekka Karlin)

 


Amerikantavi

1 havaintoa / 1 yksilöä (tilanne 6.6.2020).

Lajista on Tiira-historiassa havaintoja vain vuodelta 2020.

 

16.5.2020 Rovaniemi Kuolajoki 1 k (Hannu Jauhiainen, Jukka Jokimäki, Mikko Lantto, Nina Miettinen, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Esko Nevala, Paula Nevala, Vesa Nivala, Andreas Nuspl, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Tuomo Suhonen, Vesa Vaarama, Hilkka Suhonen, Paula Korteniemi ym)

 


Sinisorsa

9 133 havaintoa / 98 683 yksilöä (tilanne 13.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Sinisorsaa esiintyy lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisimmat linnut muuttavat talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa sinisorsa on levinnyt koko maahan. Myös Lapissa esiintyy pieniä määriä talvehtivia yksilöitä.

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen nopeammin kuin keskimääräisen kirjausaktiviteetin verran.

 

 

Talviset havainnot

Tammi-helmikuulta on kirjattu LLY:n alueella 204 havaintoa / 666 yksilöä (tilanne 13.4.2020). Ensimmäiset kirjaukset ovat vuodelta 1981 Pellon Sirkkakoskelta (Jorma V.A. Halonen). 2000-luvulla kirjauksia on tehty vuosittain alkaen tammikuulta 2002 Enontekiön Hetasta (Timo J. Leppänen).

Suurin yksittäinen yksilömäärä on 18, kirjattu 25.2.2014 Sallan Onkamojärveltä (Martti Onkamo).

 

 

Talvihavainnot jakautuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Kevätmuuton huippu

Maaliskuussa jo havaitaan kasvavia sinisorsamääriä, mutta varsinainen muuton huippuaika on huhtikuun puolivälistä vappuun.

 

Syysmuutto

Syksyllä sinisorsahavaintojen yksilömäärä on huipussaan lokakuun alkupäivinä, ja pienenee hiljalleen lokakuun aikana ja marraskuulle mentäessä. Jonkin verran sinisorsia jää talvehtimaankin Lapin vesien sulapaikkoihin.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

207, Rovaniemi Oikarainen 30.4.2015 (Viljo Ruokanen). 1.5.2015 samalta paikalta kirjattu 157 yksilöä.

130, Rovaniemi Matinmikonperä 25.4.2016 (Tuomas Väyrynen)

110, Ylitornio Kuivakangas 8.5.2017 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

85, Ylitornio Iso Meltosjärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

60, Muonionjärvi 21.6.2013 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius)

55, Muonionjärvi 17.7.2019 (Leena Muotka)

 

Syksy (elo-joulukuu)

500, Pellojärvi 24.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

450, Pellojärvi 8.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

360, Pello Säynäjäjärvi 4.10.1997 (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

360, Kemijärvi jätevesijärvi 6.10.2013 (Pirkka Aalto)

 


Nokisorsa

3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 14.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Nokisorsa elää Pohjois-Amerikassa Kanadasta Meksikoon ja Bermudalle. Länsi-Euroopassa harhailijoita säännöllisesti.

 

LLY:n alueen havainnot

Kaikki kolme havaintoa on kirjattu 26.5.-30.6.2004 Sodankylän keskustassa / jätevedenpuhdistamolla. Koskenevat samaa yksilöä.

 


Jouhisorsa

2 875 / 11 545 yksilöä (tilanne 18.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Jouhisorsa pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Euroopan kanta muuttaa talveksi etelä-Eurooppaan ja Afrikkaan.

 

Jouhisorsia esiintyy koko Suomessa. Havaintoja on kirjattu myös koko LLY:n alueelta.

Havaintomäärät

Tiiran havaintorivien määrä on noussut kutakuinkin kirjausaktiivisuuden mukaisesti, mutta yksilömäärien nousu on ollut pienempää.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

17.4.2004 Pelkosenniemi Arvospuoli 1 k p (Arto Keto-Tokoi)

17.4.2007 Sodankylä Peurasuvanto 2 pariutuneet p (Aimo Somerkallio)

18.4.2015 Ylitornio Kannalanlahti (Tomi Rautio, Jarmo Saarela)

 

 

Muuttohuippu

Jouhisorsan vilkkain muutto alkaa lähellä vappua ja jatkuu yli toukokuun puolivälin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.10.2015 Rovaniemi Harjulampi (Kirsi Nikkola, Vesa Perttunen, Antti Rissanen)

21.10.2014 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Pekka Nikander, Jukka Simula)

20.10.1999 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

20.10.2012 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

 

Syysmuutto

Jouhisorsan havaintomäärät pienenevät syyskuun puolivälistä alkaen ja viimeisetkin havainnot on kirjattu heti lokakuun puolivälin jälkeen.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

128, Pello Turtola 17.5.1979

64, Rovaniemi Niskanperä 15.5.2008 (Veikko Isomursu, Anssi Mäkinen)

48, Kittilä maatalouskoulu 14.5.2012 (Juha Takalo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

57, Ylitornio Kannalanlahti 19.7.2009 (Tapani Tapio)

40, Kittilä Munajärvi 6.6.1975 (Jarmo Laine)

30, Utsjoki Piesjärvenjänkä 2.6.2013 (Heikki Ropponen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

46, Enontekiö Sotkajärvi 10.9.2013 (Jukka Simula)

45, Enontekiö Sotkajärvi 8.10.1996 (Pirkka Aalto)

43, Enontekiö Sotkajärvi 15.9.2013 (Jukka Simula)

 


Heinätavi

303 havaintoa / 498 yksilöä (tilanne 18.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut. Alueellisesti hävinnyt (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Heinätavi pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa. Euroopan kannan talvehtimisalueet sijaitsevat Afrikassa.

 

Suomessa heinätavin pesimäalue painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen.

 

Lapissa havainnot harvenevat hieman pohjoiseen päin mentäessä.

 

Aikaisimmat havainnot

27.4.2014 Rovaniemi Ala-Korkalo (Allan Hamari, Sakari Harju, Matti Kassala, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Peuna, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Matti Välimäki, Päivi Väisänen)

30.4.2002 Sodankylä Siurunmaa 1 k p (Markus Salmi)

3.5.1978 Salla Vallovaara (Kauko Mikkola)

3.5.2008 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Martti Ja Sara Salminen, Ilkka Spets, Teppo Peltonen)

 

Myöhäisimmät havainnot

12.9.2010 Muonio Kätkäsuvanto 1 n (Timo J. Leppänen)

11.9.1991 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

8.9.1985 Pello Paamajärvi 1 p (Reijo Koivuranta)

 

Suurimmat yksilömäärät

9, Salla Salmivaara 10.6.2010 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Inari Kaamanen 24.6.2011 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Salla Salmivaara 3.6.2013 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Kittilä vedenottamo 29.6.2016 (Virpi Uusisalmi)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueen havaintomäärät ovat Tiira-historian aikana pysyneet melko vakaina. Havaintoaktiivisuuden nousun takia tämä tarkoittanee sitä, että kannan kehityssuunta on aleneva.

 

 


Lapasorsa

1 477 havaintoa / 3 289 yksilöä (tilanne 18.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Lapasorsa pesii Euroopassa, Keski- ja Pohjois-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Talvehtimaan se muuttaa etelään. Euroopassa muutto suuntautuu Afrikkaan.

Suomessa lapasorsa pesii lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

 

Havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta.

 

Aikaisimmat havainnot

21.4.2019 Rovaniemi Vikajärvi 2 pariutuneet p (Hannu Jauhiainen)

23.4.2014 Ylitornio Kainuunkylä 2 1k1n (Jarmo Saarela)

25.4.2015 Inari Näätämö 1 k (Jan-Erik Tanhua)

 

Lapasorsan ensihavaintojen aikoja kunnittain

Toukokuuta myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole otettu mukaan.

 

Enontekiö 28.5.1998, 23.5.1999, 22.5.2000, 24.5.2003, 11.5.2005, 26.5.2007, 24.5.2008, 17.5.2010, 22.5.2012, 17.5.2015, 27.5.2017, 28.5.2019

Inari 22.5.1982, 23.5.1992, 20.4.2007, 24.5.2008, 17.5.2009, 17.5.2010, 11.5.2011, 15.5.2012, 17.5.2013, 13.5.2014, 25.4.2015, 10.5.2016, 15.5.2018, 13.5.2019

Kemijärvi 5.5.1978, 13.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 3.5.2009, 14.5.2010, 1.5.2011, 20.5.2012, 14.5.2013, 26.4.2014, 1.5.2015, 10.5.2016, 25.5.2017, 12.5.2018, 12.5.2019

Kittilä 18.5.1976, 17.5.1977, 20.5.1978, 26.5.1979, 9.5.1983, 21.5.2006, 11.5.2007, 7.5.2008, 11.5.2009, 18.5.2010, 7.5.2011, 9.5.2012, 18.5.2013, 20.5.2014, 7.5.2016, 25.5.2017

Kolari 8.5.1983, 14.5.2006, 20.5.2007, 21.5.2009, 16.5.2010, 26.5.2015, 7.5.2016

Muonio 21.5.1978, 16.5.1979, 18.5.2007, 15.5.2011, 17.5.2012, 14.5.2013, 19.5.2014

Pelkosenniemi 18.5.2007, 10.5.2011, 28.5.2013, 18.5.2014

Pello 12.5.1976, 26.5.1979, 14.5.1980, 10.5.1981, 1.5.1983, 18.5.1984, 9.5.2007, 3.5.2008, 10.5.2009, 9.5.2010, 7.5.2011, 18.5.2012, 12.5.2013, 1.5.2016, 18.5.2017

Posio 22.5.2007, 16.5.2013, 22.5.2017, 15.5.2019

Ranua 19.5.1979, 14.5.2006, 12.5.2007, 10.5.2009, 10.5.2012, 14.5.2015

Rovaniemi 17.5.1974, 5.5.1975, 14.5.1979, 3.5.2004, 1.5.2006, 26.4.2007, 30.4.2008, 1.5.2009, 7.5.2010, 4.5.2011, 8.5.2012, 9.5.2013, 9.5.2014, 4.5.2015, 30.4.2016, 19.5.2017, 2.5.2018, 21.4.2019

Salla 21.5.2007, 25.5.2008, 9.5.2009, 23.5.2010, 11.5.2011, 11.5.2012, 29.5.2014, 10.5.2015, 7.5.2016, 31.5.2017, 12.5.2018

Savukoski 14.5.2009, 13.5.2010, 31.5.2014, 7.5.2016

Sodankylä 14.5.1978, 30.4.2002, 28.5.2004, 20.5.2006, 21.5.2007, 20.5.2009, 21.5.2012, 30.5.2014, 8.5.2015, 25.5.2017

Utsjoki 26.5.2007, 31.5.2008, 16.5.2010, 24.5.2012, 16.5.2014, 21.5.2019

Ylitornio 30.4.1975, 19.5.2007, 3.5.2008, 5.5.2009, 15.5.2010, 7.5.2011, 3.5.2012, 1.5.2013, 23.4.2014, 1.5.2015, 8.5.2016, 18.5.2017, 29.4.2018, 30.4.2019

Myöhäisimmät havainnot

22.10.2017 Ivalo Mukkavuopaja 1 n-puk p (Olli Osmonen)

12.10.2017 Kemijärvi Jätevesijärvi 2 n-puk p (Pirkka Aalto)

10.10.2000 Pellojärvi 1 n-puk p (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Rovaniemi Paavalniemi 24.5.2007 (Veikko Isomursu)

8, Rovaniemi Kuolajokisuu 18.5.2015 (Jukka Simula)

7, Inari Ivalojokisuu 23.5.1992 (Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen)

7, Rovaniemi Paavalniemi  17.5.2019 (Andreas Nuspl)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32, Ylitornio Kannalanlahti 19.7.2009 (Tapani Tapio)

17, Ylitornio Kannalanlahti 30.7.2014 (Tapani Tapio)

15, Ylitornio Kannalanlahti 28.7.2015 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10, Rovaniemi Harjulampi 19.8.2019 (Andreas Nuspl)

9, Kemijärvi jätevesijärvi 1.8.2016 (Pirkka Aalto)

8, Pellojärvi 24.8.2003 (Jorma V.A. Halonen)

8, Ylitornio Portimojärvi 3.9.2016 (Tomi Rautio, Petri Kauvosaari)

8, Rovaniemi Harjulampi 12.8.2018 (Vesa Nivala)

8, Rovaniemi Harjulampi 12.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Tiiraan on tallennetty vuosittain 54-164 havaintoa 139-373 yksilöstä.

Tiira-kirjausten määrä on kasvanut suunnilleen havaintoaktiivisuuden kasvun mukaisesti.

 

 


Punasotka

151 havaintoa / 289 yksilöä (tilanne 19.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Punasotkan pesimäaluee ulottuu lähes koko Pohjois-Eurooppaan ja laajalti Aasiaan. Talvehtimisalueet sijaitsevat Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa punasotkan esiintyminen painottuu maan eteläosiin.

 

Alueellinen jakauma: Punasotkaa on havaittu hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

30.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

30.4.2014 Rovaniemi Kuolajokisuu (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Veikko Vasama, Matti Välimäki, Ilpo Y. Kojola)

2.5.2015 Rovaniemi Paavalniemi (Marja Eronen, Veikko Isomursu, Kirsi Nikkola, Jukka Soppela, Jukka Soppela)

2.5.2019 Muonio kk (Kerttu Laurila, Risto Mella)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

11.9.2016 Kemijärvi jätevesijärvi / Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

8.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

3.9.2017 Kittilä Molkojärvi (Merja Vierelä)

 

Suurimmat yksilömäärät

13, Pellojärvi 10.5.1983 (Jorma V.A. Halonen)

10, Pellojärvi 1.6.1973 (Jorma V.A. Halonen)

8, Pellojärvi 15.5.1983 (Jorma V.A. Halonen, Tapani Muotka, Sami Mäkikyrö, Pasi Niva, Teija Välimaa)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät LLY:n alueella ovat kasvaneet suunnilleen havaintoaktiivisuuden kasvun verran.

 


Amerikantukkasotka

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 19.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Amerikantukkasotka pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa. Euroopassa laji on harhailija, Suomessa suurharvinaisuus. Osa Euroopan havainnoista koskenee tarhakarkulaisia.

 

LLY:n alueen ainoa havainto:

20.5.-8.7.2013 Enontekiö, Sotkajärvi, lintutorni, 1 k jp p (Eija ja Timo J. Leppäsen löytämä lintu).

 


Tukkasotka

6 028 havaintoa / 119 136 yksilöä (tilanne 20.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Tukkasotkan pesimäalueet ovat laajalti Euraasiassa. Talvehtimisalueet sijaitsevat Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Etelä-Aasiassa ja osin Afrikassa.

 

Suomessa tukkasotka pesii koko maassa.

 

Saapumisaika

Alla olevassa graafissa on esitetty Tiiraan kirjatut tukkasotkan ensihavaintojen päivämäärät vuosittain. Graafia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että ennen vuotta 2006 tehdyt havainnot ovat lähinnä yksittäisten harrastajien vanhoista muistiinpanoistaan Tiiraan kirjaamia merkintöjä, ja niiden kattavuus on huomattavasti vähäisempi kuin vuoden 2006 aikana ja sen jälkeen kirjattujen havaintojen.

Tiiraan on kirjattu neljä havaintoa (vuoden 1992 havainnot lienevät samasta linnusta), joiden voisi olettaa olevan talvehtineista linnuista:

2.1.1992 Ylitornio Tengeliönjoki, Pessaniva 1 p Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Juha Koskenkorva, Markku Ahonen

15.3.1992 Ylitornio Tengeliönjoki, Pessaniva 1 k Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Matti Suopajärvi, Juha Koskenkorva

23.2.2014 Rovaniemi Niesi 1 p siipirikko Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa

11.12.2015.-30.1.2016 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tapani Tapio

 

Tiira-historian aikaan muuton alku on ollut suunnilleen 24.4.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.

 

Myöhäisimmät havainnot

11.12.2015 – 30.1.2016 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tapani Tapio)

8.12.2018 Inari Kettukoski Luaimaa 1 n p (Sampo Laukkanen)

6.12.2018 Inari Kettujoki Ylämukka 1 vp p nous (Jouni Aikio)

 

Syysmuutto

Tukkasotkan havaintomäärät laskevat jyrkästi ennen lokakuun puoliväliä, ja marraskuulla havainnot ovat yksittäisiä. Suurin osa tukkasotkista lähtee etelämmäksi siis syys-lokakuun vaihteen tietämillä.

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

400, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

400, Pellojärvi 15.5.2015 (Jorma V.A. Halonen)

241, Pellojärvi 12.5.2015 (Ilkka Spets)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

360, Enontekiö Sotkajärvi 12.7.2015 (Timo J. Leppänen)

340, Enontekiö Sotkajärvi 8.7.2019 (Heikki Hiekkanen)

300, Salla Termusjärvi 3.6.2017 (Veli Niemi)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

620, Enontekiö Sotkajärvi 30.9.2014 (Timo J. Leppänen). Suuria yksilömääriä on kirjattu selvästi eniten juuri Sotkajärveltä.

460, Enontekiö Sotkajärvi 1.10.2014 (Timo J. Leppänen)

414, Enontekiö Sotkajärvi 8.9.2015 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Lapissa havaintomäärät ovat nousseet, likipitäen havaintoaktiivisuuden nousun verran.

 


Lapasotka

608 havaintoa / 1 783 yksilöä (tilanne 21.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Lapasotka pesii Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa. Euroopassa talvehtii Itämeren eteläosissa, Pohjanmerellä ja osittain Välimerellä.

 

Suomessa pesii harvalukuisena Lapissa ja Pohjanlahdella.

 

Havaintomäärät

LLY:n alueen havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen havaintoaktiivisuuden kasvun verran.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

3.5.2014 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Pekka Salminen)

4.5.2004 Sodankylä keskusta 2 pariutuneet p (Pasi Salmi)

7.5.2008 Rovaniemi Kivitaipale (Ilkka Rautio)

7.5.2015 Rovaniemi Paavalniemi (Kirsin Nikkola)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2008 Rovaniemi Kallentalontie (Ismo Kreivi, Maria Alanne ym)

28.11.2009 Ylitornio Pessanranta (Tapani Tapio)

10.11.2018 Kemijärvi Alakallaanvaara (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta, painotus kuitenkin käsivarressa ja Inarin ja Utsjoen kunnissa.

 

Suurimmat yksilömäärät

20, Salla Leusjärvi 20.5.2012 (Tatu Hänninen)

20, Ranua Kuhan Takajärvi 21.10.2016 (Pirkka Aalto)

17, Enontekiö Kilpisjärvi 1.7.2008 (Matti Aalto)

 


Haahka

7 havaintoa / 11 yksilöä (tilanne 22.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Haahka pesii LLY:n lähialueilla sekä etelässä (Itämeri, harvalukuisena Perämeren pohjukkaan saakka) että pohjoisessa (Jäämeren rannikot Vienanmerelle saakka). Se myös talvehtii lähialueillamme, Itämerelläkin aivan jäänreunan tuntumassa mm. Ahvenanmaalla. Onkin hieman yllättävää, että LLY:n alueen havaintomäärät ovat hyvin pienet, kun laji oleskelee kuitenkin ihan lähialueilla niin kesällä kuin talvellakin.

 

Suomessa haahka pesii merialueilla Perämeren pohjukkaan saakka. Tiheys harvenee pohjoista kohti.

LLY:n alueen havainnot

10.6.1977 Utsjoki Vuogojávri 3 k E (Esko Aikio)

16.6.2006 Pello Vaaranperä k jp p kuollut (Mari-Tuulia, Ville ja Seppo Pasma ym)

19.5.2007 Pellojärvi 2 k p (Martti Salminen)

28.9.2007 Inarijärvi 1 n ad (Martti Rikkonen)

15.7.2009 Ylitornio Tynnyrinmukka 1 n (Aatu ja Topi Kreivi)

3.6.2010 Salla Salmivaara 1 k p (Timo Valkonen)

24.5.2014 Ivalo 2 kn (Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

 


Kyhmyhaahka

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 22.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kyhmyhaahka pesii Pohjoisen jäämeren rannoilla, talvehtii Norjassa ja Kanadassa. Suomessa vähälukuinen läpimuuttaja.

LLY:n alueen havainnot

31.10.1985 Inari Sevettijärvi (Heikki Karhu)

5.6.2012 Sodankylä Ilmakkijärvi (Olli-Pekka Karlin)

 


Allihaahka

11 havaintoa / 22 yksilöä (tilanne 19.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Allihaahka pesii Siperian rannikolla ja talvehtii Pohjois-Norjan rannikolla.

 

LLY:n alueen havainnot

17.-18.5.1999 Sodankylä Peurasuvanto 1 k p (O. Nyyssönen, O. Pihajoki)

22.5.2000 Muonionjärvi 1 k p (Pirkka Aalto)

4.-5.6.2000 Enontekiö 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

27.5.2004 Kolari Ylläslompolo 12 n m (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

8.6.2006 Pelkosenniemi Kairala 1 n-puk p (Tatu Itkonen)

13.6.2008 Sodankylä Riipijärvi 1 k 2kv p (Asko Suoranta, Veijo Peltola)

6.-7.6.2009 Pello Säynäjäjärvi 1 2kv n-puk p (Jorma V.A. Halonen, Martti Salminen, Mika Knuuti, Teppo Peltonen)

10.6.2009 Pellojärvi 1 2kv n-puk p (Jorma V.A. Halonen, Harri Ja Roope Hakola, Arto Ja Pekka Paajanen, Pekka Peltonen)

11.-12.5.2012 1 k jp p Rovaniemi Vikajärvi (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Ritva Mäkinen, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Hannu Jauhiainen, Lea Maalismaa)

25.-26.5.2020 Ranua Ranuansalmi 1 k p (Kari-Pekka Hiltunen, Lauri Kaikkonen)

26.5.2020 Ranua Kuhan Takajärvi 1 k p (Olli-Pekka Karlin, Olli Näyhä)

 


Alli

1 533 havaintoa / 4 975 yksilöä (tilanne 22.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Allit pesivät Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtiminen tapahtuu hieman etelämpänä, Euroopassa paljolti Itämeren alueella.

 

Lintuatlaksen mukaan allin pesimäalue Suomessa on maan pohjoisimmissa osissa.

 

Lapissa havaintoja on tehty eri puolilta LLY:n aluetta. Havaintojen painopiste on selkeästi alueen pohjoisosissa.

Kevään aikaisimmat havainnot

17.3.1991 Ylitornio Tengeliönjoki 8 p (Pekka Suopajärvi, Kari Oittinen)

20.4.2014 Inari Ukonjärvi 1 k p (Jan-Erik Tanhua, Mikko Tanhua, Miia Helander)

25.4.2019 Kittilä Alakylä 2 (Leena Neitiniemi-Upola, Esko Upola)

 

Kevätmuutto

Allin kevätmuutto on alkanut keskimäärin 10. toukokuuta.

 

Allin kevätmuuton huippu on toukokuun puolivälin jälkeen. Havaintomäärät lähtevät jyrkempään nousuun vasta toukokuun 10. päivän jälkeen.

 

Kunnittain varhaisimmat ensihavainnot tehdään tyypillisesti Inarissa, mikä viitannee muuttoon pohjoisen suunnalta Norjan kautta.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.12.2019 Rovaniemi Ounaskoski 1 n-puk p (Pirkka Aalto)

5.12.2019 Rovaniemi Oikarainen 1 n tp p (Anssi Mäkinen)

30.11.2012 Rovaniemi Paavalniemi (Markus Korteniemi)

 

Syysmuutto

Allin syysmuutto tapahtuu pitkälti lokakuun ja marraskuun alkupuolen aikana. Marraskuun lopulta ja joulukuun alkupuolelta on enää yksittäisiä havaintoja.

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

33 p, Kittilä Jerisjärvi 23.5.2013 (Timo J. Leppänen)

26 p, Inari Akujärvi 19.5.2011 (Esko Sirjola)

23 lask, Muonio Kutuniva 25.5.2015 (Leena Muotka)

23 p, Sodankylä Ilmakkijärvi 17.5. (Heikki Ketola)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

40 20k20n, Utsjoki Biesjávrrit 1.6.1992 (Jouni Aikio)

34 p, Enontekiö Somasjärvi 14.7.2008 (Aleksi Lehikoinen, Mikael Wickman)

25, Enontekiö Kelottijärvi 2.6.2006 (Timo J. Leppänen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

80 p, Utsjoki Vuogojávri 9.-10.9.2000 (Jouni Aikio)

34 p, Enontekiö Pitsusjärvi 5.-6.9.2013 (Jukka Simula)

31 kiert, Pellojärvi Hannunranta 6.10.2012 (Jorma V.A. Halonen, Jarmo Saarela, Sirpa Saarela)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrät ovat kasvaneet, mutta aavistuksen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Mustalintu

3 729 havaintoa / 33 433 yksilöä (tilanne 24.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Mustalintu pesii Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa sekä Grönlannissa ja Islannissa. Talvehtimisalueet ovat Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin rannikoilla.

 

Suomessa pesimäalueet painottuvat Oulun pohjoispuoliselle alueelle. Lapissa havaintoja on kirjattu tasaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

2.3.2014 Savukoski Värriöjärvi 1 n än p (Eila Ylilokka)

6.4.2016 Rovaniemi Vikajärvi 2 pariutuneet (Hannu Jauhiainen)

12.4.2015 Rovaniemi Viirinkylä 1 k p (Viljo Ruokanen)

 

Mustalinnun muuton alku näyttää aikaistuvan.

 

Kiivain kevätmuutto käynnistyy vapun tietämillä ja kestää toukokuun loppupuolelle saakka.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.12.2017 Rovaniemi Pannunkorva 1 n (Pekka Pistokoski)

22.12.2019 Rovaniemi Vikajärvi 3 n n-puk (Hannu Jauhiainen)

21.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Jarno Luiro, Anssi Mäkinen)

 

Syysmuutto

Mustalinnun syyshavaintoja tehdään eniten lokakuussa, ja merkittävissä määrin myös marraskuun puolella. Vielä joulukuullakin on kirjattu joitakin havaintoja.

 

Suurimmat yksilömäärät:

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

500, Kemijärvi Kulmunginniemi 10.5.2015 (Kari Peuna)

350, Ranua Penämönjärvi 12.5.2006 (Ville Impiö)

200, Kemijärvi Pitkäsilta 11.5.2007 (Pirkka Aalto)

200, Savukoski Värriöjärvi 26.5.2014 (Eila Ylilokka)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

125 kiert, Sodankylä Lokka 24.7.2004 (Kivilahti)

90, Ranua Kuhajärvi 12.6.2010 (Jesse Impiö, Tauno Impiö)

64 p 30k34n/1a, Salla Hautajärvi 12.6.2012 (Joni Raivio, Jukka Raivio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

150 p, Pello Rattosjärvi 3.10.1978 (Kari K. Koivuranta)

140 p, Inari Juutuanvuono 7.8.2018 (Anja Vest, Tuomas Vest)

100 m S, Kolari Äkäslompolo 12.10.2008 (Pekka Hietaniemi)

100 p, Kemijärvi Alakallaanvaara 6.10.2012 (Pirkka Aalto)

100 p, Kemijärvi Pitkäsilta 16.10.2016 (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärät

Tiira-historian aikana mustalinnusta on kirjattu vuosittain 171-371 havaintoa 1 387 – 3 330 yksilöstä.

Havaintomäärät ovat kasvaneet Tiirassa, mutta hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua vähemmän.

 

 


Pilkkaniska

6 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 24.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pilkkaniska pesii Kanadassa ja Alaskassa. Talvehtii Yhdysvaltain pohjoisosien rannikoilla. Osa talvehtii Brittein saarilla. Näistä yksilöistä osa harhautuu Skandinaviaan ja Suomeenkin. LLY:n alueen havainnot ovat touko-kesäkuulta ja alueen pohjoisimmissa osissa tehtyjä.

LLY:n alueen havainnot

v. 1858 Kittilä Kyrö (lähde P. Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot, Pohjolan linnut värikuvin, havainnoija tuntematon)

30.5.2008 Inari Vaskojoki 2 k p (Pekka Kulonen, Merja Kulonen)

2.6.2010 Inari Harjuntausjärvi 1 k ad p (Jouni Aikio, Hannu Maula, Marita Maula, Olli Osmonen, Martti Rikkonen, Juha Sihvo, Outi Rikkonen, Taru Rikkonen)

20.5.2011 Enontekiö Sotkajärvi 1 k jp p (Timo J. Leppänen, Leena Ja Jorma Heikkonen, Eija Leppänen)

30.5.2016 Utsjoki Pulmankijärvi 1 k p (Leo Saarijärvi, Soile Saarijärvi)

7.-14.6.2019 Kittilä Kuivasalmi 1 k p (Pirkka Aalto, Timo Böhme, Kari Haataja, Lauri Havu, Vesa Heikkilä, Eero Hietanen, Veli-Pekka Honkanen, Sami Kalliokoski, Jarmo Kivilompolo, Jukka Kivilompolo, Jorma Knaapi, Jaakko Koistinen, Mika Ilari Koskinen, Leena Laitinen, Osmo Lamminen, Tarmo Lehtilä, Juhana Lehtonen, Kristian Lehtonen, Pekka Lähteenmäki, Hannu Maula, Marita Maula, Leena Muotka, Seppo Neuvonen, Jaakko Paakki, Roope Ruokonen, Jouni Rytkönen, Teemu Saarenpää, Harri Sopo, Risto Suksi, Leena Törnqvist, Jouni Valkeeniemi, Tapani Vuonokari, Hannele Valkeeniemi, Juhani Karvonen, Juhani Suni, Kari Varpenius, Martti Muikkula, Mauri Leiviskä, Mika Liimatainen, Päivi Lamminen, Viola Valkeeniemi)

 


Pilkkasiipi

1 566 havaintoa / 9 184 yksilöä (tilanne 24.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pilkkasiipi pesii pääosin Skandinaviassa, Venäjällä ja Baltiassa. Talvehtimisalueet ovat Euroopan / Aasian alueella laikuttain Kaspianmereltä Brittein saarille ja Norjan länsirannikolle.

 

Pesimäalueet Suomessa ovat merenrannikoilla (lähinnä keski- ja ulkosaaristossa) ja Pohjois-Suomen sisävesillä. Lapissa havaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Kevätmuutto

Kevään aikaisimmat havainnot

27.1.2018 Ylitornio Littiäisharju (kuollut lintu, Arto Onnela / Jorma V.A. Halonen)

11.-14.2.2020 Ivalo Pikku-Petsamo 1k 2kv p (Anja Akujärvi, Kirsti Kinisjärvi, Olli Osmonen)

28.4.2008 Inari Alalusma (Sampo Parkkonen)

7.5.2002 Sodankylä Sattanen 1 k p (Kivilahti)

7.5.2009 Ylitornio Portimojärvi (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi, Aatu Ja Topi Kreivi, Ilkka Spets, Ismo, Jarmo Saarela, Olli Sälevä)

7.5.2011 Sodankylä Peurasuvanto 1 k S (OP, SP)

 

Kevätmuuton alku

Pilkkasiiven kevätmuuton alku on pysynyt Tiira-historian aikana suhteellisen vakaana toukokuun 12. päivän molemmin puolin.

 

Kevään päämuutto

Pilkkasiiven muutto alkaa kiihtyä toukokuun toisella viikolla ja vilkkainta on toukokuun loppupuolella.

 

Syysmuutto

Pilkkasiipi on myöhäinen muuttaja niin keväällä kuin syksylläkin. Havaintomäärät vähenevät hiljalleen marraskuun loppua kohden, ja joulukuultakin löytyy vielä kymmenkunta havaintoa.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

28.-30.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Vesa Nivala, Anja Vest, Marko Junttila)

25.12.2008 Ylitornio Pessanranta (Tapani Tapio)

10.-18.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Olli-Pekka Karlin, Jarno Luiro, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Ruonakoski, Jorma Salo)

 

Suurimmat yksilömäärät

84 pariutuneet p, Pelkosenniemi Säynäjäjärvi 11.6. 2001 (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

81, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2013 (Antti Ruonakoski, Aija Lehikoinen)

72, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2009 (Pirkka Aalto, Ossi Pihajoki)

 

Havaintomäärät

Kirjausaktiivisuuden keskimääräisestä kasvusta huolimatta Tiiraan tallennettujen havaintojen määrä on hiukan laskenut.

 


Telkkä

13 471 havaintoa / 158 692 yksilöä (tilanne 26.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Telkkä pesii laajoilla alueilla Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtimisalueet ovat jonkinverran pesimäalueita etelämpänä. Talvehtivista linnuista on tehty Tiira-kirjauksia Lapissakin.

Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan telkkä on yleinen koko maassa sisäsaaristosta pohjoisimpaan Tunturi-Lappiin. Tiiraan on kirjattu havaintoja telkästä koko LLY:n alueelta.

 

Telkän talviesiintymiset LLY:n alueella

Tiiraan on kirjattu talvisia havaintoja telkästä seuraavasti: tammikuu 20 havaintoa / 23 yksilöä, helmikuu 14 havaintoa / 20 yksilöä.

Talvihavaintojen alueellinen jakauma on esitetty allaolevassa kuvassa. Useita havaintoja on kirjattu Inarista, Rovaniemeltä ja Ylitorniolta, 1-2 havaintoa Enontekiöltä, Kemijärveltä, Pellosta ja Savukoskelta.

 

Kevätmuutto

Telkän kevätmuutto lähtee kiihtymään jo huhtikuun alkupuolella, on kiihkeimmillään vapun tienoilla ja tasaantuu jo reilusti ennen toukokuun puoltaväliä.

 

 

Telkän muuton alku näyttää aavistuksen aikaistuneen tällä vuosituhannella.

 

Syysmuutto

Telkän syyshavaintoja tehdään eniten lokakuun alkupuolella. Havaintomäärä laskee lähelle nollaa marraskuun alkupuolella, mutta havaintoja kirjataan kyllä vielä marras- ja joulukuussakin.

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 225 havaintoa / 597 yksilöä. Joulukuun luvut ovat 53 havaintoa / 62 yksilöä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

424 p, Ylitornio Portimojärvi 30.4.2014 (Antti Jaako), samalta paikalta ilmoitettu 403 yksilöä 2.5.2014 (Tapani Tapio)

300 p, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

220 p, Pellojärvi 1.5.2014 (Ilkka Spets)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

316 p, Kemijärvi Jätevesijärvi 8.7.2019 (Pirkka Aalto)

260 p, Kemijärvi Pitkäsilta 1.6.2016 (Pirkka Aalto)

260 p, Enontekiö Sotkajärvi 27.6.2019 (Janne Lampolahti, Riitta Dersten, Katja Haimakka, Johanna Halkola, Jarkko Luoto, Jaana Mälkki, Aleksi Pudas, Henna Tanskanen, Turo Tuomikoski, Virpi Varjonmaa, Teija Virtamo-Tiiska)

 

Syksy (elo-joulukuu)

395 p, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

300 p, Muonio Kutuniva 13.9.2016 (Matti Päiviö, Kai Lindstöm)

270, Enontekiö Sotkajärvi 19.8.2012 (Timo J. Leppänen)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrät ovat nousseet samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Uivelo

5 352 havaintoa / 25 016 yksilöä (tilanne 27.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Uivelon pesintäalue ulottuu Skandinavian pohjoisosista Aasian itärannikolle. Talvehtimisalueet ovat jonkin verran etelämpänä, Suomen kannan osalta Itämeren eteläosissa ja Länsi-Euroopassa.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja uivelosta koko LLY:n alueelta. Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan lajin pesintä painottuu selkeästi Lappiin ja Koillismaalle.

 

Uivelon talviesiintymiset LLY:n alueella

Tammi-helmikuisia uivelohavaintoja on kirjattu 5:

1.1.2000 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto)

28.2.2011 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

26.12.2012-13.1.2013 ja 10.2.-7.4.2013 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Ville Impiö, Olli-Pekka Karlin, Olli Näyhä, Helvi Impiö, Pyry Hamari, Raimo Koskenkorva, Jouko Kärkkäinen, Kari Oittinen, Janne Vesa, Kalervo Kujala, Mauri Kujla)

31.12.2016-12.2.2017 Pello Sirkkakoski (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Pertti Rautio)

 

Kevätmuutto

Uivelon muuttohuippu alkaa reilusti ennen vappua ja kiihkein vaihe on ohi ennen toukokuun puoltaväliä.

 

Uivelon muuton alku näyttää viivästyneen viime vuosina, johtuen eritoten vuoden 2017 myöhäisestä muuton alkamisesta.

 

Syysmuutto

Syysmuuton havainnot ovat huipussaan lokakuun alkupäivinä, ja laskevat niin, että marraskuulla tehdään enään yksittäisiä satunnaishavaintoja. Jouulukuulta on kirjattu muutama havainto.

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 24 havaintoa / 66 yksilöä, joulukuussa 4 havaintoa / 4 yksilöä.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

25 p, Salla Aapa-Tuohilampi 7.5.2016 (Raimo Mikkonen, Esa Karkkola, Olli Särkelä)

22 p, Kemijärvi Kulmunginniemi 7.5.2015 (Antti Peuna, Kari Peuna)

20 p 9kn 2n, Rovaniemi Paavalniemi 11.5.2012 (Veikko Isomursu)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

38 p 26k12n, Sodankylä Lintulampi 26.6.2012 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

34 p 26k8n, Enontekiö Kelottijärvi 27.6.2013 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

33 p, Kittilä Rasti 23.6.2019 (Petri Haapanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

142, Enontekiö Kelottijärvi 29.9.2012 (Timo J. Leppänen)

93 p, Kemijärvi Pitkäsilta 16.9.2007 (Pirkka Aalto)

85 p, Sodankylä Kelujärvi 21.9.2004 (Ossi Pihajoki)

 

Havaintomäärät

Uivelohavaintojen rivimäärät ovat hieman kasvaneet Tiira-vuosina, mutta yksilömäärän trendi on hieman laskeva.

 


Tukkakoskelo

3 036 havaintoa / 12 045 yksilöä (tilanne 30.4.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Lajia esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Talvehtii pääosin Länsi-Euroopassa ja Välimerellä, pieni osa Ahvenanmaallakin.

Tukkakoskelon levinneisyys kattaa koko Suomen, ja Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta.

Kevään varhaisimmat havainnot

27.2.1984 Pello Teikoniemi (Jorma V.A. Halonen, Matti Alahuhta ym). Lintu otettu kiinni, hoidettu ja vapautettu Sirkkakoskella 1.3.1984.

5.4.2015 ja 15.4.2015 Utsjoki Vetsikko (Jani Hoffren)

19.4.2015 Ylitornio Vuennonkoski (Jarmo Saarela)

19.4.2016 Inari Kettukoski (Vesa Juntunen)

 

Kevätmuuton huippu alkaa vapun alla ja jatkuu suunnilleen toukokuun puoliväliin.

 

Kuntakohtaisesti tarkasteltuna keskimääräiset ensihavainnot vuosittain noudattavat muutoin tavanomaista käyrää, mutta pohjoisimpien kuntien suhteellisen aikaiset ensihavainnot saattavat viitata Norjan kautta muuttaneisiin yksilöihin.

Tukkakoskelon muuton alku on pysynyt suhteellisen vakiona lukuunottamatta vuoden 2015 poikkeuksellisen aikaista muuton alkua.

 

Syysmuutto

Tukkakoskelon syysmuutto on vauhdikkaimmillaan lokakuun alkupäivinä, ja hiipuu marraskuun alkuun mennessä. Satunnaisia havaintoja on tehty vielä hieman marraskuun puolivälin jälkeenkin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.11.1994 Utsjoki Ollila (Jouni Aikio)

23.10.-18.11.2009 Kemijärvi keskustan venesatama (Pirkka Aalto)

18.11.2017 Inari Kerttuoja (Mauri Sydänmetsä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

63 p, Kemijärvi Kalkonniemi 23.5.2020 (Andreas Nuspl)

50 p, Sodankylä kk 8.5.2012 (Pekka Paarman)

40, Rovaniemi Kursungin/Illinallas 21.5.2008 (Jukka Jokimäki)

40, Kemijärvi Kalkonniemi 20.5.2015 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30 p, Sodankylä Porttipahdan pato 3.6.2017 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markku Oinaala)

26 p, Rovaniemi Sierijärvi 8.6.2015 (Antti Ruonakoski)

20 p, Inari Partakko 27.6.1986 (Antti Lammi, Esko Martikainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120, Kittilä Syväjärvi 13.9.2007 (Timo Valkonen)

100, Muonionjärvi 19.9.2012 (Leena Muotka)

82, Rovaniemi Oikarainen 29. ja 30.10.2013 (Antti Pekki)

 

Tukkakoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (elokuun alkupäivinä) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on jopa viitisenkymmentä poikasta.

 

Havaintomäärät

Tiira-kaudella tukkakoskelohavainnot ovat kasvaneet kutakuinkin samaa tahtia kuin yleinen havaintojen kirjaamisaktiivisuus.

 


Isokoskelo

6 502 havaintoa / 218 441 yksilöä (tilanne 3.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pohjoisella pallonpuoliskolla isokoskelo esiintyy laajalti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Euroopan osalta talvehtimisalueita on eri puolilla maanosaa.

 

Suomessa isokoskelo esiintyy koko maan alueella. LLY:n alueen osaltakin havaintoja on kirjattu koko alueelta.

Isokoskelon talviesiintymiset LLY:n alueella

Isokoskelosta on Tiiraan kirjattu 59 tammi-helmikuun aikaista havaintoa yhteensä 132 yksilöstä.

 

Vanhimmat talvihavainnot

21.2. ja 25.2.1979 Pello (Kaarannekoski ja Sirkkakoski)

27.2.-20.3.1980 Utsjoki Cuokkajárbohki (Jouni Aikio, Eetu Aikio)

17.2.1985 Rovaniemi Patokoski (Kaisa-Leena Malinen) ja Sodankylä Tähtelä (Mauri Nakkula)

 

Vuodesta 2007 lähtien tammi-helmikuun havaintoja on kirjattu lähes vuosittain. Havaintoja on kirjattu laajalti eri puolilla LLY:n aluetta (ks. kartta).

 

Kevätmuutto

Isokoskelon ensimmäiset muuttajat saapuvat tyypillisesti maalis-huhtikuun vaihteessa.

 

Isokoskelon vilkkain kevätmuutto alkaa ennen huhtikuun puoliväliä ja laantuu toukokuun puolivälin tienoilla.

 

Kunnittain tarkasteltuna kevätmuuton ensihavaintojen aikaisuus Inarissa ja Utsjoella antaa viitteitä muutosta Norjan kautta.

 

Syysmuutto

Isokoskelot kerääntyvät suuriksi parviksi muuttoa valmistelemaan, ja siten havaintojen yksilömäärät ovat suuria. Suurimmat havaintomäärät kirjataan lokakuun puoliväliin mennessä, ja marraskuussa muuttoa on enää murto-osa lokakuuhun verrattuna. Joulukuultakin on kirjattu havaintoja, joten talvehtimisia tai ainakin yrityksiä siihen on.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

Isokoskelosta on tehty Tiira-historian aikana joulukuisia kirjauksia 24 havainnosta sisältäen 28 yksilöä. Myöhäisimmät kirjaukset on tehty aivan vuoden viimeisinä päivinä ja viittaavat talvehtiviin yksilöihin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

200, Kemijärvi 16.5.2015 (Jani Hoffren)

141, Rovaniem Sierijärvi vesilintulaskenta 19.5.2015 (Jukka Jokimäki)

136 p, Pelkosenniemi Kitinen 14.5.2014 (Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

428, Sodankylä Sompiojärvi 5.6.1994 (Toni Eskelin, Arvo Ohtonen, Jorma Pessa)

105 p, Sodankylä Kopsusjoki 31.5.-2.6. (Alpo Koukila, Timo Lavola)

80 p, Sodankylä Sompiojärvi 2.6.2008 (Markku Mikkola-Roos, Pekka Rusanen, Harri Tukia)

 

Isokoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (heinä-elokuun vaihteessa) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on reilut parikymmentä poikasta.

 

Syksy (elo-joulukuu)

3000, Muonio Kutuniva 28.9.2004 (Timo J. Leppänen)

2101, Ylitornio Marjosaari 7.10.2018 (Tapani Tapio)

2000, Muonio Jerisjärvi Isosaari 9.10.2010 (Timo J. Leppänen)

2000, Muonio Koivarova 9.10.2013 (Jouni Sakki)

2000, Muonio Jerisjärvi 4.10.2017 (Paula Häyrinen)

2000, Muonio Jerisjärvi Keimiöniemi 5.9.2019 (Leena Muotka)

2000 p, Ylitornio Iso-Vietonen 5.10.2019 (Juhani Ojala)

 

Havaintomäärät

Isokoskelon havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden nousun verran Tiiran aikana.

 


Kuparisorsa

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 4.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Luonnonkanta Pohjois-Amerikassa, Euroopassa tarhakarkulaisista muodostunut pysyvä kanta lähinnä Brittein saarilla ja Ranskassa. Suomessa satunnainen harhailija, kaikkiaan 52 havaintoa 84 yksilöstä.

LLY:n alueen havainto

11.-25.8.1998 Enontekiö Sotkajärvi 1 n p (Anitta Aalto, Pirkka Aalto)

 



KANALINNUT

Viiriäinen

12 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 4.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Viiriäisen levinneisyys kattaa alueita Euroopasta ja Aasiasta, talvehtimisalueet ovat lähinnä Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa viiriäinen esiintyy lähinnä Etelä- ja Keski-Suomen peltoaukeilla. Lapissa laji on harvinainen.

 

LLY:n alueen havainnot

26.6.1992 Pello kirkonkylä (Jorma V.A. Halonen)

5.6.1997 Ylitornio Kainuunkylä (Ismo Kreivi, Martti Kemppainen)

22.6.-5.8.2003 Sodankylä Sattanen (Hanna Aalto, Janne Aalto, Elina Kuuri Ym., Juha Heimovirta)

30.6.2003 Salla Paljas Matovaara (Järi-Karl Seim, Fred Jässi, Anu Ladvik)

20.-29.7.2003 Pello Oranki (Jorma V.A. Halonen, Jari Kivilompolo, Markus Ollikainen)

12.-13.6.2006 Posio Lohiranta (Jouni Riihimäki, Aarne Ohtonen, Matti Sulko, Jari Siven)

18.6.2006 Inari Näverinniemi (Pekka Koski)

16.6.2008 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

24.5.-18.6.2010 Kittilä Kelontekemä (Pekka Peltoniemi, Jouni Junttila, Kari Ketola, Raili Junttila)

25.6.-1.8.2010 Ylitornio Pessalompolo (Tiina Mäkitaro, Tuula Mäntyranta ym.)

1.-19.7.2018 Kolari Kallioniemi (Timo Böhme, Jorma V.A. Halonen, Timo J. Leppänen, Leena Törnqvist, Aku Sirkkala, Mika Rundgren, Tiina Norrman)

5.-5.7.2018 Pello Tervaohja, luultavasti sama lintu kuin Kolarin havainnossa (Hannu Jauhiainen, Anssi Mäkinen)

 


Pyy

2 739 havaintoa / 5 130 yksilöä (tilanne 4.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 722 havaintoa / 1 285 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 673 havaintoa / 990 yksilöä

Heinä-syyskuu: 476 havaintoa / 1 257 yksilöä

Loka-joulukuu: 870 havaintoa / 1 606 yksilöä

 

Levinneisyys

Pyyn esiintymisalue ulottuu lähes läpi koko Euraasian.

 

Suomessa pyy on yleinen lähes koko maassa. Pyy viihtyy kuusimetsissä, joten levinneisyysalue noudattelee kuusen levinneisyyttä. Laji harvenee pohjoiseen mentäessä, ja puuttuu aivan pohjoisimmasta Lapista.

 

Pyyn puuttuminen pohjoisimmasta Lapista näkyy myös Tiira-havaintojen kartassa.

 

Havaintomäärien kehitys

Kokonaisuutena Tiira-järjestelmän havaintorivien määrä on kasvanut koko sen olemassaolon ajan. Metsäkanalintujen huono tilanne useana vuotena peräkkäin 2010-luvulla näkyy siinäkin, että vastoin yleistä suuntaa, pyynkin havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet aikavälillä 2011-2017. Vuosina 2018-19 myös havaintomäärissä on näkyvissä selkeä nousu.

 

Tiiran havaintomäärien kehitystä vastaava tilanne on nähtävissä myös riistakolmiolaskennan tuloksissa Lapin alueelta.

 

 

Linjalaskennoissa pyyn tiheys on ollut laskeva vuoden 2011 jälkeen.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

23, Sodankylä Mantovaarantie 1.-15.2.2013 (Esko Sokero)

11, Posio Ojalahti 26.1.2013 (Kalervo Pätsi)

10, Rovaniemi Patokoski 24.1.2007 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

20, Pelkosenniemi Pyhätunturi 4.-7.7.2011 (Matti Kytö)

13, Inari Tsarmitunturin erämaa 12.7.2019 (Iisakki Lämsä)

12, Kittilä Porokodanmaa 15.6.2011 (Erkki Takalokastari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

16 p, Pello Orajärvi 8.12.2019 (Sari Kainulainen)

13, Ivalo Mukanperä 12.-13-9.2010 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen)

13 p, Ylitornio Jolanki 19.8.2018 (Markku Sirkka)

 


Riekko

5 157 havaintoa / 15 323 yksilöä (tilanne 6.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 447 havaintoa / 4 789 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 166 havaintoa / 4 481 yksilöä

Heinä-syyskuu: 831 havaintoa / 3 659 yksilöä

Loka-joulukuu: 717 havaintoa / 2 487 yksilöä

 

Levinneisyys

Riekon levinneisyys kattaa Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosat.

Suomessa riekko esiintyy tiheimmin Pohjois-Suomessa. Etelään päin mentäessä kanta harventuu ja eteläisimmässä Suomessa on hyvin harvalukuinen.

 

Havaintomäärien kehitys

Kokonaisuutena Tiira-järjestelmän havaintorivien määrä on kasvanut koko sen olemassaolon ajan. Metsäkanalintujen huono tilanne useana vuotena peräkkäin 2010-luvulla näkyy siinäkin, että vastoin yleistä suuntaa, riekonkin havaintomäärät Tiirassa putosivat v. 2017 järjestelmän alkuvuosien 2007-2010 tasolle. Vuosina 2018-19 myös havaintomäärissä on näkyvissä nousua, mutta ei siinä määrin kuin vaikkapa pyyhavainnoissa.

 

 

Riistakolmiolaskennoissa pitkällä aikavälillä riekon tiheys Lapissa on laskeva. Vuoden 2011 ”piikistä” tiheys putosi alimpiin lukemiin 2017, ja on 2018-19 noususta huolimatta edelleen melko kaukana huippuvuosista.

 

Talvilintulaskennoissa riekkohavaintojen määrä on ollut pitkällä aikavälillä laskussa. Parina viime vuonna on ollut havaittavissa hienoista nousua.

 

Linjalaskennoissa riekon tiheys on vaihdellut vuosittain.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150, Utsjoki Vetsijärvi 27.3.2015 (Seppo Hakkarainen)

128, Enontekiö Toskaljoki 15.4.2006 (Pekka Sulkava)

100 p, Utsjoki Linkinjeaggi 13.4.2016 (Petteri Polojärvi, Arto Saikkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

40, Inari Kolmesjärvi 23.7.2005 (Toni Eskelin, Petri Piisilä, Risto Karvonen)

30 p, Muonio Hetta-Pallas vaellusreitti 7.-10.6.2003 (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen)

18 p, Enontekiö Hevospohtuvaara 19.7.2011 (Panu Kunttu, Sanna-Mari Kunttu)

18, Inari Aittoaivi 25.7.2005 (Toni Eskelin, Petri Piisilä, Risto Karvonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100 NW, Sodankylä Vuotso 6.12.2007 (Osmo Hirvasvuopio)

60 p, Utsjoki Nuvvus Ailigas 9.10.2019 (Jan-Erik Tanhua)

50 p, Inari Kaunispää 6.10.1983 (Seppo Löfgren)

50, Salla Tuntsan Kaira 7.-9.12.2011 (Petri Piisilä)

 


Kiiruna

1 821 havaintoa / 6 064 yksilöä (tilanne 7.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola).

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 144 havaintoa / 643 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 952 havaintoa / 1 961 yksilöä

Heinä-syyskuu: 619 havaintoa / 2 828 yksilöä

Loka-joulukuu: 106 havaintoa / 632 yksilöä

 

Levinneisyys

Maailmanlaajuisesti kiirunaa esiintyy Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa ja Jäämeren pohjoisilla saarilla. Skandinaviassa kiirunaa elää Suomen ja Ruotsin pohjoisimmilla tuntureilla ja Norjan vuoristossa. Elinympäristö on puu- ja pensasrajan yläpuolella.

Allaolevassa kuvassa on esitetty kiirunan pesintäalueet Lintuatlaksen mukaan.

 

Havaintomäärien kehitys

Havainto- ja yksilömäärät vaihtelevat. Kiirunan runsauden vaihteluiden on todettu olevan huomattavia, mutta kannoissa ei tiedetä tapahtuneen dramaattisia muutoksia viime vuosikymmeninä.

 

Linjalaskennoissa kiirunan tiheys on ollut vaihteleva.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

62 p, Saariselkä Kiilopää 15.3.2012 (Ari Aalto, Matti Aalto)

32 p, Saariselkä Kiilopää 12.3.2012 (Ari Aalto, Matti Aalto)

25, Kolari Ylläs 8.3.2003 (Harri Päivärinta)

25 p, Enontekiö Kilpisjärvi 22.1.2016 (Kristiina Johansson)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25 p, Saariselkä Kiilopää 16.6.2003 (Pekka Toiminen)

21 p, Saariselkä Kiilopää 28.7.2012 (Liisa Kilpeläinen, Tuula Granroth)

20 p, Saariselkä Kiilopää 2.7.2003 (Petteri Mäkelä, Veikko Aalo, Matti Mäkelä, Pentti Kuusela)

 

Syksy (elo-joulukuu)

140 p, Enontekiö Ounastunturi 27.9.2002 (Jukka Simula)

50 vp p, Inari Kiilopää 1.10.2013 (Seppo Aspelund)

40 p, Saariselkä SE-tunturit 28.9.2016 (Sampo Laukkanen, Jouni Alakorva)

 


Teeri

3 978 havaintoa / 32 774 yksilöä (tilanne 12.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Teertä tavataan Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä osissa Aasiaa.

 

Suomessa teeri pesii pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koko maassa.

 

Havaintomäärät

Riistakolmiolaskentojen perusteella teeren kanta on ollut vakaa ja jopa hiukan kasvussa 2000-luvulla. 2010-luvun pohjanoteeraus koettiin v. 2017, mutta siitä kanta on elpynyt kahden hyvän vuoden 2018-19 ansiosta.

 

Tiiran havaintomäärien perusteella arvio teerikannan kehityksestä 2000-luvulla vastaa riistakolmiolaskentoja.

 

Talvilintulaskennoissa havaittujen teerien määrä on ollut laskusuunnassa, mutta on noussut jonkin verran vuosina 2018-19.

 

Linjalaskennoissa teeren tiheys on ollut laskeva vuoden 2012 jälkeen.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

250, Sodankylä Siurunmaa 22.2.2007 (Martti Rikkonen)

200, Rovaniemi Vanttauskoski 17.1.2007 (Tuomo Ollila)

180, Pello Vittikkovuoma 10.2.2007 (Jari Pantsar)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

37 p, Posio Oiva 1.6.2012 (Toivo Baas)

22 k p, Ranua Ylijoki 5.6.2007 (Antti Ruonakoski)

22 k p, Savukoski Tenkkelmäaapa 1.6.2012 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

200, Ranua Toivakan pellot 11.12.2007 (Toivo Kalavainen)

200, Sodankylä Kelujärvi 10.11.2019 (Aira Strand)

175, Salla Kursu 22.11.2006 (Teuvo Hietajärvi)

 


Metso

4 049 havaintoa / 7 916 yksilöä (tilanne 13.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Tunturi-Lappi).

 

Levinneisyys

Metson levinneisyys kattaa Euraasian havumetsävyöhykkeen Skandinaviasta Keski-Siperiaan. Lajilla on erillisesiintymiä Keski-Euroopan vuoristoalueilla.

 

Suomessa metsoa tavataan lähes koko maassa poislukien Tunturi-Lappi männyn metsärajan pohjoispuolella.

 

Havaintomäärät

Metson tiheydet Lapissa ovat kasvaneet 2018-19 niin, että riistakolmiolaskennoissa ollaan kohtuullisen lähellä laskentahistorian huippua.

 

Tiiraan kirjatut havainnot näyttävät samanlaista kehitystä 2017-19 kuin riistakolmiolaskennatkin.

 

Linjalaskennoissa metson tiheys  on pysynyt melko tasaisena viime vuosina.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

44, Salla Hirvasjokilaakso päiväsumma 17.1.2016 (Teuvo Hietajärvi)

42, Salla Värriötunturi päiväsumma 23.2.2012 (Teuvo Hietajärvi)

30 p, Savukoski Tulppio päivän aikana porotalouslennolla (Sampo Laukkanen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

16 p, Salla Hirvasjokilaakso 1.6.2017 (Teuvo Hietajärvi)

15, Salla Värriötunturi 26.7.2012 (Teuvo Hietajärvi, Tarmo Kylli, Ilmari Hirvonen)

14, Inari Tirro 12.6.2011 (Esko Rahkola)

14 p, Sodankylä Pyhänattanen 5.7.2011 (Petri Hasunen, Inga Holmström)

 

Syksy (elo-joulukuu)

45 p, Inari Mirhaminmaa 15 km soratienpätkällä 19.10.2009 (Martti Rikkonen)

30 k, Salla Onkamojärvi 24.12.2012 (Hannu Oiva, Janne Manninen)

29, Kittilä Jauhojärvi 24.12.2019 (Samuel Chazalmartin)

 


Peltopyy

5 havaintoa / 9 yksilöä (tilanne 13.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Peltopyitä tavataan liki koko Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.

Suomessa peltopyitä esiintyy Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen ja edelleen Kymenlaaksoon ulottuvalla alueella.

 

1900-luvun alkupuolella peltopyy pesi vielä Etelä-Lappia myöten, mm. Kemi-Tornion alueelta on kirjattu 7 vanhaa havaintoa vuosilta 1907-1976. Sittemmin kanta on taantunut, ja nykyisin pohjoisimmatkin havainnot kirjataan pääosin Oulun eteläpuolelta.

 

LLY:n alueella peltopyystä on kirjattu vain viisi havaintoa:

26.5.1961 Posio Lohiranta (Poropudas)

1.11.1975 Kittilä Kaukonen (Jukka Yliranta)

11.6.2005 Ylitornio Kuivakangas (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markus Ollikainen ym)

11.11.-20.12.2016 Rovaniemi Ratakatu-kauppatori (useita havaitsijoita)

24.12.2016-6.3.2017 Rovaniemi Prisman parkkipaikka (useita havaitsijoita, luultavasti sama lintu kuin edellisessä havainnossa)

 


Fasaani

864 havaintoa / 1 877 yksilöä (tilanne 15.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Fasaanit ovat kotoisin Aasiasta ja Kaakkois-Euroopasta. Muualle ne ovat levinneet lähinnä siirtoistutuksin.

Ensimmäiset fasaanit Suomeen on istutettu 1900-luvun alussa. Yhtenäinen luonnonvarainen kanta rajoittuu maan eteläosiin. Muualla on pääosin paikallisia esiintymiä, jotka selviävät talvien yli lähinnä ruokintapaikkojen ansiosta.

 

LLY:n alueella fasaanihavainnot keskittyvät alueen eteläosiin.

 

Vanhimpia kirjattuja havaintoja LLY:n alueelta

26.4.1980 Kolari Koivumaa (Kalle Rundgren)

25.10.1980 Rovaniemi Aronperä (Jorma V.A. Halonen)

1.4.2982 Ylitornio Pessalompolo (Jorma V.A. Halonen, Lauri Mäntyranta ym)

 

Havaintomäärät Tiirassa

Havaintomäärät ovat Tiira-järjestelmän historian aikana kasvaneet selkeästi enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Linjalaskennoissa fasaanin tiheys on pitkällä aikavälillä kasvanut, mutta laskenut vuodesta 2015 lähtien.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

21 12n9k, Rovaniemi Vonkamiehentie 24.1.2015 (Kaisa Väisänen, Erkki Väisänen)

18 p 11k7n, Rovaniemi Elokatu 1.1.2019 (Anssi Mäkinen)

13, Rovaniemi Pöykkölä 26.1.2014 (Kaisa Väisänen)

13 p 4n9k, Rovaniemi Sinkilänmutka 8.2.2014 (Esa Huhta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

4 p 3n1k, Rovaniemi Autti 24.6.2015 (Toivo Baas)

4 p 1n3juv, Rovaniemi Niemeläntie 15.7.2016 (Vesa Nivala)

 

Syksy (elo-joulukuu)

32 p, Rovaniemi Elokatu 1.12.2019 (Anssi Mäkinen)

30 p, Rovaniemi Pöykkölä 24.12.2014 (Jukka Soppela)

25, Rovaniemi Pöykkölä 17.11.2019 (Anssi Mäkinen)

 



KUIKKALINNUT

Kaakkuri

2 412 havaintoa / 5 032 yksilöä (tilanne 15.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kaakkuri pesii pohjoisessa Euraasiassa ja arktisessa Kanadassa. Talvehtimisalueet ovat Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikoilla.

 

Suomessa kaakkuri esiintyy koko maassa. LLY:n alueella kaakkurihavaintoja on kirjattu koko alueelta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

6.1.2011 Savukoski Martti (Jouni Arvola, Iines Röninki)

26.4.2014 Rovaniemi Vitikanpää (Jukka Simula)

26.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

26.4.2014 Pello Kuusijärvi (Pertti Harila)

26.5.2014 Sodankylä Sattanen 1 p (OlaN)

 

 

Kaakkurin kevätmuutto ajoittuu pääosin toukokuun alkupuoliskolle.

Syysmuutto

Kaakkurihavaintojen määrä putoaa jyrkästi jo syyskuun alussa, mutta yksittäisiä havaintoja on kirjattu joulukuun alkuun saakka.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2010 Inari kirkonkylä (Sampo Parkkonen, Jukka Vilppola, Pekka Wäre, Martti Rikkonen)

30.11.-1.12.2009 Kittilä Sirkka (Jorma V.A. Halonen, Pertti Kaarlela ym)

1.12.2009 Pello Sirkkakoski (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

80 m N, Kemijärvi Seitakorva 26.5.2019 (Erkki Jokelainen)

13 p, Inari Juutuanvuono 25.5.2017 (Anja Vest)

9, Rovaniemi Muurola 21.5.2017 (Veikko Isomursu)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

35, Inari Iijärvi 31.7.2009 (Olli Osmonen)

28 p, Enontekiö Kilpisjärvi 23.6.2011 (Aki Aintila)

16 p, Enontekiö Kilpisjärvi 6.6. – 15.7. (Roland Vösa, Jani Vastamäki, Aki Aintila, Timo Böhme, Leena Törnqvist)

 

Syksy (elo-joulukuu)

33 pysrev, Inari Iijärvi 21.-22.8.2009 (Martti Rikkonen)

32 p ad, Inari Iijärvi 4.8.2012 laskenta veneestä (Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Eino Bogdanoof ja Kiki Bogdanoff)

26, Inari Kaldoaivi 12.-14.8.2011 laskenta veneestä (Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Eino Bogdanoff ja Kiki Bogdanoff)

 

Havaintomäärät

 

 


Kuikka

5 404 havaintoa / 16 925 yksilöä (tilanne 18.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kuikan levinneisyys ulottuu läpi Euraasian mantereen pohjoisosien. Euroopassa kuikkia pesii Venäjän ja Pohjoismaiden lisäksi vain Skotlannissa sekä vähälukuisena Baltian maissa ja Valko-Venäjällä. Euroopan kuikkien päätalvehtimisalue on Mustameri, mutta kuikkia talvehtii jonkin verran myös Väli- ja Itämerellä.

 

Suomessa kuikka esiintyy koko maassa. Kuikkahavaintoja on kirjattu kutakuinkin koko LLY:n alueelta.

Kevään aikaisimmat havainnot

20.4.2015 Inari Ukonjärvi (Sampo Parkkonen)

25.4.2018 Rovaniemi Hirvas (Pirkka Aalto)

26.4. 2014 Rovaniemi Niskanperä (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Sakari Harju, Päivi Väisänen)

26.4.2014 Kemijärvi Juujärvi (Eerik Sotaniemi)

26.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

26.4.2019 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen, Tuomo Kiminki)

26.4.2020 Muonio Kutuniva (Heikki Kainulainen)

 

Kuikan muuton voi sanoa alkavan vapun aikaan.

 

 

Kuikan päämuutto alkaa vapun tietämillä ja jatkuu reilut pari viikkoa.

 

Syysmuutto

Kuikkahavaintojen määrä laskee syyskuun aikana, mutta yksittäishavaintoja on kirjattu vielä joulukuussakin.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

16.12.2007 Sodankylä Kelukoski 1 1kv p (Ossi Pihajoki, EkiN)

3.12.2007 Sodankylä kk 1 juv p (Jouni Hannula, Pekka Paarman)

1.12.2007 Ranua Kirkonkylä (Olli Näyhä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100 p nous m, Sodankylä Orajärvi 25.5.2010 (Tuomas Väyrynen, Petri Piisilä, Heikki Tuohimaa)

86, Sodankylä Sattanen 21.5.2017 (OlaN, Ossi Pihajoki)

82 p, Enontekiö Sotkajärvi 26.5.2000 (Pirkka Aalto, Tuomo Salmi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Posio Mäntyjärvi 2.6.2019 (Heino Simontaival)

47, Posio Mourusalmi 26.7.2010 (Olli Lamminsalo)

42, Posio Livojärvi 4.7.2010 (Raimo Holappa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

31, Salla Hietajärvi 2.9.2014 (Teuvo Hietajärvi)

29, Posio Mourusalmi 24.8.2019 (Akseli Myllyneva)

27, Posio Oivanjärvi 31.8.2016 (Toivo Baas)

26, Rovaniemi Norvajärvi 17.9.2017 (Tuomo Suhonen, Hilkka Suhonen)

 

Havaintomäärät

Tiiran rivi- ja yksilömäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien varrella. Edes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden mukaista kasvua ei ole tapahtunut.

 


Amerikanjääkuikka

15 havaintoa / 16 yksilöä (tilanne 20.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Amerikanjääkuikan alueita ovat Pohjois-Amerikan pohjoisosat, Grönlanti ja Islanti. Talvehtii pesimisalueita etelämpänä, Euroopassa rannikoilla Norjasta Välimerelle saakka. Suomessa ja Lapissa laji on satunnainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot

Havainnot keskittyvät LLY:n alueen pohjoisiin osiin.

 

4.1.1932 Inari Taimenjärvi (havainnoija tuntematon)

2.7.1986 Sodankylä Sompiojärvi (Markku Heinonen, Pekka Routasuo)

3.7.1986 Inari Muddusjärvi (Markku Heinonen, Pekka Routasuo)

5.8.1986 Inari kirkonkylä (Pertti Veijola)

11.6.1998 Utsjoki Kevojärvi (Jukka Reinikainen)

18.6.2000 Kittilä Pallasjärvi 1 k p (Mikko Pöllänen)

1.7.2000 Inari Menesjärvi (Jouni Aikio, Maire Puikko)

21.6.2007 Utsjoki Pulmankijärvi (Roni Väisänen, Marika Kuittinen)

29.7.2008 Utsjoki Pulmankijärvi (Raimo Metsomäki, Heini Haverinen)

4.8.2008 Utsjoki Pulmankijärvi (Jouni Riihimäki, Eero Niinikoski, Sami Tuomela)

2.-3.6.2009 Kemijärvi Pitkäsilta (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Kimmo Olkio, Ilkka Vatanen ym)

8.6.2009 Enontekiö Kilpisjärvi (Roland Vösa, Antero Järvinen, Ahti Launis)

17.6.-6.9.2010 Inari Partakko (Juhani Honkola, Eino Repo, Timo Sahi, Esko Sirjola, Ilmoitti Jouni Aikio, Ilmoitti Martti Rikkonen, Jorma Niemelä, Jouni Aikio, Olli & Riitta Osmonen, Pekka & Elle-Mari Kokkonen, Pekka Kokkonen, Sirkka Loimo, Sirkka & Martti Loimo)

17.8.-7.9.2012 Inari Juutuanvuono (Jouni Aikio, Mats Björklund, Allan Hamari, Veli-Pekka Honkanen, Thomas Hulten, Mika Ilari Koskinen, Jorma Niemelä, Pasi Numminen, Martti Rikkonen, Markku Stylman, Kaija Toivonen, Kirsi Schildt, Markku Stylman, Olli Osmonen)

13.-22.6.2020 Enontekiö Peeraonkka 1 jp p (Staffan Blom, Sakari Harju, Pekka Hietaniemi, Tomas Klemets, Jorma Knaapi, Leena Laitinen, Tarmo Lehtilä, Timo J. Leppänen, Juha Nousiainen, Kirsi Nousiainen, Jan Nygård, Risto Suksi, Tommy Södergård, Arvi Uotila, Isto Virtanen, Päivi Väisänen, Eija Leppänen, Make Rantala)

 


Jääkuikka

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 18.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Jääkuikka pesii Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa. Euroopan talvehtimisalue on Norjan rannikoilla. Suomessa jääkuikka on erittäin vähälukuinen läpimuuttaja.

LLY:n alueen havainnot

Harvat havainnot on tehty alueen pohjoisimmista osista.

 

15.12.1978 Kittilä Pokka (Bertta ja Eeva Kinisjärvi)

11.10.1979 Inarinjärvi (Jaakko Kyrö, Rauno Peltonen)

13.6.2005 Utsjoki Vuolit Cuokkajávri (Esko Aikio)

8.7.2008 Utsjoki Pulmankijärvi (Mika Vainio, Esa Åke, Harri Salo, Juhani Honkola, Kirsti Vainio, Ulla Åke)

19.12.2018 Kittilä kk (Eero Anttila)

 



UIKKULINNUT

Pikku-uikku

36 havaintoa / 37 yksilöä (tilanne 18.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Esiintyy Euroopassa (Skandinaviassa yleisemmin vain Etelä-Ruotsissa), Afrikassa ja Aasiassa. Pohjoisin kanta muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa laji on levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla.

 

Lapissa on tehty yksittäisiä havaintoja eri puolilla LLY:n aluetta.

Vanhin kirjattu havainto LLY:n alueelta on 16.-23.11.1981 Enontekiö Hetta (Jorma V.A. Halonen, Onni Ylimaunu, Seppo Ahvenjärvi ym).

Havaintojen jakautumista vuodenajoille havainnollistaa alla oleva graafi. Eniten havaintoja on tehty loka-marraskuussa.

 


Silkkiuikku

1 038 havaintoa / 2 754 yksilöä (tilanne 18.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pesii Euroopan ja Aasian järvissä ja vähäsuolaisilla merialueilla. Skandinaviassa Suomen, Ruotsin ja Norjan eteläisemmillä alueella Perämeren kaarta myöten. Talvehtimisalueet sulavesillä pesimisalueita etelämpänä.

 

Suomessa yleinen Oulun korkeudelle saakka, siitä pohjoisempana paikoitellen.

 

LLY:n alueella havainnot painottuvat etelä- ja lounaisosiin.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

17.-20.4.2014 Rovaniemi Valajaskoski (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

22.4.2015 Rovaniemi Hirvas (Jukka Siltanen, Antti Ruonakoski)

25.4.2019 Rovaniemi Hirvas (Veikko Isomursu)

 

Silkkiuikun muutto alkaa tyypillisesti vapun alla.

 

 

Kevätmuuton huippu alkaa vapun tietämillä ja kestää pari viikkoa.

 

Syysmuutto

Silkkiuikut muuttavat syys-lokakuussa. Havaintojen määrä romahtaa lokakuun puolivälissä, jonka jälkeen on tehty vain muutama yksittäinen havainto.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.11.2011 Sodankylä Kitinen (Sampo Laukkanen)

23.10.2008 Inari Solojärvi (Sampo Parkkonen)

18.10.2006 Rovaniemi Niskanperä (Matti Välimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

35, Rovaniemi Lammassaari 2.-3.5.2016 (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki, Tiina Saarijärvi, Jorma Salo, Jukka Simula)

18, Rovaniemi Pöykkölä 4.5.2016 (Anssi Mäkinen)

14 p, Ylitornio Portimojärvi 16.5.2010 (Tapani Tapio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

21, Ylitornio Portimojärvi 28.7.2014 (Tapani Tapio)

16 p, Ranua Kuhajärvi 29.7.2006 (Pirkka Aalto)

12 p, Ylitornio Portimojärvi 25.6.2011 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

18, Ylitornio Portimojärvi  22.9.2012 (Tapani Tapio)

18, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio)

16, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2013 (Tapani Tapio)

 

Havaintomäärien kehitys

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut koko järjestelmän historian ajan niin paljon, että voidaan hyvällä syyllä olettaa silkkiuikkumäärien kasvun Lapissa olevan totta.

 


Härkälintu

950 havaintoa / 3 764 yksilöä (tilanne 19.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Härkälintu pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan luoteisosien järvillä. Härkälintu muuttaa talveksi meren rannalle sulan veden ääreen. Suomesta muutto suuntautuu Tanskaan ja Pohjanmeren rannoille.

 

Suomessa vähälukuinen pesimälaji ympäri Suomea.

 

LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu lähes koko alueelta, kutenkin hajanaisesti niin että isojakin alueita on jäänyt ilman havaintoja.

Kevään aikaisimmat havainnot

30.4.2014 Ylitornio Portimojärvi (Antti Jaako)

2.5.2008 Rovaniemi Hirvasmutka (Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski)

3.5.2019 Ylitornio Portimojärvi (Ismo Kreivi)

 

Härkälinnun kevätmuuton alku on keskimäärin viikko vapusta.

 

Kevätmuuton huippu on toukokuun puolivälin tietämissä.

 

Syysmuutto

 

Härkälinnut muuttavat syys-lokakuussa. Lokakuun puolivälin jälkeen on kirjattu vain yksittäisiä havaintoja.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.12.2019 Sodankylä Petkula Kevitsa 1 tp p (Iiro Eirtola)

4.11.2016 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

27.-30.10.2013 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Allan Hamari, Eija Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

26 p, Posio Ylikitka 20.5.2019 (Heikki Ketola)

20 p, Ylitornio Portimojärvi lintutorni  16.5.2010 (Jorma V.A. Halonen, Ilkka Spets, Arto Kolehmainen ym)

20 p, Ylitornio Portimojärvi lintutorni  24.5.2014 (Antti Jaako, Mikko Jaako)

20 p, Ylitornio Portimojärvi lintutorni  18.5.2019 (Jorma V.A. Halonen, Erkki Hekkanen, Seija Piippola ym)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

46, Ylitornio Portimojärvi 28.7.2014 (Tapani Tapio)

40, Ylitornio Portimojärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

36, Ylitornio Portimojärvi 23.7.2011 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

61, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio).

51, Ylitornio Portimojärvi 2.8.2013 (Tapani Tapio).

21, Ylitornio Portimojärvi 4.9.2015 (Tapani Tapio).

20, Ylitornio Portimojärvi 6.9.2015 (Tapani Tapio).

18, Kemijärvi Pitkäsilta 13.8.2017 (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärien kehitys

Havaintomäärät ovat kasvaneet kutakuinkin Tiiran kirjausaktiivisuuden mukaisesti.

 


Mustakurkku-uikku

292 havaintoa / 514 yksilöä (tilanne 20.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Mustakurkku-uikku pesii järvillä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Täkälainen kanta talvehtii Länsi-Euroopan rannikoilla.

 

Suomessa vähälukuinen mutta kuitenkin suhteellisen yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

 

Lapissa kirjatut havainnot ovat eri puolilta LLY:n aluetta. Eniten kirjauksia on tehty alueen lounais- ja länsiosissa.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

2.5.2008 Rovaniemi Hirvas (Antti Ruonakoski)

2.5.2016 Rovaniemi Lammassaari (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)

3.5.2004 Rovaniemi Paavalniemi (Anssi Mäkinen)

3.5.2016 Ranua Ranuansalmi (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

3.-5.10.2007 Ylitornio Portimojärvi (Jorma V.A. Halonen, Jukka Kivilompolo)

30.9.2018 Rovaniemi Niskanperä (Pirkka Aalto)

25.9.2004 Enontekiö Sotkajärvi (Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

9, Rovaniemi Hirvas 19.5.2017 (Antti Ruonakoski)

6, Enontekiö Markkina 5.-9.5.2009 (Olli-Pekka Karlin, Timo J. Leppänen)

6, Rovaniemi Putaanperä 14.5.2020 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

5 p, Ylitornio Iso Meltosjärvi 8.7.1996 (Tapani Pirinen)

4 p, Rovaniemi Nisälammit 9.6.2009 (Pekka Peltoniemi)

4 p, Rovaniem Tuomilampi 30.6.2014 (Antti Ruonakoski, Allan Hamari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4 p, Kolari Vaarajärvi 1.8.2013 (Eija-Leena Laiho) ja 6.8.2013 (Pekka Hietaniemi)

2, Enontekiö Sotkajärvi 25.9.2004 (Timo J. Leppänen)

2 tp p, Ylitornio Portimojärvi 3.-5.10.2007 (Jorma V.A. Halonen, Jukka Kivilompolo)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi on kasvava suunnilleen saman verran kuin yleinen kirjausaktiivisuus. Parin viime vuoden aikana määrät ovat kuitenkin laskeneet.

 



ULAPPALINNUT

Myrskylintu

8 havaintoa / 8 yksilöä (tilanne 21.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintyy Pohjois-Atlantilla Kanadasta Islantiin sekä paikoin Grönlannissa, Norjassa, Huippuvuorilla ja Britteinsaarilla. Viettää talvet kierrellen pohjoisen pallonpuoliskon valtamerillä. Suomessa harvinainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot

v. 1881 Kolari (havainnoija tuntematon, lähde P.Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot)

21.8.1957 Utsjoki Mantojärvi 1 p (paikalliset, lähde Uusi Kuvalehti)

28.-29.7.1982 Utsjoki  (Ari, Juha Ja Viljo Valle)

29.7.1987 Inari Juutua (Jukka Parkkonen, Olli Osmonen, Sampo Parkkonen, Pertti Heikkuri)

19.7.1990 Utsjoki (Harri Muukkonen)

20.7.1990 Utsjoki Mantojärvi (Mika Bruun, Esko Heiskanen, Hannu Hellstén, Pekka Kankaanpää, Esko Pasanen, Ari Lehtinen)

22.6.1999 Enontekiö Pöyrisjärvi (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Aappo Luukkonen)

22.8.2010 Inari kirkonkylä Juutuanjoki (Martti Rikkonen)

 



PELIKAANILINNUT

Suula

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 21.5.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Suula pesii Pohjois-Atlantin rannoilla ja saarilla. Itä-Atlantin nuoret linnut viettävät kaksi ensimmäistä talveaan Afrikan länsirannikolla. Osa siirtyy sen jälkeen läntiselle Välimerelle. Neljävuotiaina lähes kaikki suulat ovat palanneet pesimäalueilleen. Vanhat linnut talvehtivat Länsi-Euroopan rannikoilla. Suomessa suula on erittäin vähälukuinen, mutta vuosittainen suurharvinaisuus keväisin ja syksyisin.

 

LLY:n alueen havainnot

4.9.1974 Kittilä Köngäs (lähde: Oulun yliopiston kokoelma)

31.5.1979 Sodankylä Lokka (Erkki Pulliainen)

25.-16.9.1988 Sodankylä Kelujärvi (Ilkka Parviainen)

28.5.2013 Kittilä Pekkala (Rantakokko Olli, Marjatta Ja Teuvo Aatsinki)

24.6.2014 Inari Katajaoja (Esko Mähkä)

 


Merimetso

1 284 havaintoa / 4 478 yksilöä (tilanne 21.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Merimetsot pesivät Euraasiassa, Afrikassa, Australiassa sekä Pohjois-Amerikan Atlantinpuoleisella rannikolla ja Grönlannin itärannikolla. Pohjoisimpana pesivät yksilöt muuttavat talveksi etelämmäksi.

 

Suomessa merimetso pesii länsi- ja etelärannikolla. Se palasi Suomen pesimälajiksi vuonna 1996. Ensimmäinen pesintä tapahtui Tammisaaren saaristossa, ja tämän jälkeen Suomen merimetsokanta on kasvanut vahvasti. Aiemmin merimetso oli pesinyt Suomessa ilmeisesti pari sataa vuotta sitten.

Merimetsokannat ovat kasvaneet myös muualla Euroopassa, ja Suomen merimetsokantojen runsastuminen liittyy yleiseurooppalaiseen kannankehitykseen.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

Tammikuussa v. 2012 yksi yksilö havaittiin kahdesti Inarissa (mahdollisesti sama yksilö):

5.1.2012 Inari kalalaitos (Erno Salonen, Hannu Toivola)

24.-25.1.2012 Inari Juutua (Jouni Aikio, Martti Kosonen)

Helmikuun havaintoja:

3.-10.2.2005 Kemijärvi (Petri Piisilä, Kauko Uino)

25.2.1975 Ylitornio Raanujärvi (Veikko Granath)

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton huippukohta on vapun tietämillä.

 

Syysmuutto

Syysmuuton kiireisin aika on syyskuun alkupuoliskolla.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2019 Inari Saariselkä 1 lask (Riina Tervo)

25.12.2011 Kemijärvi Juujärvi 1 p (Erkki Jokelainen, Antti Peuna, Kari Peuna)

25.12.2019 Utsjoki Uhca Aibmejohvarri 1 S (Aimo Leppäkangas)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100 NNW, Sodankylä Vajunen 6.4.2002 (EkiN)

60 NE, Sodankylä Kommattivaara 30.3.2000 (Tapio Strand)

50 S, Sodankylä Kersilö 6.4.2002 (A Harju, EkiN)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50 p, Sodankylä Lokka 12.6.1999 (Jokimäki, Kreivi)

24 kiert, Sodankylä Sompiojärvi 14.6.1999 (Koistinen, Rinne)

17 kiert, Inari Ahkioniemi 5.6.2017 (Sampo Parkkonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-liisa Kaisanlahti)

60, Salla Värriön luonnonpuisto 22.8.2007 (Teuvo Hietajärvi)

49, Pellojärvi 29.8.1997 (Reijo Pantsar)

 

Havaintomäärät

Merimetson havaintomäärät ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 



HAIKARALINNUT

Kaulushaikara

12 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 21.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kaulushaikara pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla (keltainen / vihreä väri kartassa). Pohjoisimmat yksilöt muuttavat vesien jäätyessä etelämmäksi.

 

Suomessa kanta on kasvanut tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien, ja eniten lintuja tavataan nykyään Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa.

 

LLY:n havainnot ovat pääasiassa alueen lounais- ja keskiosista.

 

LLY:n alueen havainnot

22.9.1997 Inari Peurakaira (Ari Huru / OO)

20.8.2001 Rovaniemi Louejärvi (Teuvo Eskola)

9.5.-4.6.2002 Sodankylä Orajärvi (Raimo Ja Ritva Kangas, Mikko Ja Sirpa Sipola, Ville Vasko ym)

25.5.-4.6.2003 Sodankylä Riipijärvi (Janne Bruun)

17.8.2007 Sodankylä Sattanen (Raimo Saastamoinen ym)

4.5.2009 Rovaniemi Kivitaipale (Ilkka Rautio)

2.4.2016 Pello Konttajärvi (Inkeri ja Leevi Puolakka)

16.-19.5.2016 Ylitornio Närkki (Heidi Karpale)

23.5.2016 Kemijärvi Kaakkurivaara (Teresia Kiemunki)

10.5.2018 Sodankylä Lismanaapa (Markus Kaihua ja 3 muuta)

25.-26.5.2019 Rovaniemi Kivitaipale (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Ruonakoski, Anette Simola)

14.9.2019 Rovaniemi Alakorkalo (Mikko Huuskonen)

 


Lehmähaikara

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 21.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lehmähaikara on kotoisin Afrikasta, mutta se on levinnyt Etelä-Eurooppaan, Kaakkois-Aasiaan, Australiaan sekä Keski- ja Etelä-Amerikkaan. Se on levittäytynyt voimakkaasti kaikkialla viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ja kolonisoinut jo eteläisen Pohjois-Amerikankin.

 

Ensimmäisen kerran luonnonvarainen lehmähaikara tavattiin Suomessa Eckerössä 15. toukokuuta 2002 ja toisen kerran Ylivieskassa 6. lokakuuta 2006. Kaikkiaan lajista on kirjattu Tiiraan koko Suomesta 22 havaintoa 22 yksilöstä.

 

LLY:n alueen havainnot

9.-18.10.2006 Rovaniemi Pekkala (Pirkka Aalto, Osmo Heikkala, Petri Kemppainen, Mika Ilari Koskinen, Anssi Mäkinen, Jörgen Palmgren, Aino Kaihua, Antti Aholainen, Auli Ja Taneli Halonen, Eero Heikkala, Oiva Mäkinen, Olli Näyhä, Petri Piisilä)

10.10.2006 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen, Matti ja Martti Alaviiri)

 


Silkkihaikara

Tiirassa ei havaintoja (tilanne 23.5.2020). Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kolme havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Levinneisyysaluetta ovat Brittein saaret, Etelä-Eurooppa, Etelä-Aasia, Afrikka ja Australia.

 

Tiirasta löytyy 50 havaintoa yksittäisistä haikarayksilöistä koko Suomen osalta.

 

Havainnot ARK:n kirjanpidosta (LLY:n alue):

1.6.1998 Inari Koppelo (havainto RK:n hyväksymä)

15.–16.10.1998 Salla Sallatunturi (havainto RK:n hyväksymä)

21.5.2007 Pello Orajärvi

 


Jalohaikara

31 havaintoa / 33 yksilöä (tilanne 21.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Jalohaikaraa esiintyy ympäri maailmaa, lukuun ottamatta monia valtamerten saaria, Etelämannerta ja Grönlantia. 

 

Suomen havainnot painottuvat Etelä- ja Keski-Suomeen sekä länsirannikolle. Jalohaikara pesi ensi kertaa Suomessa 2018.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu eri puolilta aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

9.4.2020 Inari Kirkonkylä 1 (Nuorisokeskus Vasatokka)

21.4.2019 Rovaniemi Jaatilansaari (Elisa Konttaniemi)

29.4.1990 Utsjoki Niemelä (Teemu Tast, Janne Aikio, Reino Laiti)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.9.2009 Ranua Portimojärvi (Allan Hamari, Olli Näyhä)

25.8.2006 Savukoski Tammakkosuvanto (Kari Oinonen)

18.8.2016 Sodankylä Lokka (Kari Rissanen)

 


Harmaahaikara

300 havaintoa / 358 yksilöä (tilanne 21.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Harmaahaikaroita on melkein kaikkialla Euroopassa ja Aasiassa, pohjoisessa niitä kylläkin näkee harvoin.

 

Suomessa harmaahaikara on levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Ensipesinnät varmistettiin 1920-luvulla, ja laji on siitä lähtien runsastunut.

 

LLY:n alueella havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

12.3.2010 Muonio Saijanvuoma (Kari Autto)

29.3.2012 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

11.4.2014 Enontekiö Hetta (Risto Korkalo, Reino Harju, Reima Kurkkio)

 

Syksyn myöhäisimmät hvainnot

26.11.2001 Inari Kuttura 1 p (Kai Kangas, Raimo Karisaari ym)

25.11.2017 Pello Konttajärvi (Jari Gröhn, Jussi Ja Isidor Sihvo, Karri Niva, Mari Ja Sanna-Mari Sihvo, Noora Kovalainen, Paavo Niva, Santeri Viitasaari, Unto Salmijärvi)

24.11.2009 Pello Oivala (Veli-Hannu ja Ville Paakki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

3 p, Sodankylä Petkula 15.5.2016 (Seppo Laakso)

3 p, Kittilä Kiistala 10.5.1983 (Kullervo Pitkänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

3 kiert, Ylitornio Kuivakangas 16.7.2017 (Kimmo Salmi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Pello Sirkkakoski 7.8.2017 (Aimo Sirkka, Pentti Koivumaa ym)

4, Ylitornio Kauliranta 19.9.2019 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Lapissa ovat pieniä mutta kasvussa.

 


Mustahaikara

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 23.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mustahaikara pesii lämpimissä osissa Eurooppaa, lähinnä mantereen keski- ja itäosissa. Talvet linnut viettävät trooppisessa Afrikassa, lukuun ottamatta Espanjan populaatiota, joka talvehtii pesimäalueillaan. Pesi aikaisemmin Suomessa, mutta katosi 1800-luvulla pesimälajistostamme.

 

Mustahaikara on harvinainen vieras Suomessa, joitain yksilöitä eksyy vuosittain, tavallisimmin kevätmuuton yhteydessä toukokuussa ja syysmuutolla elo-syyskuussa.

 

LLY:n havainnot

Tiira: v. 1998 Rovaniemi Sonka (Oiva Mäkinen)

 

Lisäksi ARK:n arkistossa kirjaukset:

19.5.1998 Rovaniemi Sinettä

27.7.2003 Rovaniemi Tikkasenkari

17.5.2005 Ranua Kirveslampi

 


Kattohaikara

31 havaintoa / 45 yksilöä (tilanne 23.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kattohaikara pesii Euroopassa, Länsi-Aasiassa sekä paikoin Afrikassa. Useimmat yksilöt talvehtivat Afrikassa Saharan eteläpuolella. Yksi alalaji elää Turkestanissa ja talvehtii Iranissa ja Intiassa.

 

Suomessa säännöllinen vieras pääosin keväällä maan eteläosissa. Voimakkaat pitkäaikaiset etelänpuoleiset virtaukset huhti-toukokuussa tuovat Suomeen kattohaikaroita Virosta ja Venäjältä. Vuosittain tavataan joistain kymmenistä jopa neljään sataan kattohaikaraa.

LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläisimpiin osiin.

 

Kevään  aikaisimmat havainnot

29.4.1980 Enontekiö Kaaresuvanto (kyläläiset)

3.-5.5.2004 Kemijärvi Luusua (paikalliset, Leila ja Taisto Alaluusua)

4.5.2004 Ranua kirkonkylä (Ilkka Karttunen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

18.-19.10.2002 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Veikko Vasama, Ilpo Kojola)

6.10.2008 Ylitornio Nuotioranta (Raili Luusua)

30.9.-1.10.1996 Kittilä Kaukonen (Armi Ojanperä)

 

Suurimmat yksilömäärät

5 p, Kemijärvi Luusua 3.-5.5.2004 (Leija ja Taisto Alaluusua, paikalliset)

4, Salla Haukkala 24.-25.5.2000 (Olli Särkelä)

4, Posio Raistakanperä ja Karhuperä 26.-27.5.2000 (Raimo Kitkala, Kauko ja Reijo Soutusaari)

4 m N, Ranua kirkonkylä 4.5.2004 (Ilkka Karttunen)

 



PÄIVÄPETOLINNUT

Mehiläishaukka

347 havaintoa / 407 yksilöä (tilanne 23.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Mehiläishaukan kesälevinnäisyysalue kattaa liki koko Euroopan ja läntisen Aasian. Talveksi mehiläishaukka muuttaa trooppiseen Afrikkaan.

 

Suomessa mehiläishaukka pesii säännöllisesti Napapiirin korkeudelle saakka, toki etelässä kanta on runsaampi.

 

LLY:n alueen havainnot keskittyvät alueen eteläpuoliskolle.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

2.5.1982 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

2.5.2009 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela, Jukka Ja Taina Siltanen)

5.5.1982 Pello Turtola (Mika Knuuti)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

7.10.2008 Rovaniemi Paavalniemi (Anssi Mäkinen, Allan Hamari)

24.9.2014 Kolari Sieppijärvi (Pekka Sulkava)

19.9.2009 Kemijärvi Juujärvi (Erkki Jokelainen)

 

Suurimmat yksilömäärät

6, Ylitornio Reväsvaara 31.8.2016 (Harri Taavetti)

5, Rovaniemi Vittakumpu 22.6.2016 (Raimo Metsomäki, Heini Haverinen)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Haarahaukka

107 havaintoa / 111 yksilöä (tilanne 25.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Haarahaukka on levinnyt monina alalajeina miltei koko Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan ja Australiaan. Se on monin paikoin Euroopassa erittäin yleinen.  Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

 

Suomessa se on erittäin harvalukuinen pesimälaji pääosin Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Keväisin ja syksyisin nähdään joitain kymmeniä harhailijoita.

 

LLY:n alueen havainnot

LLY:n alueen havainnot on kirjattu hajanaisesti eri puolilta aluetta.

 

Kevään ensimmäiset havainnot

15.4.2008 Sodankylä Kitisenranna koulu (Marita Strand)

24.4.2015 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

26.4.2009 Rovaniemi Paavalniemi (Jukka Soppela, Antti Ruonakoski)

26.4.2010 Rovaniemi Paavalniemi (Ismo Kreivi, Antti Ruonakoski)

26.4.2011 Pello Konttajärvi (Meiju Määttä)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2008 Inari Keväjärvi (Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

3.10.2016 Ranua Ahvenniemi (Henna Pätsi)

4.9.2009 Rovaniemi Lapinrinne (Viljo Ruokanen, Terhi Peteri)

 

Havaintomäärät

Tiira-historian aikana haarahaukan havaintomäärät ovat pysyneet melko tasaisina.

 

 


Merikotka

1 817 havaintoa / 2 244 yksilöä (tilanne 26.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Merikotkan levinneisyysaluetta ovat Pohjois-Eurooppa ja Aasia. Skotlantiin se on istutettu uudestaan. Euroopassa niitä pesinee noin 4 000 paria, joista noin 1 500 Norjassa. Venäjällä on 900–1 000 ja Turkissa 10–30 paria.

Lapin linnut talvehtivat useasti etelämpänä. Nuoria lintuja tavataan vaeltelevina melkein ympäri vuoden. Sydäntalvella nuoret linnut eivät vaella, vaan hyödyntävät usein haaskoja. Talvisilla haaskoilla vierailee runsaasti merikotkia myös Venäjän Karjalasta sekä Ruotsista. Läpimuuttavina Suomessa nähdään myös Jäämeren lintuja.

 

Suomen kanta on tiheimmillään merenrannikoilla ja Lapin tekojärvien alueilla.

 

Kannan koko Lapissa

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Pohjois-Suomessa tunnetaan lokakuun lopussa 2019 kaikkiaan 147 sellaista merikotkareviiriä, joilla on vuoden 1977 jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 136 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2015–2019, ja pesintä on todettu samana aikana 124:llä eri reviirillä. PohjoisSuomen pesivän merikotkakannan koko on 124–136 paria. Merikotkien esiintymisalue laajenee, ja lähivuosina uusia reviirejä löydetään vielä nyt tyhjiltä alueilta Etelä- ja Länsi-Lapista.

Tiira-havainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle.

 


Pikkukorppikotka

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 27.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Laji elää Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Intiassa sekä Afrikassa Sahelin alueella ja paikoin mantereen pohjoisosissa. Suomessa pikkukorppikotkasta on Tiiraan kirjattu toistaiseksi kuusi havaintoa.

 

LLY:n alueen havainto

3.8.1962 Inari Ivalo (havainnoija tuntematon, lintu ammuttu kaatopaikalla)

 


Ruskosuohaukka

631 havaintoa / 704 yksilöä (tilanne 27.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Ruskosuohaukka pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, ja talvehtii yleensä Afrikassa.

 

Suomessa pesii harvakseltaan Etelä-Suomessa Perämeren pohjukkaan saakka. Se on levinnyt Suomeen vasta viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana. Nykyään Suomen pesiväksi kannaksi on arvioitu reilu 1 000 paria.

 

LLY:n alueen havainnot ovat jakaantuneet koko alueelle, tiheimmin lajia on havaittu alueen lounaisosassa.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

18.4.2003 Ylitornio Flyykärinpää (Tapani Tapio)

21.4.2013 Ylitornio Saarimaan vuoma (Tomi Rautio, Toni Karhunen)

22.4.2012 Ranua Palovaaran tie (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

22.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Tapani Tapio)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.9.1996 Rovaniemi Tarsankangas (Janne Aalto)

22.9.2007 Sodankylä Vajunen (Risto Talman, Ritva Talman)

22.9.2012 Sodankylä Kiveliö (Antero Väänänen, Anja Väänänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Rovaniemi Kivitaipale 30.7.2011 (Ismo Kreivi)

4, Kemijärvi Oinas 26.8.2011 (Panu Hämäläinen)

 

Havaintomäärät

Tiira-vuosien aikana havaintomäärät eivät ole merkittävästi muuttuneet.

 


Sinisuohaukka

2 439 havaintoa / 2 757 yksilöä (tilanne 27.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Sinisuohaukka pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa. Pohjoisimmilta alueilta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan.

 

Suomessa sinisuohaukkoja tavataan etenkin Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

 

Lapissa havainnot jakaantuvat koko alueelle. Tiheimmin havaintoja on tehty alueen lounaisosissa.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

8.2.1984 Kolari Sieppijärvi (Asko Kaikusalo)

1.3.2008 Kolari Pohjasenvaara (Pertti Unga)

4.4.2010 Rovaniemi Aronperä (Antti Ruonakoski)

4.4.2010 Salla Salmivaara (Eeva-Liisa Vuonnala)

 

 

Kevätmuuton kiihkein aika on vapun molemmin puolin.

 

 

Syysmuutto

Sinisuohaukat ovat lähteneet muutolle Lapista käytännössä lokakuun alkupäiviin mennessä. Myöhemmin lokakuulta on vielä jokunen yksittäinen havainto, marras-joulukuulta ei enää yhtään.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.10.2010 Kemijärvi Kalkiaisuopaja (Keijo Vihriälä)

14.10.2018 Rovaniemi Syvänlamminvaara (Mikko Lantto)

13.10.2001 Enontekiö Muotkajärvi (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

18 p, Rovaniemi Niskanperä 6.5.1979 (Vesa Nivala)

10 m, Salla Kuninkaankuusikko 1.9.2015 (Olli-Pekka Karlin, Petri Piisilä)

8 p, Enontekiö Ketomella-Hetta 21.8.2002 (Janne Aalto, Hanna Aalto)

 

Havaintomäärät

Tiira-järjestelmän aikana havaintomäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, vaikka kirjausaktiivisuus on kasvanut.

 


Arosuohaukka

171 havaintoa / 174 yksilöä (tilanne 27.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Arosuohaukka pesii Itä-Euroopan eteläosissa ja Keski-Aasiassa. Se viettää talvet pääosin Intiassa ja Etelä-Aasiassa. Länsi-Euroopassa lintu on harvinainen vieras.

 

Suomessa arosuohaukka on pääsääntöisesti harvinainen harhailija erityisesti huhti-toukokuussa ja syyskuussa. Viime vuosina laji on pesinyt useaan otteeseen lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilla.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja eri puolilta LLY:n aluetta.

Kevään aikaisimmat havainnot

18.4.2014 Ylitornio Jänkkävainio 1 k ad nous N (Antti Jaako, Teemu Jokisaari)

20.4.2014 Pello Yliranta 1 k +2kv kiert (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

21.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi 1 k (Jukka Soppela)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

19.-20.9.2011 Ranua Palovaara 1 1kv kiert (Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi)

7.9.2011 Kolari Ylläslompolo 1 k ad m S (Matti Päiviö, Kati Päiviö)

30.8.2018 Rovaniemi Aronperä 1 kiert nuori (Ismo Pyhtilä)

 

Havaintojen ajankohdan jakauma

Eniten havaintoja on kirjattu huhti-toukokuussa.

 

Suurimmat yksilömäärät

3 juv p, Ranua Mauru 17.7.2011 (Liisa Haapala)

2 1k kiert 1n p, Rovaniemi Vierelä 17.5.2020 (Andreas Nuspl)

Kaikki muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Havaintomäärien kehitys

Ennen vuotta 2007 tehtyjä havaintoja Tiiraan on kirjattu 7 havaintoa 7 yksilöstä. Ensimmäinen havainto on vuodelta 1993. Vuodesta 2007 lähtien havaintomäärät ovat kasvaneet.

 


Niittysuohaukka

6 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 20.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Keski-Euroopasta Aasiaan.

 

Suomessa niittysuohaukka on vakiintunut hyvin vähälukuiseksi pesimälajiksi (0-10 paria), näiden lisäksi harhailijoita tavataan joitain kymmeniä.

 

LLY:n alueen havainnot

6.6.2008 Sodankylä Vuotso 1 n ad p (Pekka ja Raija Paarman)

30.5.-1.6.2010 Kemijärvi Tohmo (Pirkka Aalto)

18.5.2011 Utsjoki Pulmankijärvi (Petteri Polojärvi)

13.-14.8.2011 Sodankylä Lokka Korvanen 1 1kv p (Ossi Pihajoki)

27.8.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

16.6.2015 Sodankylä Kirkonkylä 1 k +2kv kiert (Ossi Pihajoki)

 


Kanahaukka

2 240 havaintoa / 2 328 yksilöä (tilanne 29.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Kanahaukan pesimäalue ulottuu Länsi-Euroopasta halki Venäjän Tyynenmeren rantaan ja Japaniin. Se pesii myös Pohjois-Amerikassa. Kanahaukka on pääasiassa paikkalintu, mutta erityisesti nuoret linnut ovat yleensä lyhyen matkan muuttajia.

 

Kanahaukka pesii koko Suomessa ulkosaaristoa ja tunturipaljakoita lukuun ottamatta.

 

LLY:n alueella kanahaukkahavaintoja on tehty lähes koko alueella, eteläisissä osissa havaintoja on tiheimmin.

 

Myös Tiiran havaintomääristä näkee, että kanahaukka on paikkalintu, pääosin ei muuttolintu.

 

Havaintomäärien kehitys

Suomen kanahaukkakanta on vähentynyt edellisen parinkymmenen vuoden aikana noin 25 prosenttia. Myös LLY:n alueen havaintomäärissä on laskeva trendi.

 


Varpushaukka

3 556 havaintoa / 3 925 yksilöä (tilanne 30.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Varpushaukka on levinnyt laajalle Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Afrikkaan. Pohjoisimmat pesijät talvehtivat etelässä.

 

Aivan pohjoisimmasta Lapista varpushaukka puuttuu pesivänä. Pääosa muuttaa Keski-Eurooppaan, lähinnä Saksaan.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja varpushaukasta lähes koko LLY:n alueelta. Havainnot harvenevat pohjoista kohti mentäessä.

 

Havaintomäärien kehitys

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut kutakuinkin samaa tahtia kuin yleinen kirjausaktiivisuus.

 

Havaintomäärien vuosijakaumasta erottuvat muuttoajat selkeästi. Osa yksilöistä talvehtii LLY:n alueellakin.

 


Hiirihaukka

935 havaintoa / 1 187 yksilöä (tilanne 31.5.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Hiirihaukkaa tavataan pesivänä suuressa osassa Eurooppaa sekä Keski-Aasiassa. Talvehtivana sitä esiintyy lisäksi Lähi-idässä, Etelä-Intiassa, osissa Pohjois- ja Länsi-Afrikkaa sekä laajalla alueella Eteläisessä ja Itäisessä Afrikassa.

 

Suomessa hiirihaukan alalajia buteo tavataan maan etelä- ja länsiosissa ja alalajia vulpinus itä- ja keskiosissa.

 

Lapin havainnot painottuvat selkeästi alueen eteläosiin.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

1.4.2007 Rovaniemi Oikarainen (Olli-Pekka Karlin)

2.4.2017 Rovaniemi Juotas (Raimo Metsomäki, Heini Haverinen)

3.4.2011 Ranua Palovaarantie (Eero Pätsi, Juha Pätsi)

 

Hiirihaukan muutto alkaa keskimäärin huhtikuun puolen välin jälkeen.

 

Kevätmuutto on kiivaimmillaan vapun tietämissä.

 

 

Syysmuutto

Hiirihaukat muuttavat pääosin syyskuussa. Lokakuulta on enää yksittäisiä havaintoja, ja marras-joulukuulta ei ole yhtään havaintoa.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.10.2016 Rovaniemi Piiruoja (Anssi Mäkinen)

20.10.2018 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen)

18.10.2019 Pello Teollisuusalue (Ilkka Spets)

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut hieman hitaammin kuin yleinen kirjaamisaktiivisuus.

 


Piekana

5 942 havaintoa / 9 920 yksilöä (tilanne 17.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Piekana pesii pohjoisen pallonpuoliskon tundralla Euraasiassa, Kanadan pohjoisosissa ja Grönlannissa. Se on pääasiassa muuttolintu, joka talvehtii Keski-Euroopassa, keskisessä Aasiassa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadan eteläosissa. Talvehtijoita nähdään hyvinä myyrävuosina eteläisessä Suomessakin. Keski- ja Etelä-Suomessa nähdään piekanoja etenkin muuttoaikana: Pohjois-Norjan ja -Ruotsin piekanat muuttavat yleensä tätä kautta.

 

Suomessa piekana pesii yleensä vain Pohjois-Lapissa, mutta hyvinä myyrävuosina pesintöjä saattaa löytyä Keski-Suomestakin.

 

Piekanahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, pohjoisosista eniten.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

1.2.2017 Pello Kylävaara (Kalevi Koiruranta)

28.2.2011 Ivalo Alimmainen Maunujärvi (Sami Lappi)

7.3.2014 Inari Hammastunturin erämaa (Jan-Erik Tanhua)

 

 

 

Syysmuutto

Piekanan syysmuutto on vauhdikkaimmillaan syyskuussa ja hiipuu lokakuussa. Marras-joulukuun havainnot ovat yksittäisiä.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

28.12.2011 Utsjoki Pikku-Ailigastunturi (Katariina Roiha)

11.12.2011 Rovaniemi Ahokankaantie (Jukka Simula)

10.12.2011 Rovaniemi Muurola (Pekka Räinä)

 

Suurimmat yksilömäärät

86 m, Utsjoki Pulmankijoen suisto päiväseuranta 22.9.2015 (Jorma Pessa, Esko Pasanen)

43, Inari Mellanaapa päiväseuranta 23.4.2019 (Roope Ruokonen, Olli Osmonen)

34 m, Pello Yliranta kevätmuuton yhteishavainnointi 26.4.1986 (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Leif Piippola, Jukka-Pekka Bergman, Tapani Muotka, Teemu Piippola)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Kiljukotka

6 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 17.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Kiljukotka on levittäytynyt pohjoisesta Euroopasta Aasiaan saakka. Se talvehtii Kaakkois-Euroopassa, Keski-idässä ja Etelä-Aasiassa. Koko Siperian taigan halki yltävän levinneisyysalueensa ja vähäisen parimääränsä (maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan noin 3 000 paria) takia kiljukotka on maailmanlaajuisesti uhanalainen.

 

Kiljukotka on kadonnut Suomen vakituisesta pesimälajistosta, ja se luokitellaan maasta hävinneeksi lajiksi. Muutamia harhailijoita tavataan Suomessa kuitenkin vuosittain, ja satunnaispesintöjä on todettu 2000-luvulla.

 

LLY:n alueen muutamat havainnot on kirjattu lähinnä alueen eteläosista.

 

LLY:n alueen havainnot

4.5.2013 Salla Aapa-Tuohilampi (Esa Karkkola, Raimo Mikkonen, Klaus Loisa, Olli Särkelä)

28.4.2015 Rovaniemi Muurolan allas (Vesa Nivala)

18.5.2015 Rovaniemi Ounasrinne (Anssi Mäkinen)

31.5.2015 Kittilä Sirkka (Jorma Holopainen, Tuija Holopainen)

24.7.2016 Rovaniemi Kuusiselkä (Ismo Kreivi, Esko Nevala)

6.5.2018 Rovaniemi Kaihuanvaara (Antti Ruonakoski)

 


Pikkukiljukotka

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 17.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii pääosin Itä-Euroopassa itäisestä Saksasta Venäjälle ja Kreikasta Viroon. Mahdollisesti pesinyt Suomessa epäsäännöllisesti aikaisemmin. Keski- ja Itä-Euroopassa pesivät linnut talvehtivat Afrikassa. Viron pesimäkanta noussut vakaasti 1990-2000 -luvuilla. Suomessa säännöllinen mutta vähälukuinen vieras pääosin touko-syyskuussa etelärannikolla.

 

LLY:n alueen havainnot

5.7.2000 Enontekiö Iitto 1 2kv p (Vesa Oksanen, Mikko Heikkinen, Andreas Lindén, Dick Forsman ym). Havainto RK:n hyväksymä.

29.5.2020 Posio Tiironlampi 1 p (Akseli Myllyneva)

 


Maakotka

1 081 havaintoa / 1 280 yksilöä (tilanne 17.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys globaalisti

Maakotka on kaikista kotkista laajimmalle levinnyt laji, jota tavataan niin Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Afrikassa kuin Pohjois-Amerikassa.

 

Kannan koko ja levinneisyys Suomessa

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Maakotkan levinneisyys on selvästi pohjoinen. Noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella ja noin 80 prosenttia reviireistä vanhan Lapin läänin alueella. Kaikkiaan rekisterissä oli lokakuun 2019 lopussa 551 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu ainakin kerran merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina 2015–2019 näistä on ollut ainakin kerran asuttuna 470 reviiriä ja pesintä on todettu 339:lla eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on 339–470 paria. Lähes kaikki maakotkan pesät ovat puussa ja lähes aina männyssä, muutama pesä on kuusessa, haavassa tai koivussa. Kalliopesiä on todettu kaikkiaan 14 eri reviirillä.

 

 

Tiira-havainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle.

 


Arokotka

4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Arokotka pesii Romanian itäosissa ja siitä itään Mongoliaan asti. Osittaismuuttaja, talvehtijat siirtyvät pesimäalueilta etelämmäksi. Pesimättömät linnut harhailevat pohjoiseen pesimäalueista, näitä harhautuu säännöllisesti Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Suomessa arokotka on lähes jokavuotinen suurharvinaisuus pääasiassa kesäisin.

 

LLY:n alueen havainnot

28.-30.5.1980 Ivalo Sahanperä (Jorma V.A. Halonen, Pentti Pennanen, Esko Sirjola)

19.7.1988 Utsjoki Puksajärvi (Juha Merilä, Ari Lavinto)

14.7.2005 Inari Solojärvi (Sampo Parkkonen, Hanna ja Urpo Huhtamella, KalevaP)

4.-29.6.2017 Rovaniemi Kuusiselkä (löytäjä Ismo Kreivi)

 


Keisarikotka

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Keisarikotkia tavataan Kaakkois-Euroopassa ja Länsi- ja Keski-Aasiassa. Se on kadonnut monin paikoin Keski-Euroopasta, mm. Unkarista ja Itävallasta. Se on muuttolintu ja talvehtii Afrikassa, Intiassa tai Kiinassa. Suomessa äärimmäisen harvinainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot

28.5.2018 Kolari Kiuasselänjänkkä (Vesa Kaulanen)

 


Sääksi

2 222 havaintoa / 2 779 yksilöä (tilanne 18.6.2030).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Sääksi on eräs maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Euroopassa sen pesimisalue ulottuu Skotlannin pohjoisosiin ja Itä-Saksasta Mustallemerelle vedetyn linjan koillispuolelle. Euroopan sääkset talvehtivat Afrikassa.

 

Suomessakin sääksi pesii koko maassa etelärannikolta pohjoisimpaan Lappiin saakka.

Lapin havaintoja on myös kertynyt koko alueen laajuudelta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.2007 Kemijärvi Juujärvi (Kari Peuna)

15.4.2015 Ylitornio Sammaljokisuu (Jarmo Saarela)

15.4.2007 Sodankylä Peurasuvanto 1 p (Hilkka Tammilehto)

 

 

Sääksen päämuutto on toukokuun alkupäivinä.

 

Syysmuutto

Sääksen syysmuutto on ohi jo syyskuussa ja lokakuunkin havainnot ovat yksittäisiä. Marras-joulukuulta ei ole havaintoja.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2009 Rovaniemi Vanttauskoski (Toivo Baas)

7.10.2015 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

3.10.2015 Rovaniemi Putaanperä 1 p kiert (Jorma Salo)

3.10.2016 Rovaniemi Vuoskujärvi 1 S (Viljo Ruokanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Suurimmat yksilömäärät (6-9 yksilöä) on havaittu Rovaniemen Vanttauskoskella. 9 yksilöä havaittiin 4.9.2013 (Olli-Pekka Karlin). 6 yksilöä on havaittu myös Kemijärven Hoppulassa (22.8.2018 Erkki Jokelainen).

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat olleet huipussaan vuosina 2012-14, jonka jälkeen ne putosivat jyrkästi. Vuosina 2018-19 on taas oltu korkeammissa lukemissa.

 

 



JALOHAUKKALINNUT

Pikkutuulihaukka

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa yksi havainto (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pikkutuulihaukka pesii Välimeren alueella, keskisessä Etelä-Aasiassa ja Kiinassa. Se talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa on kirjattu neljä havaintoa Tiiraan, kaikki eteläisessä Suomessa.

 

Havainto ARK:n kirjanpidossa

15.10.1999 Enontekiö Hetta

 


Tuulihaukka

4 589 havaintoa / 6 067 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue on hyvin laaja, käsittäen lähes koko Euraasian. Tuulihaukka muuttaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Joitakin yksilöitä jää Suomeen talvehtimaan hyville myyräapajille.

 

Suomessa tuulihaukka esiintyy pesimälintuna koko maassa aina Tunturi-Lappia myöten.

 

Tiirakirjauksia on tehty koko LLY:n alueelta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.2019 Ranua Opiston pellot (Kari-Pekka Hiltunen)

1.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta (Kauko Uino)

1.4.2008 Rovaniemi Nivankylä (Helvi Kärkkäinen)

 

 

Tuulihaukan kevätmuutto käynnistyy huhtikuun alkupäivinä ja on vilkkaimmillaan vapun tietämillä.

 

 

Syysmuutto

Tuulihaukkahavainnot vähenevät jo syyskuussa selvästi, ja lokakuun puolivälin jälkeen on kirjattu vain yksittäisiä havaintoja.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

7.11.2011 Ranua Rekilehto (Juho Pätsi)

5.11.2015 Rovaniemi Tennilä (Anssi Mäkinen)

2.11.2007 Salla Liinaharju (Ari-Antti Aska)

 

Suurimmat yksilömäärät

12, Enontekiö Ketomella-Hetta 21.8.2002 (Janne Aalto, Hanna Aalto)

10, Enontekiö Pöyrisjärvi/Naapajärvi 21.8.2007 (Pekka Sulkava)

9, Kolari Kurtakkoselkä 2.7.2011 (Pekka Peltoniemi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet kutakuinkin Tiiran keskimääräisen kirjaamisaktiivisuuden mukaisesti.

 


Punajalkahaukka

11 havaintoa / 11 yksilöä (tilanne 20.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Punajalkahaukka pesii Itä-Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Afrikassa.

 

Pesinyt Suomessa jokusen kerran satunnaisena yksittäispesijänä.

 

LLY:n alueen havainnot on tehty eri puolilta alueen eteläosia.

 

LLY:n alueen havainnot

10.8.1993 Rovaniemi Jokela (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

21.5.2000 Sodankylä Ilmakkiaapa 1 n p nous (Erkki ja Inkeri Nieminen)

16.8.2003 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

7.10.2003 Pelkosenniemi 1 k kiert p nous N (Pekka Nyman)

12.8.2006 Kolari Rautuvaaran allas (Pekka Hietaniemi)

16.9.2007 Kolari Rautuvaaran allas (Pekka Hietaniemi)

25.7.2008 Kolari Rautuvaaran allas (Pekka Hietaniemi, Vuokko Hietaniemi, Aki Vaha)

9.6.2011 Salla Salmivaara (Eeva-Liisa Vuonnala)

7.8.2012 Sodankylä Kurkiaska (Mikko Väänänen, Antero Väänänen)

20.5.2013 Kittilä Latvajärvi (Ossi Pihajoki)

13.7.2016 Sodankylä Känsäsaarenmaa (Nico Niemenmaa)

 


Ampuhaukka

2 833 havaintoa / 3 414 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue käsittää Euroopan ja Aasian pohjoisosat sekä Pohjois-Amerikan.

 

Suomessa ampuhaukka pesii koko maassa, ja se on yleisin Pohjois-Suomessa. Talvehtimisalueet Suomessa pesivillä linnuilla ovat Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

 

Ampuhaukkahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueella.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

12.-15.1.2009 Ranua (Toivo Kalavainen, Eeva Saarijärvi)

22.-24.2.2008 Utsjoki Hotelli Pohjan Tuli (Kari Westerlund)

7.3.2011 Ivalo Saarineitamo (Jorma Niemelä)

 

Ampuhaukan kevätmuutto käynnistyy tyypillisesti huhtikuun puolivälissä.

 

Kevätmuutto käynnistyy huhtikuun alkupuolella ja on vauhdikkaimmillaan vapun tienoilla.

 

 

Syysmuutto

Ampuhaukkahavaintojen määrä laskee jo syyskuulla, ja lokakuun puolivälin jälkeen on vain yksittäisiä havaintoja, kylläkin joulukuulle asti.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.-20.12.2008 Utsjoki Pohjan Tuli (Kari Westerlund, Allan Hamari)

1.12.2019 Sodankylä Lokka (Tommi Jyly)

19.11.2017 Kemijärvi Särkikangas (Teuvo Hietajärvi)

 

Suurimmat yksilömäärät

18, Utsjoki Pulmankijärvi 12.7.1988 (Veli-Pekka Viklund, Kaarlo Savolainen)

12, Enontekiö Kilpisjärvi 2.-4.8.2011 (Aki Aintila)

7, Savukoski Seitajärvi 13.7.2011 (Eila Ylilokka)

 

Havaintomäärät

Kirjattujen havaintojen määrä on aavistuksen laskenut Tiira-historian aikana.

 


Nuolihaukka

499 havaintoa / 602 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Talvehtimisalueet ovat pääosin trooppisessa Afrikassa.

 

Suomessa nuolihaukkaa tavataan etelärannikolta suunnilleen Napapiirille saakka.

 

LLY:n nuolihaukkahavainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.2012 Ranua Ahvenniemi (Eero Pätsi, Juho Pätsi)

23.4.2008 Kittilä Aholanperä ja Karinnokka (Mikko Joensuu, Juha Takalo)

23.4.2011 Pello Välikylä (Ilkka Spets)

23.4.2012 Ylitornio Kauliranta (Jarmo Saarela)

23.4.2012 Ranua Kaitavirta (Tuomo Kiminki)

23.4.2015 Rovaniemi Paavalniemi (Jukka Soppela)

 

Nuolihaukan kevätmuutto käynnistyy huhtikuun lopulla ja on vilkkaimmillaan toukokuun aikana.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.9.2015 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

25.9.2011 Ranua Luolavaara (Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi)

23.9.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

 

Suurimmat yksilömäärät

10, Pellojärvi 4.7.1997 (Jorma V.A. Halonen)

6, Posio Kitka (Jyrki Mäkelä)

6, Rovaniemi Sinettä 13.-29.8.1985 (Pekka Rahko, Pentti Rahko)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hitaammin kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Tunturihaukka

26 havaintoa / 27 yksilöä (tilanne 18.7.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys globaalisti

Tunturihaukkaa esiintyy arktisilla rannikoilla ympäri Pohjois-Amerikkaa, Eurooppaa ja Aasiaa.

 

Kannan koko ja levinneisyys Suomessa

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut isoja muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2019 kaikkiaan 49 sellaista tunturihaukkareviiriä, joilla on ollut merkkejä tunturihaukkojen asumisesta tarkastushistorian aikana. Näistä 28 on ollut asuttuna vuosina 2015–2019. Pesintä on todettu vastaavana aikana 22 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 22–28 paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät kalliolla; puupesintä on todettu yhdeksällä eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä.

 

Tiira-havainnot painottuvat selkeästi LLY:n alueen pohjoisimpiin osiin.

 


Muuttohaukka

227 havaintoa / 264 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Muuttohaukkoja on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta.

 

Kannan koko ja levinneisyys

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Tämän lisäksi yksittäisiä reviirejä on Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2019 yhteensä 435 sellaista muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun
jälkeen. Näistä 317 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2015–2019. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 277 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 277–317 paria.

Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii aapasoilla, kalliopesiä on todettu seurannan aikana 57:llä eri reviirillä Lapin tunturialueella ja Koillismaalla. Puupesintöjä todetaan lisääntyvässä määrin, ja vuosien aikana sellainen on todettu noin neljälläkymmenellä eri reviirillä kalasääsken, merikotkan, maakotkan tai korpin rakentamissa pesissä. Kerran pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa.

 

Tiira-havainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

27.3.2007 Rovaniemi kaupunki (Anssi Mäkinen)

2.4.2015 Rovaniemi Aronperä (Marko Junttila)

4.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu (Päivi Kreivi)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.-30.11.2011 Kolari Ruonajärvi (Aili ja Arvo Mäntyranta)

26.10.2015 Sodankylä Peurasuvanto 1 p (EkiN, Ossi Pihajoki)

23.10.2001 Sodankylä Luosto 1 S (Pekka Sulkava)

 



KURKILINNUT

Luhtakana

4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Luhtakana pesii Euroopassa ja Aasiassa. Se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joitakin yksilöitä voi talvehtia myös Suomessa.

 

Eteläisessä Suomessa on tehty havaintoja varmoista tai mahdollisista luhtakanan pesinnöistä.

 

LLY:n havainnot ovat varsin hajallaan alueella.

 

LLY:n alueen havainnot

7.11.1979 Pello Yliranta (Jorma V.A. Halonen, Pasi Romakkaniemi ym)

10.11.2001 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Pirkka Aalto, Eija Leppänen)

7.4.2016 Inari Akujärvi (Katariina Schultz)

13.5.2016 Inari Männiköntie (Markku Jääskö, Jan-Erik Tanhua)

 


Luhtahuitti

14 havaintoa / 15 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa).

 

Levinneisyys

Luhtahuitti pesii Euroopassa ja Länsi-Aasiassa talvehtien Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomen luhtahuittihavainnot painottuvat eteläiseen Suomeen.

 

LLY:n havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.5.2005 Ranua Lieteoja 2 k p Ä (Martti ja Anja Salo, Simo Romakkaniemi)

2.6.2006 Pellojärvi Pitkäniemi 1 k p Ä (Jorma V.A. Halonen)

5.-6.6.2014 Kemijärvi Leväranta 1 Ä (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Panu Hämäläinen)

 

Myöhäisimmät havainnot

2.8.2011 Kolari Ylläslompolo 1 Ä (Mikko Alestalo, Helena Alestalo)

7.-11.7.2006 Rovaniemi Kivijärvi 1 Ä (Jukka Jokimäki, Antti Ruonakoski)

9.7.2015 Sodankylä Rajala 1 Ä (Olavi Nyyssönen)

 


Pikkuhuitti

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pikkuhuitin pesimäalue ulottuu Itä-Euroopasta Luoteis-Kiinaan. Länsi-Euroopassa lajilla on hajaesiintymiä. Laji talvehtii Afrikassa.

 

Pikkuhuitti tuli Pohjoismaihin 1980-luvulla. Suomessa niitä pesi säännöllisesti vain Parikkalan Siikalahdella, jossa havainnot vähentyivät ja muuttuivat epäsäännöllisiksi 1990-luvulla. Suomessa laji on kevät- ja kesävieras hyvillä lintujärvillä.  Pikkuhuitteja pesii Suomessa nykyään todennäköisesti noin 5-10 paria. Yhtäkään pesintää ei kuitenkaan ole täysin varmistettu.

 

LLY:n alueen havainto

21.-23.4.1983 Sodankylä Varuskunta (K. Harakka, Heikki Karhu)

 


Ruisrääkkä

22 havaintoa / 22 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Ruisrääkkä pesii Euroopassa 45. leveysasteen pohjoispuolella napapiirille asti sekä Länsi-Aasiassa. Se talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

 

Ruisrääkkää esiintyy Suomessa napapiirille asti.

 

LLY:n havainnot on kirjattu alueen eteläosista.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

22.5.2009 Rovaniemi Vaarala 1 p Ä (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Matti Virtanen, Martti Salminen, Mika Knuuti, Pekka Nurmela, Ritva Mäkinen, Teppo Peltonen)

1.6.2013 Rovaniemi Kivitaipale 1 k p Ä (Ilkka Rautio)

7.6.2020 Pello Lankojärvi 1 ä (Keijo Vaara)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

11.9.2002 Rovaniemi Koskenkylä 1 nous (Veikko Vasama)

4.8.2007 Sodankylä Jeesiö 1 Ä (Jari Aaltio)

18.7.2010 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 Ä (Veikko Isomursu, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Jorma Salo, Petri Reponen)

 


Liejukana

20 havaintoa / 21 yksilöä (tilanne 21.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Liejukanaa esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi Etelänapamantereella ja Australaasiassa. Pohjois-Euroopan liejukanat talvehtivat etelämpänä, Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa liejukana on harvalukuinen pesimälintu etelän rehevillä vesillä. Satunnaisesti sitä esiintyy Oulu-Joensuu linjalla asti.

 

LLY:n alueen havainnot ovat aikalailla satunnaisesti jakautuneita.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

Tammikuu 1992, Savukoski Martti kuollut lintu (havainnoitsija tuntematon)

30.3.1985 Rovaniemi Sinettä 1 p (Pekka Rahko, Pentti Rahko, Hilkka Rahko, Kalle Rahko)

2.4.1979 Sodankylä kk 1 p (Paikalliset)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.11.1981 Inari Virtaniemi 1 1kv juv p (rajavartijat, Esko Sirjola)

9.-13.11.2002 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

4.11.1992 Sodankylä 1 p (Teuvo Mikkola, Pekka Paarman)

 


Nokikana

125 havaintoa / 140 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Nokikana on levinnyt Eurooppaan ja Aasiaan sekä Indonesian ja Uuden-Guinean kautta Australiaan, Tasmaniaan ja Uuteen-Seelantiin.

Nokikanat talvehtivat Keski- ja Etelä-Euroopassa.

 

Nokikana esiintyy yleisenä runsasravinteisissa vesissä Keski- ja Etelä-Suomessa. Eniten nokikanaa esiintyy Lounais-Suomessa, mistä levinneisyys ulottuu Perämeren tuntumaan ja Pohjois-Karjalaan.

 

Nokikanahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eteläisistä osista enemmän.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.1997 Kittilä Helppi (Gullstenit)

2.4.2014 Kolari Äkäslompolo (Pekka Hietaniemi, Anja Ylitalo, Vesa Ylitalo)

3.4.2006 Posio Tolva (Markku Kallinen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.11.2018 Kemijärvi Soppela (Pirkka Aalto, Sirkka Berg)

19.11.2017 Enontekiö Peltovuoma (Markus Peltovuoma)

27.9.2008 Pellojärvi (Jorma Salo, Ilkka Spets)

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Pello 4.5.1978 (havainto kirjattu Pellon keväthavainnoista, havaitsija ei tiedossa)

3, Rovaniemi Kivitaipale 10.7.2016 (Ismo Kreivi)

 

Havaintomäärät

Nokikanan havaintomäärät ovat laskeneet Tiira-historian aikana.

 


Kurki

7 587 havaintoa / 86 653 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Kurki on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa kurki on levittäytynyt kutakuinkin koko maahan.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu runsaasti eri puolilta aluetta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

16.3.2009 Kittilä Pahkavuoma (Toivo Suutari)

27.3.2020 Kolari Rautuvaara 2 p (Pekka Möykkynen)

29.3.1978 Pello Isoranta (Markku Välimaa)

 

 

Kevätmuutto alkaa huhtikuun puolivälissä ja on huipussaan vapun alla.

 

 

Syysmuutto

Kurjen syysmuutto on vauhdikkaimmillaan syyskuussa ja putoaa lähes nollaan lokakuun alkupuolella. Sen jälkeen havainnot ovat yksittäisiä. Yksi vuodenvaihteeseen saakka jatkunut viivyttely on kirjattu.

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.10.2015-1.1.2016 Kemijärvi Kostamo (Pirkka Aalto, Jarmo Kumpula, Eino Kettunen, Mika Jokelainen, Päivi Kostamo)

31.10.2008 Inari Jurmukoski (Matti Morottaja)

23.10.2016 Rovaniemi Jaatila (Jorma Salo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

568 m N NE, Ranua Opiston pellot 22.4.2019 (Kari-Pekka Hiltunen)

548 m, Ranua Portimojärvi 28.4.2012 (Ilkka Rautio, Maria Rantonen)

417 m, Rovaniemi Oikarainen 27.4.2016 (Antti Pekki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

102 p, Ylitornio Kuivakangas 16.6.2019 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

86 p, Pelkosenniemi Saunavaara 6.6.2017 (Jaana Sarvala, Anu Hiittenkallio)

81 p, Pelkosenniemi Kilpiaapa 24.6.2019 (Joonatan Toivanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

1000 p, Ylitornio Kuivakangas 13.9.2018 (Jarmo Saarela). Samalta paikalta havaittu 300-800 yksilöä syksyisin vuosittain 2015-2019.

 

Havaintomäärät

Kurkihavaintojen rivimäärä on kasvanut kutakuinkin saman verran kuin yleinen kirjausaktiivisuus, sen sijaan yksilömäärät ovat kasvaneet huomattavasti enemmän.

 


Neitokurki

3 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Neitokurjet pesivät Keski-Aasiassa ja talvehtivat Afrikassa. Joitakin yksilöitä pesii Kyproksella ja Turkin itäosissa.

 

LLY:n alueen havainnot

10.-14.5.1977 Enontekiö Kilpisjärvi (Simo Pylväs, Antero Järvinen ym)

16.-18.6.1995 Kemijärvi Joutsijärvi (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Arto Keskinen, Juha Kettunen, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Reijo Pantsar, Jouni Riihimäki, Asko Rokala, Sami Tuomela, Anne Keskinen, Jukka-Pekka Bergman, Samuel Kallionpää, Taneli Halonen)

27.5.2000 Kemijärvi Joutsijärvi (Eskl Högman ym)

 


Pikkutrappi

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lajia tavataan Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä keskisessä Aasiassa.

 

LLY:n alueen havainnot

v. 1795 Utsjoki (havainnoija tuntematon)

6.-14.5.2015 Rovaniemi Ylikylä – Aronperä (Mikko Lantto ym)

 



RANTALINNUT

Avosetti

2 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Avosetti pesii Euroopassa ja Keski-Aasiassa ja talvehtii Afrikassa tai Etelä-Aasiassa.

 

LLY:n alueen havainnot

18.5.2005 Kittilä Alakylä 1 nous N (Jukka Mämmilä)

7.5.2016 Ranua Portimojärvi 2 p (Olli Näyhä)

 


Meriharakka

436 havaintoa / 993 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Meriharakka pesii Länsi-Euroopassa, Keski-Euraasiassa, Kamtsatkalla ja Kiinassa. Talvehtimisalueita ovat Pohjois-Afrikka, Etelä-Eurooppa ja Etelä-Aasia.

 

Suomessa meriharakka on rannikkoseutujen laji, mutta on alkanut levittäytyä sisämaahan.

 

LLY:n alueen havainnot jakautuvat eri puolille aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

26.3.2005 Kemijärvi Mäntyvaara 1 p (Marja-Liisa ja Raimo Nuutinen)

2.4.2010 Sodankylä Kelujärvi (Miina Pelkonen)

7.4.2011 Rovaniemi Vikajärvi (Arja Huczkowski, Keijo Leinonen)

7.4.2016 Rovaniemi Ounaskoski (Anssi Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Rissanen)

 

Eniten havaintoja kertyy huhtikuun lopun ja toukokuun puolivälin tietämissä.

 

Myöhäisimmät havainnot

6.12.2005 Kolari Yllästunturi (Matti Sulko, Reija Heinonen, Pekka Hietaniemi)

10.10.1990 Inari Ukonselkä 1 p (Martti Rikkonen)

5.10.2005 Rovaniemi Tapionkylä 1 p (Sirpa Seppälä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

46 p, Kemijärvi Kummunkylä 11.5.2010 (Pirkka Aalto, Kauko Uino, Marjatta Uino)

22 p nous, Sodankylä Kelukoski 21.4.2019 (Marja-Liisa Annala)

15 p, Rovaniemi Valajaskoski 2.5.2010 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8 p, Muonio Jerisjärvi 20.6.2006 (Miika Halonen)

8 E, Rovaniemi Eteläranta 15.6.2017 (Vesa Nivala)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100 p, Sodankylä Lokka Viuvalo 15.8.2007 (Juhani Pelkonen)

35 S, Sodankylä Lokka Hanhireikä 4.8.2001 (Kivil)

20 p, Inarijärvi Palkissaaret 3.8.2013 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Aimo Koistinen ym)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet suurinpiirtein samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Siperiankurmitsa

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Siperiankurmitsa pesii Pohjois-Siperiassa ja Länsi-Alaskassa. Se talvehtii Etelä-Aasiassa ja Australiassa. Suomessa se on harvinainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainto

14.-17.9.1996 Pellojärvi 1 juv p (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

 


Kapustarinta

4 940 havaintoa / 31 478 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kapustarinta pesii Euroopan pohjoisosissa, Pohjois-Venäjällä ja Grönlannissa. Se talvehtii Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.

 

Kapustarinta on Lapin tunturinummien lintu. Etelässä se on yleisin Satakunnan ja Pohjanmaan avosoilla. Lapissa havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Aikaisimmat havainnot

17.4.2011 Rovaniemi Niskanperä (Antti Ruonakoski, Leena Muotka)

18.4.2007 Rovaniemi Ounaskoski (Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski)

18.4.2013 Savukoski Rannisjärvi (Tiina Pyhäjärvi)

 

 

Kevätmuutto

Kevätmuutto alkaa huhtikuun loppupuolella ja on kiivaimmillaan toukokuun alkupuoliskolla.

 

 

Syysmuutto

Kapustarinnan päämuutto on syyskuussa, ja havaintomäärä putoaa nollaan lokakuun puolivälissä.

 

 

Myöhäisimmät havainnot

19.10.2018 Rovaniemi Alakorkalo 1 p (Jorma Salo)

16.10.2017 Rovaniemi Juuniemi 1 p (Eerik Sotaniemi)

12.10.2009 Kemijärvi Pitkäsilta 1 p (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

207, Ylitornio Kauliranta 14.5.2014 (Jarmo Saarela)

200 p, Rovaniemi Apukka 17.5.2006 (Veikko Isomursu)

200 p, Pello Turtola 14.5.2008 (Jorma V.A. Halonen)

200 p, Utsjoki Välimaa 19.5.2008 (Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150 p, Enontekiö Ropi-Peera 7.-13.7.1990 (Pekka Toola)

130 p, Enontekiö Käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

100 ad n p, Utsjoki Muotkatunturien NW-osa 26.-31.7.2017 (Teemu Lehtiniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

130 p, Enontekiö Käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

50 p, Enontekiö Dierpmesjavri 10.8.1983 (Jyrki Pynnönen, Petro Pynnönen ym)

47 p, Enontekiö Saarijärvi – Guonjarvaggi – Gahperuvarri – Bierfejohka – Meekonjärvi 29.8.1974 (Tuomas Lukkarinen, Eero Kettunen, Harri Santare)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen vuosittainen määrä on kasvanut likipitäen samaa tahtia kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Tundrakurmitsa

89 havaintoa / 478 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Tundrakurmitsa pesii arktisilla saarilla ja rannikoilla Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa. Talvehtimisalueita ovat Brittein saaret, Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikot, Pohjois-Afrikka, Etelä-Aasia ja Australia sekä Etelä-Amerikka.

 

Suomessa tundrakurmitsa on läpimuuttaja. Lapissa lajia on havaittu hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta. Havaintoja on kirjattu toukokuusta lokakuuhun, eniten syyskuussa (40 havaintoa / 241 yksilöä).

 

Varhaisimmat havainnot

30.4.2013 Rovaniemi Aronperä 2 (Jukka Soppela)

9.5.2011 Inari Sarviniemi 1 jp NNE (Martti Rikkonen)

13.5.2016 Rovaniemi Paavalniemi 1 k jp kiert (Anssi Mäkinen)

13.5.2016 Rovaniemi Niskanperä 1 k jp p (Mika Bäckman, Vesa Nivala)

 

Myöhäisimmät havainnot

17.10.2013 Kemijärvi Särkeläntie 1 (Teuvo Hietajärvi)

11.10.2000 Sodankylä Kirkonkylä 1 S (Kivil)

8.10.2000 Sodankylä Kirkonkylä 1 kiert (Kivil)

8.10.2003 Pellojärvi 2 p (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5 m N, Ylitornio Miekojärvi 26.5.1976 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

Muut havainnot 1-2 linnusta.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25 m SW, Posio Mourusalmi 28.7.2009 (Olli Lamminsalo, Heikki Seppänen)

6 ad lask, Sodankylä Lokka Korvanen 27.7.2011 (Ossi Pihajoki)

4 p, Utsjoki Karikasniemi 6.6.2014 (Reijo Nieminen, Veijo Nurminen, Antero Tyynmaa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

87 m, Posio Mourusalmi 11.8.2009 (Olli Lamminsalo, Hannu Manninen, Jukka Parkkonen, Antti Peuna)

60, Sodankylä Vuotso 3.8.2010 (Osmo Hirvasvuopio)

50 kiert, Pelkosenniemi Kilpiaapa 19.9.2007 (Matti Välimäki)

 


Töyhtöhyyppä

3 773 havaintoa / 19 465 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Töyhtöhyyppä pesii Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa. Talvehtimisalueet ovat Länsi- ja Lounais-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa.

 

Suomessa töyhtöhyypän pesimäalueet painottuvat eteläiseen osaan, mutta myös Lapista hyyppiä löytää.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle, painottuen etelä- ja länsiosiin.

 

Aikaisimmat havainnot

20.2.2015 Sodankylä Kelujärvi (Timo Lokka)

4.3.2015 Salla (Piia Piisilä, Olli Niemelä)

11.3.2008 Ylitornio Vähälohijärvi (Jouko Huhta)

 

Kevätmuutto käynnistyy jo maalis-huhtikuun vaihteessa ja on kiivaimmillaan huhtikuun puolenvälin jälkeen.

 

 

Syysmuutto

Töyhtöhyypän muutto on pääosin elokuussa ja päättyy syyskuun puolenvälin tietämissä. Sen jälkeiset havainnot ovat yksittäisiä.

 

 

Myöhäisimmät havainnot

18.11.2018 Ranua Hyyhelönpelto (Tuomo Kiminki)

6.10.1976 Pello Turtola (Mika Knuuti)

2.10.2016 Kemijärvi keskustan venesatama (Kauko Uino)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut jonkinverran enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Linjalaskennoissa töyhtöhyypän tiheys on pysynyt sangen vakiona 2000-luvulla.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150, Pello keskusta 28.-29.4.1979 (Jari Leskinen)

122, Ylitornio Kuivakangas 26.4.2012 (Jarmo Saarela)

120, Pello Poikkihaka 26.4.1975 (Jorma V.A. Halonen, Luontokerholaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

75-92, Ylitornio Kuivakangas 22.-24.7.2015 (Jarmo Saarela)

50 ad p, Ylitornio Littiäisvuoma 22.7.2011 (Antti Jaako)

49 p, Ylitornio Rantakylä 5.6.2016 (Tomi Rautio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

57 p, Pellojärvi 2.9.1980 (Jorma V.A. Halonen)

35 p, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

31 p, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)


Pikkutylli

1 135 havaintoa / 1 961 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pikkutylli pesii Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Afrikassa.

 

Suomessa pikkutylli pesii Keski-Lapin korkeudelle saakka.

 

Havaintoja LLY:n alueella on kirjattu lähinnä alueen eteläosissa, mutta muutamia havaintoja myös ihan pohjoisimmilla alueilla.

 

Varhaisimmat havainnot

24.4.2012 Rovaniemi Alakorkalo (Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Antti Ruonakoski)

24.4.2012 Rovaniemi Aronperä (Jukka Simula, Pekka Suunta)

24.4.2014 Kemijärvi Pumppuasema (Allan Hamari)

 

Kevätmuutto

Pikkutyllin kevätmuutto alkaa keskimäärin juuri vapun alla.

 

 

Syysmuutto

Pikkutylli muuttaa elokuun alkupuolella. Syyskuun havainnot ovat yksittäisiä.

 

 

Myöhäisimmät havainnot

21.9.2007 ja 16.9.2007 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi)

5.-7.9.2018 Rovaniemi Harjulampi (Ismo Pyhtilä, Jukka Simula)

3.9.2015 Rovaniemi Aronperä (Matti Välimäki)

3.9.2017 Kemijärvi Jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut hivenen enemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Suurimmat yksilömäärät

18, Rovaniemi Aronperä 15.7.2012 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson)

13, Ylitornio Lylymaanvaara 8.7.2011 (Ismo Kreivi, Heta Kreivi)

9, Rovaniemi Aronperä 27.7.2015 (Jukka Simula)

 


Tylli

3 095 havaintoa / 9 618 yksilöä (tilanne 22.8.2020).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Tylli pesii Pohjois-Euraasiassa, Grönlannissa, Islannissa ja Luoteis-Kanadassa. Talvehtii Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa tylli pesii koko rannikkoalueella ja sisämaassa Kainuusta pohjoiseen.

 

Lapissa havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eniten alueen pohjoisosista.

 

Varhaisimmat havainnot

26.-27.4.2007 Rovaniemi Harjulampi (Antti Ruonakoski, Petri Kemppainen, Matti Välimäki)

26.-27.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

27.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu (Antti Ruonakoski)

27.4.2016 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin, Marko Junttila, Rauno Kalliskota)

 

Tyllin kevätmuuton alkupäivä on keskimäärin heti vapun jälkeen, joskin vaihtelu on suurta.

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Myöhäisimmät havainnot

11.-12.10.2014 Rovaniemi Aronperä (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Elisa Konttaniemi, Antti Ruonakoski, Jukka Simula)

10.10.2000 Inari Harjuntausjärvi (Jouni Aikio)

5.10.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

50, Rovaniemi Paavalniemi 29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki)

42, Sodankylä Vuotso 25.5.2017 (Osmo Hirvasvuopio)

32 p, Utsjoki Karigasniemi 27.5.2014 (Juhani Honkola, Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

27, Rovaniemi Aronperä 31.7.2015 (Veikko Isomursu)

26 p, Sodankylä Myllykylä 25.7.2020 (Ossi Pihajoki)

25, Enontekiö Porokotajärvi 31.7.2009 (Timo J. Leppänen)

25 p, Kolari Rautuvaara 4.6.2016 (Auli Patjas, Eeva Patjas, Päivi Patjas)

 

Loppuvuosi (elo-joulukuu)

50 p, Sodankylä jätevesialtaat 5.8.1999 (Ossi Pihajoki)

45, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

41, Pellojärvi 13.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut, mutta aavistuksen verran vähemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 


Kaspiantylli

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kaspiantylli pesii Keski-Aasiassa Kaspianmeren pohjois- ja itäpuolella. Se talvehtii Itä- ja Etelä-Afrikassa. Suomessa kaspiantylli on havaittu kahdesti, toinen havainnoista on Rovaniemeltä.

 

LLY:n alueen havainto

3.6.2005 Rovaniemi Niskanperä 1 k jp p (löytäjä Petri Kemppainen)

 


Keräkurmitsa

1 408 havaintoa / 3 981 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Keräkurmitsa pesii Skandinavian pohjoisrannikoilla ja Siperiassa sekä joillakin ylänköalueilla kuten Alpeilla ja Skotlannissa. Talvehtii Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

 

Suomessa keräkurmitsa pesii Tunturi-Lapissa.

 

Lapin havainnot painottuvat pohjoisimpiin osiin.

 

Varhaisimmat havainnot

9.5.2010 Rovaniemi Alakorkalo (Juhani Jalkanen)

15.5.2015 Rovaniemi Aronperä (Mika Bäckman, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Kari Rissanen, Tapani Tapio)

17.5.2009 Rovaniemi Pöykkölä (Jukka Soppela)

17.5.2012 Kolari Kurtakko (Pekka Peltoniemi)

 

Myöhäisimmät havainnot

19.9.2009 Enontekiö Pikku-Jehkas (Jorma Pulkkinen, Anneli Pulkkinen)

11.9.2014 Sodankylä Siliäselkä (Tarmo Myntti, Kari Myntti)

6.9.2012 Posio Riisitunturi (Vesa Valkola)

 

Suurimmat yksilömäärät

100, Utsjoki Kevo 31.7.2015 (Petteri Polojärvi)

37, Pello Naamijoki 28.5.1998 (Jorma V.A. Halonen)

26, Sodankylä Lumipää 12.8.2010 (Tarmo Myntti, Kari Myntti)

26, Enontekiö Korkea-Jehkas 14.8.2013 (Ilkka Saarenpää, Pia Saari)

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjausten määrä on kasvanut suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Pikkukuovi

3 728 havaintoa / 8 234 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Muuttaa talveksi etelämmäksi, Euraasiasta Afrikan ja Australian rannikoille.

 

Suomessa pikkukuovi pesii Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. LLY:n alueelta kirjauksia on tehty koko alueelta.

 

Varhaisimmat havainnot

23.4.2019 Ranua Topin lintutorni (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

24.4.1976 Rovaniemi Ylikylä (Jouko Hiltunen)

24.4.1983 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

24.4.2006 Rovaniemi Jaatilansaari (Anssi Mäkinen)

24.4.2007 Ranua Piittisjärvi (Allan Hamari)

 

Muutto alkaa keskimäärin hitusen ennen vappua.

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun alkupuolelle.

 

Myöhäisimmät havainnot

30.9.2006 Utsjoki Luomusjärvi (Jan-Erik Tanhua)

25.9.2018 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

10.9.2009 Utsjoki Luomusjärvet (Jyri Heino)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua hitaammin.

 

Linjalaskennoissa pikkukuovin tiheys on pieni.

 

Suurimmat yksilömäärät

110, Pello Turtola 25.8.1981 (Mika Knuuti)

58, Pello Poikkihaka 13.5.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Ilkka Jolma, Pasi Leskinen ym.)

50, Pello Turtola 15.5.1978

 


Kuovi

4 958 havaintoa / 21 828 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Kuovi pesii Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiass ja Afrikassa.

 

Suomessa kuovi pesii pohjoisessa Sodankylän-Inarin tietämille saakka.

 

LLY:n alueella havainnot ovat pohjoisimmassa osassa selvästi harvempia kuin etelämpänä.

 

Varhaisimmat havainnot

24.3.2012 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Vesa-Matti Hillberg)

5.4.2005 Pelkosenniemi 1 p (Yrjö Suutari ym)

7.4.2011 Rovaniemi Harjulampi (Toivo Baas)

 

Muutto alkaa tyypillisesti heti huhtikuun puolivälin jälkeen.

Kevätmuuton huippu ajoittuu vapun tietämille.

 

Myöhäisimmät havainnot

9.-17.10.1981 Pello Turtola (Reijo Koivuranta)

23.9.2012 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin, Markku Pernu)

14.9.2019 Rovaniemi keskusta (Pekka Peltoniemi)

 

Suurimmat yksilömäärät

200, Pello Turtola 1.5.1980 (Mika Knuuti)

130-180, Pello Turtola 4.-8.5.1979 (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

130, Pello Turtola 3.5.1978 (Mika Knuuti)

 

Havaintomäärät

Tiira-havaintojen määrä on kasvanut kutakuinkin keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua vastaavasti.

 

Linjalaskennoissa kuovin tiheys on pieni ja vaihteleva.

 


Mustapyrstökuiri

30 havaintoa / 31 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Mustapyrstökuiri pesii Keski-Euroopasta Keski-Aasiaan ulottuvalla alueella sekä paikoin Itä-Aasiassa. Se talvehtii Välimeren maissa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa mustapyrstökuiri pesii vähälukuisena lähinnä Liminganlahdella. Lapissa on kirjattu yksittäisiä havaintoja eri puolilta aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

30.4.2006 Rovaniemi Kivitaipale 1 p (Antti Ruonakoski, Ilkka Rautio)

1.5.2002 Enontekiö Peltovuoma 1 (Timo J. Leppänen, Pirkka Aalto, Pekka Sulkava)

4.5.1986 Pello Nivanpää 1 kiert (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen)

 

Myöhäisimmät havainnot

9.7.2011 Ylitornio Kuivakangas 1 (Jarmo Saarela)

26.6.2011 Ylitornio Kannalanlahti 1 k (Jarmo Saarela)

24.6.2011 Ylitornio Kuivakangas 1 (Hannu Varo)

 


Punakuiri

361 havaintoa / 1 168 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti hävinnyt (Perä-Pohjola). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Punakuiri pesii Pohjois-Fennoskandiassa, Pohjois-Venäjällä ja Alaskassa. Talvehtimisalueet ovat rannikoilla Länsi-Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa.

 

Suomessa punakuiri pesii Pohjois-Lapissa.

 

Lapin havainnot keskittyvät alueen pohjoisosiin.

 

Varhaisimmat havainnot

2.5.2012 Rovaniemi Jätkänkynttilä (Matti Kassala)

3.5.1980 Pello Turtola (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

3.-5.5.2013 Sodankylä Ilmakkijärvi (Markku Jääskö, Kaija Paananen, Olavi Akkanen)

 

Myöhäisimmät havainnot

10.9.2016 Rovaniemi Ranta (Jorma Salo)

11.8.2009 Posio Mourusalmi (Olli Lamminsalo, Hannu Manninen, Jukka Parkkonen, Antti Peuna)

11.8.2017 Utsjoki Guotteoaivi (Antti Karjalainen)

 

Suurimmat yksilömäärät

44, Rovaniemi Paavalniemi 12.5.2008 (Antti Aholainen, Allan Hamari, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Ruonakoski)

41, Utsjoki Karigasniemi 10.6.2014 (Kimmo Olkio, Jouko Olkio)

35, Enontekiö Mannakoski 17.5.2017 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Havaintomäärät

Tiira-kirjausten määrä on pysynyt kokolailla tasaisena, vaikka yleinen kirjausaktiivisuus on noussut.

 


Karikukko

61 havaintoa / 79 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti hävinnyt (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Karikukon pesimäaluetta ovat Euraasian pohjoisrannikot, Grönlanti, Kanada ja Alaska. Se talvehtii Euroopan länsirannikolla sekä Afrikan, Etelä-Aasian, Australian, Etelä-Amerikan ja Pohjois-Amerikan eteläosien rannikoilla.

 

Suomessa karikukko pesii ulkosaaristossa Suomenlahdella ja Pohjanlahdella. LLY:n alueen havainnot ovat hajanaisesti eri puolilta aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

26.4.2012 Sodankylä Vuotso (Osmo Hirvasvuopio)

7.5.2006 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Oiva Mäkinen)

7.5.2011 Posio Nilojokisuu (Mika Heikkala)

 

Myöhäisimmät havainnot

28.8.2016 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

20.8.2018 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

14.8.2008 Kemijärvi Sellu (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Inari Jääsaari-Siltasaari-Lintusaari-Viimassaari 25.6.1986 (Antti Lammi, Ksly:n Atlasretki Inarinjärvelle, Esko Martikainen)

3, Kemijärvi Luusua 14.6.1998 (Jyrki Pynnönen, Ilpo Huolman, Thomas Oesch)

3, Kemijärvi keskusta 23.5.2017 (Pirkka Aalto, Marko Ollila)

 


Isosirri

38 havaintoa / 125 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Isosirri pesii arktisilla rannoilla. Talvehtimisalueet eteläisemmillä rannoilla eri puolilla maapalloa, Euroopassa Pohjanmerellä ja mantereen länsirannikolla. Suomessa havaitaan säännöllisesti muuttoaikoina.

 

Lapissa havaintoja on tehty hajanaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

11.-12.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi (Antti Ruonakoski, Anssi Mäkinen, Antti Aholainen, Allan Hamari)

11.-13.5.2018 Rovaniemi Niskanperä (Veikko Isomursu, Raimo Metsomäki, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Ruonakoski, Anette Simola, Tuija Nivala, Juhani Jalkanen, Leena Muotka ym)

12.5.2014 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Antti Ruonakoski, Veikka Aalto)

12.5.2018 Inari Juutuanvuono (Juhani Honkola, Vesa Juntunen, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

12.5.2004 Utsjoki Nivajoki (Pirkka Aalto)

 

Myöhäisimmät havainnot

16.9.1988 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

9.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

9.9.2002 Pello Säynäjäjärvi (Jorma. V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Rovaniemi Niskanperä 11.5.2018 (Veikko Isomursu)

9, Inari Juutuanvuono 22.5.2014 (Mauri Sydänmetsä, Olli Osmonen, Jorma Niemelä)

9, Inari Kirkkoranta 22.5.2014 (Jouni Aikio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30 SW, Sodankylä Kelujärvi 14.7.2000 (Ossi Pihajoki)

2, Inari Karigasniemi 10.6.2003 (Pentti Perttula)

2, Utsjoki Skoarrajärvi 15.6.2019 (Perttu Johansen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

14, Utsjoki Pulmankijärvi 6.-9.8.1990 (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

11, Pello Säynäjäjärvi 4.9.2002 (Jorma V.A. Halonen)

8 juv S, Pelkosenniemi Ellitsa 13.8.1999 (Kivilompolot)

8, Enontekiö Saarijärvi 2.9.2009 (Jörgen Palmgren)

 

Havaintomäärät

LLY:n alueella vuosittaiset havaintomäärät ovat pieniä. Ennätys on vuodelta 2008, kaikkiaan 11 havaintoa. Lajia ei havaita Lapissa joka vuosi.

 


Suokukko

3 787 havaintoa / 49 188 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Suokukko pesii pohjois-Euroopassa ja Venähällä. Talvehtimisalueet ovat Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa suokukko on yleisin Lapissa ja länsirannikolla, muualla harvinaisempi pesijä. Tiira-havainnot Lapissa kattavat koko LLY:n alueen.

 

Varhaisimmat havainnot

25.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Tapani Tapio)

25.4.2019 Ylitornio Kauliranta (Jarmo Saarela)

27.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Vesa Nivala, Ilpo YJ Kojola)

 

Muuton alku on keskimäärin 6. toukokuuta. Vuonna 2019 alku oli ennätysaikainen, ja ensimmäistä kertaa huhtikuun puolella.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun puolivälin tietämille.

 

Myöhäisimmät havainnot

1.10.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

28.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

27.9.1996 Pellojärvi (Reijo Pantsar)

27.9.2018 Inari Mellanaapa (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

600, Kemijärvi Isokylä 15.5.2016 (Pirkka Aalto, Tuukka Aalto, Iina Aalto, Veikka Aalto)

400 p, Enontekiö Karesuvanto 23.5.2020 (Timo J. Leppänen)

300, Ylitornio Purasenvaara 20.5.2012 (Tomi Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Ylitornio Jaukkuri 1.6.2017 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

70, Sodankylä Lokka 5.6.1994 (Toni Eskelin, Arvo Ohtonen, Jorma Pessa)

70, Inari Toivonniemi 3.6.2012 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius)

70, Kittilä Rautuskylä 1.6.2017 (Timo J. Leppänen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

320, Pellojärvi 26.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pellojärvi 2.9.1980 (Jorma V.A. Halonen)

250, Pellojärvi 28.8.1994 (Jorma V.A. Halonen)

250, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut keskimääräistä havaintoaktiivisuuden kasvua enemmän, vaikka laji on kokonaisuudessaan vähentynyt.

 

Tiiran merkintöjen mukaan suokukko on maamme 37. lintulaji. Se on mainittu Elias Laguksen Kuusamon lajien luettelossa vuonna 1772. Vanhin havainto LLY:n alueelta on vuodelta 1962 Sodankylästä [118. laji]. Sen jälkeen rivejä suokukosta on kertynyt lähes 4.000 (tilanne 20.9.2020). Osuus Suomen havainnoista on 3,0%.

Miten lajin muutto etenee meillä ja muualla? Suokukon kevätmuuton saapumisjärjestyksen mediaani LLY:n seurannassa vuodesta 2003 lähtien on 107,5. Listakertoja on 18, vaihteluväli on 91 – 117 ja saapumisen poikkeaminen yli 12 sijaa mediaanista suuntaansa eli variaatiosuhde on 6 %.

Suomessa kevätmuuton aikaisia havaintoja suokukosta on kertynyt 7 % viimeistään 1.5. ja LLY:n alueella 10.5. mennessä. Toukokuun lopussa vuosittaisista havainnoista on alueellamme tehty jo lähes 57 %. Viimeiset 7 % riveistä meillä on kirjattu 26.7. tai myöhemmin, mutta koko Suomessa vasta parin kuukauden päästä siitä: 16.9. alkaen.

Seitsemässä kunnassa suokukosta on tehty vähintään 200 havaintoa. Niistä muutto on ehtinyt  toukokuun lopussa pisimmälle Rovaniemellä, jossa karttuma on lähes 83 %. Kittilä on kunnista keskimmäinen (66 %) ja Utsjoki on viimeisenä (16 %).

Säännölliset keväthavainnot suokukosta alueellamme alkavat vuodesta 1972. Aukkoja ketjussa on kolme: vuodet 1989, 1991 ja 1993. Sitä mukaa kuin vanhojen havaintojen syöttäminen edistyy, puutteet arvatenkin poistuvat.

Kunnan nimeä seuraa suluissa kaksi suokukon havaintomäärää: Kauttaviivan edellä on tilanne 31.5. mennessä (Utsjoella muuton hitauden vuoksi myös 10.6. tilanne) ja sen jälkeen havainnot kaikkiaan. Seuraavina ovat vuosittaisten ensihavaintojen päivämäärät kunnittain.

Havaintopäivämäärien jälkeen näkyy ko. kunnan ensimmäinen Tiiraan kirjattu havainto suokukosta järjestysnumeroineen.

 

Enontekiö (262/603) 25.5.1998, 20.5.1999, 17.5.2000, 15.5.2001, 7.5.2002, 14.5.2003, 7.5.2005, 10.5.2006, 16.5.2007, 18.5.2008, 9.5.2009, 8.5.2010, 9.5.2011, 20.5.2012, 12.5.2013, 15.5.2014, 8.5.2015, 7.5.2016, 17.5.2017, 14.5.2018, 10.5.2019, 20.5.2020; ensihavainto Tiirassa 12.7.1970 [52].

Inari (277/611) 28.5.1979, 13.5.1985, 20.5.1988, 16.5.1990, 28.5.1992, 21.5.1994, 21.5.1995, 26.5.1996, 25.5.1997, 31.5.1998, 23.5.1999, 24.5.2000, 12.5.2002, 8.5.2004, 22.5.2005, 10.5.2006, 14.5.2007, 21.5.2008, 10.5.2009, 12.5.2010, 9.5.2011, 15.5.2012, 10.5.2013, 12.5.2014, 6.5.2015, 7.5.2016, 18.5.2017, 9.5.2018, 12.5.2019, 13.5.2020; ensihavainto Tiirassa 28.5.1979 [130].

Kemijärvi (114/187) 25.5.2002, 5.5.2006, 7.5.2007, 10.5.2008, 9.5.2009, 11.5.2010, 7.5.2011, 9.5.2012, 7.5.2013, 13.5.2014, 13.5.2015, 3.5.2016, 18.5.2017, 9.5.2018, 9.5.2019, 10.5.2020; ensihavainto Tiirassa 3.6.1995 [108].

Kittilä (139/210) 18.5.1978, 15.5.2007, 9.5.2008, 10.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 8.5.2012, 12.5.2013, 17.5.2014, 6.5.2015, 4.5.2016, 17.5.2017, 16.5.2018, 11.5.2019, 13.5.2020; ensihavainto Tiirassa 6.6.1975 [56].

Kolari (90/120) 11.5.1972, 12.5.1973, 12.5.1974, 25.5.1976, 22.5.1977, 19.5.1978, 21.5.1979, 19.5.1980, 18.5.1981, 16.5.1983, 21.5.1984, 27.5.1985, 14.5.2006, 13.5.2007, 9.5.2008, 7.5.2009, 16.5.2010, 10.5.2011, 17.5.2012, 15.5.2013, 19.5.2014, 12.5.2015, 8.5.2016, 19.5.2017, 9.5.2018, 11.5.2019, 19.5.2020; ensihavainto Tiirassa 11.5.1972 [40].

Muonio (47/65) 18.5.1978, 15.5.1979, 12.5.2002, 18.5.2007, 20.5.2009, 15.5.2012, 14.5.2013, 16.5.2014, 11.5.2015, 5.5.2016, 27.5.2017, 18.5.2018, 27.5.2019, 24.5.2020; ensihavainto Tiirassa 6.6.1977 [40].

Pelkosenniemi (22/35) 9.5.2007, 11.5.2011, 11.5.2012, 18.5.2014, 13.5.2016, 20.5.2017, 14.5.2018, 26.5.2019, 23.5.2020; ensihavainto Tiirassa 16.7.1975 [27].

Pello (217/311) 15.5.1972, 11.5.1973, 11.5.1974, 10.5.1975, 12.5.1976, 6.5.1977, 10.5.1978, 10.5.1979, 2.5.1980, 9.5.1981, 4.5.1982, 1.5.1983, 30.4.1984, 20.5.1985, 9.5.1986, 15.5.1987, 14.5.2007, 14.5.2008, 9.5.2009, 8.5 2010, 7.5.2011, 9.5.2013, 11.5.2014, 8.5.2015, 7.5.2016, 18.5.2017, 9.5.2018, 11.5.2019, 7.5.2020; ensihavainto Tiirassa 15.5.1972 [83].

Posio (23/30) 27.5.1977, 17.5.2008, 12.5.2013, 16.5.2014, 20.5.2015, 9.5.2018, 15.5.2019, 17.5.2020; ensihavainto Tiirassa 27.5.1977 [82].

Ranua (30/38) 12.5.1979, 16.5.1984, 10.5.1985, 12.5.2006, 19.5.2008, 13.5.2012, 7.5.2013, 13.5.2015, 18.5.2016, 22.5.2017, 9.5.2018, 9.5.2019, 17.5.2020; ensihavainto Tiirassa 29.6.1971 [6].

Rovaniemi (608/734) 11.5.1974, 6.5.1975, 16.5.1976, 9.5.1979, 4.5.2004, 16.5.2005, 4.5.2006, 5.5.2007, 1.5.2008, 7.5.2009, 8.5.2010, 8.5.2011, 8.5.2012, 6.5.2013, 29.4.2014, 6.5.2015, 3.5.2016, 16.5.2017, 9.5.2018, 1.5.2019, 5.5.2020; ensihavainto Tiirassa 19.5.1974 [82].

Salla (51/65) 8.5.1975, 14.5.1978, 15.5.1979, 19.5.2007, 18.5.2008, 8.5.2009, 9.5.2010, 7.5.2011, 23.5.2012, 15.5.2013, 23.5.2014, 14.5.2015, 7.5.2016, 22.5.2017, 11.5.2018, 13.5.2019, 20.5.2020; ensihavainto Tiirassa 8.5.1975 [69].

Savukoski (33/39) 16.5.1977, 19.5.1978, 14.5.1979, 15.5.2009, 15.5.2010, 15.5.2011, 17.5.2012, 18.5.2013, 17.5.2014, 17.5.2015, 10.5.2016, 11.5.2018, 19.5.2020; ensihavainto Tiirassa 16.5.1977 [48].

Sodankylä (57/157) 17.5.1978, 19.5.1979, 27.5.1984, 25.5.2007, 31.5.2008, 13.5.2009, 16.5.2010, 9.5.2011, 12.5.2012, 21.5.2014, 10.5.2015, 9.5.2016, 22.5.2017, 13.5.2018, 18.5.2019, 20.5.2020; ensihavainto Tiirassa 5.6.1962 [18].

Utsjoki (31.5: 84/519; 10.6: 181/519) 31.5.1976, 24.5.1977, 27.5.1978, 29.5.1979, 6.6.1981, 25.5.1990, 1.6.1992, 8.6.2006, 24.5.2007, 25.5.2008, 20.5.2009, 20.5.2010, 14.5.2011, 16.5.2012, 16.5.2013, 22.5.2014, 21.5.2015, 12.5.2016, 22.5.2017, 12.5.2018, 12.5.2019, 19.5.2020; ensihavainto Tiirassa 17.7.1975 [73].

Ylitornio (211/256) 1.5.1975, 27.5.1976, 25.5.1983, 6.5.2006, 17.5.2007, 3.5.2008, 9.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 7.5.2012, 12.5.2013, 11.5.2014, 8.5.2015, 5.5.2016, 20.5.2017, 8.5.2018, 25.4.2019, 10.5.2020; ensihavainto Tiirassa 1.5.1975 [62].

 


Jänkäsirriäinen

881 havaintoa / 2 140 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa).

 

Levinneisyys

Jänkäsirriäinen pesii Fennoskandiassa ja muutamilla alueilla Venäjän pohjoisosissa. Se talvehtii Itä-Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa jänkäsirriäinen on harvalukuinen pesimälintu. Sen tiheys on suurimmillaan Pohjois-Suomessa.

 

LLY:n alueen havainnot painottuvat pohjoiseen.

 

Varhaisimmat havainnot

7.5.2016 Inari Mielikköjärvi (Juhani Honkola, Esko Sirjola, Vesa Luhta, Jan-Erik Tanhua)

8.5.2012 Savukoski Värriöjärvi (Eila Ylilokka)

10.5.2018 Sodankylä kk (Pekka Paarman)

 

Myöhäisimmät havainnot

11.9.2012 Sodankylä Viiankiaapa (Olli-Pekka Karlin)

18.8.2014 Sodankylä Halssiaapa (Hanna Hyvönen)

16.8.2000 Sodankylä Kirkonkylä 2 m (Kivil)

16.8.2003 Sodankylä Lokka Hanhireikä 1 m (Kivilompolot)

16.8.2011 Inari Peltojoenjänkä (Olli Osmonen, Arto Saikkonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

43, Rovaniemi Paavalniemi 29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki)

20, Rovaniemi Paavalniemi 25.5.2017 (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

16, Rovaniemi Niskanperä 28.5.2015 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

55, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Tuomo Jaakkonen, Vesa Jouhki, Mika Ilari Koskinen, Petri Lampila, Tarmo Lehtilä, Kari Lindblom, Jari Nummelin, Mika Ohtonen, Jouko Olkio, Ari Parviainen, Antti Pesola, Jorma Pessa, Jukka Piirainen, Jari Siven, Sami Tuomela, Andreas Uppstu, Roni Väisänen, Leo Wallinmaa, ym)

31, Kittilä Kelontekemä 11.7.2009 (Pekka Peltoniemi)

24, Sodankylä Pajuaapa 16.6.2013 (Markku Mikkola-Roos)

24, Enontekiö Pöyrisvuoma linjalaskenta 11.6.2016 (Tuomas Lahti)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Sodankylä Sota-aapa 3.8.2007 (Kari Penttilä)

2, Kittilä Munajärvi 6.8.1975 (Jarmo Laine)

2, Enontekiö Hirvasvuoma 8.8.1985 (Jorma V.A. Halonen)

2, Sodankylä kirkonkylä 16.8.2000 (Kivil)

2, Utsjoki Piesjänkä 7.8.2014 (Martti Rikkonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat Tiira-historian aikana laskeneet.

 


Kuovisirri

38 havaintoa / 136 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kuovisirri pesii Siperian tundralla ja talvehtii Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Varhaisimmat havainnot

20.5.2018 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen, Andreas Nuspl, Antti Ruonakoski, Jorma Salo, Anette Simola, Turisteja)

27.5.2020 Rovaniemi Paavalniemi (Andreas Nuspl)

3.6.2005 Rovaniemi Niskanperä (Antti Ruonakoski ym)

 

Myöhäisimmät havainnot

24.9.1996 Pellojärvi Salminniemi 14 p (Jorma V.A. Halonen)

24.9.1996 Pellojärvi (perint.) 3 p (Jorma V.A. Halonen)

24.9.1999 Pello Säynäjäjärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

22, Pellojärvi 20.8.1978 (Jorma V.A. Halonen)

20, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

14, Pellojärvi 24.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

 


Lapinsirri

1 677 havaintoa / 5 438 yksilöä (tilanne 18.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Lapinsirri pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Se talvehtii Välimeren ympäristössä, Afrikassa ja Aasian eteläosissa.

 

Suomen kanta pesii Lapissa, lähinnä Enontekiön ja Utsjoen alueella. Perämerellä elää erillinen pieni populaatio, joka on viime vuosina voimakkaasti vähentynyt.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu koko alueelta. Havaintojen painopiste on selvästi pohjoisimmilla alueilla.

 

Varhaisimmat havainnot

24.4.2014 Kemijärvi pumppuasema (Allan Hamari)

7.5.2015 Kittilä maatalouskoulu (Paula Lehtonen)

9.5.2015 Rovaniemi Souharinlampi (Tuomo Suhonen)

 

Muuton alku on tyypillisesti toukokuun puolivälissä, ja se näyttää aikaistuneen muutaman päivän 2000-luvulla.

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

Myöhäisimmät havainnot

22.9.1995 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

7.9.2019 Rovaniemi Aronperä (Andreas Nuspl)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30-80, Rovaniemi Paavalniemi/Niskanperä  26.-29.5.2017 (Jukka Simula, Matti Välimäki, Rauno Yrjölä, Veikko Isomursu, Jorma Salo)

32, Inari Mellanaapa 23.5.2007 (Jorma Niemelä)

30, Rovaniemi Vikajärvi 29.5.2017 (Hannu Jauhiainen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

70, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Tuomo Jaakkonen, Vesa Jouhki, Mika Ilari Koskinen, Petri Lampila, Kari Lindblom, Jari Nummelin, Mika Ohtonen, Ari Parviainen, Antti Pesola, Jorma Pessa, Jukka Piirainen, Jari Siven, Sami Tuomela, Roni Väisänen ym)

20, Enontekiö Jäkälävaara 10.7.1987 (Jukka Simula)

20, Enontekiö Salvasjärvi 5.7.1997 (Janne Aalto, Pirkka Aalto)

20, Utsjoki Junnájeaggi 2.6.2018 (Jouni Aikio, Vesa Juntunen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

17, Rovaniemi Aronperä 18.8.2008 (Veikko Isomursu)

14, Pellojärvi 12.8.1994 (Jorma V.A. Halonen)

13, Pellojärvi 27.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet kutakuinkin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Pulmussirri

15 havaintoa / 60 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pulmussirri pesii pohjoisimmilla alueilla Kanadassa, Grönlannissa, Huippuvuorilla ja Venäjällä. Se tavehtii eteläisemmillä rannikoilla Afrikassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä Amerikassa.

 

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat satunnaisesti eri puolille aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

26.5.2018 Rovaniemi Sahanperä 1 p (Anssi Mäkinen, Ismo Pyhtilä)

30.5.2017 Kittilä Maatalouskoulu 1 p (Juha Takalo, Anja Lindroos)

9.6.2015 Utsjoki Teno Nivajoki 10 p (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

 

Myöhäisimmät havainnot

23.9.2008 Rovaniemi Arktikumin ranta 1 juv p (Veikko Isomursu, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Oiva Mäkinen)

14.9.1996 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

9.9.1973 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

22 kiert, Inari Ahkioniemi 25.7.2019 (Sampo Parkkonen, JK.RK.HT ja RR)

10 p, Utsjoki Teno Nivajoki 9.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

9, Inari Ahkioniemi 14.7.2006 (Sampo Parkkonen)

 


Suosirri

1 086 havaintoa / 4 440 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Suosirri pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Talvehtimaan se siirtyy Afrikkaan, Etelä-Aasiaan ja eteläisempiin osiin Pohjois-Amerikkaa.

 

Suosirrin nimialalaji pesii Lapissa. Itämeren piirissä pesii etelänsuosirri, joka on vähentynyt voimakkaasti.

 

Varhaisimmat havainnot

2.5.2011 Posio Nilojokisuu (Mika Heikkala)

6.5.2018 Inari Mellanaapa (Jorma Niemelä, Aila Niemelä)

7.5.2007 Rovaniemi Kivitaipale (Allan Hamari)

7.5.2016 Kemijärvi Tuulanniemi (Erkki Jokelainen)

 

Suosirrin muuton alku näyttää aikaistuvan. 2010-luvulla se alkoi tyypillisesti n. 10.5.

 

Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

 

 

Myöhäisimmät havainnot

10.10.2000 Inari Harjuntausjärvi (Jouni Aikio)

9.10.2003 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

7.10.1995 Pellojärvi (Heikki Helle, Mikko Jaukkuri)

7.10.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120, Enontekiö Sotkajärvi 18.5.2000 (Pirkka Aalto)

55, Enontekiö Sotkajärvi 23.5.1999 (Pirkka Aalto)

35, Sodankylä Vuotso 25.5.2017 (Osmo Hirvasvuopio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

37, Ylitornio Kuivakangas 14.7.2012 (Jarmo Saarela, Tapani Tapio)

26, Utsjoki Nuvvus 4.-8.7.2018 (Risto Willamo, Teemu Willamo)

20, Utsjoki poroerotus 10.6.2015 (Auli Patjas, Eeva Patjas, Päivi Patjas)

 

Syksy (elo-joulukuu)

250, Pellojärvi 9.9.1973 (Jorma V.A. Halonen)

120, Pellojärvi 15.9.1972 (Jorma V.A. Halonen)

100, Pellojärvi 30.8.1975 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Merisirri

25 havaintoa / 32 yksilöä (tilanne 18.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Merisirri pesii pohjoisen tundramaastoissa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii osittain samoilla alueilla, osittain siirtyy vähän etelämmäksi.

 

Merisirri esiintyy Suomessa enimmäkseen rannikon vierailijana syksyllä ja talvella. Käsivarressa on todettu muutama pesintä.

 

Varhaisimmat havainnot

11.1.2017 Enontekiö Maunu (Reijo Mannela)

26.1.2012 Ivalo keskusta (Olli Osmonen, Jouni Lukkari)

30.1.2009 Inari Nanguvuononselkä (Tomi Sarvi, Rauno Pehkonen, Pentti Kujala)

30.1.2020 Ivalo Saarineitämöjärvi 1 tp kuollut (Roope Ruokonen, Petteri Lappalainen)

 

Myöhäisimmät havainnot

28.12.1996 Sodankylä Luosto 1 p (Ossi Pihajoki)

21.12.1981 Kemijärvi keskusta (Seppo Saari)

11.12.1988 Sodankylä Siurunmaa 1 p (Pekka Paarman)

 

Suurimmat yksilömäärät

5 p, Inari Riutula 13.4.1975 (Lauri Arrela / Iso-Iivari)

4 m, Sodankylä kirkonkylä 16.10.2014 (Pekka Paarman)

3 p, Inari Kasariselkä 2.10.2004 (Kari Penttilä)

 


Pikkusirri

148 havaintoa / 790 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pikkusirri pesii Aasian ja Euroopan pohjoisimmissa osissa. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Viimeisimmässä Atlas-kartoituksessa ei tehty pesintään viittaavia havaintoja Suomessa. Lajin tiedetään pesineen Lapissa aiemmin, muutama havaintojen ulkopuolelle jäänyt pari saattaa edelleenkin pesiä.

 

Varhaisimmat havainnot

15.5.2015 Rovaniemi Apukka (Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen)

16.5.2010 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

17.5.2012 Kolari Kurtakko (Pekka Peltoniemi)

 

Myöhäisimmät havainnot

2.10.2016 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

27.9.2007 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi)

27.9.2014 Enontekiö Kelottijärvi (Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

7, Kittilä Karinnokka 18.5.2012 (Jouni Kannonlahti, Eemeli Peltonen, Anna Tiitola)

6, Kolari Rautuvaara 25.5.2014 (Pekka Hietaniemi)

4, Rovaniemi kaupunki 29.5.1979 (Osmo Junila)

4, Inari Juutuanvuono 26.-27.5.2014 (Anja Vest, Erkki Pylväs, Juhani Honkola, Esko Sirjola, Mikko Tanhua, Allan Hamari, Olli Osmonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Rovaniemi Niskanperä 3.6.2005 (Tuomo Jaakkonen, Vesa Jouhki, Mika Ilari Koskinen, Petri Lampila, Tarmo Lehtilä, Kari Lindblom, Jari Nummelin, Mika Ohtonen, Jouko Olkio, Ari Parviainen, Antti Pesola, Jorma Pessa, Jukka Piirainen, Jari Siven, Sami Tuomela, Andreas Uppstu, Roni Väisänen, Leo Wallinmaa ym)

4, Utsjoki Alaköngäs 11.6.2014 (Jouni Riihimäki, Aarne Ohtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

200, Pellojärvi 15.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

150, Pellojärvi 14.9.1996 (Jorma V.A. Halonen)

28, Pellojärvi 8.9.1996 (Reijo Pantsar)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskusuunnassa.

 


Vesipääsky

1 984 havaintoa / 10 265 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Vesipääsky pesii pohjoisen arktisilla alueilla ja talvehtii trooppisilla valtamerillä.

 

Suomen pesintähavainnot keskittyvät Lappiin, myös Pohjanlahden rannikolla on paikoin pesintöjä.

 

Varhaisimmat havainnot

10.5.2015 Pello Jolmanpudas (Marja Vaattovaara, Jyrki Vaattovaara, Eva Lantto)

12.5.2016 Inari Kittiläntie (Jan-Erik Tanhua)

13.5.2016 Inari Männiköntie (Markku Jääskö)

 

Vesipääskyn kevätmuuton alku näyttää aikaistuvan ja on nyt tyypillisesti heti toukokuun puolivälin jälkeen. Muutto on vauhdikkaimmillaan toukokuun lopussa.

 

Myöhäisimmät havainnot

28.8.2014 Inari Mellanaapa (Olli Osmonen)

16.8.2015 Utsjoki Piesjänkä (Vesa Jouhki)

15.8.1977 Kittilä Munajärvi (Jarmo Laine)

15.8.2008 Enontekiö Pöyrisjärvi (Antti Karppi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150, Kolari Rautuvaara 27.5.2014 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

120, Salla Termusjärvi 27.5.2008 (Ari-Antti Aska)

70, Enontekiö Sotkajärvi (Timo J. Leppänen, Olli Osmonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100-130, Enontekiö Sotkajärvi 2.-3.6.2005 (Timo J. Leppänen, Jukka Mämmilä)

110, Kittilä Sirkka 1.6.2017 (Timo J. Leppänen)

70, Kolari Rautuvaara 3.6.2017 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius, Juhani Suni)

 

Syksy (elo-joulukuu)

37, Enontekiö Ragatjavri 7.8.2011 (Joni Sundström, Helena Pirttisaari)

12, Kittilä Munajärvi 15.8.1977 (Jarmo Laine)

10, Kittilä Munajärvi 3.8.1975 (Jarmo Laine)

10, Utsjoki Kuhkesjavri 1.8.2005 (Tarmo Lehtilä, Risto Suksi, Leo Wallinmaa)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat hieman kasvaneet, kuitenkin vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden verran.

 

 


Isovesipääsky

5 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Isovesipääsky pesii Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa sekä Islannissa ja Huippuvuorilla. Se talvehtii trooppisilla merialueilla.

 

LLY:n alueen havainnot

5.6.2007 Kolari Ylläslompolo 2 p (Pekka Hietaniemi)

8.-9.10.2010 Kemijärvi Pitkäsilta 1 1kv p (Pirkka Aalto)

26.8.2011 Kolari Ylläslompolo 2 1k1n (Pekka Hietaniemi)

2.6.2015 Enontekiö Sotkajärvi 1 n jp (Timo J. Leppänen)

27.6.2017 Muonio Muonionjoki 1 (Risto Mella, Kalle Roimaa)

 


Rantakurvi

3 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Rantakurvi pesii Venäjällä ja Pohjois-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Itä-Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa pesinnöistä on tehty muutamia havaintoja.

 

LLY:n alueen havainnot

3.6.1995 Kemijärvi (Sami Tuomela, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Elisa Keto)

20.5.2007 Rovaniemi (Petri Kemppainen, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

25.5.2015 Muonio (Orvo Öhman)

 


Rantasipi

4 066 havaintoa / 8 438 yksilöä (tilanne 20.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Rantasipi pesii lähes koko Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa Rantasipiä tavataan vesien äärellä kutakuinkin koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

27.4.2019 Rovaniemi Lapioaapa (Pekka Pahtaja)

28.4.2019 Rovaniemi Olkkajärvi (Tuulikki Karinen, Matti Karinen)

29.4.2008 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

29.4.2008 Rovaniemi Aronperä (Veikko Vasama)

29.4.2016 Kemijärvi Juujärvi (Eerik Sotaniemi)

 

Rantasipin muutto käynnistyy tyypillisesti heti vapulta ja on vauhdikkainta toukokuun puolivälissä.

 

Myöhäisimmät havainnot

18.9.2006 Kemijärvi Sellu (Pirkka Aalto)

15.9.2011 Ylitornio Haapakoski (Jarmo Saarela)

15.9.2018 Inarijärvi (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30, Rovaniemi Ylikylä 10.5.1976 (Jouko Hiltunen)

17, Posio Oiva 30.4.2015 (Toivo Baas)

15, Rovaniemi Valajaskoski 15.5.2015 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

60, Ranua Simojärvi 30.7.2015 (Pirkka Aalto)

44, Kittilä Kapsajoki 28.5.2013 (Antti Hulsi)

40, Inari Lemmenjoki 21.7.2015 (Timo Tikka)

 

Syksy (elo-joulukuu)

30, Kolari Rautuvaara 3.8.2012 (Timo J. Leppänen)

27, Kemijärvi Pitkänsillan pumppuasema 5.8.2009 (Pirkka Aalto)

20 p, Pello Nivanpää 7.8.1986 (Leif Piippola)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 


Metsäviklo

1 899 havaintoa / 3 030 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Etelä-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa metsäviklo pesii lähes koko maassa, mutta Pohjois-Lapissa se on melko harvalukuinen.

 

Varhaisimmat havainnot

17.4.2008 Pello Nivanpää (Jorma V.A. Halonen)

18.4.2018 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

18.4.2018 Pello Sirkkakoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen)

18.-19.4.2019 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

26.9.2017 Posio Viitaranta (Juho Salo)

14.9.2017 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

10.9.2002 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

10.9.2003 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

13, Pello Kaaraneskoski 1.5.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

11, Ranua Roosinki 12.5.2007 (Ville Impiö)

11, Pello Kaaraneskoski 5.5.2014 (Tomi Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

15, Salla Värriö IBA-laskennat 12.-17.6.2008 (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

14, Ylitornio Haapakoski 21.6.2013 (Jarmo Saarela)

11, Sodankylä Jeesiöjoki 19.-20.6.2015 (Risto Willamo, Teemu Willamo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4, Ylitornio Haapakoski 7.8.2011 (Jarmo Saarela)

2, Ylitornio Kopanmäentie 9.8.2015 (Tomi Rautio)

2, Enontekiö Kenttä 10.8.2019 (Antti Karlin)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa metsäviklon tiheys on erittäin pieni ja vaihteleva.

 


Mustaviklo

3 211 havaintoa / 9 979 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Fennoskandian ja Aasian pohjoisosissa. Talvehtii Afrikassa, Euroopan rannikoilla ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa mustaviklo pesii lähinnä Pohjois-Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

23.4.2011 Inari Näätämö (Vesa Orassalo)

25.4.2014 Rovaniemi Jaatila (Anssi Mäkinen)

26.4.2011 Ylitornio Aavasaksa (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

15.9.1994 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

14.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100-180, Rovaniemi Paavalniemi / Niskanperä 10-13.5.2008 (Veikko Isomursu, Paavo Laine, Antti Ruonakoski, Mika Kilpala, Vesa Nivala)

95, Rovaniemi Kivitaipale 10.5.2012 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

19, Pellojärvi 29.7.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15, Kittilä Munajärvi 6.6.1975 (Jarmo Laine)

15, Pellojärvi 30.7.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15, Enontekiö Leppäjärvi 19.6.2007 (Pekka Sulkava)

15, Enontekiö Nunnanen 11.6.2012 (Timo Lainema)

15, Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni 11.6.2012 (Ari Lähteenpää, Pentti Murtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12, Inari Joutilasjärvi 2.8.1991 (Jyrki Pynnönen)

10, Kittilä Munajärvi 3.8.1975 (Jarmo Laine)

8, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät laskeneet.

 

Linjalaskennoissa mustaviklon tiheys on pieni ja vaihteleva.

 


Valkoviklo

4 927 havaintoa / 12 152 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomessa valkoviklo on pohjoinen laji, vaikkakin esiintyy lähes koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

21.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Jukka Soppela, Antti Ruonakoski)

22.4.2014 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

23.4.2019 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

16.10.1983 Kolari Saaripudas (Matti Mela)

5.10.1977 Pello kk (Arvo Leskinen)

14.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60-135, Rovaniemi Paavalniemi / Niskanperä  10.-15.5.2008 (Antti Ruonakoski, Veikko Isomursu, Paavo Laine, Mika Kilpala)

60, Rovaniemi Kivitaipale 9.5.2012 (Ilkka Rautio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 (Miika Halonen, Muitakin Vaeltajia)

19, Inari Hammastunturin erämaa linjalaskentoja 9.-15.6.2009 (Ilkka Kuvaja)

18, Rovaniemi Sahanperä 21.6.2015 (Leena Muotka)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Pellojärvi 26.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

16, Pellojärvi 20.8.1978 (Jorma V.A. Halonen)

11, Pellojärvi 27.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

11, Rovaniemi Ounasjokisuisto 4.8.2018 (Jorma Salo)

11, Kittilä Vuontisjärvi 2.8.2018 (Joni Sundström)

 

Havaintomäärät

Rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät pysyneet lähes vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa valkoviklon tiheys on pieni ja vaihteleva.

 


Lampiviklo

16 havaintoa / 16 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesimisalueet Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Suomeen lampivikloja harhautuu lähinnä muuttoaikoina, pesinnät ovat satunnaisia. Lapissa havainnot jakautuvat satunnaisesti LLY:n alueelle.

 

Varhaisimmat havainnot

8.5.2016 Rovaniemi Kuolajoensuu 1 fl p nous (Vesa Nivala)

10.5.2016 Rovaniemi Paavalniemi 1 p (Mika Bäckman, Olli-Pekka Karlin, Petri Kemppainen, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

17.-18.5.1992 Inari Pikku-Petsamo 1 (Heikki Karhu, Jouni Aikio)

 

Myöhäisimmät havainnot

26.-27.8.1997 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

23.7.2018 Rovaniemi Vikajärvi 1 p nous S (Kalle Lindeman)

19.6.2019 Pelkosenniemi Läskilampi 1 p (Merja Värtö-Niemi, Leena Ukkola)

 


Liro

6 6285 havaintoa / 41 778 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtimisalueet Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

Liro pesii koko maassa, mutta kanta on tihein Keski- ja Pohjois-Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

22.-29.4.1984 Pello Konttajärvi (kyläläiset)

25.4.2011 Ranua Portimo (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

25.4.2013 Rovaniemi Jaatilansaari (Vesa Nivala, Jorma Kemppainen)

25.4.2014 Pello Sirkkakoski (Markku Sirkka)

25.4.2019 Kemijärvi Itäranta (Kari Peuna)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

17.9.2004 Sodankylä kirkonkylä 1 m (PaulaK)

16.9.2010 Enontekiö Porokotajärvi (Timo J. Leppänen)

14.9.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

352, Rovaniemi Jarkonojan suu 11.5.2008 (Antti Ruonakoski)

334, Rovaniemi Paavalniemi 13.5.2008 (Veikko Isomursu)

320, Rovaniemi Jarkonojan suu 15.5.2008 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

175, Enontekiö Pöyrisvuoma 21.-25.6.2007 (Jukka Simula)

140 p, Sodankylä Satojärvi 16.6.2020 (Iikka Heikkala, Osmo Heikkala)

100 p, Sodankylä Sattanen 20.7.2000 (Ossi Pihajoki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

70, Sodankylä Luirojoki 8.8.2017 (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa, Raimo Mattila)

57, Kittilä Vedenottamo 1.8.2014 (Virpi Uusisalmi)

30, Pellojärvi 26.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

30, Kemijärvi jätevesijärvi 1.8.2018 (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärät

Rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät pysyneet liki vakiona.

 

Linjalaskennoissa liron tiheys on vaihteleva.

 


Punajalkaviklo

1 599 havaintoa / 2 400 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja laajalti Aasiassa. Talvehtii Välimeren seudulla, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Punajalkaviklo pesii Suomessa rannikkoalueilla, satunnaisti sisämaassa. LLY:n alueella esiintyminen keskittyy pohjoisiin osiin.

 

Varhaisimmat havainnot

27.4.2019 Ylitornio Kuivakangas 1-2 p (Jouni Parviainen, Vesa Nivala, Ilpo YJ Kojola)

28.4.2016 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jarmo Saarela)

28.4.2019 Ylitornio Kuivakangas 1 p (Jouni Parviainen)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

20.9.1975 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

12.9.2008 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

9.9.1973 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

20, Kolari Kurtakko 17.5.2012 (Pekka Peltoniemi)

15 p, Utsjoki Välimaa 21.5.2020 (Petteri Polojärvi)

10, Kolari Ylläslompolo 16.5.2010 (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

10, Utsjoki Sirma 19.-22.5.2017 (Olli-Pekka Karlin)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Enontekiö Termisjärvi-Masetvarri 11.7.2010 (Otso Häärä)

8, Ylitornio Kuivakangas 29.6.2018 (Tomi Rautio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Enontekiö Kilpisjärvi 6.8.2014 (Ville Suorsa, Aino Ventelä-Suorsa)

3, Kemijärvi Pitkäsilta 12.8.2017 (Pirkka Aalto)

3, Ylitornio Kuivakangas 1.8.2018 (Jouni Parviainen)

3, Enontekiö Tsahkaljärvi 5.8.2018 (Mikko Oksanen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa punajalkaviklon tiheys on erittäin pieni.

 


Jänkäkurppa

1 542 havaintoa / 1 989 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Fennoskandiassa, Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomen jänkäkurpista suurin osa pesii Oulun pohjoispuolisella alueella.

 

Varhaisimmat havainnot

26.4.2007 Ranua Toivakka (Allan Hamari)

1.5.2008 Rovaniemi Apukka (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

1.5.2019 Pello Kaaraneskoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

1.5.2019 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

20.10.2006 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto)

10.-11.10.2015 Ylitornio Tiskiniva (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

9.10.2015 Rovaniemi Kirkkolampi (Antti Ruonakoski, Ismo Pyhtilä, Rauno Kalliskota)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Ylitornio Saarivuoma 22.5.2014 (Ilkka Ruuska)

9, Ylitornio Kilsiaapa 21.5.2013 (Jukka Simula, Ilkka Ruuska)

7, Ylitornio Heinivuoma 22.5.2013 (Ilkka Ruuska)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Utsjoki Linkinjänkä 17.5.2007 (Martti Rikkonen)

9, Sodankylä Kaita-aapa 4.6.2014 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

9, Inari Sammuttijänkä-Vaijoenjänkä 12.6.2014 (Tuomas Lahti)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Enontekiö Sotkajärvi 20.-23.8.2009 (Antti Aholainen)

5, Rovaniemi Aronperä 21.9.2015 (Jukka Simula)

5, Rovaniemi Aronpreä 23.9.2015 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvua hitaammin.

 

Linjalaskennoissa jänkäkurpan tiheys on pieni ja vaihteleva.

 


Lehtokurppa

2 290 havaintoa / 2 757 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Euraasiassa. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat etelämmäksi, Etelä-Eurooppaan, Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan.

 

Lehtokurppa on yleinen pesimälintu Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa kanta on harvempi.

 

Varhaisimmat havainnot

3.4.2015 Rovaniemi kauppatori (Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen)

5.4.2011 Posio Säikkä (Raimo Holappa)

5.4.2015 Enontekiö Peltovuoma (Aulis ja Sirkka Harju)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

30.11.1984 Kittilä Rauhala (Pentti Kurkoja)

27.11.2009 Sodankylä kirkonkylä 1 juv p kuollut (Tapani Tuovinen, Ossi Pihajoki)

24.11.2017 Rovaniemi Lidlin piha (Ismo Kreivi, Minna Luolamo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Salla Vallovaara 29.5.2014 (Veli Niemi)

5, Pello Sirkkakoski 27.5.2018 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen, Pertti Rautio, Seija Rautio, Tommi Enbuska)

5, Ylitornio Hyllykylä 17.5.2019 (Tomi Rautio)

5, Rovaniemi Ylikylä 30.5.2019 (Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Pello Lempeä 9.7.2010 (Eija, Elina Ja Tapani Kangas)

6, Ylitornio Haapakoski 20.6.2012 (Jarmo Saarela, Sirpa Saarela)

6, Ylitornio Törmäsjärvi 17.6.2016 (Hille-Stina Huhtanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6, Pello Konttajärvi 2.9.2003 (Anne Pallari)

6, Kemijärvi Joutsijärvi 9.8.2019 (Kalevi Roivas, Wilma Roivas, Jake Roivas)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Taivaanvuohi

3 830 havaintoa / 7 433 yksilöä (tilanne 22.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesii ainakin Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, todennäköisesti myös Pohjois-Amerikassa. Euroopan linnut talvehtivat Etelä-Euroopassa ja Afrikassa.

 

Suomessa taivaanvuohi pesii yleisenä koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

9.4.2016 Rovaniemi Alakorkalo (Matti Kassala)

12.4.2016 Inari Ryynenpolku (Pertti Kukkala)

17.4.2014 Ylitornio Purasenvaara (Tapani Tapio)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

25.10.2015 Rovaniemi Autti (Kaisa Karhula)

22.10.2017 Pello Välikylä (Jorma V.A. Halonen)

20.10.2017 Kittilä kk (Aila Moksi, Erkki Koskela)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

35, Pello Poikkihaka 13.5.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Ilkka Jolma, Pasi Leskinen ym)

30, Rovaniemi Aronperä 1.5.2008 (Jukka Jokimäki)

25, Pello Yliranta 11.5.1977 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

23, Sodankylä Kaita-aapa 4.6.2014 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

21, Pelkosenniemi Sudenvaaranaapa 8.6.2004 (Jyrki Pynnönen)

20, Inari Kaamanen 23.6.2008 (Jouni Aikio)

20, Inari Mielikköjärvi 25.6.2013 (Martti Tuukkanen, Maria Björkell, Peter Buchert, Veikko Forsberg, Kari Korhonen, Aulikki Nygrén, Martti Partanen, Heli Perttula, Virva Poikonen, Aarne Potinkara, Lauri Saarela, Antero Salokoski, Sirkka Tuomaala, Sakari Vainio, Ilpo Terkki, Anna Innola, Pertti Hakari, Kyösti Kopra, Jussi Hoviseppä, Pirkko Tarvainen, Pertti Tarvainen)

20, Sodankylä Viiankiaapa 4.6.2014 (Harry Seppälä, Matti Maskulin)

 

Syksy (elo-joulukuu)

24, Rovaniemi Aronperä 8.10.2012 (Olli-Pekka Karlin, Jukka Siltanen)

15, Pellojärvi 17.8.1980 (Jorma V.A. Halonen)

15, Rovaniemi  Aronperä 21.9.2015 (Jukka Simula)

15, Rovaniemi Aronperä 8.9.2016 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 

Linjalaskennoissa taivaanvuohen paritiheys on pieni ja vaihteleva.

 


Heinäkurppa

8 havaintoa / 10 yksilöä (tilanne 23.8.2020)

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesimisalueet ovat Koillis-Euroopassa ja Luoteis-Venäjällä, talvehtimisalueet Afrikassa.

 

Suomen pesimäkanta on vain muutamia pareja.

 

LLY:n alueen havainnot

9.8.1975 Pellojärvi 2 p (Jorma V.A. Halonen)

29.9.1990 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen)

5.7.2006 Kittilä Soasvuoma 1 (Petteri Polojärvi)

1.10.2007 Rovaniemi Niskanperä 1 p (Anssi Mäkinen)

19.5.2008 Sodankylä Vuotso 1 p (Osmo Hirvasvuopio)

27.9.2008 Ranua kk 1 (Seppo Karjalainen)

6.9.2012 Rovaniemi Katajatie 1 kiert (Jarno Luiro)

3.9.2015 Rovaniemi Aronperä 2 än p (Jukka Jokimäki, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)

 


Leveäpyrstökihu

38 havaintoa / 150 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Leveäpyrstökihu pesii Pohjois-Amerikan ja Euraasian pohjoisosissa. Se talvehtii trooppisilla merillä. Suomessa se on vähälukuinen läpimuuttaja erityisesti toukokuussa.

 

LLY:n alueen havainnot keskittyvät alueen pohjoisosiin.

 

Varhaisimmat havainnot

26.4.-4.5.2003 Sodankylä Kelujärvi 1 ad vaalea p (Ossi Pihajoki ym)

1.5.2004 Sodankylä Porttipahta 1 vaalea p nous (Terttu Riikonen, Marita Riipi)

6.5.2000 Sodankylä Vuotso 6 p (Ossi Pihajoki ym)

 

Myöhäisimmät havainnot

3.11.2007 Inarijärvi Sarviniemi 3 kiert (Martti Rikkonen)

1.11.2004 Rovaniemi Sonkajärvi 1 E (Merja Vierelä, Riitta ja Veli-Matti Vierelä)

28.10.1985 Kolari Nuottajoki 1 +1kv p (Jorma V.A. Halonen, Veli Ajanki, Hillevi Halonen, luontokerholaisia)

 

Suurimmat yksilömäärät

30 m, Inari Syysjärvi 24.5.2016 (Antero Virtanen, Jukka Porkka)

24, Utsjoki Ailigas-tunturi 11.6.2012 (Pekka Toiminen, P T, Pinja Tiusanen, Karperi Tiusanen, Elliot)

19 m N, Utsjoki Tsuomasvarri 11.6.2012 (Eemeli Peltonen, Pekka Peltonen)

 


Merikihu

63 havaintoa / 104 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Merikihu pesii lähinnä arktisilla ja subarktisilla seuduilla Alaskasta ja Pohjois-Kanadasta Pohjois-Eurooppaan ja -Aasiaan ulottuvilla alueilla. Talveksi muuttaa eteläisen pallonpuoliskon rannikoille.

 

Suomessa merikihu pesii lähestulkoon vain saaristossa.

 

LLY:n alueelta kirjatut havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Varhaisimmat havainnot

1.5.2008 Sodankylä Sattanen 4 p (Markus Salmi)

1.5.2011 Rovaniemi Vanttauskoski 5 p (Aila ja Mikko A)

8.5.2018 Rovaniemi Pöykkölä 2 m NW (Kalevi Roivas)

 

Myöhäisimmät havainnot

24.9.2014 Kemijärvi Kalkonniemi 4 ad (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

23.9.2004 Inari Ahkioniemi 2 kiert (Sampo Parkkonen)

3.9.2011 Inarijärvi Kapaselkä 1 ad SW (Martti Rikkonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

8, Inari Menesjärvi 7.6.1993 NE (Jouni Aikio, Anja Vest)

5, Rovaniemi Vanttauskoski 1.5.2011 p (Aila ja Mikko A)

5, Kittilä Kenttälä 14.5.2013 (Juha Takalo)

5, Sodankylä Sattanen 21.5.2020 (Ola Nyyssönen)

 


Tunturikihu

2 465 havaintoa / 9 865 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Tunturikihut pesivät pohjoisessa Kanadassa, Siperiassa ja Alaskassa, paikoin muuallakin Pohjois-Euroopassa. Ne talvehtivat Atlantin ja Tyynenmeren eteläosissa.

 

Tunturikihu pesii Suomessa vain Tunturi-Lapissa. LLY:n alueelta on kirjattu havaintoja eri puolilta aluetta, mutta painotus on hyvin selvästi Tunturi-Lapissa.

 

Varhaisimmat havainnot

22.4.2003 Sodankylä kirkonkylä 3 ad SW (Inkeri ja Erkki Nieminen)

9.5.1978 Salla Pulkkatunturi (Keijo Ikonen)

10.5.1979 Rovaniemi Misi (Jaakko Rintala)

10.5.2015 Utsjoki Vetsikko (Jani Hoffren)

 

Myöhäisimmät havainnot

12.11.1995 Kemijärvi Joutsijärvi 1 p (JJ ym)

20.9.-5.10.2002 Sodankylä Purnumukka 1 ad p (Ossi Pihajoki, Lauri ja Esa Magga, Nikodemus ym)

28.9.2014 Sodankylä Orajärvi (Esko Pulju)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60, Utsjoki Biesjeaggi 28.5.2010 (Olli Osmonen)

60, Utsjoki Biesjeaggi 31.5.2018 (Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Juha Sihvo)

16 p, Utsjoki Kaldoaivi 23.5.2020 (Henrikki Hetemaa)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

145, Utsjoki Piesjänkä 3.6.2018 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

98, Utsjoki Piesjänkä 2.6.2009 (Olli-Pekka Karlin)

95, Utsjoki Piesjänkä 3.6.2009 (Osmo Heikkala, Jaana Heikkala)

 

Syksy (elo-joulukuu)

22, Utsjoki retkeilyreitti 17.-22.8.2011 (Milka Keihäs)

21, Utsjoki Kaldoaivi 4.8.2019 (Antti Karjalainen)

17, Utsjoki Kaldoaivi 3.8.2019 (Antti Karjalainen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimäärisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Isokihu

10 havaintoa / 10 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Isokihun nimialalaji pesii Pohjois-Atlantin saarilla ja rannikoilla ja talvehtii Atlantin vesillä. Muita alalajeja pesii Etelä-Atlantilla sekä Tyynen meren ja Intian valtameren eteläosan saarilla.

 

LLY:n alueen havainnot

Lokakuu 1920 Enontekiö (Justus Montell)

14.8.1978 Enontekiö Kilpisjärvi (Ulf Gärdenfors)

9.10.1983 Sodankylä Kelujärvi (Ossi Pihajoki)

11.6.1993 Utsjoki Pulmankijärvi (Jyrki Pynnönen, Petteri Tolvanen)

12.3.1997 Sodankylä Vuotso (Osmo Hirvasvuopio)

4.6.1999 Enontekiö Hetta 1 kiert WSW (Mika Ohtonen ym)

19.6.2006 Inari Vasikkaselkä 1 SW (Jörgen Palmgren, Visa Rauste)

4.6.2008 Enontekiö Sotkajärvi 1 (Timo J. Leppänen)

8.6.2019 Inari Paatari 1 p (Hans ja Aslak Mattus)

15.6.2020 Utsjoki Paistunturin erämaa 1 W, SW (Pekka Rusanen, Otso Häärä, Tuomas Lahti)

 


Lunni

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 23.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lunni pesii Pohjois-Atlantin ja Jäämeren rannikoilla. Talvehtimisalueet ovat avomerellä Atlantilla, Pohjanmerellä, Välimerellä sekä Grönlannin ja Newfoundlandin vesillä.

 

LLY:n alueen havainnot

23.1.1993 Kittilä Kaukonen 1 juv p (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen ym. luontokerholaisia)

5.1.1998 Inari Törmänen 1 2kv p (Terho Kinisjärvi)

7.-10.1.1999 Posio Vääräjärvi 1 2kv p (Heikki Seppänen, Jukka Makkonen, Lauri Rytilä, Kai Säkkinen, Tuomo Pirttimaa)

20.2.2005 Inarijärvi 1 ad p (Jouni Aikio, Eino Nikula, Elna Aikio, Jonne Aikio, Mika Siivikko, Olli Osmonen)

6.3.2020 Kemijärvi Raajärvi 1 2kv p (Heikki Silvola, Ari Ruopsa)

 


Riskilä

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 23.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Riskilä pesii Pohjois-Atlantin ja Jäämeren kalliorannoilla. Se voi siirtyä talvehtimaan eteläisemmille vesille.

 

Riskilät pesivät merialueilla.

 

LLY:n alueen havainnot

6.7.2008 Enontekiö Kilpisjärvi (Allan Hamari, Pyry ja Lenni Hamari)

2.2.2020 Inari Sarviniementie 1 2kv p (Mia Hirvi)

 


Ruokki

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomiten (ARK) kirjanpidossa kaksi havaintoa (tilanne 23.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Ruokki pesii Pohjois-Atlantin rannikoilla. Talvehtii tarvittaessa etelämpänä, missä meri ei jäädy.

 

Suomessa ruokki pesii ulkosaariston kivikkoisilla luodoilla.

 

LLY:n alueen havainnot ARK:n kirjanpidossa

18.1.1976 Törmänen

5.1.1987 Inari kirkonkylä

 


Pikkuruokki

23 havaintoa / 25 yksilöä (tilanne 23.8.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii pohjoisen jäämeren saarilla. Siirtyy talveksi etelämmäksi.

 

LLY:n alueen pikkuruokkihavainnot on kirjattu talvikautena lokakuun ja huhtikuun välillä. Kesäaikaisia havaintoja ei ole.

 

Aikaisimmat syyshavainnot

16.10.2010 Inarijärvi 1 (Veikko Väänänen)

16.10.2005 Inari Kasariselkä 1 p (Jouni Aikio)

18.10.1998 Inari Kuivajärvi 1 (Pertti Sotaniemi)

 

Myöhäisimmät keväthavainnot

18.4.2016 Inari Ukonjärvi 1 p kuollut (Taneli Halonen, Pekka Visala)

16.2.2005 Inari Sevettijärvi 1 p kuollut (Viljo Semenoja, Aleksi Fofonoff)

10.2.2018 Kittilä Kaukonen 1 (Jouni Seppälä)

 


Etelänkiisla

1 havainto / 2 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Atlantin ja pohjoisen Tyynemeren rannikoilla. Pesimistä lukuunottamatta viettää aikaansa merellä.

 

Suomessa etelänkiisla on hyvin harvalukuinen ulkosaariston pesimälaji.

 

LLY:n alueen havainto

9.8.1990 Utsjoki Nuorgam 2 p (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

 


Pohjankiisla

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 23.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii luodoilla, saarilla ja rannikoilla pohjoisilla merialueilla. Siirtyy talveksi hiukan etelämmäksi jäärajaa seuraten.

 

LLY:n alueen havainto

13.7.2008 Inarijärvi Vieppisaaret 1 p (Minna Poikonen, Kirsti Puro)

 


Räyskä

16 havaintoa / 19 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Räyskä pesii kaikilla mantereilla Etelämannerta ja Etelä-Amerikkaa lukuunottamatta. Euroopan räyskät talvehtivat Välimeren etelärannalla ja Länsi-Afrikassa.

 

Suomessa räyskä on merensaariston pesimälaji kaikilla merialueillamme.

 

Varhaisimmat havainnot

13.-23.5.2012 Rovaniemi Kivitaipale 1 kiert (Ilkka Rautio)

30.5.2006 Rovaniemi Ounasjokisuisto 1 NW (Anssi Mäkinen)

2.6.2012 Inari Ahkioniemi 1 kiert (Sampo Parkkonen)

 

Myöhäisimmät havainnot

16.8.1983 Ylitornio Kainuunkylä 2 p (Jorma V.A. Halonen, Voitto Viinanen)

30.7.2004 Inari Solojärvi 1 kiert (Sampo Parkkonen, Mika Portti)

24.-25.7.2019 Pello Yliranta 2 ad p (Jorma V.A. Halonen, Minna Kaan, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen, Kati Sirkka, Minna Sarkkinen)

 


Mustatiira

4 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 24.8.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mustatiira pesii Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan linnut talvehtivat Afrikassa.

 

LLY:n alueen havainnot

26.5.1995 Sodankylä Kitinen 1 p (Pekka Punnonen)

20.5.2000 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Ossi Pihajoki)

25.5.2015 Kolari Rautuvaara 1 (Pekka Hietaniemi)

29.5.2015 Kolari Rautuvaara 2 p (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

 


Valkosiipitiira

Tiirassa ei  havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kaksi havaintoa (tilanne 23.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Kaakkois-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtiminen Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

 

LLY:n alueen havainnot ARK:n kirjanpidossa

27.5.1996 Rovaniemi Ulkujärvet

26.–27.5.2000 Sodankylä Ilmakkijärvi

 


Kalatiira

1 358 havaintoa / 4 241 yksilöä (tilanne 24.8.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii trooppisilla valtamerillä.

 

Suomessa kalatiiran levinneisyys ulottuu Etelä-Lappiin saakka. LLY:n alueella havaintoja on kirjattu koko alueelta painottuen kuitenkin selvästi alueen eteläosiin.

 

Varhaisimmat havainnot

30.4.2016 Rovaniemi Saarenkylä (Pekka Pistokoski)

30.4.2019 Rovaniemi Kirkkolampi (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

1.5.2019 Rovaniemi Kuolajokisuu (Mika Bäckman)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2001 Sodankylä Kirkonkylä 1 jp kiert (Kivilompolot)

10.-11.10.1998 Inari Kuivajärvi (Jouni Aikio, Pertti Sotaniemi, Anniina Iranto)

2.10.2014 Pello Sirkkakoski (Jouko Sirkkala)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30, Pello Paamajärvi 19.5.1982 (Mika Knuuti)

27, Ranua Impiö 28.5.1979 (Pentti Impiö)

27, Kemijärvi Kalkonniemi 23.5.2020 (Andreas Nuspl)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

80, Posio Livojärvi 22.7.2010 (Mika Heikkala)

40-53, Pello Sirkkakoski 21.-22.7.2016 (Tomi Rautio, Pertti Rautio, Markku Sirkka)

40, Kemijärvi venesatama 4.6.2017 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

40, Rovaniemi Viirinsuvanto 10.7.2017 (William Velmala, Ismo Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

15, Rovaniemi Salmijärvi 2.8.2019 (Matti Välimäki)

14, Posio Mourusalmi 4.8.2009 (Olli Lamminsalo, Heidi Ahonen, Jukka Makkonen)

8, Inari Ahkioniemi 28.3.2013 (Sampo Parkkonen)

8 kiert, Sodankylä Kelujärvi 15.8.2020 (Ossi Pihajoki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 


Lapintiira

2 679 havaintoa / 17 075 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii pohjoisen pallonpuoliskon mantereiden pohjoisosissa. Talvehtii Etelämantereen rannikoilla ja Etelä-Afrikassa.

 

Suomessa lapintiiran pesimäalueet ovat merialueilla ja sisämaassa maan pohjoisosissa. LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen pohjoisiin osiin.

 

Varhaisimmat havainnot

21.4.2011 Kemijärvi pitkäsilta (Pentti Mettiäinen)

2.5.1979 Muonio Torassieppi (Martti Kotakorva)

3.5.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Esa Huhta, Antti Ruonakoski, Hannu Jauhiainen)

3.5.2015 Kittilä Karinnokka (Esa Lehtonen)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

4.11.2016 Rovaniemi Ounaskoski (Rauno Kalliskota)

26.10.-1.11.2013 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Allan Hamari, Eija Leppänen, Esa Koistinen)

13.10.2007 Rovaniemi Pieni Toramojärvi (Matti Välimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

130, Enontekiö Sotkajärvi 20.5.2000 (Pirkka Aalto)

110, Inari Tuolbájavri (Jouni Aikio)

105, Enontekiö Sotkajärvi 25.5.2008 (Timo J. Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Kittilä Munajärvi 15.6.1975 (Jarmo Laine)

150, Inari Iijärvi 26.6.2009 (Olli Osmonen)

140, Enontekiö Markkina Seitavuopio 14.6.2007 (Peter Uppstu)

 

Syksy (elo-joulukuu)

40, Inari Menesjärvi 1.8.1994 (Jouni Aikio)

38, Inari Menesjärvi 6.8.1996 (Jouni Aikio, Anja Vest)

25, Enontekiö Saarijärvi 7.8.2008 (Joni Sundström)

 

Havaintomäärät

Rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet mutta yksilömäärät pienentyneet.

 


Pikkulokki

2 463 havaintoa / 34 751 yksilöä (tilanne 24.8.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii Euraasian ja Kanadan pohjoisosissa. Euroopan kanta talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimerellä.

 

Pikkulokki pesii tiheimmin Keski-Suomesta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella.

 

Tiiraan on pikkulokista kirjattu havaintoja eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

17.4.2010 Ranua Simojärvi 1 p (Toivo Kalavainen)

24.4.2005 Kemijärvi 1 p (Kirsti ja Juhani Pelkonen)

27.4.1999 Sodankylä kirkonkylä 1 p (J Kivilompolo)

27.4.2010 Posio Ahvensalmi 9 p (Mika Heikkala)

27.4.2017 Enontekiö Ounasjärvi 1 p (Mauri Sydänmetsä)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

15.-17.9.2008 Pello Orajärvi 1 1kv juv p (Jorma V.A. Halonen)

8.9.1985 Pello Paamajärvi 1 p (Reijo Koivuranta)

8.9.1999 Sodankylä Kelujärvi 1 p (Ossi Pihajoki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

450, Posio Akanlahti 25.5.2008 (Antti Peuna)

420, Pello Orajärvi 29.5.2008 (Jorma V.A. Halonen)

345, Rovaniemi Pisajärvi 25.5.2008 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

400, Ylitornio Portimojärvi 18.6.2001 (Jyrki Pynnönen, Thomas Oesch)

350, Kemijärvi jätevesijärvi 14.6.2015 (Pirkka Aalto)

300, Kemijärvi jäteveden puhdistusaltaa 16.6.2016 (Pasi Alanko, Jari Laiho, Roland Lillkåla, Esa Mäkelä, Tiina Sillanpää)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50, Pellojärvi 3.8.1998 (Jorma V.A. Halonen)

20, Pellojärvi 2.8.1997 (Jorma V.A. Halonen)

10, Pellojärvi 3.8.1993 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät ovat nousseet selvästi, mutta yksilömäärät vain vähän.

 


Jäälokki

2 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Jäälokki viettää koko vuoden pohjoisessa. Talven aikana muuttaa kiintojään reunan eteläpuolelle.

 

LLY:n alueen havainnot

Syyskuu 1866 Kittilä Pallasjärvi 1 (havainnoija tuntematon)

6.5.2017 Sodankylä Porttipahta 2 p (Pekka Kustula)

 


Pikkukajava

27 havaintoa / 140 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisilla rannoilla. Talvehtii Sargassomerellä ja Atlantin länsirannikolla sekä Itä-Kiinan merellä ja Meksikon luoteisosassa. LLY:n alueen havainnot jakaantuvat satunnaisesti eri puolille aluetta, eniten havaintoja on kirjattu Tenojokilaaksosta.

 

Varhaisimmat havainnot

1.1.1993 Kolari Törmäsniska 1 juv p (Heino Joki)

13.1.2012 Salla Varvikko 1 2kv p (Pirkka Aalto, Elina Arola)

28.2.1962 Enontekiö Pienajänkkä 50 p (Olli Soutukorva, Uuno Niva ym)

 

Myöhäisimmät havainnot

25.11.1985 Kittilä kk 1 1kv juv p (Antti Sallinen)

13.11.2011 Sodankylä Lokka 1 1kv S (Sampo Laukkanen)

9.11.2000 Sodankylä kk 1 juv S (Paula Kivilompolo)

9.11.2013 Rovaniemi Koskikatu 1 1kv (Rauno Kalliskota)

 

Suurimmat yksilömäärät

61 NE, Utsjoki kk 22.4.2020 (Eija Kurkela, Inga Gröndahl, Teemu Koskinen, Markku Salmelin, Jussi Martin)

50 p, Enontekiö Pienajänkkä 28.2.1962 (Olli Soutukorva, Uuno Niva ym)

3 ad p, Muonio Kihlanki 17.5.1999 (Seppo Friberg)

 


Naurulokki

3 900 havaintoa / 345 589 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopassa ja Aasiassa sekä Islannissa, Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa. Talvehtii pääasiassa pesimäalueita etelämpänä, Suomen kanta Länsi-Euroopassa.

 

Suomessa pesii sekä meren rannikoilla että sisävesillä Keski-Lappiin asti.

 

Naurulokkihavaintoja on kirjattu Tiiraan eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

22.3.2013 Rovaniemi Lapinaukea (Rauno Kalliskota)

29.3.2014 Rovaniemi Kivitaipale (Henna Pätsi)

31.3.2020 Rovaniemi Ounaskoski 1 (Antti Keränen)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

13.11.2011 Rovaniemi Lainas/Ounaskoski (Vesa Perttunen, Ismo Kreivi)

5.11.2000 Sodankylä Porttipahta 1 ad p (Ossi Pihajoki)

26.10.2009 Kemijärvi Pöyliöjärvi (Pirkka Aalto)

26.10.2013 Kemijärvi Pöyliöjärvi (Sampo Laukkanen)

26.10.2016 Rovaniemi Kirkkolampi (Veikko Vasama)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4000, Rovaniemi Ounaskoski 1.5.2008 (Jukka Jokimäki)

3700, Rovaniemi Kuusiselkä 28.4.2013 (Ismo Kreivi)

3500, Rovaniemi Ounaskoski 27.4.2009 (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Veikko Vasama ym)

3500, Rovaniemi Ounaskoski 28.4.2010 (Antti Ruonakoski)

3500, Rovaniemi Kirkonjyrhämä 28.4.2015 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

1600, Rovaniemi Harjulampi 6.6.2017 (Jukka Simula)

1250, Rovaniemi Harjulampi 3.6.2004 (Jyrki Pynnönen)

530, Pello Yliranta 27.7.1982 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

630, Pello Yliranta 11.8.1982 (Jorma V.A. Halonen)

600, Pello Yliranta 17.8.1983 (Jorma V.A. Halonen)

500, Pello kk 30.8.1982 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on kasvanut, mutta havaintojen yksilömäärä laskenut.

 


Mustanmerenlokki

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 23.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii ja talvehtii Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Mustallamerellä, Kaukasuksella ja Azerbaidzanissa. Suomessa tavataan satunnaisesti.

 

LLY:n alueen havainto

2.-16.6.2016 Kemijärvi Kallaanvaara 1 ad p (Pirkka Aalto, Pasi Alanko, Mats Björklund, Christer Casagrande, Tuomo Eronen, Jorma V.A. Halonen, Jorma Hannu, Eero Hietanen, Jaakko Hynninen, Panu Hämäläinen, Hannu Jauhiainen, Yrjö Kahila, Olli-Pekka Karlin, Istvan Kecskeméti, Mika Knuuti, Kyösti Kopra, Kari Laamanen, Jari Laiho, Erkki Lehtovirta, Timo J. Leppänen, Roland Lillkåla, Minna Mikkola, Esa Mäkelä, Jyrki Mäkelä, Arto Niemi, Veli Niemi, Seppo Pudas, Kari Rissanen, Petri Saari, Timo Sahi, Markku Sirkka, Tuula Suihko, Risto Suksi, Jouni Tittonen, Jukka Österberg, Ismo Peijari, Jussi Murtosaari, Kari Kallio, Tuula Saarela)

 


Kalalokki

4 720 havaintoa / 29 230 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikan länsi- ja luoteisosissa. Suomen kanta muuttaa talveksi Länsi-Eurooppaan.

 

Kalalokki pesii käytännössä koko maassa, harvalukuisin kanta on Keski-Lapissa.

 

Varhaisimmat havainnot

2.1.2017 Sodankylä Kevitsa (Keijo Vihriälä)

4.1.2012 Kemijärvi Isokylä (Pirkka Aalto, Lauri Alatarvas ym)

15.1.2018 Pello Yliranta (Markku Sirkka)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

15.-16.12.1984 Sodankylä Porttipahta (Heikki Karhu)

1.-10.12.2011 Rovaniemi Kirkonjyrhämä (Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Antti Ruonakoski, Lea Maalismaa)

9.12.2009 Kolari Äkäslompolo (Vesa Kaulanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

470, Rovaniemi Ounasjokisuisto 4.5.2007 (Antti Ruonakoski)

434, Rovaniemi Ounaskoski 29.4.2008 (Anssi Mäkinen)

215, Rovaniemi Kivijärvi 3.5.2015 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

75, Kemijärvi Pieskansalmi 15.7.2017 (Pirkka Aalto)

70, Ranua Piittisjärvi 1.7.2012 (Pirkka Aalto)

70, Kemijärvi jätevesijärvi 13.7.2017 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120, Posio Livojärvi 23.9.2016 (Tuukka Pahtamaa)

92, Porio Mourusalmi 13.10.2013 (Mika Heikkala, Osmo Heikkala, Eero Heikkala)

90, Inari kirkonkylä 20.10.1987 (Jouni Aikio, Anja Vest)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on noussut suunnilleen havaintoaktiivisuuden keskimääräisen kasvun verran, mutta yksilömäärän kasvu on selvästi hitaampaa.

 


Selkälokki

1 249 havaintoa / 2 636 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii Atlantin ja Jäämeren rannoilla. Suomen kanta talvehtii pääasiassa Itä-Afrikassa.

 

Suomessa selkälokki on meren saariston ja suurimpien sisävesien asukas. Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Varhaisimmat havainnot

9.4.2006 Kemijärvi sillat (Pirkka Aalto)

9.4.2010 Posio Alasuolijärvi (Toivo Baas)

11.4.2016 Kemijärvi Juujärvi (Eerik Sotaniemi)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

27.10.2013 Kemijärvi Seitakorva (Juha Severinkangas)

22.10.2013 Rovaniemi Vanttauskoski (Jorma V.A. Halonen)

19.10.2006 Rovaniemi Vanttauskoski (Anssi Mäkinen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

32 p, Rovaniemi Kivijärvi 3.5.2015 (Antti Ruonakoski)

24 ad p, Posio Ahvensalmi 14.5.2020 (Akseli Myllyneva)

20 ad p, Rovaniemi Kivitaipale 4.5.2015 (Veikko Isomursu)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

17, Porio Autiosaaret 20.7.2008 (Jyrki Mäkelä)

15, Ranua Simojärvi 9.7.2011 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Pyry Hamari, Lenni Hamari)

12, Ranua Simojärvi 9.7.2014 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9, Ranua Simojärvi 1.8.2011 (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

8, Ranua Simojärvi 4.8.2007 (Pirkka Aalto)

8, Posio Ala-Suolijärvi 5. ja 9.9.2009 (Pasi Alanko)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on hieman kasvanut, mutta yksilömäärä pysynyt aikalailla vakiona.

 


Harmaalokki

4 631 havaintoa / 197 353 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesii Länsi- ja Luoteis-Euroopassa sekä myös Pohjois-Amerikassa ja Keski- ja Pohjois-Aasiassa. Siirtyy talvisin etelämmäksi Itä- ja Pohjois-Afrikkaan sekä Väli-Amerikan ja Itä-Aasian rannikoille.

 

Harmaalokki pesii meren saaristossa ja sisämaajärvillä Keski-Lappiin saakka, maan pohjoisimmissa osissa levinneisyys on harvinta. Tiiraan havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta.

 

Varhaisimmat havainnot

2.1.2009 Kolari Lappea (Juha Pieskä, Eeva Uusitalo)

6.1.2011 Kittilä kk (Jorma Yliniemi)

27.1.2008 Rovaniemi keskusta (Seija Ålander, Vesa Perttunen)

 

Harmaalokin kevätmuutto alkaa keskimäärin 20. maaliskuuta, vaihteluväli on 6.3. – 3.4.

 

Myöhäisimmät havainnot

31.12.2014 Rovaniemi Ratantaus (Rauno Kalliskota, Markku Pernu)

26.12.2006 Rovaniemi Patokoski (Heikki Torvinen)

26.12.2019 Kemijärvi keskusta (Paula Kivilompolo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

850, Rovaniemi Hirvas 16.4.2014 (Allan Hamari)

750, Rovaniemi Hirvas 24.4.2010 (Pirkka Aalto)

688, Rovaniemi Hirvas 18.4.2014 (Antti Ruonakoski)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

400, Rovaniemi Ounasjokisuisto 9.6.2015 (Antti Ruonakoski)

340, Rovaniemi Kuusiselkä 7.6.2015 (Ismo Kreivi)

340, Rovaniemi Ounasjokisuisto 26.6.2015 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3500, Rovaniemi Kuusiselkä 2.11.2011 (Jukka Jokimäki)

3500, Rovaniemi Kuusiselkä 2.10.2012 (Allan Hamari, Antti Ruonakoski)

2870, Rovaniemi Harjulampi 16.10.2015 (Antti Rissanen)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on kasvanut, mutta yksilömäärät ovat vähentyneet.

 


Grönlanninlokki

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 23.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Kanadan Arktisissa osissa ja Grönlannin rannikoilla. Talvehtii etelämpänä Atlantilla, mm. Islannissa ja Brittein saarilla sekä Yhdysvaltain itärannikolla ja Suurten järvien alueella.

 

LLY:n alueen havainto

11.9.2015 Sodankylä Porttipahta 1 p (Lasse Ruoho)

 


Isolokki

29 havaintoa / 33 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii arktisilla alueilla Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii Pohjois-Atlantilla ja Tyynenmeren pohjoisosissa. Suomessa tavataan merialueilla enimmäkseen talvisin. LLY:n havainnot ovat Kittilä – Pelkosenniemi -linjan lounaispuolelta ja Tenojokivarresta.

 

Varhaisimmat havainnot

6.4.2014 Kemijärvi Juujärvi 1 3kv p nous (Pirkka Aalto)

14.-16.4.2014 Rovaniemi Hirvas 1 +2kv p (Jukka Siltanen, Antti Ruonakoski, Allan Hamari)

18.4.2012 Kittilä Immeljärvi 2 nous (Esa Lehtonen, Jakko Eerola)

 

Myöhäisimmät havainnot

5.12.2011 Rovaniemi Kuusiselkä 1 1kv juv p (Olli-Pekka Karlin)

26.11.2011 Rovaniemi Kirkonjyrhämä 1 2kv (Veikko Vasama, Rauno Kalliskota)

22.11.2011 Rovaniemi Kirkonjyrhämä 1 p (Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Veikko Vasama)

 


Merilokki

927 havaintoa / 1 634 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Merilokki pesii luoteisen Euroopan ja Pohjois-Amerikan rannikoilla, saarissa ja osin myös sisämaassa. Suomen merilokit muuttavat Itämerellä etelämmäksi tai Pohjanmerelle.

 

Suomessa merilokin pesinnät keskittyvät merialueelle. Sisämaapesinnät ovat yksittäisiä. LLY:n havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Varhaisimmat havainnot

15.2.2014 Sodankylä Orajärvi 1 ad p (Pekka Kasurinen)

19.2.2014 Ivalo Pikku-Petsamo (Jan-Erik Tanhua)

27.2.2014 Rovaniemi Pöykkölä (Anssi Mäkinen)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

17.11.2013 Rovaniemi Ounaskoski (Veikko Vasama, Marko Junttila)

15.-16.11.2011 Sodankylä Lokka (Sampo Laukkanen)

15.11.2018 Inarijärvi (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

16, Rovaniemi Hirvas 1.5.2012 (Veikko Isomursu)

11, Rovaniemi Hirvas 24.4.2010 (Pirkka Aalto)

10, Rovaniemi Hirvas 25.4.2010 (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

10, Rovaniemi Hirvas 23.4.2015 (Veikko Isomursu)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

15, Utsjoki Alaköngäs 16.6.2006 (Turo Ketola, Tommi Merta, Petri Shemeikka)

12, Utsjoki Alaköngäs 11.7.1985 (Heikki Karhu)

10, Inarinjärvi Nellim 27.-30.7.2013 (Aki Arkiomaa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

11, Utsjoki Alaköngäs 4.8.2008 (Jouni Riihimäki, Eero Niinikoski, Sami Tuomela)

11, Sodankylä Lokka 26.8.2018 (Jukka Parkkonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet kirjausaktiivisuuden keskimääräistä kasvua vähemmän.

 



HIETAKANALINNUT

Ei havaintoja LLY:n alueella.

 



KYYHKYLINNUT

Kesykyyhky

2 446 havaintoa / 22 838 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kesykyyhky asustaa kaupungeissa ympäri maapalloa. Alkuperäisiä kesykyyhkyjä pesii edelleen Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa kesykyyhkyä tavataan suurimpien asutuskeskusten ympäristössä. LLY:n havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

140, Rovaniemi Pohjolankatu 3.1.2011 (Toivo Baas)

135, Rovaniemi Ounaskoski 10.1.2010 (Veikko Vasama, Rauno Kalliskota, Marko Junttila)

130, Rovaniemi Ahkiomaa 2.2.2011 (Toivo Baas)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

85, Rovaniemi Mäntyvaara 25.7.2010 (Jukka Jokimäki)

35, Kemijärvi Kirkkokatu 30.7.2015 (Jukka Jokimäki)

32, Rovaniemi Mäntyvaara 17.6.2010 (Jukka Jokimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

150, Rovaniemi Koskikatu-Lapinkävijäntie 8.11.2014 (Jukka Jokimäki)

120, Rovaniemi Koskikatu-Lapinkävijäntie 3.11.2014 (Jukka Jokimäki)

98, Rovaniemi keskusta 28.12.2010 (Jukka Jokimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintorivien määrä Tiirassa on kasvanut suunnilleen keskimäärisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, yksilömäärissä kasvu on ollut hitaampaa.

 

Talvilintulaskennoissa kesykyyhkyn määrä on loivasti noussut, joskin viimeiset vuodet ovat poikkeus trendissä.

 


Uuttukyyhky

149 havaintoa / 198 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Uuttukyyhky pesii Euroopassa ja Aasiassa. Suomalaiset uuttukyyhkyt talvehtivat Ranskassa ja Espanjassa.

 

Suomen pesimäkanta on keskittynyt Lounais-Suomeen, mutta pesintöjä on kirjattu myös Kaakkois-Suomessa ja Pohjanlahden rannikkoseudulla. LLY:n alueen havainnot keskittyvät eteläisiin osiin ja Inariin.

 

Varhaisimmat havainnot

29.-30.3.2016 Ylitornio Kuivakangas (Tomi Rautio, Jarmo Saarela)

3.4.2007 Ivalo Saarineitamo (Olli Osmonen)

7.4.2000 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Pekka Paarman)

 

Myöhäisimmät havainnot

3.-4.11.2016 Pello Sirkkakoski (Aimo Sirkka)

4.10.2008 Rovaniemi Printtivaara (Jukka Soppela)

25.9.2016 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Pello jätevedenpuhdistamo 10.5.2008 (Timo Valkonen)

5, Ivalo emäntäkoulu 4.-6.5.2014 (Juhani Honkola, Olli Osmonen, Mauri, Matti Sydänmetsä, Marianne Viinikainen, Jan-Erik Tanhua)

4, Kemijärvi Juujärvi 9.4.2010 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2, Pello Turtola 2.6.1984 (Mika Knuuti)

2, Ivalo 5.6.2015 (Mauri Sydänmetsä, Marianne Viinikainen)

2, Pello Lankojärvi 7.6.2015 (Pirkko Pönkkä)

2, Inari Törmänen 16.6.2016 (Vesa Juntunen, Riigu Juntunen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 


Sepelkyyhky

4 510 havaintoa / 47 429 yksilöä (tilanne 23.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Sepelkyyhky pesii Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Pohjoisimmat ovat muuttolintuja. Suomalaiset sepelkyyhkyt talvehtivat Ranskassa ja Iberian niemimaalla.

 

Sepelkyyhkyn yhtenäinen levinneisyysalue ulottuu Etelä-Lappiin. Tiiraan kirjatut havainnot jakaantuvat koko alueelle, pohjoisimmissa osissa havaintoja on harvemmassa.

 

Varhaisimmat havainnot

14.1.2007 Rovaniemi Arktikum (Olli-Pekka Karlin)

1.1.2011 Kittilä Pokka, talvehti syksystä kevääseen, tarkat päivät eivät tiedossa (Kari Kokkomäki)

26.1. – 25.3.2020 Rovaniemi Muurola (Marjatta Korhonen, Markku Niemelä)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

31.12.2010 Kittilä Pokka (Kari Kokkomäki)

11.11.2016 Ylitornio Jolanki (Ritva Schroderus)

8.11.2016 Pello Kylävaara (Meiju Määttä )

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

350-600 p, Rovaniemi Matinmikonperä 11.-12.5.2020 (Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Anssi Mäkinen)

370, Rovaniemi Jaatila 22.4.2018 (Jorma Salo)

300 p, Rovaniemi Leivejokisuu 1.5.2020 (Anssi Mäkinen, Jukka Siltanen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

304, Ylitornio Aavasaksa 15.7.2012 (Jarmo Saarela)

254, Ylitornio Kuivakangas 12.7.2012 (Tapani Tapio)

174, Ylitornio Kuivakangas 23.6.2016 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

350, Rovaniemi Jaatila 14.9.2019 (Anssi Mäkinen)

220, Ylitornio Portimojärvi 23.9.2016 (Tomi Rautio, Juha Nalli)

210, Rovaniemi Jaatilansaari 13.9.2009 (Anssi Mäkinen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet hieman keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 

 

Linjalaskennoissa sepelkyyhkyn tiheys on pieni ja vaihteleva.

 


Turkinkyyhky

242 havaintoa / 285 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Turkinkyyhky esiintyy Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.

 

Suomessa turkinkyyhky on harvalukuinen lähinnä länsirannikolla esiintyvä laji. Tiiraan on kirjattu havaintoja lähes koko LLY:n alueelta.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 22 havaintoa / 27 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 164 havaintoa / 176 yksilöä

Heinä-syyskuu: 36 havaintoa / 51 yksilöä

Loka-joulukuu: 35 havaintoa / 51 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

8 p, Rovaniemi Ahokankaantie 15.10.2018 (Jukka Simula)

4 p, Rovaniemi Ahokankaantie 7.11.2018 (Jukka Simula)

 


Turturikyyhky

73 havaintoa / 75 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Turturikyyhky pesii Euroopassa, Turkissa ja Pohjois-Afrikassa. Se talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

Suomen harvat pesinnät ovat maan kaakkoisosissa. Tiiraan kirjatut havainnot jakaantuvat lähes koko LLY:n alueelle.

 

Varhaisimmat havainnot

14.3.2010 Kittilä Raattama 1 (Juha Kupiainen)

20.4.1980 Pelkosenniemi Kairala 1 p (Keijo Jaakkola)

15.5.1994 Kemijärvi Isokylä 1 p (Petteri Kalinainen)

 

Myöhäisimmät havainnot

30.10.-16.11.2011 Kolari Lappea 1 juv p (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen, Paula Ajanki)

28.10.2014 Rovaniemi Viirinkangas 1 p (ilmoittaja Pirkka Aalto)

25.-27.10.2009 Rovaniemi Muurola 1 p (Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Jorma Alaruikka, Markku Lammassaari, Martta Lammassaari, Ritva Mäkinen)

 


Idänturturikyyhky

6 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Idänturturikyyhky pesii Siperiassa ja talvehtii Intiassa ja Japanissa.

 

LLY:n alueen havainnot

7.-22.11.2003 Enontekiö Leppäjärvi 1 1kv p (Veikko Aalo, Pirkka Aalto, Timo J. Leppänen, Petteri Mäkelä, Jussi H. Mäkinen, Antti Pesola, Jouni Pursiainen, Eija Leppänen, Markku Santamaa, Pirjo Huttunen, Tapio Huttunen)

27.10.-5.11.2008 Kittilä Sirkka 1 juv p (Jari Aatsinki, Mikko Joensuu, Riitta Heinänen)

5.-14.11.2011 Pello Nivanpää 1 juv p (Micha Fager, Jorma V.A. Halonen, Paula Kivilompolo, Tommi Lankila, Eero Niinikoski, Aarne Ohtonen, Joni Raivio, Timo Sahi, Esa Lehtonen, Hannu Lonnakko, Lasse Peltonen, Paula Lehtonen)

11.-12.11.2014 Enontekiö Kaaresuvanto 1 p (Timo J. Leppänen, Elsi Kurki, Sannamari Blinnikka-Tyrväinen, Timo Kurki)

12.-15.11.2014 Pello Lempeä 1 1kv p Kaaresuvannosta tuotu lintu (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen, Eeva Ja Pihla Halonen)

9.-17.5.2020 Ivalo Salmenranta 1 p (Juhani Honkola, Vesa Luhta, Anja Akujärvi, Eija Kurkela, Hannu Jauhiainen, Inga Gröndahl, Jan-Erik Tanhua, Jessica Jyränkö, Jorma Niemelä, Jouni Aikio, Martti Rikkonen, Nanna Rytkönen, Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Ritva Honkola, Roope Ruokonen, Taneli Halonen, Timo Rintamäki, Vesa Juntunen)

 



KÄKILINNUT

Käki

3 236 havaintoa / 4 075 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Käkeä tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.  Se talvehtii päiväntasaajan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa käki esiintyy lähes koko maassa. Myös LLY:n alueella Tiira-kirjauksia on tehty koko alueelta.

 

Varhaisimmat havainnot

11.4.2000 Sodankylä Ylempi Kiertämäjärvi 1 Ä (havaitsija tuntematon)

20.4.2007 Pello Saukkoriipi (Leevi Puolakka)

22.4.2014 Pello Rovanpää (Veli-Matti Sihvo, Jussi Sihvo)

 

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

2.10.2013 Salla Vallovaara (Veli Niemi)

23.9.2017 Kemijärvi Kummunkylä (Jarmo Kumpula)

19.9.2007 Pelkosenniemi Kokkosniva (Matti Välimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

6 p, Salla Ahvenselkä 28.4.1975 (Petteri Peura)

6 p, Posio Oiva 21.5.2010 (Toivo Baas)

4 p, Posio Oiva 18.5.2013 (Toivo Baas)

4 p, Posio Oiva 27.5.2015 (Toivo Baas)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

75, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

50, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muita vaeltajia)

37, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

2, Rovaniemi Ylikuohunki 6.8.2007 (Anssi Mäkinen)

2, Utsjoki Patoniva 12.8.2011 (Janne Lampolahti)

 

Havaintomäärät

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut suunnilleen saman verran kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuus.

 

Linjalaskennoissa käen tiheys on aavistuksen laskeva 2000-luvulla.

 



PÖLLÖLINNUT

Huuhkaja

107 havaintoa / 113 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Huuhkaja elää Euroopassa, Aasiassa ja osassa Pohjois-Afrikkaa.

 

Suomessa huuhkajan pesimäkanta on tiheintä etelässä ja Lounaassa, Lapissa se on harvalukuinen.

 

Havaintomäärät

Vuosittaiset havaintomäärät ovat pieniä.

 

 


Tunturipöllö

48 havaintoa / 61 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Tunturipöllö pesii laajalla alueella pohjoisella tundravyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa.

 

Tunturipöllö pesii satunnaisesti Pohjois-Lapin tuntureilla.

 


Hiiripöllö

6 648 havaintoa / 7 991 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Hiiripöllö asustaa pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa hiiripöllö on pääsääntöisesti pohjoinen pesimälaji.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat hieman nousseet, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.

 

Linjalaskennoissa hiiripöllön tiheys on pieni ja vaihteleva.

 


Varpuspöllö

1 441 havaintoa / 1 496 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Varpuspöllö pesii Keski-ja Pohjois-Euroopassa sekä Aasiassa.

 

Suomessa varpuspöllön levinneisyys ulottuu yhteinäisenä suunnilleen Oulun korkeudelle saakka, mutta sitä tavataan myös pohjoisempana.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat hieman nousseeet, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.

 


Lehtopöllö

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Lehtopöllö asustaa Euroopassa ja pohjoisimmassa Afrikassa sekä Aasiassa.

 

Suomessa lehtopöllöjä löytää lähinnä maan eteläisimmistä osista.

 

LLY:n alueen havainto

3.3.2012 Rovaniemi (Ilkka Rautio)

 


Viirupöllö

222 havaintoa / 247 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Viirupöllön asumisalueita löytyy Skandinaviasta ja paikoin Keski-Euroopasta sekä laajalti Aasiasta.

 

Suomessa viirupöllö on yleinen maan etelä- ja keskiosissa. LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 


Lapinpöllö

800 havaintoa / 986 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Lapinpöllö pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa pääosa lapinpöllöistä pesii Keski-Suomesta Metsä-Lappiin sijoittuvalla alueella.

 

Havaintomäärät

Vuosittaiset havaintomäärät ovat pieniä, merkittävä piikki on vuonna 2012.

 


Sarvipöllö

129 havaintoa / 195 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Sarvipöllö pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa esiintymisalueen pohjoisraja kulkee Tornio-Kuusamo -linjan paikkeilla.

 


Suopöllö

3 279 havaintoa / 4 224 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Suopöllö pesii Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomalaiset suopöllöt talvehtivat Etelä-Euroopassa.

 

Suopöllöä tavataan lähes koko Suomessa, tiheimmin Pohjanmaalla ja Lounais-Lapissa.

 

Varhaisimmat havainnot

29.2.2012 Ivalo (Tapio Kyrö)

11.3.2012 Inari Alempi Akujärvi (Esko ja Annikki Sirjola)

6.4.2020 Utsjoki Mivttejohka 1 (Juho Toivanen)

 

 

Muuttohuippu

Suopöllön havaintomäärät kasvavat jyrkimmin huhtikuun lopusta toukokuun puoliväliin.

 

Myöhäisimmät havainnot

7.11.2008 Rovaniemi Arktikum (Veikko Vasama)

5.11.2011 Inari Muotkatunturi (Markku Välitalo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

14, Utsjoki Pulmankijärvi 20.5.2007 (Seppo Hjerppe, Kimmo Häkkinen, Vesa Häkkinen)

8, Enontekiö Kilpisjärvi 13.5.2015 (Eino Hiekkanen, Tauno Hiekkanen)

8, Rovaniemi Aronperä 7.5.2020 (Antti Ruonakoski)

8, Rovaniemi Ounasjokisuisto 12.5.2020 (Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Kittilä Kallo 14.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)

10, Inari Säytsjärvi 17.6.2007 (Aarne Ohtonen, Jouni Riihimäki)

10, Kittilä Kotivaara 14.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)

10, Kittilä Totovaarantie Roukumalehto 14.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)

10, Muonio Äkäsjärvi 15.-21.6.2011 (Pekka Peltoniemi)

10, Rovaniemi Lapioaapa 29.6.-11.7.2011 (Pekka Peltoniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

22, Utsjoki Petsikko 7.9.207 (Aarne Ohtonen, Jouni Riihimäki)

15, Ranua Kuha 7.8.2011 (Mika Heikkala)

11, Enontekiö Kivilompolo 21.9.2007 (Pekka Sulkava)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat hieman kasvaneet, kuitenkin vähemmän kuin keskimääräinen kirjausaktiivisuuden kasvu on ollut.

 

 

Linjalaskennoissa suopöllön tiheys on pieni ja vaihteleva.

 


Helmipöllö

2 462 havaintoa / 3 279 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Helmipöllö asustaa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

 

Suomessa helmipöllö pesii koko maassa tunturialueita lukuunottamatta.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärissä ei ole tapahtunut trendimäistä muutosta, mutta vuosivaihtelut ovat suuria.

 

 



KEHRÄÄJÄLINNUT

Kehrääjä

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 29.8.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Levinneisyysalue ulottuu myös pitkälti Aasiaan. Talvehtii Afrikassa.

 

Kehrääjän levinneisyys kattaa eteläisen Suomen.

 

LLY:n alueen havainnot

25.6.1993 Pello Oranki 1 k p (Seppo Savela)

30.6.2007 Sodankylä Vuotso 1 Ä (Osmo Hirvasvuopio)

18.8.2007 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Pekka Paarman)

9.8.2009 Rovaniemi Välijoki 1 (Allan Hamari)

29.5.2016 Kolari Äkäslompolo 1 p (Reino ja Merja Komulainen, Heli Kaulanen)

 



KIRSKULINNUT

Tervapääsky

1 876 havaintoa / 11 705 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Tervapääsky pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet Afrikan eteläosissa.

 

Tervapääskyn levinneisyys kattaa koko Suomen pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Tiira-havaintoja on kirjattu lähes koko LLY:n alueelta, pohjoisimmissa osissa harvimmin.

 

Varhaisimmat havainnot

2.5.2020 Savukoski Martti 1 NW (Outi Liukkonen, Maarit Kaikkonen, Taisto Kaikkonen)

4.5.2008 Rovaniemi Ranuantie (Ilkka Rautio)

9.5.2002 Sodankylä Lehtovaara 1 (Jukka Jokimäki)

9.5.2016 Inari Kirkonkylä (Jouni Aikio)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2017 Savukoski Maskaselkä (Teuvo Hietajärvi)

9.10.1982 Sodankylä Seipäjärvi (Jukka Vuorela)

7.-8.10.1982 Inari Kirkonkylä (Jouni Aikio)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

70, Rovaniemi Sattajärvi 27.5.2011 (Veikko Isomursu)

50, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

50, Posio Korouoma 30.5.2012 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

500, Salla Leusjärvi 13.6.2008 (Jouni Meski, Saana Meski, Marika Sassali)

200, Ylitornio Martimo 12.7.2015 (Rauno Kosonen, Jorma Heinonen)

200, Rovaniemi Ounaskoski 13.7.2019 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

130, Rovaniemi Aronperä 13.8.2019 (Andreas Nuspl)

80, Rovaniemi Saarijärvi 11.8.2018 (Viljo Ruokanen, Leena Ruokanen)

65, Rovaniemi Aronperä 20.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjaamisaktiivisuuden kasvun verran.

 

Linjalaskennoissa tervapääskyn tiheys on pieni.

 



SÄIHKYLINNUT

Kuningaskalastaja

6 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 29.8.2020)

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Kuningaskalastaja pesii Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Muuttaa etelämmäksi, jos pesimäalueen vedet jäätyvät.

 

Laji esiintyy Etelä-Suomessa erittäin harvinaisena pesijänä.

 

LLY:n alueen havainnot

8.6.1995 Savukoski Kairijoki 1 p (Kalastajat)

9.5.2002 Pelkosenniemi Luosto Siurunjoki 1 kiert (Jari ja Jukka Kivilompolo)

19.6.2004 Sodankylä Kirkonkylä 1 lask (Rasmus Mäki)

2.5.2014 Rovaniemi Suutarinkorva 1 (Pekka Pistokoski, Anssi Mäkinen)

13.5.2015 Rovaniemi Niskanperä 1 kiert (Olli-Pekka Karlin, Antti Karlin, Antti Ruonakoski)

1.6.2019 Rovaniemi Ylikörköntie 1 (Kristiina Haajanen)

 


Mehiläissyöjä

18 havaintoa / 39 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mehiläissyöjä pesii Etelä- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa. Talvehtii Afrikassa. Suomessa lajia tavataan lähes vuosittain kesäaikaan. LLY:n alueen havainnot ovat jakautuneet eri puolille alueen länsi- ja pohjoisosia.

 

Varhaisimmat havainnot

4.5.2016 Kittilä Vesmajärvi 1 p (Maritta Kautto-Korhonen)

7.5.2016 Inari kirkonkylä 1 p (Jouni Aikio, Pekka Wäre)

13.-14.5.2011 Sodankylä Vaalajärvi 1 p (Jari Aaltio)

 

Myöhäisimmät havainnot

26.7.1986 Enontekiö Kilpisjärvi 5 p (Anssi Vähätalo, Tapani Länsirinne, Irma Teittinen)

3.7.2010 Enontekiö Hetta 5 p (Esa Koistinen, Tarja Koistinen)

22.6.1986 Utsjoki Kevonsuu 1 p (Veikko Rinne ym)

 

Suurimmat yksilömäärät

7 p, Enontekiö Hetta 2.-6.6.1999 (Pirkka Aalto, Tom Backlund †, Mats Björklund, Jorma V.A. Halonen, Marko Pohjoismäki, Leo Saarijärvi, Ari Orajärvi, Mika Ylisaukko-oja, Nils-Henrik Valkeapää, Tomi Enbuska)

5 p, Enontekiö Kilpisjärvi 26.7.1986 (Anssi Vähätalo, Tapani Länsirinne, Irma Teittinen)

5 p, Enontekiö Hetta 1.6.1999 (Pirkka Aalto)

5 p, Enontekiö Hetta 3.7.2010 (Esa Koistinen, Tarja Koistinen)

 


Vihermehiläissyöjä

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 24.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

LLY:n alueen havainto

9.7.1991 Sodankylä keskusta 1 (Pekka Paarman, Seppo Penttinen)

 


Sininärhi

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa yksi havainto (tilanne 24.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Sininärhi pesii Euroopassa, Länsi-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

 

Havainto ARK:n kirjanpidossa

1932 Rovaniemi Pekkala

 


Harjalintu

168 havaintoa / 170 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Euroopassa pohjoisia alueita lukuunottamatta, Afrikassa ja Aasiassa. Vaeltelee ajoittain Suomessa etenkin syysmuuton aikaan. LLY:n alueelta kirjatut havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

10.-12.4.1993 Pello Konttajärvi (Antti Unga)

28.4.2014 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

1.-2.5.2016 Pello Ruuhijärvi (Jarmo Ylipeura, Jukka-Pekka Bergman, Terttu Harri)

 

Myöhäisimmät havainnot

3.11.2008 Kemijärvi Kallaanvaara (Kallaan koulu oppilaat)

26.10.2011 Enontekiö Näkkälä (Paavo Laakso)

26.10.2012 Pello Turtola (Leena ja Kalervo Buska)

 

Suurimmat yksilömäärät

2, Enontekiö Peltovuoma 15.5.1983 (Hugo Peltovuoma)

2, Utsjoki Kaamasmukka 3.9.1993 (Ailu Valle)

 



TIKKALINNUT

Käenpiika

604 havaintoa / 685 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Käenpiika pesii Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa, ja pienellä alueella Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet trooppisessa Afrikassa ja Aasiassa.

 

Levinneisyysalue painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen. LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle.

 

Varhaisimmat havainnot

26.4.2019 Pellojärvi (Ilkka Spets)

30.4.2019 Kittilä Kallo (Pekka Peltoniemi, Pirjo Peltoniemi)

1.5.2002 Pelkosenniemi 1 k (Pekka Nyman)

1.5.2008 Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni (Juho Keskitalo)

 

Myöhäisimmät havainnot

20.8.2014 Inari Rautujärvet (Allan Hamari)

18.8.2014 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

15.8.1971 Pello Nuasjärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

3, Rovaniemi Kuohungintie 13.5.2007 (Ilkka Rautio)

3, Pello Paamajärvi 13.5.2007 (Ilkka Spets)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

9-10, Pello Turtola 26.6.-6.7.1977 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jorma Alaniemi, Tuula Jaaranen)

5 p, Sodankylä Kelujärvi 11.7.1999 (Ossi Pihajoki)

5, Ranua Palovaarantie 13.7.2011 (Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3, Pello Nuasjärvi 15.8.1971 (Jorma V.A. Halonen)

2, Kittilä Kenttälä 18.8.2014 (Juha Takalo)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 


Harmaapäätikka

2 104 havaintoa / 2 244 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Laji esiintyy Euraasiassa poislukien pohjoisimmat ja eteleäisimmät alueet.

 

Levinneisyys painottuu Etelä-Suomeen, mutta pohjoisen havaintomäärät kasvavat varsin nopeasti. LLY:n alueen havainnot Tiirassa painottuvat selkeästi etelä- ja länsiosiin, mutta myös pohjoisimmilta alueilta on havaintoja.

 

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen havaintoaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 1 014 havaintoa / 1 096 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 200 havaintoa / 221 yksilöä

Heinä-syyskuu: 33 havaintoa / 34 yksilöä

Loka-joulukuu: 967 havaintoa / 1 012 yksilöä

 


Palokärki

2 941 havaintoa / 3 145 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Palokärki esiintyy lähes koko Euroopassa ja Aasiassa.

 

Suomessa palokärki esiintyy koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

 

Tiira-havaintoja on koko LLY:n alueelta poislukien pohjoisimmat osat.

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat hieman kasvaneet.

 

 

Linjalaskennoissa palokärjen tiheys on pieni.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 483 havaintoa / 506 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 183 havaintoa / 1 295 yksilöä

Heinä-syyskuu: 866 havaintoa / 922 yksilöä

Loka-joulukuu: 415 havaintoa / 428 yksilöä

 


Käpytikka

8 603 havaintoa / 12 513 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintymisalue käsittää Euroopan, suuren osan Aasiaa ja alueita Pohjois-Afrikassa.

 

Käpytikan levinneisyysalue on sama kuin havupuiden. Tiira-havaintoja on kirjattu kuitenkin hieman laajemmaltikin kuin pesintöjä lintuatlakseen.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on laskeva.

 

 

Talvilintulaskennoissa käpytikan esiintymistiheyden trendi on ollut nouseva, vaikkakin vuosittaisissa luvuissa on suurehkoja vaihteluita.

 

Linjalaskennoissa käpytikan tiheys on pieni ja vaihteleva.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 4 690 havaintoa / 6 832 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 226 havaintoa / 1 736 yksilöä

Heinä-syyskuu: 812 havaintoa / 1 318 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 891 havaintoa / 2 652 yksilöä

 


Valkoselkätikka

17 havaintoa / 17 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu länsi-Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta läpi Aasian Japaniin saakka.

 

Valkoselkätikan kanta on tiheimmillään Kaakkois-Suomessa. LLY:n alueen havainnoista suurin osa on kirjattu Pello – Kemijärvi -linjan eteläpuolelta.

 


Pikkutikka

1 085 havaintoa / 1 179 yksilöä (tilanne 24.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintymisaluee kattaa lähes koko Euroopan ja suuren osan Aasiaa.

 

Pikkutikan levinneisyys keskittyy Suomessa maan etelä- ja keskiosiin, pohjoisempana se on harvinaisempi. LLY:n havainnot jakautuvat koko alueelle.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on laskeva.

 

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 335 havaintoa / 348 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 412 havaintoa / 463 yksilöä

Heinä-syyskuu: 178 havaintoa / 200 yksilöä

Loka-joulukuu: 187 havaintoa / 200 yksilöä

 


Pohjantikka

2 219 havaintoa / 2 596 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintymisaluee kattaa suuren osan Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.

 

Pohjantikan levinneisyysalue kattaa koko maan, joskin pohjoisimman Lapin kanta on harvalukuinen.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on nouseva suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa pohjantikan tiheys on pieni.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 487 havaintoa / 546 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 656 havaintoa / 816 yksilöä

Heinä-syyskuu: 641 havaintoa / 777 yksilöä

Loka-joulukuu: 439 havaintoa / 461 yksilöä

 



VARPUSLINNUT


Arokiuru

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Välimeren alueelta Keski-Aasiaan.

 

LLY:n alueen havainto

20.-25.4.2010 Pello Yliranta 1 p (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Veli-Pekka Honkanen, Pekka Järvelä, Olli-Pekka Karlin, Juhani Karvonen, Hannu Kauhanen, Mika Ilari Koskinen, Kari Laamanen, Miska Loippo, Aappo Luukkonen, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Jari Mäntysalo, Aarne Ohtonen, Arvo Ohtonen, Jouko Olkio, Reijo Pantsar, Antti Pesola, Jukka Piirainen, Jari Pitkäkoski, Joni Raivio, Veli-Pekka Rannila, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski, Hannu Rönkkö, Teemu Saarenpää, Jorma Salo, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Matti Sulko, Pekka Toiminen, Tuula Wäli, Allan Hamari, Auli Halonen, Eeva Halonen, Eeva Sarajärvi, Markku Lund, Pihla Halonen, Risto Suksi, Sampo Ruonakoski, Taneli Halonen, Toivo Kalavainen, Tommi Loippo, Tuomas Ruonakoski, Veera Rautio, Veikko Huhtala)

 


Ylänkökiuru

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalueet sijaitsevat Turkissa, Lähi-Idässä, Lounais-Aasiassa ja Koillis-Afrikassa.

 

LLY:n alueen havainto

31.5.-2.6.1996 Pellojärvi 1 p (Jorma V.A. Halonen, Heikki Helle, Aarne Lahti, Reijo Pantsar, Taneli Halonen)

 


Lyhytvarvaskiuru

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.

 

LLY:n alueen havainnot

25.5.2009 Inari Mellanaapa 1 p (Olli Osmonen, Jorma Niemelä, Esko Sirjola, Pekka Pouttu)

20.5.2011 Pello Poikkihaka 1 p (Jorma V.A. Halonen)

23.6.-15.7.2011 Utsjoki Karigasniemi 1 p (Ariel Ahlblad, Pertti Aula, Margus Ellermaa, Teemu Fors, Veikko Forsberg, Kristiina Järvenpää, Janne Kilpimaa, Eila Knuuti, Kari Korhonen, Petri Kuhno, Tuulikki Kärkkäinen, Jouko Lundén, Anneli Nieminen, Toni Niskanen, Aulikki Nygrén, Martti Partanen, Jouni Pihlaja, Virva Poikonen, Aarne Potinkara, Juhani Raula, Mirjami Raula, Hannu Rönkkö, Lauri Saarela, Antero Salokoski, Marjatta Seppänen, Sirkka Tuomaala, Martti Tuukkanen, Arttu Valonen, Juha-Matti Valonen, Perttu Valonen, Hannu Varo, Suoma Virnes, Andrea Maier, Annamaija Lehvo, Ari Linkolehto, Kirsi Pihlaja, Marjatta Ruutinen, Tauno Jäntti)

8.5.2018 Enontekiö Pousu 1 p (Anneli Kiiskinen)

18.5.2020 Ranua Ahvenniemi 1 p (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

 


Töyhtökiuru

4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalue Keski- ja Etelä-Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja osia Aasiasta.

 

LLY:n alueen havainnot

7.8.2007 – 25.4.2008 Inari kirkonkylä 1 p (Jouni Aikio, Hanna-Mari Halme, Allan Hamari, Markku Harmanen, Jyri Heino, Tuomas Herva, Janne Hongisto, Juhani Honkola, Heikki Karhu, Olli-Pekka Karlin, Panu Kunttu, Sanna-Mari Kunttu, Vesa Luhta, Anssi Mäkinen, Seppo Neuvonen, Pasi Numminen, Aarne Ohtonen, Jouko Olkio, Sampo Parkkonen, Kari Penttilä, Petri Piisilä, Jari Pitkäkoski, Mika Rantanen, Jouni Riihimäki, Martti Rikkonen, Ville Räihä, Matti Sulko, Kim Söderling, Jouni Tittonen, Aarni Nummila, Anja Vest, Esko Aikio, Esko Sirjola, Heikki Holmström, Janne Hongisto, Jorma Niemelä, Kaija Toivonen, Kari Tammela, Liisa Kosonen, Marita Kari, Martti Kosonen, Martti Rapeli, Olli Osmonen, Outi Rikkonen, Paula Mäkinen, Pertti Aula, Risto Karvonen, Sirkka Vuori-Portti, S-l P, Tapio Tuomenoja, Taru Rikkonen, Taru Vienonen, Timo Halonen, Timo Sahi, Toivo Kalavainen)

25.-27.6.2008 Inari kirkonkylä 1 (Jaakko Mylläri)

27.7.2008 Inari Kaapin-Matti 1 (Jaakko Mylläri, Marjatta Mylläri)

24.-25.4.2011 Ranua Simojärvi 1 (Toivo Kalavainen, Eeva Sarajärvi, Terttu Ja Timo Kortesalmi)

 


Kangaskiuru

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 31.8.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesimisalue Eurooppa poislukien pohjoisimmat alueet, Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä. Talvehtii Keski-Euroopassa.

 

Suomessa kangaskiurun esiintymisalue painottuu maan eteläisimpään osaan.

 

LLY:n alueen havainnot

8.4.2005 Sodankylä Kelujärvi 1 p nous W (Ossi Pihajoki)

19.6.2010 Ivalo Kyrön puoli 1 (Olli Osmonen)

5.5.2013 Rovaniemi Jokkavaara 1 Än p (Vesa Nivala)

30.4.2020 Pello Lempeä 1 kiert (Jorma V.A. Halonen)

12.5.2020 Sodankylä Kelukoski 1 p (Simon Wright)

 


Kiuru

1 686 havaintoa / 5 110 yksilöä (tilanne 25.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtimisalueet Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.

 

Kiurun esiintymistiheys on suurimmillaan Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvenee pohjoista kohti.

 

Varhaisimmat havainnot

9.-20.2.2018 Rovaniemi Kylväjäntie (Pirkka Aalto, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Simula, Marko Junttila)

15.3.2007 Rovaniemi Linja-autoasema (Matti Välimäki)

17.3.2015 Sodankylä Jeesiö (Pirkka Aalto)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

13.11.2007 Ranua kirkonkylä (Olli Näyhä)

31.10.2010 Ivalo Kyrönpuoli (Olli Osmonen)

26.10.2013 Rovaniemi Aronperä (Jukka Simula)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120, Pello Yliranta 6.5.1973 (Jorma V.A. Halonen)

110, Pello Turtola 24.4.1980 (Mika Knuuti ym)

70, Pello Poikkihaka 29.4.1978 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Pasi Leskinen, Reijo Koivuranta, Jaakko Pakisjärvi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Kittilä Pakatti 9.7.2009 (Pekka Peltoniemi)

8, Pello Turtola 8.6.2019 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Jarmo Saarela)

7, Rovaniemi Alakorkalo 18.7.2019 (Jukka Simula)

 

Syksy (elo-joulukuu)

16 p, Rovaniemi Aronperä 2.9.2007 (Anssi Mäkinen)

9 p, Sodankylä Kirkonkylä 26.-28.9.2001 (Ossi Pihajoki)

8 p, Sodankylä Sattanen 28.9.2001 (Ossi Pihajoki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on nouseva suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Tunturikiuru

138 havaintoa / 357 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Esiintyy laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla. Pesimäalueet pohjoisimmissa osissa ja talvehtiminen etelämpänä.

 

Suomessa tunturikiuru on erittäin harvalukuinen pesimälaji pohjoisimmassa osassa maata.

 

Varhaisimmat havainnot

10.4.2019 Rovaniemi Alakorkalo (Andreas Nuspl)

11.-12.4.2016 Rovaniemi Aronperä (Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Jukka Simula, Mika Bäckman, Sakari Harju, Antti Keränen, Päivi Väisänen)

13.4.2011 Utsjoki Tsuomasvaara (Petteri Polojärvi)

 

Myöhäisimmät havainnot

12.-13.11.2018 Inari Törmänen (Juha Sihvo, Leevi Sihvo)

11.-12.11.2012 Rovaniemi Vaarala (Allan Hamari, Olli-Pekka Karlin, Mika Puustinen)

22.-28.10.2001 Kemijärvi 1 p (Kauko Uino)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

11, Rovaniemi Aronperä 2.-4.5.2007 (Veikko Isomursu, Olli-Pekka Karlin, Ismo Kreivi)

9, Rovaniemi Leive 3.5.2015 (Ismo ja Eeva Pyhtilä)

8, Rovaniemi Aronperä 25.4.2004 (Jukka Simula)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

3-4, Utsjoki Ailikas 20.-27.6.1958 (Mauri Rautkari)

Kaikki muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

21, Salla Värriö 8.10.1996 (Teuvo Hietajärvi)

7, Salla Värriö 11.10.1996 (Teuvo Hietajärvi)

7, Salla Värriö 7.-9.10.2012 (Teuvo Hietajärvi, Eeva Vakkari)

 


Törmäpääsky

1 832 havaintoa / 53 262 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii Afrikan itä- ja eteläosissa, eteläisessä Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

 

Törmäpääskyjä löytyy Suomessa koko maasta.

 

Varhaisimmat havainnot

21.-22.4.2011 Rovaniemi Ounaskoski 1 p (Vesa Perttunen, Jarno Luiro)

1.5.2014 Rovaniemi Juotasjärvi 4 p (Jorma V.A. Halonen, Taneli, Auli, Eeva, Pihla, Kaisa Ja Visa Halonen, Hillevi Halonen)

2.5.2020 Rovaniemi Saarenkylä 1 (Jukka Vornanen)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

1.10.2013 Rovaniemi Vartioniemi (Mikko Ahvenjärvi)

23.9.2012 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin, Markku Pernu)

17.9.2008 Ylitornio Portimojärvi (Ari Kekki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2000, Rovaniemi Niskanperä 30.5.-1.6.2006 (Anssi Mäkinen)

600, Rovaniemi Kirkkolampi 24.5.2011 (Jukka Jokimäki)

600, Rovaniemi Salmijärvi 17.5.2016 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2000, Rovaniemi Niskanperä 30.5.-1.6.2006 (Anssi Mäkinen)

1300, Pello Orajärvi 1.6.2009 (Jorma V.A. Halonen)

800, Rovaniemi Ounaskoski 17.6.2009 (Jukka Jokimäki)

 

Syksy (elo-joulukuu)

800, Rovaniemi Ounasjokisuisto 8.8.2016 (Jukka Simula)

500, Rovaniemi Salmijärvi 2.8.2019 (Matti Välimäki)

400, Kittilä Munajärvi 9.8.1975 (Jarmo Laine)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Kalliopääsky

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalueet Välimeren ympäristössä ja eteläisessä Aasiassa.

 

LLY:n alueen havainto

30.9.-2.10.2018 Rovaniemi kirkko-Harjulampi (löytäjä Ismo Pyhtilä)

 


Haarapääsky

3 521 havaintoa / 21 348 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Etelä-Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

 

Suomessa haarapääsky pesii koko maassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta.

 

Varhaisimmat havainnot

30.3.2007 Sodankylä Orajärvi (Riikka Maijanen)

3.4.1999 Inari Kirkonkylä (Mauri Nieminen)

3.4.2017 Rovaniemi Napapiiri (Helvi Kärkkäinen, Matti Heiskari, Anu Kemppainen)

 

Haarapääskyn kevätmuutto käynnistyy tyypillisesti huhtikuun 20. päivän tienoilla.

 

 

Myöhäisimmät havainnot

20.10.-31.12.2018 Kittilä Kelontekemä (Jorma V.A. Halonen, Heta Tammela, Kari, Kari Tammela, Seppo Wuolli, Terhi Ja Heta Tammela, Virpi Uusisalmi)

23.10.2008 Kittilä keskusta (Juha Takalo, Erkki Takalokastari)

23.10.2008 Enontekiö Hetta (Riitta Majava, Pirkko Salmela)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

150, Pellojärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

100, Rovaniemi Salmijärvi 20.5.2012 (Jukka Jokimäki)

80, Pello Säynäjäjärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

350, Sodankylä Ilmakkijärvi 7.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

150, Pellojärvi 30.7.2014 (Jorma V.A. Halonen)

100, Salla Aapa-Tuohilampi 5.6.2008 (Petri Piisilä, Raimo Mikkonen)

100, Rovaniemi Kivitaipale 9.6.2008 (Ilkka Rautio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

500, Sodankylä Kelujärvi 6.8.2019 (Ossi Pihajoki)

420, Ylitornio Kainuunkylä 11.8.2019 (Jarmo Saarela)

400, Sodankylä Kelujärvi 14.8.2009 (Ossi Pihajoki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Räystäspääsky

2 406 havaintoa / 22 915 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Afrikassa.

 

Räystäspääskyjä löytyy koko maasta, pohjoisimmasta osasta harvimmin.

 

Varhaisimmat havainnot

15.4.2009 Posio Tolvanniemi (Erkki Piepponen)

21.4.2008 Pello Yliranta (Sara Salminen)

21.4.2020 Rovaniemi Kemijoen jäällä 1 (Heimo Tolonen)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2008 Pello Lupokangas (Jorma V.A. Halonen)

11.10.2006 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu)

8.-9.10.2012 Enontekiö Kilpisjärvi (Tuomas Heikkilä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300, Rovaniemi Pisajärvi 24.5.2007 (Pekka Peltoniemi)

150, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

150, Pellojärvi 31.5.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

480, Sodankylä Ilmakkiaapa 30.7.2013 (Teemu Lehtiniemi)

250, Sodankylä Ilmakkijärvi 7.6.2015 (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen, Erkki Lehtovirta)

200, Kittilä kirkonkylä 5.7.1967 (Jouko Pihlainen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

470, Ylitornio Kauliranta 4.8.2012 (Jarmo Saarela)

400, Ylitornio Kauliranta 3.8.2016 (Jarmo Saarela)

350, Ylitorni Aittamaa 7.8.2013 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Ruostepääsky

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintymisalue Etelä-Eurooppa, Aasian etelä- ja keskiosat sekä Pohjois-Afrikka.

 

LLY:n alueen havainnot

6.6.2011 Inari Kaamanen 1 ad (Jukka Koivisto)

27.5.2012 Inari Mukanperäsaari 1 kiert (Olli Osmonen, Juhani Honkola)

 


Isokirvinen

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Isokirvinen on itäisen Aasian lintu.

 

LLY:n alueen havainnot

2.10.2010 Rovaniemi Aronperä 1 p (Olli-Pekka Karlin)

11.-13.10.2013 Rovaniemi Aronperä 1 än p (Mika Bäckman, Esa Huhta, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 


Mongoliankirvinen

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa yksi havainto (tilanne 25.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mongoliankirvinen pesii Keski-Aasiassa ja talvehtii Intiassa.

 

Havainto ARK:n kirjanpidossa

15.11.2004 Ylitornio Etelä-Portimojärvi

 


Nummikirvinen

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Nummikirvinen pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Se talvehtii trooppisessa Afrikassa ja Intiassa. Suomessa nummikirvisestä ei tehdä enää edes joka vuosi havaintoja, ja viimeisimmässä lintuatlaksessa ei tehty pesintään viittavia havaintoja.

 

LLY:n alueen havainnot

10.-17.5.2015 Rovaniemi Aronperä 1 än p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Sakari Harju, Vesa Heikkilä, Eino Hiekkanen, Kalle Hiekkanen, Esa Huhta, Hannu Jauhiainen, Jukka Jokimäki, Pekka Järvelä, Olli-Pekka Karlin, Mika Knuuti, Elisa Konttaniemi, Timo Lahti, Minna Mikkola, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Vesa Perttunen, Antti Peuna, Antti Ruonakoski, Teemu Saarenpää, Jukka Soppela, Ville Suorsa, Harri Taavetti, Tapani Tapio, Päivi Väisänen, Jukka Österberg, Tauno Hiekkanen)

30.5.2017 Inari kalasatama 1 p (Mauri Sydänmetsä, Juhani Honkola)

 


Taigakirvinen

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Aasiassa ja itäisimmässä Euroopassa. Tavehtii Etelä-Aasiassa.

 

LLY:n alueen havainnot

29.9.2018 Rovaniemi Aronperä 1 fl (Veikko Isomursu)

26.9.2019 Inari Mellanaapa 1 p (Sampo Laukkanen, Eija Kurkela)

 


Metsäkirvinen

1 920 havaintoa / 4 269 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Metsäkirvinen esiintyy koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta.

 

Varhaisimmat havainnot

23.-24.4.2019 Ranua Hyyhelö (Kari-Pekka Hiltunen)

23.4.2019 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

25.4.2002 Pelkosenniemi 1 k p (Pekka Nyman)

25.4.2011 Rovaniemi Niskanperä (Ismo Kreivi, Topi Kreivi)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

20.10.2006 Rovaniemi Koivusaari (Veikko Vasama)

5.10.2019 Inari Mellanaapa (Roope Ruokonen)

4.10.2019 Rovaniemi Takavaara (Matti Välimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

45, Salla Märkäjärvi 19.5.2008 (Ari-Antti Aska)

30, Rovaniemi Niskanperä 26.4.1974 (Juha Salmi)

20, Rovaniemi Vaattunki 1.5.2008 (Olli Sälevä)

20, Rovaniemi Santamäki 29.4.2018 (Tuomo Herttua)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

27, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

20, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen ym)

17, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

77, Rovaniemi Aronperä 26.8.2019 (Andreas Nuspl)

61, Rovaniemi Aronperä 24.8.2019 (Andreas Nuspl)

58, Rovaniemi Aronperä 8.9.2013 (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa metsäkirvisen tiheys on pysynyt kohtuullisen vakaana viime vuosikymmeninä.

 


Niittykirvinen

4 277 havaintoa / 35 756 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Länsi-Euroopasta Uralille ulottuvalla alueella. Tavehtii pääosin Välimeren ympäristössä.

 

Niittykirvisen levinneisyys kattaa koko Suomen.

 

Varhaisimmat havainnot

28.3.2007 Rovaniemi Aronperä (Matti Välimäki)

13.4.1994 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

13.4.2006 Rovaniemi Niskanperä (Antti Ruonakoski)

13.4.2010 Rovaniemi Teollisuuskylä (Veikko Isomursu)

13.4.2016 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

26.10.2004 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

26.10.2019 Rovaniemi Koivusaari (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa)

24.10.2004 Rovaniemi Koivusaari (Jukka Soppela)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

250, Rovaniemi Isoaavan lumenkaatopaikka 7.5.2017 (Vesa Nivala)

120, Inari Sarviniementie 1.5.2011 (Martti Rikkonen)

120, Pello Mätäs 7.5.2018 (Matti Välimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

150, Utsjoki Muotkatunturit 26.-31.7.2017 vaellus (Teemu Lehtiniemi)

120, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

100, Enontekiö Ropi-Peera 7.-13.7.1990 (Pekka Toola)

 

Syksy (elo-joulukuu)

320, Rovaniemi Aronperä 31.8.2019 (Andreas Nuspl)

290, Rovaniemi Aronperä 7.9.2019 (Andreas Nuspl)

200 m, Sodankylä Lokka Korvanen 15.9.2018 (Ossi Pihajoki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa niittykirvisen tiheys on vaihteleva.

 


Lapinkirvinen

563 havaintoa / 1 066 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesimisalueet ovat pohjoisessa Euraasiassa ja Alaskassa. Talvehtii trooppisilla alueilla Afrikassa ja Aasiassa.

 

Lapinkirvinen pesii Pohjois-Suomen tunturipaljakoilla ja -koivikoissa.

 

Varhaisimmat havainnot

28.4.2016 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

9.5.2016 Inari kirkonkylä (Esko Aikio)

13.5.2011 Kolari Rautuvaara (Pekka Hietaniemi)

 

 

Myöhäisimmät havainnot

25.10.2007 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen)

9.10.1993 Inari Menesjärvi (Jouni Aikio, Anja Vest)

2.10.2010 Rovaniemi Aronperä (Olli-Pekka Karlin)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi Aronperä 22.5.2012 (Sakari Harju)

4, Rovaniemi Jaatila 25.5.2008 (Antti Ruonakoski)

4, Utsjoki Biesjeaggi 28.5.2010 (Olli Osmonen)

4, Inari Ahkioniemi 22.5.2014 (Sampo Parkkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

14, Utsjoki Piesjänkä 1.-10.7-1976 (Jukka Simula)

10, Inari Biesjävrre 9.7.1962 (Pertti Sulkava, Urpo Häyrinen)

9, Utsjoki Piessuo 19.6.1958 (Mauri Rautkari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

14, Rovaniemi Aronperä 29.8.2019 (Andreas Nuspl)

13, Inari Mellanaapa 20.8.2019 (Pekka Topp)

13, Rovaniemi Aronperä 30.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Luotokirvinen

20 havaintoa / 21 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Talvehtii Pohjanmerellä ja Britteinsaarilla.

 

Luotokirvinen pesii Suomessa harvalukuisena ulkosaaristossa. LLY:n alueen havainnot Tiirassa ovat jakautuneet hajanaisesti ympäri aluetta.

 

Varhaisimmat havainnot

26.3.2007 Kolari Äkäslompolo 1 p (Mauri Räkköläinen, Tapani Pihlanen)

5.4.2004 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

5.4. 2008 Kolari Äkäslompolo 1 p (Jörgen Palmgren)

 

Myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema 1 p (Pirkka Aalto)

1.-5.8.1986 Inarinjärvi Vasikkaselän saaret 1 (Janne Lampolahti)

 


Keltavästäräkki

4 238 havaintoa / 23 662 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesimisalue lähes koko Eurooppa ja Aasia. Talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa keltavästäkkejä löytyy koko maasta.

 

Varhaisimmat havainnot

17.4.1999 Sodankylä Porttipahta 1 p (Kiveliön Kalann väki)

23.4.2014 Ylitornio Kallijoki (Jarmo Saarela)

28.4.2014 Ylitornio Kauliranta (Jarmo Saarela)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2018 Inari Lusmaniemi (Jouni Aikio)

30.9.2011 Sodanäkylä Lokka (Sampo Laukkanen)

29.9.2006 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

29.9.2012 Inari Menesjärvi (Jouni Aikio)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

350 p, Inari Kaamasjokisuu 25.5.2015 (Pertti Forss)

200 än p, Rovaniemi Niskanperä 24.5.2015 (Anssi Mäkinen, Pirkka Aalto, Antti Peuna)

140 p, Inari Ivalojokisuu 17.5.2012 (Roope Ruokonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200, Kittilä Naatsukka 3.7.2007 (Esko Pasanen)

105, Enontekiö Pöyrisvuoma 21.-25.6.2007 linjalaskenta (Jukka Simula)

100, Kittilä Naskama-aapa 2.7.2007 (Esko Pasanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

525, Rovaniemi Aronperä 13.8.2019 (Andreas Nuspl)

250, Kolari Teuravuoma 15.8.1977 (Jarmo Laine)

248, Rovaniemi Arktikum 8.8.2016 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa keltavästäräkin tiheys on vaihteleva.

 


Sitruunavästäräkki

5 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 3.9.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Sitruunavästäräkki on Aasian laji.

 

Suomessa harvat pesinnät löytyvät Keski- tai Etelä-Suomesta.

 

LLY:n alueen havainnot

10.6.1996 Inari Repojoki 1 k p (Vesa Luhta, Olli Osmonen, Anja Vest)

22.9.2003 Sodankylä Kirkonkylä 1 1kv lask p (Ossi Pihajoki)

27.5.2014 Kolari Lompolovuoma 1 n p (Colin Shields, Denise Shields)

5.-6.5.2020 Inari Mellanaapa 2 kn p (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Juhani Honkola, Jessica Jyränkö, Eija Kurkela, Kaarina Lukkari, Esa Metso, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Timo Rintamäki, Eerikki Rundgren, Roope Ruokonen, Jan-Erik Tanhua, Aila Niemelä, Anja Akujärvi, Annikki Sirjola, Esa Metso, Esko Saniola, Hanna Rundgren, Jari Korpi, Jorma Niemelä, Liisa Tuomi, Maarit Ollila, Riitta Osmonen, Ritva Honkola)

11.-13.5.2020 Kemijärvi keskusta 1 n p (Pirkka Aalto, Teuvo Hietajärvi, Hannu Jauhiainen, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

 


Virtavästäräkki

329 havaintoa / 450 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesimisalueet Euroopassa ja Aasiassa, talvehtimisalueet Välimeren maissa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa virtavästärakin voi löytää harvinaisena eri puolilta maata.

 

Varhaisimmat havainnot

4.4.2005 Ranua Penämö (Helvi Impiö)

7.4.2017 Ranua Kaitavirta (Kari-Pekka Hiltunen)

13.4.2019 Rovaniemi Vaattunki (Esa Huhta)

 

Myöhäisimmät havainnot

27.9.-11.10.2012 Ivalo Salmenranta (Jouni Aikio, Juhani Honkola, Allan Hamari, Annikki Sirjola, Esko Sirjola, Jorma Niemelä, Olli Osmonen, Ritva Honkola)

8.10.2014 Salla Sauoivan kurut (Teuvo Hietajärvi)

3.10.2008 Savukoski Värriö 1 p (TH)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Salla Värriö 27.5.2007 (Teuvo Hietajärvi)

2, Utsjoki Tenojoki 14.5.2018 (Osmo Heikkala, Mika Heikkala, Iikka Heikkala)

2, Muonio Pyhäjoki 23.-27.5.2019 (Pekka Hietaniemi, Timo J. Leppänen, Leena Muotka, Pirkko Hietanniemi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Kolari Äkäslompolo 27.6.2019 (Joonatan Toivanen)

8, Rovaniemi Auttiköngäs 25.6.1982 (Jorma V.A. Halonen, Hillevi, Tuuli Ja Taneli Halonen)

6, Kolari Yllästunturi 30.7.2007 (Pekka Hietaniemi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Muonio Jerisjärvi 27.8.2009 (Matti Nuotio)

3, Rovaniemi Auttiköngäs 21.8.2010 (Jarmo Saarela)

3, Kolari Ylläs 5.8.2014 (Ville Suorsa, Aino Ventelä-Suorsa)

3, Pelkosenniemi Pyhätunturi 5.6.-18.9.2018 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Kari Hiltunen, Jörgen Palmgren, Eero Perttunen, Hannu Ruotsalainen, Kirsi Tiihonen, Hanna-Maija Heikkilä, Juha Kovalainen, Lennart Saari, Maiju Mustonen, Sanna Kalttonen, Seija Vihonen)

3, Muonio Vatikuru 8.9.2019 (Sakari Roininen, Eira Pulju)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi on aavistuksen nouseva mutta vaihtelu suurta.

 

 


Västäräkki

7 776 havaintoa / 27 762 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesimisalueet Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Pohjoisilta alueilta siirtyy talvehtimaan Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan.

 

Västäräkkejä löytyy koko Suomesta.

 

Varhaisimmat havainnot

22.3.2003 Savukoski Kiurujärvi 1 p (Sami Aikioniemi ym)

23.3.1983 Pello Konttajärvi 3 p (Veli-Matti Sihvo)

28.3.2019 Pello Jolmanpää 1 p (Esa Jolma)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

26.11.-31.12.2010 Kemijärvi Kostamo (Päivi Kostamo)

19.-21.11.1984 Rovaniemi Sahanperä (Annina Kervinen)

13.11.2018 Rovaniemi Ulakatu (Esko Nevala)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

120 p, Ylitornio Aavasaksa 3.5.2020 (Jarmo Saarela)

105 p, Inari Toivoniemi 19.5.2020 (Vesa Juntunen, Roope Ruokonen, Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä, Jouni Männistö)

100, Utsjoki Aittijoki 23.5.1979 (Eila Guttorm, Kirsti Guttorm, Aimo Guttorm)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

100, Kemijärvi Sellu 30.7.2008 (Pirkka Aalto, Petri Piisilä)

50, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

30, Rovaniemi Alakorkalo 12.7.2012 (Jukka Jokimäki)

30, Kolari Kurtakko 19.7.2015 (Pekka Peltoniemi)

30, Pelkosenniemi keskusta 16.7.2019 (Panu Hämäläinen, Maria Hämäläinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

220, Pello Sirkkakoski 15.8.2018 (Markku Sirkka)

200, Ylitornio Kuivakangas 20.8.2014 (Jarmo Saarela)

120, Ylitornio Haapakoski 27.8.2014 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa västäräkin tiheys on pieni.

 


Tilhi

10 000 havaintoa / 505 977 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Tilhi on pohjoisen pallonpuoliskon laji, sitä esiintyy niin Euraasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin.

 

Tilhi pesii miltei koko maassa, pohjoisosissa tiheimmin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

3000, Rovaniemi keskusta 20.1.2006 (Jukka Jokimäki)

2000, Rovaniemi Vartiokatu 13.1.2007 (Veikko Vasama)

1500, Kemijärvi keskusta 4.-11.1.2007 (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2000, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

60, Inari Tsarmin erämaa 30.7.-4.8.2006 (Kimmo Leinonen)

37, Inari Riutula 5.6.2017 (Kari Varpenius, Jaakko Koistinen, Juhani Suni)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6000, Ivalo keskusta 1.11.2012 (Olli Osmonen)

3200, Rovaniemi Lapinaukio 29.11.2012 (Toivo Baas)

3180, Inari Ivalo-Koppelo talvilintulaskenta (Juhani Honkola, Esko Sirjola, Olli Osmonen)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet, mutta yksilömäärät vähentyneet.

 

 

Talvilintulaskennoissa tilhien määrät vaihtelevat paljon vuosittain. Helmi-maaliskuun vaihteen laskennassa tilhiä esiintyy hyvin vähän.

 

Linjalaskennoissa tilhen tiheys on kasvanut 2000-luvulla.

 


Koskikara

5 461 havaintoa / 13 584 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopan pohjoisimmissa osissa, talvehtii etelämpänä sulapaikoissa.

 

Koskikara pesii Suomessa harvalukuisena, tiheimmin maan pohjoisosissa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

38-39, Inari Jurmukoski 3.-25.1.2011 (Martti Rikkonen, Sampo Parkkonen, Mauri Sydänmetsä, Katja Alaviiri, Jouni Aikio, Vesa Juntunen)

36, Inari Jurmukoski 26.1.2006 (Sampo Parkkonen)

36, Inari Jurmukoski 28.3.2009 (Martti Rikkonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Posio Kurtankaltio 10.-11.6.2016 (Arto Linnas)

6, Posio Palojoki 20.6.1995 (Jyrki Mäkelä)

6, Muonio Pallas 3.7.2010 (Kristiina Johansson, Juhani Jalkanen)

6, Inari Tolosentie 28.6.2011 (Martti Tuukkanen, Ariel Ahlblad, Pertti Aula, Veikko Forsberg, Kristiina Järvenpää, Eila Knuuti, Kari Korhonen, Tuulikki Kärkkäinen, Anneli Nieminen, Aulikki Nygrén, Martti Partanen, Jouni Pihlaja, Virva Poikonen, Aarne Potinkara, Juhani Raula, Mirjami Raula, Lauri Saarela, Antero Salokoski, Marjatta Seppänen, Sirkka Tuomaala, Suoma Virnes, Tauno Jäntti, Annamaija Lehvo, Ari Linkolehto, Marjatta Ruutinen, Kirsi Pihlaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

39-41, Inari Jurmukoski 3.-4.11.2006 (Martti Rikkonen, Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen)

34-36, Inari Jurmukoski 22.11.-4.12.2010 (Sampo Parkkonen, Jukka Parkkonen)

34, Inari Jurmukoski 26.12.2018 (Aleksi Mikola, Pinja Kettunen, Marja Mikola, Markku Mikola, Oili Mikola, Anni Mikola, Ville Pesola)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa koskikara esiintyy melko satunnaisesti.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 2 349 havaintoa / 7 018 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 141 havaintoa / 1 977 yksilöä

Heinä-syyskuu: 320 havaintoa / 444 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 682 havaintoa / 4 206 yksilöä

 


Peukaloinen

674 havaintoa / 963 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä osissa Keski- ja Itä-Aasiaa, Pohjois-Amerikkaa ja Pohjois-Afrikkaa. Levinneisyysalueen pohjoisosissa muuttaa etelämmäksi.

 

Peukaloisen esiintyminen harvenee Oulun ja Kainuun korkeudelta pohjoiseen päin.

 

Varhaisimmat havainnot

4.4.2019 Salla Peklo-oja (Raimo Mikkonen)

8.4.2019 Sodankylä Tähtelä (Jyri Heilimo)

9.4.2015 Utsjoki Korretoja (Jouni Aikio, Edvard Aikio, Helena Aikio, Esko Aikio, Aune Veersalu, Piibe Aikio)

 

Myöhäisimmät havainnot

30.11.2014 Rovaniemi Nivankylä (Merja Vierelä)

22.11.1984 Pello Lankojärvi (Leena Rautio)

12.10.2017 Rovaniemi Aronperä (Mauri Sydänmetsä, Marianne Viinikainen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

12, Posio Korouoma 30.5.2012 (Ilkka Ruuska, Jukka Simula)

3, Kolari Äkäslompolo 27.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen)

3, Rovaniemi Auttiköngäs 23.5.2016 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Posio Korouoma 17.6.2012 (Jukka Piispanen, Katri Väänänen)

8, Salla Jyppyränvaara 31.7.2012 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

7, Pello Lempeä 18.9.1976 (Jorma V.A. Halonen)

7, Kolari Varkaankuru 3.8.2015 (Jari Kontiokorpi, Anniina Kontiokorpi, Otso Kontiokorpi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa peukaloisen tiheys on pieni, mutta laji on esiintynyt tuloksissa säännöllisesti reilut kymmenen vuotta.

 


Rautiainen

2 469 havaintoa / 4 722 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii koko Euroopassa, talvehtii Välimeren ympäristössä ja Keski-Euroopassa.

 

Suomessa rautiaisen esiintyminen painottuu eteläpäähän maata.

 

Varhaisimmat havainnot

9.4.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

10.4.2005 Inari Matkajoki (Rauna Paadar-Leivo)

12.4.2009 Ranua Simojärvi (Toivo Kalavainen)

12.-17.4.2020 Pello Sirkkakoski 1 p (Markku Sirkka)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

22.10.-31.12.1982 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen, Taneli Halonen, Hillevi Ja Tuuli Halonen)

5.11.-31.12.2010 Muonio Putaanranta (Olli-Pekka Karlin, Kerttu Laurila)

5.11.-31.12.2013 Rovaniemi Alakorkalo (Lea ja Hans Mattus)

1.-31.12.2018 Savukoski Tanhua (Pirkko Kolkka)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

9, 28.4.2018 Rovaniemi Kaihuanvaara (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

9, Inari Sarmikuusikot 20.5.2019 (Olli Osmonen, Arto Saikkonen)

7, Rovaniemi Niskanperä 9.5.2017 (Pekka Pahtaja)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

33, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

18, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

11, Sodankylä Pomokaira 18.6.2008 linjalaskenta (Ari Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

69, Rovaniemi Aronperä 26.8.2019 (Andreas Nuspl)

61, Rovaniemi Aronperä 13.9.2019 (Andreas Nuspl)

50, Pello kk 9.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa rautiaisen tiheys on pienehkö mutta säilynyt melko vakaana nelisenkymmentä vuotta.

 


Punarinta

3 558 havaintoa / 4 587 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesimäalue lähes koko Eurooppa, keskinen Aasia ja Pohjois-Afrikka. Pohjoisimmilta ja itäisimmiltä alueilta muuttaa etelämmäksi.

 

Punarinta pesii lähes koko Suomessa, kuitenkin Metsä- ja Tunturi-Lapissa harvalukuisempana.

 

Varhaisimmat havainnot

5.1.2013 Rovaniemi Napapiiri (Mika Bäckman)

9.-20.1.2009 Rovaniemi Ounasrinne (Antti Ruonakoski)

11.1. Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

 

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

26.-31.12.2018 Enontekiö Peltovuoma (Asta Niemelä)

26.12.2009 Rovaniemi Karinrakka (Ilpo Kojola)

24.12.2009 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

29, Rovaniemi Kemijoen itäpuolentie välillä Petäjävaara-Ojanperä 7.4.2010 (Anssi Mäkinen)

14, Rovaniemi Kemijoen itäpuolentie välillä Petäjävaara-Rautiosaari 29.4.2010 (Anssi Mäkinen)

12, Rovaniemi Povarinoja 1.5.2008 (Ismo Kreivi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25, Savukoski Nuorttijoki 4.-8.6.2007 (Petri Piisilä)

9, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

9, Muonio Keimiötunturi 14.6.2013 linjalaskenta (Ilkka Ruuska)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10, Ranua Palovaarantie 10.9.2011 (Eero Pätsi)

10, Pello Saukko-ojanpää 16.9.2014 (Olli Urhonen)

9, Rovaniemi Apukka 22.8.2019 (Andreas Nuspl)

9, Rovaniemi Aronperä 3.9.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa punarinnan tiheys on kasvanut 2000-luvulla.

 


Satakieli

26 havaintoa / 27 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, talvehtii Itä- ja Kaakkois-Afrikassa.

 

Suomessa satakielen levinneisyys painottuu selkeästi maan eteläosiin.

 

Varhaisimmat havainnot

14.5.-4.6.2018 Kemijärvi Halosenranta 1 Ä (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Mervi Kulmunki, Mika Kulmunki)

19.5.2019 Rovaniemi Paavalniemi 1 Ä (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

25.5.1976 Kolari Sieppijärvi 1 k p Än (Jorma V.A. Halonen)

 

Myöhäisimmät havainnot

5.7.2013 Ylitornio Haapakoski 1 ä (Jarmo Saarela)

22.6.2013 Ylitornio Viisavaaranvuoma 1 ä (Jarmo Saarela)

17.6.2013 Rovaniemi Rautiosaari 1 Ä (Anssi Mäkinen)

 


Sinirinta

4 703 havaintoa / 14 551 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtii Etelä-Euroopassa, Afrikassa ja Aasian eteläosissa.

 

Sinirinta on Suomessa maan pohjoisimpien osien lintu.

 

Varhaisimmat havainnot

18.4.1976 Rovaniemi Nivankylä (Jouko Hiltunen)

28.4.2014 Inari Törmänen (Heikki Tanhua)

1.5.2008 Sodankylä kk (Pekka Paarman)

 

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

15.10.2005 Sodankylä Vuotso 1 k (Osmo Hirvasvuopio)

9.-11.10.2015 Enontekiö Muotkajärvi (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

5.10.2008 Rovaniemi Aronperä (Jarno Luiro)

3.-5.10.2019 Rovaniemi Aronperä (Andreas Nuspl, Ismo Pyhtilä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

40, Enontekiö Kilpisjärvi 30.5.2009 (Roland Vösa)

30, Utsjoki Ailigas 24.-25.5.2007 (Seppo Hjerppe, Kimmo Häkkinen, Vesa Häkkinen)

30, Enontekiö Kilpisjärvi 24.5.2013 (Aki Aintila)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200, Enontekiö Ropi-Peera 7.-13.7.1990 (Pekka Toola)

200, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, Jukka-Pekka Halonen, Jami Viljanmaa ym)

61, Enontekiö Njallavari 21.7.2010 (Hannu Kauppi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

114, Inari Mellanaapa 31.8.2018 rengastettu (Jari Laitsalo, Sampo Laukkanen)

88, Inari Mellanaapa 1.9.2017 rengastettu (Heikki Karhu, Olli Osmonen)

75, Inari Mellanaapa 4.9.2017 rengastettu (Heikki Karhu, Sampo Laukkanen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa sinirinnan tiheyden huippuvuodet olivat vuosituhannen vaihteessa.

 


Sinipyrstö

272 havaintoa / 376 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Aasiassa ja Euroopankin puolella pohjoisessa sekä myös Etelä-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Kaakkois-Aasiassa.

 

Suomessa sinipyrstön pesimäaikaiset havainnot keskittyvät itärajan tuntumaan Pohjois-Karjalasta Itä-Lappiin ulottuvalle alueelle.

Varhaisimmat havainnot

21.4.2011 Enontekiö Kilpisjärvi (Kristiina Johansson)

26.4.2002 Sodankylä Rajala (Janne Bruun)

8.-10.5.2016 Inari Karhunpesävaara (Jouni Aikio, Vesa Juntunen, Martti Rikkonen, Mauri Sydänmetsä, Jan-Erik Tanhua, Mikko Tanhua, Marianne Viinikainen)

 

Myöhäisimmät havainnot

22.9.2012 Salla Kuutsjärvi (Teuvo Hietajärvi)

21.9.2019 Posio Iso Karitunturi (Akseli Myllyneva, Aarni Myllyneva)

19.9.2001 Sodankylä kk (Jari Kivilompolo, Jukka K., Paula K.)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Salla Kynsivaara 22.5.-26.6. (Teuvo Hietajärvi, Petri Piisilä)

3-4, Rovaniemi Louevaara 21.-24.5.2020 (Niklas Haxberg, Andreas Nuspl)

2, Inari Karhunpesävaara 10.5.2016 (Anja Vest)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Salla Kynsivaara 22.5.-26.6.2013 (Teuvo Hietajärvi, Petri Piisilä)

8, Salla Pulkkatunturi 5.7.2012 (Teuvo Hietajärvi)

7, Posio Suvantovaara 25.6.2014 (Antti Ruonakoski)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3-7, Salla Kuutsjärvi 27.-30.8.2010 (Teuvo Hietajärvi, Petri Sola, Lennart Saari, Tarmo Kylli)

3, Salla Värriö 7.9.2010 (Teuvo Hietajärvi)

 


Mustaleppälintu

53 havaintoa / 59 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtii etelämpänä.

 

Mustaleppälinnun pesintöjä on löytynyt Suomesta harvakseltaan lähinnä maan eteläosista.

 

Varhaisimmat havainnot

26.3.2016 Pello Sirkkakoski 1 p (Markku Sirkka, Kati Sirkka, Pekka Peltonen, Teppo Peltonen, Veikko Ruohotie)

3.4.2010 Pello Sirkkakoski 1 k (Kari-Olavi Kiviniemi)

4.4.2010 Pelkosenniemi Saunavaara 1 k +2kv (Petri Saarinen)

 

Myöhäisimmät havainnot

3.12.1882 Sodankylä Mouskuvaara 1 n (havainnoija tuntematon)

22.10.2019 Inari Juutuanvuono 2 n-puk p (Roope Ruokonen, Eija Kurkela)

9.10.2011 Savukoski Ainijärvi 1 fl (Teuvo Hietajärvi)

 


Leppälintu

3 532 havaintoa / 6 820 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesiin lähes koko Euroopassa, Pohjois- ja Länsi-Afrikassa sekä eteläisessä Aasiassa. Talvehtii etelämpänä.

 

Leppälintu esiintyy koko Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

14.4.2016 Salla Kotalankylä (Lea Sopanen)

16.4.1992 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

20.4.2014 Ylitornio Pessanranta (Jarmo Saarela)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

15.11.2017 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi)

1.11.2008 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi)

27.10.2016 Pello vanha koulu (Markku Sirkka, Reijo Saukkoriipi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

31, Utsjoki välillä kirkonkylä-Pulmankijärven eteläpää 25.5.2016 (Olli Osmonen)

30, Kolari Aakenustunturi 28.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen)

20, Utsjoen kunta 30.5.-2.6.2011 (Raimo Seppälä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

191, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

115, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

105, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

15, Utsjoki Pulmankijärvi 31.7.-6.8.2013 (Teemu Lehtiniemi)

11, Pello Kellarikangas 15.8.1973 (Jorma V.A. Halonen)

10, Rovaniemi Ounasvaara 4.8.2017 (Jorma Salo)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa leppälinnut tiheys on kasvanut viimeisen 25 vuoden aikana.

 


Pensastasku

1 759 havaintoa / 3 005 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Afrikassa. Suomessa pensastasku pesii koko maassa tunturialueita lukuunottamatta.

 

Varhaisimmat havainnot

26.4.2009 Kittilä Sätkenä (Mikko Joensuu)

26.4.2011 Inari Mellanaapa (Jan-Erik Tanhua)

30.4.2016 Rovaniemi Pahtaja (Vesa Peltonen)

30.4.2019 Ranua Hyyhelö (Kari-Pekka Hiltunen)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2016 Kemijärvi keskustan venesatama (Pirkka Aalto)

25.9.2015 Ylitornio Mellakoski (Jarmo Saarela)

24.9.2017 Inari Mellanaapa (Sampo Laukkanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

18 p, Ylitornio Kallijoki 15.5.2020 (Jarmo Saarela)

10, Rovaniemi Niskanperä 21.5.2016 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

8, Pellojärvi 23.5.1976 (Jorma V.A. Halonen)

8, Ylitornio Viisavaaranvuoma 12.5.2011 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

21, Ylitornio Kainuunkylä 22.7.2016 (Jarmo Saarela)

20, Pellojärvi 12.7.2007 (Jorma V.A. Halonen)

20, Pellojärvi 18.7.2015 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

18-48, Ylitornio Kallijoki 4.-18.8.2013 (Jarmo Saarela)

18, Pello Ratasjärvi 5.8.2014 (Jarmo Saarela)

17, Ylitornio Viisavaaranvuoma 4.8.20112 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa pensastaskun tiheys on ollut pienehkö mutta kohtuullisen vakaa viimeiset 40 vuotta.

 

 


Sepeltasku

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Sepeltasku pesii Aasiassa ja itäisimmässä Euroopassa ja talvehtii Vanhan maailman tropiikissa. Sepeltasku on Suomessa harhailija, joka on myös pesinyt muutamia kertoja.

 

LLY:n alueen havainto

2.-3.5.2010 Rovaniemi Niskanperä (Pirkka Aalto, Antti Aholainen, Allan Hamari, Esa Huhta, Veikko Isomursu, Juhani Jalkanen, Jukka Jokimäki, Ismo Kreivi, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Paula Nevala, Vesa Nivala, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Olli Sälevä, Antti Ruonakoski, Esko Nevala, Heta Kreivi, Lotta Hirvas, Netta Aholainen, Tuomas Ruonakoski, Veera Rautio)

 


Mustapäätasku

6 havaintoa / 6 yksilöä (tilanne 3.9.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Euraasiassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Talvehtimisalueet etelämpänä.

 

Suomesta tunnetaan vuosien varrelta neljä mustapäätaskun pesintää ja kolme sekapesintää pensastaskun kanssa.

 

LLY:n alueen havainnot

17.6.-10.7.1985 Salla Kotalankylä 1 k p (Raimo Mikkonen)

20.4.1994 Kemijärvi Vuostimo 1 n (Petteri Kalinainen)

13.4.2004 Kittilä Kelontekemä 1 k (Jouni Junttila)

3.7.2007 Inari Petsikko 1 p (BirdLife virkailija)

1.8.2007 Kittilä Rautuskylä 1 p (Liisa Välitalo)

29.4.-4.5.2014 Rovaniemi Aronperä 1 k p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Sakari Harju, Veikko Isomursu, Hannu Jauhiainen, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Matti Kassala, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Antti Peuna, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Päivi Väisänen, Matti Välimäki, Päivi Väisänen)

 


Kivitasku

2 851 havaintoa / 6 486 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Kivitaskua esiintyy lähes koko Euraasiassa ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Talvehtii Afrikassa.

 

Suomessa kivitasku esiintyy koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

6.4.2016 Inari Mellanaapa (Mauri Sydänmetsä)

12.4.2011 Sodankylä Lismansilta (Osmo Hirvasvuopio)

16.4.2007 Pello Poikkihaka (Jorma V.A. Halonen)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

29.10.2006 Rovaniemi Niskanperä (Urpo Heikkinen)

19.10.2014 Rovaniemi Ounasvaara (Pekka Nikander)

18.10.2001 Sodankylä Sattanen 1 tp p (Ossi Pihajoki)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

100, Utsjoki Outakoski-kirkonkylä 29.5.2017 (Risto Salovaara, Marjatta Salovaara)

40, Utsjoki Kaamasmukka 22.5.2014 (Martti Rikkonen)

30, Rovaniemi Haukitaipale 18.5.2017 (Elisa Konttaniemi, Merja Konttaniemi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Enontekiö Käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

25, Salla Värriötunturi 27.6.2013 (Teuvo Hietajärvi, Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa, Arto Komulainen, Piritta Seipäjärvi)

25, Enontekiö Kilpisjärvi 1.-3.7.2016 (Touko Torppa)

25, Muonio Pallas-Ylläs 21.7.2016 (Kimmo Olkio, Jouko Olkio, Pekka Sundell)

 

Syksy (elo-joulukuu)

50, Enontekiö käsivarren erämaa 30.7.-4.8.2009 (Antti Pesola)

30, Enontekiö Ropi-Bizeoaivi 6.8.2007 (Juho Könönen, Lauri Mäkelä)

27, Utsjoki retkeilyreitti 17.-22.8.2011 (Milka Keihäs)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa kivitaskun tiheys vaihtelee melko lailla.

 


Nunnatasku

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa, talvehtii Itä-Afrikassa.

 

LLY:n alueen havainto

12.-20.11.2011 Rovaniemi Jyrhämänranta 1 p (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Juhani Jalkanen, Rauno Kalliskota, Olli-Pekka Karlin, Paula Kivilompolo, Tommi Lankila, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Esko Nevala, Paula Nevala, Pekka Peltoniemi, Vesa Perttunen, Antti Peuna, Joni Raivio, Antti Ruonakoski, Timo Sahi, Olli Sälevä, Sami Tuomela, Veikko Vasama, Hannu Jauhiainen, Lea Maalismaa, Lotta Hirvas, Teppo Peltonen)

 


Sinirastas

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintyy Välimeren alueen ja Keski-Aasian vuoristoissa. Muuttaa osassa aluetta etelämmäksi.

 

LLY:n alueen havainto

2.-3.6.1995 Kemijärvi Isokylä 1 k (Pirkka Aalto, Esko Heiskanen, Hannu Hellstén, Mika Ilari Koskinen, Kari Lindblom, Jussi Lindström, Jyrki Mäkelä, Jari Nummelin, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Marko Pohjoismäki, Martti Raekunnas, Asko Rokala, Matti Ryhtä, Frans Silvenius, Sami Tuomela, Elisa Keto, Hannu Kettunen, Mikko Huju, Paul Hellström, Satu Vuorio, Seppo Saari)

 


Kirjorastas

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii pääasiassa Uralin itäpuolella Siperiassa. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat Kaakkois-Aasiaan.

 

LLY:n alueen havainto

29.9.2017 Ivalo Salmenranta 1 p (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

 


Sepelrastas

1 333 havaintoa / 3 083 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut. Alueellisesti hävinnyt (Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pesii Länsi- ja Keski-Euroopan vuorisoissa ja Skandinaviassa. Talvehtii Välimeren maissa ja Lounais-Aasiassa.

 

Suomessa sepelrastas pesii harvalukuisena Tunturi-Lapissa.

 

Varhaisimmat havainnot

8.4.2017 Inari Appislompolo (Mikko Tanhua)

13.4.2007 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

13.4.2011 Enontekiö Kilpisjärvi (Viktor Mannela)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

11.11.2012 Sodankylä Kirkonkylä 1 k p (Paavo Penttilä)

20.10.2012 Rovaniemi Arktikum (Jukka Simula)

20.10.2014 Kolari Äkäslompolo (Teo Ylätalo)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

7, Rovaniemi Alakorkalo 24.-25.4.2012 (Allan Hamari, Juhani Jalkanen, Olli-Pekka Karlin, Petri Kemppainen, Ismo Kreivi, Esko Nevala, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Jukka Simula, Pekka Suunta, Nora Ojala, Paula Nevala ym)

7 kiert, Kittilä Maatalouskoulu 4.5.2020 (Sirkka Alasjärvi, Juhani Aro)

7, Rovaniemi Alakorkalo 8.5.2020 (Niklas Haxberg)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

10, Enontekiö Pikku-Malla 25.6.2012 (Aki Aintila)

8, Enontekiö Mallan luonnopuisto 29.6.2017 (Aki Aintila)

7, Enontekiö Pikku-Malla 16.6.2013 (Aki Aintila)

7, Enontekiö Muotkatakka 26.6.2015 (Mika Teivonen, Paavo Harri, Jarmo T. Koistinen, Isto Virtanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Ylitornio Kuivakangas 15.10.2016 (Iiris Orre)

9, Utsjoki Ailegas 23.9.2015 (Jorma Pessa, Esko Pasanen)

6, Utsjoki Nuvvus 17.9.2015 (Pekka Peltoniemi, Ruohotie)

6, Enontekiö Kilpisjärvi 17.9.2015 (Matti Välimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Mustarastas

3 145 havaintoa / 3 716 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Mustarastasta tavataan lähes koko Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa. Istutettu Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.

 

Suomessa mustarastaan levinneisyys painottuu maan eteläosiin, mutta laji levittäytyy kohti pohjoista.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa mustarastaan esiintyminen on yleistynyt 2000-luvulla.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 248 havaintoa / 262 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 166 havaintoa / 2 512 yksilöä

Heinä-syyskuu: 249 havaintoa / 317 yksilöä

Loka-joulukuu: 517 havaintoa / 663 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

45 p, Pello Turtola 6.4.1980 (Mika Knuuti, Arto Raappana)

10-11, Rovaniemi Eteläranta 2.-3.10.2018 (Vesa Nivala)

8, Ylitornio Flyykärinpää 6.10.2018 (Tapani Tapio, Aira Tapio, Irja Flygare)

 


Ruostesiipirastas

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Keski-Siperiassa taigalta tundralle. Talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

LLY:n alueen havainto

15.-17.11.2004 Enontekiö Hetta 1 1kv p (Pirkka Aalto, Mikko Ala-Kojola, Aappo Luukkonen, Petteri Mäkelä, Antti Pesola)

 


Mustakaularastas

12 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 4.9.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Siperiassa, muuttaa talveksi Etelä-Aasiaan.

 

LLY:n alueen havainnot

14.1.1999 Sodankylä Sattanen 1 p (paikalliset)

10.-18.1.2003 Ranua kk 1 p (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Tuomo Jaakkonen, Juhani Karvonen, Aappo Luukkonen, Reijo Pantsar, Antti Pesola, Jukka Piirainen, Petri Piisilä, Ville Suorsa, Tapani Tapio)

29.10.2010 Sodnkylä keskusta 1 k (Lauri Sassali)

26.11.2010-21.3.2011 Pello Yliranta 1 k ad p (Ari Aalto, Micha Fager, Jorma V.A. Halonen, Tuomas Herva, Kalle Hiekkanen, Antti Jaako, Jukka Kivilompolo, Paula Kivilompolo, Tommi Lankila, Tuomas Lankila, Hannu Lehtimäki, Jyrki Mäkelä, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Eero Niinikoski, Aarne Ohtonen, Eemeli Peltonen, Esa Pitkänen, Joni Raivio, Kari Rissanen, Timo Sahi, Harri Santare, Ilkka Spets, Leena Sulko, Matti Sulko, Anna Sivula, Eeva Halonen, Hannu Lehtimäki, Hillevi Halonen, Jouni Satta, Maija-Liisa Pitkänen, Margit Räty, Marjatta Niemi, Merja Keränen, Mikko Lehtimäki, Pekka Peltonen, Saara Lehtimäki, Seppo Räty, Taneli Halonen, Teemu Jokisaari, Teppo Peltonen)

27.10.-2.11.2012 Ivalo Salmenranta 1 k 2kv p (Juhani Honkola, Olli Osmonen, Mikko Tanhua, Allan Hamari, Anneli Nieminen, Honkolat, Jouni Aikio, Martti Rikkonen, Mauri Sydänmetsä, Miia Helander, Olli Osmonen, Outi Rikkonen, Ritva Honkola, Tauno Jäntti)

6.11.2012 Rovaniemi Marraskoski 1 k p (Pekka Hietaniemi, Tuuli Kontio)

23.-29.10.2015 Ivalo Salmenranta 1 1kv n-puk p (Juhani Honkola, Anja Akujärvi, Jouni Aikio, Mauri Sydänmetsä, Olli Osmonen, Ritva Honkola, Vesa Juntunen)

16.-21.10.2016 Sodankylä kk 1 n 1kv p (Pekka Paarman)

4.12.2019 Inari Akujärvi 1 k 1kv p (Anja Akujärvi)

10.12.2019 Ivalo keskusta 1 n 1kv (Anja Saijets)

24.1.-9.4.2020 Ivalo Ilvestie 1 k 2kv p (Anja Akujärvi, Juhani Honkola, Vesa Juntunen, Jessica Jyränkö, Eija Kurkela, Jouni Männistö, Olli Osmonen, Martti Rikkonen, Roope Ruokonen, Jan-Erik Tanhua, Jorma Niemelä, Pentti Pyykkönen)

10.3.2020 Inari Kermikäntie 1 n ad p (Timo Rintamäki, Tarmo Mansikka-aho)

 


Räkättirastas

9 095 havaintoa / 180 102 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Muuttaa talveksi etelämmäksi.

 

Räkättirastas on yleinen koko Suomessa.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

300, Ylitornio Kauliranta 25.4.2011 (Tapani Tapio)

250, Rovaniemi Niskanperä 11.5.2017 (Jukka Simula)

220, Pello Yliranta 2.5.2018 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

250, Ylitornio Meltosjärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

120, Ylitornio Rantakylä 14.7.2012 (Tapani Tapio)

70, Enontekiö Hetta-Pallas 7.10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

70, Kemijärvi keskusta 31.7.2007 (Pirkka Aalto)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12 000, Posio Kitkajärvi 22.9.2008 (Jukka Parkkonen, Olli Lamminsalo)

3000, Ylitornio Kuivakangas 4.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

2020, Posio Kitkajärvi 26.9.2009 (Olli Lamminsalo, Mika Heikkala, Ilka Maaninka, Lintukurssilaiset)

 

Havaintomäärät

Havaintojen rivimäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, yksilömäärät hieman vähemmän.

 

 

Talvilintulaskentojen syyslaskennassa on usein runsaitakin määriä rakättirastaita. Kevättä kohti määrät vähenevät.

 

Linjalaskennoissa räkättirastaan tiheyden vaihtelu on suurta.

 


Laulurastas

2 884 havaintoa / 5 595 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintyy lähes koko Euroopassa ja laajaltai myös Aasiassa. Muuttaa talveksi Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan.

 

Laulurastas pesii yleisenä koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

7.4.2015 Utsjoki (Rane Olsen, Harri Lehtonen)

16.4.2010 Salla Haukkala (Teuvo Karkkola)

17.4.2014 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

7.12.2008 Inari Törmänen (Eija Tukki, Antti Ananin)

4.12.2014 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi, Pekka Holck, Jukka Räisänen, Juho Similä)

18.11.2014 Kemijärvi keskusta (Teuvo Hietajärvi)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

25, Rovaniemi Alakorkalo 5.5.2020 (Andreas Nuspl)

25, Pello Kaaraneskoski 6.5.2020 (Tomi Rautio, Minna Kaan)

17, Kittilä Vittakumpu 10.5.2012 (Juha Takalo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

135, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

103 Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

40, Muonio Jäkälä-Saivokero 27.6.2015 (Tuomas Väyrynen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

57, Rovaniemi Aronperä 9.9.2019 (Andreas Nuspl)

43, Rovaniemi Aronperä 13.9.2019 (Andreas Nuspl)

27, Inari Mellanaapa 24.9.2017 (Sampo Laukkanen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Punakylkirastas

5 660 havaintoa / 38 803 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii pohjoisessa Euraasiassa. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.

 

Punakylkirastas on runsaslukuinen koko Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

1.-2.1.2018 Rovaniemi Ounasmetsä (Esa Huhta)

1.1.2020 Rovaniemi Valtakatu 1 p (Jukka Jokimäki)

4.1.2009 Rovaniemi Korkalovaara (Antti Aholainen)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

25.11.2017 Rovaniemi Ounasmetsä (Matti Välimäki)

21.-25.11.2017 Kemijärvi Särkilammentie (Teuvo Hietajärvi, Antonina Hietajärvi)

16.11.2014 Rovaniemi Ahokankaantie (Jukka Simula)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

866, Pellojärvi 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pello Jolmanpää 9.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pello Kotivainio 10.5.1980 (Jorma V.A. Halonen)

300, Pello Yliranta 29.4.2016 (Jorma V.A. Halonen)

300, Rovaniemi Alakorkalo 27.4.2019 (Andreas Nuspl)

300, Rovaniemi Niskanperä 8.5.2020 (Esko Nevala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

152, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

85, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

84, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

546, Salla Aitaselänkangas 15.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

500, Ylitornio Kuivakangas 4.10.2017 (Jorma V.A. Halonen)

400, Pello Turtola 4.10.1981 (Leena Viinamäki)

400, Ivalo keskusta 24.9.2016 (Olli Osmonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa punakylkirastaan tiheys on pysytellyt sangen vakiona.

 


Kulorastas

3 011 havaintoa / 8 371 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euraasiassa. Talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimeren maissa.

 

Suomessa kulorastas pesii havumetsävyöhykkeen pohjoisrajalle saakka.

 

Varhaisimmat havainnot

24.3.2016 Pello Romakkajärvi (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen)

1.4.2016 Rovaniemi Paskis (Vesa Nivala)

5.4.2011 Pello Lankojärvi (Leena Rautio)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

9.12.2015 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

24.11.2000 Sodankylä kirkonkylä 1 m (PaulaK)

23.11.2017 Ranua Välttämösalmi (Eeva Sarajärvi, Toivo Kalavainen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

88, Kemijärvi Juujärvi 29.4.2012 (Pirkka Aalto)

88, Rovaniemi Apukka 4.5.2015 (Veikko Isomursu)

80, Kemijärvi Juujärvi 1.5.2012 (Pirkka Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Sodankylä Vuotso 23.7.2009 (Tero Niskanen, Harri Koskinen)

24, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

17, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskenna (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

100, Posio Kakkostenvaara 23.9.2013 (Aappo Luukkonen)

50, Inari Peskavaara 12.9.2010 (Martti Rikkonen)

40, Inari Lemmenjoen kansallispuisto 10.-11.9.2015 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen)

40, Rovaniemi Kauppijärvi 16.8.2016 (Matti Välimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa kulorastaan tiheys on pieni mutta ehkä noususuuntainen.

 


Pensassirkkalintu

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla, talvehtii Luoteis-Afrikassa ja Intiassa.

 

Laji pesii Etelä- ja Keski-Suomessa melko harvinaisena.

 

LLY:n alueen havainnot

3.7.1999 Ylitornio Aavasaksa 1 k p Ä (Juha Rahkonen)

12.7.1999 Kolari keskustaajama 1 k p Ä (Markku Leppäjärvi)

30.7.-1.8.2003 Pello Ruuhijärvi 1 k p Ä (Ismo Korteniemi)

29.6.2011 Kemijärvi Vuostimo 1 Än (Pirkka Aalto, Timo J. Leppänen)

2.6.2013 Sodankylä Sassali 1 Än p (Antti Ruonakoski)

 


Vaaleakultarinta

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 25.6.2020).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa, Vähä-Aasiassa ja Lähi-Idässä sekä Pohjois-Afrikassa. Talvehtii Saharan eteläpuolella Afrikassa ja Arabian niemimaalla.

 

LLY:n alueen havainto

8.10.2015 Rovaniemi Kirkkolampi 1 p (Jorma Salo)

 


Kultarinta

9 havaintoa / 11 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintyy Euroopan länsiosista itään Venäjän Aasianpuoleiselle osalle. Talvehtii Afrikassa.

 

Levinneisyys keskittyy Etelä-Suomeen.

 

LLY:n alueen havainnot

12.6.1978 Pello Rattosjärvi 1 k p Ä  (Kari K. Koivuranta, Tapani Koivuranta)

27.6.1978 Pello Rattosjärvi 2 pariutuneet p (Jorma V.A. Halonen, Tapani Koivuranta)

9.-11.7.2007 Enontekiö Muotkajärvi 1 Ä (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

13.6.2009 Rovaniemi Pisajärvi 1 Än (Ari Aalto, Esa Aalto)

17.6.2011 Ylitornio Alinen Alposjärvi 1 k (Valpuri Niemi)

6.-10.6.2014 Rovaniemi Vitikanpää 1 Än rengastettu (Veikko Isomursu, Jukka Siltanen, Allan Hamari)

7.6.2014 Rovaniemi Vitikanpää 2 Än p (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

13.6.2014 Rovaniemi Ojanperä 1 Ä (Anssi Mäkinen)

9.6.2020 Ylitornio Jokilehto 1 k Ä (Heikki Eriksson)

 


Ruokokerttunen

856 havaintoa / 1 194 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Tavehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

 

Suomessa ruokokerttunen esiintyy koko maassa, Lapissa harvalukuisena.

 

Varhaisimmat havainnot

18.5.1981 Pello Hannunranta (Jorma V.A. Halonen)

20.5.2010 Enontekiö Sotkajärvi (Petri Piisilä)

20.5.2013 Ylitornio Pakisjärvi (Antti Ruonakoski)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

25.9.2017 Sodankylä Vuotso (Sampo Laukkanen)

25.9.2017 Rovaniemi Aronperä (Ismo Kreivi)

21.9.2015 Rovaniemi Aronperä (Markku Pernu)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi Kivitaipale 30.4.2011 (Ismo Kreivi)

3, Rovaniemi Koivusaari 29.5.2013 (Leena Muotka)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Rovaniemi Ounasjokisuisto 11.6.2017 (Jorma Salo)

11, Enontekiö Pöyrisjärvi 24.6.1999 (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Aappo Luukkonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9, Rovaniemi Aronperä 14.8.2009 (Veikko Isomursu)

6, Rovaniemi Ounasjokisuisto 7.8.2009 (Anssi Mäkinen)

6, Rovaniemi Aronperä 18.8.2010 (Veikko Isomursu, Jukka Jokimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet lähes vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa ruokokerttusen tiheys on pieni ja vielä laskenut 2000-luvulla.

 


Viitakerttunen

42 havaintoa / 42 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Itä-Euroopassa ja lauhkean ilmaston Aasiassa. Talvehtii Intiassa ja Sri Lankassa.

 

Pesintäalueet Suomessa keskittyvät etelä- ja keskiosiin maata.

 

Varhaisimmat havainnot

31.5.-8.7.2013 Rovaniemi Niskanperä 1 Än p (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Jukka Jokimäki, Eero Kaivola, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Kaarina Niska, Mari Kumpula)

1.6.2013 Pellojärvi Hannunranta 1 ä Ä (Ilkka Spets)

2.6.1999 Sodankylä Riipi 1 k p Ä (Jan-Erik Bruun)

2.-5.6.2013 Rovaniemi SAarenkylä 1 k ä (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Allan Hamari, Anssi Mäkinen, Ilkka Rautio, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

2.-24.6.2016 Ranua Saukkojärvi 1 k (Vesa Vaarama, Paula Korteniemi)

 

Myöhäisimmät havainnot

3.7.2019 Kemijärvi Imposenniemi 1 Ä (Pirkka Aalto)

27.6.-3.7.2001 Rovaniemi Metla 1 Ä (Jukka Jokimäki, Timo Helle, Vesa Nivala)

27.-28.6.2016 Kemijärvi Juujärvi 1 Ä (Antti Peuna)

 


Luhtakerttunen

3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

 

LLY:n alueen havainnot

19.6.2010 Utsjoki Nuorpiniemi 1 Än (Ulla Saarnio, Antti Arve, Tapani Rahkola, Timo Salonen)

14.-28.6.2014 Rovaniemi Aronperä 1 k +1kv Än rev reng (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Mika Ilari Koskinen, Ismo Kreivi, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Antti Ruonakoski, Hillevi Halonen, Ilkka Rautio, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Veikka Aalto, Veikko Vasama, Vesa Nivala)

14.8.2018 Ivalo Mellanaapa 1 1kv rengastettu (Ina Tirri, Jessica Jyränkö, Olli Osmonen, Jan-Erik Tanhua)

 


Rusorintakerttu

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Etelä-Eurooppa ja Pohjois-Afrikka. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

 

LLY:n alueen havainto

16.5.2009 Inari Sarmijärvi 1 k Än (Esko Sirjola)

 


Kirjokerttu

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Itä-Euroopasta Keski-Aasiaan. Talvehtii Itä-Afrikassa.

 

LLY:n alueen havainnot

29.8.2016 Rovaniemi Aronperä 1 1kv reng (Veikko Isomursu)

23.9.2016 Rovaniemi Jängislahti 1 1kv reng (Markku Pernu, Veikko Isomursu)

 


Hernekerttu

810 havaintoa / 864 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa lounaisinta ja pohjoisinta osaa lukuunottamatta sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella, Arabian niemimaalla ja Intiassa.

 

Suomessa levinneisyysalue ulottuu Etelä-Lappiin, pohjoisempana tavataan satunnaisesti.

 

Varhaisimmat havainnot

3.5.2008 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Martti Ja Sara Salminen, Ilkka Spets, Teppo Peltonen)

7.5.2016 Ranua Saariharju (Tiina Saarijärvi)

7.5.2016 Ylitornio Portimojärvi (Veikko Isomursu, Ismo, Aatu Ja Topi Kreivi, Minna Luolamo, Jarmo Saarela, Olli Sälevä)

7.-9.5.2016 Kittilä Sätkenä (Mikko Joensuu)

 

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

14.10.2010 Kemijärvi Särkilammentie (Teuvo Hietajärvi)

20.9.2017 Rovaniemi Aronperä (Veikko Isomursu)

16.9.2011 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Posio Lohiranta 19.5.1963 (Poropudas)

2, Pellojärvi 17.5.1986 (Jorma V.A. Halonen, Jukka-Pekka Bergman, Reijo Koivuranta)

2, Rovaniemi Paavalniemi 20.5.2007 (Antti Ruonakoski)

2, Rovaniemi Hirvasmutka 22.5.2008 (Antti Ruonakoski)

2, Savukoski Lattuna 22.5.2014 (Teuvo Hietajärvi)

2, Rovaniemi Vitikanpää 24.5.2014 (Vesa Nivala)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

3, Rovaniemi Hirvasmutka 4.7.2007 (Antti Ruonakoski)

3, Rovaniemi Salmikankaat 27.6.2009 (Antti Ruonakoski)

3, Rovaniemi Koivusaari 29.6.2014 (Antti Ruonakoski)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4, Rovaniemi Aronperä 16.8.2019 rengastettu (Veikko Isomursu)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa hernekerttu on satunnainen, mutta yleistynyt 2000-luvulla.

 


Pensaskerttu

136 havaintoa / 138 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pesii Euroopassa lukuunottamatta pohjoisimpia osia ja Länsi-ja Keski-Aasiassa. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

 

Levinneisyys Suomessa ulottuu suunnilleen Oulun korkeudelle.

 

Varhaisimmat havainnot

14.5.2018 Rovaniemi Kivitaipale (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

16.5.2012 Rovaniemi Napapiiri (Mika Bäckman)

17.5.2010 Rovaniemi Muurola (Jukka Siltanen)

 

Myöhäisimmät havainnot

9.8.2013 Rovaniemi Paavalniemi (Juha Severinkangas)

18.7.1981 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

17.7.2015 Muonio Jerisjärvi (Ilmari Mäkisalo)

 


Lehtokerttu

1 153 havaintoa / 1 271 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä Aasian länsi- ja keskiosissa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

Levinneisyys ulottuu Lapin eteläosiin.

 

Varhaisimmat havainnot

14.5.2016 Kolari Teurajärvi (Jari Lehti)

16.5.2012 Rovaniemi Vanttauskoski (Taneli Halonen)

19.5.2010 Pello Välikylä (Jorma V.A. Halonen, Ilkka Spets)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

23.10.-15.11.2017 Rovaniemi Pohjanhovi (Olli-Pekka Karlin, Jarno Luiro, Anssi Mäkinen, Vesa Perttunen, Ismo Pyhtilä, Jorma Salo, Jukka Simula, Lea Maalismaa, Marko Junttila, Rauno Kalliskota)

8.11.2010 Ivalo taajama (Jukka Parkkonen, Esko Sirjola, Jaana Pikkarainen)

4.11.2012 Sodankylä kirkonkylä 1 ad p (Pekka ja Raija Paarman)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Rovaniemi Koivusaari 28.5.2013 (Veikko Isomursu)

2, Rovaniemi Vitikanpää 30.5.2013 (Anssi Mäkinen, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6, Rovaniemi Sahanperä 22.6.2010 (Anssi Mäkinen)

5, Kemijärvi Kelloniementie 11.7.2007 (Pirkka Aalto)

5, Rovaniemi Ylikylä 22.6.2010 (Anssi Mäkinen)

5, Rovaniemi Sahanperä 16.7.2010 (Anssi Mäkinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

4, Pello jätevedenpuhdistamo 25.8.2013 (Timo Valkonen)

3, Rovaniemi Aronperä 20.8.2009 rengastettu (Veikko Isomursu)

3, Rovaniemi Aronperä 1.8.2012 rengastettu (Veikko Isomursu)

3, Rovaniemi Aronperä 6.8.2016 rengastettu (Veikko Isomursu)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet likimain vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa lehtokertun tiheys on pieni.

 


Mustapääkerttu

719 havaintoa / 869 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuunottamatta sekä Aasian läntisissä osissa. Pohjoisen ja idän kannat talvehtivat Etelä-Euroopassa ja Afrikassa.

 

Tiheimmät esiintymisalueet Etelä-Suomessa, Oulu-Pohjois-Karjala -linjan pohjoispuolella harvinainen.

 

Varhaisimmat havainnot

2.-28.1.2007 Rovaniemi Viirinkangas (Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Paavo Sakari Laine)

2.-3.1.2015 Rovaniemi Katajaranta (Esa Huhta, Anssi Mäkinen)

3.1.2009 Rovaniemi Pöykkölä (Antti Kuulasmaa)

 

Myöhäisimmät havainnot

21.-31.12.2006 Rovaniemi Korkalovaara (Eeva-Liisa Hirvikoski)

14.-31.12.2011 Kemijärvi Särkikangas (Timo Jaakola, Pentti Mettiäinen, Paavo Martikainen)

15.11.-31.12.2014 Rovaniemi Syväsenvaara (Eila Heikkilä)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

2, Kemijärvi keskusta 7.1.2007 (Pirkka Aalto, Veronica Muhli)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2, Kolari Äkäslompolo 7.6.2019 (Pirkko Hietaniemi, Varpu Hietaniemi)

Muut havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

6-8, Salla Liinaharju 29.10.-1.11.2009 (Ari-Antti Aska)

5, Rovaniemi Muurola 20.8.2008 (Martta Lammassaari)

5, Ivalo Salmenranta 29.10.2014 (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Idänuunilintu

103 havaintoa / 114 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Itäinen Eurooppa ja Keski-Aasia pesimäalueena, talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

Pesii harvalukuisena maan eteläosissa.

 

Varhaisimmat havainnot

13.5.2018 Sodankylä Siurunmaa (Seppo Penttinen)

24.5.-6.6.2016 Rovaniemi Vaattunkiköngäs (Mika Bäckman, Olli-Pekka Karlin, Mikko Lantto, Vesa Nivala, Pekka Punnonen, Lea Maalismaa)

27.5.1977 Posio Korouoma (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Jari Leskinen, Arvo Leskinen, Luontokerholaisia)

 

Myöhäisimmät havainnot

23.8.2011 Posio Pienilahti (Mika Heikkala)

12.8.1983 Pelkosenniemi kk (Heikki Karhu)

24.7.1979 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

3, Posio Korouoma 11.6.2010 (Ari Leinonen)

Kaikki muut havainnot 1-2 linnusta.

 


Lapinuunilintu

262 havaintoa / 315 yksilöä (tilanne 25.6.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii Fennoskandian pohjoisosissa, Pohjois-Aasiassa ja osin Alaskassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 

Suomessa harvalukuinen, esiintyy pääasiassa maan itä- ja pohjoisosissa.

 

Varhaisimmat havainnot

24.5.1979 Sodankylä Kirkonkylä (Anja Laine)

30.5.2014 Utsjoki Petsikko (Tapani Ritavuori, Eivor Ritavuori)

2.6.1982 Utsjoki Vudnejávri (Esko Aikio)

2.6.2008 Inari Petsikko (Simo Pylväs)

2.6.2012 Inari Kirkonkylä (Jouni Aikio, Martti Kosonen)

2.6.2014 Inari Saariselkä (Petri Hasunen)

 

Myöhäisimmät havainnot

13.9.2011 Utsjoki Tenontie (Olli Honkanen)

24.8.1980 Utsjoki Leppälä (Ari Valle)

23.8.2009 Rovaniemi Aronperä (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

8, Utsjoki Akukoski 26.-28.6.2007 (Allan Hamari)

5, Kolari Teuravuoma 25.7.1983 (Janne Lampolahti)

5, Inari Juutua 10.-11.8.1990 (Jorma Pessa, Jorma Nikkilä)

 


Hippiäisuunilintu

4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 6.9.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Etelä-Siperiassa, Mongoliassa, Tiibetissä ja Kiinassa. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

 

LLY:n alueen havainnot

12.10.2000 Sodankylä kk 1 p (Erkki Nieminen)

24.10.2006 Savukoski kk 1 p (Ulla Reinvuo)

13.9.2008 Rovaniemi Oravinlampi 1 Än (Ilkka Rautio)

13.10.2019 Rovaniemi Niemelänkangas 1 p än (Niklas Haxberg)

 


Taigauunilintu

52 havaintoa / 56 yksilöä (tilanne 6.9.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Uralin itäpuolella Aasian pohjoisosissa, talvehtii Aasian eteläosissa.

 

Varhaisimmat havainnot

25.6.2020 Kemijärvi Särkikangas 1 Än (Pirkka Aalto, Paula Kivilompolo, Petri Varjonen, Mariella Varjonen)

27.8.2019 Inari Siggavuono 1 fl ad p (Martti Rikkonen)

30.8.2014 Sodankylä Lokka Korvanen 1 kiert (Ossi Pihajoki)

 

Myöhäisimmät havainnot

13.10.2012 Rovaniemi Matkavaara 1 p än (Jukka Siltanen)

4.10.2019 Inari Iso Vuoksiselkä 2 p (Petteri Polojärvi)

3.10.2005 Sodankylä Peurasuvanto 1 kiert (Jarmo Kivilompolo)

 


Sirittäjä

400 havaintoa / 477 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa, talvehtii trooppisessa Afrikassa.

 

Suomen levinneisyysalue ulottuu Oulun korkeudelle saakka, pohjoisempana harvinainen. Tiira-havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eteläisimmistä kunnista eniten.

 

Varhaisimmat havainnot

5.5.2016 Pello Sirkkakoski (Pertti Rautio)

7.5.2008 Ranua Keskustie (Allan Hamari)

8.5.2000 Enontekiö Hetta (Pirkka Aalto)

 

Myöhäisimmät havainnot

26.9.2003 Sodankylä kirkonkylä 1 kiert (Paula Kivilompol0)

4.9.2019 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Pekka Paarman)

30.8.2009 Ranua Simojärvi (Allan Hamari)

30.8.2010 Enontekiö Hietajärvi (Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4, Kemijärvi Riskinniemi 16.5.2012 (Pentti Mettiäinen)

Kaikki muut havainnot 1-2 yksilöstä.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Rovaniemi Ojanperä 29.6.1979 (Jorma V.A. Halonen, Jukka Jokimäki)

5, Posio Korouoma 27.-28.6.1985 (John Faldborg)

5, Posio Korouoma 6.6.1993 (Jyrki Mäkelä)

5, Posio Korouoma 5.-6.6.2003 (Antti Ruonakoski, Kai Takkunen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä ja pysyneet lähestulkoon vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa sirittäjän esiintyminen on satunnaista.

 


Tiltaltti

2 112 havaintoa / 2 361 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi).

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja osin Aasiassa. Talvehtivat Välimeren seudulla, Afrikassa ja Arabian niemimaalla.

 

Suomen levinneisyysalue ulottuu Lapin eteläosiin, pohjoisempana harvinainen.

 

Tiiran tietojen mukaan tiltaltti ehti maamme 103. lintulajiksi jo vuonna 1826 Kuopiossa. Siitä tuli vihdoin LLY:n alueen 166. laji 18.5.1972, kun Jorma Halonen kuuli tiltaltin laulua Pellon Välikylässä. Sen jälkeen tiltalttirivejä on kertynyt yli 2.160 (tilanne 10.9.2020).

Miten lajin muutto etenee meillä ja muualla? Kevään tiltalttihavainnoista on tehty koko Suomessa 7 % viimeistään 22.4. ja LLY:n alueella 3.5. mennessä. Toukokuun lopussa vuosittaisista havainnoista on alueellamme tehty 40 %. Vastaavasti 40 % loppuvuoden havainnoista on tehty 3.7. alkaen. Viimeiset 7 % riveistä alueellamme on kirjattu 16.9. tai myöhemmin, mutta koko Suomessa vasta 7.10. alkaen.

Kevätmuuttotiedot puuttuvat yhä kokonaan vuosilta 1992, 1993, 1996, 1998, 2002, 2003, 2004 ja 2005. Sitä mukaa kuin vanhojen havaintojen syöttäminen edistyy, puutteet toivottavasti poistuvat.

Ohessa tiltaltin kokonaishavaintomäärä (suluissa) sekä kevätmuuton vuosittaisten ensihavaintojen päivämääriä kunnittain. Hyväksytty fenologisesti varhainen havainto on osoitettu H-kirjaimella. Toukokuun loppua myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole mukana.

Luettelon loppuun on lisätty ko. kunnan ensimmäinen Tiiraan kirjattu tiltalttihavainto järjestysnumeroineen.

Enontekiö (61) 4.5.2001, 26.4.2008, 4.5.2009, 8.5.2010, 24.4.2011, 11.5.2012, 11.5.2014, 2.5.2015, 25.5.2016, 28.5.2019; ensihavainto Tiirassa 27.7.2000 [176].

Inari (200) 3.5.1987, 19.4.1990, 28.5.1991, 4.5.1997, 21.4.1999, 11.5.2006, 27.5.2007, 23.5.2008, 23.5.2009, 17.4.2010, 24.4.2011, 11.5.2012, 23.4.2013, 27.4.2014, 4.5.2015, 23.4.2016, 24.5.2017, 18.5.2018, 23.4.2019, 10.5.2020; ensihavainto Tiirassa 3.5.1987 [166].

Kemijärvi (79) 30.4.1977, 13.5.2007, 1.5.2008, 21.5.2012, 3.4.2013, 12.5.2014, 12.5.2015, 16.5.2016, 20.5.2017, 10.5.2018, 26.4.2019, 27.4.2020; ensihavainto Tiirassa 30.4.1977 [24].

Kittilä (28 29.4.2011, 8.5.2012, 26.5.2013, 25.5.2018, 22.4.2019, 26.5.2020; ensihavainto Tiirassa 27.6.1983 [161].

Kolari (32) 30.5.1974, 18.5.1980, 17.5.1982, 28.5.2010, 2.5.2013, 7.5.2016, 27.4.2018, 28.4.2019, 24.5.2020; ensihavainto kunnassa 30.5.1974 [98].

Muonio (31) 12.5.2009, 25.4.2011, 28.4.2018, 9.5.2019, 18.5.2020; ensihavainto Tiirassa 19.6.2006 [168].

Pelkosenniemi (11) 25.5.2000, 3.5.2009, 19.5.2014, 7.5.2016, 14.5.2019; ensihavainto Tiirassa 25.5.2000 [123].

Pello (469) 18.5.1972, 26.5.1973, 10.5.1974, 3.5.1975, 12.5.1976, 6.5.1977, 20.5.1978, 3.5.1979, 5.5.1980, 9.5.1981, 6.5.1982, 24.4.1983, 30.4.1984, 10.5.1985, 4.5.1986, 9.5.1987 10.5.2007, 29.4.2008, 26.4.2009, 6.5.2010, 12.5.2011, 10.5.2012, 27.4.2013, 28.4.2014, 6.5.2015, 28.4.2016, 6.5.2017, 16.4.2018, 29.4.2019, 23.4.2020; ensihavainto Tiirassa 18.5.1972 [90].

Posio (35) 16.5.2009, 8.5.2015, 31.5.2018, 23.4.2019, 5.5.2020; ensihavainto Tiirassa 15.6.1975 [63].

Ranua (14) 10.5.1979, 29.4.2016, 25.5.2017, 17.4.2018, 30.4.2019; ensihavainto Tiirassa 10.5.1979 [63].

Rovaniemi (798) 10.5.1976, 12.5.1979, 14.5.1984, 6.5.1988, 5.5.2006, 22.4.2007, 29.4.2008, 28.4.2009, 18.4.2010, 15.5.2011, 13.5.2012, 26.4.2013, 20.4.2014, 10.5.2015, 29.4.2016, 13.5.2017, H 31.3.2018, 7.4.2019, 1.5.2020; ensihavainto Tiirassa 10.5.1976 [115].

Salla (29) 19.5.1975, 14.5.1978, 26.5.1979, 21.5.2007, 22.5.2010, 20.5.2013, 18.4.2018, 13.5.2020; ensihavainto Tiirassa 19.5.1975 [83].

Savukoski (7) 23.4.2014; ensihavainto Tiirassa 15.6.2007 [151].

Sodankylä (21) 25.5.1979, 20.5.2009, 29.5.2013, 31.5.2015, 29.5.2016, 29.5.2018, 7.5.2020 ensihavainto Tiirassa 25.5.1979 [130].

Utsjoki (76) 30.5.1980, 29.4.1989, 28.4.1994, 25.5.1995, 6.5.2006, 3.5.2008, 25.4.2011, 13.5.2013, 8.5.2014, 18.4.2018, 19.5.2019, 4.5.2020; ensihavainto Tiirassa 14.6.1977 [105].

Ylitornio (271) 2.5.1975, 6.5.2006, 9.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 16.5.2012, 27.4.2013, 21.4.2014,  1.5.2015, 1.5.2016, 18.5.2017, 14.4.2018, 30.4.2019, 13.5.2020; ensihavainto Tiirassa 2.5.1975 [64].

 

Varhaisimmat havainnot

31.3.2018 Rovaniemi Vikajärvi (Sari Koski)

3.4.2013 Kemijärvi Riskinniemi (Pentti Mettiäinen)

7.4.2019 Rovaniemi Leive (Eeva Pyhtilä)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

6.11.2016 Sodankylä kirkonkylä 1 p (Ossi Pihajoki)

5.11.2010 Kittilä Venesuvanto (Tuija ja Tapio Seppälä)

4.11.2016 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Rovaniemi Vanttauskoski 30.5.2020 (Anssi Mäkinen)

4, Rovaniemi Vanttauskoski 10.5.-20.6.2015 (Anssi Mäkinen)

4, Ranua Jäteasema 17.4.2018 (Kari-Pekka Hiltunen)

4, Rovaniemi Kaihuanvaara 17.5.2018 (Erkki Nieminen, Inkeri Nieminen)

4, Muonio Vatikuru 27.5.2018 (Arto Lehtinen, Simo Viinikkala)

4, Rovaniemi Puurosenranta 18.5.2019 (Anssi Mäkinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

5, Muonio Jerisjärvi 19.6.2006 (Miika Halonen, Soile Kaataja, Jarno Halonen, Erja Halonen, Jukka-Pekka Halonen)

5, Rovaniemi Puurosenranta 6.6.2015 (Vesa Nivala)

5,Rovaniemi Vanttauskoski 14.6.2017 (Anssi Mäkinen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Ranua Takajärvi 25.8.2017 (Kari-Pekka Hiltunen)

4-5, Rovaniemi Aronperä 7.-9.9.2019 (Andreas Nuspl, Veikko Isomursu)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa tiltaltin esiintyminen on satunnaista.

 


Pajulintu

5 561 havaintoa / 22 747 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä Aasiassa. Talvehtii Etelä-Afrikassa.

 

Pajulintu pesii koko Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

17.4.2012 Rovaniemi Lapinrinne (Ritva Mäkinen, Oiva Mäkinen)

22.4.1999 Utsjoki Gorretat (Esko Aikio)

27.4.2016 Rovaniemi Niskanperä (Jukka Soppela)

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

19.10.2018 Inari Mellanaapa (Olli Osmonen, Juhani Honkola)

14.10.2000 Sodankylä kirkonkylä 1 p (JukkaK)

14.10.2018 Inari Lusmaniemi (Jouni Aikio)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

60, Inari Porttikaltiontie 24.5.2012 (Jan-Erik Tanhua)

50, Pellojärvi 25.5.1979 (Jorma V.A. Halonen)

40, Rovaniemi Viirinkylä 25.5.1975 (Tuomo Ollila)

40, Pellojärvi 22.5.1981 (Jorma V.A. Halonen)

40, Pelkosenniemi Latvavaara 22.5.2014 (Allan Hamari)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

386, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

342, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

195, Inari Hammastunturin erämaa 9.-15.6.2009 linjalaskenta (Ilkka Kuvaja)

 

Syksy (elo-joulukuu)

120, Utsjoki Pulmankijärvi 31.7.-6.8.2013 (Teemu Lehtiniemi)

81, Rovaniemi Aronperä 7.8.2013 rengastettu (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi)

81, Rovaniemi Aronperä 6.8.2014 rengastettu (Veikko Isomursu)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa pajulintu on runsaslukuinen.

 


Hippiäinen

1 471 havaintoa / 2 538 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintymisalue Euroopassa ja osassa Aasiaa. Osittaismuuttaja, Suomen pesijöistä osa muuttaa Länsi- ja Keski-Eurooppaan.

 

Hippiäisen levinneisyys ulottuu Keski-Lappiin.

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

7, Rovaniemi Ounasvaara 28.5.2007 (Antti Ruonakoski)

5, Rovaniemi Povarivaara 22.5.2007 (Antti Ruonakoski)

5, Rovaniemi Hautapäänoja 23.5.2018 (Antti Ruonakoski)

5, Rovaniemi Porokatu 16.2.2009 (Ismo Kreivi)

5, Posio Korouoma 30.5.2011 (Pauliina Moilanen, Kuusamon Nilon Koulun Oppilaita)

5, Rovaniemi Asemieskatu 26.2.2015 (Jukka Jokimäki)

5, Pello Salmilompolo 16.4.2019 (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen)

5, Rovaniemi Vaattunkiköngäs 19.4.2019 (Antti Keränen, Marko Junttila)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Salla Värriö 12.-17.6.2008 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

10, Posio Korouoma 5.6.1993 (Jyrki Mäkelä)

10, Rovaniemi Kaihuanvaara 24.6.2017 rengastettu (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

20, Posio Korouoma 20.10.2008 (Raimo Holappa)

15, Rovaniemi Ounasvaara 11.9.2008 (Antti Ruonakoski)

13, Savukoski Pommituskukkulat 28.8.2014 (Teuvo Hietajärvi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 

 

Linjalaskennoissa hippiäisen tiheys on pieni.

 


Harmaasieppo

1 629 havaintoa / 2 949 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa sekä osittain Aasiassa sekä Pohjois-Afrikassa. Talvehtii eteläisessä Afrikassa.

 

Suomessa harmaasieppoa tavataan koko maassa.

 

Varhaisimmat havainnot

10.5.1981 Pello Isoranta (Kari K. Koivuranta)

11.5.2012 Rovaniemi Kuolakangas (Hannu Jauhiainen)

11.5.2013 Rovaniemi Tavivaara (Ismo Kreivi)

11.5.2018 Rovaniemi Sukulanrakka (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

11.5.2018 Ranua Ahvenniemi (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

 

Harmaasiepon kevätmuutto käynnistyy tyypillisesti toukokuun puolivälissä.

 

 

Myöhäisimmät havainnot

4.10.2017 Rovaniemi Niemelänkangas (Niklas Haxberg)

3.10.2006 Sodankylä keskusta (Paula Kivilompolo)

3.10.2009 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto, Veikka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Rovaniemi Jaarankankaat 28.5.2014 (Jukka Siltanen)

5, Kittilä kirkonkylä 26.5.1979 (Hannu Salminen)

5, Pellojärvi 24.5.1984 (Jorma V.A. Halonen)

5, Kolari Pahkavuoma 30.5.1986 (Jorma V.A. Halonen, kymppiluokkalaisia)

5, Rovaniemi Auttinköngäs 30.5.2016 (Jorma Salo)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

35, Inari Lemmenjoen kansallispuisto 4.6.2016 (Olli Osmonen, Arto Saikkonen)

25, Kolari Porovuoma 31.7.1983 (Jorma V.A. Halonen)

24, Savukoski Maltio 15.-20.6.2007 IBA-laskennat (Ilkka Kuvaja, Sami Luoma)

 

Syksy (elo-joulukuu)

25, Muonio Pallastunturi 8.9.2009 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson)

20, Pello Kuusilahdenvaara 4.8.1977 (Jorma V.A. Halonen)

17, Rovaniemi Vaattunkiköngäs 4.8.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet lähes keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa harmaasiepon tiheys on ollut tasainen nelisenkymmentä vuotta.

 


Pikkusieppo

60 havaintoa / 66 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Itä-Euroopassa, Siperiassa ja Kaukaasiassa. Talvehtii Etelä-Aasiassa.

 

Suomessa pikkusieppo on harvinainen, pesii lähinnä etelä- ja kaakkoisosissa maata.

 

Varhaisimmat havainnot

13.5.2020 Pello Kiuruniemi 1 (Maija Kraft)

15.-19.5.2018 Rovaniemi Hautapäänkuru 1 k ad Än p (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Anette Simola)

16.5.2018 Rovaniemi Vaattunki 1 k Ä (Niklas Haxberg)

 

Myöhäisimmät havainnot

16.8.2018 Rovaniemi Rautiosaari 1 k var än p (Jukka Jokimäki)

27.-28.7.2013 Sodankylä Lokka Korvanen 1 juv p än (Ossi Pihajoki)

19.7.2019 Kemijärvi Oinas 1 k 2kv Än p (Panu Hämäläinen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

Kaikki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

2, Salla Oulanka 14.6.1988 (Jyrki Mäkelä)

2, Posio Korouoma 5.6.2012 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

2, Posio Korouoma 17.6.2012 (Jukka Piispanen, Katri Väänänen)

2, Posio Korouoma 18.6.2012 (Allan Hamari)

 

Syksy (elo-joulukuu)

Yksi havainto yksittäisestä linnusta.

 


Kirjosieppo

4 175 havaintoa / 8 412 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii laajalti Euroopassa ja Aasiassa Länsi-Siperiaan saakka. Talvehtii Länsi-Afrikan eteläosissa.

 

Kirjosieppo on yleinen koko Suomessa.

 

Varhaisimmat havainnot

12.4.2011 Kolari Äkäslompolo (Varpu Hietaniemi)

14.4.2016 Salla Kotalankylä (Lea Sopanen)

16.4.2011 Enontekiö Palojoensuu (Maija-Liisa Keskitalo)

 

 

 

 

Myöhäisimmät havainnot

1.10.2012 Rovaniemi Napapiiri (Mika Bäckman)

25.9.2004 Rovaniemi Lapinrinne (Oiva Mäkinen)

25.9.2008 Kemijärvi Suomutunturi (Liisa Jäntti)

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

30, Kolari Aakenustunturi 28.5.2010 (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen)

25, Rovaniemi Korkalovaara 19.5.2010 (Jukka Jokimäki)

15, Rovaniemi Niskanperä 26.5.1974 (Juha Salmi)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

65, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

45, Ranua Simojärvi 2.7.2019 (Pirkka Aalto)

38, Ylitornio Pessalompolo 6.6.2015 (Maija Mellajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

9, Rovaniemi Aronperä 16.8.2017 rengastettu (Veikko Isomursu)

7, Rovaniemi Aronperä 8.9.2019 rengastettu (Veikko Isomursu)

 

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa kirjosiepon tiheys on melko vakio viimeisten 50 vuoden aikana, lukuunottamatta vuoden 2006 piikkiä.

 


Pyrstötiainen

1 429 havaintoa / 9 151 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintyy laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

 

Suomessa pyrstötiainen on maan eteleäosien laji, syksyiset vaellukset ulottuvat myös Lappiin.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 148 havaintoa / 618 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 79 havaintoa / 217 yksilöä

Heinä-syyskuu: 125 havaintoa / 983 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 078 havaintoa / 7 336 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

15, Rovaniemi Mäntyvaara 1.1.2011 (Jukka Jokimäki)

14, Rovaniemi neljäs hautausmaa 15.1.2020 (Minna Luolamo)

12, Ivalo Jänkkävaara 19.2.2013 (Pertti Kukkala)

12, Ivalo Salmenranta 11.3.2013 (Juhani Honkola, Ritva Honkola)

12, Ivalo Hirviniemi 20.3.2013 (Mauri Sydänmetsä)

12, Ivalo Sylvenvaara 3.1.2014 (Mauri Sydänmetsä)

12, Inari kirkonkylä 13.2.2015 (Jouni Aikio)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

30, Utsjoki Piesjoki 27.6.2013 (Jorma Laurila)

30, Inari Tommintie 9.7.2013 (Mikko Tanhua, Miia Helander)

16, Utsjoki Mieraslompolo 20.7.2013 (Taru Suninen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

103, Posio Kitkajärvi 8.10.2008 (Olli Lamminsalo)

50, Rovaniemi Juotasjärvi 6.10.2010 (Jari Kuukasjärvi)

38, Kemijärvi keskusta 30.9.2016 (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärien trendi Tiirassa on kasvava, mutta vuosittaiset vaihtelut suuria.

 

 

 


Valkopäätiainen

3 havaintoa / 3 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue on Itä-Euroopasta Aasiaan.

 

Suomessa valkopäätiainen on harvinaisuus.

 

LLY:n alueen havainnot

26.6.2006 Utsjoki 1 (Jani Hoffren)

28.1.-72.2007 Salla Niitselys 1 p (Pirkka Aalto, Petri Piisilä, Matti Sulko, Eeva-Liisa Vuonnala, Leo Akola, Teuvo Hietajärvi)

8.11.2014 – 6.4.2015 Kolari Kurtakko 1 p (Auvo ja Rauni Vaattovaara ym)

 


Sinitiainen

12 675 havaintoa / 29 636 yksilöä (tilanne 1.7.2020).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasian länsiosissa.

 

Suomessa sinitiainen on eteläinen laji, mutta levittäytyy pohjoisemmaksi.

 

Sinitiaisesta on kirjattu Tiiraan havaintoja koko LLY:n alueelta, mutta pohjoisimmista osista selvästi harvemmin kuin etelämpää.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 7 073 havaintoa / 18 099 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 787 havaintoa / 1 976 yksilöä

Heinä-syyskuu: 467 havaintoa / 1 378 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 385 havaintoa / 7 318 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

59, Kittilä Kuusitie 29.1.2012 (Maire Kurtakko)

43, Kittilä Kuusitie 27.1.2013 (Maire Kurtakko)

40, Ranua Kortteenperä 29.1.2012 (Esa Pernu)

40, Kittilä Kuusitie 26.1.2020 (Maire Kurtakko)

40, Rovaniemi Muurola 26.1.2020 (Marjatta Korhonen, Markku Niemelä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

21, Kittilä Sirkka 31.7.2012 (Juha Takalo)

14, Pello Lempeä 14.6.2013 (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen)

13, Rovaniemi Viirinkylä 20.6.2011 (Viljo Ruokanen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

61, Rovaniemi Aronperä 14.9.2019 (Andreas Nuspl)

33, Kemijärvi keskusta 29.12.2009 talvilintulaskenta (Pirkka Aalto)

30, Rovaniemi Aronperä 7.9.2019 (Andreas Nuspl)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Sinitiainen on alkanut esiintymään jatkuvammin talvilintulaskennoissa 1980-luvulta lähtien, ja esiintymistiheyden trendi on ollut siitä lähtien selkeästi kasvava.

 

Linjalaskennoissa sinitiaisen tiheys on pieni.

 


Talitiainen

24 220 havaintoa / 156 613 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Esiintymisalueet koko Eurooppa sekä Aasian keski- ja eteläosat.

 

Talitiainen on yleinen koko maassa.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 12 636 havaintoa / 88 676 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 4 592 havaintoa / 13 308 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 476 havaintoa / 6 205 yksilöä

Loka-joulukuu: 5 632 havaintoa / 48 676 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

210, Rovaniemi pohjoisen kaupunginosan talvilintulaskenta 9.1.2012 (Jukka Jokimäki)

170, Rovaniemi Asemieskatu 26.2.2015 (Jukka Jokimäki)

148, Inari Ivalo-Koppelo talvilintulaskenta 4.1.2020 (Olli Osmonen, Jessica Jyränkö, Jan-Erik Tanhua, Jorma Niemelä)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

50, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

20, Posio Oiva 11.6.2016 (Toivo Baas)

17, Pellojärvi 18.7.2014 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

167, Ivalo-Koppelo 1.11.2014 talvilintulaskenta (Olli Osmonen, Esko Sirjola)

162, Ivalo-Koppelo 6.11.2015 talvilintulaskenta (Olli Osmonen, Mauri Sydänmetsä)

160, Pello Isoranta 3.11.2011 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

Talvilintulaskennoissa on talitiaishavaintoja kirjattu kaikkiaan 2 892. Määrän trendi on kasvava (ks graafi alla), viime vuosina yksilömäärä on ollut tasossa 40 yksilöä per laskentareitti.

 

Linjalaskennoissa talitiaisen tiheys on kasvanut 2000-luvulla.

 


Kuusitiainen

975 havaintoa / 1 405 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kuusitiainen on levinnyt koko Eurooppaan ja lähes koko Aasiaan sekä Pohjois-Afrikkaan.

 

Kuusitiainen on maan eteläosien laji, pohjoisessa harvinainen.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 503 havaintoa / 762 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 81 havaintoa / 92 yksilöä

Heinä-syyskuu: 47 havaintoa / 88 yksilöä

Loka-joulukuu: 365 havaintoa / 491 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

10, Kemijärvi Nokkaperäntie 30.1.2010 (Lea Maaninka)

8, Kittilä Kaukonen talvilintulaskenta 4.1.1964 (Jukka Yliranta)

8, Kittilä Kaukonen talvilintulaskenta 9.3.1974 (Jukka Yliranta)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

Kaiki havainnot yksittäisistä linnuista.

 

Syksy (elo-joulukuu)

18, Salla Aitaselänkangas 15.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

6, Utsjoki Vetsikko 18.11.2006 (Jani Hoffren)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet lähes vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa kuusitiaisen havainnot ovat satunnaisia.

 


Töyhtötiainen

955 havaintoa / 1 357 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Esiintymisalue on lähes koko Eurooppa.

 

Töyhtötiaisen esiintymisalue ulottuu eteläiseen Lappiin saakka.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 374 havaintoa / 512 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 93 havaintoa / 133 yksilöä

Heinä-syyskuu: 103 havaintoa / 139 yksilöä

Loka-joulukuu: 399 havaintoa / 593 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

8, Pello Turtola 4.3.1979 (Leena Viinamäki)

7, Rovaniemi Ounasvaara talvilintulaskenta 4.1.1963 (Kauko Uino)

6, Ylitornio Kuivakangas 9.5.2016 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

5, Pello Kittisvaara 3.6.1981 (Jouko Piippola)

4, Rovaniemi Ounasvaara 15.6.2018 (Antti Ruonakoski, Anette Simola)

4, Rovaniemi Autti 17.6.2018 (Jorma Salo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6, Rovaniemi Auttinköngäs 12.10.2013 (Juha Severinkangas, Antti Salo)

6, Rovaniemi Ounasvaaara 25.11.2019 (Titta Salonen)

5, Rovaniemi Ounasvaara 28.9.2015 (Kirsi Nikkola)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä, mutta kasvussa.

 

 

Linjalaskennoissa töyhtötiaisen havainnot ovat satunnaisia.

 


Viitatiainen

12 havaintoa / 14 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Kaukoidässä. Tavataan Suomessa vuosittain, mutta ei pesi säännöllisesti. LLY:n alueella havaintoja on kirjattu seuraavista kunnista: Inari, Kemijärvi, Kolari, Pelkosenniemi, Posio ja Rovaniemi.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 4 havaintoa / 4 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 0 havaintoa / 0 yksilöä

Heinä-syyskuu: 0 havaintoa / 0 yksilöä

Loka-joulukuu: 9 havaintoa / 11 yksilöä

 

Yhden havainnon ajanjakso jatkuu vuoden vaihteen yli, siksi yhteislukumäärä neljännesvuosittain kirjatuissa havainnoissa on yhden suurempi kuin kokonaishavaintomäärä.

 


Hömötiainen

15 542 havaintoa / 45 488 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa.

 

Hömötiaisen esiintymisalue ulottuu koko maahan. Pohjois-Lapissa esiintyminen on laikuttaista.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 8 296 havaintoa / 25 453 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 844 havaintoa / 3 125 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 131 havaintoa / 3 289 yksilöä

Loka-joulukuu: 4 296 havaintoa / 13 733 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

46, Ranua Kortteenperä 30.1.2011 (Esa Pernu)

43, Savukoski 26.1.2014 (Salli Niemelä)

35, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1980 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

35, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1983 (Joma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

31, Kittilä Kenttälä 21.7.2014 (Juha Takalo)

30, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

20, Kittilä Rautusjärvi 11.7.2006 (Esko Pasanen, Jorma Pessa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

68, Pello Isoranta 6.11.1982 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

49, Pello Isoranta 8.11.1981 talvinlintulaskenta (Jorma V.A. Halonen ym)

48, Pello Isoranta 18.11.1984 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet suunnilleen keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskennoissa hömötiaisen määrä on viime vuosina ollut luokkaa 3-6 yksilöä laskentareittiä kohti. Pitkällä aikavälillä 1980-luvulta lähtien tiheys laskennoissa on aleneva.

 

Linjalaskennoissa hömötiaisen tiheys on pienehkö.

 


Lapintiainen

12 443 havaintoa / 31 261 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Skandinaviasta Aasian yli Alaskaan.

 

Suomessa lapintiainen esiintyy maan pohjoisosissa.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 161 havaintoa / 13 537 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 340 havaintoa / 4 348 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 709 havaintoa / 4 985 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 262 havaintoa / 8 487 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

38, Enontekiö Nunnanen 19.1.2011 (Mervi Ikonen)

30, Rovaniemi ampumaleiri 21.-26.2.1992 (Toni Eskelin)

25, Enontekiö Pyhäkero 24.3.1997 (Janne Aalto)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

32, Inari Hammastunturin erämaa 24.-28.7.2011 (Ilkka Kuvaja, Matti Aivila)

20, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

20, Muonio Keimiötunturi 9.7.2010 (Olli Salminen, Rauha Salminen)

20, Kemijärvi Ailangantunturi 4.7.2011 (Ville Suorsa)

 

Syksy (elo-joulukuu)

40, Savukoski Maskaselkä-Nuorttijoki 20km matka 1.9.2018 (Teuvo Hietajärvi)

39, Savukoski Sokliaava 21 km matka 2.9.2018 (Teuvo Hietajärvi)

27, Inari Menesjärvi 4.9.1992 (Jouni Aikio)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 

Talvilintulaskennoissa lapintiashavaintojen määrän trendi on pitkällä aikavälillä laskeva.

 

Linjalaskennoissa lapintiaisen tiheys on pieni.

 


Pähkinänakkeli

521 havaintoa / 622 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa sekä pienallä alueella Pohjois-Afrikassa.

 

Suomessa pähkinähakkeli on vaelluslintu, ja vaellusten jälkeisenä kesänä löytyy pesintöjä. Tiiraan kirjatut havainnot jakaantuvat laajalti LLY:n alueelle. Tiheimmin havaintoja on kirjattu alueen etelä- ja länsiosissa.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 196 havaintoa / 218 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 50 havaintoa / 83 yksilöä

Heinä-syyskuu: 27 havaintoa / 33 yksilöä

Loka-joulukuu: 321 havaintoa / 378 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

5, Pello Orajärvi 15.10.1976-28.4.1977 (Elli Ylitalo)

3, Pello Yliranta 12.3.1977 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

7, Ranua Näskäjärvi 30.6.1997 (paikalliset mökkiläiset)

7, Rovaniemi Ala-Nampa 23.6.1998 (Jorma V.A. Halonen)

6, Ranua Näskäjärvi 29.6.1996 (paikalliset mökkiläiset)

 

Syksy (elo-joulukuu)

5, Pello Orajärvi 15.10.1976-28.4.1977 (Elli Ylitalo)

4, Rovaniemi Petäjäskoski 10.-31.10.1976 (Annikki Koivusaari, paikalliset)

4, Pello Juoksenki 10.-13.11.1976 (Tero Mård)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pienehköjä ja vuosittainen vaihtelu suurta.

 

 


Puukiipijä

2 174 havaintoa / 2 540 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

 

Yhtenäinen levinneisyysalue Suomessa ulottuu Etelä-Lappiin, pohjoisempana pesintä on satunnaista. LLY:n alueella Tiiraan on kirjattu havaintoja Enontekiö-Inari tasalle saakka, selvästi tiheimmin alueen eteläosissa.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 698 havaintoa / 785 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 322 havaintoa / 456 yksilöä

Heinä-syyskuu: 321 havaintoa / 396 yksilöä

Loka-joulukuu: 847 havaintoa / 920 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

4, Rovaniemi Louevaara 29.5.2007 (Antti Ruonakoski)

4, Rovaniemi Ounasrinne 20.2.2015 (Matti Välimäki)

4, Ranua Hyyhelö 12.3.2018 (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

7, Posio Korouoma 8.6.2019 (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Jouko Kärkkäinen)

6, Posio Livojärvi 12.7.2007 (Helena Rönkä, Risto Rönkä)

6, Pello Lankojärvi 8.6.2009 (Ari Aalto)

6, Salla Kuntasjoki 14.6.2013 (Teuvo Hietajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

10, Posio Korouoma 8.9.2013 (Allan Hamari)

10, Posio Korouoma 1.10.2013 (Allan Hamari, Antti Ruonakoski)

6, Salla Karhunkierros 22.-23.8.2013 (Mikko Niemi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat pysyneet likimain vakiona.

 

 

Linjalaskennoissa puukiipijä on alkanut näkyä lähinnä 2000-luvulla.

 


Kuhankeittäjä

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesimäalueet Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtimisalueet trooppisessa Afrikassa.

 

Suomessa kuhankeittäjä pesiin maan kaakkoisosissa.

 

LLY:n alueen havainnot

1.7.1994 Sodankylä Lokka 1 Ä (Toni Eskelin, Jorma Pessa)

26.5.-1.6.2003 Salla Salmivaara 1 k p Ä (Antero Aunola)

9.-10.6.2009 Ranua Kuhajärvi 1 Ä p (Allan Hamari, Olli Näyhä, Antti Ruonakoski, Teija Alaluusua)

1.6.2018 Kolari Kesänginkeidas 1 p (Maija-Leena Setälä)

29.6.-1.7.2018 Rovaniemi Viirinkylä 1 k Än (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Viljo Ruokanen, Leena Ruokanen)

 


Pikkulepinkäinen

66 havaintoa / 73 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa).

 

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtii trooppisessa Itä-Afrikassa.

 

Suomessa pikkulepinkäinen pesii maan eteläpuoliskossa. LLY:n alueella havaintoja on kirjattu Enontekiö – Salla -linjan lounaispuolelta.

 

Varhaisimmat havainnot

1.5.2012 Rovaniemi Niskanperä 1 (Jaakko Kauppinen, Riitta Saarinen)

6.5.2015 Kolari Äkäslompolo 1 (Vesa Kaulanen)

10.5.2018 Rovaniemi Hyötyjäteasema 1 n ad p (Marja Eronen, Anssi Mäkinen)

 

Myöhäisimmät havainnot

1.11.2008 Rovaniemi Arktikum 1 1kv p (Rauno Kalliskota)

6.-29.10.1999 Sodankylä keskusta 1 1kv p (Pekka Paarman, Heikki Karhu, Ossi Pihajoki, Janne Aalto, Jukka Hauru ym)

15.-16.10.2014 Pello Nivanpää 1 n-puk p (Keijo Vuorinen, Tapio Välimaa, Vesa Joona, Vilho Rauhala)

 

Suurimmat yksilömäärät

5, Posio Tolva 8.8.1986 (Hannu Hautala)

Muut havainnot 1-2 linnusta.

 


Mustaotsalepinkäinen

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kolme havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii Kaakkois-Euroopassaj ja Etu-Aasiassa, talvhetii Etelä-Afrikassa.

 

Havainnot ARK:n kirjanpidossa

30.8.1980 Rovaniemi Niskanperä

27.8.2001 Enontekiö Leppäjärvi

26.4.–8.5.2005 Savukoski Kivitsokka

 


Isolepinkäinen

2 879 havaintoa / 3 876 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii pesimäalueen eteläosissa tai sen eteläpuolella.

 

Suomessa isolepinkäinen pesii harvalukuisena koko maassa etelärannikkoa ja saaristoa lukuun ottamatta. Tiiraan kirjatut havainnot jakaantuvat tasaisesti koko LLY:n alueelle.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 123 havaintoa / 127 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 073 havaintoa / 2 285 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 504 havaintoa / 396 yksilöä

Loka-joulukuu: 183 havaintoa / 191 yksilöä

 

 

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

12, Utsjoki Cuoggá 12.5.1996 (Esko Aikio)

6, Pellojärvi 6.5.2017 (Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Pekka Salminen)

5, Ranua Kaitavirta 23.4.2012 (Tuomo Kiminki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

12, Salla Vilma 11.7.2011 (Petri Piisilä)

10, Savukoski Pihtijoki 18.6.2011 (Petri Piisilä)

9, Pello Oranki 7.6.1974 (Jorma V.A. Halonen, Juhani Kivilompolo)

 

Syksy (elo-joulukuu)

6, Utsjoki Nuorgam 2.8.2007 (Petteri Mäkelä, Marko Dahlman, Matti Mäkelä, Matleena Mäkelä)

6, Inari Mellanaapa 7.8.2013 (Olli Osmonen)

6, Inari Mellanaapa 16.-17.9.2015 (Olli Osmonen, Mauri Sydänmetsä, Juhani Honkola)

6, Inari Mellanaapa 31.8.2018 (Jari Laitasalo, Sampo Laukkanen)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Linjalaskennoissa isolepinkäisen tiheys on pienehkö mutta vakaa.

 


Närhi

11 230 havaintoa / 22 625 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa suurimman osan Eurooppaa, laajan alueen Aasiasta sekä osia myös Luoteis-Afrikasta.

 

Suomessa närhen levinneisyys ulottuu yhtenäisenä etelärannikolta Etelä-Lappiin, pohjoisempana lajia tavataan harvalukuisena paikoittain.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 4 819 havaintoa / 9 348 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 817 havaintoa / 1 356 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 141 havaintoa / 2 364 yksilöä

Loka-joulukuu: 4 477 havaintoa / 9 621 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

13, Enontekiö Hetta 20.1.1992 (Marjatta Palismaa)

12, Ylitornio Portimo 27.4.2014 (Jarmo Saarela)

12, Ylitornio Pikku-Leukumaantie 27.1.2018 (Annikki Niska)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

11, Enontekiö Hetta-Pallas 7.-10.6.2003 vaellus (Miika Halonen, muitakin vaeltajia)

7, Salla Hanhikangas 10.7.2009 (Raimo Mikkonen)

7, Ylitornio Tiskiniva 9.7.2010 (Ismo Kreivi, Topi Kreivi, Heta Kreivi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

30, Rovaniemi Alakorkalo 26.9.2013 (Hans Mattus)

21, Rovaniemi Paavalniemi 7.10.2012 (Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa)

21, Rovaniemi Paavalniemi 25.9.2015 (Jukka Simula)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskennoissa on närhien määrässä havaittavissa lievää nousua.

 

Linjalaskennoissa närhi on alkanut esiintyä säännöllisesti 2000-luvulla.

 


Kuukkeli

15 585 havaintoa / 43 074 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Esiintymisalue ulottuu Pohjois-Euroopasta läpi Aasian.

 

Suomessa kuukkelin pääasiallinen levinneisyysalue on maan pohjoisella osalla, etelämpänä se pesii harvalukuisena paikoitellen.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 5 194 havaintoa / 14 929 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 863 havaintoa / 6 749 yksilöä

Heinä-syyskuu: 3 676 havaintoa / 10 532 yksilöä

Loka-joulukuu: 3 891 havaintoa / 10 994 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

23 p, Kolari Äkäslompolo 14.3.2020 (Pekka Peltoniemi)

22 p, Kolari Äkäslompolo 24.3.2020 (Pekka Peltoniemi)

20, Kolari Äkäslompolo 7.1.2019 (Pekka Peltoniemi)

20, Kolari Äkäslompolo 6.3.2019 (Pekka Leskelä, Pekka Peltoniemi)

20, Inari Nangujärvi 11.4.-2.5.2020 (Lahja Toivanen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

25, Inari Hammastunturin erämaa 24.-28.7.2011 vaellus (Ilkka Kuvaja, Matti Aivila)

14, Sodankylä Pomokaira 18.6.2008 (Ari Aalto)

11, Inari Kuttura 10.6.2011 (Jukka Koivisto, Pekka Malmi)

11, Savukoski Naltiotunturi (Veli-Pekka Viklund, Kari Helin)

 

Syksy (elo-joulukuu)

25, Inari Vaskojoki 14.9.2010 (Martti Rikkonen)

25, Inari Kaamanen 1.10.2010 (Jarmo Lehtonen, Kari Aromäki, Mauno Niskanen)

20, Kittilä Tiukulehto 12.10.2015 (Pekka Sarvela)

20, Kolari Äkäslompolo 20.12.2018 (Pekka Peltoniemi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hiemen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskentojen kuukkelimäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä hienoisessa laskussa, mutta viime vuosien trendi on nouseva.

 

Linjalaskennoissa kuukkelin tiheys on pysynyt karkeasti samalla tasolla 1980-luvulta lähtien.

 


Harakka

15 767 havaintoa / 49 752 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan ja suuren osan Aasia sekä Luoteis-Afrikan.

 

Suomessa harakka on yleinen koko maassa pesivä paikkalintu.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 7947 havaintoa / 26 711 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 574 havaintoa / 5 893 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 234 havaintoa / 3 418 yksilöä

Loka-joulukuu: 4 021 havaintoa / 13 762 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

95, Rovaniemi Lampelankatu 16.1.2017 (Antti Keränen)

94, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1981 (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

87, Pello Isoranta talvilintulaskenta 1.1.1985 (Jorma V.A. Halonen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

22, Ylitornio Portimo 22.7.2014 (Jarmo Saarela)

15, Savukoski Kuosku 15.6.2008 (Jyrki Pynnönen, Juha Honkala)

15, Kittilä Alakittilä 10.6.2012 (Paula Lehtonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

108, Pello Isoranta 6.11.1982 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

90, Posio kaatopaikka 2.11.2002 (Jyrki Mäkelä)

89, Pello Isoranta 9.11.1980 talvilintulaskenta (Jorma V.A. Halonen, luontokerholaisia)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet hieman enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskentojen havaintomäärät ovat harakan osalta säilyneet kohtuullisen tasaisina, 10-20 yksilöä laskentaa kohti.

 

Linjalaskennoissa harakan tiheys on pienehkö.

 


Pähkinähakki

3 050 havaintoa / 4 844 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue kattaa osia Euroopasta ja laajoja alueita Aasiasta.

 

Suomessa pähkinähakin pesimäalueet sijoittuvat pääasiassa Lounais- ja Etelä-Suomeen. LLY:n alueella havaintoja on kirjattu Enontekiölle ja Tenojokivarteen saakka, tiheimmin alueen lounaisosissa.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 520 havaintoa / 950 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 127 havaintoa / 168 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 539 havaintoa / 2 420 yksilöä

Loka-joulukuu: 893 havaintoa / 1 350 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

11, Pello Hellandintie 16.3.2019 (Hannu Lehtimäki)

7, Rovaniemi Ounasvaara 12.1.2013 (Vesa Perttunen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

6-7, Rovaniemi Hallituskatu 13.-18.7.2013 (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson, Vesa Perttunen)

6, Rovaniemi Lääninhallituksen piha 18.7.2010 (Juhani Jalkanen, Vesa Perttunen, Rauno Kalliskota)

6, Rovaniemi II hautausmaa 11.7.2013 (Ismo Kreivi)

6, Ylitornio Kainuunkylä 27.7.-208.2015 (Milja Mustajärvi)

 

Syksy (elo-joulukuu)

12, Rovaniemi Rautatieasema 9.9.2012 (Ismo Kreivi, Markku Pernu)

11, Rovaniemi Kirkonjyrhämä 21.9.2008 (Anssi Mäkinen)

11, Rovaniemi Linja-autoasema 5.9.2012 (Ismo Kreivi)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen vähemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 


Naakka

4 229 havaintoa / 53 874 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Lähes koko Eurooppa ja osia Aasiasta.

 

Suomessa naakka on ollut lounais- ja eteläosien laji, mutta viime vuosikymmenten aikana laji on voimakkaasti laajentunut maan keskiosiin ja pohjoisemmaksikin. Tiira-havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, etelä- ja länsiosilta eniten.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 977 havaintoa / 8 922 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 788 havaintoa / 12 440 yksilöä

Heinä-syyskuu: 768 havaintoa / 23 212 yksilöä

Loka-joulukuu: 699 havaintoa / 9 312 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

270, Ylitornio Kuivakangas 12.5.2012 (Jorma V.A. Halonen)

200, Rovaniemi Kiiruna 11.3.2012 (Anssi Mäkinen)

160 Ylitornio Kuivakangas 1.5.2017 (Jarmo Saarela)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200-240, Ylitornio Kuivakangas 22.-26.7.2015 (Tapani Tapio, Jarmo Saarela, Jorma V.A. Halonen)

170, Ylitornio Kuivakangas 11.7.2016 (Tapani Tapio)

150, Ylitornio Kuivakangas 14.7.2018 (Tapani Tapio)

 

Syksy (elo-joulukuu)

240, Ylitornio Kuivakangas 4.9.2015 (Tapani Tapio)

230, Ylitornio Kuivakangas 8.9.2015 (Jarmo Saarela)

203, Ylitornio Kuivakangas 18.8.2016 (Jarmo Saarela)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräistä kirjausaktiivisuuden kasvua enemmän.

 

 


Mustavaris

477 havaintoa / 1 226 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euroopan länsireunasta Japaniin. Pohjoisimmat kannat muuttavat esiintymisalueella etelämmäksi.

 

Suomessa mustavaris on harvalukuinen tulokas, joka esiintyy lähinnä länsirannikolla. LLY:n alueen havainnot jakaantuvat koko alueelle, tiheimmin havaintoja on kirjattu alueen eteläosissa.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 44 havaintoa / 99 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 406 havaintoa / 1 093 yksilöä

Heinä-syyskuu: 13 havaintoa / 15 yksilöä

Loka-joulukuu: 17 havaintoa / 22 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

35, Pello Turtola 11.4.1980 (Mika Knuuti, Reijo Koivuranta)

33, Rovaniemi 31.3.1979 (Vesa Nivala)

25, Pello Mustimaa 10.4.1979 (Jorma V.A. Halonen, Jari Leskinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

8, Kittilä Alakylä 1.6.2008 (Gunnar Korkea, Risto Marttila)

4, Rovaniemi Mäntyvaara 6.6.2009 (Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

3, Ylitornio Kuivakangas 2.6.2013 (Jarmo Saarela)

 

Syksy (elo-joulukuu)

3, Rovaniemi kaatopaikka 2.10.2008 (Allan Hamari)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet.

 

 


Varis

9 916 havaintoa / 117 486 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue ulottuu yli Euroopan ja Aasian. Pohjoisimmilla aluella osittaismuuttaja.

 

Varis pesii yleisenä koko Suomessa.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 3 343 havaintoa / 35 804 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 2 979 havaintoa / 16 498 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 493havaintoa / 22 713 yksilöä

Loka-joulukuu: 2 109 havaintoa / 42 484 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

750, Rovaniemi Karhunkaatajantie-Tori 17.1.2016 (Jukka Jokimäki)

600, Rovaniemi Mäntyvaara 17.3.2007 (Anssi Mäkinen)

600, Rovaniemi Pohjolankatu-tori 31.1.2016 (Jukka Jokimäki)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

270, Pello Lempeä 1.6.1975 (Jorma V.A. Halonen)

200, Pello Lempeä 30.7.1975 (Jorma V.A. Halonen)

180, Pello Lempeä 18.7.1979 (Jorma V.A. Halonen)

 

Syksy (elo-joulukuu)

749, Rovaniemi Ounaskoski  6.12.2015 (Marko Junttila)

700, Rovaniemi Asemieskatu 5.12.2015 (Jukka Jokimäki)

600, Rovaniemi keskusta 15.12.2015 (Jukka Jokimäki)

 

Havaintomäärät

Havaintomäärät Tiirassa ovat kasvaneet aavistuksen enemmän kuin keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran.

 

 

Talvilintulaskennoissa variksen esiintymistiheys on trendiltään kasvava, mutta aivan viime vuosina suunta on ollut laskeva.

 

Linjalaskennoissa variksen tiheys on pysynyt vuoden 2006 piikkiä lukuunottamatta kohtuullisen vakaana.

 


Korppi

7 427 havaintoa / 37 664 yksilöä (tilanne 1.7.2020)

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Korppia tavataan lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

 

Korppi on yleinen koko Suomessa. Tiira-kirjauksia on tehty koko LLY:n alueelta.

 

Havainnot neljännesvuosittain

Tammi-maaliskuu: 2 754 havaintoa / 15 797 yksilöä

Huhti-kesäkuu: 1 965 havaintoa / 7 748 yksilöä

Heinä-syyskuu: 1 236havaintoa / 4 170 yksilöä

Loka-joulukuu: 1 478 havaintoa / 9 964 yksilöä

 

Suurimmat yksilömäärät

Alkuvuosi (tammi-toukokuu)

410, Rovaniemi Mäntyvaara 20.1.2008 (Jukka Simula)

400, Rovaniemi Mäntyvaara 10.1.2008 (Jukka Simula)

400, Rovaniemi Kuusiselkä 16.1.2020 (Anssi Mäkinen)

 

Kesä (kesä-heinäkuu)

200, Utsjoki Váisjeaggi 3.6.1988 (Harry Seppälä, Timo Lahti)

200, Rovaniemi Kuusiselkä 17.6.2019 (Pekka Punnonen, Vesa Nivala)

150, Utsjoki Kevo 21.6.1987 (Tero Linjama)

 

Syksy (elo-joulukuu)

440, Rovaniemi Kuusiselkä kaatopaikka 15.12.2019 (Ismo Kreivi)

350, Posio kaatopaikka 2.11.2002 (Jyrki Mäkelä)

350, Rovaniemi Mäntyvaara kaatopaikka 28.12.2006 (Olli-Pekka Karlin)

 

Havaintomäärät

Havaintorivit Tiirassa ovat kasvaneet keskimääräisen kirjausaktiivisuuden kasvun verran, mutta yksilömäärät pysyneet vakiona.

 

 

Talvilintulaskennoissa korpin havaintotiheys on pysynyt melko tasaisena viime vuosikymmeninä.