LINTUKATSAUKSET

HUOM! Katsaussivut ovat koko ajan työn alla ja päivittyvät jatkuvasti. Mikäli haluat mukaan katsausten kirjoittajaksi tai sinulla on lisätietoja tai huomaat korjattavaa/muutettavaa/parannettavaa, ilmoita sähköpostilla sihteeri@lly.fi.

Lintukatsauksen tarkoitus on antaa yleiskuva kunkin lajin esiintymisestä ja kehityksestä LLY:n alueella. Katsauksen sisältämien tietojen pohjalta voidaan ryhtyä tekemään tarkempia tutkimuksia ja analyysiä kiinnostavista aiheista. Katsaus myös opastaa lintuharrastajia alueellisesti ja ajallisesti, kertoen mistä ja milloin eri lintulajeja tapaa. Laajemmat levinneisyyskartat antavat osviittaa siitä, miksi joku laji Lapista löytyy (ympärivuotinen paikkalintu, pesivä muuttolintu, säännöllinen tai satunnainen läpimuuttaja, harhailija).

Katsauksiin kerätyt tiedot pohjautuvat pitkälti BirdLife Suomen Tiira-järjestelmään (www.tiira.fi) kirjattuihin havaintoihin.

Valtakunnalliset uhanalaisuusarviot perustuvat Suomen Ympäristökeskuksen Punaiseen kirjaan 2019 (https://www.ymparisto.fi/punainenlista). Alueelliset uhanalaisuusarviot perustuvat Punaiseen kirjaan 2010. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa käytetyt metsäkasvillisuusvyöhykkeet löytyvät BirdLifen sivulta https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/alue/.

Globaalit levinneisyyskartat ovat pääosin Wikipedian lajikuvausten materiaalista. Suomen levinneisyyskartat perustuvat Lintuatlakseen 2006-2010.

Joidenkin lajien kohdalla viitataan talvilintulaskentoihin. Niillä tarkoitetaan Luonnontieteellisen Keskusmuseon organisoimia laskentoja (https://www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat), ja lähteenä on näissä viittauksissa käytetty kyseisten laskentojen tuloksia.

Mikäli jonkin lajin kohdalla on käytetty myös muualta kuin yllämainituista lähteistä saatuja tietoja, on lähde erikseen mainittu kyseisen lajin kohdalla.

Tiira on otettu käyttöön v. 2006. Vuoden 2005 loppuun mennessä tehtyjä havaintoja on järjestelmään kirjattu 66 220, vuoden 2006 alusta eteenpäin tehtyjä havaintoja on kirjattuna 563 015 (tilanne 8.12.2019). Painoarvo on siis reilusti vuoden 2005 jälkeen tehdyillä havainnoilla.

LLY:n alueelta on Tiiraan kirjattu kaikkina aikoina havaintoja 318 luonnonvaraisesta lajista. Lisäksi havaintoja on 5 ei-luonnonvaraisesta lajista eli todennäköisistä häkki- tai tarhakarkulaisista.

Vuodelta 2006 Tiiraan on kirjattu 11 512 havaintoriviä koskien 105 777 yksilöä. Vuoden 2018 kirjauksia löytyy 51 755 koskien 368 744 yksilöä (tilanne 8.12.2019). Kirjausmäärien kehitys näkyy alla olevista graafeista. Määrägraafit on pääsääntöisesti aloitettu vuodesta 2007, koska Tiiran käyttöönotto tapahtui v. 2006 kesken vuotta, ja kirjausmäärät ovat siitä johtuen vielä selkeästi pienemmät kuin v. 2007.

 

Kuukausittain eniten lajeja on kirjattu kesäkuussa (271) ja toukokuussa (270). Vähiten lajeja on kirjattu helmikuussa (96).

 

Katsauksen tekohetkellä kaikkia havaintoja ei välttämättä ole varmistettu, esimerkiksi harvinaisuuksien osalta rariteettikomiteoissa (valtakunnalliset harvinaisuudet RK, alueelliset ARK). Lukijaa pyydetään tarvittaessa tarkistamaan havainnot Tiira-järjestelmästä ja rariteettikomiteoiden pöytäkirjoista.

Kevätmuuton alkamisen arvioinnissa on käytetty 5 päivän sääntöä: havaintoa pitää seurata uusi havainto eri paikasta 5 päivän sisällä, että muutto katsotaan alkaneeksi.

Kukin vuosikatsaus sisältää kyseisen vuoden osalta kaikki LLY:n alueella aikaisempinakin vuosina havaitut lajit. Kaikkia lajeja ei ole välttämättä havaittu ollenkaan kyseisenä katsausvuonna.

Vuosikatsaukset löytyvät tämän sivun alasivuina valikosta ja näistä linkeistä: Katsaus 2018Katsaus 2019.

Katsauksista voidaan valita osa tai kaikkikin vuosittaiseen Kokko-lehteen.

Viitattaessa tähän katsaukseen ja siihen liittyviin vuosikatsauksiin käytetään viitteenä ”LLY:n linnuston vuosikatsaukset verkkosivulla lly.fi”. Katsaukset on suurimmaksi osaksi kirjoittanut Esko Nevala. Muut kirjoittajat: Olli-Pekka Karlin, Jouni Parviainen (harmaasorsa ja tiltaltti yleiskatsaus) ja Pekka Suunta (2019 katsauksen kuntakohtaiset ensihavaintograafit).

Ensihavaintograafit

Katsauksissa käytetään useiden lajien kohdalla kuntakohtaisten ensihavaintojen kuvaajana alla olevan mukaista graafia (esimerkkinä metsähanhi). Kunnat ovat siinä karkeasti järjestyksessä etelä-lounaasta pohjois-koilliseen. Graafissa oleva suuntaviiva kertoo suunnilleen, kuinka kauan kullakin lajilla menee koko Lapin alueelle saapumiseen. Luonnollisesti laajan alueen ja vähäisten harrastajamäärien takia graafit sisältävät runsaasti satunnaisia tekijöitä, mutta toivottavasti antavat kuitenkin suuntaviittaa. Graafista on hyvä etsiä myös poikkeamia ja syventää tutkimusta niiden osalta halutessaan. Metsähanhigraafista voisi esimerkiksi aiheellisesti tutkia, miksi Sallan kunnassa on toistuvasti tehty ensihavaintoja yhtä aikaisin kuin Rovaniemellä, kun naapurikunnissa ensihavainnot ovat pääsääntöisesti myöhemmin.

Pikalinkit:

Sorsalinnut – Kanalinnut – Kuikkalinnut – Uikkulinnut – Ulappalinnut – Pelikaanilinnut – Haikaralinnut – Päiväpetolinnut – Jalohaukkalinnut – Kurkilinnut – Rantalinnut – Hietakanalinnut – Kyyhkylinnut – Käkilinnut – Pöllölinnut – Kehrääjälinnut – Kirskulinnut – Säihkylinnut – Tikkalinnut – Varpuslinnut (KiurutPääskytVästäräkitTilhetKoskikaratPeukaloisetRautiaisetRastaatKertutSiepotPyrstötiaisetTiaisetPähkinänakkelitPuukiipijätKuhankeittäjätLepinkäisetVariksetKottaraisetVarpusetPeipotSirkut)

 


Tämä sivu sisältää pidemmän ajan katsauksia ja yhteenvetoja eri lajien osalta.


SORSALINNUT

Kyhmyjoutsen

10 havaintoa / 14 yksilöä

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Kyhmyjoutsen on LLY:n alueella satunnainen harhailija. Suomessa se pesii Perämeren rannoilla suunnilleen Oulun korkeudelle saakka. Laji levittäytyy pohjoiseen, mutta luultavasti on iso kynnys siirtyä pesimään Perämeren rannikolta sisämaahan Lappiin, vaikkakin eteläisessä Suomessa laji on jo levinnyt myös sisämaavesille. Ilmaston lämpeneminen ja siitä seuraava talvien leudontuminen saattaa kuitenkin edesauttaa lajin pesimäalueen leviämistä Kemi-Tornio -korkeudelle saakka, jolloin on mahdollista, että harhailijoiden määrä LLY:n alueella kasvaa.

Alla olevan kuvan neliöt kertovat kyhmyjoutsenen pesimäalueen muutoksen 2006-2010 lintuatlaksessa verrattuna 1970 ja -80 -luvuilla tehtyihin atlaskartoituksiin. Pesimäalue on laajentunut Perämerellä selkeästi pohjoiseen. Lähde: Suomen Lintuatlas 2006-2010.

 

Kaikki Tiiraan kirjatut havainnot Xenuksen ja PPLY:n alueilla on esitetty allaolevassa kartassa (tilanne 13.11.2019). Siitä on nähtävissä, että Oulun pohjoispuolelta Haukiputaan tasolta pohjoiseen päin havaintojen määrä laskee selvästi.

 

LLY:n alueella harhailijoita havaitsee historian perusteella todennäköisimmin touko-heinäkuussa.

 

Tiiraan kirjatut havainnot:

21.4.1975 Salla Ahvenselkä 2 m (Petteri Peura)

6.7.1990 Inari Aksujärvi 1 p (Jouni Aikio, Anja Vest)

13.6.2004 Rovaniemi Ounasjokisuisto, Koivusaari 1 ad p (Anssi Mäkinen ym)

28.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi, lintutorni 1 2kv p (Antti Ruonakoski)

4.6.2015 Rovaniemi Harjulampi, lintutorni 2 ad p (Mika Bäckman, Jaakko Kauppinen, Mikko Lantto, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ilkka Ruuska, Matti Välimäki, +2 muuta bongaria, Petr Gibas)

23.-24.6.2015 Muonio Muonionjärvi, Puthaanranta lintutorni 1 p (Kerttu Laurila, Timo J. Leppänen)

16.8.-5.10.2015 Kittilä Kenttälä,Nälkäjärvi 1 ad p (Juha Takalo, Allan Hamari, Anja Lindroos, Emma ja Pekka Laitala)

16.7.2017 Rovaniemi Ounasjokisuisto 2 ad Tippuivat p, moottoriveneiden pelästyttäminä nousivat NW/E (Jouni Lindqvist)

17.7.2017 Rovaniemi Niskanperä, lintutorni, 2 ad p (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jorma Salo, Jukka Simula)

5.5.2018 Ylitornio Kuivakangas 1 kiert S Oleili joen sulassa rannassa (Kimmo Salmi)

 


Pikkujoutsen

12 havaintoa / 19 yksilöä

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Pikkujoutsen on LLY:n alueella satunnainen läpikulkija, pesii arktisella tundralla Koillis-Venäjällä, Kuolan niemimaalta itään. Talvehtii Luoteis-Euroopassa.

Pikkujoutsenen havaitseminen on todennäköisintä toukokuussa. Havaitaan useimmiten laulujoutsenten mukana.

 

Tiiraan kirjatut havainnot:

20.-25.10.1981 Pello Yliranta 1 p Heikki Alaniemen ilmoittama ”joutsen” (Jorma V.A. Halonen)

29.4.2000 Pello Teikovaara 4 m N Lensivät neljän laulujoutsenen seurassa. Kokoero selvä. Nokat lähes mustat. (Mikko Lassila)

23.5.2008 Rovaniemi Paavalniemi, lintutorni 2 ad p Laulujoutsenparven mukana (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski)

19.5.2012 Rovaniemi Kivitaipale 1 p (Tapani Pirinen)

31.5.2012 Rovaniemi Souharilampi 1 ad erottui muista paikalla olleista joutsenista pienempänä, kapeakaulaisempana, ”isopäisempänä” ja nokan musta osa ulottui yli sierainten (Allan Hamari)

21.5.2013 Ranua Portimojärvi, lintutorni, 1 p joutsenparven mukana (Jukka Jokimäki, Harri Taavetti)

23.5.2013 Rovaniemi Kilvenaapa 1 ad E Silmiinpistävän valkea. Lyhyt kaula. Lennossa matalalla. (Eero Pätsi)

26.5.2013 Rovaniemi Paavalniemi, lintutorni, 2 p toinen puhtaan valkoinen, toisella varsinkin päässä ja kaulassa harmaata (Antti Ruonakoski, Mika Bäckman, Anssi Mäkinen)

3.-8.5.2014 Posio Ahvensalmi 1 p Mika Heikkalan löytämä lintu (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Mika Heikkala, Raimo Holappa, Ilkka Maaninka)

11.5.2014 Pello Lempeä (koti) 2 ad m S (Jorma V.A. Halonen)

24.5.2014 Kemijärvi Myllykumpu, lintutorni, 1 p (Pirkka Aalto, Anitta Aalto, Tuukka Aalto, Iina Aalto)

15.5.2019 Pello Pellojärvi, Hannunranta lintutorni, 2 p nous Kahden laulujoutsenen seurassa. (Jorma V.A. Halonen, ryhmä eräopaskoulutettavia)

 


Laulujoutsen

18 675 havaintoa / 368 438 yksilöä

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Laulujoutsenen talviesiintymiset LLY:n alueella

Tiira-järjestelmään on vuosien varrella kirjattu 126 tammikuista havaintoa (osa koontihavaintoja) laulujoutsenista, yhteensä 546 yksilöstä.

Tiiran käyttö alkoi v. 2006. Sitä aikaisemmista havainnoista on järjestelmään kulkeutunut kaksi: 14.1.1980 kaksi kiertelevää pohjoiseen matkannutta yksilöä Ylitorniolta (Hosiovaarat, Ahti Kanerva) ja 4.1.1998 yksi paikallinen lintu Ranualta (Simojoki Kaitavirta, Pirkka Aalto).

Vuodesta 2006 lähtien on tammikuisia joutsenia kirjattu vuosittain vähintään muutama kappale.

Joutsenten tunnetuin talvehtimispaikka Lapissa lienee Muonion Kutuniva. Ensimmäinen Tiiraan tallennettu tammikuinen havainto sieltä on vuodelta 2006 (4 yksilöä koko talven Jerisjoen sulapaikoissa, Jorma Ylivirta). Kattavampi havaintojen ketju alkaa vuodelta 2012, jonka jälkeen Kutunivasta on kirjattu havaintoja vuosittain. Suurin yksittäisen havainnon yksilömäärä on 14 (10 ad 4 juv, Hannu ja Marita Maula). Havainto on tehty 13.1.2019.

 

Kunnittain tammikuisia joutsenhavaintoja on tehty seuraavasti:

Enontekiö 2009 Naimakka

Inari 2006, 2008-2013, 2015 (Lusmaniemi, Paatsjoki, Kettukoski, Nellim, Ahkioniemi, Solojärvi, Riitajänkä, Saariselkä)

Kemijärvi 2007, 2009-2011, 2017, 2019 (Jumisko, Joutsijärvi, keskusta, Kaisansalmi)

Kittilä 2019 (Ylivaara)

Kolari 2015 (Äkäslompolo)

Muonio 2006, 2012-2019 (Kutuniva, Pallaksentie, Kemiläisen metsätie, Särkijärvi)

Pello 2009, 2012, 2014-2015 (Korpilompolo, Isoranta, Konttajärvi, Perävaara, Mikontörmä, Jolmanpudas)

Ranua 2009-2014, 2017-2018 (Kaitavirta, Kirkonkylä, Simojärvi Rieskaniemi, Saukkojärvi, Koivuperäntie)

Rovaniemi 2007, 2011, 2014-2015, 2017, 2019 (Raudanjoki Ylinampa, keskusta, Vikajärvi Vikaköngäs, Paavalniemi, Niesi)

Salla 2010 (Kursu)

Utsjoki 2019 (Suoppajärvi)

Ylitornio 2010-2013, 2016, 2019 (Raanujärvi Palolompolo, Pessanranta, Pessakoski, Pessalompolo)

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton alkamisen arvioinnissa on poistettu oletetut talvehtijat, ja käytetty viiden päivän sääntöä muiden osalta.

Vuosivaihtelut muuton alkamiselle ovat kohtalaisen suuria, mutta karkeasti voi todeta, että laulujoutsenen kevätmuutto LLY:n alueella alkaa viimeistään heti maaliskuun puolivälin jälkeen.

 

 

Allaolevassa graafissa esitetään havaintoihin kirjatut yksilömäärät kolmanneskuukauden jaksoissa (1.-10., 11-20. ja 21.-30/31. pv) summana vuosilta 2006-2019. Graafi näyttää, että laulujoutsenen päämuutto on huhtikuun loppupuolella. Toukokuussa kolmanneskuukaudessa havaitut yksilömäärät eivät enää nouse.

 

Suurimmat kevään yksilömäärät

Vuoden alusta toukokuun puoliväliin ulottuvalla aikavälillä on havaittu suurimmillaan vajaan 200 yksilön määriä. Suurimmat niistä on kirjattu Ylitornion Portimojärveltä vuosina 2013-16. Muutamia suuria tokkia on havaittu myös Kemijärvellä ja Inarissa (Solojärvi ja Alalusma).

11.5.2013 Ylitornio Portimojärvi 189 yksilöä (Antti Jaako)

11.5.2016 Ylitornio Portimojärvi 172 yksilöä (Jarmo Saarela)

2.5.2014 Ylitornio Portimojärvi 151 yksilöä (Tapani Tapio)

12.5.2009 Kemijärvi Pitkäsilta 140 yksilöä (Pirkka Aalto)

11.5.2006 Kemijärvi keskusta 135 yksilöä (Pirkka Aalto)

1.5.2018 Inari Solojärvi 134 yksilöä (Sampo Parkkonen)

 

Suurimmat alkukesän (16.5. – 15.7.) yksilömäärät

Mukaan on otettu kultakin vuodelta vain suurin yksilömäärä samalta havaintopaikalta.

11.6.2017 Kemijärvi Pitkäsilta 340 (Pirkka Aalto)

23.5.2014 Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 300 (Jukka Jokimäki)

25.5.2015 Ylitornio Portimojärvi 272 (Jarmo Saarela)

3.6.2017 Kolari Sieppijärvi 250 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Mauri Sirkka)

 

Suurimmat loppuvuoden (16.7.-31.12.) yksilömäärät

Mukaan on otettu kultakin vuodelta vain suurin yksilömäärä samalta havaintopaikalta.

21.10.2013 Kemijärvi Pitkäsilta 1600 (Pirkka Aalto)

26.10.2006 Kemijärvi sillat 1500 (Pirkka Aalto)

29.9.2008 Enontekiö Saarikoski 1200 (Pekka Sulkava)

29.9. 2019 Kemijärvi Pitkäsilta 1200 (Pirkka Aalto)

9.10.2017 Kemijärvi Pitkäsilta 1150 (Pirkka Aalto)

29.9.2014 Kemijärvi Varrio-Kostamo 1050 (Jukka Jokimäki)

5.10.1998 Pello Säynäjäjärvi 935 (Jorma V.A. Halonen)

 

Marras-joulukuun havainnot

Vuosien varrella marraskuisia havaintoja on kirjattu 721 kpl 13 364 yksilöstä ja joulukuisia 227 kpl 1088 yksilöstä.

 

Talvilintulaskennoissa syksyn jaksossa (marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa) on lähes säännöllisesti kirjattu myös laulujoutsenhavaintoja. Suurin keskimääräinen lukumäärä laskettua reittiä kohden on vuodelta 2005: kirjattujen laskentareittien (19 kpl) yksilömäärä yhteensä 332 eli yli 17 yksilöä reittiä kohden. Suurin kokonaismäärä on syksyltä 2018, jolloin 37 reitiltä laskettiin yhteensä 447 laulujoutsenta. Keskitalven ja kevään laskennoissa laulujoutsenhavainnot ovat olleet selvästi satunnaisempia.

 


Hanhilajit

Lajilleen tunnistettujen hanhihavaintojen lisäksi Tiiraan on aikojen saatossa kirjattu hanhia nimikkeillä ”hanhilaji”, ”harmaahanhilaji” (anser sp) ja ”kirjohanhilaji” (branta sp) . Varsin turvallinen oletus lienee, että reilusti yli puolet lajilleen tunnistamattomista hanhista/harmaahanhista on metsähanhia.

 

Eri nimikkeillä kirjattujen lajien määrät

Metsähanhi: 4 934 havaintoa / 60 425 yksilöä

Lyhytnokkahanhi: 190 havaintoa / 479 yksilöä

Tundrahanhi: 113 havaintoa / 196 yksilöä

Kiljuhanhi: 44 havaintoa / 109 yksilöä

Merihanhi: 508 havaintoa / 1 872 yksilöä

Lumihanhi: 6 havaintoa / 8 yksilöä

Kanadanhanhi: 535 havaintoa / 1 071 yksilöä

Valkoposkihanhi: 205 havaintoa / 4 922 yksilöä

Sepelhanhi: 60 havaintoa / 2 448 yksilöä

Hanhilaji: 222 havaintoa / 4682 yksilöä

Harmaahanhilaji: 492 havaintoa / 8508 yksilöä

Kirjohanhilaji: 7 havaintoa / 453 yksilöä

 


Metsähanhi

4 934 havaintoa / 60 425 yksilöä.

Havainnoista alalajilleen on tunnistettu:

Taigametsähanhi 667 havaintoa / 5 697 yksilöä

Tundrametsähanhi 43 havaintoa / 277 yksilöä

Uhanalaisuus on arvioitu alalajeittain: taigametsähanhi vaarantunut, tundrametsähanhi erittäin uhanalainen.

 

 

Aikaisimmat keväthavainnot:

Ainoastaan kerran on Tiiraan kirjattu metsähanhihavainto ennen huhtikuun alkua: 19.3.2015 yksi lintu uiskenteli sulassa Ylitornion Pessakoskessa (Markku Sirkka).

1.4.2017 laji on kirjattu Posiolla (Toivo Baas). Seuraavat havainnot ovat sitten 5.4. (2005 Rovaniemellä, 2014 Kemijärvellä, 2015 Sallassa ja 2017 Rovaniemellä). Siitä eteenpäin havaintoja on sitten runsaammin.

Vuosivaihtelut kevätmuuton alkamiselle ovat kohtalaisen suuria, mutta karkeasti voi todeta, että metsähanhen kevätmuutto LLY:n alueella alkaa viimeistään huhtikuun puolivälin tietämillä.

 

Allaolevassa graafissa esitetään yksilömäärät kolmanneskuukauden jaksoissa (1.-10., 11-20. ja 21.-30/31. pv) summana kaikista kirjatuista havainnoista. Graafi näyttää, että metsähanhen päämuutto on huhtikuun viimeisellä viikolla ja toukokuun alussa.

 

Keskimäärin ensimmäiset metsähanhet LLY:n alueella havaitaan huhtikuun puolivälissä ja kaikissa kunnissa ensihavainnot on tehty vappuun mennessä.

Myöhäisimmät havainnot:

27.11.2011 Kemijärvi Isokylä (Pirkka Aalto, Taisto Imporanta ym.)

17.11.2011 Ivalo (Petteri Polojärvi, Sami Granath)

15.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara (Eila Ylilokka)

2.11.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

4.11.2007 Kittilä keskusta (Mikko Joensuu)

 

Alueellinen jakauma:

Havaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta. Myös pesintäaikaiset havainnot jakautuvat koko alueelle.

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

Kaikki vuosittain ennen toukokuun loppua kirjatut yli 200 yksilöä sisältävät havainnot on taltioitu Utsjoelta. Suurin tokka on kirjattu 18.5.2008 Kiviniemestä: 650 yksilöä (Harri Taavetti, 5 brittiä). Yli 300 yksilön määriä on kirjattu myös vuosina 2014 ja 2017.

Suurimmat määrät muualta kuin Utsjoelta on kirjattu 30.4.2016 Inarin Toivoniemestä 170 (Anja Vest, Satu Vilppola, Katariina Musta) ja 30.4.2009 Ranuan Portimojärveltä 162 (Ilkka Rautio).

 

Kesän suurimmat yksilömäärät

Kesä-heinäkuussa kirjatut suurimmat yksilömäärät:

23.6.2017 Pelkosenniemi Kilpiaapa 70 (Pekka Punnonen)

4.6.2017 Utsjoki Dittigeadggenjarga 70 (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markku Oinaala)

7.6.2008 Salla Joutsenaapa 60 (Matti Salo)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

28.9.2015 Salla Aitaselänkangas 486 (Olli-Pekka Karlin)

5.9.2018 Inari Mellanaapa 160 (Olli Osmonen, Heikki Karhu, Seppo Neuvonen)

7.9.2007 Inari Ivalojokisuu 150 (Jari Pitkäkoski)

25.9.2015 Kemijärvi Juujärvi 150 (Eerik Sotaniemi)

24.9.2017 Ranua Takajärvi 150 (Kari-Pekka Hiltunen)

17.9.2019 Kemijärvi Varrio 150 (Jarmo Kumpula)

 


Lyhytnokkahanhi

191 havaintoa / 480 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Lyhytnokkahanhi pesii Grönlannissa ja Islannissa (talvehtimisalueet Brittein saarilla) sekä Huippuvuorilla (talvehtimisalueet Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Norjassa).

Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, pesimäaikaisia havaintoja ei juurikaan ole kirjattu.

Lajin uhanalaisuutta Suomessa ei ole arvioitu (ei pesi Suomessa).

 

Aikaisimmat havainnot

20.4.2011 Pello Nivanpää (Anneli Lappea)

22.4.2011 Ylitornio Purasenvaara (Tuomas Seimola)

22.4.2016 Pelkosenniemi Arvospuoli (Jaakko Lilleberg)

22.4.2019 Rovaniemi Jaatilansaari (Jorma Salo)

 

Myöhäisimmät havainnot

5.11.2013 Kittilä Salmijärvi (Allan Hamari, Mikko Joensuu, Paula Lehtonen, Hilkka Suomalainen, Juha Takalo, Anja Lindroos, Enni Lindroos, Katariina Lonnakko)

2.11.2007 Ylitornio Lohijärvi (Jorma V.A. Halonen, Anssi Mäkinen, Tapani Tapio, Alpo Rova ym)

27.10.2016 Pello Lampsijärvi (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka, Kati Sirkka, Kimmo Ja Sanna Romakkaniemi, Veijo Mantere)

 

Alueellinen jakauma

Lyhytnokkahavaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta. Hanhiparvet kannattaa tarkistaa huolellisesti, lyhytnokkahanhet ovat usein metsähanhien joukossa.

 

Suurimmat yksilömäärät

38, Utsjoki Pulmankijärvi 20.9.2012 (William Velmala, Heikki Eriksson, Aleksi Lehikoinen)

35, Enontekiö Suonttajärvi 2.9.2011 (Unto Kelottijärvi, Raimo Ylikankaanpää)

10, Utsjoki Välimaa 15.5.2014 (Petri Piisilä, Olli-Pekka Karlin)

10, Rovaniemi Jaatila 16.5.2015 (Antti Ruonakoski, Elisa Konttaniemi)

 


Tundrahanhi

113 havaintoa / 196 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Tundrahanhi pesii tundralla koillis-Venäjällä ja Siperiassa ja talvehtii länsi-, koillis- ja kaakkois-Euroopassa. Grönlannissa oma alalaji, joka talvehtii Brittein saarilla.

Lapissa lajia tavataan kevät- ja syysmuuttojen aikana, kesäaikaisia havaintoja on kirjattu vain muutama.

Lajin uhanalaisuutta Suomessa ei ole arvioitu (ei pesi Suomessa).

 

Aikaisimmat keväthavainnot

21.3.2015 Ylitornio Pessakoski (Jarmo Saarela)

4.4.2014 Ylitornio Pessakoski (Jarmo Saarela)

21.4.2019 Ranua Vasantie (Kari-Pekka Hiltunen)

21.4.2019 Enontekiö Maunu (Reijo Mannela)

 

Myöhäisimmät keväthavainnot

15.6.2018 Ivalo Karsimukka (Vesa Juntunen, Jessica Jyränkö, Olli Osmonen, Jan-Erik Tanhua, Tapio Tynys, Jorma Niemelä)

12.6.2012 Utsjoki Piesjänkä (Allan Hamari, Allan Hamari, Herikki Luokkamäki ja Matti)

7.6.2013 Enontekiö Vuontisjärvi (Ulla Saarnio, Ritva Laakso, Pauli Laakso, Ilkka Saarnio)

 

Aikaisimmat syyshavainnot

27.9.1990 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

9.10.1996 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

15.10.2017 Ylitornio Aittamaa (Jarmo Saarela)

 

Myöhäisimmät syyshavainnot

20.10.2019 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Anssi Mäkinen, Ismo Pyhtilä, Jorma Salo, Jukka Simula)

20.10.2013 Ylitornio Aavasaksa (Jarmo Saarela, Tapani Tapio)

19.10.1996 Pellojärvi (Reijo Pantsar)

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta.

 


Kiljuhanhi

44 havaintoa / 109 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Lajia havaitaan LLY:n alueella lähinnä läpimuuttajana. Kiljuhanhen pesintä Suomessa on varmistettu viimeksi vuonna 1995. Pesintöjä on lähialueellamme Pohjoismaissa varmuudella vain Norjassa. Kiljuhanhia on istutettu sekä Suomeen että Ruotsiin.

Aikaisimmat keväthavainnot

3.5.2017 Kittilä kirkonkylä (Pekka Nyman)

4.5.2013 Utsjoki Cuoggá (Esko Aikio)

4.5.2014 Utsjoki Aittijoki (Eila Guttorm)

 

Kesä- ja syyshavainnot

Kesällä 2019 Rovaniemen Harjulammen-Kirkkolammen-Nätynginnokan alueella oleskeli neljä kiljuhanhea 11.7.-22.8. Kolme niistä oli rengastettuja, ja renkaiden perusteella Ruotsiin istutettuja yksilöitä. Yksi linnuista oli rengastamaton.

18.9.2018 Rovaniemen Vikajärvelle paikannettiin Norjan Porsanginvuonolla pesinyt satelliittilähetinhanhi.

5.-6.9.1995 Pellojärvellä viivähti kaksi lintua.

 

Alueellinen jakauma

LLY:n alueella kirjatut havainnot koskevat lähinnä läpimuuttajia. Kirjauksia on tehty pääosin alueen länsi- ja pohjoisosissa.

 


Merihanhi

508 havaintoa / 1 872 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Kevään aikaisimmat havainnot

20.2.2015 Savukoski kk (Jarmo Ahtinen, Jarmo Pekkala, Venla Väisänen)

10.3.2011 Ylitornio Kuivakangas (Jouko Ylisaukko-oja)

30.3.2015 Pello Sirkkakoski (Tomi Rautio, Johanna Kokkonen, Markku Sirkka)

30.3. 2014 Ranua Kaitavirta (Allan Hamari, Olli Näyhä)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2011 Sodankylä Torvinen (Pia Kangas)

21.11.2011 Pelkosenniemi Saunavaara (Arto Keto-Tokoi ym)

17.11.2011 Pelkosenniemi Arvospuoli (Kirsti Pelkonen, Arto Keto-Tokoi, Juhani Pelkonen)

 

Alueellinen jakauma

Merihanhia on havaittu eri puolilla LLY:n aluetta, eniten alueen lounaisosissa.

 

Merihanhen pesimäalueet ovat merenrannoilla ja saaristossa (kartta alla). Varmoja pesintämerkintöjä ei LLY:n alueen kirjauksissa ole. Alueella nähtävät hanhet lienevät pääosin matkalla pesimäalueelle Pohjois-Norjaan tai sieltä talvehtimisalueille Länsi- ja Etelä-Eurooppaan tai Pohjois-Afrikkaan.

 


Lumihanhi

6 havaintoa / 8 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

28.4.2012 Rovaniemi Oikarainen (Antti Pekki)

2.5.2015 Rovaniemi Alanampa (Arto Vitikka)

21.5.2015 Rovaniemi Vitikanpää (Ismo Kreivi, Jukka Simula)

23.-25.5.2015 Rovaniemi Souharinlahti / Paavalniemi (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Elisa Konttaniemi, Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Peuna, Tomi Rautio, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Jarmo Saarela, Merja Konttaniemi)

29.4.2018 Sodankylä Vajusen allas (Marja-Leena Holappa, Kauko Pääkkölä)

 

Lumihanhi on pohjoisamerikkalainen laji. Euroopan satunnaiset havainnot tulkitaan pääsääntöisesti koskevan tarhakarkulaisia.

 


Kanadanhanhi

535 havaintoa / 1 071 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Kanadanhanhi on tuotu Eurooppaan Kanadasta 1600-luvun lopulla. Suomeen istutuksia on tehty 1960-luvulta lähtien.

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä, samoin kuin yksilöiden määrä on selvästi kasvanut vuosien varrella. Samalla keskimääräinen yksilömäärä per havainto on noussut n. 1,5-1,8 luokasta yli kahden.

Kevään aikaisimmat havainnot

29.3.2014 Ylitornio Nuotioranta (Anne Kaihua, Antti Pörhölä)

6.4.2016 Pello Sirkkakoski (Tomi Rautio, Markku Sirkka)

7.4.2015 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.1982 Pello Mätäs (Jorma V.A. Halonen)

12.10.2019 Pello Ylipää (Mika Knuuti, Mikko Granath)

7.10.2014 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto, Allan Hamari)

7.10.1982 Pello Yliranta (Jorma V.A. Halonen, Hra Keinänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

12, Rovaniemi Lapinrinne 8.5.2004 (Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

11, Rovaniemi Vitikanpää 4.5.2018 (Tuomo Suhonen, Hilkka Suhonen)

11, Ylitornio Maijalanranta 2.10.2019 (Leena Muotka)

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on kirjattu eri puolilla LLY:n aluetta, eniten havaintoja on alueen lounaisosista.

 

Kanadanhanhen pesintöjä on havaittu rannikolla Perämeren pohjukkaan saakka. LLY:n alueelta ei ole ilmoitettu Tiiraan varmoja pesintöjä, joskin mahdollisia pesintöjä on havaittu muutama.

 


Valkoposkihanhi

204 havaintoa / 4 922 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Havaintomäärien kehitys on ollut nouseva. Havaintorivejä on viime vuosina ollut parikymmentä vuosittain. Yksilömääriä hallitsee ylivoimaisesti vuosi 2015, jolloin syysmuutolla havaittiin useampaan kertaan satojen yksilöiden parvia. Yksilöiden yhteismäärä havainnoissa v. 2015 oli lähes 4000, kun muina vuosina on kirjattu korkeintaan hieman yli 200 yksilöä. Huippumäärä johtunee Venäjän pohjoisosista muuttaneiden hanhien reitin siirtymisestä normaalia lännemmäksi, mahdollisesti sääolosuhteiden, esim. tuulten, takia.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

17.4.2016 Pelkosenniemi (Anna-Liisa Kelloniemi)

20.4.2012 Kittilä Kaukonen (Mimmi ja Ahti Kulppi)

25.4.2011 Posio Ahvensalmi (Mika Heikkala)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

8.-23.11. Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen, Esa Kumpulainen, Heli Kinisjärvi, + noin 10 henkilöä)

1.11.2018 Enontekiö Vuontisjärvi (Juho Keskitalo)

31.10.2018 Enontekiö Peltovuoma (Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät:

329, Rovaniemi Viirinkylä 19.9.2015 (Viljo Ruokanen)

280, Rovaniemi Vikajärvi 21.9.2015 (Jorma Pessa, Esko Pasanen)

277, Kemijärvi Kostamo 21.9.2015 (Olli-Pekka Karlin)

Yli 100 yksilön havaintoja on kirjattu 18. Yksi niistä on kirjattu 2014, kaikki muut syyskuun loppupuolella 2015.

 

Alueellinen jakauma

Havainnot jakaantuvat eri puolille LLY:n aluetta. Painotus on kuitenkin alueen eteläosissa.

 

Valkoposkihanhi on alun perin tundran laji. Se pesii Pohjoisen jäämeren ympäristössä Venäjällä, Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Talvehtimisalueet ovat Keski-Euroopan luoteiskolkassa, Brittein saarilla ja Norjan eteläosissa.

1970-luvun alussa löydettiin Gotlannista ensimmäinen pesivä pari. Sen jälkeen laji on runsastunut Itämerellä. Suomen rannikoilla laji pesii jo lähes Perämeren pohjukkaa myöten.

 


Sepelhanhi

60 havaintoa / 2 448 yksilöä. Yli puolet kirjatuista havainnoista on tehty 1900-luvulla.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Sepelhanhen Euroopan kanta pesii Huippuvuorilla ja Pohjois-Venäjällä. Talvehtimisalueet ovat pääasiassa Keski-Euroopan rannikoilla ja Brittein saarilla. Suomessa sitä nähdään muuttomatkoilla.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

30.4.2015 Sodankylä Sattanen (Hannu Kropsu)

1.5.2002 Sodankylä Kersilö (Terttu Riikonen ym)

15.5.1993 Pello Nuasjärvi (Kaarina Ukkonen ym)

15.5.2007 Sodankylä Kelujärvi (Tapio Lämsä ym)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.11.1987 Rovaniemi Viirinkangas (Ilkka Koskinen)

31.10.1987 Sodankylä Kelujärvi (Pekka Paarman)

26.10.1987 Sodankylä Lokka (Pekka Paarman)

 

Suurimmat yksilömäärät

650, Inari Sarmitunturi 17.10.1987 (Martti Rikkonen)

550, Ylitornio Raanujärvi 18.9.1998 (Risto Kauppinen)

300, Sodankylä Kelujärvi 31.10.1987 (Pekka Paarman)

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on kirjattu suhteellisen tasaisesti eri puolilla LLY:n aluetta.

 


Ruostesorsa

3 havaintoa / 6 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Ruostesorsa on Lapissa hyvin harvinainen harhailija. Pesimäalueet ovat Kaakkois-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Talvehtimisalueet ovat Aasian eteläosissa.

 

Havainnot Tiirassa

6.-14.6.2005 Pelkosenniemi Arvospuoli (Pirkka Aalto, Eero Hietanen)

12.5.2016 Ylitornio Kainuunkylä (Mauri Kallio)

23.-29.8.2019 Inari Ivalo (Jouni Aikio, Inga Gröndahl, Anu Hiekkanen, Eino Hiekkanen, Juhani Honkola, Jessica Jyränkö, Petri Kemppainen, Eija Kurkela, Olli Osmonen, Bita Palmberg, Markku Sirkka, Mauri Sydänmetsä, Jan-Erik Tanhua, Tapio Tynys, Anja Akujärvi, Jouni Männistö, Liuta Taksimiehiä Ym. Kyläläisiä, Marius Palmber, Martti Rikkonen, Outi Jokinen, Pekka Pouttu, Sanna Jokinen, Tero Sirkka)

 


Ristisorsa

37 havaintoa / 74 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Alueellinen jakauma

Ristisorsa on Lapissa satunnainen harhailija. Pesintäalueet Suomessa ovat rannikolla. Perämerellä Hailuodossa on yksi pääpesimäalueista. Pesintöjä on todennäköisesti myös Perämeren pohjukassa, vaikkakaan varmoja havaintoja siitä ei ole saatu (Lintuatlas 2006-2010).

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta, painottuen kuitenkin länsiosiin.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

23.-25.2.1998 Kolari Sieppijärvi (Jorma V.A. Halonen, Heino Hietanen ym)

8.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

9.4.2016 Rovaniemi Louekari (Sakari Harju, Matti Kassala, Mikko Lantto, Anssi Mäkinen, Jukka Simula, Päivi Väisänen, Pekka Pistokoski)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2006 Kemijärvi sillat (Pirkka Aalto, Kauko Uino)

7.10.1999 Pello Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

27.9.2006 Kemijärvi siltojen pumppuasema (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

19, Inari Solojärvi 2.8.2010 (Sampo Parkkonen, Urpo ja Hanna Huhtamella)

6, Kolari Kurtakko 17.5.2018 (Pekka Peltoniemi)

6, Utsjoki Välimaa 18.5.2018 (Petteri Polojärvi, Petri Piisilä)

 


Mandariinisorsa

19 havaintoa / 31 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Mandariinisorsa on alunperin itä-aasialainen laji. Euroopassa tarhatuista karkulaisista on syntynyt luonnonvarainen kanta. Lapissa harvinainen harhailija. Ensimmäinen kirjattu havainto on vuodelta 1986, toinen vuodelta 1999. Loput ovatkin sitten 2000-luvulta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

12.4.2003 Inari Kettukoski (Petri Kemppainen)

28.4.2013 Enontekiö Hetta (Taina Ylitalo, Jari Räty, Raimo Korkalo)

28.4.2016 Rovaniemi Valajaskoski (Samu Aleksi Remes)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.9.2015 Pello Sirkkakoski, viimeisin havainto kesän yli Sirkkakoskella viipyneistä kahdesta linnusta (Jorma V.A. Halonen, Markku Sirkka)

31.7.1986 Inari Riutula (Jukka Parkkonen, Sampo Parkkonen, Aimo Sieppi ym)

 

Alueellinen jakauma

Havainnot jakaantuvat LLY:n alueella eteläisiin ja pohjoisiin havaintoihin.

 


Haapana

5 544 havaintoa / 89 281 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

5.4.2011 Kolari Ylläslompolo (Tapani Rantahalvari)

8.-9.4.2017 Rovaniemi Alakorkalo (Matti Kassala, Vesa Nivala, Pekka Pahtaja, Jukka Simula)

15.4.2007 Ranua Välttämönsalmi (Allan Hamari, Toivo Kalavainen)

 

 

Kevätmuuton huippu

Suurin osa haapanoista saapuu Lappiin toukokuun ensimmäisen puoliskon aikana.

Syksyn viimeiset havainnot

20.-21.11.2018 Kemijärvi keskusta (Pirkka Aalto)

20.11.2012 Inari Solojärvi (Sampo Parkkonen)

17.11.2012 Rovaniemi Sairaalan ranta (Ismo Kreivi)

 

Suurimmat yksilömäärät

400, Kemijärvi Alakallaanvaara 25.9.2014 (Pirkka Aalto)

380, Pellojärvi 19.8.2004 (Jorma V.A. Halonen)

350, Pellojärvi 10.9.1996, 11.7.2003 ja 25.9.2011 (Jorma V.A. Halonen, Esa Lehtonen)

350, Muonio Puthaanrannantie 21.9.2018 (Leena Muotka)

 


Amerikanhaapana

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Amerikanhaapana pesii Alaskassa ja Kanadassa, talvehtii Meksikonlahdella. Suomessa vuosittainen harhailija, Lapissä erittäin harvinainen.

 

Havainnot Tiirassa

23.5.2001 Inari Ivalojokisuu (Petri Kemppainen, Olli Osmonen, Juhani Honkola)

9.5.2002 Enontekiö Sotkajärvi (Pirkka Aalto)

18.5.2012 Kemijärvi Särkikangas (Pirkka Aalto, Teuvo Hietajärvi)

 


Harmaasorsa

249 havaintoa / 499 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Harmaasorsasta on Suomen III lintuatlaksen havaintoruuduissa tehty LLY:n alueella vain tusina pesintähavaintoa. Vuoden 1993 ensihavainnosta lähtien Tiiraan on LLY:n alueella kirjattu 243 havaintoriviä. Se on 0,6 % kaikista Suomen harmaasorsahavainnoista.

Vähintään yksi vuosittainen  harmaasorsahavainto on jossakin päin aluettamme tehty vuodesta 2004 lähtien. Vain Muoniossa harmaasorsaa ei vielä ole nähty lainkaan.

Ohessa vuosittaiset 31.5. mennessä tehdyt ensihavainnot kunnittain. 

Enontekiö (8) 13.5.2002, 6.5.2004, 13.5.2005, 17.5.2010, 21.5.2013

Inari (22) 25.5.1993, 20.5.2009, 9.5.2011, 19.5.2012, 13.5.2015, 27.5.2017, 16.5.2018

Kemijärvi (25) 10.5.2006, 1.5.2008, 18.5.2013, 14.5.2014, 10.5.2015, 9.5.2016, 11.5.2019

Kittilä (4) 22.5.2008, 21.5.2010, 11.5.2016

Kolari (11) 20.5.2007, 12.5.2014

Muonio (0) 

Pelkosenniemi (1) 

Pello (5) 8.5.2010, 20.5.2013, 7.5.2016

Posio (1) 14.5.2019

Ranua (2) 17.5.2008, 18.5.2009

Rovaniemi (120) 8.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 2.5.2009, 21.5.2010, 14.5.2012, 19.5.2013, 28.4.2014, 23.4.2015, 3.5.2016, 23.5.2017, 11.5.2018, 29.4.2019

Salla (7) 14.5.2007, 20.5.2008, 27.5.2014, 7.5.2016

Savukoski (1) 9.5.2016

Sodankylä (11) 28.5.2004, 21.5.2006, 25.5.2007, 4.5.2019

Utsjoki (5) 26.5.2007, 27.5.2010, 18.5.2012

Ylitornio (23) 12.5.2007, 19.5.2013, 8.5.2015, 7.5.2016, 8.5.2017, 15.5.2018, 4.5.2019

 


Tavi

5 319 havaintoa / 67 770 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Talvihavainnot

14.1.2011 Rovaniemi Ounaskoski (Anja Haavikko)

14.1.2019 Inari Kontosjokisuu (Petteri Polojärvi)

 

Kevään aikaisimmat havainnot

5.4.1982 Pello Kaaranneskoksi (Reijo Uusitalo)

15.4.1930 Rovaniemi Muurola (Rita Gripenberg, S. Nordberg)

16.4.2007 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen)

 

 

Kevätmuuton huippu

Muuton kiivain vaihe alkaa vapun tietämiltä ja kestää pari viikkoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2015 Enontekiö Peltovuoma (Aulis Harju)

15.11.2015 Salla Tuntsajoki (Teuvo Hietajärvi)

14.11.2007 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

13.11.2011 Pello Säynäjäjärvi (Jorma V.A. Halonen)

 

Suurimmat yksilömäärät

700, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

500, Pellojärvi 6.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

355, Pello Säynäjäjärvi 10.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

355, Rovaniemi Vikajärvi 23.5.2017 (Hannu Jauhiainen)

 


Sinisorsa

9 017 havaintoa / 98 191 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Talviset havainnot

Tammi-helmikuulta on kirjattu LLY:n alueella 187 havaintoa / 602 yksilöä. Ensimmäiset kirjaukset ovat vuodelta 1981 Pellon Sirkkakoskelta (Jorma V.A. Halonen). 2000-luvulla kirjauksia on tehty vuosittain alkaen tammikuulta 2002 Enontekiön Hetasta (Timo J. Leppänen).

Suurin yksittäinen yksilömäärä on 18, kirjattu 25.2.2014 Sallan Onkamojärveltä (Martti Onkamo).

 

Talvihavainnot jakautuvat eri puolille LLY:n aluetta.

 

Kevätmuuton huippu

Maaliskuussa jo havaitaan kasvavia sinisorsamääriä, mutta varsinainen muuton huippuaika on huhtikuun puolivälistä vappuun.

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

207, Rovaniemi Oikarainen 30.4.2015 (Viljo Ruokanen). 1.5.2015 kirjattu 157 yksilöä.

130, Rovaniemi Matinmikonperä 25.4.2016 (Tuomas Väyrynen)

110, Ylitornio Kuivakangas 8.5.2017 (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Kesän suurimmat yksilömäärät

85, Ylitornio Iso Meltosjärvi 26.7.2015 (Tapani Tapio)

60, Muonionjärvi 21.6.2013 (Jaakko Koistinen, Kari Varpenius)

55, Muonionjärvi 17.7.2019 (Leena Muotka)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

500, Pellojärvi 24.9.1997 (Jorma V.A. Halonen)

450, Pellojärvi 8.10.2003 (Jorma V.A. Halonen)

360, Pello Säynäjäjärvi 4.10.1997 (Jorma V.A. Halonen, Reijo Pantsar)

360, Kemijärvi jätevesijärvi 6.10.2013 (Pirkka Aalto)

 


Nokisorsa

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

Kaikki kolme havaintoa on kirjattu 26.5.-30.6.2004 Sodankylän keskustassa / jätevedenpuhdistamolla. Koskenevat samaa yksilöä.

Nokisorsa elää Pohjois-Amerikassa Kanadasta Meksikoon ja Bermudalle. Länsi-Euroopassa harhailijoita säännöllisesti. Sodankylän yksilö oli Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa havainto lajista.

 


Jouhisorsa

2 537 / 10 094 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

Alueellinen jakauma: havaintoja on kirjattu joka puolelta LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

18.4.2015 Ylitornio Kannalanlahti (Tomi Rautio, Jarmo Saarela)

20.4.2006 Kemijärvi Sellu (Pirkka Aalto)

20.4.2014 Posio Kynsijoki (Unto Laitala)

 

Muuttohuippu

Jouhisorsan vilkkain muutto alkaa lähellä vappua ja jatkuu yli toukokuun puolivälin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

22.10.2015 Rovaniemi Harjulampi (Kirsi Nikkola, Vesa Perttunen, Antti Rissanen)

21.10.2014 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Pekka Nikander, Jukka Simula)

20.10.1999 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

20.10.2012 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

 

Suurimmat yksilömäärät

128, Pello Turtola 17.5.1979

64, Rovaniemi Niskanperä 15.5.2008 (Veikko Isomursu, Anssi Mäkinen)

57, Ylitornio Kannalanlahti 19.7.2009 (Tapani Tapio)

 


Heinätavi

303 havaintoa / 498 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut. Alueellisesti hävinnyt (Metsä-Lappi).

 

Aikaisimmat havainnot

27.4.2014 Rovaniemi Ala-Korkalo (Allan Hamari, Sakari Harju, Matti Kassala, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Peuna, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Matti Välimäki, Päivi Väisänen)

3.5.1978 Salla Vallovaara (Kauko Mikkola)

3.5.2008 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Martti Ja Sara Salminen, Ilkka Spets, Teppo Peltonen)

 

Myöhäisimmät havainnot

12.9.2010 Muonio Kätkäsuvanto (Timo J. Leppänen)

11.9.1991 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

2.9.1973 Pellojärvi (kyläläinen)

 

Suurimmat yksilömäärät

9, Salla Salmivaara 10.6.2010 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Inari Kaamanen 24.6.2011 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Salla Salmivaara 3.6.2013 (Eeva-Liisa Vuonnala)

9, Kittilä vedenottamo 29.6.2016 (Virpi Uusisalmi)

 


Lapasorsa

1 471 havaintoa / 3 280 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 

Lapasorsan ensihavaintojen aikoja kunnittain (toukokuuta myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole otettu mukaan):

Enontekiö 28.5.1998, 23.5.1999, 22.5.2000, 24.5.2003, 11.5.2005, 26.5.2007, 24.5.2008, 17.5.2010, 22.5.2012, 17.5.2015, 27.5.2017, 28.5.2019

Inari 22.5.1982, 23.5.1992, 20.4.2007, 24.5.2008, 17.5.2009, 17.5.2010, 11.5.2011, 15.5.2012, 17.5.2013, 13.5.2014, 25.4.2015, 10.5.2016, 15.5.2018, 13.5.2019

Kemijärvi 5.5.1978, 13.5.2006, 7.5.2007, 3.5.2008, 3.5.2009, 14.5.2010, 1.5.2011, 20.5.2012, 14.5.2013, 26.4.2014, 1.5.2015, 10.5.2016, 25.5.2017, 12.5.2018, 12.5.2019

Kittilä 18.5.1976, 17.5.1977, 20.5.1978, 26.5.1979, 9.5.1983, 21.5.2006, 11.5.2007, 7.5.2008, 11.5.2009, 18.5.2010, 7.5.2011, 9.5.2012, 18.5.2013, 20.5.2014, 7.5.2016, 25.5.2017

Kolari 8.5.1983, 14.5.2006, 20.5.2007, 21.5.2009, 16.5.2010, 26.5.2015, 7.5.2016

Muonio 21.5.1978, 16.5.1979, 18.5.2007, 15.5.2011, 17.5.2012, 14.5.2013, 19.5.2014

Pelkosenniemi 18.5.2007, 10.5.2011, 28.5.2013, 18.5.2014

Pello 12.5.1976, 26.5.1979, 14.5.1980, 10.5.1981, 1.5.1983, 18.5.1984, 9.5.2007, 3.5.2008, 10.5.2009, 9.5.2010, 7.5.2011, 18.5.2012, 12.5.2013, 1.5.2016, 18.5.2017

Posio 22.5.2007, 16.5.2013, 22.5.2017, 15.5.2019

Ranua 19.5.1979, 14.5.2006, 12.5.2007, 10.5.2009, 10.5.2012, 14.5.2015

Rovaniemi 17.5.1974, 5.5.1975, 14.5.1979, 3.5.2004, 1.5.2006, 26.4.2007, 30.4.2008, 1.5.2009, 7.5.2010, 4.5.2011, 8.5.2012, 9.5.2013, 9.5.2014, 4.5.2015, 30.4.2016, 19.5.2017, 2.5.2018, 21.4.2019

Salla 21.5.2007, 25.5.2008, 9.5.2009, 23.5.2010, 11.5.2011, 11.5.2012, 29.5.2014, 10.5.2015, 7.5.2016, 31.5.2017, 12.5.2018

Savukoski 14.5.2009, 13.5.2010, 31.5.2014, 7.5.2016

Sodankylä 14.5.1978, 28.5.2004, 20.5.2006, 21.5.2007, 20.5.2009, 21.5.2012, 30.5.2014, 8.5.2015, 25.5.2017

Utsjoki 26.5.2007, 31.5.2008, 16.5.2010, 24.5.2012, 16.5.2014, 21.5.2019

Ylitornio 30.4.1975, 19.5.2007, 3.5.2008, 5.5.2009, 15.5.2010, 7.5.2011, 3.5.2012, 1.5.2013, 23.4.2014, 1.5.2015, 8.5.2016, 18.5.2017, 29.4.2018, 30.4.2019

 


Punasotka

147 havaintoa / 283 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

Alueellinen jakauma: Punasotkaa on havaittu eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

30.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

30.4.2014 Rovaniemi Kuolajokisuu (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Leena Muotka, Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Veikko Vasama, Matti Välimäki, Ilpo Y. Kojola)

2.5.2015 Rovaniemi Paavalniemi (Marja Eronen, Veikko Isomursu, Kirsi Nikkola, Jukka Soppela, Jukka Soppela)

2.5.2019 Muonio kk (Kerttu Laurila, Risto Mella)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

15.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

11.9.2016 Kemijärvi jätevesijärvi / Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

8.9.2017 Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto)

3.9.2017 Kittilä Molkojärvi (Merja Vierelä)

 

Suurimmat yksilömäärät

13, Pellojärvi 10.5.1983 (Jorma V.A. Halonen)

10, Pellojärvi 1.6.1973 (Jorma V.A. Halonen)

8, Pellojärvi 15.5.1983 (Jorma V.A. Halonen, Tapani Muotka, Sami Mäkikyrö, Pasi Niva, Teija Välimaa)

 


Amerikantukkasotka

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Amerikantukkasotka pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa. Euroopassa laji on harhailija, Suomessa suurharvinaisuus. Osa Euroopan havainnoista koskenee tarhakarkulaisia.

 

LLY:n alueen ainoa havainto:

20.5.-8.7.2013 Enontekiö, Sotkajärvi, lintutorni, 1 k jp p (Eija ja Timo J. Leppäsen löytämä lintu).

 


Tukkasotka

5 993 havaintoa / 118 211 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Saapumisaika

Alla olevassa graafissa on esitetty Tiiraan kirjatut tukkasotkan ensihavaintojen päivämäärät vuosittain. Graafia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että ennen vuotta 2006 tehdyt havainnot ovat lähinnä yksittäisten harrastajien vanhoista muistiinpanoistaan Tiiraan kirjaamia merkintöjä, ja niiden kattavuus on huomattavasti vähäisempi kuin vuoden 2006 aikana ja sen jälkeen kirjattujen havaintojen.

Tiiraan on kirjattu neljä havaintoa (vuoden 1992 havainnot lienevät samasta linnusta), joiden voisi olettaa olevan talvehtineista linnuista:

2.1.1992 Ylitornio Tengeliönjoki, Pessaniva 1 p Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Juha Koskenkorva, Markku Ahonen

15.3.1992 Ylitornio Tengeliönjoki, Pessaniva 1 k Pekka Suopajärvi, Raimo Koskenkorva, Kari Oittinen, Matti Suopajärvi, Juha Koskenkorva

23.2.2014 Rovaniemi Niesi 1 p siipirikko Olli-Pekka Karlin, Lea Maalismaa

11.12.2015.-30.1.2016 Ylitornio Pessanranta 1 n-puk p Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tapani Tapio

 

Alemmassa graafissa on esitetty tukkasotkan saapumisajat vuosina 2006-19 sekä saapumisajan trendiviiva. Trendi on hiemen aikaistuva, mutta lyhyen tarkastelujakson sisällä ei kannattane tehdä suuria johtopäätöksiä.

Suurimmat yksilömäärät

620, Enontekiö Sotkajärvi 30.9.2014 (Timo J. Leppänen). Suuria yksilömääriä on kirjattu selvästi eniten juuri Sotkajärveltä.

400, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

400, Pellojärvi 15.5.2015 (Jorma V.A. Halonen)

 


Lapasotka

620 havaintoa / 1 842 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

Lapasotka pesii Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa. Suomessa pesii harvalukuisena Lapissa ja Pohjanlahdella. Euroopassa talvehtii Itämeren eteläosissa, Pohjanmerellä ja osittain Välimerellä.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

3.5.2014 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Ilkka Spets, Pekka Salminen)

7.5.2008 Rovaniemi Kivitaipale (Ilkka Rautio)

7.5.2015 Rovaniemi Paavalniemi (Kirsin Nikkola)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.12.2008 Rovaniemi Kallentalontie (Ismo Kreivi, Maria Alanne ym)

28.11.2009 Ylitornio Pessanranta (Tapani Tapio)

10.11.2018 Kemijärvi Alakallaanvaara (Pirkka Aalto)

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta, painotus kuitenkin käsivarressa ja Inarin ja Utsjoen kunnissa.

 

Suurimmat yksilömäärät

20, Salla Leusjärvi 20.5.2012 (Tatu Hänninen)

20, Ranua Kuhan Takajärvi 21.10.2016 (Pirkka Aalto)

17, Enontekiö Kilpisjärvi 1.7.2008 (Matti Aalto)

 


Haahka

7 havaintoa / 11 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Pesintä- ja talvehtimisalueet

Haahka pesii LLY:n lähialueilla sekä etelässä (Itämeri, harvalukuisena Perämeren pohjukkaan saakka) että pohjoisessa (Jäämeren rannikot Vienanmerelle saakka). Se myös talvehtii lähialueillamme, Itämerelläkin aivan jäänreunan tuntumassa mm. Ahvenanmaalla. Onkin hieman yllättävää, että LLY:n alueen havaintomäärät ovat hyvin pienet, kun laji oleskelee kuitenkin ihan lähialueilla niin kesällä kuin talvellakin.

LLY:n alueen havainnot

10.6.1977 Utsjoki Vuogojávri (Esko Aikio)

16.6.2006 Pello Vaaranperä (Mari-Tuulia, Ville ja Seppo Pasma ym)

19.5.2007 Pellojärvi (Martti Salminen)

28.9.2007 Inarijärvi (Martti Rikkonen)

15.7.2009 Ylitornio Tynnyrinmukka (Aatu ja Topi Kreivi)

3.6.2010 Salla Salmivaara (Timo Valkonen)

24.5.2014 Ivalo (Olli Osmonen, Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

 

Alueellinen jakauma

Harvat havainnot on tehty LLY:n alueen lounais- ja pohjoisosissa sekä yksittäinen havainto Sallassa.

 


Kyhmyhaahka

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

Kyhmyhaahka pesii Pohjoisen jäämeren rannoilla, talvehtii Norjassa ja Kanadassa. Suomessa vähälukuinen läpimuuttaja.

 

LLY:n alueen havainnot

31.10.1985 Inari Sevettijärvi (Heikki Karhu)

5.6.2012 Sodankylä Ilmakkijärvi (Olli-Pekka Karlin)

 


Allihaahka

8 havaintoa / 19 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Pesintä- ja talvehtimisalueet

Allihaahka pesii Siperian rannikolla ja talvehtii Pohjois-Norjan rannikolla.

 

LLY:n alueen havainnot

22.5.2000 Muonionjärvi (Pirkka Aalto)

4.-5.6.2000 Enontekiö (Pirkka Aalto)

27.5.2004 Kolari Ylläslompolo (Pekka Hietaniemi, Pirkko Hietaniemi)

8.6.2006 Pelkosenniemi Kairala (Tatu Itkonen)

13.6.2008 Sodankylä Riipijärvi (Asko Suoranta, Veijo Peltola)

6.-7.6.2009 Pello Säynäjäjärvi (Jorma V.A. Halonen, Martti Salminen, Mika Knuuti, Teppo Peltonen)

10.6.2009 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Harri Ja Roope Hakola, Arto Ja Pekka Paajanen, Pekka Peltonen)

11.-12.5.2012 Rovaniemi Vikajärvi (Pirkka Aalto, Mika Bäckman, Jukka Jokimäki, Olli-Pekka Karlin, Anssi Mäkinen, Ritva Mäkinen, Ilkka Rautio, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Hannu Jauhiainen, Lea Maalismaa)

 


Alli

1 553 havaintoa / 5 081 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on tehty eri puolilta LLY:n aluetta. Havaintojen painopiste on selkeästi alueen pohjoisimmissa osissa.

 

Pesimä- ja talvehtimisalueet

Alli pesii Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Venäjällä, Pohjois-Kanadassa ja Alaskassa. Euroopan talvehtimisalueet ovat Itämeren ympäristössä.

Lintuatlaksen mukaan allin pesimäalue Suomessa on maan pohjoisimmissa osissa.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

17.3.1991 Ylitornio Tengeliönjoki (Pekka Suopajärvi, Kari Oittinen)

20.4.2014 Inari Ukonjärvi (Jan-Erik Tanhua, Mikko Tanhua, Miia Helander)

25.4.2019 Kittilä Alakylä (Leena Neitiniemi-Upola, Esko Upola)

Allin kevätmuuton huippu on toukokuun puolivälin jälkeen. Havaintomäärät lähtevät jyrkempään nousuun vasta toukokuun 10. päivän tienoilta.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.11.2012 Rovaniemi Paavalniemi (Markus Korteniemi)

29.11.2012 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen, Hillevi Halonen)

25.11.2016 Inari Juutua (Jouni Aikio, Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

80, Utsjoki Vuogojávri 9.-10.9.2000 (Jouni Aikio)

40, Utsjoki Biesjávrrit 1.6.1992 (Jouni Aikio)

34, Enontekiö Somasjärvi 14.7.2008 (Aleksi Lehikoinen, Mikael Wickman)

34, Enontekiö Pitsusjärvi 5.-6.9.2013 (Jukka Simula)

 


Mustalintu

3 698 havaintoa / 33 038 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 

Pesimä- ja talvehtimisalueet

Mustalintu pesii Euroopan ja Aasian pohjoisimmissa osissa. Talvehtimisalueet ovat Euroopan länsiosissa ja Luoteis-Afrikan rannikolla.

Suomessa pesimäalueet painottuvat Oulun pohjoispuoliselle alueelle.

 

Alueellinen jakauma

Havaintoja on kirjattu tasaisesti eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

2.3.2014 Savukoski Värriöjärvi (Eila Ylilokka)

6.4.2016 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

12.4.2015 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen)

 

Kiivain kevätmuutto käynnistyy vapun tietämillä ja kestää toukokuun loppupuolelle saakka.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.12.2017 Rovaniemi Pannunkorva (Pekka Pistokoski)

21.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Jarno Luiro, Anssi Mäkinen)

16.12.2014 Rovaniemi Pieskanniemi (Olli-Pekka Karlin)

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

500, Kemijärvi Kulmunginniemi 10.5.2015 (Kari Peuna)

350, Ranua Penämönjärvi 12.5.2006 (Ville Impiö)

200, Kemijärvi Pitkäsilta 11.5.2007 (Pirkka Aalto)

200, Savukoski Värriöjärvi 26.5.2014 (Eila Ylilokka)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

150, Pello Rattosjärvi 3.10.1978 (Kari K. Koivuranta)

100, Kolari Äkäslompolo 12.10.2008 (Pekka Hietaniemi)

100, Kemijärvi Alakallaanvaara 6.10.2012 (Pirkka Aalto)

100, Kemijärvi Pitkäsilta 16.10.2016 (Pirkka Aalto)

 


Pilkkaniska

6 havaintoa / 7 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pilkkaniska pesii Kanadassa ja Alaskassa. Talvehtii Yhdysvaltain pohjoisosien rannikoilla. Osa talvehtii Brittein saarilla. Näistä yksilöistä osa harhautuu Skandinaviaan ja Suomeenkin. LLY:n alueen havainnot ovat touko-kesäkuulta ja alueen pohjoisimmissa osissa tehtyjä.

 

LLY:n alueen havainnot

1858 Kittilä Kyrö (lähde P. Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot, Pohjolan linnut värikuvin, havainnoija tuntematon)

30.5.2008 Inari Vaskojoki (Pekka Kulonen, Merja Kulonen)

2.6.2010 Inari Harjuntausjärvi (Jouni Aikio, Hannu Maula, Marita Maula, Olli Osmonen, Martti Rikkonen, Juha Sihvo, Outi Rikkonen, Taru Rikkonen)

20.5.2011 Enontekiö Sotkajärvi (Timo J. Leppänen, Leena Ja Jorma Heikkonen, Eija Leppänen)

30.5.2016 Utsjoki Pulmankijärvi (Leo Saarijärvi, Soile Saarijärvi)

7.-14.6.2019 Kittilä Kuivasalmi (Pirkka Aalto, Timo Böhme, Kari Haataja, Lauri Havu, Vesa Heikkilä, Eero Hietanen, Veli-Pekka Honkanen, Sami Kalliokoski, Jarmo Kivilompolo, Jukka Kivilompolo, Jorma Knaapi, Jaakko Koistinen, Mika Ilari Koskinen, Leena Laitinen, Osmo Lamminen, Tarmo Lehtilä, Juhana Lehtonen, Kristian Lehtonen, Pekka Lähteenmäki, Hannu Maula, Marita Maula, Leena Muotka, Seppo Neuvonen, Jaakko Paakki, Roope Ruokonen, Jouni Rytkönen, Teemu Saarenpää, Harri Sopo, Risto Suksi, Leena Törnqvist, Jouni Valkeeniemi, Tapani Vuonokari, Hannele Valkeeniemi, Juhani Karvonen, Juhani Suni, Kari Varpenius, Martti Muikkula, Mauri Leiviskä, Mika Liimatainen, Päivi Lamminen, Viola Valkeeniemi)

 


Pilkkasiipi

1 542 havaintoa / 9 124 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pilkkasiipi pesii pääosin Skandinaviassa, Venäjällä ja Baltiassa (kuva vihreät alueet). Talvehtimisalueet ovat Euroopan / Aasian alueella laikuttain Kaspianmereltä Brittein saarille ja Norjan länsirannikolle (kuva siniset alueet).  Lähde: IUCN Red List / Wikipedia.

Pesimäalueet Suomessa ovat merenrannikoilla (lähinnä keski- ja ulkosaaristossa) ja Pohjois-Suomen sisävesillä.

 

Havaintojen jakauma LLY:n alueella

Havaintoja on tehty eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

27.1.2018 Ylitornio Littiäisharju (kuollut lintu, Arto Onnela / Jorma V.A. Halonen)

28.4.2008 Inari Alalusma (Sampo Parkkonen)

7.5.2009 Ylitornio Portimojärvi (Veikko Isomursu, Ismo Kreivi, Aatu Ja Topi Kreivi, Ilkka Spets, Ismo, Jarmo Saarela, Olli Sälevä)

8.5.2009 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen, Ilkka Spets, Jorma Salo, Martti Ja Sara Salminen, Simo Valkonen)

8.5.2016 Rovaniemi Niskanperä (Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen)

8.5.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Heikki Tuomi-Nikula)

 

Pilkkasiiven muutto alkaa kiihtyä toukokuun toisella viikolla ja vilkkainta on toukokuun loppupuolella.

 

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

28.-30.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Vesa Nivala, Anja Vest, Marko Junttila)

25.12.2008 Ylitornio Pessanranta (Tapani Tapio)

10.-18.12.2017 Rovaniemi Ounaskoski (Olli-Pekka Karlin, Jarno Luiro, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Ritva Mäkinen, Vesa Perttunen, Antti Ruonakoski, Jorma Salo)

12.-16.12.2014 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen, Olli-Pekka Karlin)

 

Suurimmat yksilömäärät

81, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2013 (Antti Ruonakoski, Aija Lehikoinen)

72, Sodankylä Kulvakkojärvi 7.6.2009 (Pirkka Aalto, Ossi Pihajoki)

57, Kittilä Rastinjärvi 12.6.2019 (Kari Haataja)

 


Telkkä

13 093 havaintoa / 155 222 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Alueellinen jakauma

Tiiraan on kirjattu havaintoja telkästä koko LLY:n alueelta. Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan telkkä on yleinen koko maassa sisäsaaristosta pohjoisimpaan Tunturi-Lappiin.

 

Telkän talviesiintymiset LLY:n alueella

Tiiraan on kirjattu talvisia havaintoja telkästä seuraavasti: tammikuu 20 havaintoa / 23 yksilöä, helmikuu 14 havaintoa / 20 yksilöä.

Talvihavaintojen alueellinen jakauma on esitetty allaolevassa kuvassa. Useita havaintoja on kirjattu Inarista, Rovaniemeltä ja Ylitorniolta, 1-2 havaintoa Enontekiöltä, Kemijärveltä, Pellosta ja Savukoskelta.

 

Kevätmuutto

Telkän kevätmuutto lähtee kiihtymään jo huhtikuun alkupuolella, on kiihkeimmillään vapun tienoilla ja tasaantuu jo reilusti ennen toukokuun puoltaväliä.

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

424, Ylitornio Portimojärvi 30.4.2014 (Antti Jaako), 403 yksilöä 2.5.2014 (Tapani Tapio)

300, Kolari Kurtakko 12.5.2008 (Timo Valkonen)

220, Pellojärvi 1.5.2014 (Ilkka Spets)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

395, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-Liisa Kaisanlahti)

300, Muonio Kutuniva 13.9.2016 (Matti Päiviö, Kai Lindstöm)

260, Enontekiö Sotkajärvi 30.9.1998 (Pirkka Aalto)

260, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 29.9.2014 (Jukka Jokimäki)

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 225 havaintoa / 597 yksilöä. Joulukuun luvut ovat 53 havaintoa / 62 yksilöä.

 


Uivelo

5 341 havaintoa / 25 001 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Alueellinen jakauma

Tiiraan on kirjattu havaintoja uivelosta koko LLY:n alueelta. Lintuatlaksen 2006-2010 mukaan lajin pesintä painottuu selkeästi Lappiin ja Koillismaalle.

 

Uivelon talviesiintymiset LLY:n alueella

Tammi-helmikuisia uivelohavaintoja on kirjattu 5:

1.1.2000 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto)

28.2.2011 Rovaniemi Vikajärvi (Hannu Jauhiainen)

26.12.2012-13.1.2013 ja 10.2.-7.4.2013 Ranua Kaitavirta (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Ville Impiö, Olli-Pekka Karlin, Olli Näyhä, Helvi Impiö, Pyry Hamari, Raimo Koskenkorva, Jouko Kärkkäinen, Kari Oittinen, Janne Vesa, Kalervo Kujala, Mauri Kujla)

31.12.2016-12.2.2017 Pello Sirkkakoski (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Allan Hamari, Tomi Rautio, Markku Sirkka, Pertti Rautio)

 

Kevätmuutto

Uivelon muuttohuippu alkaa reilusti ennen vappua ja kiihkein vaihe on ohi ennen toukokuun puoltaväliä.

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

25, Salla Aapa-Tuohilampi 7.5.2016 (Raimo Mikkonen, Esa Karkkola, Olli Särkelä)

22, Kemijärvi Kulmunginniemi 7.5.2015 (Antti Peuna, Kari Peuna)

20, Rovaniemi Paavalniemi 11.5.2012 (Veikko Isomursu)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

142, Enontekiö Kelottijärvi 29.9.2012 (Timo J. Leppänen)

93, Kemijärvi Pitkäsilta 16.9.2007 (Pirkka Aalto)

81, Enontekiö Kelottijärvi 19.9.2010 (Timo J. Leppänen)

 

Marras-joulukuun havainnot

Marraskuussa on kirjattu 24 havaintoa / 66 yksilöä, joulukuussa 4 havaintoa / 4 yksilöä.

 


Tukkakoskelo

3 008 havaintoa / 11 984 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Lajia esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Tukkakoskelon levinneisyys kattaa koko Suomen, ja Tiiraan on kirjattu havaintoja koko LLY:n alueelta. Talvehtii pääosin Länsi-Euroopassa ja Välimerellä, pieni osa Ahvenanmaallakin.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

27.2.1984 Pello Teikoniemi (Jorma V.A. Halonen, Matti Alahuhta ym). Lintu otettu kiinni, hoidettu ja vapautettu Sirkkakoskella 1.3.1984.

5.4.2015 ja 15.4.2015 Utsjoki Vetsikko (Jani Hoffren)

19.4.2015 Ylitornio Vuennonkoski (Jarmo Saarela)

19.4.2016 Inari Kettukoski (Vesa Juntunen)

 

Kevätmuuton huippu alkaa vapun alla ja jatkuu suunnilleen toukokuun puoliväliin.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

20.11.1994 Utsjoki Ollila (Jouni Aikio)

23.10.-18.11.2009 Kemijärvi keskustan venesatama (Pirkka Aalto)

18.11.2017 Inari Kerttuoja (Mauri Sydänmetsä)

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

40, Rovaniemi Kursungin/Illinallas 21.5.2008 (Jukka Jokimäki)

40, Kemijärvi Kalkonniemi 20.5.2015 (Pirkka Aalto)

34, Enontekiö Mannakoski 22.5.2014 (Timo J. Leppänen)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

120, Kittilä Syväjärvi 13.9.2007 (Timo Valkonen)

100, Muonionjärvi 19.9.2012 (Leena Muotka)

82, Rovaniemi Oikarainen 29.-30.10.2013 (Antti Pekki)

 

Tukkakoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (elokuun alkupäivinä) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on jopa viitisenkymmentä poikasta.

 


Isokoskelo

6 290 havaintoa / 216 859 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Pohjoisella pallonpuoliskolla isokoskelo esiintyy laajalti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Suomessa isokoskelo esiintyy koko maan alueella. LLY:n alueen osaltakin havaintoja on kirjattu koko alueelta.

Euroopan osalta talvehtimisalueita on eri puolilla maanosaa (siniset alueet alla olevassa kartassa).

 

Isokoskelon talviesiintymiset LLY:n alueella

Isokoskelosta on Tiiraan kirjattu 48 tammi-helmikuun aikaista havaintoa isokoskelosta, yhteensä 97 yksilöstä.

 

Vanhimmat talvihavainnot:

21.2. ja 25.2.1979 Pello (Kaarannekoski ja Sirkkakoski)

27.2.-20.3.1980 Utsjoki Cuokkajárbohki (Jouni Aikio, Eetu Aikio)

23.2.1985 Sodankylä Porttipahta (Heikki Karhu)

 

Vuodesta 2007 lähtien tammi-helmikuun havaintoja on kirjattu lähes vuosittain. Havaintoja on kirjattu laajalti eri puolilla LLY:n aluetta (ks. kartta). Eniten kirjauksia on tehty Inarin kirkonkylän tienoilta (Jäniskoski 2011) ja Kemijärven Juujärveltä (2019).

 

Kevätmuutto

Isokoskelon vilkkain kevätmuutto alkaa jo ennen huhtikuun puoliväliä ja laantuu toukokuun puolivälin tienoilla.

Kevään suurimmat yksilömäärät

200, Kemijärvi 16.5.2015 (Jani Hoffren)

141, Rovaniem Sierijärvi 19.5.2015 (Jukka Jokimäki)

136, Pelkosenniemi Kitinen 14.5.2014 (Allan Hamari)

 

Isokoskelolla on tapana kerätä poikasia yhdelle emolle useammasta pesueesta. Kesällä (heinä-elokuun vaihteessa) on LLY:n alueella tavattu parvia, joissa yhdellä emolla on reilut parikymmentä poikasta.

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

3000, Muonio Kutuniva 28.9.2004 (Timo J. Leppänen)

2101, Ylitornio Marjosaari 7.10.2018 (Tapani Tapio)

2000, Muonio Jerisjärvi Isosaari 9.10.2010 (Timo J. Leppänen)

2000, Muonio Koivarova 9.10.2013 (Jouni Sakki)

2000, Muonio Jerisjärvi 4.10.2017 (Paula Häyrinen)

2000, Muonio Jerisjärvi Keimiöniemi 5.9.2019 (Leena Muotka)

 


Kuparisorsa

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Luonnonkanta Pohjois-Amerikassa, Euroopassa tarhakarkulaisista muodostunut pysyvä kanta lähinnä Brittein saarilla ja Ranskassa. Suomessa satunnainen harhailija, kaikkiaan 52 havaintoa 84 yksilöstä.

 

LLY:n alueen havainto

11.-25.8.1998 Enontekiö Sotkajärvi (Anitta Aalto, Pirkka Aalto)

 



KANALINNUT

Viiriäinen

12 havaintoa / 12 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Viiriäisen levinneisyys kattaa alueita Euroopasta ja Aasiasta, talvehtimisalueet ovat lähinnä Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa viiriäinen esiintyy lähinnä Etelä- ja Keski-Suomen peltoaukeilla. Lapissa laji on harvinainen.

 

LLY:n alueen havainnot

26.6.1992 Pello kirkonkylä (Jorma V.A. Halonen)

5.6.1997 Ylitornio Kainuunkylä (Ismo Kreivi, Martti Kemppainen)

22.6.-5.8.2003 Sodankylä Sattanen (Hanna Aalto, Janne Aalto, Elina Kuuri Ym., Juha Heimovirta)

30.6.2003 Salla Paljas Matovaara (Järi-Karl Seim, Fred Jässi, Anu Ladvik)

20.-29.7.2003 Pello Oranki (Jorma V.A. Halonen, Jari Kivilompolo, Markus Ollikainen)

12.-13.6.2006 Posio Lohiranta (Jouni Riihimäki, Aarne Ohtonen, Matti Sulko, Jari Siven)

18.6.2006 Inari Näverinniemi (Pekka Koski)

16.6.2008 Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen)

24.5.-18.6.2010 Kittilä Kelontekemä (Pekka Peltoniemi, Jouni Junttila, Kari Ketola, Raili Junttila)

25.6.-1.8.2010 Ylitornio Pessalompolo (Tiina Mäkitaro, Tuula Mäntyranta ym.)

1.-19.7.2018 Kolari Kallioniemi (Timo Böhme, Jorma V.A. Halonen, Timo J. Leppänen, Leena Törnqvist, Aku Sirkkala, Mika Rundgren, Tiina Norrman)

5.-5.7.2018 Pello Tervaohja, luultavasti sama lintu kuin Kolarin havainnossa (Hannu Jauhiainen, Anssi Mäkinen)

 

Kaikki havainnot kartalla:

 


Pyy

2 534 havaintoa / 4 751 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Pyy viihtyy kuusivaltaisissa metsissä ja esiintyy Suomessa koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. LLY:n alueen havaintojen jakauma näkyy alla olevassa kuvassa.

 

Havaintomäärien kehitys

Kokonaisuutena Tiira-järjestelmän havaintorivien määrä on kasvanut koko sen olemassaolon ajan. Metsäkanalintujen huono tilanne useana vuotena peräkkäin 2010-luvulla näkyy siinäkin, että vastoin yleistä suuntaa, pyynkin havaintomäärät Tiirassa ovat laskeneet aikavälillä 2011-2017. Vuosina 2018-19 myös havaintomäärissä on näkyvissä selkeä nousu.

 

Tiiran havaintomäärien kehitystä vastaava tilanne on nähtävissä myös riistakolmiolaskennan tuloksissa Lapin alueelta.

 

 


Riekko

5 056 havaintoa / 15 136 yksilöä (tilanne 26.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Riekko pesii soilla ja tunturimetsissä, viihtyy koivuvaltaisissa metsissä. Se on esiintynyt Suomessa koko maassa, mutta on nykyään lähes hävinnyt eteläisimmästä osasta maata. LLY:n alueella havaintoja on kirjattu koko alueen laajuudelta.

 

Havaintomäärien kehitys

Kokonaisuutena Tiira-järjestelmän havaintorivien määrä on kasvanut koko sen olemassaolon ajan. Metsäkanalintujen huono tilanne useana vuotena peräkkäin 2010-luvulla näkyy siinäkin, että vastoin yleistä suuntaa, riekonkin havaintomäärät Tiirassa putosivat v. 2017 järjestelmän alkuvuosien 2007-2010 tasolle. Vuosina 2018-19 myös havaintomäärissä on näkyvissä nousua.

 

 

Riistakolmiolaskennoissa pitkällä aikavälillä riekon tiheys Lapissa on laskeva. Vuoden 2011 ”piikistä” tiheys putosi alimpiin lukemiin 2017, ja on 2018-19 noususta huolimatta edelleen melko kaukana huippuvuosista.

 


Kiiruna

1 860 havaintoa / 6 259 yksilöä (tilanne 26.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola).

Levinneisyys

Maailmanlaajuisesti kiirunaa esiintyy Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa ja Jäämeren pohjoisilla saarilla. Skandinaviassa kiirunaa elää Suomen ja Ruotsin pohjoisimmilla tuntureilla ja Norjan vuoristossa. Elinympäristö on puu- ja pensasrajan yläpuolella. Allaolevassa kuvassa on esitetty kiirunan pesintäalueet Lintuatlaksen mukaan.

 

Kiirunahavainnot Tiirassa on esitetty alla olevalla karttakuvalla.

 

 

Havaintomäärien kehitys

Havainto- ja yksilömäärät vaihtelevat. Kiirunan runsauden vaihteluiden on todettu olevan huomattavia, mutta kannoissa ei tiedetä tapahtuneen dramaattisia muutoksia viime vuosikymmeninä.

 


Teeri

3 769 havaintoa / 30 795 yksilöä (tilanne 26.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Teertä tavataan Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä osissa Aasiaa. Suomessa teeri pesii pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koko maassa.

 

Tiiraan kirjatut teerihavainnot:

 

Riistakolmiolaskentojen perusteella teeren kanta on ollut vakaa ja jopa hiukan kasvussa 2000-luvulla. 2010-luvun pohjanoteeraus koettiin v. 2017, mutta siitä kanta on elpynyt kahden hyvän vuoden 2018-19 ansiosta.

 

Tiiran havaintomäärien perusteella arvio teerikannan kehityksestä 2000-luvulla vastaa riistakolmiolaskentoja.

 

Suurimmat yksilömäärät

200, Rovaniemi Vanttauskoski 17.1.2007 (Tuomo Ollila)

200, Ranua Toivakan pellot 11.12.2007 (Toivo Kalavainen)

180, Pello Vittikkovuoma 10.2.2007 (Jari Pantsar)

 


Metso

4 280 havaintoa / 8 344 yksilöä (tilanne 27.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Tunturi-Lappi).

 

Levinneisyys

Metson levinneisyys kattaa Euraasian havumetsävyöhykkeen Skandinaviasta Keski-Siperiaan. Lajilla on erillisesiintymiä Keski-Euroopan vuoristoalueilla. Suomessa metsoa tavataan lähes koko maassa poislukien Tunturi-Lappi männyn metsärajan pohjoispuolella.

 

Tiiraan kirjatut metsohavainnot LLY:n alueella:

 

Metson tiheydet Lapissa ovat kasvaneet 2018-19 niin, että riistakolmiolaskennoissa ollaan kohtuullisen lähellä laskentahistorian huippua.

 

Tiiraan kirjatut havainnot näyttävät samanlaista kehitystä 2017-19 kuin riistakolmiolaskennatkin.

 


Peltopyy

5 havaintoa / 9 yksilöä (tilanne 27.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio).

 

Levinneisyys

Peltopyitä tavataan liki koko Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Suomessa peltopyitä esiintyy Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen ja edelleen Kymenlaaksoon ulottuvalla alueella (ks Lintuatlas-kartta alla.)

 

1900-luvun alkupuolella peltopyy pesi vielä Etelä-Lappia myöten, mm. Kemi-Tornion alueelta on kirjattu 7 vanhaa havaintoa vuosilta 1907-1976. Sittemmin kanta on taantunut, ja nykyisin pohjoisimmatkin havainnot kirjataan pääosin Oulun eteläpuolelta.

 

LLY:n alueella peltopyystä on kirjattu vain viisi havaintoa:

26.5.1961 Posio Lohiranta (Poropudas)

1.11.1975 Kittilä Kaukonen (Jukka Yliranta)

11.6.2005 Ylitornio Kuivakangas (Jorma V.A. Halonen, Mika Knuuti, Markus Ollikainen ym)

11.11.-20.12.2016 Rovaniemi Ratakatu-kauppatori (useita havaitsijoita)

24.12.2016-6.3.2017 Rovaniemi Prisman parkkipaikka (useita havaitsijoita, luultavasti sama lintu kuin edellisessä havainnossa)

 


Fasaani

802 havaintoa / 1 657 yksilöä (tilanne 27.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Fasaanit ovat kotoisin Aasiasta ja Kaakkois-Euroopasta. Muualle ne ovat levinneet lähinnä siirtoistutuksin.

Ensimmäiset fasaanit Suomeen on istutettu 1900-luvun alussa. Yhtenäinen luonnonvarainen kanta rajoittuu maan eteläosiin. Muualla on pääosin paikallisia esiintymiä, jotka selviävät talvien yli lähinnä ruokintapaikkojen ansiosta.

 

 

LLY:n alueella fasaanihavainnot keskittyvät alueen eteläosiin.

 

Vanhimpia kirjattuja havaintoja LLY:n alueelta:

26.4.1980 Kolari Koivumaa (Kalle Rundgren)

25.10.1980 Rovaniemi Aronperä (Jorma V.A. Halonen)

1.4.2982 Ylitornio Pessalompolo (Jorma V.A. Halonen, Lauri Mäntyranta ym)

 

Havaintomäärät Tiirassa

Havaintomäärät ovat Tiira-järjestelmän historian aikana kasvaneet.

 

 



KUIKKALINNUT

Kaakkuri

2 478 havaintoa / 5 240 yksilöä (tilanne 28.11.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kaakkuri pesii pohjoisessa Euraasiassa ja arktisessa Kanadassa. Talvehtimisalueet ovat Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikoilla.

Suomessa kaakkuri esiintyy koko maassa.

LLY:n alueella kaakkurihavaintoja on kirjattu koko alueelta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

6.1.2011 Savukoski Martti (Jouni Arvola, Iines Röninki)

26.4.2014 Rovaniemi Vitikanpää (Jukka Simula)

26.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

26.4.2014 Pello Kuusijärvi (Pertti Harila)

 

Kaakkurin kevätmuutto ajoittuu pääosin toukokuun alkupuoliskolle.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

6.12.2010 Inari kirkonkylä (Sampo Parkkonen, Jukka Vilppola, Pekka Wäre, Martti Rikkonen)

30.11.-1.12.2009 Kittilä Sirkka (Jorma V.A. Halonen, Pertti Kaarlela ym)

1.12.2009 Pello Sirkkakoski (Jorma V.A. Halonen)

12.-13.11.2011 Sodankylä Lokka (Sampo Laukkanen)

 

Suurimmat yksilömäärät

80, Kemijärvi Seitakorva 26.5.2019 (Erkki Jokelainen)

35, Inari Iijärvi 31.7.2009 (Olli Osmonen)

33, Inari Iijärvi 21.-22.8.2009 (Martti Rikkonen)

32, Inari Iijärvi 4.8.2012 (Olli Osmonen, Riitta Osmonen, Eino Bogdanoof ja Kiki Bogdanoff)

28, Enontekiö Kilpijärvi 23.6.2011 (Aki Aintila)

 


Kuikka

5 305 havaintoa / 16 487 yksilöä (tilanne 1.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kuikan levinneisyys ulottuu läpi Euraasian mantereen pohjoisosien. Euroopassa kuikkia pesii Venäjän ja Pohjoismaiden lisäksi vain Skotlannissa sekä vähälukuisena Baltian maissa ja Valko-Venäjällä. Euroopan kuikkien päätalvehtimisalue on Mustameri, mutta kuikkia talvehtii jonkin verran myös Väli- ja Itämerellä.

Suomessa kuikka esiintyy koko maassa.

 

Kuikkahavaintoja on kirjattu kutakuinkin koko LLY:n alueelta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

20.4.2015 Inari Ukonjärvi (Sampo Parkkonen)

25.4.2018 Rovaniemi Hirvas (Pirkka Aalto)

26.4. 2014 Rovaniemi Niskanperä (Juhani Jalkanen, Kristiina Johansson, Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Sakari Harju, Päivi Väisänen)

26.4.2014 Kemijärvi Juujärvi (Eerik Sotaniemi)

26.4.2014 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

 

Kuikan päämuutto alkaa vapun tietämillä ja jatkuu reilut pari viikkoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

1.12.2007 Ranua Kirkonkylä (Olli Näyhä)

22.11.2019 Ylitornio Lohiniva (Tapani Tapio)

21.11.2015 Ranua Simojärvi (Ilkka Karttunen)

20.11.2018 Inari Ukonjärvi (Roope Ruokonen)

 

Suurimmat keväiset yksilömäärät

150, Posio Mäntyjärvi 2.6.2019 (Heino Simontaival)

100, Sodankylä Orajärvi 25.5.2010 (Tuomas Väyrynen, Petri Piisilä, Heikki Tuohimaa)

82, Enontekiö Sotkajärvi 26.5.2000 (Pirkka Aalto, Tuomo Salmi)

 

Suurimmat syksyiset yksilömäärät

31, Salla Hietajärvi 2.9.2014 (Teuvo Hietajärvi)

26, Rovaniemi Norvajärvi 17.9.2017 (Tuomo Suhonen, Hilkka Suhonen)

 


Amerikanjääkuikka

13 havaintoa / 14 yksilöä (tilanne 1.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Amerikanjääkuikan alueita ovat Pohjois-Amerikan pohjoisosat, Grönlanti ja Islanti. Talvehtii pesimisalueita etelämpänä, Euroopassa rannikoilla Norjasta Välimerelle saakka.

Suomessa ja Lapissa laji on satunnainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot

Havainnot keskittyvät LLY:n alueen pohjoisiin osiin.

 

4.1.1932 Inari Taimenjärvi (havainnoija tuntematon)

2.7.1986 Sodankylä Sompiojärvi (Markku Heinonen, Pekka Routasuo)

3.7.1986 Inari Muddusjärvi (Markku Heinonen, Pekka Routasuo)

5.8.1986 Inari kirkonkylä (Pertti Veijola)

11.6.1998 Utsjoki Kevojärvi (Jukka Reinikainen)

1.7.2000 Inari Menesjärvi (Jouni Aikio, Maire Puikko)

21.6.2007 Utsjoki Pulmankijärvi (Roni Väisänen, Marika Kuittinen)

29.7.2008 Utsjoki Pulmankijärvi (Raimo Metsomäki, Heini Haverinen)

4.8.2008 Utsjoki Pulmankijärvi (Jouni Riihimäki, Eero Niinikoski, Sami Tuomela)

2.-3.6.2009 Kemijärvi Pitkäsilta (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Kimmo Olkio, Ilkka Vatanen ym)

8.6.2009 Enontekiö Kilpisjärvi (Roland Vösa, Antero Järvinen, Ahti Launis)

17.6.-6.9.2010 Inari Partakko (Juhani Honkola, Eino Repo, Timo Sahi, Esko Sirjola, Ilmoitti Jouni Aikio, Ilmoitti Martti Rikkonen, Jorma Niemelä, Jouni Aikio, Olli & Riitta Osmonen, Pekka & Elle-Mari Kokkonen, Pekka Kokkonen, Sirkka Loimo, Sirkka & Martti Loimo)

17.8.-7.9.2012 Inari Juutuanvuono (Jouni Aikio, Mats Björklund, Allan Hamari, Veli-Pekka Honkanen, Thomas Hulten, Mika Ilari Koskinen, Jorma Niemelä, Pasi Numminen, Martti Rikkonen, Markku Stylman, Kaija Toivonen, Kirsi Schildt, Markku Stylman, Olli Osmonen)

 


Jääkuikka

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 2.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Jääkuikka pesii Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa. Euroopan talvehtimisalue on Norjan rannikoilla. Suomessa jääkuikka on erittäin vähälukuinen läpimuuttaja.

 

LLY:n alueen havainnot

Harvat havainnot on tehty alueen pohjoisimmista osista.

 

15.12.1978 Kittilä Pokka (Bertta ja Eeva Kinisjärvi)

11.10.1979 Inarinjärvi (Jaakko Kyrö, Rauno Peltonen)

13.6.2005 Utsjoki Vuolit Cuokkajávri (Esko Aikio)

8.7.2008 Utsjoki Pulmankijärvi (Mika Vainio, Esa Åke, Harri Salo, Juhani Honkola, Kirsti Vainio, Ulla Åke)

19.12.2018 Kittilä kk (Eero Anttila)

 



UIKKULINNUT

Pikku-uikku

36 havaintoa / 37 yksilöä (tilanne 2.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Esiintyy Euroopassa (Skandinaviassa yleisemmin vain Etelä-Ruotsissa), Afrikassa ja Aasiassa. Pohjoisin kanta muuttaa talveksi etelämmäksi.

Suomessa laji on levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla.

 

Lapissa on tehty yksittäisiä havaintoja eri puolilla LLY:n aluetta.

 

Vanhin kirjattu havainto LLY:n alueelta on 16.-23.11.1981 Enontekiö Hetta (Jorma V.A. Halonen, Onni Ylimaunu, Seppo Ahvenjärvi ym).

 

Havaintojen jakautumista vuodenajoille havainnollistaa alla oleva graafi. Eniten havaintoja on tehty loka-marraskuussa. Vain kesäkuussa ei ole kirjattu yhtään havaintoa.

 


Silkkiuikku

995 havaintoa / 2 620 yksilöä (tilanne 2.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Pesii Euroopan ja Aasian järvissä ja vähäsuolaisilla merialueilla. Skandinaviassa Suomen, Ruotsin ja Norjan eteläisemmillä alueella Perämeren kaarta myöten. Talvehtimisalueet sulavesillä pesimisalueita etelämpänä.

Suomessa yleinen Oulun korkeudelle saakka, siitä pohjoisempana paikoitellen.

 

 

LLY:n alueella havainnot painottuvat etelä- ja lounaisosiin.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

17.-20.4.2014 Rovaniemi Valajaskoski (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski, Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

22.4.2015 Rovaniemi Hirvas (Jukka Siltanen, Antti Ruonakoski)

25.4.2019 Rovaniemi Hirvas (Veikko Isomursu)

 

 

Kevätmuuton huippu alkaa vapun tietämillä ja kestää pari viikkoa.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

12.11.2011 Sodankylä Kitinen (Sampo Laukkanen)

23.10.2008 Inari Solojärvi (Sampo Parkkonen)

18.10.2006 Rovaniemi Niskanperä (Matti Välimäki)

 

Suurimmat yksilömäärät

35, Rovaniemi Lammassaari 2.-3.5.2016 (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki, Tiina Saarijärvi, Jorma Salo, Jukka Simula)

21, Ylitornio Portimojärvi 28.7.2014 (Tapani Tapio)

18, Ylitornio Portimojärvi  22.9.2012 (Tapani Tapio)

18, Rovaniemi Pöykkölä 4.5.2016 (Anssi Mäkinen)

18, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio)

 

Havaintomäärien kehitys

Tiiraan kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut koko järjestelmän historian ajan niin paljon, että voidaan hyvällä syyllä olettaa silkkiuikkumäärien kasvun Lapissa olevan totta.

 


Härkälintu

937 havaintoa / 3 705 yksilöä (tilanne 4.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin Kolmio, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Härkälintu pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan luoteisosien järvillä. Suomessa vähälukuinen pesimälaji ympäri Suomea.

Härkälintu muuttaa talveksi meren rannalle sulan veden ääreen. Suomesta muutto suuntautuu Tanskaan ja Pohjanmeren rannoille.

 

LLY:n alueelta havaintoja on kirjattu lähes koko alueelta, kutenkin hajanaisesti niin että isojakin alueita on jäänyt ilman havaintoja.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

30.4.2014 Ylitornio Portimojärvi (Antti Jaako)

2.4.2008 Rovaniemi Hirvasmutka (Antti Ruonakoski, Johanna Ruonakoski)

3.5.2019 Ylitornio Portimojärvi (Ismo Kreivi)

 

 

Kevätmuuton huippu alkaa vapun jälkeen ja taittuu toukokuun puolivälin jälkeen.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

4.11.2016 Kemijärvi Pitkäsilta (Pirkka Aalto)

27.-30.10.2013 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Allan Hamari, Eija Leppänen)

26.10.2008 Posio Livojärvi (Timo Posio)

 

Suurimmat yksilömäärät

61, Ylitornio Portimojärvi 5.8.2016 (Tapani Tapio). Suurimmat yksilömäärät (>15 yksilöä) on lähes kaikki kirjattu Portimojärveltä vuosina 2007-16.

26, Posio Ylikitka 20.5.2019 (Heikki Ketola)

18, Kemijärvi Pitkäsilta 13.8.2017 (Pirkka Aalto)

 

Havaintomäärien kehitys

 


Mustakurkku-uikku

296 havaintoa / 506 yksilöä (tilanne 4.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Mustakurkku-uikku pesii järvillä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa vähälukuinen mutta kuitenkin suhteellisen yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Talvehtii Länsi-Euroopan rannikoilla.

 

Lapissa kirjatut havainnot ovat eri puolilta LLY:n aluetta. Eniten kirjauksia on tehty alueen lounais- ja länsiosissa.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

2.5.2008 Rovaniemi Hirvas (Antti Ruonakoski)

2.5.2016 Rovaniemi Lammassaari (Matti Kassala, Anssi Mäkinen, Matti Välimäki)

3.5.2004 Rovaniemi Paavalniemi (Anssi Mäkinen)

3.5.2016 Ranua Ranuansalmi (Kari-Pekka Hiltunen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

3.-5.10.2007 Ylitornio Portimojärvi (Jorma V.A. Halonen, Jukka Kivilompolo)

30.9.2018 Rovaniemi Niskanperä (Pirkka Aalto)

25.9.2004 Enontekiö Sotkajärvi (Timo J. Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

9, Rovaniemi Hirvas 19.5.2017 (Antti Ruonakoski)

6, Enontekiö Markkina 5.-9.5.2009 (Olli-Pekka Karlin, Timo J. Leppänen)

5, Ylitornio Iso Meltosjärvi 8.7.1996 (Tapani Pirinen)

5, Pello Kaaraneskoski 19.5.2017 (Tomi Rautio, Markku Sirkka, Johanna Kokkonen, Kati Sirkka)

 



ULAPPALINNUT

Myrskylintu

7 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 5.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Esiintyy Pohjois-Atlantilla Kanadasta Islantiin sekä paikoin Grönlannissa, Norjassa, Huippuvuorilla ja Britteinsaarilla. Viettää talvet kierrellen pohjoisen pallonpuoliskon valtamerillä. Suomessa harvinainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot

v. 1881 Kolari (havainnoija tuntematon, lähde P.Loivaranta, Suomen lintujen ensihavainnot)

28.-29.7.1982 Utsjoki  (Ari, Juha Ja Viljo Valle)

29.7.1987 Inari Juutua (Jukka Parkkonen, Olli Osmonen, Sampo Parkkonen, Pertti Heikkuri)

19.7.1990 Utsjoki (Harri Muukkonen)

20.7.1990 Utsjoki Mantojärvi (Mika Bruun, Esko Heiskanen, Hannu Hellstén, Pekka Kankaanpää, Esko Pasanen, Ari Lehtinen)

22.6.1999 Enontekiö Pöyrisjärvi (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Aappo Luukkonen)

22.8.2010 Inari kirkonkylä Juutuanjoki (Martti Rikkonen)

 



PELIKAANILINNUT

Suula

5 havaintoa / 5 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Suula pesii Pohjois-Atlantin rannoilla ja saarilla. Itä-Atlantin nuoret linnut viettävät kaksi ensimmäistä talveaan Afrikan länsirannikolla. Osa siirtyy sen jälkeen läntiselle Välimerelle. Neljävuotiaina lähes kaikki suulat ovat palanneet pesimäalueilleen. Vanhat linnut talvehtivat Länsi-Euroopan rannikoilla.

Suomessa suula on erittäin vähälukuinen, mutta vuosittainen suurharvinaisuus keväisin ja syksyisin.

 

LLY:n alueen havainnot

4.9.1974 Kittilä Köngäs (lähde: Oulun yliopiston kokoelma)

31.5.1979 Sodankylä Lokka (Erkki Pulliainen)

25.-16.9.1988 Sodankylä Kelujärvi (Ilkka Parviainen)

28.5.2013 Kittilä Pekkala (Rantakokko Olli, Marjatta Ja Teuvo Aatsinki)

24.6.2014 Inari Katajaoja (Esko Mähkä)

 


Merimetso

1 273 havaintoa / 4 378 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Merimetsot pesivät Euraasiassa, Afrikassa, Australiassa sekä Pohjois-Amerikan Atlantinpuoleisella rannikolla ja Grönlannin itärannikolla. Pohjoisimpana pesivät yksilöt muuttavat talveksi etelämmäksi.

Suomessa merimetso pesii länsi- ja etelärannikolla. Se palasi Suomen pesimälajiksi vuonna 1996. Ensimmäinen pesintä tapahtui Tammisaaren saaristossa, ja tämän jälkeen Suomen merimetsokanta on kasvanut vahvasti. Aiemmin merimetso oli pesinyt Suomessa ilmeisesti pari sataa vuotta sitten.

Merimetsokannat ovat kasvaneet myös muualla Euroopassa, ja Suomen merimetsokantojen runsastuminen liittyy yleiseurooppalaiseen kannankehitykseen

LLY:n alueen havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

Tammikuussa v. 2012 yksi yksilö havaittiin kahdesti Inarissa (mahdollisesti sama yksilö):

5.1.2012 Inari kalalaitos (Erno Salonen, Hannu Toivola)

24.-25.1.2012 Inari Juutua (Jouni Aikio, Martti Kosonen)

Helmikuun havaintoja:

3.-10.2.2005 Kemijärvi (Petri Piisilä, Kauko Uino)

25.2.1975 Ylitornio Raanujärvi (Veikko Granath)

 

Kevätmuutto

Kevätmuuton huippukohta on vapun tietämillä.

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

48, Enontekiö Kilpisjärvi 17.4.2016 (Kristiina Johansson)

46, Rovaniemi Paavalniemi 25.4.2009 (Veikko Isomursu, Jukka Soppela)

44, Rovaniemi Niskanperä 23.4.2016 (Jukka Simula, Esko Nevala, Jukka Siltanen)

 

Syysmuutto

Syysmuuton kiireisin aika on syyskuun alkupuoliskolla.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.12.2011 Kemijärvi Juujärvi (Erkki Jokelainen, Antti Peuna, Kari Peuna)

20.12.2008 Pello Vietonen (Pekka Räinä)

11.-12.12.1997 Posio Kuloharju (Arto Saarinen)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

70, Kemijärvi Ala-Kallaanvaara 4.10.2013 (Jukka Jokimäki, Marja-liisa Kaisanlahti)

60, Salla Värriön luonnonpuisto 22.8.2007 (Teuvo Hietajärvi)

49, Pellojärvi 29.8.1997 (Reijo Pantsar)

 



HAIKARALINNUT

Kaulushaikara

12 havaintoa / 12 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kaulushaikara pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla (keltainen / vihreä väri kartassa). Pohjoisimmat yksilöt muuttavat vesien jäätyessä etelämmäksi.

Suomessa kanta on kasvanut tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien, ja eniten lintuja tavataan nykyään Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa.

 

LLY:n havainnot ovat pääasiassa alueen lounais- ja keskiosista.

 

LLY:n alueen havainnot

22.9.1997 Inari Peurakaira (Ari Huru / OO)

20.8.2001 Rovaniemi Louejärvi (Teuvo Eskola)

9.5.-4.6.2002 Sodankylä Orajärvi (Raimo Ja Ritva Kangas, Mikko Ja Sirpa Sipola, Ville Vasko ym)

25.5.-4.6.2003 Sodankylä Riipijärvi (Janne Bruun)

17.8.2007 Sodankylä Sattanen (Raimo Saastamoinen ym)

4.5.2009 Rovaniemi Kivitaipale (Ilkka Rautio)

2.4.2016 Pello Konttajärvi (Inkeri ja Leevi Puolakka)

16.-19.5.2016 Ylitornio Närkki (Heidi Karpale)

23.5.2016 Kemijärvi Kaakkurivaara (Teresia Kiemunki)

10.5.2018 Sodankylä Lismanaapa (Markus Kaihua ja 3 muuta)

25.-26.5.2019 Rovaniemi Kivitaipale (Anssi Mäkinen, Vesa Nivala, Antti Ruonakoski, Anette Simola)

14.9.2019 Rovaniemi Alakorkalo (Mikko Huuskonen)

 


Lehmähaikara

2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lehmähaikara on kotoisin Afrikasta, mutta se on levinnyt Etelä-Eurooppaan, Kaakkois-Aasiaan, Australiaan sekä Keski- ja Etelä-Amerikkaan. Se on levittäytynyt voimakkaasti kaikkialla viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ja kolonisoinut jo eteläisen Pohjois-Amerikankin.

Ensimmäisen kerran luonnonvarainen lehmähaikara tavattiin Suomessa Eckerössä 15. toukokuuta 2002 ja toisen kerran Ylivieskassa 6. lokakuuta 2006. Kaikkiaan lajista on kirjattu Tiiraan koko Suomesta 22 havaintoa 22 yksilöstä.

 

LLY:n alueen havainnot

9.-18.10.2006 Rovaniemi Pekkala (Pirkka Aalto, Osmo Heikkala, Petri Kemppainen, Mika Ilari Koskinen, Anssi Mäkinen, Jörgen Palmgren, Aino Kaihua, Antti Aholainen, Auli Ja Taneli Halonen, Eero Heikkala, Oiva Mäkinen, Olli Näyhä, Petri Piisilä)

10.10.2006 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen, Matti Ja Martti Alaviiri)

 


Silkkihaikara

Tiirassa ei havaintoja (tilanne 6.12.2019). Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kolme havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Havainnot ARK:n kirjanpidosta:

1.6.1998 Inari Koppelo (havainto RK:n hyväksymä)

15.–16.10.1998 Salla Sallatunturi (havainto RK:n hyväksymä)

21.5.2007 Pello Orajärvi

 


Jalohaikara

30 havaintoa / 32 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Jalohaikaraa esiintyy ympäri maailmaa, lukuun ottamatta monia valtamerten saaria, Etelämannerta ja Grönlantia. Suomen havainnot painottuvat Etelä- ja Keski-Suomeen sekä länsirannikolle. Jalohaikara pesi ensi kertaa Suomessa 2018.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu eri puolilta aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

21.4.2019 Rovaniemi Jaatilansaari (Elisa Konttaniemi)

29.4.1990 Utsjoki Niemelä (Teemu Tast, Janne Aikio, Reino Laiti)

7.-14.5.2001 Sodankylä Kurkiaska (Ossi Pihajoki, Tapani Rahkola, Ola Nyyssönen ym)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.9.2009 Ranua Portimojärvi (Allan Hamari, Olli Näyhä)

25.8.2006 Savukoski Tammakkosuvanto (Kari Oinonen)

18.8.2016 Sodankylä Lokka (Kari Rissanen)

 


Harmaahaikara

298 havaintoa / 356 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Harmaahaikaroista on melkein kaikkialla Euroopassa ja Aasiassa, pohjoisessa niitä kylläkin näkee harvoin.

 

Suomessa harmaahaikara on levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Ensipesinnät varmistettiin 1920-luvulla, ja laji on siitä lähtien runsastunut.

 

LLY:n alueella havainnot jakaantuvat eri puolille aluetta.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

12.3.2010 Muonio Saijanvuoma (Kari Autto)

29.3.2012 Enontekiö Hetta (Marjatta Palismaa)

11.4.2014 Enontekiö Hetta (Risto Korkalo, Reino Harju, Reima Kurkkio)

17.4.2008 Ranua Portimo (Pekka Laivamaa, Ilkka Karttunen)

 

Syksyn myöhäisimmät hvainnot

25.11.2017 Pello Konttajärvi (Jari Gröhn, Jussi Ja Isidor Sihvo, Karri Niva, Mari Ja Sanna-Mari Sihvo, Noora Kovalainen, Paavo Niva, Santeri Viitasaari, Unto Salmijärvi)

24.11.2009 Pello Oivala (Veli-Hannu ja Ville Paakki)

19.-24.10.2007 Muonio Jerisjärvi (Orvo Öhman)

 

Suurimmat yksilömäärät

5, Pello Sirkkakoski 7.8.2017 (Aimo Sirkka, Pentti Koivumaa ym)

4, Ylitornio Kauliranta 19.9.2019 (Jarmo Saarela)

 


Mustahaikara

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Mustahaikara pesii lämpimissä osissa Eurooppaa, lähinnä mantereen keski- ja itäosissa. Talvet linnut viettävät trooppisessa Afrikassa, lukuun ottamatta Espanjan populaatiota, joka talvehtii pesimäalueillaan. Pesi aikaisemmin Suomessa, mutta katosi 1800-luvulla pesimälajistostamme.

Mustahaikara on harvinainen vieras Suomessa, joitain yksilöitä eksyy vuosittain, tavallisimmin kevätmuuton yhteydessä toukokuussa ja syysmuutolla elo-syyskuussa.

 

LLY:n havainnot

Tiira: v. 1998 Rovaniemi Sonka (Oiva Mäkinen)

Lisäksi ARK:n arkistossa kirjaukset:

19.5.1998 Rovaniemi Sinettä

27.7.2003 Rovaniemi Tikkasenkari

17.5.2005 Ranua Kirveslampi

 


Kattohaikara

31 havaintoa / 45 yksilöä (tilanne 6.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Kattohaikara pesii Euroopassa, Länsi-Aasiassa sekä paikoin Afrikassa. Useimmat yksilöt talvehtivat Afrikassa Saharan eteläpuolella. Yksi alalaji elää Turkestanissa ja talvehtii Iranissa ja Intiassa.

Suomessa säännöllinen vieras pääosin keväällä maan eteläosissa. Voimakkaat pitkäaikaiset etelänpuoleiset virtaukset huhti-toukokuussa tuovat Suomeen kattohaikaroita Virosta ja Venäjältä. Vuosittain tavataan joistain kymmenistä jopa neljään sataan kattohaikaraa.

LLY:n alueen havainnot painottuvat alueen eteläisimpiin osiin.

 

Kevään  aikaisimmat havainnot

29.4.1980 Enontekiö Kaaresuvanto (kyläläiset)

3.-5.5.2004 Kemijärvi Luusua (paikalliset)

4.5.2004 Ranua kirkonkylä (Ilkka Karttunen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

18.-19.10.2002 Rovaniemi Ounasjokisuisto (Veikko Vasama, Ilpo Kojola)

6.10.2008 Ylitornio Nuotioranta (Raili Luusua)

30.9.-1.10.1996 Kittilä Kaukonen (Armi Ojanperä)

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Salla Haukkala 24.-25.5.2000 (Olli Särkelä)

4, Posio 26.-27.5.2000 (Raimo Kitkala, Kauko ja Reijo Soutusaari)

4, Ranua kirkonkylä 4.5.2004 (Ilkka Karttunen)

 



PÄIVÄPETOLINNUT

Mehiläishaukka

353 havaintoa / 418 yksilöä (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Mehiläishaukan kesälevinnäisyysalue kattaa liki koko Euroopan ja läntisen Aasian. Suomessa se pesii säännöllisesti Napapiirin korkeudelle saakka, toki etelässä kanta on runsaampi. Talveksi mehiläishaukka muuttaa trooppiseen Afrikkaan.

 

LLY:n alueen havainnot keskittyvät alueen eteläpuoliskolle.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

2.5.1982 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

2.5.2009 Rovaniemi Paavalniemi (Veikko Isomursu, Jukka Soppela, Jukka Ja Taina Siltanen)

5.5.1982 Pello Turtola (Mika Knuuti)

12.5.1979 Pello Yliranta (Jorma V.A. Halonen, Luontokerholaisia)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

7.10.2008 Rovaniemi Paavalniemi (Anssi Mäkinen, Allan Hamari)

24.9.2014 Kolari Sieppijärvi (Pekka Sulkava)

19.9.2009 Kemijärvi Juujärvi (Erkki Jokelainen)

 

Suurimmat yksilömäärät

6, Ylitornio Reväsvaara 31.8.2016 (Harri Taavetti)

5, Rovaniemi Vittakumpu 22.6.2016 (Raimo Metsomäki, Heini Haverinen)

 


Haarahaukka

105 havaintoa / 109 yksilöä (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Haarahaukka on levinnyt monina alalajeina miltei koko Vanhaan maailmaan (oranssi ja vihreä väri kartalla) ja on monin paikoin Euroopassa erittäin yleinen. Suomessa se on erittäin harvalukuinen pesimälaji pääosin Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Keväisin ja syksyisin nähdään joitain kymmeniä harhailijoita. Talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella (sininen väri).

 

LLY:n alueen havainnot

LLY:n alueen havainnot on kirjattu hajanaisesti eri puolilta aluetta.

 

Kevään ensimmäiset havainnot

15.4.2008 Sodankylä Kitisenranna koulu (Marita Strand)

24.4.2015 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

26.4.2009 Rovaniemi Paavalniemi (Jukka Soppela, Antti Ruonakoski)

26.4.2010 Rovaniemi Paavalniemi (Ismo Kreivi, Antti Ruonakoski)

26.4.2011 Pello Konttajärvi (Meiju Määttä)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

13.10.2008 Inari Keväjärvi (Juhani Honkola, Jorma Niemelä)

3.10.2016 Ranua Ahvenniemi (Henna Pätsi)

4.9.2009 Rovaniemi Lapinrinne (Viljo Ruokanen, Terhi Peteri)

 


Merikotka

3 184 havaintoa / 4 064 yksilöä (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

Levinneisyys

Merikotkan levinneisyysaluetta ovat Pohjois-Eurooppa ja Aasia. Skotlantiin se on istutettu uudestaan. Euroopassa niitä pesinee noin 4 000 paria, joista noin 1 500 Norjassa. Venäjällä on 900–1 000 ja Turkissa 10–30 paria.

Lapin linnut talvehtivat useasti etelämpänä. Nuoria lintuja tavataan vaeltelevina melkein ympäri vuoden. Sydäntalvella nuoret linnut eivät vaella, vaan hyödyntävät usein haaskoja. Talvisilla haaskoilla vierailee runsaasti merikotkia myös Venäjän Karjalasta sekä Ruotsista. Läpimuuttavina Suomessa nähdään myös Jäämeren lintuja.

 

 

Kannan koko Lapissa

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Pohjois-Suomessa tunnetaan lokakuun lopussa 2019 kaikkiaan 147 sellaista merikotkareviiriä, joilla on vuoden 1977 jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 136 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2015–2019, ja pesintä on todettu samana aikana 124:llä eri reviirillä. PohjoisSuomen pesivän merikotkakannan koko on 124–136 paria. Merikotkien esiintymisalue laajenee, ja lähivuosina uusia reviirejä löydetään vielä nyt tyhjiltä alueilta Etelä- ja Länsi-Lapista.

Tiira-havainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle (kuva alla).

 

 

Suurimmat yksilömäärät

9, Sodankylä Porttipahta 12.4.2008 (Olli-Pekka Karlin)

8, Rovaniemi Vanttauskoski 10.4.2016 (Matti Virtanen)

6, Enontekiö Palojoensuu 16.-20.9.2019 (Matti Kassala)

 

 


Pikkukorppikotka

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Laji elää Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Intiassa sekä Afrikassa Sahelin alueella ja paikoin mantereen pohjoisosissa. Suomessa pikkukorppikotkasta on Tiiraan kirjattu toistaiseksi kuusi havaintoa.

 

LLY:n alueen havainto

3.8.1962 Inari Ivalo (havainnoija tuntematon, lintu ammuttu kaatopaikalla)

 


Ruskosuohaukka

614 havaintoa / 686 yksilöä (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Ruskosuohaukka pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa (vihreä alue), ja talvehtii yleensä Afrikassa (sininen alue). Suomessa pesii harvakseltaan Etelä-Suomessa Perämeren pohjukkaan saakka. Se on levinnyt Suomeen vasta viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana. Nykyään Suomen pesiväksi kannaksi on arvioitu reilu 1 000 paria.

 

LLY:n alueen havainnot ovat jakaantuneet koko alueelle, tiheimmin lajia on havaittu alueen lounaisosassa. Havaintomäärät Tiira-vuosien aikana eivät ole merkittävästi muuttuneet.

 

 

Kevään aikaisimmat havainnot

18.4.2003 Ylitornio Flyykärinpää (Tapani Tapio)

21.4.2013 Ylitornio Saarimaan vuoma (Tomi Rautio, Toni Karhunen)

22.4.2012 Ranua Palovaaran tie (Eero Pätsi, Henna Pätsi)

22.4.2019 Ylitornio Kuivakangas (Tapani Tapio)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.9.1996 Rovaniemi Tarsankangas (Janne Aalto)

22.9.2007 Sodankylä Vajunen (Risto Talman, Ritva Talman)

22.9.2012 Sodankylä Kiveliö (Antero Väänänen, Anja Väänänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Rovaniemi Kivitaipale 30.7.2011 (Ismo Kreivi)

4, Kemijärvi Oinas 26.8.2011 (Panu Hämäläinen)

 


Sinisuohaukka

2 222 havaintoa / 2 548 yksilöä (tilanne 7.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Sinisuohaukka pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa (vihreä ja tummanvihreä alue kartassa). Pohjoisimmilta alueilta muuttaa etelämmäksi (sininen, tummanvihreä alue) talvehtimaan.

 

Suomessa sinisuohaukkoja tavataan etenkin Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Lapissa havainnot jakaantuvat koko alueelle. Tiheimmin havaintoja on tehty alueen lounaisosissa.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

8.2.1984 Kolari Sieppijärvi (Asko Kaikusalo)

1.3.2008 Kolari Pohjasenvaara (Pertti Unga)

4.4.2010 Rovaniemi Aronperä (Antti Ruonakoski)

4.4.2010 Salla Salmivaara (Eeva-Liisa Vuonnala)

 

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.10.2010 Kemijärvi Kalkiaisuopaja (Keijo Vihriälä)

14.10.2018 Rovaniemi Syvänlamminvaara (Mikko Lantto)

13.10.2001 Enontekiö Muotkajärvi (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

18, Rovaniemi Niskanperä 6.5.1979 (Vesa Nivala)

10, Salla Kuninkaankuusikko 1.9.2015 (Olli-Pekka Karlin, Petri Piisilä)

8, Enontekiö Ketomella-Hetta 21.8.2002 (Janne Aalto, Hanna Aalto)

 


Arosuohaukka

136 havaintoa / 143 yksilöä (tilanne 8.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Arosuohaukka pesii Itä-Euroopan eteläosissa ja Keski-Aasiassa. Se viettää talvet pääosin Intiassa ja Etelä-Aasiassa. Länsi-Euroopassa lintu on harvinainen vieras.

Suomessa arosuohaukka on pääsääntöisesti harvinainen harhailija erityisesti huhti-toukokuussa ja syyskuussa. Viime vuosina laji on pesinyt useaan otteeseen lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilla.

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja eri puolilta LLY:n aluetta.

 

Havaintomäärien kehitys

Ennen vuotta 2007 tehtyjä havaintoja Tiiraan on kirjattu 7 havaintoa 7 yksilöstä. Ensimmäinen havainto on vuodelta 1993. Vuodesta 2007 lähtien havaintomäärät ovat kasvaneet.

 

Eniten havaintoja on kirjattu huhti-toukokuussa.

 


Niittysuohaukka

7 havaintoa / 7 yksilöä (tilanne 8.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Keski-Euroopasta Aasiaan.

Suomessa niittysuohaukka on vakiintunut hyvin vähälukuiseksi pesimälajiksi (0-10 paria), näiden lisäksi harhailijoita tavataan joitain kymmeniä.

 

LLY:n alueen havainnot

 

14.6.-20.8.1993 Savukoski Värriö (Jarmo Ahtinen, Dick Forsman ym)

6.6.2008 Sodankylä Sompiojärvi (Pekka ja Raija Paarman)

30.5.-1.6.2010 Kemijärvi Tohmo (Pirkka Aalto)

18.5.2011 Utsjoki Pulmankijärvi (Petteri Polojärvi)

20.7.2011 Kolari Rautuvaaran altaat (Tuomas Väyrynen)

27.8.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

16.6.2015 Sodankylä kirkonkylä (Ossi Pihajoki)

 

 


Kanahaukka

2 251 havaintoa / 2 393 yksilöä (tilanne 8.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 

Levinneisyys

Kanahaukan pesimäalue ulottuu Länsi-Euroopasta halki Venäjän Tyynenmeren rantaan ja Japaniin. Se pesii myös Pohjois-Amerikassa. Kanahaukka pesii myös koko Suomessa ulkosaaristoa ja tunturipaljakoita lukuun ottamatta.

Kanahaukka on pääasiassa paikkalintu, mutta erityisesti nuoret linnut ovat yleensä lyhyen matkan muuttajia.

 

LLY:n alueella kanahaukkahavaintoja on tehty lähes koko alueella, eteläisissä osissa havaintoja on tiheimmin.

 

Myös Tiiran havaintomääristä näkee, että kanahaukka on paikkalintu, pääosin ei muuttolintu.

 

Havaintomäärien kehitys

Suomen kanahaukkakanta on vähentynyt edellisen parinkymmenen vuoden aikana noin 25 prosenttia. Myös LLY:n alueen havaintomäärissä on laskeva trensi.

 


Varpushaukka

3 247 havaintoa / 3 605 yksilöä (tilanne 8.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Varpushaukka on levinnyt laajalle Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Afrikkaan. Pohjoisimmat pesijät talvehtivat etelässä.

Aivan pohjoisimmasta Lapista varpushaukka puuttuu pesivänä. Pääosa muuttaa Keski-Eurooppaan, lähinnä Saksaan.

 

 

 

Tiiraan on kirjattu havaintoja varpushaukasta lähes koko LLY:n alueelta. Havainnot harvenevat pohjoista kohti mentäessä.

 

Havaintomäärien kehitys

 

Havaintomäärien vuosijakaumasta erottuvat muuttoajat selkeästi. Osa yksilöistä talvehtii LLY:n alueellakin.

 


Hiirihaukka

888 havaintoa / 1 166 yksilöä (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Hiirihaukkaa tavataan pesivänä suuressa osassa Eurooppaa sekä Keski-Aasiassa. Talvehtivana sitä esiintyy lisäksi Lähi-idässä, Etelä-Intiassa, osissa Pohjois- ja Länsi-Afrikkaa sekä laajalla alueella Eteläisessä ja Itäisessä Afrikassa.

 

Suomessa hiirihaukan alalajia buteo tavataan maan etelä- ja länsiosissa ja alalajia vulpinus itä- ja keskiosissa.

Lapin havainnot painottuvat selkeästi alueen eteläosiin.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

1.4.2007 Rovaniemi Oikarainen (Olli-Pekka Karlin)

2.4.2017 Rovaniemi Juotas (Raimo Metsomäki, Heini Haverinen)

3.4.2011 Ranua Palovaarantie (Eero Pätsi, Juha Pätsi)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.10.2016 Rovaniemi Piiruoja (Anssi Mäkinen)

20.10.2018 Rovaniemi Viirinkylä (Viljo Ruokanen)

18.10.2019 Pello Teollisuusalue (Ilkka Spets)

 


Piekana

5 733 havaintoa / 9 561 yksilöä (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Piekana pesii pohjoisen pallonpuoliskon tundralla Euraasiassa, Kanadan pohjoisosissa ja Grönlannissa. Se on pääasiassa muuttolintu, joka talvehtii Keski-Euroopassa, keskisessä Aasiassa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadan eteläosissa. Talvehtijoita nähdään hyvinä myyrävuosina eteläisessä Suomessakin. Keski- ja Etelä-Suomessa nähdään piekanoja etenkin muuttoaikana: Pohjois-Norjan ja -Ruotsin piekanat muuttavat yleensä tätä kautta.

 

Suomessa piekana pesii yleensä vain Pohjois-Lapissa, mutta hyvinä myyrävuosina pesintöjä saattaa löytyä Keski-Suomestakin.

 

Piekanahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, pohjoisosista eniten.

 

Kevään aikaisimmat havainnot

1.2.2017 Pello Kylävaara (Kalevi Koiruranta)

28.2.2011 Ivalo Alimmainen Maunujärvi (Sami Lappi)

7.3.2014 Inari Hammastunturin erämaa (Jan-Erik Tanhua)

Syksyn myöhäisimmät havainnot

28.12.2011 Utsjoki Pikku-Ailigastunturi (Katariina Roiha)

11.12.2011 Rovaniemi Ahokankaantie (Jukka Simula)

10.12.2011 Rovaniemi Muurola (Pekka Räinä)

 


Kiljukotka

8 havaintoa / 8 yksilöä (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys

Kiljukotka on levittäytynyt pohjoisesta Euroopasta Aasiaan saakka. Se talvehtii Kaakkois-Euroopassa, Keski-idässä ja Etelä-Aasiassa. Koko Siperian taigan halki yltävän levinneisyysalueensa ja vähäisen parimääränsä (maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan noin 3 000 paria) takia kiljukotka on maailmanlaajuisesti uhanalainen.

 

Kiljukotka on kadonnut Suomen vakituisesta pesimälajistosta, ja se luokitellaan maasta hävinneeksi lajiksi. Muutamia harhailijoita tavataan Suomessa kuitenkin vuosittain, ja satunnaispesintöjä on todettu 2000-luvulla.

 

LLY:n alueen muutamat havainnot on kirjattu lähinnä alueen eteläosista.

 

LLY:n alueen havainnot

15.5.2012 Rovaniemi Kivitaipale (Ilkka Rautio)

4.5.2013 Salla Aapa-Tuohilampi (Esa Karkkola, Raimo Mikkonen, Klaus Loisa, Olli Särkelä)

28.4.2015 Rovaniemi Muurolan allas (Vesa Nivala)

18.5.2015 Rovaniemi Ounasrinne (Anssi Mäkinen)

31.5.2015 Kittilä Sirkka (Jorma Holopainen, Tuija Holopainen)

24.7.2016 Rovaniemi Kuusiselkä (Ismo Kreivi, Esko Nevala)

6.5.2018 Rovaniemi Kaihuanvaara (Antti Ruonakoski)

27.9.2019 Pello kirkonkylä (Jari Niskanen)

 


Pikkukiljukotka

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kolme havaintoa (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pesii pääosin Itä-Euroopassa itäisestä Saksasta Venäjälle ja Kreikasta Viroon. Mahdollisesti pesinyt Suomessa epäsäännöllisesti aikaisemmin. Keski- ja Itä-Euroopassa pesivät linnut talvehtivat Afrikassa. Viron pesimäkanta noussut vakaasti 1990-2000 -luvuilla. Suomessa säännöllinen mutta vähälukuinen vieras pääosin touko-syyskuussa etelärannikolla.

 

 

Havainnot ARK:n kirjanpidosta:

5.7.2000 Enontekiö Iitto

v. 2000 Sodankylä Porttipahta

10.6.2005 Rovaniemi Autti

 


Maakotka

2 921 havaintoa / 3 609 yksilöä (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys globaalisti

Maakotka on kaikista kotkista laajimmalle levinnyt laji, jota tavataan niin Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Afrikassa kuin Pohjois-Amerikassa.

 

 

Kannan koko ja levinneisyys Suomessa

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Maakotkan levinneisyys on selvästi pohjoinen. Noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella ja noin 80 prosenttia reviireistä vanhan Lapin läänin alueella. Kaikkiaan rekisterissä oli lokakuun 2019 lopussa 551 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu ainakin kerran merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina 2015–2019 näistä on ollut ainakin kerran asuttuna 470 reviiriä ja pesintä on todettu 339:lla eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on 339–470 paria. Lähes kaikki maakotkan pesät ovat puussa ja lähes aina männyssä, muutama pesä on kuusessa, haavassa tai koivussa. Kalliopesiä on todettu kaikkiaan 14 eri reviirillä.

 

 

Tiira-havainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle (kuva alla).

 

 


Arokotka

4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 9.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Arokotka pesii Romanian itäosissa ja siitä itään Mongoliaan asti. Osittaismuuttaja, talvehtijat siirtyvät pesimäalueilta etelämmäksi. Pesimättömät linnut harhailevat pohjoiseen pesimäalueista, näitä harhautuu säännöllisesti Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Suomessa arokotka on lähes jokavuotinen suurharvinaisuus pääasiassa kesäisin.

 

LLY:n alueen havainnot

28.-30.5.1980 Ivalo Sahanperä (Jorma V.A. Halonen, Pentti Pennanen, Esko Sirjola)

19.7.1988 Utsjoki Puksajärvi (Juha Merilä, Ari Lavinto)

14.7.2005 Inari Solojärvi (Sampo Parkkonen, Hanna ja Urpo Huhtamella, KalevaP)

4.-29.6.2017 Rovaniemi Kuusiselkä (löytäjä Ismo Kreivi)

 


Keisarikotka

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 10.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Keisarikotkia tavataan Kaakkois-Euroopassa ja Länsi- ja Keski-Aasiassa. Se on kadonnut monin paikoin Keski-Euroopasta, mm. Unkarista ja Itävallasta. Se on muuttolintu ja talvehtii Afrikassa, Intiassa tai Kiinassa. Suomessa äärimmäisen harvinainen harhailija.

 

LLY:n alueen havainnot

28.5.2018 Kolari Kiuasselänjänkkä (Vesa Kaulanen)

 


Sääksi

2 217 havaintoa / 2 839 yksilöä (tilanne 11.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Sääksi on eräs maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Euroopassa sen pesimisalue ulottuu Skotlannin pohjoisosiin ja Itä-Saksasta Mustallemerelle vedetyn linjan koillispuolelle. Euroopan sääkset talvehtivat Afrikassa.

Suomessakin sääksi pesii koko maassa etelärannikolta pohjoisimpaan Lappiin saakka.

Lapin havaintoja on myös kertynyt koko alueen laajuudelta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.2007 Kemijärvi Juujärvi (Kari Peuna)

15.4.2015 Ylitornio Sammaljokisuu (Jarmo Saarela)

17.4.2007 Enontekiö Yrjö Kokko -lintutorni (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

17.4.2016 Rovaniemi Vanttauskoski (Matti Virtanen)

 

Sääksen päämuutto on toukokuun alkupäivinä.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

14.10.2017 Kolari Ylläslompolo (Pekka Peltoniemi)

13.10.2009 Rovaniemi Vanttauskoski (Toivo Baas)

7.10.2015 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Eija Leppänen)

 

Suurimmat yksilömäärät

Suurimmat yksilömäärät (6-9 yksilöä) on havaittu Rovaniemen Vanttauskoskella. 9 yksilöä havaittiin 4.9.2013 (Olli-Pekka Karlin). 6 yksilöä on havaittu myös Kemijärven Hoppulassa (22.8.2018 Erkki Jokelainen).

 



JALOHAUKKALINNUT

Pikkutuulihaukka

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa yksi havainto (tilanne 11.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Pikkutuulihaukka pesii Välimeren alueella, keskisessä Etelä-Aasiassa ja Kiinassa. Se talvehtii Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomessa on kirjattu neljä havaintoa Tiiraan, kaikki eteläisessä Suomessa.

 

Havainto ARK:n kirjanpidossa:

15.10.1999 Enontekiö Hetta

 


Tuulihaukka

4 456 havaintoa / 6 146 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue on hyvin laaja, käsittäen lähes koko Euraasian. Tuulihaukka muuttaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Joitakin yksilöitä jää Suomeen talvehtimaan hyville myyräapajille.

Suomessa tuulihaukka esiintyy pesimälintuna koko maassa aina Tunturi-Lappia myöten.

 

Tiirakirjauksia on tehty koko LLY:n alueelta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.2019 Ranua Opiston pellot (Kari-Pekka Hiltunen)

1.4.2008 Kemijärvi Pitkäsilta (Kauko Uino)

1.4.2008 Rovaniemi Nivankylä (Helvi Kärkkäinen)

 

Tuulihaukan kevätmuutto käynnistyy huhtikuun alkupäivinä ja on vilkkaimmillaan vapun tietämillä.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

7.11.2011 Ranua Rekilehto (Juho Pätsi)

5.11.2015 Rovaniemi Tennilä (Anssi Mäkinen)

2.11.2007 Salla Liinaharju (Ari-Antti Aska)

 

Suurimmat yksilömäärät

12, Enontekiö Ketomella-Hetta 21.8.2002 (Janne Aalto, Hanna Aalto)

10, Enontekiö Pöyrisjärvi/Naapajärvi 21.8.2007 (Pekka Sulkava)

9, Kolari Kurtakkoselkä 2.7.2011 (Pekka Peltoniemi)

 


Punajalkahaukka

9 havaintoa / 9 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Punajalkahaukka pesii Itä-Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Afrikassa.

 

Pesinyt Suomessa jokusen kerran satunnaisena yksittäispesijänä.

 

LLY:n alueen havainnot on tehty eri puolilta alueen eteläosia.

 

LLY:n alueen havainnot

10.8.1993 Rovaniemi Jokela (Jukka Siltanen, Taina Siltanen)

16.8.2003 Pellojärvi (Jorma V.A. Halonen)

12.8.2006 Kolari Rautuvaaran allas (Pekka Hietaniemi)

16.9.2007 Kolari Rautuvaaran allas (Pekka Hietaniemi)

25.7.2008 Kolari Rautuvaaran allas (Pekka Hietaniemi, Vuokko Hietaniemi, Aki Vaha)

9.6.2011 Salla Salmivaara (Eeva-Liisa Vuonnala)

7.8.2012 Sodankylä Kurkiaska (Mikko Väänänen, Antero Väänänen)

20.5.2013 Kittilä Latvajärvi (Ossi Pihajoki)

13.7.2016 Sodankylä Känsäsaarenmaa (Nico Niemenmaa)

 


Ampuhaukka

2 819 havaintoa / 3 555 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Levinneisyysalue käsittää Euroopan ja Aasian pohjoisosat sekä Pohjois-Amerikan.

Suomessa ampuhaukka pesii koko maassa, ja se on yleisin Pohjois-Suomessa. Talvehtimisalueet Suomessa pesivillä linnuilla ovat Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

 

Ampuhaukkahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueella.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

12.-15.1.2009 Ranua (Toivo Kalavainen, Eeva Saarijärvi)

22.-24.2.2008 Utsjoki Hotelli Pohjan Tuli (Kari Westerlund)

7.3.2011 Ivalo Saarineitamo (Jorma Niemelä)

 

Kevätmuutto käynnistyy huhtikuun alkupuolella ja on vauhdikkaimmillaan vapun tienoilla.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

17.-20.12.2008 Utsjoki Pohjan Tuli (Kari Westerlund, Allan Hamari)

1.12.2019 Sodankylä Lokka (Tommi Jyly)

19.11.2017 Kemijärvi Särkikangas (Teuvo Hietajärvi)

 

Suurimmat yksilömäärät

18, Utsjoki Pulmankijärvi 12.7.1988 (Veli-Pekka Viklund, Kaarlo Savolainen)

12, Enontekiö Kilpisjärvi 2.-4.8.2011 (Aki Aintila)

7, Savukoski Seitajärvi 13.7.2011 (Eila Ylilokka)

 


Nuolihaukka

478 havaintoa / 598 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Talvehtimisalueet ovat pääosin trooppisessa Afrikassa.

 

 

Suomessa nuolihaukkaa tavataan etelärannikolta suunnilleen Napapiirille saakka.

 

LLY:n nuolihaukkahavainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

21.4.2012 Ranua Ahvenniemi (Eero Pätsi, Juho Pätsi)

23.4.2008 Kittilä Aholanperä ja Karinnokka (Mikko Joensuu, Juha Takalo)

23.4.2011 Pello Välikylä (Ilkka Spets)

23.4.2012 Ylitornio Kauliranta (Jarmo Saarela)

23.4.2012 Ranua Kaitavirta (Tuomo Kiminki)

23.4.2015 Rovaniemi Paavalniemi (Jukka Soppela)

 

Nuolihaukan kevätmuutto käynnistyy huhtikuun lopulla ja on vilkkaimmillaan toukokuun aikana.

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

27.9.2015 Ylitornio Kuivakangas (Jarmo Saarela)

25.9.2011 Ranua Luolavaara (Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi)

23.9.2011 Kittilä Kenttälä (Juha Takalo)

 

Suurimmat yksilömäärät

10, Pellojärvi 4.7.1997 (Jorma V.A. Halonen)

6, Posio Kitka (Jyrki Mäkelä)

6, Rovaniemi Sinettä 13.-29.8.1985 (Pekka Rahko, Pentti Rahko)

 


Tunturihaukka

300 havaintoa / 377 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 

Levinneisyys globaalisti

Tunturihaukkaa esiintyy arktisilla rannikoilla ympäri Pohjois-Amerikkaa, Eurooppaa ja Aasiaa.

 

Kannan koko ja levinneisyys Suomessa

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut isoja muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2019 kaikkiaan 49 sellaista tunturihaukkareviiriä, joilla on ollut merkkejä tunturihaukkojen asumisesta tarkastushistorian aikana. Näistä 28 on ollut asuttuna vuosina 2015–2019. Pesintä on todettu vastaavana aikana 22 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 22–28 paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät kalliolla; puupesintä on todettu yhdeksällä eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä.

Tiira-havainnot painottuvat selkeästi LLY:n alueen pohjoisimpiin osiin.

 

Havaintojen jakauma kuukausittain

Yksittäisiä tunturihaukkahavaintoja on kirjattu Tiiraan LLY:n alueelta ympäri vuoden.

 


Muuttohaukka

1 273 havaintoa / 1 593 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Muuttohaukkoja on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta.

 

Kannan koko ja levinneisyys

Lähde: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2019, Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut, 11.11.2019, https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401.

Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Tämän lisäksi yksittäisiä reviirejä on Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2019 yhteensä 435 sellaista muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun
jälkeen. Näistä 317 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2015–2019. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 277 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 277–317 paria.

Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii aapasoilla, kalliopesiä on todettu seurannan aikana 57:llä eri reviirillä Lapin tunturialueella ja Koillismaalla. Puupesintöjä todetaan lisääntyvässä määrin, ja vuosien aikana sellainen on todettu noin neljälläkymmenellä eri reviirillä kalasääsken, merikotkan, maakotkan tai korpin rakentamissa pesissä. Kerran pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa.

Tiira-havainnot jakautuvat koko LLY:n alueelle (kuva alla).

 

Kevään varhaisimmat havainnot

27.3.2007 Rovaniemi kaupunki (Anssi Mäkinen)

2.4.2015 Rovaniemi Aronperä (Marko Junttila)

4.4.2007 Rovaniemi Kuolajokisuu (Päivi Kreivi)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

25.-30.11.2011 Kolari Ruonajärvi (Aili ja Arvo Mäntyranta)

8.-9.10.2010 Salla Kotala (Tommi Roth)

6.10.2009 Kemijärvi Joutsijärvi (Olli-Pekka Karlin)

6.10.2018 Enontekiö Peltovuoma (Timo J. Leppänen)

 



KURKILINNUT

Luhtakana

4 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Luhtakana pesii Euroopassa ja Aasiassa. Se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joitakin yksilöitä voi talvehtia myös Suomessa.

 

Eteläisessä Suomessa on tehty havaintoja varmoista tai mahdollisista luhtakanan pesinnöistä.

 

LLY:n havainnot ovat varsin hajallaan alueella.

 

LLY:n alueen havainnot

7.11.1979 Pello Yliranta (Jorma V.A. Halonen, Pasi Romakkaniemi ym)

10.11.2001 Enontekiö Hetta (Timo J. Leppänen, Pirkka Aalto, Eija Leppänen)

7.4.2016 Inari Akujärvi (Katariina Schultz)

13.5.2016 Inari Männiköntie (Markku Jääskö, Jan-Erik Tanhua)

 


Luhtahuitti

15 havaintoa / 16 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa).

 

Levinneisyys

Luhtahuitti pesii Euroopassa ja Länsi-Aasiassa talvehtien Afrikassa ja Intiassa.

 

Suomen luhtahuittihavainnot painottuvat eteläiseen Suomeen.

 

LLY:n havainnot painottuvat alueen eteläosiin.

 

 


Pikkuhuitti

1 havainto / 1 yksilö (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Pikkuhuitin pesimäalue ulottuu Itä-Euroopasta Luoteis-Kiinaan. Länsi-Euroopassa lajilla on hajaesiintymiä. Laji talvehtii Afrikassa.

 

 

Pikkuhuitti tuli Pohjoismaihin 1980-luvulla. Suomessa niitä pesi säännöllisesti vain Parikkalan Siikalahdella, jossa havainnot vähentyivät ja muuttuivat epäsäännöllisiksi 1990-luvulla. Suomessa laji on kevät- ja kesävieras hyvillä lintujärvillä.  Pikkuhuitteja pesii Suomessa nykyään todennäköisesti noin 5-10 paria. Yhtäkään pesintää ei kuitenkaan ole täysin varmistettu.

 

 

LLY:n alueen havainnot

21.-23.4.1983 Sodankylä Varuskunta (K. Harakka, Heikki Karhu)

 


Ruisrääkkä

20 havaintoa / 20 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 

Levinneisyys

Ruisrääkkä pesii Euroopassa 45. leveysasteen pohjoispuolella napapiirille asti sekä Länsi-Aasiassa. Se talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

 

Ruisrääkkää esiintyy Suomessa napapiirille asti.

LLY:n havainnot on kirjattu alueen eteläosista.

 


Liejukana

13 havaintoa / 13 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 

Levinneisyys

Liejukanaa esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi Etelänapamantereella ja Australaasiassa. Pohjois-Euroopan liejukanat talvehtivat etelämpänä, Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa liejukana on harvalukuinen pesimälintu etelän rehevillä vesillä. Satunnaisesti sitä esiintyy Oulu-Joensuu linjalla asti.

LLY:n alueen havainnot ovat aikalailla satunnaisesti jakautuneita.

 

LLY:n alueen havainnot

13.12.1977 Kemijärvi Pöyliöjärvi (paikalliset)

2.4.1979 Sodankylä kirkonkylä (paikalliset)

8.6.1979 Rovaniemi kaupunki (Osmo Junila)

14.11.1981 Inari Virtaniemen rajavartioasema (Esko Sirjola ym)

30.3.1985 Rovaniemi Sinettä (Pekka Rahko, Pentti Rahko, Hilkka Rahko, Kalle Rahko)

7.-9.4.2000 Kittilä Kinisjärvi (Hanna Ranta)

31.3.-5.4.2001 Utsjoki Karigasniemi (Hans Rasmus, Esa Vuomajoki, Eila Guttorm)

23.6.2007 Rovaniemi Kivitaipale (Anssi Mäkinen, Antti Ruonakoski)

14.-22.4.2009 Inari Saariselkä (Olli Osmonen, Leena Sulko, Matti Sulko, Jorma Niemelä Ja Esko Sirjola., Juhani Honkola, Juha Rekilä)

16.-18.4.2011 Ranua Portimo (Pirkka Aalto, Allan Hamari, Anssi Mäkinen, Oiva Mäkinen, Olli Näyhä, Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi, Ilkka Rautio, Ritva Mäkinen)

22.4.2011 Ranua Portimo (Teemu Saarenpää, Hanna Jussila)

12.-14.4.2012 Inari Kiilopää (Olli Osmonen, Maria Tölli, Pekka Hänninen, Riitta Osmonen, Risto Kiviniemi)

8.-10.9.2014 Inari Mellanaapa (Olli Osmonen, Mauri Sydänmetsä, Mikko Tanhua)

 


Nokikana

123 havaintoa / 138 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 

Levinneisyys

Nokikana on levinnyt Eurooppaan ja Aasiaan sekä Indonesian ja Uuden-Guinean kautta Australiaan, Tasmaniaan ja Uuteen-Seelantiin.

Nokikanat talvehtivat Keski- ja Etelä-Euroopassa.

 

Nokikana esiintyy yleisenä runsasravinteisissa vesissä Keski- ja Etelä-Suomessa. Eniten nokikanaa esiintyy Lounais-Suomessa, mistä levinneisyys ulottuu Perämeren tuntumaan ja Pohjois-Karjalaan.

 

Nokikanahavaintoja on kirjattu koko LLY:n alueelta, eteläisistä osista enemmän.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

31.3.1997 Kittilä Helppi (Gullstenit)

2.-5.4.2014 Kolari Äkäslompolo (Pekka Hietaniemi, Anja Ylitalo, Vesa Ylitalo)

3.4.2006 Posio Tolva (Markku Kallinen)

 

Syksyn myöhäisimmät havainnot

23.11.2018 Kemijärvi Soppela (Pirkka Aalto, Sirkka Berg)

19.11.2017 Enontekiö Peltovuoma (Markus Peltovuoma)

9.-27.9.2008 Pellojärvi (Jorma Salo, Ilkka Spets)

 

Suurimmat yksilömäärät

4, Pello 4.5.1978 (havaitsija ei tiedossa)

3, Rovaniemi Kivitaipale 10.7.2016 (Ismo Kreivi)

 


Kurki

6 963 havaintoa / 78 338 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Levinneisyys

Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Kurki on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa.

 

Suomessa kurki on levittäytynyt kutakuinkin koko maahan.

 

LLY:n havaintoja on kirjattu runsaasti eri puolilta aluetta.

 

Kevään varhaisimmat havainnot

16.3.2009 Kittilä Pahkavuoma (Toivo Suutari)

29.3.1978 Pello Poikkihaka (Toivo Hopeavuori)

29.3.1978 Pello Isoranta (Markku Välimaa)

 

Kevätmuutto alkaa huhtikuun puolivälissä ja on huipussaan vapun alla.

Syksyn myöhäisimmät havainnot

30.10.2015-1.1.2016 Kemijärvi Kostamo (Pirkka Aalto, Jarmo Kumpula, Eino Kettunen, Mika Jokelainen, Päivi Kostamo)

31.10.2008 Inari Jurmukoski (Matti Morottaja)

23.10.2016 Rovaniemi Jaatila (Jorma Salo)

 

Kevään suurimmat yksilömäärät

568, Ranua Opiston pellot 22.4.2019 (Kari-Pekka Hiltunen)

548, Ranua Portimojärvi 28.4.2012 (Ilkka Rautio, Maria Rantonen)

417, Rovaniemi Oikarainen 27..2016 (Antti Pekki)

 

Syksyn suurimmat yksilömäärät

1000, Ylitornio Kuivakangas 13.9.2018 (Jarmo Saarela). Samalta paikalta havaittu 300-800 yksilöä syksyisin vuosittain 2015-2019.

 


Neitokurki

3 havaintoa / 4 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Neitokurjet pesivät Keski-Aasiassa ja talvehtivat Afrikassa. Joitakin yksilöitä pesii Kyproksella ja Turkin itäosissa.

 

LLY:n alueen havainnot

 

 

10.-14.5.1977 Enontekiö Kilpisjärvi (Simo Pylväs, Antero Järvinen ym)

16.-18.6.1995 Kemijärvi Joutsijärvi (Pirkka Aalto, Jorma V.A. Halonen, Arto Keskinen, Juha Kettunen, Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Reijo Pantsar, Jouni Riihimäki, Asko Rokala, Sami Tuomela, Anne Keskinen, Jukka-Pekka Bergman, Samuel Kallionpää, Taneli Halonen)

27.5.2000 Kemijärvi Joutsijärvi (Eskl Högman ym)

 


Pikkutrappi

Hakutulosten määrä: 2 havaintoa / 2 yksilöä (tilanne 12.12.2019).

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Levinneisyys

Lajia tavataan Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä keskisessä Aasiassa.

 

LLY:n alueen havainnot

 

v. 1795 Utsjoki (havainnoija tuntematon)

6.-14.5.2015 Rovaniemi Ylikylä – Aronperä (Mikko Lantto ym)

 



RANTALINNUT

Avosetti

2 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Meriharakka

398 havaintoa / 901 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Siperiankurmitsa

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Kapustarinta

4 623 havaintoa / 29 181 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Tundrakurmitsa

88 havaintoa / 477 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Töyhtöhyyppä

3 372 havaintoa / 17 594 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 


Pikkutylli

1 069 havaintoa / 1 821 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 


Tylli

2 801 havaintoa / 8 626 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola).

 


Kaspiantylli

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Keräkurmitsa

1 399 havaintoa / 4 023 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Pikkukuovi

3 410 havaintoa / 7 576 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Kuovi

4282 havaintoa / 19078 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 


Mustapyrstökuiri

27 havaintoa / 28 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Punakuiri

877 havaintoa / 3 166 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti hävinnyt (Perä-Pohjola). Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 


Karikukko

58 havaintoa / 76 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti hävinnyt (Metsä-Lappi).

 


Isosirri

38 havaintoa / 125 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Suokukko

3 476 havaintoa / 45 194 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 


Jänkäsirriäinen

871 havaintoa / 2150 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa).

 


Kuovisirri

35 havaintoa / 124 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Lapinsirri

1 601 havaintoa / 5 297 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Pulmussirri

14 havaintoa / 59 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Suosirri

1 094 havaintoa / 4 345 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Merisirri

63 havaintoa / 99 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Pikkusirri

149 havaintoa / 800 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 


Vesipääsky

1 927 havaintoa / 9 502 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Isovesipääsky

4 havaintoa / 5 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Rantakurvi

26 havaintoa / 40 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Rantasipi

3 637 havaintoa / 7 582 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Metsäviklo

1 708 havaintoa / 2 727 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Mustaviklo

2 899 havaintoa / 9 137 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 


Valkoviklo

4 314 havaintoa / 10 737 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Lampiviklo

13 havaintoa / 13 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Liro

5 975 havaintoa / 37 796 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Punajalkaviklo

1 412 havaintoa / 2 111 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Jänkäkurppa

1 459 havaintoa / 1 895 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Lehtokurppa

2 131 havaintoa / 2 556 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Taivaanvuohi

3 460 havaintoa / 6 772 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Heinäkurppa

8 havaintoa / 10 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 


Leveäpyrstökihu

37 havaintoa / 149 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Merikihu

59 havaintoa / 96 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Tunturikihu

2 349 havaintoa / 9 355 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Isokihu

9 havaintoa / 9 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Lunni

5 havaintoa / 5 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Riskilä

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Ruokki

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomiten (ARK) kirjanpidossa kaksi havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio).

 

Havainnot ARK:n kirjanpidossa:

18.1.1976 Törmänen

5.1.1987 Inari kirkonkylä

 


Pikkuruokki

20 havaintoa / 22 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Etelänkiisla

1 havainto / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Pohjankiisla

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Räyskä

16 havaintoa / 19 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Mustatiira

2 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Valkosiipitiira

Tiirassa ei  havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kaksi havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

27.5.1996 Rovaniemi Ulkujärvet

26.–27.5.2000 Sodankylä Ilmakkijärvi

 


Kalatiira

1 187 havaintoa / 3 757 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 


Lapintiira

2 500 havaintoa / 16 208 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Pikkulokki

2 175 havaintoa / 31 367 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 


Jäälokki

2 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Pikkukajava

26 havaintoa / 79 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Naurulokki

3 432 havaintoa / 310 464 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Mustanmerenlokki

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Kalalokki

4224 havaintoa / 26281 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Selkälokki

1 116 havaintoa / 2 328 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Harmaalokki

4 293 havaintoa / 193 222 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Grönlanninlokki

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Isolokki

30 havaintoa / 35 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Merilokki

871 havaintoa / 1 551 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 



HIETAKANALINNUT



KYYHKYLINNUT

Kesykyyhky

2 184 havaintoa / 20 840 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Uuttukyyhky

146 havaintoa / 198 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Sepelkyyhky

4 075 havaintoa / 40 383 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Turkinkyyhky

228 havaintoa / 268 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Turturikyyhky

73 havaintoa / 75 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 


Idänturturikyyhky

5 havaintoa / 5 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 



KÄKILINNUT

Käki

2 841 havaintoa / 3 596 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 



PÖLLÖLINNUT

Huuhkaja

129 havaintoa / 139 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Tunturipöllö

110 havaintoa / 141 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 


Hiiripöllö

6 464 havaintoa / 8 027 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Varpuspöllö

1 381 havaintoa / 1 450 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Lehtopöllö

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Viirupöllö

223 havaintoa / 258 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 


Lapinpöllö

596 havaintoa / 803 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Sarvipöllö

153 havaintoa / 279 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 


Suopöllö

2 879 havaintoa / 3 780 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Helmipöllö

2 424 havaintoa / 3 459 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 



KEHRÄÄJÄLINNUT

Kehrääjä

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 



KIRSKULINNUT

Tervapääsky

1 772 havaintoa / 11 341 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 



SÄIHKYLINNUT

Kuningaskalastaja

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 


Mehiläissyöjä

17 havaintoa / 38 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Vihermehiläissyöjä

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Sininärhi

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa yksi havainto.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Havainto ARK:n kirjanpidossa:

1932 Rovaniemi Pekkala

 


Harjalintu

164 havaintoa / 168 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 



TIKKALINNUT

Käenpiika

579 havaintoa / 656 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Harmaapäätikka

1 668 havaintoa / 1 775 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Palokärki

2 776 havaintoa / 2 981 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Käpytikka

8 101 havaintoa / 11 894 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Valkoselkätikka

18 havaintoa / 21 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Pikkutikka

1 004 havaintoa / 1 101 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Pohjantikka

2 097 havaintoa / 2 464 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 



VARPUSLINNUT


Arokiuru

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Ylänkökiuru

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Lyhytvarvaskiuru

4 havaintoa / 4 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Töyhtökiuru

4 havaintoa / 4 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Kangaskiuru

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Kiuru

1 500 havaintoa / 4 627 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 


Tunturikiuru

137 havaintoa / 346 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 


Törmäpääsky

1 683 havaintoa / 50 409 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Kalliopääsky

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Haarapääsky

3 135 havaintoa / 20 438 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Räystäspääsky

2 171 havaintoa / 21 991 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Ruostepääsky

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Isokirvinen

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Mongoliankirvinen

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa yksi havainto.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Havainto ARK:n kirjanpidossa:

15.11.2004 Ylitornio Etelä-Portimojärvi

 


Nummikirvinen

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Taigakirvinen

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Metsäkirvinen

1 564 havaintoa / 3 623 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Niittykirvinen

3 956 havaintoa / 33 317 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Lapinkirvinen

562 havaintoa / 1 062 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Luotokirvinen

11 havaintoa / 11 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Keltavästäräkki

3 827 havaintoa / 21 628 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Sitruunavästäräkki

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Virtavästäräkki

343 havaintoa / 469 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Västäräkki

7 008 havaintoa / 25 236 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Tilhi

9 626 havaintoa / 500 334 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Koskikara

5 152 havaintoa / 12 684 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Peukaloinen

612 havaintoa / 883 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Rautiainen

2 247 havaintoa / 4 450 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Punarinta

3 378 havaintoa / 4 377 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Satakieli

26 havaintoa / 27 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Sinirinta

4 315 havaintoa / 13 796 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 


Sinipyrstö

246 havaintoa / 338 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi).

 


Mustaleppälintu

50 havaintoa / 56 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Leppälintu

3 185 havaintoa / 6 546 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Pensastasku

1 580 havaintoa / 2 766 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Sepeltasku

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Mustapäätasku

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Kivitasku

2 576 havaintoa / 5 807 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 


Nunnatasku

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Sinirastas

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Kirjorastas

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Sepelrastas

1 205 havaintoa / 1 857 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut. Alueellisesti hävinnyt (Perä-Pohjola).

 


Mustarastas

2 801 havaintoa / 3 302 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Ruostesiipirastas

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Mustakaularastas

8 havaintoa / 8 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Räkättirastas

8 403 havaintoa / 175 114 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Laulurastas

2 507 havaintoa / 4 785 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Punakylkirastas

4 963 havaintoa / 35 023 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Kulorastas

2 804 havaintoa / 7 642 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Pensassirkkalintu

5 havaintoa / 5 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Vaaleakultarinta

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Kultarinta

8 havaintoa / 10 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Ruokokerttunen

800 havaintoa / 1 104 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Viitakerttunen

34 havaintoa / 34 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Luhtakerttunen

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Rusorintakerttu

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Kirjokerttu

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Hernekerttu

680 havaintoa / 726 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Pensaskerttu

127 havaintoa / 129 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Lehtokerttu

1 046 havaintoa / 1 151 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Mustapääkerttu

673 havaintoa / 812 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Idänuunilintu

101 havaintoa / 113 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola).

 


Lapinuunilintu

256 havaintoa / 307 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Hippiäisuunilintu

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Taigauunilintu

49 havaintoa / 53 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Sirittäjä

372 havaintoa / 447 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Metsä-Lappi).

 


Tiltaltti

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi).

 

Alla tiltaltin kokonaishavaintomäärä (suluissa) sekä vuosittaisten ensihavaintojen aikoja kunnittain. Hyväksytty fenologisesti varhainen havainto on osoitettu H-kirjaimella. Toukokuuta myöhäisempiä ensihavaintoja ei ole otettu mukaan.

Havainnot alkavat vuodesta 1972. Sen jälkeen tiltalttihavaintojen ketju LLY:n alueella kuitenkaan ole vielä aivan yhtenäinen. Sitä mukaa kuin vanhojen havaintojen syöttäminen edistyy, puutteet varmasti poistuvat.

Aukkovuodet 1.9.2019 tilanteen mukaisesti ja aikaisintaan kesäkuussa tehdyn ensihavainnon tähden kuntakatsauksesta pois jätetyt vuodet: 1985, 1986, 1990, 2.6.1992, 1993, 1996, 1998, 2002, 2003, 2004, 2005.

Enontekiö (59) 4.5.2001, 26.4.2008, 4.5.2009, 8.5.2010, 24.4.2011, 11.5.2012, 11.5.2014, 2.5.2015, 25.5.2016, 28.5.2019

Inari (176) 3.5.1987, 28.5.1991, 4.5.1997, 21.4.1999, 11.5.2006, 27.5.2007, 23.5.2008, 23.5.2009, 17.4.2010, 24.4.2011, 11.5.2012, 23.4.2013, 27.4.2014, 4.5.2015, 23.4.2016, 24.5.2017, 18.5.2018, 23.4.2019

Kemijärvi (64) 13.5.2007, 1.5.2008, 21.5.2012, 3.4.2013, 12.5.2014, 12.5.2015, 16.5.2016, 20.5.2017, 10.5.2018, 26.4.2019

Kittilä (25) 29.4.2011, 8.5.2012, 25.5.2018, 22.4.2019

Kolari (19) 30.5.1974, 18.5.1980, 17.5.1982, 28.5.2010, 2.5.2013, 7.5.2016, 27.4.2018, 28.4.2019

Muonio (30) 12.5.2009, 25.4.2011, 28.4.2018, 9.5.2019

Pelkosenniemi (11) 25.5.2000, 3.5.2009, 19.5.2014, 7.5.2016, 14.5.2019

Pello (392) 18.5.1972, 26.5.1973, 10.5.1974, 3.5.1975, 12.5.1976, 6.5.1977, 20.5.1978, 3.5.1979, 5.5.1980, 9.5.1981, 10.5.1982, 24.4.1983, 30.4.1984, 10.5.2007, 29.4.2008, 26.4.2009, 6.5.2010, 12.5.2011, 11.5.2012, 27.4.2013, 28.4.2014, 6.5.2015, 28.4.2016, 6.5.2017, 16.4.2018, 29.4.2019

Posio (23) 16.5.2009, 8.5.2015, 31.5.2018, 23.4.2019

Ranua (13) 10.5.1979, 29.4.2016, 25.5.2017, 17.4.2018, 30.4.2019

Rovaniemi (646) 10.5.1976, 12.5.1979, 14.5.1984, 6.5.1988, 5.5.2006, 22.4.2007, 29.4.2008, 28.4.2009, 18.4.2010, 15.5.2011, 13.5.2012, 26.4.2013, 20.4.2014, 10.5.2015, 29.4.2016, 13.5.2017, H 31.3.2018, 7.4.2019

Salla (25) 19.5.1975, 14.5.1978, 26.5.1979, 21.5.2007, 22.5.2010, 20.5.2013, 18.4.2018

Savukoski (7) 23.4.2014

Sodankylä (18) 25.5.1979, 20.5.2009, 29.5.2013, 31.5.2015, 29.5.2016, 29.5.2018, 

Utsjoki (69) 30.5.1980, 29.4.1989, 28.4.1994, 25.5.1995, 6.5.2006, 3.5.2008, 25.4.2011, 13.5.2013, 8.5.2014, 18.4.2018, 19.5.2019

Ylitornio (224) 2.5.1975, 6.5.2006, 9.5.2009, 13.5.2010, 7.5.2011, 16.5.2012, 27.4.2013, 21.4.2014,  1.5.2015, 1.5.2016, 18.5.2017, 14.4.2018, 30.4.2019

 


Pajulintu

4 630 havaintoa / 19 837 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Hippiäinen

1 347 havaintoa / 2 381 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Harmaasieppo

1 469 havaintoa / 2 705 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Pikkusieppo

58 havaintoa / 64 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa, Perä-Pohjola).

 


Kirjosieppo

3 660 havaintoa / 7 642 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Pyrstötiainen

1 303 havaintoa / 8 398 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Valkopäätiainen

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Sinitiainen

11 518 havaintoa / 26 762 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Talitiainen

22 189 havaintoa / 143 485 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Kuusitiainen

951 havaintoa / 1 365 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Töyhtötiainen

810 havaintoa / 1 152 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Viitatiainen

12 havaintoa / 14 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Hömötiainen

14 336 havaintoa / 41 807 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Lapintiainen

11 895 havaintoa / 29 951 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 


Pähkinänakkeli

491 havaintoa / 591 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Puukiipijä

2 074 havaintoa / 2 430 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Kuhankeittäjä

5 havaintoa / 5 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Pikkulepinkäinen

64 havaintoa / 70 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa).

 


Mustaotsalepinkäinen

Tiirassa ei havaintoja. Aluerariteettikomitean (ARK) kirjanpidossa kolme havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Havainnot ARK:n kirjanpidossa:

30.8.1980 Rovaniemi Niskanperä

27.8.2001 Enontekiö Leppäjärvi

26.4.–8.5.2005 Savukoski Kivitsokka

 


Isolepinkäinen

2 768 havaintoa / 3 764 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Närhi

10 580 havaintoa / 21 564 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Kuukkeli

14 565 havaintoa / 39 474 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio).

 


Harakka

14 197 havaintoa / 45 133 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Pähkinähakki

2 897 havaintoa / 4 509 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Naakka

3 868 havaintoa / 51 070 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Mustavaris

454 havaintoa / 1 189 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Varis

8 844 havaintoa / 110 874 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Korppi

6 744 havaintoa / 33 817 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Kottarainen

2 163 havaintoa / 62 511 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: Alueellisesti hävinnyt (Tunturi-Lappi). Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Koillismaa, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi).

 


Punakottarainen

26 havaintoa / 26 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Varpunen

8 090 havaintoa / 121 681 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Pikkuvarpunen

6 235 havaintoa / 46 992 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Peippo

7 434 havaintoa / 71 477 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 

Peipon kevätmuutto on aktiivisimmillaan huhtikuun puolivälistä vappuun.

 


Järripeippo

6 567 havaintoa / 125 878 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Keltahemppo

2 havaintoa / 2 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Viherpeippo

10 873 havaintoa / 90 615 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: erittäin uhanalainen.

 


Tikli

135 havaintoa / 155 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Vihervarpunen

4 006 havaintoa / 29 109 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Hemppo

76 havaintoa / 115 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Vuorihemppo

370 havaintoa / 1 068 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 


Urpiainen

10 654 havaintoa / 211 586 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Tundraurpiainen

2 753 havaintoa / 8 573 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Kirjosiipikäpylintu

1 180 havaintoa / 3 372 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Pikkukäpylintu

1 722 havaintoa / 11 139 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Isokäpylintu

1 176 havaintoa / 5 632 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Aavikkotulkku

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Punavarpunen

1 062 havaintoa / 1 302 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä.

 


Taviokuurna

5 821 havaintoa / 29 852 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: alueellisesti hävinnyt (Lapin kolmio). Alueellisesti uhanalainen (Koillismaa).

 


Punatulkku

11 357 havaintoa / 53 315 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Nokkavarpunen

270 havaintoa / 362 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Lapinsirkku

2 465 havaintoa / 26 154 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Perä-Pohjola).

 

Ensimmäiset havainnot:

 

Viimeiset havainnot:

 

Suurimmat parvet:

 


Pulmunen

5 340 havaintoa / 123 680 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Mäntysirkku

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Keltasirkku

4 859 havaintoa / 30 705 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Peltosirkku

128 havaintoa / 150 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: äärimmäisen uhanalainen.

 


Pohjansirkku

1 951 havaintoa / 6 056 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalainen (Lapin kolmio, Perä-Pohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi).

 


Pikkusirkku

995 havaintoa / 1 732 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: elinvoimainen

 


Kultasirkku

Uhanalaisuusarviointi: Suomesta hävinnyt

 

LLY:n alueelta on kirjattu Tiiraan vain yksi havainto: 20.5.1991 Kolarin Äkäslompolosta (Pirkko Hietaniemi). Suomessa laji on havaittu viimeksi vuonna 2007. BirdLifen v. 2019 ”Punaisessa kirjassa” laji on merkitty Suomesta hävinneeksi.

 


Pajusirkku

4 317 havaintoa / 15 688 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: vaarantunut.

 


Mustapääsirkku

1 havaintoa / 1 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Harmaasirkku

4 havaintoa / 4 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 



Tarha-/ häkkikarkulaiset:

Mustajoutsen

3 havaintoa / 4 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Tiibetinhanhi

97 havaintoa / 586 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Savannihaikara

3 havaintoa / 3 yksilöä.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 


Indigokardinaali

Tiirassa ei havaintoja. Valtakunnallisen rariteettikomitean (RK) listalta löytyy kolme havaintoa.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu

 

Havainnot RK:n listalla:

3.-7.5.1989 Ylitornio Ristioja (Jorma V.A. Halonen)

12.-24.5.1989 Utsjoki Kevo (R. Metsäranta)

9.-11.5.2001 Rovaniemi Sinettä (Jukka Jokimäki ym)

 


Turkoosikardinaali

1 havainto / 1 yksilö.

Uhanalaisuusarviointi: ei arvioitu