Isokoskelo- ja laulujoutsenseuranta lokakuu 2017

Syksyn seurantalajit isokoskelo ja laulujoutsen

Jukka Simula

Tämän syksyn seurantalajeiksi Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueella on valittu isokoskelo ja laulujoutsen. Molemmat lajit ovat myöhäisiä muuttajia ja liikkuvat paljolti saman tyyppisissä ympäristöissä. Niinpä niiden yhtäaikainen seuranta onnistuu helposti.

Projektin tarkoituksena on kerätä tietoa lajien muuttotavoista ja levähdyspaikoista, joutsenen osalta myös poikastuotosta. Kohtuullisen paljonhan näiden helposti tunnettavien lajien tavoista jo tiedetään, mutta paljon on vielä selvitettävää. Niinpä harrastajia kannustetaankin tallentamaan Tiiraan KAIKKI havainnot näistä lajeista.

Isokoskelo

Isokoskelo on laji, jolle on tyypillistä kokoontua syksyisin suuriin, kalasteleviin parviin. Parhaimmillaan parvissa voi olla satoja, jopa tuhansia lintuja. Lapin paras tiedossa oleva isokoskelojärvi on Muonion/Kittilän Jerisjärvi, jossa on parhaimmillaan nähyt 3000 yksilöä ”kahdessa valtavassa parvessa”. Muita yli tuhannen linnun paikkoja on Ylitornion Portimojärvi (suurin havaittu määrä 1500), Pellon Säynäjäjärvi (1200), Ylitornion Jänkävainio, Tornionjoki (1100) ja Kolarin Sieppijärvi (1000). Yli 500 linnun kerääntymiä on nähty runsaasti eri puolilla Lappia.

Isokoskelolla näyttäisi olevan tapana käyttää suuria jokia (Tornionjoki ja Ounas-/Kemijoki) muuton johtolinjoina, jopa niin neroutta hipovalla tavalla, että Pellossa on pari kertaa nähty suuria parvia lipumassa Tornionjokea alavirtaan samalla ruokaillen! Myös Lapin kaikkien aikojen suurin  muuttolennossa havaittu määrä, 746 yksilöä 3 parvessa, muutti kohti kaakkoa Ounasjokea seuraten.

Lisätietoja muutosta kuitenkin kaivataan. Olisikin toivottavaa, että kaikki muuttolennossa havaitut koskeloparvet muuttosuuntineen tallennettaisiin Tiiraan. Koskelot voi joskus olla vaikea tuntea lennossa lajilleen. Jos ei ole aivan varma lajista, voi myös käyttää esimerkiksi merkintöjä iso-/pikkukoskelo, koskelolaji tai vaikka vaan vesilintu. Tällaisetkin havainnot ovat käyttökelpoisia.

Laulujoutsen

Rakastettu kansallislintumme laulujoutsen päätettiin ottaa erityisseurantaan Suomen 100-vuotis juhlien kunniaksi. Juhlavuoden takia lajilla on myös valtakunnallinen seurantaviikonloppu, joutsenbongaus, 28.-29.10.

Laulujoutsenhan on laji, joka on runsastunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja siitä on tullut Lapissa hyvin näkyvä lintu. Suurikokoisilla joutsenilla ei ole mitään erityistä kiirettä muuttomatkalle, vaan niitä kerääntyy monille levähdyspaikoille suuria määriä. Lly:n alueen paras levähdyspaikka on Kemijärven pitkäsilta, jossa on parhaimmillaan nähty 1600 yksilöä. Muita hyviä paikkoja on Kemijärven Varrio-Kostamo (Suurin havaittu määrä 1050), Pellon Pellojärvi-Säynäjäjärvi (935) ja Enontekiön Naimakkajärvi (720).

Joutsenet on helppo nähdä ja yleensä myös kohtuullisen helppo laskea. Parvista olisi myös hyvä laskea erikseen nuoret ja vanhat linnut. Näin saataisiin arvokasta tietoa lajin poikastuotosta tänä omituisista omituisimpana juhlavuotena, jonka kesä taisi olla yksi ”kaikkien aikojen” myöhäisimpiä ja kylmimpiä. Nuoret joutsenet on helppo tunnistaa joukosta harmaan höyhenpukunsa ansiosta.

Muuttolennossa joutsenia näkee syksyisin yllättävän vähän. Lentävätkö ne öisin, vai onko niillä käytössään jotain salaisia reittejä, jotka ovat pysyneet harrastajilta piilossa? Kaikki muuttohavainnot tulisi tallentaa Tiiraan tarkkoine muuttosuuntineen. Myös kaikki hämärissä tehdyt kuulohavainnot muuttavista linnuista ovat arvokkaita.

Vaikka edellä mainitut lajit ovatkin tänä syksynä erityisseurannassa, kannattaa myös kaikki muut vesilinnut laskea ja tallentaa havainnot Tiiraan. Tietoa alati uhanalaistuvasta linnustosta ei koskaan voi olla liikaa!!