Uusin lintutilanne
(koonnut Pirkka Aalto)
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
Lintutilanne
Suomessa
|
| 12.10.2009 | | Lokakuu alkoi kylmänä, mutta lintumaailmassa on ollut edelleen vilkasta. Varhain tullut ensilumi on pakottanut monet marjalinnut taajamien pihlajien sekä muiden marjapuiden ja -pensaiden kimppuun. Räkätti- ja punakylkirastaat sekä tilhet ovatkin olleet monin paikoin viime päivien näkyvimpiä ja kuuluvimpia lintuja. Pakkasyöt ovat puolestaan jäädyttäneet vesistöjä, ja siellä missä vielä on sulaa, voi nyt olla melkoinen kuhina. Esimerkiksi Kemijärven Pitkänsillan ympäristössä lepäili sunnuntaina peräti 810 laulujoutsenta sekä melkoinen määrä muita vesilintuja, kuten merimetso, kaksi kuikkaa ja kaksi metsähanhea, joista jälkimmäiset ruokailivat sulassa sovussa joutsenten kanssa. Muista vesilinnuista tarjolla oli ainakin sinisorsia, haapanoita, telkkiä, tukkasotkia, mustalintuja, uiveloita ja isokoskeloita. Viereisellä Pöyliöjärvellä kalasteli puolestaan mittava 440 isokoskelon letka.
Rovaniemen keskustassa joutsenet (335 kpl) hävisivät ainakin vielä viikonloppuna lukumäärässään harmaalokeille (370 kpl). Lokakuun alun huikein joutsensumma laskettiinkin yllättäen Käsivarresta, sillä 2.10. Peeran ja Ropinsalmen välillä oleskeli peräti 1250 joutsenta, joista 720 oli kokoontunut Naimakkajärvelle. Könkämäenon joutsenmäärät ovat sikälikin mielenkiintoisia, että tuo aluehan on ainoita paikkoja Suomessa, jossa joutsen ei kesän lyhyyden takia kykene lainkaan pesimään! Syksyn toistaiseksi komein isokoskelomäärä laskettiin puolestaan 6.10. Rovaniemen Sierijärvellä, jossa uiskenteli peräti 625 koskeloa.
Poikkeuksellisen kylmästä alkukuusta huolimatta on alueellamme nähty monenlaisia viivyttelijöitä. Kemijärvellä ja Ylitornion Portimojärvellä havaittiin kuun alkupäivinä härkälinnut (1.10.), Portimojärvellä ja Ranuan Kuhajärvellä silkkiuikut (1. ja 2.10.), Kemijärven jätevesijärvellä kolme lapasorsaa (1.-3.10.) ja Kolarin Ylläslompolossa harmaasorsa (2.10.). Petolintujen jälkijoukkoja edustavat puolestaan Ylitornion Tiskinivan tuulihaukka (4.10.), Kemijärven Joutsijärven muuttohaukka (6.10.) ja Enontekiön Kilpisjärven ampuhaukka (11.10.).
Kahlaajista lehtokurppia on havaittu viime päiviin asti Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Sodankylässä. Jänkäkurppa piileskeli 7.10. Rovaniemen Viirinkylässä, kapustarinta lenteli lumipyryssä 5.10. Kemijärven venesatamassa, taivaanvuohi pomppasi ilmaan 1.10. Sodankylän jätevedenpuhdistamolla ja suokukko sinnitteli vielä 1.10. Rovaniemen Ounaskoskella. Viimeiset suosirrit nähtiin 3.10. Sodankylän Korvasessa ja 6.10. Kemijärven venesatamassa. Myöhäisiä varpuslintuja edustavat puolestaan Rovaniemen Kirkkolammen pajulintu (11.10.), Kemijärven keskustan lehtokertut ja harmaasieppo sekä Sallan Märkäjärven metsäkirvinen (kaikki 3.10). Valitettavan myöhäisiä olivat myös Kemijärven Imposenniemessä lumimyräkkää pesäänsä paenneet viisi haarapääskyä, joista kolme löytyi kuolleina pesän alta, mutta joista kaksi lähti 7.10. toivottavasti onnistuneesti kohti lämpimämpiä leveysasteita. Hyönteissyöjistä mm. kivitaskuja nähtiin kuun alussa niin Kemijärvellä kuin Rovaniemelläkin, ja talvisesta maisemasta huolimatta esimerkiksi punarintoja ja västäräkkejä nähtiin alueellamme vielä viikonloppuna.
Vaelluslinnuista pyrstötiaisparvia on havaittu ainakin Kemijärvellä, Kittilässä, Inarissa, Pellossa ja Rovaniemellä ja kuusitiaiset ovat piipahtaneet ainakin Kittilässä ja Pellossa. Myös taviokuurnia on ollut liikkeellä, ja joitakin harmaapäätikkojakin on ilmaantunut taas ruokintapaikoille eri puolilla aluettamme. Isompia harvinaisuuksia ei lokakuun alkupuolella ole alueellemme eksynyt. Inarissa ilmoitettiin kuun vaihteessa sentään muutama harjalintuhavainto Paatarin - Kettujoen alueelta, ja pikkuvarpusen nopeaa levittäytymistä kuvaa hyvin se, että yksi yksilö on viihtynyt viime päivinä Ivalon Salmenrannassa asti. Myös pohjoisimmat ruokinnalla olevat mustarastaat ovat löytyneet Inarista.
Mikäli kylmä sää jatkuu, alkaa lintumaailma hiljetä lähipäivinä vesistöjen jäätyessä ja rastaiden ja peippolintujen muuttaessa etelämmäksi. Näillä keleillä alkaakin jo olla ajankohtaista talviruokinnan aloittaminen – kunhan muistaa, ettei aloitettua ruokintaa saa keskeyttää, vaan sitä tulee jatkaa kevääseen asti. Lisämotivaatiota pihalintujen tarkkailuun tarjoaa Luonnontieteellisen keskusmuseon ruokintapaikkaseuranta, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan (ks. http://www.fmnh.helsinki.fi/seurannat/ruokintapaikkaseuranta/index.htm).
| |
|