Pippovuoma

Saapumisohje: Torni sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella. Auto jätetään Ketomellaan (tie 957), josta kävellään merkittyä Pippovuoman suopolkua n. 3 km. Luontopolku alkaa Ounasjoen ja Pippojoen siltojen eteläpuolelta ja päättyy Maraston P-paikalle n. 2 km lähtöpaikasta pohjoiseen. Itse luontopolku (10 km) on myös näkemisen arvoinen ja sen voi kulkea kuivana aikana jopa pikkukengät jalassa (hyvä pitkostus).
Ympäristö: Torni seisoo karulla männikköharjulla ja sieltä avautuu näkymä Pippovuomalle.
Linnusto: Suolajeja (mm. kahlaajia, kuten jänkäkurppa ja jänkäsirriäinen).
Paras lintuaika: Kesäkuun alusta syyskuulle.
Huippuhavaintoja: Maakotka ja tunturikihu.
Muuta: Katettu puolilaavu, nuotiopaikka ja WC sijaitsevat polun varressa noin kilometri tornilta länteen.
Koordinaatit: 7578750:3375500 (Karttalinkki)

Sotkajärvi

Saapumisohje: Valtatien 21 (E8) varrelta Palojoensuusta ajetaan 10 km Enontekiön kirkonkylälle eli Hettaan päin ja vastaavasti Hetan keskustasta 18 km Palojoensuuhun päin. Lintutorni sijaitsee Sotkajärven rannassa heti Palojoensuu-Hetta -tien (tie 93) pohjoispuolella.
Ympäristö: Muutaman neliökilomertin laajuinen saraikkorantainen rehevä lintujärvi.
Linnusto: Monipuolisesti vesilintuja, kahlaajia, petolintuja ja varpuslintuja. Runsaasti puolisukeltaja- ja sukeltajasorsia (suurin kerralla laskettu määrä noin 2000 yksilöä), laulujoutsen, merikotka, piekana, muuttohaukka, kurki, jänkäkurppa, pikkulokki. Muuttoaikoina mm. kuikka ja metsähanhi.
Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä lokakuun loppuun.
Huippuhavaintoja: Pikku-uikku, härkälintu, mustakurkku-uikku, lyhytnokka- ja tundrahanhi, amerikanhaapana, harmaasorsa, kuparisorsa, punasotka, allihaahka, ruskosuohaukka, nokikana, pulmussirri, karikukko, tunturikihu.
Muuta: Pysäköintipaikalta on myös liikuntaesteisillä helppo pääsy tornin vieressä olevalle laavulle, nuotiopaikalle ja lintutornin alaosaan.
Koordinaatit: 7585325:3346976 (Karttalinkki)

Yrjö Kokko -lintutorni

Saapumisohje: Hetan itäpäästä Tunturi-Lapin luontokeskuksen risteyksestä ajetaan (tietä n:o 956) 9,5 km Vuontisjärvelle päin tai vastaavasti Vuontisjoen sillalta 3,3 km Hettaan päin. Mäennyppylän kohdalla nousee tien eteläpuolella penkereelle pikkutie. Tässä on myös opasteviitta. Autot jätetään penkereen päälle ja kävellään alarinteeseen kulkevaa tieuraa pari sataa metriä. Lintutorni oheisrakenteineen sijaitsee heti tieuran vasemmalla puolella.
Ympäristö: Tornista avautuu upeat maisemat Ounasjoen suvantoon eli Joentekiäiseen ja Pallas-Ounastuntureiden suuntaan.
Linnusto: Keväällä alueen ensimmäisiä sulapaikkoja, jolloin alueelle kerääntyy mm. joutsenia, hanhia ja sorsia. Myös syyskaudella pysyy suhteellisen pitkään sulana.
Paras lintuaika: Huhti-toukokuu.
Huippuhavaintoja: Harmaasorsa, maakotka ja muuttohaukka.
Muuta: Tornissa on sekä Yrjö Kokosta että torniin avautuvasta maisemasta kertovat opastaulut. Tornin vieressä on lähde. Torni on rakennettu vuonna 2002.
Koordinaatit: 7594706:3372210 (Karttalinkki)

Ivalojokisuu, Juurakkovuopaja

Saapumisohje: Ivalo-Nellim -tieltä (tie 969) ajetaan Veskoniemen tietä n. 9-10 km. Torni sijaitsee tien vasemmalla puolella Juurakkovuopajan etelälaidan metsänreunassa (ei näy tielle). Veskoniemen tieltä johtaa tornille vajaan kilometrin mittainen polku, joka on osittain pitkostettu. P-paikalta on opasteet tornille.
Ympäristö: Jokisuiston vedet ja niitty-, pensaikko- ja metsäsaaret.
Linnusto: Vesilinnut, kahlaajat, petolinnut ym. Pesivinä lapasorsa, heinätavi, uivelo, isokuovi, suopöllö, pikkutikka. Kevätmuuton aikana metsähanhi, punakuiri, lapinkirvinen, saalistelevina merikotka ja muuttohaukka. Kosteikkolintujen havaittavuus riippuu Inarijärven veden korkeudesta.
Paras lintuaika: Toukokuu-elokuu.
Huippuhavaintoja: Silkkihaikara, harmaahaikara, kiljuhanhi, lyhytnokkahanhi, amerikanhaapana, harmaasorsa, punasotka, ruskosuohaukka.
Koordinaatit: 7631951:3526486 (Karttalinkki)

Kaamanen, Toivoniemi

Saapumisohje: Torni sijaitsee Kaamasen eteläpuolella metsäisellä kumpareella Toivoniemen ja Kaamasjoen sillan puolivälissä. Viitoitus nelostieltä (E75) porotutkimusaseman tienhaarasta. Pysäköintimahdollisuus henkilöautoille. Lähistöllä luontopolku.
Ympäristö: Kaamasjoen suistoalue.
Linnusto: Vesilinnut, kahlaajat, petolinnut, varpuslinnut ym. Pesivinä uivelo, ampuhaukka, kurki, suokukko, jänkäkurppa, mustaviklo, vesipääsky, pikkulokki, hiiripöllö, pikkutikka, pohjantikka. Kevätmuuton aikana metsähanhi. Saalistelemassa maa- ja merikotka.
Paras lintuaika: Toukokuu-elokuu.
Huippuhavaintoja: Härkälintu, mustakurkku-uikku, kattohaikara, lyhytnokkahanhi, kiljuhanhi, ruostesorsa, harmaasorsa, lapasorsa, heinätavi, tunturikiuru.
Koordinaatit: 7665443:3504332 (Karttalinkki)

Mielikköjärvi

Saapumisohje: Ivalo-Nellim tieltä (tie 969) ajetaan Veskoniemen tietä n. 4,5 km. Torni sijaitsee vasemmalla näkyvän suuren avosuon tien puoleisella laidalla, metsän reunassa. Veskoniemen tieltä on kävelyä tornille muutamia satoja metrejä. P-paikalta on opasteet tornille.
Ympäristö: Avosuo (saraneva), tornin edessä lampi.
Linnusto: Vesilinnut, kahlaajat ym. Pesivinä kurki, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, mustaviklo, suokukko, vesipääsky, suopöllö, pikkusirkku. Kevätmuuton aikana joutsen, metsähanhi, uivelo.
Paras lintuaika: Toukokuu-elokuu.
Huippuhavaintoja: Kiljuhanhi, tundrahanhi, lyhytnokkahanhi, muuttohaukka, isosirri.
Koordinaatit: 7628145:3528568 (Karttalinkki)

Pyhätunturi, Tunturiaapa

Saapumisohje: Pelkosenniemen ja Kemijärven rajamaastosta Pyhä-Luoston kansallispuiston luonto-opastuskeskukselta lähtee tunturin eteläpuolelle merkitty luontopolku. Polun eteläisimmässä kääntöpisteessä on aapasuolinnuston tarkkailuun tehty torni. Matkaa tornille on n. 3 km. (Samalla kannattaa käydä myös Isokurun Pyhänkasteenlammella).
Ympäristö: Aapasuo.
Linnusto: Aapasoiden kahlaajia.
Paras lintuaika: Toukokuu-alkukesä.
Huippuhavaintoja: Isokurussa ja luontopolkujen varrella tavattuja lajeja mm. sinipyrstö, virtavästäräkki, idänuunilintu, sepelrastas ja koskikara.
Muuta: Torni uusittiin kesällä 2004. Laavu ja WC sijaitsevat kovan maan reunassa n. 400 m tornilta.
Koordinaatit: 7434735:3509363 (Karttalinkki)

Latvajärvi

Saapumisohje: Ajetaan Kittilästä (tietä 939) 12 km Ylläsjärvelle päin. Käännytään opasteiden mukaan Totovaaraan. Totovaaran P-paikalta lähtee etelään luontopolku, jota pitkin on tornille n. 3 km.
Ympäristö: Matala, pääosin suorantainen kalanpoikasten kasvatusaltaana toimiva lintujärvi.
Linnusto: Sorsalintuja, kahlaajia ja petolintuja. Pesimäaikaan mm. mustakurkku-uikku, joutsen, uivelo, mustaviklo, jänkäkurppa ja vesipääsky.
Paras lintuaika: Toukokuun alusta juhannukseen.
Koordinaatit: 7506060:3396408 (Karttalinkki)

Lompolojärvi

Saapumisohje: Kittilän Kaukosesta ajetaan n. 18 km Kolariin päin (tietä 9391), jonka jälkeen juuri ennen Kallon kylää käännytään opasteiden mukaan oikealle. Metsätietä ajetaan n. 1,3 km, jolloin tien vasemmalla puolella tulee pieni paikoitusalue. Tästä jatketaan n. 900 m polkua ja pitkospuita pitkin lintutornille.
Ympäristö: Pääosin suorantainen rehevä lintujärvi.
Linnusto: Järvi on pesimäalueena yksi parhaista Keski-Lapin lintuvesiohjelmakohteista.
Paras lintuaika: Toukokuu-elokuu.
Koordinaatit: 7486500:3392513 (Karttalinkki)

Porttijärvi

Saapumisohje: Kolarin suunnasta Kittilän Kallon kylälle tultaessa lähtee (tieltä 9391) Kallo-kyltin lähistöltä vasemmalle Porttijärven metsäautotie. Tätä pikkutietä ajetaan noin 3-4 km, jolloin tiestä erkanee noin 1,6 km:n pituinen merkitty polku Porttijärvelle. Pääosin harjua pitkin kulkeva hyväkuntoinen kävelyreitti vie kaakkoisemman Porttijärven rantaan. Rannassa on lintutorni, jonka vieressä on mm. autiotupa (jossa voi myös yöpyä), wc ja ulkolaavu. Lintutornille pääsee merkittyä reittiä myös Kallon koululta, mutta tuolloin kävelyä tulee yhteen suuntaan noin 5 km.
Ympäristö: Tornilta aukeaa näkymä Porttijärven ohella sen takana olevalle Porttivuomalle ja aina Ylläs-Aakenus -tuntureille asti.
Linnusto: Vesi- ja suolintuja.
Paras lintuaika: Touko-kesäkuu.
Muuta: Kelirikkoaikaan metsäautotielle ei välttämättä pääse autolla.
Koordinaatit: 7485473:3389301 (Karttalinkki)

Teuravuoma, Teurajärvi

Saapumisohje: Ajetaan tietä n:o 939 noin 9 km Kolarin keskustasta Kittilään päin, josta seurataan Telatien (pitkospolun) opasteita ja käännytään oikealle Teurajärven hiekkatielle. Tätä tietä ajetaan 3,7 km Telatien parkkipaikalle. Pitkospuita pitkin tornille kertyy matkaa noin 1,4 km.
Ympäristö: Tornista näkee Teurajärven eteläosaan ja eteläpuolella avautuvalle avosuolle.
Linnusto: Suolintuja, kuten joutsen ja kurki. Teurajärvellä pesii useita vesilintuja, kuten pilkkasiipiä ja uiveloita.
Paras lintuaika: Touko-heinäkuu.
Huippuhavaintoja: Härkälintu, ruskosuohaukka.
Muuta: Torni sijaitsee Telatien (kylästä kylään kulkevan pitkospuureitin) varrella. Noin puoli kilometriä tornilta etelään on nuotiopaikka. Lähimmälle laavulle kertyy matkaa kolmisen kilometriä. Torni on rakennettu vuonna 2003.
Koordinaatit: 7476433:3373694 (Karttalinkki)

Teuravuoma, Kurtakko

Saapumisohje: Ajetaan tietä n:o 939 noin 25 km Kolarin keskustasta Kittilän suuntaan ja käännytään Teuravuoman telatien parkkipaikalle. Tästä kävellään pitkoksia ja polkua pitkin 1,7 km tornille. Polun alkuosasta näkee myös Kurtakkojärvelle.
Ympäristö: Tornin länsi- ja eteläpuolella avautuu näkymä avosuolle ja itä- ja pohjoispuolella on mäntymetsää ja rämettä.
Linnusto: Suolintuja, kuten metsähanhi, joutsen, kurki, pikkukuovi ja jänkäsirriäinen. Polun varrella metsälajeja.
Paras lintuaika: Touko-heinäkuu.
Muuta: Tornille johtavan Telatien (pitkospolun) varrella on 600 m etäisyydellä parkkipaikasta laavu, wc ja puuliiteri sekä entisöity perinnenavetta. Tornilta eteenpäin jatkuvalla pitkospuureitillä on suoluonnosta kertovia opastauluja ja noin 4 kilometrin päässä tornilta on Särkilehdon laavu. Torni on rakennettu vuonna 2003.
Koordinaatit: 7479477:3379954 (Karttalinkki)

Ylläslompolo

Saapumisohje: Ylläsjärvi-Kolari -tietä (939) ajetaan n. 3 km Ylläsjärveltä Kolariin päin ja (pian Hannukaisen tienhaaran jälkeen) käännytään opasteiden mukaan itään lähtevälle pikkutielle. Tätä tietä ajetaan n. 3 km ja saavutaan tornille. (Pikkutien varressa olevat lammet kannattaa myöskin pysähtyä kiikaroimaan). Lintutornin alatasanteelle pääsee myös pyörätuolilla!
Ympäristö: Matala järvi suon keskellä.
Linnusto: Lähes kaikki sorsat, sotkat, koskelot, laulujoutsen, lokkilintuja, kahlaajia, kalasääski, kurki jne. Kesällä uiveloparvia.
Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä sorsastuskauden alkuun asti.
Huippuhavaintoja: Pikku-uikku, harmaasorsa, allihaahka.
Koordinaatit: 7492934:3385757 (Karttalinkki)

Äkäslompolo

Saapumisohje: Riemuliiteriltä (jossa on parkkitilaa) on ladulle/kävelyreitille 50 m. Tästä kuljetaan polkua n. 200m ja pitkoksia n. 200 m järven rannassa olevalle tornille.
Ympäristö: Äkäslompolojärven pohjoispäässä lähellä Äkäsjoen suistoa sijaitsevasta tornista aukeaa näkymä rehevälle järvelle ja lähisoille sekä ympärillä kohoaville Yllästuntureille.
Linnusto: Perusvesilinnut, kahlaajia ym.
Paras lintuaika: Touko-lokakuu.
Huippuhavaintoja: Harmaahaikara, merimetso
Muuta: Ympäristökeskus rakensi tornin kesällä 2004.
Koordinaatit: 7505:3379 (Karttalinkki)

Muonionjärvi, Puthaanranta

Saapumisohje: Muonion keskustasta ajetaan Puthaanrannantietä n. 600 m ja käännytään heti Rautanet -liikkeen verkkoaidan jälkeen (Puthaanranta -ilmoitustaulua vastapäätä) vasemmalle kulkevalle pikkutielle. Tätä ajetaan n. 100 m ja tullaan tornille. Linja-auto kannattaa pysäköidä päätien varteen.  
Ympäristö: Muonionjoen suvanto Muonion kirkonkylän kohdalla. Linnusto: Sorsalintuja, kahlaajia, lokkeja (mm. pikkulokki), petolintuja. Syksyisin runsaasti joutsenia. 
Paras lintuaika: Toukokuu. 
Huippuhavaintoja: Kanadanhanhi, tiibetinhanhi, lapasorsa, heinätavi, punasotka, allihaahka, muuttohaukka, karikukko, uuttukyyhky.
Koordinaatit: 7545373:3360767 (Karttalinkki)

Muonionjärvi, Rukomasaari

Saapumisohje: Muonionjärven pohjoisrannalle Rukomasaareen rakennettiin lintutorni syksyllä 2002. Tornista on erinomainen näkyvyys Muonionjärven parhaille vesilintupaikoille. Ainakin toistaiseksi tornille pääsee vain veneellä!
Ympäristö: Muonionjärven pohjoisranta.
Linnusto: Erinomainen joutsenten ja vesilintujen kerääntymisalue. Pitkälti samat linnut kuin Puthaanrannan tornilla.
Paras lintuaika: Toukokuu.
Koordinaatit: 7546981:3359569 (Karttalinkki)

Arvosjoki

Saapumisohje: Pelkosenniemen kirkonkylältä ajetaan sillan yli joen itäpuolelle. Käännytään oikealle ja ajetaan n. 6 km tietä etelään päin Arvospuolen kylän suuntaan, kunnes ylitetään Arvosjoki. Lintutorni sijaitse heti tien vieressä ja näkyy sillalle.
Ympäristö: Saraikkorantainen, leveä jokivarsi.
Linnusto: Muuttoaikana tärkeä lintujen kokoontumisalue, jossa nähdään ensimmäiseksi monet Pelkosenniemelle saapuvat muuttolinnut. Alueella voi nähdä lähietäisyydeltä esimerkiksi joutsenia, kurkia, hanhia ja lukuisia vesilintulajeja kuten uiveloita.
Paras lintuaika: Toukokuu ja alkukesä.
Huippuhavaintoja: Harmaasorsa, merikotka, nokikana.
Muuta: Torni on Pelkosenniemen kunnan rakentama (v.1998). Arvosjoen sillan pohjoispuolelta lähtee kärrytie Kemijoen rantaan. Noin kilometrin päässä on myös hyvä lintupaikka.
Koordinaatit: 74412:35254 (Karttalinkki)

Kairanaapa

Saapumisohje: Pelkosenniemen Kairalan kylältä (viitostien varresta) vie hyväkuntoinen tie Luiron kylään. Kylään tultua ajetaan vasemmalle (pohjoiseen) kylän halki n. 2,5 km metsäautotien alkuun, jota ajetaan n. 3km, kunnes tien länsipuolella on lintutornia osoittava kyltti. Tästä kävellään n. 800 m suoraa metsäojan penkalle tehtyä polkua tornille. Kelirikkoaikana (toukokuussa) metsäautotie voi olla suljettu puomilla.
Ympäristö: Aapasuon laita.
Linnusto: Monipuolinen lintusuo, jolla esiintyvät mm. metsähanhi, joutsen, uivelo, kalasääski, muuttohaukka, kurki, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, vesipääsky, isolepinkäinen ja pikkusirkku. Kesäaamuisin suolla on usein hirviä.
Paras lintuaika: Toukokuun loppupuoli–heinäkuu.
Muuta: Torni on Pelkosenniemen kunnan rakentama (v.1988) ja on korjattu vuonna 2004. Merkitty Kelujärven topografikarttaan.
Koordinaatit: 7463309:3521558 (Karttalinkki)

Keminsaaret

Saapumisohje: Pelkosenniemen kirkonkylältä ajetaan siltaa pitkin joen itäpuolelle, josta käännytään vasemmalle Vuotoksentielle ja ajetaan metsäautotietä n. 2 km, josta kääntyy vasemmalle (luoteeseen) pienempi metsäautotie (Paavalinpolku). Tätä tietä ajetaan n. 800 m, jolloin mäntytaimikon keskeltä lähtee oikealle (koilliseen) suora talvitien pohja. Tätä kävellään n. 400 m, jolloin ollaan joen rannassa osittain elävien puiden varaan tehdyllä tornilla.
Ympäristö: Kemijoen jokivarsikuusikko. Jokivarressa kaistale vanhaa metsää. Tornin edustalla saaria.
Linnusto: Vähänpuoleisesti vesilintuja, mehiläishaukka, tikkoja.
Paras lintuaika: Toukokuu–heinäkuu.
Huippuhavaintoja: Lapinpöllö.
Muuta: Torni on Pelkosenniemen luonnonsuojeluyhdistyksen rakentama (v. 1992) ja hyvä käyntikohde, jos haluaa tutustua Vuotoksen alueeseen ja Keminsaariin ilman venettä. Linja-auto on jätettävä isomman metsäautotien tienhaaraan, jolloin kävelymatkaa tulee 1,1 km. Lintutorni on merkitty topografiseen karttaan 3642 (Pelkosenniemi).
Koordinaatit: 7448800:3524886 (Karttalinkki)

Kilpiaapa

Saapumisohje: Pelkosenniemen yläasteelta lähtee 2,7 km pituinen pääosin pitkostettu luontopolku aapasuon reunassa olevalle tornille. Luontopolulle on opasteet 5 -tieltä.
Ympäristö: Linturikas aapasuo.
Linnusto: Monipuolinen suolinnusto, mm. joutsen, metsähanhi, muuttohaukka, kurki, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, pikkusirkku. Myös merilokki pesii alueella.
Paras lintuaika: Toukokuun puoliväli–heinäkuu.
Huippuhavaintoja: Ruskosuohaukka, nuolihaukka.
Muuta: Rakennettu vuonna 2003.
Koordinaatit: 7446202:3519706 (Karttalinkki)

Kokonaapa

Saapumisohje: Pelkosenniemen kirkonkylältä ajetaan siltaa pitkin joen itäpuolelle. Tästä ajetaan vasemmalle lähtevää Vuotoksentietä n. 6 km. Ennen Vuotosjoen siltaa tulee tienhaara, josta käännytään oikealle ja 1,1 km:n ajon jälkeen taas oikealle pienempää metsäautotietä etelän suuntaan. Tie kulkee Kokonvaaran länsipuolelta. Torni on tien vieressä oikealla n. 4 km viimeisestä risteyksestä. Paikalla on iso "Vapaa Vuotos" -kyltti. (Samalla kannattaa ajaa mutka myös metsäautotien päässä, jonne on tornilta nelisen kilometriä. Tie ylittää Kokonaavan pengertienä, josta on helppo kiikaroida aapasuon lajistoa). Linja-autolle Kokonaavan metsäautotie voi olla liian vaativa.
Ympäristö: Aapasuon reunassa olevan karun Kokonjärven vieressä sijaitseva torni. Tornin ympäristön metsät on pääosin hakattu.
Linnusto: Alueella pesii monipuolinen suolinnusto. Pesiviä lajeja on vähintään 40. Mielenkiintoisia lajeja ovat mm. kuikka, metsähanhi, joutsen, uivelo, kurki, kotka, sinisuohaukka, muuttohaukka, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, vesipääsky ja pikkusirkku.
Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä heinäkuulle. Toukokuun alussa on kelirikkoaika.
Huippuhavaintoja: Tundrahanhi, valkoposkihanhi, lyhytnokkahanhi.
Muuta: Torni on Pelkosenniemen luonnonsuojeluyhdistyksen rakentama (v. 1992) ja ehdoton käyntikohde, jos haluaa tutustua Vuotoksen alueeseen. Lintutorni on merkitty topografikarttaan 3642 Pelkosenniemi.
Koordinaatit: 7444371:3530390 (Karttalinkki)

Sokanaapa

Saapumisohje: Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolelta käännytään 5 -tieltä Savukoskelle menevälle tielle n:o 965 ja ylitetään Kemijoki siltaa pitkin. Pitkäjärven jälkeen noin 4 km 5 -tieltä avautuu tielle Sokanaavan suoalue. Lintutornille vie n. 600 m pitkät pitkokset, joita pääsee myös pyörätuolilla.
Ympäristö: Allikkoisen aapasuon reuna.
Linnusto: Aapasuolajistoa, mm. kaakkuri, joutsen, metsähanhi, uivelo, kurki, jänkäsirriäinen, vesipääsky, pikkusirkku. Myös tikkoja ja pöllöjä.
Paras lintuaika: Toukokuu-heinäkuu.
Huippuhavaintoja: Karhu.
Muuta: Rakennettu vuonna 2004. Pitkokset, wc ja tornin alatasanne ovat helposti saavutettavissa myös pyörätuolilla.
Koordinaatit: 7452559:3524891 (Karttalinkki)

Paamajärvi

Saapumisohje: Valtatieltä 21 (E8) käännytään Turtolan kylältä itään ja ajetaan Lankojärvelle päin n. 6 km ja seurataan sitten opasteita.
Ympäristö: Saraikko- ja pajukkorantainen lintujärvi. Tornin edessä pitkälle umpeenkasvanut lahti.
Linnusto: Järvellä on nauru- ja pikkulokkiyhdyskunta, jossa pesii myös eteläisiä sorsia, jopa silkkiuikkuja. Myös härkälintu ja mustakurkku-uikku ovat mahdollisia. Joutsen pesii.
Paras lintuaika: Toukokuusta syyskuun loppuun.
Huippuhavaintoja: Härkälintu, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, vesipääsky.
Koordinaatit: 7398262:3365976 (Karttalinkki)

Pellojärvi, Hannunranta

Saapumisohje: Pellon ydinkeskustan pohjoispuolelta käännytään itään Hannunrannalle ja seurataan opasteita. Valtatieltä 21 on ajomatkaa lintutornille n. 4 km.
Ympäristö: Saraikko- ja pajukkorantainen lintujärvi.
Linnusto: Kevätmuuton aikaan voi nähdä lähes kaikki sorsalinnut, useimmat uikut ja monipuolisesti kahlaajia. Rantapensaikoissa voi pesiä pikkusirkku. Syksyisin tavataan usein suuria kahlaajaparvia ja monipuolisesti vesilintuja ja petoja. Paras joutsenkeskittymä lokakuun alussa on ollut 940 yksilöä.
Paras lintuaika: Toukokuun alku–lokakuun alku.
Huippuhavaintoja: Tiibetinhanhi, lyhytnokkahanhi, kiljuhanhi, punajalkahaukka, siperiankurmitsa, lampiviklo (jonka muuttohaukka söi), ylänkökiuru
Muuta: Rakennettu vuonna 2001. Tornin vieressä on tasanne jonne pääsee myös pyörätuolilla.
Koordinaatit: 7410335:3369329 (Karttalinkki)

Pellojärvi, Pitkäniemi

Saapumisohje: Pellon keskustassa valtatie 21 ylittää Jolmaputaan. Heti sillan pohjoispuolelta lähtee kaakkoon jokirantaa myötäilevä päällystetty pikkutie, jota pitkin pääsee rautatien varteen ja vaikka ylikin. Jolmaputaan itäpuolelta rautatien takaa lähtee n. 2,5 km pitkä hyväkuntoinen ja enimmäkseen pitkostettu polku tornille. Myös polun varsi on linnustollisesti mielenkiintoinen.
Ympäristö: Tornilta avautuu näkymä niin Pellojärvelle kuin Pitkänniemen ja Kynäsvaaran väliseen sokkeloiseen vesien ja saraikkoluhtien labyrinttiin.
Linnusto: Pitkälti samat lajit kuin Hannunrannan tornilta.
Paras lintuaika: Toukokuun alku-lokakuun alku.
Muuta: Pitkospolun varrella on penkkejä. Rakennettu vuonna 2003.
Koordinaatit: 74101:33682 (Karttalinkki)

Kuhajärvi

Saapumisohje: Kuhan kylällä (12 km Ranualta Posiolle päin) Ranua-Posio -tien (941) varressa käännytään Kuhan koulun risteyksestä opasteiden mukaan pohjoiseen ja ajetaan koulun ohi (urheilu- ja leikkikenttä kiertäen) Kuhajärven rantaan. Rannasta lähtee viitoitettu 200 m pituinen polku tornille.
Ympäristö: Kuhajärven rehevä pohjukka.
Linnusto: Vesilintuja, kahlaajia ja lokkeja, mm. silkkiuikku, uivelo, sääksi, pikkulokki.
Paras lintuaika: Toukokuu–elokuu.
Huippuhavaintoja: Härkälintu, harmaahaikara, ruskosuohaukka
Koordinaatit: 7312183:3487406 (Karttalinkki)

Papinpalo, Tervonsuo

Saapumisohje: Ranuan kirkonkylältä käännytään tieltä 941 (vastapäätä Kemijärven suuntaan menevää tietä 942) etelään Heinisuontielle ja ajetaan suoraan noin 15 kilometriä. Tien varressa on opasteet luontopolun P-paikalle. Pysäköintipaikalta johtaa lintutornille 2,3 km pitkä, osin pitkostettu luontopolku. Tornilta 450 metrin päässä metsäsaarekkeen suojissa ovat laavu, puuliiteri ja kuivakäymälä.
Ympäristö: Lintutorni sijaitsee Litokairan pohjoisosassa Tervonsuolla ja sieltä aukenee vaikuttava näkymä, johon mahtuu niin avovetisiä rimmikoita ja puuttomia nevoja kuin käppyrämäntyisiä rämeitäkin.
Linnusto: Monipuolinen suo- ja metsälinnusto, mm. metso ja muuttohaukka.
Paras lintuaika: Kesäkuun alusta syyskuulle.
Muuta: Metsähallitus rakensi tornin kesällä 2004.
Koordinaatit: 7302688:3469592 (Karttalinkki)

Takajärvi, Salmenniemi

Saapumisohje: Ranuan kirkonkylällä käännytään Ranua-Posio -tieltä (941) Koivutielle, ajetaan suoraan 400m ja käännytään oikealle ja ajetaan 100m opasteiden mukaan lintutornin P-paikalle. Tästä lähtee pääosin pitkostettu n. 600m pitkä polku lintutornille. Suomaastossa kulkevilta pitkospuilta on muutamia pistoja kapealle Ranuansalmelle, joka kannattaa myös käydä kiikaroimassa.
Ympäristö: Rehevähkö lintujärvi.
Linnusto: Vesilintuja, sääksi, pikkutikka.
Paras lintuaika: Toukokuu–elokuu.
Koordinaatit: 7313915:3478945 (Karttalinkki)

Lehtojärvi

Saapumisohje: Lehtojärvi sijaitsee Pellosta Sinettään kulkevan tien (tie 83) eteläpuolella. Noin 7 km Sinetästä länteen sijaitsee P-alue, jossa esitellään Lehtojärven kulttuurikierros ja kyläpuisto. Pysäkiltä on luontopolkua pitkin matkaa lintutornille noin 200m.
Ympäristö: Sinettäjärven pohjoispää. Ympärillä vanhaa laidunaluetta.
Linnusto: Alueella pesii vesilintuja ja kahlaajia yms. Alue on joutsenten ja hanhien levähdyspaikka keväisin ja syksyisin.
Paras lintuaika: Toukokuu.
Koordinaatit: 7395023:3425454 (Karttalinkki)

Niskanperä

Saapumisohje: Lintutornille pääsee nelostieltä (E 75) kolmea eri itään päin kääntyvää kylätietä pitkin. Tienhaarat Niskanperälle sijaitsevat noin kuusi kilometriä Rovaniemeltä etelään. Nelostieltä on ajomatkaa tornille noin kilometri. Lintutorni sijaitsee Kemijoen lahdelmassa, vanhan kylätien varrella, ja torni näkyy hyvin tielle.
Ympäristö: Kemijoen lahdelma ja jokiuoma. Ympärillä peltoja.
Linnusto: Keväällä lintutornista voi havaita lietteiden aikaan runsaasti kahlaajia, mm. mustavikloja, sirrejä ja vesipääskyjä. Lietteiden esiintyminen on tosin riippuvaista Kemijoen säännöstelystä. Syksyllä lahdelmassa ruokailee joutsenia ja sorsia. Myös laajahkot peltoalueet houkuttelevat lintuja.
Paras lintuaika: Touko-kesäkuu ja syys-lokakuu.
Huippuhavaintoja: Harmaahaikara, valkoposkihanhi, arosuohaukka, meriharakka, kaspiantylli, tundrakurmitsa, isosirri, pulmussirri, kuovisirri, heinäkurppa, tunturikihu, sarvipöllö, kultarinta, pikkusieppo, mustaotsalepinkäinen.
Koordinaatit: 7374389:3438296 (Karttalinkki)

Ounasjokisuisto, Koivusaari

Saapumisohje: Koivusaaren kelluvalle lintutornille pääsee sekä veneellä että luontopolkua pitkin. Nelostie (E75) kulkee Rovaniemen kohdalla Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa sijaitsevan Koivusaaren läpi. Saarenkylän puolella heti nelostien länsipuolella sijaitsee Ounaspaviljongin ulkoilualue ja venesatama. Sataman reunasta, nelostien vierestä, alkaa Koivusaaren luontopolku. Pitkostettu polku vie tornille. Talveksi ja tulva-ajaksi torni siirretään saaresta Ounaspaviljongin ranta-alueelle, jolloin se on myös käytössä.
Ympäristö: Jokisuisto keskellä Rovaniemen kaupunkia.
Linnusto: Ounasjokisuisto on erinomainen muutontarkkailupaikka. Suuret jokilaaksot ohjaavat alueelle runsaasti muuttolintuja. Suistossa onkin tavattu yli 150 lintulajia. Alueella voi tavata monia eteläisiä (esim. lapasorsa, punavarpunen, pikkulokki, lehtokerttu, lehtokurppa) ja pohjoisia (esim. uivelo, alli, lapasotka, pilkkasiipi, lapinsirri) lintulajeja. Syksyllä suistossa ruokailee satoja vesilintuja ja kymmeniä joutsenia. Rantapensaikoissa voi tavata pikkusirkkuja etenkin syksyisin.
Paras lintuaika: Touko-kesäkuu ja elo-lokakuu.
Huippuhavaintoja: Kyhmyjoutsen, jalohaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, pulmussirri, isolokki, räyskä, sarvipöllö, pensassirkkalintu, kultasirkku.
Koordinaatit: 7380928:3443866 (kesällä) (Karttalinkki)

Paavalniemi

Saapumisohje: Rovaniemen Jätkänkynttilä -sillalta ajetaan Kajaanintietä (tie 78) Ranuan ja Kajaanin -suuntaan n. 3,5 km ja käännytään Kemijoen itäpuolentielle (tie 926) Tervola -kyltin kohdalta. Ajetaan Kemijoen itäpuolentietä n. 2,5 km, jonka jälkeen käännytään oikealle (länteen päin) Paavalniemi -kyltin kohdalta. Ajetaan Paavalniemen tietä n. 3 km tien päähän, jossa on kääntöpaikka. Kääntöpaikasta oikealle tulee seurakunnan leirikeskus. Leirikeskuksen pihalle ei mennä, vaan kääntöpaikalta lähtee lintutornille n. 280 m pituinen polku halki metsän.
Ympäristö: Kemijoen rehevä, suorantainen lahdelma.
Linnusto: Alueella pesii monipuolinen vesi- ja rantalinnusto. Pesiviä lajeja mm. uivelo, mustaviklo ja punajalkaviklo. Paavalniemen torni on etenkin keväällä (huhtikuun lopulta alkaen) suosittu muutonseuraamispaikka.
Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä eteenpäin.
Huippuhavaintoja: Kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, tundrahanhi, valkoposkihanhi, ristisorsa, haarahaukka, ruskosuohaukka, liejukana, isosirri, mustapyrstökuiri, rantakurvi, karikukko, tunturikihu, isokihu, isolokki, lapinuunilintu
Koordinaatit: 7375593:3439619 (Karttalinkki)

Harjulampi

Saapumisohje: Rovaniemen kirkolta ajetaan Yliopistonkatua Rantavitikalle päin. Ensimmäinen lampi oikealla on Kirkkolampi ja toinen lampi oikealla on Harjulampi. Lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan tienristeyksen kohdalla ja tornille on viitoitus ko. risteyksestä. Auton voi tarvittaessa jättää esim. läheisen Rantavitikan koulun pihalle. Tornille on pitkospuut.
Ympäristö: Kaupungin keskellä sijaitseva rehevöitynyt lintujärvi.
Linnusto: Harjulammella on tavattu 1967-1998 kaikkiaan 85 lintulajia. Näistä 32 pesii lammella vakituisesti, 17 lajin pesintä on satunnaista ja loput 36 lajia tavataan alueella joko ruokavieraina tai muuttoaikaisina vieraina. Alueen pesimälajistoon kuuluvat mm. silkkiuikku, punajalkaviklo ja pikkulokki. Lammella pesii noin 300 parin naurulokkikolonia. Alueella on tavattu pesivänä 12 sorsalajia ja 11 kahlaajalajia. Muuttohaukka nähdään toisinaan saalistamassa. Etenkin syksyisin Harjulammen lietteille kerääntyy paljon kahlaajia.
Paras lintuaika: Toukokuu ja elo-syyskuu.
Huippuhavaintoja: Kanadanhanhi, merimetso, nokikana, tundrakurmitsa, pulmus-, pikku- ja kuovisirri, heinäkurppa
Muuta: Harjulammen linnustosta on olemassa opasvihkonen, jota saa ilmaiseksi Rovaniemen kaupungin palvelupisteestä Alvarista.
Koordinaatit: 7377802:3443268 (Karttalinkki)

Aapa-Tuohilampi

Saapumisohje: Torni sijaitsee Sallan Kelloselän kylän pohjoispuolella lähellä Tuohikylää. Sallan kirkonkylältä matkaa on noin 26 km. Salla-Savukoski-tietä ajetaan 19 km, ja käännytään vasemmalle Savukosken suuntaan. Tätä tietä ajetaan 3,3 km ja käännytään vasemmalle Tuohiselän tielle (soratie). Ajetaan 1,7 km, kunnes tulee Y-risteys. Käännytään vasemmalle ja ajetaan 700 metriä. Ennen Heikkisen taloa käännytään oikealle metsäautotielle, jossa kyltti Uuttulehto. Tätä ajetaan 1,5 km ja käännytään vasemmalle ennen pientä siltaa. Tässä on puomi, joka on yleensä auki. Tästä jatketaan 400 metriä. Mutkan kohdalla on levennyspaikka, johon autot voi jättää. Polku tornille lähtee tästä. Polku on merkitty krepillä ja kulkee monkijäuraa myöten koivikossa. Tornille on parkkipaikalta matkaa 220 metriä. Uuttulehdon metsäautotie voi olla suljettu kelirikkoaikana.
Ympäristö: Torni sijaitsee Aapa-Tuohilammen pohjoisrannalla matalan koivumetsän edustalla. Aapa-Tuohilampi on matala pienehkö järvi, jota kiertää paikoin leveä rantaluhta. Tornista avautuu maisema myös Venäjän puoleisille vanhoille Sallatuntureille.
Linnusto: Pesivinä mm. metsähanhi, joutsen, jouhisorsa, lapasorsa, pilkkasiipi, uivelo, kurki, vesipääsky. Muuttoaikoina lammelle kerääntyy hyvin vesilintuja.
Huippuhavaintoja: Härkälintu, mustakurkku-uikku, lapinuunilintu
Muuta: Torni valmistui syksyllä 2005. Rakennuttajana oli Kelloselän alueen kyläyhdistys ja Matkailijoita maaseutukyliin -hanke. Torniin mahtuu noin 10 ihmistä.
Koordinaatit: 7434037:3581574 (Karttalinkki)

Termusjärvi

Saapumisohje: Sallan kirkonkylältä ajetaan noin 500 metriä Savukosken suuntaan. Käännytään vasemmalle Vallovaara-Ahvenselkä-tielle. Tätä ajetaan 4,4 km, kunnes tulee kyltti Lintutorni. Käännytään oikealle pienelle hiekkatielle. Tätä ajetaan 500 metriä, kunnes saavutaan vanhalle sorakuopalle aavan laidassa. Tähän voi jättää auton. Tornille lähtee viitoitettu ja merkitty polku kovan maan reunaa myöten. Kävelymatkaa tornille on noin 400 metriä.
Ympäristö: Tornista on hyvät näkymät Termusjärvelle ja Termusaavalle. Termusjärvi on laaja, matala järvi ja Sallan parhaimpia vesilintujen pesimäjärviä. Tornista näkyy Venäjän puoleiset vanhat Sallatunturit.
Linnusto: Parhaimmillaan satoja vesilintuja, pesivinä lähes kaikki Sallan alueella tavattavat vesilintulajit, sekä mm. jänkäkurppa ja jänkäsirriäinen. Järveä ympäröivillä rämeillä vuosittain useita pikkusirkkureviirejä.
Muuta: Torni valmistui kesällä 2005. Rakennuttajana oli Vallovaaran kyläyhdistys ja Matkailijoita maaseutukyliin -hanke. Torni on katettu ja ihmisiä torniin mahtuu 15.
Koordinaatit: 7421173:3570693 (Karttalinkki)

Topsakka-aapa

Saapumisohje: Sallan kirkolta ajetaan n. 23 km (tietä 950) Kuusamon suuntaan Kallunkijärven länsipäähän. Järven päästä kääntyy metsäautotie, jota ajetaan n. 7,2 km länteen. Tien leikkaa etelä-pohjoissuunnassa kulkeva UKK-vaellusreitti Aihkipetsissä. Reittiä pitkin on noin 6,5 km kävely tornille. Välillä on laavu. Kelirikkoaikana metsäautotie on suljettu puomilla. Aavan harju on erikoinen nähtävyys.
Ympäristö: Topsakkaharjun pää, aavan laita. Soidensuojelualue. Topsakkajärven eteläpuolella.
Linnusto: Suolintuja, kuten metsähanhi, kotka, jänkäkurppa ja mustaviklo. Kävelyreitillä vanhojen metsien lajistoa.
Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä heinäkuuhun.
Muuta: Sallatunturin matkailukeskuksesta pääsee kohtalaisen hyvin merkittyä UKK-reittiä Topsakka-aavalle.
Koordinaatit: 7395478:3580737 (Karttalinkki)

Hanhiaapa

Saapumisohje: Sodankylä-Savukoski -tien varrella (tie 967) on Siurunmaan kylä, josta 2 km itään mentäessä tullaan Petsiäinen -nimisen joen sillalle. Ajetaan vielä 800 m ja tullaan hakkuuaukion itäreunaan, johon auton voi jättää tien levennetylle penkalle. Tien pohjoispuolelta lähtee hakkuuaukion reunaa talvitie, jota pitkin on n. 300 m tornille.
Ympäristö: Aapasuon reunametsikkö. Ympärillä myös vanhaa metsää. Suon keskellä on toukokuussa hanhien ruokintapaikka.
Linnusto: Sorsalinnut, laulujoutsen, metsähanhi, kurki, kahlaajalajeja.
Paras lintuaika: Toukokuu–alkukesä.
Huippuhavaintoja: Tundrahanhi, tiibetinhanhi.
Muuta: Torni on Sodankylän ammatti-instituutin luonnonvarayksikön rakentama. Sama organisaatio huolehtii hanhien kevätruokinnasta.
Koordinaatit: 7485480:3496930 (Karttalinkki)

Ilmakkijärvi

Saapumisohje: Sodankylästä 35 km pohjoiseen nelostie (E 75) ylittää komean aapasuon. Suon saarekkeessa on tien varrella levähdyspaikka, josta torni jo näkyykin. Kävelymatkaa on pitkospuita pitkin n. 300 m.
Ympäristö: Aapasuon ympäröimä karu suojärvi. Rannoilla rämeitä ja myös ikimetsiä.
Linnusto: Arktiset vesilinnut, laulujoutsen, muuttohaukka, jänkäsirriäinen, vesipääsky, pikkulokki.
Paras lintuaika: Toukokuun loppu–heinäkuu.
Huippuhavaintoja: Punajalkahaukka, valkosiipitiira.
Muuta: Palveluita ja tuoreita lintutietoja tarjoaa Peurasuvannon siltamajat, jonne kertyy matkaa n. 15 km.
Koordinaatit: 7513300:3489440 (Karttalinkki)

Lokka

Saapumisohje: Sodankylästä on Savukosken tietä (tie 967) matkaa Tanhuaan 46 km ja sieltä pohjoiseen kulkevaa tietä (9673) Lokkaan 38 km. Lokan tienhaaraan saavuttua jatketaan suoraan päällystämätöntä metsäautotietä n. 400 m ja taitetaan vasemmalle menevälle metsätielle, jota ajetaan vajaa kilometri poroaidalle asti. Tästä on parin sadan metrin pituinen polku tornille. Lintutorni on Lokan kylän koillispuolella ja se näkyy kylän kohdalta patovallilta. Metsänreunaa käveltäessä matkaa kertyy padolta vajaa kilometri.
Ympäristö: Lokan tekojärven saraikkoinen ranta. Tornin edustalle laskee Neitykäinen -niminen joki, joka sulaa toukokuussa viikkoja ennen tekoallasta.
Linnusto: Vesilintulajit, merikotka, lapinsirri, sääksi, muuttohaukka, merilokki.
Paras lintuaika: Toukokuu ja alkukesä.
Huippuhavaintoja: Harmaahaikara, leveäpyrstökihu.
Muuta: Lokan kylä on patovallien länsipäässä. Kylällä on myös kauppa ja kalasatamasta voi vuokrata venekyydin tekoaltaille. Linja-auton voi jättää kylään tai kalasatamaan. Lokan altaista on tehty ulkoilukartta. Tekoaltaiden patovallit ovat lintutornien veroisia tarkkailupaikkoja.
Koordinaatit: 7527:3532 (Karttalinkki)

Peurasuvanto

Saapumisohje: Peurasuvannon silta nelostiellä (E 75) Kitisessä on 50 km Sodankylästä pohjoiseen. Sillan pohjoispuolen rantatörmällä on Peurasuvannon siltamajat -niminen matkailuyritys, josta saa tietoa lähiympäristön linnustosta. Siltamajojen havaintovihkosta löytyvät tuoreet lintuhavainnot niin Lapista kuin Pohjois-Norjastakin. Lintutorni on nelostien varrella n. 2 km Peurasuvannon sillalta etelään. P-paikalta on tornille n. 300 m.
Ympäristö: Jokivarsi, jossa vastapuolella voimalaitosaltaan johdosta syntynyt padottu saraikkovesijättö. Joki pysyy juoksutusten vuoksi sulana lähes ympäri vuoden.
Linnusto: Sorsalinnut, merikotka, iso suokukkojen soidintanner. Myös laulujoutsen ja metsähanhi.
Paras lintuaika: Huhtikuu–alkukesä.
Huippuhavaintoja: Mustakurkku-uikku, harmaahaikara, allihaahka.
Koordinaatit: 7526000:3490171 (Karttalinkki)

Pikku-Tankavaara

Saapumisohje: Vuotsosta 10 km pohjoiseen sijaitsee Koilliskairan luontokeskus, jonka pihasta lähtee luontopolkuja. Pisin niistä, 6km, kiipeää Pikku-Tankavaaran huipulle, jossa on näkötorni.
Ympäristö: Puustoinen vaaran laki. Puusto matalaa ja harvaa.
Linnusto: Luontopolkujen varrella asustaa vanhojen metsien lajistoa, kuten metso, pohjantikka, lapintiainen, taviokuurna ja käpylintulajit.
Paras lintuaika: Touko-kesäkuu.
Muuta: Luontokeskukselta saa tietoa Urho Kekkosen kansallispuistosta. Kivenheiton päässä on myös Tankavaaran kultamuseo ja kultakylä.
Koordinaatit: 7564990:3505955 (Karttalinkki)

Sompiojärvi

Saapumisohje: Vuotson kylästä lähtee itään metsäautotie, joka halkoo Sompion luonnonpuiston eteläosaa. Sompiojärven rantaan on matkaa 16 km. Torni on veneenlaskupaikan vieressä. Kelirikkoaikaan tie on suljettu puomilla. Sompiojärven rannasta pääsee luontopolkua Nattasille.
Ympäristö: Rannoilta saraikkoinen järvi, jossa Lokan tekojärven vaikutuksesta (vedenpinnan vaihtelu) toisinaan myös rantalietteitä.
Linnusto: Sorsalinnut, lapinsirri, merikotka, sinirinta, taviokuurna.
Paras lintuaika: Touko-kesäkuu.
Huippuhavaintoja: Amerikanjääkuikka, jäälokki, isolokki, haarahaukka.
Koordinaatit: 7558279:3518351 (Karttalinkki)

Tervamaa

Saapumisohje: Vuotson kylästä (nelostien varrelta) ajetaan kanavan pohjoispuolella kulkevaa pikkutietä sen päähän asti. Torni sijaitsee Vuotson kanavan (Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat yhdistävä kanava) luusuassa. Jäättömänä aikana saareen pääsee vain veneellä.
Ympäristö: Lokan tekojärven saraikkorantainen saari. Tornin edusta vapautuu jäästä jo maalis-huhtikuulla tekoaltaiden talvijuoksutusten vuoksi.
Linnusto: Merimetso, merikotka. Sula kanava kerää kevään ensimmäiset vesilinnut, kahlaajat ja lokit.
Paras lintuaika: Toukokuu ja alkukesä.
Huippuhavaintoja: Leveäpyrstökihu
Muuta: Torni on Kemijoki OY:n rakentama.
Koordinaatit: 7550:3515 (Karttalinkki)

Viiankiaapa, Kersilö

Saapumisohje: Ajetaan Sodankylästä pohjoiseen 4 -tietä noin 20 km. Kersilön kylän kohdalta käännytään itään Moskuvaaraan päin ja ylitetään Kitinen voimalaitospatotietä pitkin. Hetimiten kääntyy tie etelään päin. Luontopolulle on viitoitus 4-tieltä lähtien. P-paikalta on kävelyä tornille n. 3,5 km.
Ympäristö: Aapasuon reuna.
Linnusto: Aapasuolajistoa, mm. kaakkuri, kuikka, joutsen, uivelo, jänkäkurppa, jänkäsirriäinen, vesipääsky, pikkusirkku.
Paras lintuaika: Toukokuu-heinäkuu.
Muuta: Lähin laavu ja wc n. 500 metrin päässä. Rakennettu vuonna 2003.
Koordinaatit: 7496698:3491858 (Karttalinkki)
Reittikartta (Lapin ympäristökeskus)

Viiankiaapa, Siurunmaa

Saapumisohje: Sodankylä-Savukoski -tieltä (967) käännytään Siurunmaasta pohjoiseen kulkevalle metsäautotielle. Ajetaan noin kilometri ja tullaan parkkipaikalle. Siurunmaasta on opasteet paikalle. P-paikalta on kävelyä tornille n. 1,6 km.
Ympäristö: Rämemaastoa.
Linnusto: Rämelajistoa, mm. kurki.
Paras lintuaika: Toukokuu-heinäkuu.
Muuta: Rakennettu vuonna 2003.
Koordinaatit: 7487607:3493755 (Karttalinkki)
Reittikartta (Lapin ympäristökeskus)

Roavvetsohkka

Saapumisohje: Noin 2 km Mierasjärven eteläpäästä pohjoiseen on nelostien länsipuolella P-paikka, josta vie polku nyppylän laella sijaitsevalle tornille.
Ympäristö: Torni on pienehkön vaaran laella (laaja näköala). Mierasjärvi on n. 1 km:n päässä. Ympäristössä on tunturikoivikkoa ja pienehköjä mäntymetsiköitä.
Linnusto: Lähinnä alueella esiintyviä petolintuja.
Paras lintuaika: Touko-heinäkuu.
Koordinaatit: 7716218:3508791 (Karttalinkki)

Ahvenjärvi

Saapumisohje: Valtatieltä 21 (E8) käännytään Aavasaksalta Rovaniemen suuntaan kulkevalle tielle (tie 930), jota ajetaan n. 26 km. Järvi ja torni ovat miltei tien vieressä heti tien eteläpuolella. Tien varteen voi pysäköidä. (Torni sijaitsee n. 1km Törmäsjärveltä itään päin).
Ympäristö: Erämainen metsäjärvi.
Linnusto: Kuikka, joutsen (pesii), sorsalinnut.
Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä sorsastuksen alkuun.
Huippuhavaintoja: Lapasotka, alli, mustalintu, pilkkasiipi.
Koordinaatit: 7366693:3377596 (Karttalinkki)

Iso Meltosjärvi

Saapumisohje: Käännytään valtatieltä 21 Aavasaksalta Raanujärvelle menevälle tielle (tie 932) ja ajetaan n. 48 km Meltosjärven kylään, jonka keskellä on viitta lintutornille vasemmalle.
Ympäristö: Saraikkoreunainen lintujärvi.
Linnusto: Kuikka, kaakkuri, mustakurkku-uikku, joutsen (pesii), monipuolisesti sorsalintuja (esim. lapasorsa ja heinätavi).
Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä sorsastuskauden alkuun.
Huippuhavaintoja: Harmaasorsa, punasotka, ruskosuohaukka, merikotka.
Muuta: Oululaisten arkkitehtisuunnittelijoiden suunnittelema ulkoisilta avuiltaan varsin näyttävä lintutorni.
Koordinaatit: 7384850:3394450 (Karttalinkki)

Vähä Meltosjärvi, Pitkäperä

Saapumisohje: Meltosjärven kylästä ylemmän Meltosjärven lintutornin risteyksestä ajetaan tietä 932 reilu kilometri itään Raanujärven suuntaan. Tornin P-paikka on tien vieressä sen oikealla puolella.
Ympäristö: Kosteikkoa maatalous- ja kylämiljöön tuntumassa.
Linnusto: Eteläisen Lapin vesilinnustoa ja pensaikkolajeja, kuten punavarpunen ja lehtokerttu. Muuttoaikoina sorsia ja kahlaajia.
Paras lintuaika: Toukokuu-syyskuu.
Huippuhavaintoja: Kanadanhanhi.
Muuta: Rakennettu vuonna 2003.
Koordinaatit: 73821:25286 (Karttalinkki)

Portimojärvi

Saapumisohje: Lintutorni sijaitsee Portimojärven pohjoispuolella, Aavasaksa-Raanujärvi -tien (932) varressa, n. 8 km Aavasaksalta Raanujärvelle päin.
Ympäristö: Saraikkorantainen säännöstelty lintujärvi.
Linnusto: Silkki- ja mustakurkku-uikku, härkälintu, sorsalinnut, nauru- ja pikkulokkeja, monipuolisesti muuttavia kahlaajia.
Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä sorsastuksen alkuun.
Huippuhavaintoja: Kanadanhanhi, punasotka, harmaasorsa, ruskosuohaukka, nokikana, karikukko.
Koordinaatit: 73692:33624 (Karttalinkki)